FI59950C - Automatisk teckentryckande anordning - Google Patents

Description

ί raS^I ΓΒΐ rtliKUULUTUijUtKAI8U ς Q Q C Λ lBJ (11) utlAgcninosskäift 0^950 ^ (51) Kv.ik.Vci.3 B 41 J 11/46, G 06 K 17/00 SUOMI—Fl N LAN D (21) p«t«nt*i»ekiunf 3039/73 (22) Hakemtapilvi — AmBknlngadag 26.09.73 ' ' (23) Alkupiivl—GIMchMadti 28.09.73

(41) Tullut (ulklMkil — Riivit offantllf li*. OU. 7U

_ _ . . __ , (44) Nlhtiytkripunoo ]« kuuLjtilfciiaun pvm. — o-. n7 αη

Patent· och registerstyrelaen ' ' AmMcm «lag* od< utijkrWtM pubHond 51 *07 *01 (32)(33)(31) Pyy4«ty «tuoikMt—Begird prlorltut 13.10.72 16.0U.73 USA(US) 297218, 351558 (71) Docutel Corporation, 2615 East Grauvyler, Dallae, Dallas County, Texas, USA(US) (72) Richard Charles Hicduty . Piano, Texas, USA(US) (7U) Oy Kolster Ab (5*0 Automaattinen merkinpainava laite - Automatisk teckentryckande anordiiing Tämä keksintö liittyy merkkikirjoittimeen ja tarkemmin määriteltynä automaattiseen merkinpainavaan laitteeseen, jossa on käyttölaite, joka on kytketty käyttöpyörään lomakeketjun siirtämiseksi painoaseman ohi, jolloin käyttöpyörä tarttuu sijoitusnuppeihin ainakin yhdellä päättymättömällä nauhalla, joka on varustettu sijoitusnastoilla, jotka ulkonevat hihnasta tarttuakseen lomakeketjun reikiin, jolloin painoasemaan on sijoitettu merkinpainaja merkkijoukon painamiseksi lomakkeille painojakson aikana, jossa merkinpainajana on useita yksittäisiä merkkejä, jotka voidaan valinnaisesti sijoittaa painamista varten merkinpai-nosignaalin saapuessa.

Tähän asti ihmisen on ollut pakko valvoa ueeimpia merkkikirjoittimia näiden oikean toiminnan varmistamiseksi kaikkina aikoina. Aikaisemmissa merkkikirmoittimissa on lisäksi käytetty kirjoituskoneen tapaista näppäimistöä, jota käytettiin käsin merkkien valitsemiseksi esim. kuitille kirjoitettaviksi. Vaikka nämä merkki-kirjoittimet muodostivat hyväksyttävän järjestelmän merkkien kirjoittamista varten, esim. magneettimerkkien konelukua varten, jolloin konetta käytti ihminen, on harvoja täysin automaattisia merkkikirjoittimia saatavissa.

Täysautomaattisessa merkkikirjoittimessa on ensisijaisen tärkeää tuntea tarkasti sen kuittilomakkeen sijainti, jolle merkit on kirjoitettava, varsinkin silloin, kun kuitissa on tunnistettavat tietolohkot, joihin on kirjoitettava tietyt tiedot. Esim. pankkikuitissa on eri lohkot pankin numerolle, tilin numerolle ja maksusuorituksen summalle. On tarkoin tiedettävä kaikkien näiden lohkojen sijainti 59950 2 suhteessa merkkikirjoittimeen. Kuittilomakkeen tuntemisen lisäksi on koneen tiedettävä, liikkuuko lomake jatkuvasti merkkikirjoittimen ohi.

Hyväksyttävän, automaattisen merkkikirjoittimen toinen piirre on merkin kirjoittamisen tarkka määritys. Kun oikea markki on tullut valituksi syöttösig-naalin mukaisesti, on tämän merkin kirjoittaminen arvioitava tarkasti.

Merkkikirjoittimissa, joissa käytetään mustenauhaa, on tärkeää, että tämä nauha on jatkuvasti merkkikirjoittimen käytettävissä. Nauha liikkuu syötte järjestelmän läpi syöttökelalta vastaanottokelalle, joskus huomattavan suurilla nopeuksilla suoraviivaisesti liikkuen. Useimpien tämäntyyppisten nauhojen hauraan luonteen vuoksi siihen saa kohdistua vain pieni jännitys. Valvomattomassa merkki-kirjoittimessa tarkastetaan mustenauhan liike jatkuvasti, jotta varmistettaisiin uuden nauhan saanti kirjoitusasemassa. Lomakkeen tuntoelin, joka on sijoitettu suhteessa taipuisiin hihnoihin, aistii kuljetusvälineen kuljettaman lomakkeen alun ja kehittää tähän reagoiden signaalin. Kuljetusvälineen kanssa tahdistettuna liikkuu signaalipyörä, joka kehittää jaksottaisia pulsseja, jotka on tahdistettu kytkentätappien liikkeen kanssa, jotka ulkonevat kuljetushihnasta. Sig-naalipyörästä tulevan signaalin ja lomakkeen tuntoelimestä tulevan signaalin samanaikainen esiintyminen kehittää signaalin tietokoneeseen, joka osoittaa, että lomake on kirjoitusta varten kohdallaan ensimmäisen sarakkeen kohdalla. Sitten toimii solenoidi ja käyttää kirjoitusvasaraa kuittilomakkeen pakottamiseksi merkkipyörää vasten. Kirjoitusvasaran liike tulee aistituksi ja signaali kehitetyksi merkin kirjoituksen tarkistamiseksi.

