FI59065B - Vakuumfoerpackningsmaskin - Google Patents

Description

kta*»·! ΓβΙ f11x^UUtUTUSjULKAISU rQn^c jSBTj* iJ ' ' UTLÄOGNINGSSKRIFT 5 9065 C (45) P' t tπ11. i r - ‘n,; · 1 y in 06 17· 01 (51) Kv.ik.Va.3 B 65 B 51/05, 31/0¾.

SUOMI —FINLAND (21) P»t«nttlh«k.mu._Ptt*nttf»e»inlnf Τ6ΐ88Τ (22) Hak«ml(ptlvt — Are&knlnpdag 29.06.76 ' ' (13) AlkupUvt—GUtighetsdag 29.06.76 (41) Tullut luikituksi — Bllvlt offantllf 31.12.76

Patentti- la rakittarihallitut ... ....... . , . .....

_ . . (44) Nlhtivlktlptnon |t kuuL|ulktltun pvm. — 07 no fti

Patents och ragistarstyralaan ' Antokin utlacd och uti.»krift«n pubikermd *ι.υέ. ox (32)(33)(31) Pyy4«ty atuoikaut-eaurd priorlttt 30.06.75

Iso-Britannia-Storbritannien(GB) 27562/75 Toteennäytetty-Styrkt (71) W.R. Grace & Co., Grace Plaza, lllU Avenue of the Americas, New York, N.Y. IOO36, USA(US) (72) Giorgio Aido Maria Giraudi, Milano, Nino Imperiale, Milano, Italia-Italien(IT) (7*0 Berggren Oy Ab (3k) Alipainepakkauskone - Vakuumförpackningsmaskin

Esillä oleva keksintö koskee alipainepakkauskonetta ja erityisesti konetta, jolla tuotteen sisältävä pussi suljetaan käyttäen U-muo-toista taipuisaa metallinipistintä, joka pakotetaan pussin koottua kaulaa vasten pussin sulkemiseksi nipistimen haarat taivuttamalla. Tarkemmin määriteltynä keksintö koskee kokoamis- ja nipistyspäätä alipainekammiotyyppistä pakkauslaitetta varten, joka käsittää vastakkaiset kokoojaelimet, jotka voivat kääntyä yhteisen pyörähdys-akselin ympäri, joka akseli on muodostunut navasta ja varustettu kaarevilla kokoojapinnoilla, jotka ovat kuperat mainittuun yhteiseen napaan päin ja kokoojaelinten suljetussa asennossa ovat limittäin, pussin kaulan kokoamiseksi tiukkaan muotoon nipistystä varten, sekä nipistinten syöttö- ja nipistyslaitteen nipistimen nipis-tämiseksi sulkevasti mainittujen kokoojaelinten kokoaman pussin kaulan ympärille.

Ennestään tunnetaan alipainekammio-pakkauslaite, jonka kammio avautuu ottaakseen vastaan täytetyn pussin, joka tulee kammion sisään kaula täysin kokoamattomana, ja jossa sitten kammion sulkemisen aikana tai jälkeen pussin kaula kootaan ja asetetaan paikalleen sen kiinni nipistämistä varten.

59065

Amerikkalaisesta patenttijulkaisusta 3 293 736 tunnetaan kokoamisia nipistyspää, jossa kaksi kokoamiselementtiä pyörii yhteisen laa-keritapin ympäri ja jossa on pyörimisakselin suhteen kuperat koko-amispinnat. Tässä suoritusmuodossa on kuitenkin se väli, johon koko-amiselementit voidaan erottaa toisistaan niiden avonaisessa asennossa,rajoitettu johtuen kokoamisvarsien pituudesta kokoamispinto-jen ja laakeritapin välissä nipistysohjausmekanismin sisällyttämistä varten kokoamispintojen ympyränmuotoisen liikkumisradan sädettä pitkin. Tämä tekee pussinkaulan sovittamisen nipistyskohtaan hankalaksi .

Amerikkalaisesta patenttijulkaisusta 3 717 972 tunnetaan toinen ali-painepakkauskoneessa käytettävä kokoamis- ja nipistyspää. Tässä on kaksi erillistä, suurella etäisyydellä toisistaan olevaa pyörimisakselia. Rata jota pitkin nipistimet ohjataan syöttökohdasta nipistyskohtaan ei leikkaa pyörimisakseleita yhdistävää tasoa. Lisäksi kokoamiselementeillä on koverat pinnat pyörimisakseleihin nähden. Tämä kaikki aiheuttaa sen,että kokoamiselementit eivät pysty tekemään laajakulmaista liikettä toiminnassaan ja tällöin kokoamisvarsien päät menevät limittäin vastakkaisten varsien kanssa ja pussinkaulan syöttäminen nipistyskohtaan on hankalaa.

Brittiläisissä patenttijulkaisuissa 1 353 157 ja 1 361 1^2 on selitetty tällainen laite, jossa pussin kaula osaksi kootaan kammiota suljettaessa kammion kannessa olevan rivan vaikutuksesta, joka kokoaa pussin kaulan pitkänomaiseen vaakasuoraan rakoon, niin että lopullinen kokoaminen voidaan suorittaa kahden kokoojasormen toisiaan kohti tapahtuvalla liikkeellä kokoamistietä pitkin, joka patenttijulkaisun 1 353 157 mukaan on suoraviivainen ja patenttijulkaisun 1 361 1^2 mukaan on pitkäsäteinen kaareva kulkutie, jonka määrää kaksi kokoojavartta, jotka niveltyvät reilusti nipistys-aseman alapuolella matkan päässä toisistaan sijaitsevien akseleiden ympäri.

Molemmissa näissä laitteen sovellutusmuodoissa kokoojaelimet (s.o. sormet tai kokoojavarsien kokoojakärjet) lähtevät asemista, jotka yleisesti ovat nipistysaseman tasossa mutta symmetrisesti vaakasuoran matkan päässä siitä, ja kulkevat sisäänpäin yleisesti vaakasuorassa suunnassa. Näin ollen kokoojaelimet aina ulottuvat kootun pussin kaulan poikkileikkauksen alimman pisteen vaakasuoran tangentti- 3 59065 tason yläpuolelle, ja tämä vaatii huolellista alipainekammion suunnittelua kokoojaelinten mahduttamiseksi paikoilleen niiden avautu-misliikkeen ääriasemissa.

Esillä olevan keksinnön mukaan saadaan aikaan kokoamis- ja nipis-tyspää alipainekammiotyyppistä pakkauslaitetta varten, joka tunnetaan pääasiallisesti siitä, että nipistinten syöttö- ja nipistys-laite käsittää kokoojaelinten pyörähdysakselin kanssa yhdensuuntaisen ohjaimen nipistinvaraston ohjaamiseksi navan keskustassa1 olevaan asemaan ja meistin, joka voi liikkua diametraalisesti mainitun navan suhteen ja jossa on nipistimiin vaikuttava pinta joka meistin liikkuessa kulkee kokoojaelinten mainitun yhteisen pyörähdysakselin läpi yksityisten nipistinten pakottamiseksi säteen suunnassa ulospäin mainitusta navan keskustassa olevasta asemasta jokaisen nipistimen deformoimiseksi mainittujen kokoojaelinten kokoaman pussin kaulan ympärille.

Tämän sovituksen ansiosta kokoojaelinten kokoojaosien toimintasäde on paljon lyhyempi kuin tunnetussa tekniikassa, ja kummankin kokoo-jaelimen pyyhintäkulma on suurempi, niin että molemmat kokoojaeli-met saavat olla paljon lyhyemmät kuin tähän mennessä ja pystyvät myös helposti peräytymään nipistystason alapuolella oleviin asemiin vaatimatta nipistys- ja kokoojapään leveyden suurentamista.

Näin voidaan laajalti vaihteleviin alipainekammiorakenteisiin liittää standardimuotoinen nipistys- ja kokoojapää.

Kokoojaelimet muodostavat mieluimmin yhdessä nipistimen ohjausraon, jolloin nipistimen haarojen deformointimuottia kannattaa toinen kokoojaelimistä, ja laitteena, joka pakottaa nipistimet säteen suunnassa ulospäin, on nipistysmeisti, joka voidaan saattaa liikkumaan navan säteen suunnassa kokoojaelinten muodostamaa nipistysrakoa myöten, kun kokoojaelimet ovat suljetussa asennossaan.

Tällä tavoin laitteen koko kokoamis- ja nipistystoiminta voidaan si- 4 59065 säilyttää yhteen ainoaan nipistyspäähän, joka koostuu yhteisellä navalla olevista vastakkaisista kokoojaelimistä, joista toinen kannattaa nipistysmuottia, ja nipistysrako on muodostunut vastakkaisten kokoojaelinten väliin näiden suljetussa sennossa, sekä nipistysmeis-tistä, joka pakottaa nipistimet säteen suunnassa ulospäin navan läpi nipistysrakoon. Tämä on toisin kun mainittujen brittiläisten patenttijulkaisujen 1 353 157 ja 1 361 142 mukaisessa sovituksessa, jossa alipainekammion kansi kannattaa nipistysmuottia.

Napa on sopivasti ontto keskeltä nipistinjonon ohjaamiseksi keskiviivan suunnassa navan sisässä siihen kohtaan, josta nipistimet pakotetaan navan halkaisijan suunnassa pussin kootun kaulan ympärille nipistysmeistin avulla.

Tällä sovituksella on useita etuja, esimerkiksi se, että (a) enää. ei tarvita huolellista kokoojaelinten ja kammion kannessa olevan n.i-pistysmuotin välistä kohdalleen sovittamista, se, että (b) nipistys-pään geometrian sovitus on paljon yksinkertaisempi, koska kaikkia komponentteja kannattaa yhteinen napa sensijaan että ne olisivat sovitettuina liikkumaan moniin eri suuntiin ja olisivat kammion eri osien kannattamina, ja se, että (c) kunnossapito helpottuu, koska kukin kone voi olla varustettu vara-nipistyspäällä, niin että koneessa käytössä olevan nipistyspään tarpeelliset kunnossapitotyöt voidaan suorittaa poistamalla kunnossapitoa vaativa pää ja korvaamalla se toisella päällä, joka toimii täysin tyydyttävästi sillä aikaa kun kunnossapitotyö suoritetaan.

Tässä nipistyspäässä kokoojaelinten koojapintojen kaarevuus voidaan valita niin, että saadaan aikaan tehokas kokoamisvaikutus käyttämällä elimiä, joiden säteen suuntainen ulottuvuus on verraten pieni, niin että kokoojaelinten suljettuina ollessa nipistysmuotti on ver-' raten lyhyen säteensuuntaisen matkan päässä kokoojaelinten pyörintä-keskiviivasta, ja näin saadaan erityisen kompakti ja hyvin tukeva sovitus, jossa itse kokoojaelimet helposti pystyvät absorboimaan muottiin kohdistuvan nipistyksen reaktiovoiman ilman että niitä tarvitsee ulkoisesti lujittaa.