Puheena olevan kekskinnön mukaisesti kuvatunlainen merkkikirjoitin on tunnettu patenttivaatimuksessa 1 esitetystä tunnusmerkistä ja sisältää vielä mustenauhan syöttejärjestelmän, joka sisältää välineen, joka aistii nauhan liikkeen merkkipyörän ohi. Syöttejärjestelmässä oleva kiristysväline reagoi nauhan liikkeeseen pitäen nauhan kiristettynä halutulla kireysarvolla.

Keksintö ja sen edut ymmärretään paremmin selityksen ja patenttivaatimusten perusteella sekä keksintöä valaisevien, oheisten piirustusten perusteella, joissa: kuvio 1 esittää kaaviomaisesti puheena olevan keksinnön mukaista merkki-kirjoitinta, joka sisältää taipuisat metallihihnat, joista ulkonevat tapit lomakkeen kuljetusta varten; kuvio 2 esittää suurennettua kuvantoa merkkipyörästä ja kirjoitusvasarasta, jolla kirjoitetaan merkkejä kuittilomakkeelle; kuvio 3 esittää tyypillistä kuittilomaketta, jota käytetään tämän keksinnön merkkikirjoittimen kanssa ja jossa on etuindeksimerkki ja takaindeksimerk-ki; kuvio U esittää isometristä kuvantoa kuittilomakkeiden syöttölaitteesta, joka sisältää taipuisan metallihihnakuljettimen ja merkkipyörän käyttimen, 3 59950 kuvio 5 esittää kuvantoa ylhäältä kuvion 4 laitteesta, josta osia on jätetty pois merkkipyörän ja sen tuntoelin-koodittajan näyttämiseksi selvemmin; kuvio 6 esittää isometristä kuvantoa käyttömekanismin käyttöpyöristä, jotka liikuttavat taipuisia metallikuljetushihnoja; kuvio 7 esittää suurennettua kuvantoa taipuisista metallikuljetushih-noista, joista ulkonee lomakkeen kytkeviä tappeja, ja lomakkeen sijainnin tunto-elimestä; kuvio 8 esittää isometristä kuvantoa signaalipyörästä ja yhdistetyistä tuntoelimistä, jotka reagoivat taipuisten metallihihnojen liikkeeseen; kuvio 9 esittää ohjausjärjestelmän lohkokaaviota, joka järjestelmä käyt-tää kuvion 1 näyttämää vasaran käyttösolenoidia ja merkkipyörää; kuvio 10 esittää eivukuvantoa merkkipyörälaitteen tuntoelin-koodittajan koodituspyörästä; kuvio 11 esittää isometristä kuvantoa merkklpyörälaitteesta, joka näytetään myös kuviossa 5i kuvio 12 esittää kuvantoa ylhäältä vasaran alustasta, joka sisältää vasaran solenoidit, jotka toimivat kirjoitustoiminnan aikana; kuvio 13 esittää päätykuvantoa kuvion 12 näyttämästä vasaran alustasta; kuvio 14 esittää yksityiskohtaisesti kuvantoa taipuisasta vasaran varresta, joka on sijoitettu kirjoitusvasaran ja kuittilomakkeen välille; kuvio 13 esittää suurennettua kuvantoa kuvion 1 näyttämän mustenauhan syöttöjärjestelmän osasta näyttäen kireyden pitävän mekanismin; kuvio 16 esittää myös suurennettua kuvantoa kuvion 1 näyttämättä muste-nauhan syöttöjärjestelmästä näyttäen nauhan liikkeen aistivan tuntoelimen jou-tokäyntipyörän; kuvio 17 esittää pohjakuvantoa kuvion 16 tuntoelimen levystä, joka määrittää nauhan liikkeen; kuvio 18 esittää päätykuvantoa kuvion 17 levystä näyttäen liikkeen tuntoelimien sijainnin suhteessa levyyn; ja kuvio 19 esittää virtauskaaviota näyttäen tämän keksinnön merkkikirjOittinen toimintajärjestyksen.

Kuvioiden 1 ja 2 mukaisesti kuvion 3 näyttämä kuittilomakkeiden jatkuva jono kuljetetaan pinosta 10 merkkipyörän 12 ohi ja puretaan pinoon 14, kun lomakkeille on painettu haluttumerkki. Kuittilomakkeiden kuljettamiseksi varmasti ja tarkasti pinosta 10 merkkipyörän 12 ohi on käyttöpyörät 16 ja 18 sijoitettu merkkipyörään 12 nähden ylä- ja alajuoksun puolelle ja niitä käyttää askel moottori 19, joka reagoi ohjausjännitteisiin·

Kuviossa 4 näytetään kuittilomakkeiden syöttökuljetusjärjestelmä, joka sisältää askelmoottori 19, jota kannattaa lomakkeiden syöttörungolla 23 oleva moottorin laippa 21. Askelmoottor in 19 akseliin on kytketty käyttöak-seli 25, jolle on kiinnitetty käyttöpyörät 18 ja 18a. Käyttöakseli 25 on asen- 4 59950 nettu pyöritettävänä rankoon 23 laakerin 27 avulla ja siihen on kiinnitetty lomakkeiden syöttönuppi 29 käyttöpyörien 18 ja 18a pyörittämiseksi käsin.