Tällä sovituksella on lisäksi se etu, että suunnittelemalla sopivasti kokoojaelinten kaarevat pinnat elinten on mahdollista suorittaa kokoamistehtävänsä kummankin elimen kääntyessä olennaisesti 60°, ja 5 59065 tämä kokoojaelinten verraten lyhyellä säteen suuntaisella ulottuvuudella. Tästä seuraa se lisäetu, että sovittamalla kokoojaelinten läh-töasennot olennaisesti 90° päähän niiden suljetuista asennoista molemmat kokoojaelimet voidaan täydellisesti peräyttää pussin syöttö-kuljettimen tason alapuolelle, niin että pussin ja tuotteen syötölle kammioon ei ole minkäänlaista estettä ja kokoojaelinten e:i tarvitse aloittaa kokoamistoimintaansa ennen kuin kuin kammio on suljettu. Tähän päästään yhdellä ainoalla vakiopäällä, riippumatta tuotteen leveydestä. Silloin kun käsiteltävänä on erittäin leveä tuote, nipis-tysasemaan voi kuulua peräänantavasti kiinnitetyt esikokoojalevyt, jotka voidaan kääntää vaaka-asentoon kuormauksen aikana ja ponnahtavat sitten ulos, niin että ne muodostavat ylöspäin avoimien kokoa-misuurteen pussin kaulan vastaanottamista ja löysästi rajoittamista varten, kun kaula asetetaan käsin tähän kokoamisuurteeseen.

Kokoamistoiminnon viimeisessä vaiheessa nipistysmeisti tulee kosketukseen valmiiksi ojennuksessa olevan nipistimen kanssa ja kannattaa sitä, suorittaakseen lopullisen nipistystoiminnon heti kun kokooja-elimet ovat saapuneet suljettuun asentoonsa, jossa ne pidetään nipis-tystoiminnon aikana. Se verraten lyhyt säteen suuntainen ulottuvuus, joka on saatu aikaan sillä erittäin edullisella rakenteella, että käytetään kahta kokoojaelintä, jotka kääntyvät yhteisen navan ympäri, josta nipistimet yksi kerrallaan pakotetaan ulos, varmistaa sen, että nipistimen kuljettava matka navan keskustan ja nipistysmuotin välillä on varsin lyhyt, ja tämä yksinkertaistaa synkronoivaa nivel-järjestelmää, joka voidaan rakentaa niin, että kokoojaelimiä ja ni-pistysmeistiä molempia käyttää sama ies.

Sen sijaan että mainittujen kahden brittiläisen patenttijulkaisun 1 353 157 ja 1 361 1H2 mukaan nipistysmuotin on oltava alipainekammion kannen kannattamana, esillä olevan keksinnön mukaan nipistys-muotti voi olla toisen kokoojaelimen kannattamana, minkä ansiosta vältetään kokoojaelinten ja kammion kannen välisen tarkan kohdalleen sovittamisen tarve.

Vielä sopivampaa on, että myös leikkuri on asennettu pyöriväksi kokoojaelinten yhteiseen napaan nähden ja sen käyttö järjestetty niin, että kun nipistysmeisti alkaa peräytyä, ennen kuin kokoojaelimet avautuvat päästääkseen irti pussiin kootun kaulan, leikkuri pyörii, leikaten irti liian aineksen nipistetystä kaulasta.

6 59065

Keksinnön erään erityisen edullisen sovellutusmuodon mukaan leikkuria, nipistysmeistiä ja kokoojaelimiä käyttää yhteinen, edestakaisin liikkuva käyttöelin, niin että nipsitysmeistin peräytymisen aikana leikkuri pyörii ensimmäiseen suuntaan leikaten pussin kootun kaulan ja sen jälkeen pyörii päinvastastaiseen suuntaan palaten iäh-töasentoonsa, jossa se on kokoojaelinten kokoaman pussin kaulan poikkileikkauksen alimman pisteen tason alapuolella.

Keksinnön mukaan saadaan aikaan myös nipistyslaite, joka käsittää pyörivän lippaan, jossa on useita nipistimen vastaanottokammioita sijoitettuina yhtä suurten kulmien päähän toisistaan sen pyörintä-akselin ympärille; yhteinen nipistimen työntömäntä, joka on sovitettu liikkumaan pitkin kiinteätä kulkutietä niin, että se kulkee ni-pistinkammioiden läpi perättäisjärjestyksessä pakottaen kammioissa olevat nipistimet kammion nipistyspäätä kohti; ja minkä tahansa kammion nipistinvaraston loppumisen johdosta toimiva laite, joka peräyttää nipistimen työntömännän lippaasta ja automaattisesti kiertää lipasta niin, että uusi nipistinten vastaanottokammio tulee nipistimen työntömännän kulkutien kohdalle.

Keksintö selitetään seuraavassa lähemmin, pelkästään esimerkkinä, oheisen piirustuksen yhteydessä, jossa:

Kuvio 1 on osaksi leikattu, ösaksi kaaviollinen sivu-pystykuvanto alipaine-pakkauslaitteesta, joka on varustettu esillä olevan keksinnön mukaisella kokoamis- ja nipistyspäällä.

Kuvio 2 on etu-pystykuvanto nipistyspäästä yksinään.

Kuvio 3 on sivu-pystykuvanto kuvion 2 mukaisesta nipistyspäästä.

Kuvio 4 on kuvion 3 kaltainen kuvanto, paitsi että se esittää toisen kokoojaelimen käyttöniveljärjestelmää yksityiskohtaisemmin ja niin, että kokoojaelin on avoimessa asennossaan.

Kuvio 5 on kuvion 4 kaltainen kuvanto, paitsi että se esittää kokoo-jaelintä suljetussa asennossaan.

Kuvio 6 on pysty leikkauskuvanto kuvioiden 2-5 mukaisen kokoamis- ja nipistyspään navasta.

Kuvio 7 on vaakasuora leikkauskuvanto kuvioiden 3-6 mukaisen nipistyspään navasta kokoojaelinten ollessa avoimessa asennossaan.