Kuvio ** näyttää myös kaksi käyttöpyöräryhaää 16 ja 18, yksi kuittilomak-keen kummankin pään kohdalla. Käyttöpyörät 16 ja 16a ovat tuettuina lomakkeiden syöttöakselilla 31« joka on asennettu pyöritettävänä runkoon 23· Kuten kuvio 6 näyttää parhaiten, on kunkin käyttöpyörän 16,16a,18 ja 18a kehää pitkin muodostettu marja koloja 20, jotka kytkevät taipuisien metallihihnojen 22 ja 24 sisäpinnalla olevat ohjausnupit, jotka hihnat ulottuvat käyttöpyörien välillä. Kuvio 4 näyttää, että taipuisa metallihihna 24 on tuettuna ohjaustangolla 3?« joka on kiinnitetty runkoon 23} metallihihnaa 22 tukee samalla tavalla ohjaustanko (ei-näytetty).

Kahta taipuisaa metallihihnaa käytetään näin ollen hyväksi kuittilomakkei-den syöttämiseksi pinosta 10 merkkipyörän 12 ohi. Kukin taipuisa metallihihna muodostaa yhtenäisen silmukan ja siitä ulkonee ulospäin lomakkeet kytkeviä tappeja 26, jotka kytkevät kuittilomakkeessa olevat tappireiät 28.

Käyttöpyörien 16 ja 18 kolot 20 kytkevät taipuisan hihnan 22 sisäsivulla olevat ohjausnupit 30 ja ovat kaikki erikseen samalla linjalla kuin ulkonevat tapit 26. Käyttöpyörien kolojen 20 avulla, jotka kytkevät ohjausnupit 30, ja ulkonevien tappien 26 avulla, jotka kytkevät lomakkeen syöttöreiät 28, saadaan aikaan kuittilomakkeiden varma ja tarkka liike pinosta 10 merkkipyörän 12 ohi.

Ennen kuin aloitetaan kuittilomakkeen kirjoitus on määritettävä lomakkeen sijainti suhteessa merkkipyörään kirjoitusasemassa. Kuviossa 7 nähdään, että kun lomakkeen etureuna ohittaa sijainnin aistivan tuntoelimen 32, absorboi lomakkeen etuindeksimerkki 36 lähteestä 34 tulevan valon ja valon tuntoelin 36 kehittää etuindeksisignaalin. Kuvio 4 näyttää, että sijainnin tunto elin 32 on kiinnitetty ohjaustankoon 35 sisäreunan erottamiseksi taipuisasta metallihihnasta 24* Tuntoelimen 32 yläpuolelle on asennettu linssi 35« joka keskittää liikkuvasta lomakkeesta heijastuvan valon.

Signaalipyörä 40, jossa on harvennetut lovet 42 (kuvio 8), pyörii samalla tahdistettuna käyttöpyörien 16 ja 18 kanssa. Signaalipyörä 40 on asennettu käyttöakselille 23 ja pyörii sen kanssa. Samalla kun tuntoelin 36 kehittää etuindeksisignaalin, siirtää signaalipyörä 40 valon lähteestä 44 (ks.myös kuviota 3) tuntoelimeen 46 hihnan asennon signaalin tahittämiseksi. Kun molemmat signaalit tuntoelimistä 36 ja 46 esiintyvät samanaikaisesti, kehittää tuntopiiri 48 (kuvio 9) ohjaussignaalin kirjoituksen ohjauskoneeseen 50^ Tämä signaali tuntopiiristä 46 ilmoittaa kirjoituksen ohjauskoneelle 50« että kuitti-lomake sijaitsee merkkipyörän 12 yllä ja kirjoitustoiminta voi alkaa.

Ennen kuin lomake asettuu merkkipyörän 12 ylle kehittää merkin valinta-kone 52 signaalin merkkipyörän askelmoottor! in 54 merkkipyörän 12 pyörittämiseksi niin, että haluttu merkki voidaan painaa kuittilomakkeelle. Kuviot 4 ja 5 59950 5 näyttävät, että askelmoottori 54 on asennettu merkki pyörän laipalle 55» joka on tuettuna lomakkeen syöttörungolla 23 vastapäätä askelmoottor ia 19. Askel-moottorista 54 ulkonee akseli 57a,joka kannattaa merkkipyöriä 12 liikkuvan kuittilomakkeen alla. Akseliin 57a on myös kiinnitetty koodituspyörä 59, kuten kuvio 5 näyttää, joka pyörii tuntoelin-koodittajan 61 välissä. Tuntoelin-kooditta ja 61 sisältää valonlähdejärjestelmän ja valolle herkät tuntoelimet, jotka kehittävät merkinsijaintisignaalit kirjoituksen ohjauskoneelle 50. Kir-joitusasemassa olevan merkin tunnistamiseksi koodituspyörä 59 sisältää koodi-segmenttejä, jotka ovat eri säteisvälimatkojen päässä akselista 57a·Kun jokin näiden koodisegmenttien muodostajaa selvä ryhmä kulkee tuntoelin-koodittajan 61 läpi, kehittyy määrätty merkkisignaali tietokoneeseen 50*

Kuviossa 11 näytetään yksityiskohtaisesti merkk iki r joi tin, joka sisältää merkkipyörät 12, jotka ovat tuettuina akseli 11a 57a kotelossa 65. Kotelo 65 sisältää kaksi päätylevyä ja merkkipyörät 12 pyörivät levyjen välissä. Merk-kipyörän ylä- ja alajuoksun puolelle on asennettu pyöritettävinä nauhan väli-pyörät 94 ja 96, joiden toimintaa kuvataan jäljempänä.