Kuviot 8a-8d ovat etu-pystykuvanto, jänneleikkauskuvanto, lävistäjä-leikkauskuvanto ja takapystykuvanto kuvioiden 2-7 mukaisen kokoamis-ja nipistyspään toisesta kokoojaelimestä.

7 59065

Kuviot 9a-9c ovat etu-pystykuvanto, lävistäjä-leikkauskuvanto ja jän-neleikkauskuvanto kokoojaelimestä, joka on tarkoitettu liikkumaan kuvioiden 8a-8d mukaista kokoojaelintä vastaan.

Kuvio 10a on etu-pystykuvanto kuvioiden 2-7 mukaisen kokoamis- ja ni-pistyspään kanssa käytettävästä leikkurista.

Kuvio 10b on leikkauskuvanto kuvion 10a mukaisesta leikkurista.

Kuvio 11 on kuvion 4 kaltainen kuvanto, paitsi että se esittää paljon yksityiskohtaisemmin kokoamis- ja nipistyselinten eri komponentteja esittää myös kuvioiden 10a ja 10b mukaisen leikkurin käyttömeka-nismia.

Kuviot 12a ja 12b ovat taka-pystykuvanto ja sivu-pystykuvanto, molemmat osaksi kaaviollisia, kuvioiden 2-7 mukaisen kokoamis- ja nipis-tyspään kanssa käytettävän leikkurin eräästä vaihtoehtoisesta sovel-lutusmuodosta.

Kuvio 13 on pysty leikkauskuvanto kuvion 1 mukaisen laitteen nipis-tinlippaasta ja käyttöyksiköstä.

Kuvio 14 on poikkileikkauskuvanto kuviossa 13 esitetystä nipistinlip-paasta.

Kuvio 15a esittää yksityiskohtaa kuviossa 3 esitetystä nipistimen käyttö- ja syöttömekanismista kun kammiossa on nipistinjono.

Kuvio 15b on kuvion 15a kaltainen kuvanto nipistinvaraston tyhjentyessä vallitsevassa tilanteessa.

Kuvio 15c on kuvioiden 15a ja 15b kaltainen kuvanto, ja esittää tilannetta silloin kun nipistinten työntömäntä on peräytyneenä ennen nipistinlippaan kiertymistä uuteen asentoon uuden, sideaineella tuetun nipistinjonon syöttämistä varten.

Kuvio 16 on pystykuvanto sivulta nähtynä ja osittain leikattuna vaihtoehtoisesta nipistimen työntöelimestä nipistysasemalla, ja Kuvio 17 on poikkileikkauskuvanto nipistinlippaan vaihtoehtoisen so-vellutusmuodon nipistinkammiosta.

Kuvio 1 esittää alipaine-pakkauslaitetta 1, johon kuuluu alipainekammio 2, jonka sulkee tiivis kansi 3, joka voidaan kääntää ylös ja alas vaakasuoran akselin ympäri yhden tai useamman täytetyn pussin sisäänpääsyä varten, joka syötetään nuolen 5 suuntaan siten, että kunkin pussin suu on sen peräpäässä, pitkin rullakuljet intä 4, jonka rullat voivat olla pakkokäyttöisiä automaattista pakkausta varten tai vapaasti pyöriviä kammion käsitäyttöä varten. Kannessa oleva väliseinä 3a jakaa kammion kahdeksi erikseen alipaineeseen saatettavaksi osaksi brittiläisessä patenttijulkaisussa 1 436 471 esitetyllä tavalla.

59065

Heti kun pussitettu tuote on kulkenut nipistystasossa X-X tai sen lähellä olevan havaitsimen (esittämättä) ohi, sen liike pysähtyy ja se putoaa kuljettimelle 6, joka kannattaa pussissa olevan tuotteen pai-noakoko kokoamis- ja nipistystoiminnon ajan.

Kuviossa 1 näkyvät nipistys- ja kokoamisvarret 7 sulkeutumassa toisiaan kohti pussin G kaulan kokoamiseksi nipistystä varten. Kuviossa 1 pussi G on esitetty löysänä tuotteen P ympärillä pelkästään havain-nollistamismielessä. Todellisuudessa jaetun alipainekammion toiminta-jakson tässä nimenomaisessa vaiheessa pussi on ylipaineen alaisena, joka saattaa pussiaineksen painumaan tiiviisti tuotteen P pintaa vasten.

Tässä nimenomaisessa laitteessa kuljettimena 6 on hihnakuljetin, joka voi kääntyä alavirran puolisessa päässä olevan telan 8 ympäri, niin että ylävirran puolisessa päässä olevaa telaa voidaan asetella sen varmistamiseksi, että kuljettimella 6 lepäävän täytetyn pussin kaula nipistysasennossa on sovitettuna siten, että kokoamis- ja ni-pistyselimet 7 sijaitsevat likimäärin pussissa olevan tuotteen keskikorkeudella.

Kokoamisen ja nipistämisen jälkeen ja kun mahdollisesti myös liika pussiaines on leikattu irti nipistetystä pussin kaulasta, kammion kansi 3 nostetaan, ja kuljetin 6 pannaan käymään eteenpäin tuotteen poistamiseksi alipainekammiosta.

Esillä oleva keksintö kohdistuu kuvion 1 kohdassa 10 kaaviollises-ti esitettyyn kokoamis- ja nipistyspäähän ja lisäksi parannuksiin nipistinlippaassa 11 ja nipistimen työntöyksikössä 12.

Kuvio 2 esittää pystykuvantona edestä nähtynä kuvion 1 mukaista ni-pistyspäätä 10 ja kuvio 3 esittää pystykuvantona sivusta nähtynä samaa nipistyspäätä.

Kuvioiden l ja 2 mukainen nipistyspää 10 käsittää sylinterimäisen toimisylinterikotelon 20, johon liittyy ilman sisääntulo- ja poisto-johdot 21, joiden avulla toimisylinterin mäntää (esittämättä) voidaan käyttää ikeeseen 23 kiinnitetyn männänvarren 22 saattamiseksi edestakaiseen liikkeeseen.