Viittaamme nyt kuvioihin 1,12 ja 13* Kirjoitustoiminta alkaa siten, että kirjoituksen ohjauskone 50 kehittää käskyn vasaran solenoideille 56 ja 57· Molemmat solenoidit 56 ja 57 on kiinnitetty tukeen 71» joka on asennettu vasaran alustan 75 yläsivulle. Kuten ilmenee kuviosta k, on vasaran alusta 75 asennettu kääntyvänä akselin 75a avulla lomakkeiden syöttörunkoon 23· Käyttöasenno8sa vasaran alustaa 75 pyöritetään niin, että se ulottuu rungon 23 poikki.

Vasaran alustalle 75 on myös asennettu pinnetuet 75 ja 77» joiden kääntö-varret 79 on kiinnitetty kääntyvinä alustaan kääntötapeilla 81. Vasaran alustan 73 vasemmalla puolella varret 79 tukevat salpapinnettä 81a, joka pyörii salpa-kahvan 85 mukana ja sen avulla. Alustan 75 oikealla puolella varret 79 tukevat vastaavasti salpapinnettä 87» joka pyörii salpakahvan 89 kanssa ja sen avulla.

Nokka 91» jota voidaan pyörittää salpakahvan 85 avulla, kytkee männän 93» joka ulottuu alustan 75 läpi. Mäntä 95 on jousikuormitettu yläasentoon jousen 95 avulla. Kun vasaran alusta 75 pyöritetään käyttöasentoon, koskettaa mäntä 93 kytkentätappiin 97 (kuvio 4)» joka panee toimintaan asemakytkimen 99. Salpakahvan 89 kanssa pyörivänä on myös asennettu nokka 101, joka kytkee männän 103, joka ulottuu alustan 75 läpi. Mäntä 103 on jousiknoxmltettu.yläasentoon jousen 105 avulla. Kun alusta 75 on pyöritetty käyttöasentoon, mäntä 103 koskettaa kytkentätappiin' 107, joka panee toimintaan asemakytkimen 109* Kytkimien 99 j& 109 käyntiinpano tiedottaa kirjoituksen ohjauskoneelle 50, että vasaran alusta 75 on käyttöasennossa.

Vasaran solenoidin 56 herätys pyörittää keinuvipua 58, joka siirtää vasaran 60 alaspäin jousen 62 voimaa vastaan.Keinuvipu 58 on tuettu keinuvivun akselin avulla rungossa kannattimen 71 osana^ samal 1 e aksel i 11 e on asennettu kään- 6 59950 tyvänä myös keinuvipu 113, jota pyöritetään herättämällä vasaran solenoidi 57, jonka herätys pyörittää keinuvipua 113 vasaran 115 siirtämiseksi ei-näy-tetyn jousen voimaa vasten.

Jotta varmistettaisiin kuittilomakkeen varma kosketus merkkipyörien 12 kanssa kirjoitustoiminnan aikana, on männän levy 117 asennettu alustan 73 alle ohjaustappien 119 avulla. Painelevy 117 on vapaasti liikkuva suhteessa alustaan 73 kuittilomakkeen pakottamiseksi alaspäin kirjoitusasentoon.

Vasaran 60 liike alaspäin taivuttaa taipuisaa vartta 64, kuten kuvio 14 näyttää parhaiten, kuittilomakkeen pakottamiseksi kosketukseen merkkipyörän kanssa merkin kirjoittamiseksi lomakkeelle. Taipuisa varsi 64 muodostaa taipuisan jakopinnan vasaran 60 ja kuittilomakkeen välissä. Samanlaista järjestelyä käytetään vasaran 115 kanssa. Tämä parantaa kirjoitetun merkin laatua, mikä vuorostaan parantaa tämän myöhempää lukua, jonka suorittavat merkkien automaattiset lukukoneet. Taipuisa varsi 64 on kertakäyttöväline ja se sisältää ohjausnupin 66, joka sijoitetaan loveen 6Θ merkinkirjoittimen painelevyn 117 osana. Jousi 70 pitää taipuisan varren 64 paikallaan suhteessa vasaraan 60.

Kun on tapahtunut vasaroiden 60 ja 115 liike merkin kirjoittamiseksi kuittilomakkeelle, tapahtuu järjestelmän jaksotus toimintajärjestykseen uusien merkkien kirjoittamiseksi. Tarkastuksella varmistetaan, että merkki on kirjoitettu. Tämä tarkastus toteutetaan lipun 72 avulla, joka ulottuu keinu-vivusta 58 ja katkaisee valonsäteen lähteestä 74 tuntoelimeen 76. Samalla lailla ulottuu keinuvivusta 113 lippu katkaisten valonlähteen lähteestä 123 tuntoelimeen 125· Aina kun solenoidit 56 ja 57 pyörittävät keinuvipuja 58 ja 113, tulee valonsäde lähteiden 74 ja 123 Ja tuntoelimien 76 ja 125 välillä näin ollen katkaistuksi. Tämä kehittää merkinkirjoitussignaalin kirjoituksen ohjauskoneeseen 50. Merkinvalintakone 52 käyttää vuorostaan solenoidia 54 merk-kipyörän 12 ohjaamiseksi seuraavan merkin kohdalle, joka kirjoitetaan kuitti-lomakkeelle. Solenoidit 56 ja 57 toimivat jälleen ja toinen merkki tulee kirjoitetuksi.

Eri merkkien kirjoitus jatkuu kuittilomakkeen eri tietolohkojen kautta.

Lomake tulee siirretyksi tarkasti merkkipyörän 12 ohi käyttöpyörien 16 ja 16 toiminnan ja taipuisien metallihihnojen 22 ja 24 liikkeen vaikutuksesta. Kun kuittilomakkeen viimeinen tietolohko sijaitsee merkkipyörän 12 yllä, kat-kaitsee takaindeksimerkki 78 valonsäteen lähteestä 34· joka säde heijastuu lomakkeesta tuntoelimeen 38. Koska merkki 78 sijaitsee lomakkeen tappisyöttö-reikien 28 välissä, sijaitsee signaalipyörä 40 kuitenkin niin, että lähteestä 44 tuntoelimeen 46 menevä valo tulee katkaistuksi. Tässä tilanteessa vain tuntoelin 38 kehittää signaalin tuntopiiriin 48, joka nyt lähettää kirjoituksen ohjauskoneelle 50 käskyn, joka osoittaa kuittilomakkeen takapään. Tällöin tietokone 50 ei voi herättää vasaran solenoideja 56 ja 57 ja kirjoitustoiminta loppuu. Tämä tilanne jatkuu, kunnes seuraava etuindeksimerkki 36 kehittää käyn- T 59950 nistyssignaalin tuntoelimestä 38, ja samalla tuntoelin 46 kehittää signaalin reaktiona signaalipyörän 40 sijaintiin. Tuntopiiri 48 vastaanottaa tällöin jälleen signaaleja molemmista tuntoelimistä 38 ja 46 ja lähettää kirjoituksen ohjauskoneelle käskyt vasaran solenoidien 56 ja 57 panemiseksi toimintaan merk-kipyörän 12 sijoittamisen jälkeen.

Kun kirjoituksen ohjauskone 50 on saanut tuntopiiristä 48 käskyn panna toimintaan vasaran solenoidit 56 ja 57» tuntoelin 46 lähettää lisäpulsseja signaalipyörän 40 toiminnan seurauksena. Aina kun lovi 42 päästää valoa lähteestä 44 tuntoelimeen 46, tulee pulssisignaali lähetetyksi tuntopiirin 48 kautta kirjoituksen ohjauskoneeseen 50, joka varastoi ja laskee jokaisen pulssisig-naalin. Varastoidut pulssit tulevat verratuiksi määrättyyn enimmäismäärään, jonka määrää syöttöreikien 28 lukumäärä merkkien 36 ja 78 välissä. Nämä lovet 42 sijaitsevat signaalipyörässä 40 niin, että kun tuntoelimestä 46 on tullut kymmenen lisäpulssia indeksimerkin 36 jälkeen, on kirjoituksen ohjauskoneen 50 vastaanotettava tuntoelimestä 38 signaali, joka ilmaisee indeksimerkin 78 olevan kohdallaan, tai koko järjestelmä lakkaa toimimasta.

Oletamme, että kuittilomake on repeytynyt tai juuttunut järjestelmässä. Tässä tapauksessa käyttöpyörät 16 ja 18 liikuttavat edelleen päätömiä, taipuisia hihnoja 22 ja 24 ja pyörittävät myös signaalipyörää 40. Kun kirjoituksen ohjauskone 50 on säädetty tunnistamaan kymmenen syöttöreikää 28 kussakin lomakkeessa indeksimerkkien 36 ja 78 välissä, osoittaa tämän lukumäärän ylitys, että järjestelmä toimii väärin ja sen toiminnan on lakattava.

Kuvion 1 näyttämässä merkkikirjoittimesea käytetään mustenauhaa 60, joka kulkee merkkipyörän 12 yli merkkien kirjoittamiseksi kuittilomakkeelle.

Tämä nauha on varastoituna syöttökelalla 82 ja se tulee kelatuksi vastaanotto-kelalle 84· Tavallinen moottori (ei-näytetty) voi käyttää toista tai kumpaakin kelaa 82 ja 84 reaktiona kirjoituksen ohjauskoneesta 50 tuleviin signaaleihin. Joka kerta kun merkki tulee kirjoitetuksi, nauha 80 indeksoi yhden merkin aseman uuden musteen jatkuvan syötön aikaansaamiseksi merkkipyörää 12 varten. Syöttökelalta 82 tuleva nauha kulkee kiristyspyörän 86 yli ja alemman ke-lavälipyörän 88 yli, kelapyörän 90 ohi, ylemmän kelavälipyörän 92 alitse ja sitten merkkipyörän 12 ohi nauhan välipyörien 94 ja 96 avulla. Kelapyörää 90 käyttää hihna 12? hihnapyörän 129 välityksellä, joka on kiinnitetty lomakkeiden syöttöakselille 31· Käytetty nauha kulkee kirjoitusasemasta ohjausrullien 98 yli nauhan liikkeen aistivan ilmaisimen 100 luokse lisävälipyörien 102 ohi ja katkenneen nauhan ilmaisimen kautta vastaanottokelalle 84.