9 59065

Ikeessä 23 on molemmilla puolilla pystyt tapit 24, jotka kannattavat pyörivinä nokanseuraajarullia 25, jotka kulkevat asianomaisissa niveltyvissä käyttölenkkilevyissä 27 olevia nokkarakoja 26 myöten. Nämä käyttölenkkilevyt 27 on puolestaan kiinnitetty niveltyvästi nipistys-pään kehykseen 28 saranatapeilla 29, ja kohdassa 30 samoin niveltyvästä kiinnitetty asianomaisiin käyttövarsiin 31, joista toinen ori niveltyvästi kiinnitetty vasemmanpuoliseen kokoojavartaen 52 sarana-tapilla 33 ja toinen on niveltyvästi kiinnitetty saranatapi11a 35 oikeanpuoliseen kokoojaelimeen, joka käsittää kaksi kokoojalevyä 34 (kuviot 3, 7 ja 9). Selvää, on että kokoojaelimet 32 ja 34 ovat samat kuin ne, jotka on esitetty kaaviollisesti kuvion 1 sivukuvannos-sa kohdassa 7·

Vasemmanpuolisen kokoojaelimen 32 käyttökytkentä selviää parhaiten kuivioista 4 ja 5, joista kuvio 4 esittää kokoojaelintä 32 peräytettynä ja kuvio 5 esittää samanlaisena kuvantona tilannetta, jossa ies 23 on edennyt tarpeeksi pitkälle saattaakseen kokoojaelimen 32 sen kokoamis- ja nipistysasemaan, nipistysmeistin 36 juuri tultua kosketukseen nipistimen C kanssa mutta ennen kuin nipistysmeisti on pakottanut nipistimen pussia ja vasemmanpuolisen kokoojaelimen 32 kannattavaa nipistysmuottia vasten.

Kuvio 4 osoittaa, että ikeen 23 peräytysasemassa käyttölenkkilaatta 27 on äärimmäisessä myötäpäiväisessä asennossaan, niin että tela 25 on lähellä raon 26 ensimmäisen suoraviivaisen juoksun 26a ja saman raon toisen suoraviivaisen juoksun 26b yhtymäkohtaa. Tässä asennossa vasemman käyttölenkkilevyn 27 ja vasemman kokoojaelimen 32 väliin niveltyvästi kytketty käyttövarsi 31 on olennaisesti yhdensuuntainen nipistysmeistin 36 kanssa. Pussin puoliksi koottu kaula näkyy kuvion 4 kohdassa B.

Kun ies 23 työntyy ylös männänvarren 22 käyttövoiman vaikutuksesta, rulla 25 liikkuu aluksi raon 26 suoraviivaista juoksua 26b myöten, saapuen käyttölenkkilevyn 27 lähinnä saranatappia 29 olevaan päähän silloin, kun rulla 25 on noussut niin, että sen keskiviiva on samalla tasolla kuin tapin 29 keskiviiva. Ikeen 23 jatkaessa matkaansa tämän aseman ohi rulla 25 siirtyy poispäin saranatapista 29, kunnes se uudelleen saapuu raon 26 kahden suoraviivaisen juoksun 26a ja 26b yhtymäkohtaan. Tämä tilanne on esitetty kuviossa 5.

10 59065

Ikeen 23 tämän ylöspäin suunnatun liikkeen koko alkuosan aikana ni-pistysmeisti 36 on noussut nipistintä C kohti, mutta tulee juuri kosketukseen nipistimen C kanssa suunnilleen sillä hetkellä kun rulla 25 saapuu takaisin raon 26 suoraviivaisen juoksun 26a alkupäähän.

Niin kuin kuviosta 5 näkyy, ikeen 23 ylöspäin suunnatun liikkeen tämä ensimmäinen osa on saattanut vasemman käyttölenkkilevyn 27 kääntymään vastapäivään likimäärin 60° kulman verran ja sen näin tehdessä sen käyttövarteen 31 yhdistävä saranatappi 30 on nostanut käyttövart-ta 31 ylöspäin kääntäen vasenta kokoojaelintä. 32 90°. Vasemman kokoo-jaelimen 32 tämän liikkeen aikana sen kaareva etu- eli kokoamispin-ta 38 on siirtynyt ylöspäin ja oikealle, osuen pussin osaksi kootun kaulan N vasempaan reunaan, ja tämän jälkeen vasemman kokoojaelimen 32 liikkeen jatkuminen kohti oikeaa kokoojaelintä 34 (kuvio 2) saa aikaan kaulan kokoamisen tiiviiseen nippumaiseen muotoon, niin kuin kuvion 5 kohdassa B näkyy. Tämän niputtaminen saadaan aikaan molempien kokoojaelinten ansiosta, jotka suorittavat vastakkaiset kehän-suuntaiset kokoamisliikkeet ja samaan aikaan yhdessä säteensuuntai-sen kokoamisliikkeen sisäänpäin, kokoamiselinten 32 ja 34 pyörintä-keskiviivaa kohti.

Kun kokoamiselimet 32 ja 34 ovat saapuneet suljettuun asentoonsa (kuvion 2 mukaiseen asentoon), ies 23 on vapaa liikkumaan edelleen häiritsemättä kokoojaelimiä 32 ja 34, koska vasemman käyttölenkkilevyn raon 26 suoraviivainen juoksu 26a (ja myös vastaava oikean käyttölenkkilevyn raon juoksu) on yhdensuuntaisena männänvarren 22 kanssa, niin että kun ies 23 nousee edelleen, rulla 25 on vapaa siirtymään ylös suoraviivaista juoksua 26a myöten häiritsemättä käyttölenkkilevyn 27 asentoa ja näin ollen myös ilman että kokoojaelimet 32 ja 34 enää liikkuvat.