Täysautomaattisen merkkikirjoittimen menestyksellisen toiminnan kannalta mustenauhan 80 liike merkkipyörän 12 ohi on tärkeä. Kuviossa 15 näytetään yksityiskohta kiristys la it teestä 86, joka ylläpitää nauhassa 80 suotavan vähimmäis jännityksen sen katkeamisen estämiseksi nauhan reagoidessa käskyyn, joka käskee nopeaan liikkeeseen merkkipyörän 12 ohi. Välivarsi 104 on nivelöity koh- e 59950 dassa 106 ja jousi 108 vaikuttaa siihen sen pyörittämiseksi vastapäivään» Välivarrelle 104 on asennettu pyöritettävillä välipyörä 110, joka on järjestetty yhteen välipyörien 112 ja 114 kanssa niin, että syöttökelalta 82 tuleva nauha kulkee ensiksi välipyörän 112 yli, välipyörän 110 ympäri, ja sitten välipyörältä 114 alemmalle kelapyörälle 88. Varren 104 alaosaan on kiinnitetty kiristyslaatta 116 lehtijousen 118 päässä.

Kun nauhaa 80 on liikutettava merkkipyörän 12 ohi, syöttökelan 82 inertia pidättää sen liikettä niin, että nauhaan kohdistuu suurempi jännitys. Tämän jännityksen säätämiseksi välivarsi 104 pyörii nivelen 106 ympäri jousta 108 vastaan ja jännitys pienenee. Varren 104 pyöriminen saa myös aikaan se, että laatta 116 tulee siirretyksi pois syöttökelalta 82 sallien tämän vapaan liikkeen. Kelan 82 massan vuoksi sillä on pyrkimys jatkaa pyörimistään sen jälkeen, kun nauha on sijoitettu merkkipyörän 12 kohdalle. Kun nauhan 80 jännitys jälleen poistetaan, pyörittää jousi 108 välivartta 104 vastapäivään ja pakottaa jälleen laatan 116 kelaa 82 vasten siten katkaisten sen liikkeen. Näin aikaansaadaan nauhan tasainen liike merkkipyörän 12 ohi.

Aina kn merkki on kirjoitettu lomakkeelle, tulee uutta nauhaa syBtete-tyksi merkkipyörälle 12. Liikkeen ilmaisin 100 tarkistaa nauhan 80 liikkeen. Kuvio 16 näyttää, että liikkeen ilmaisin 100 sisältää välipyörän 120 nauhan 80 syöttämiseksi tuntorullan 122 ohi. Kun nauha poistuu rullalta 122, se kulkee välipyörän 124 yli katkenneen nauhan ilmaisimen kohdalle.

Tuntorullan 122 kanssa pyörii koodattu 3evy 126, kuten kuvio 17 näyttää. Koodattu levy 126 sisältää sisemmän renkaan,jossa on vaaleat ja tummat alueet ja jota ympäröi ulompi rengas, jossa on vuorotellen vaaleita ja tummia alueita. Tummat osat on mitoitettu niin, että ulomman renkaan etu- ja takareuna osuvat vastaavasti limitysten sisärenkaan tummien osien taka- ja etureunojen kanssa. Levyn 126 nämä vaaleat ja tummat osat on sijoitettu niin, että ne katkaisevat valon, joka kulkee lähteestä tuntoelimeen.

Kuvio 18 esittää päätykuvantoa koodatusta levystä 126, joka on sijoitettu valonlähteiden 128 ja 130 ja tuntoelimien 132, 134 välille. Levyn 126 vaaleiden ja tummien alueiden järjestelyn ansiosta levyn sisä- ja ulkorenkaalla tuntoelimet 132 ja 134 kehittävät vuorotellen vaaleita ja tummia signaaleja tun-topiiriin 136. Tuntopiiri 136 reagoi tuntoelimistä 132 ja 134 tuleviin signaaleihin ja kehittää kirjoituksen ohjauskoneeseen 50 menevän käskyn nauhan liikuttamiseksi.

Limittämällä levyn 126 sisä- ja ulkorenkalden tummien osien etu- ja takareunat varmistetaan nauhan 80 liikkeen varma havainto. Käyttämällä kahta tunto-ympyrää, joilla on limittäin olevat tummat osat, vähennetään liikkeen virheellisten signaalien määrää. Kun esim. käytetään vain yhtä tuntorengasta, jossa on vaaleita ja tummia alueita, voi nauhan 80 TÄrähtelevä liike kehittää vaaleita ja tummia signaaleja tuntopliriin 136, jolloin tietokoneeseen 50 menee tieto 9 59950 nauhan liikkeestä, kun itse asiassa esiintyy vain pieni värähtelyliike. Toisen tuntorenkaan käyttö varmistaa sen, että nauhan liikkeen 80 on tapahduttava ennen kuin tuntoelimet 132 ja 134 kehittävät oikeat signaalit nauhan liikettä osoittavan signaalin tehittämiseksi kirjoituksen ohjauskoneeseen 30.

Aina kun tuntopiiri 136 ei vastaanota oikeaa signaalisarjaa tuntoelimistä 132 ja 134, saa kirjoituksen ohjauskone 30 käskyn sulkea järjestelmä koska on tapahtunut virhe nauhan syötössä.

Nauhan syöttömekanismin yhden ylimääräisen tarkastuksen suorittaa kat— kerineen nauhan ilmaisin,joka käsittää silmukkavarren välipyörän 138 ja sil-mukkavälipyörän 140, joka on kiinnitetty välivarrelle 142, joka on nivelöity tapille 144* Silmukan kiristysvälipyörä 146 on nauhasilmukassa välipyörien 138 ja 140 välissä. Jousi 148 pakottaa varren 142 vastapäivään jännitystä vastaan, jonka saa aikaan nauha 80, joka kulkee välipyörien 138 ja 140 yli.