Ikeen 23 tämän jatkonousun aikana nipistysmeisti 36 vie nipistintä C ylöspäin pitkin nipistimen ohjainta, joka säteen suuntaisena ulottuu kokoojaelimen 32 navan läpi, minkä jälkeen vasemmassa kokooja-elimessä 32 oleva nipistysmuotti 37 osaksi muuttaa sen muotoa ja jäljempänä selitettävä kokooj aelimen 34 vastaava osa samoin osaksi muuttaa sen muotoa.

Se, että molemmat kokoojaelimet 32 ja 34 on asetettu pyörimään yhteisen navan 32a ympäri ja että ne yhdessä muodostavat sekä nipis- 11 59065 timen ohjaimen että nipistysmuotin, johtaa siihen, että nipistyslait-teen muoto tulee erityisen kompaktiksi, niin että se on helppo asentaa laitteeseen 1 tai poistaa siitä häiriten laitteen muita osia mahdollisimman vähän. Selvästi kuvion 2 itsenäinen nipistyspää 10 sisältää kaikki ne elimet, jotka ovat tarpeen nipistystä varten, nimittäin kotelossa 20 olevan käyttötoimisylinterin, kokoojaelimet 32 ja 34, nipistysmeistin 36 ja nipistysmuotin 37.

Kokoamisvaiheen symmetrisyyden varmistamiseksi oikeanpuolisia kokoa-mislevyjä on, kuten edellä jo on mainittu, kaksi kappaletta, jotka yhdessä muodostavat oikeanpuolisen kokoojaelimen, ja yksi ainoa vasemmanpuolinen kokoojaelin 32, joka lomistuu oikeanpuolisten kokooja-levyjen väliin. Tällä tavoin taipumusta pussin kaulan takertumiseen vasemmanpuolisen ja oikeanpuolisen kokoojaelimen toisiaan vasten olevien pintojen väliin esiintyy vähän tai ei lainkaan, koska oikeanpuoliset kaksi kokoojalevyä pakottavat pussin kaulaa vasemmalle ainoastaan kosketuksessa sen kanssa yhdensuuntaisissa tasoissa, jotka ovat matkan päässä toisistaan, ja kun vastakkainen kokoojaelin 32 lomistuu näiden kahden levyn 34 väliin, se pakottaa pussia oikealle kokoojalevyjen 34 näiden kahden kosketustason välissä.

Tämä sovitus on esitetty erityisen selvästi kuviossa 6, joka on pystysuora leikkauskuvanto, joka on otettu tasossa, joka on yhdensuuntainen kokoojaelinten 32 ja 34 pyörintäkeskiviivan kanssa. Tässä kuviossa on lisäksi esitetty pyörivä leikkuri 40, jolla liika pus-siaines voidaan leikata irti nipistetystä pussin kaulasta niin kuin jäljempänä selitetään.

Nipistinlipas, joka selitetään J^ljempänä kuvioiden 13-15 yhteydessä, syöttää nipistimistä 42 koostuvaa jonoa 41 nulen 43 suuntaan (kuvio 6), sitä asentoa kohti, jossa päätenipistin 44 joutuu kosketukseen nipistysmeistin 36 kanssa.

Huomattakoon, että kuvion 6 kuvanto on esitetty nähtynä nipistyspään vastakkaiselta puolelta kuin kuvion 1 kuvanto, niin että nipistimet 42 syötetään tässä kuvannossa vasemmalta, sen sijaan että kuviossa 1 nipistimet on syötettävä oikealta. Tämä tietää sitä, että leikkuri 40 on nipistystason syöttöpuolella, s.o. sillä puolella, jolle liika pussiaines jää, kun tuote on sijoitettu oikein kannatuskuljet-timelie 6.

12 59065

Kun meisti 36 nousee, se vie päätenipistimen 44 ylöspäin rakoon 45, joka ulottuu kokoojaelinten navan 32a sekä sisäisen akselin 46 että ulkoisen laakerin 47 läpi, niin että kun nipistin 44 tulee ul.os raosta 43, toinen nipistimen haaroista tulee kosketukseen nipistysmuotin 37 vasemmanpuolisen uurteen 37a kanssa ja toinen haara joutuu kosketukseen oikeanpuolisen uurteen 37b kanssa, niin että molemmat haarat joutuvat kulkemaan kaarevia uurteita 37a ja 37b myöten ja rinnakkain, kääriytyen tiukasti pussin kootun kaulan b ympärille yhdensuuntaisina toistensa kanssa, niin että haarojen päät eivät osu toisiinsa ni-pistystoimituksen alussa, mikä aiheuttaisi nipistimen särkymisen vaaran ja pussin sulkeutumisen huonosti. Tämä nipistimen haarojen rinnakkainen muodonmuutos on ennestään tunnettu eikä kaipaa lisäselvitystä.

Kokoojain navan 32a sisäinen akseli 46 on pyörivästi kannatettuna etukannatuslevyllä 48 ja takakannatuslevyllä 49, jotka yhdessä muodostavat nipistyspään 10 kehyksen 28. Näiden samojen kannatuslevyjen 48 ja 49 tehtävänä on myös pidellä kuvioissa 4 ja 5 näkyvien käyttö-lenkkien 27 saranatappeja 29, ja ne on kiinnitetty poikittaiselimeen 35, joka muodostaa toimisylinterikotelon 20 päätylevyn (kuviot 2 ja 3).