Jos nauhassa 80 tapahtuu katkeaminen, pyörii varsi 142 vastapäivään jousen 148 avulla katkenneen nauhan kytkintä 130 vasten. Kytkimen 130 käyn-tiinpano lähettää kirjoituksen ohjauskoneeseen 30 käskyn, joka ilmoittaa nauhan katkenneen, ja järjestelmä lakkaa toimimasta.

Kuviossa 19 näytetään kirjoituksen ohjauskoneen 30 ohjaaman, edellä kuvatun merkkikirjftlttimen virtauskaavio. Tietokone saa aluksi käskyn 132 klr-joitustoiminnan aloittamiseksi. Kysely 134 toistuu jatkuvasti tarkoituksella saada selville, onko indeksimerkki 36 katkaissut valonsäteen lähteestä 34 tuntoelimeen 38. Kielteinen reaktio kyselyyn 134 vie toiminnan eteenpäin vaiheeseen 136 virran kytkemiseksi käyttöpyörlen 16 ja 18 käyttömoottoriin kuittilomakkeen syöttämiseksi määrätyllä nopeudella. Kun tietokone 30 saa myönteisen reaktion tiedusteluun 134* se jatkaa kyselyllä 136, jolla saadaan selville, onko signaali pyörä 40 sellaisessa asennossa, että tuntoelin 46 kehittää signaalin tuntopiiriin 48. Kielteinen reaktio kyselyyn 138 palauttaa järjestelmän toiminnan vaiheeseen 136 kuittilomakkeen syötön jatkamiseksi.

Myönteinen reaktio kyselyyn 138 siirtää järjestelmän toiminnan eteenpäin vaiheeseen 160, jossa merklnvalintakone 32 pyörittää merkkipyörän 12 halutun merkin kohdalle. Merkin valitsemisen jälkeen seuraa viivytysvaihe 162, jonka aikana tapahtuu merkkipyörän 12 varsinainen asetus. Sitten tapahtuu merkkikoodin testaus vaiheessa 164, jonka vaiheen jälkeen tietokone 30 ' lähettää käskyn virran kytkemiseksi vasaran solenoidiin 36 merkin kirjoittamiseksi valittuun tietolohkoon. Tätä esittää vaihe 166 kuviossa 19*

Kun on tapahtunut merkin kirjoitus vaiheessa 166, toimii merkin vtlinta-kone 32 jälleen ja valitsee toisen merkin, joka kirjoitetaan kuittilomakkeelle. Tätä vaihetta todistaa lohko 168, jonka Jälkeen vaiheessa 170 kehittyy 23 millisekunnin viivytys, jotta merkkipyörä 12 voi sijoittua kohdalleen. Merkin testaus tapahtuu valheessa 172 ja tämän jälkeen kirjoituksen ohjauskone 30 lähettää käskyn vasaran solenoidille 36 muiden merkkien kirjoittamiseksi 10 59950 kuittilomakkeen valittuihin tietolohkoihin. Tätä esittää vaihe 174 kuviossa 19.

Tavallisessa kuittilomakkeessa on määrätty määrä merkkisarakkeita, joihin voi kirjoittaa merkin. Vaiheen 174 jälkeen tietokone 50 tekee kyselyn 176, joka ottaa selville, ovatko kaikki sarakkeet ohittaneet merkkipyörän 12. Kielteinen reaktio kyselyyn 176 siirtää järjestelmän toiminnan eteenpäin vaiheeseen 178, jossa merkinvalintakone 52 jälleen valitsee merkin painettavaksi kuitti-lomakkeelle. Lomake tulee syötetyksi eteenpäin reaktiona vaiheeseen 180 kytkemällä virta moottoriin, joka on kytketty käyttöpyöriin 16 ja 18. Toimintajär-jestys palaa sitten vaiheeseen I64 ja jatkaa kyselyllä 176.

Kun on tapahtunut kirjoitus lomakkeen viimeiseen sarakkeeseen, on kyselystä 176 seurauksena myönteinen reaktio ja toiminta jatkuu kyselyyn 178.

Kysely 178 hakee indeksimerkkiä 78 kuittilomakkeella. Tämän toteaa signaali joka tulee syötetyksi tuntoelimestä kirjoituksen ohjauskoneeseen tuntopiirin 48 kautta. Kielteinen reaktio kyselyyn 178 sen jälkeen kun lomakkeen suurin sarakemäärä on ohittanut merkkipyörän 12, siirtää toiminnan vikapysäytykseen 186 ja järjestelmä lakkaa toimimasta mikä osoittaa vikaa merkinkirjoitustoimin-nassa.

Myönteinen reaktio kyselyyn 184 osoittaa, että merkki 78 on ohittanut valonlähteen 54 ja tietokone 50 suorittaa kyselyn 188 ottaen selville, onko signaalipyörä 40kohdallaan signaalin kehittämiseksi valon tuntoelimestä 46.

Kuten aikaisemmin on selitetty, tulisi signaalipyörän 40 normaalitoiminnassa olla sellaisessa asemassa, että se katkaisee valonsäteen lähteestä 44 tuntoelimeen 46, koska indeksimerkki 78 on sijoitettu kuittilomakkeen päiden syöttöreikien 28 välille, kun tämä indeksimerkki kehittää signaalin valon tuntoelimestä 58. Mikäli tuntoelin 46 kehittää valonsignaalin, on tapahtunut virheellinen toiminta ja kysely 188 saa myönteisen vastuksen, joka saa aikaan toiminnan katkaisun 186 vian vuoksi.