Kuvion 6 leikkauskuvanto esittää kokooja- ja nipistyselimiä niiden ollessa suljetussa eli ’'nipistys"-asennossaan ja sen tarkoituksena on esittää eri kokooja- ja nipistyselinten keskinäisiä välimatkoja sisäisen akselin 46 suunnassa, tätä esitystä täydentää kuvio 7, joka ylätasokuvantona esittää nipistyspäätä kokooja- ja nipistyselinten ollessa avoimessa eli "lataus"-asennossaan. Tämä asento on sama kuin kuviossa 4 esitetty asento.

Kuviossa 7 näkyy lisäksi voitelukanava 50 sisäisen akselin 46 ja ulkoisen laakeriholkin 47 välisen laakeripinnan sekä ulkoisen laake-riholkin 47 ja uloimpien välikeholkkien 51, jotka on jätetty pois kuviosta 6, välisten laakeripintojen voitelemiseksi.

Paljon selvemmin on kuviossa 7 esitetty myös välikekappale 52, joka on kannatettuna oikeanpuolisten kokoojalevyjen 34 välissä ja kiinnitetty niihin pulteilla ja johon kuuluu osa 53, joka toimii oikeanpuolisena nipistimen ohjaimena yhteistoimintaa varten vasemmanpuolisen nipistimen ohjaimen 54 kanssa, joka muodostaa osan nipistys- 13 59065 muotista 37 jota vasemmanpuolinen kokoojaelin 32 kannattaa.

Moniin eri tyyppisiin ja erikokoisiin nipistimiin mukauttamista varten on edullista, että nipistysmuotti 37 on poistettavissa ja korvattavissa vaihto-osalla, jolla on sama ulkoinen muoto, niin että se sopii kokoojaelimessä 32 olevaan pesään 60, mutta jossa on eri muotoinen nipistimen taivutusuurre. Nipistysmuotin 37 pitelemiseksi paikallaan kokoojaelimen 32 kokoojavarsiosassa 6l on vapaa reikä sopivaa kiinnityspulttia varten, joka sitten ruuvataan suoraan nipistysmuottiin 37·

Kuvio 8b on leikkauskuvanto kuvion 8a viivaa B-B myöten ja siitä näkyy selvästi nipistysrako 63, joka kokoojaelinten 32 ja 34 ollessa suljetussa eli T'nipistys"-asennossaan päästää nipistimen tunkeutumaan säteen suunnassa ulospäin, kosketukseen nipistysmuotin 37 kanssa elimen 32 kokoojavarsiosan 61 kuljetettavaksi.

Kuvio 8c on leikkauskuvanto kuvion 8a viivaa A-A myöten ja siitä näkyy selvästi, että elimessä 32 on holkkiosa 64, joka on samankeskinen kokoojanavan sisäisen akselin 46 (kuviot 6 ja 7) kanssa ja toimii laakeritappina, joka kannattaa molempien vierettäisten oikeanpuolisten kokoojalevyjen 34 asennusrengasosia 65 (kuvio 9a).

Kuvio 8d on osaksi leikattu pystykuvanto kuvion 8a kokoojaelimestä 32 vastakkaiselta sivulta nähtynä. Leikatut kohdat ovat tässä tahallisesti toiset, jotta saataisiin esitetyksi kaareva leikkaus 66 sekä holkkiosassa 64 että siihen liittyvässä elimen 32 asennustenkaan osassa 67, jonka leikkauksen tarkoituksena on päästää kokooja-levyt 34 alkamaan irtoamisensa ennen kuin nipistysmeisti 36 (kuviot 4-7) on täydellisesti peräytynyt.

Kuviosta 8d samoin kuin kuviosta 8a näkyy kannatin 68, joka on ohennettu asennusholkin 64 ja kokoojavarsiosan 6l muuhun osaan nähden ja tarkoitettu toimimaan saranatapin 33 kiinnityskohtana kytkentää varten käyttövarteen 31.

Niin kuin kuvioista 8a ja 8b näkyy, elimen 32 kokoojapinta 38 ei ole täysin suora, vaan sensijaan työstetty leikkaukseltaan pyöristetyksi, jotta siinä ei olisi teräviä särmiä, jotka saattaisivat leikkautua löysästi sovitetun pussin kaulan N sisään sitä supistettaessa tiiviisti rypistettyyn muotoon B. Sama kos- 14 59065 kee vastaava kokoojapintaa molemmissa oikeanpuolisissa kokoojale-vyissä 34.

Kuvio 9a esittää edestä nähtynä pystykuvantona toista kahdesta toisiaan täydentävästä oikeanpuolisesta kokoojaelimestä 34, joihin kumpaankin kuuluu asennusrengas 65 ja kokoojavarsiosa 70, jossa on samanlainen kupera kokoojapinta 71 kuin elimen 32 kokoojapinta 33.

Kuvion 9b leikkauskuvannosta, joka on otettu kuvion 9a viivaa Λ-Λ myöten, näkyy selvästi varsiosan 70 kokoojapinnan 71 pyöristetty muoto ja myös asennusrenkaan 65 sen kanssa yhdessä toimivan kokooja-osan 72 pyöristetty muoto.

Kuvioista 8a-8d ja 9a-9c näkyy, että kaikkien kokoojaelinten 32 ja 34 kokoojapinnat 38 ja vastaavasti 71 ovat kuperat kokoojaelinten navan pyörintäkeskiviivaan päin.

Näin ollen kokoojaelimet 32 ja 34 pystyvät (a) saattamaan pussin liikkumaan säteen suunnassa sisäänpäin kokoojapään navan pyörintä-keskiviivaa kohti, niin että pussi puristuu vastakkaiseen suuntaan pyöriviä elinten 32 ja 34 asennusrenkaita 67 ja vast. 65 vasten, samalla kun (b) vastakkaiseen suuntaan pyörivien kokoojaelinten vastakkainen liike niputtaa pussin kaulan kehän suunnassa niin, että kokoamisvaikutus tulee vähitellen suoritetuksi yhtäaikaisella pystysuunnassa ja vaakasuunnassa tapahtuvalla kokoamisella (kun asiaa tarkastellaan kuvion 1 laitteen 1 kokoamis- ja nipistyspään 10 suunnan kannalta).