Normaalitoiminnassa tuntoelin 46 ei kehitä signaalia ja reaktio kyselyyn 188 on kielteinen. Tämä siirtää toiminnan kyselyyn 190, joka tarkistaa signaalit tuntoelimistä 152 ja 154 mustenauhan 80 toiminnan tarkastamiseksi. Normaalitoiminnassa tulisi tuntoelimien 152 ja 154 kehittää ennalta määrätty määrä pulssisignaaleja sinä aikana, jolloin kuittilomake liikkuu indeksimer-kistä 56 indeksimerkkiin 78. Ellei tietokone 50 olo vastaanottanut tätä määrättyä pulssimäärää tuntoelimistä 152 ja 154» saa kysely 190 aikaan kielteisen vastuksen, joka aikaansaa toiminnan katkaisun 186 vian vuoksi. Myönteinen reaktio kyselyyn 190 siirtää toiminnan loppuvaiheeseen 192 osoittaen, että kuittilomake on tullut painetuksi oikein ja kokonaan käskyjen mukaisesti, jotka tulevat kirjoituksen ohjauskoneesta 50 ja merkinvalintakoneesta 52. Järjestelmä aloittaa nyt uuden jakson vaiheella 152, jossa se odottaa signaalia, joka osoittaa seuraavan lomakkeen kirjoituksen alkaneen.

11 59950

Joskin tässä on esitelty yksityiskohtaisesti Ja näytetty oheisissa piirustuksissa vain keksinnön yksi toteutusmuoto ja sen muunnokset, on ilmeistä, että erilaiset muutmuunnokset ovat mahdollisia keksinnön suojapiirin puitteis-

Sei · >»

Vt-

Claims (8)

1. 59950 12
2. 1. Automaattinen merkinpainava laite, jossa on käyttölaite (19), joka on kytketty käyttöpyörään (18, l8a) lomakeketjun (10, lU) siirtämiseksi painoaseman ohi, jolloin käyttöpyörä tarttuu sijo5tusnuppeihin (30) ainakin yhdellä päättymättömällä nauhalla (22, 2*0» joka on varustettu sijoitusnastoilla (26), jotka ulkonevat hihnasta tarttuakseen lomakeketjunreikiin (28), jolloin painoasemaan on sijoitettu merkinpainaja (12) merkkijoukon painamiseksi lomakkeille painojak-son aikana, jossa merkinpainajassa on useita yksittäisiä merkkejä, jotka voidaan valinnaisesti sijoittaa painamista varten merkinpainosignaalin saapuessa, tunnettu lomakkeiden indeksimerkkien (36, 78) sijainnin tuntoelimestä, joka on sovitettu antamaan signaali lomakkeen alusta (36:sta) ja lomakkeen lopusta (78:sta), liikkeen tuntoelimestä (1+0, M, *+6), joka on synkronisoitu käyt-töpyörän (19) liikkeen kanssa ja sovitettu antamaan lomakkeen liikesignaali, sekä ohjausyksiköstä (50), joka on sovitettu tunnustelemaan lomakkeen alun, lomakkeen lopun ja lomakkeen liikkeen signaaleja merkinpainosignaalin antamiseksi, kun lomake on sijoitettu painoasemaan, joka ohjausyksikkö käsittää välineet, jotka on sovitettu valvomaan merkinpainajaa ja synnyttämään signaali painojakson pysäyttämiseksi, kun kirjoitettujen merkkien lukumäärä ylittää annetun lukumäärän ennenkuin sijainnin tuntoelin antaa signaalin lomakkeen loppumisesta.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu painolevystä (117) lomakkeen sijoittamiseksi painoasemassa painoasentoon sekä välineistä (6*0 lomakkeen puristamiseksi merkinpainajaa vasten valitun merkin painamiseksi lomakkeelle merkinpainosignaalia vastaavasti.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu nauhansyöttölait-teesta (kuvio 1) värinauhan (80) siirtämiseksi merkinpainajan ohi, välineistä nauhan jännityksen ja säädetyn liikkeen ylläpitämiseksi, joihin välineisiin kuuluu jännityslaite (86, kuvio 15), nauhan liikkeen tuntoelin (100, kuvio 18) ja nauhan murtumisen ilmaisin (U2, 150), sekä välineistä merkinpainosignaalin synnyttämiseksi nauhan liikesignaalia vastaavasti. U. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu tuntoelimestä (72, 7*+, 76) painamisen tunnustelemiseksi ja selvityssignaalin antamiseksi, kun merkki on painettu.
5. 5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että välineet lomakkeen puristamiseksi merkinpainajaa vasten käsittävät edestakaisin liikkuvan vasaran (60) ja elastisen varren (6*0» joka on asetettu vasaran ja lomakkeen väliin.
6. 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnett u siitä, että siihen kuuluu vähintään yksi pyörimään sovitettu merkkipyörä (12) painoasemassa sekä käyttömoottori (5*0 sen pyörittämiseksi merkinpainosignaalia vastaavasti. 13 59950
7. 7- Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu koodipyörästä (59) kutakin merkkipyörää varten, jolloin merkkipyörä ja koodipyörä on sovitettu pyörimään toistensa mukana ja koodipyörä on varustettu merkintunnistavalla koo-disegmentillä (63) ja sovitettu tunnustelemaan ilmaisimella (6l) merkkien si-jaintisignaalien kehittämiseksi.
8. 8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että liikkeentuunustelija sisältää lovilla varustetun pyörän (kO, kuvio 8), joka on sovitettu pyörimään yhden käyttöpyöristä kanssa sekä liikkumaan lovia tunnustelevan ilmaisimen raossa. 59950 lit