Pussin kaula voi olla osaksi ennalta koottu käsitäytön aikana (isojen tuotteiden tapauksessa), mutta pääkokoamistoiminto alkaa juuri ennen kuin kokoojapinnat 38 ja vast. 71 alkavat limittäisen lomis-tuksensa, ja jatkuu kunnes elimet 32 ja 34 ovat saapuneet lopulliseen eli "nipistys"-asentoonsa, jossa kokoojaelimeen 32 kiinnitetty nipistysmuotti 37 ja elimen 34 kahden kokoojalevyn väliin kiinnitetty välikekappale 52 tulevat yhteen muodostaen nipistysraon, ja itse nipistysmuotti on ojennuksessa raon kahden sivun kanssa vastustaen nipistimen etenemistä ja taivuttaen nipistimen haarat tiiviisti niputetun pussin kaulan B ympärille.

Tällä tavoin yhdistämällä pystysuora ja vaakasuora kokoamisvaikutus 59065 15 on mahdollista saavuttaa kaksi tärkeää etua.

Ensinnäkin elinten 32 ja 34 kokoojavarsiosien 61 ja 70 lyhyt säteen-suuntainen ulottuvuus (verrattuna edellä mainitun patentin 169 528 mukaisten kokoojavarsien säteensuuntaiseen mittaan) antaa erittäin tukevan rakenteen, jolla on vain pieni pyörintäsäde, niin että ko-koamistoiminto ja erityisesti kokoojaelinten avautuminen nipistämi-sen jälkeen voidaan suorittaa paljon nopeammin ja rauhallisemmin kuin ennen. Toiseksi tämä sama kokoojavarsien lyhyt säteensuuntainen ulottuvuus tietää sitä, että kokoojaelin 32 on erityisen jäykkä säteen suunnassa, niin että elimen 32 kokoojavarsiosa 6l pystyy kestämään nipistystoiminnon reaktiovoimat ilman että elimen 32 metallista kokoojavarsiosaa 61 tarvitsee raskaasti lujittaa.

Lisäksi tämä lyhyt säteensuuntainen ulottuvuus ja "laajakulmainen" kokoamisliike tietävät sitä, että vastakkaiset kokoojaelimet 32 ja 34 voidaan niiden avoimessa sennossa helposti täydellisesti peräyttää kuvion 1 syöttökuljettimen 4 tason alapuolelle (s.o. kuvioiden 4 ja 5 vaakatson B-B alapuolelle, joka on tiiviisti kootun kaulan B poikkileikkauksen alimman pisteen tangentti) ilman että tarvitaan perin i laajaa kammiota, ja tämä (a) tekee täytetyn pussin C pääsyn kammioon helpommaksi ja (b) sen, että alipaineeseen on saatettava pienempi kammiotilavuus, ja lisäksi (c) varmistaa, että pääsytila on täysin esteetön.

Kuvion 9c leikkauskuvannosta, joka on otettu kuvion 9a leikkausmur-toviivaa B-B myöten, näkyy uppokantareiät 73, jotka ovat oikeanpuolisten kokoojalevyjen 34 kiinnittämistä varten niitä yhdistävään kappaleeseen 52 (kuvio 7), sen varmistamiseksi, että ne molemmat liikkuvat yhtä aikaa ja ovat oikean välimatkan päässä toisistaan sisäisen akselin 46 suunnassa. Lisäksi kummassakin levyssä 34 on reikä 73 lieriötappia varten jonka avulla välikekappale 52 kiinnitetään oikeaan asemaan.

Saranatapin 33 asannusreikä näkyy kuvion 9a kohdassa 74, ja kunkin yksityisen kokoojalevyn 34 entistä paljon ohuemman yleismuodon ansiosta reikää 74 ei nyt tarvitse leikata kokoojaelimen 34 ohennettuun osaan.

Lomistumista varten kokoojaelimen 34 mainittuun ohennettuun osaan 16 59065 ja vasemmanpuoliseen käyttölenkkilevyyn 27 vasemmanpuolisessa käyt-tövarressa 31 on haarukkapäät. Oikeanpuolinen käyttövarsi 31 on samoin kaksihaarainen lomistuakseen toisesta päästään oikeanpuolinen kokoojaelimen levyjen 34 sisään ja toisesta päästään käyttölenkki-levyn 27 molemmin puolin. Välikekappaleen 52 se osa, joka on reikien 74 välissä, on puolestaan muodostettu ohennetuksi kannattamaksi oikeanpuolisen käyttövarren 31 kaksihaaraisen pään vastaanottamista varten, niin että saranatappi 33 tällöin kulkee molempien levyjen 3^, varren 31 kaksihaaraisen pään molempien puolikkaiden ja myös kappaleen 52 kannattimen läpi.

Kuvio 10a esittää pystykuvantona edestä nähtynä leikkuria 40, joka käsittää asennusrenkaan 80, jossa on kolme säteen suuntaista ulkone-maa, joista ensimmäiseen 8l kuuluu leikkausterä 82 ja toiseen 83 vastepinta 84 kosketusta varten oikeanpuolisen saranatapin 33 kanssa leikkurin pyörittämistä varten myötäpäivään kuviossa 10a, ja kolmannessa ulkonemassa 85 on toinen vastepinta 86 kosketusta varten vastetapin 90 (kuvio 11) kanssa leikkurin pyörittämistä varten vastapäivään kuviossa 10a.

Kuvio 10b on leikkauskuvanto, joka on otettu kuvion 10a viivaa B-B myöten.

Ulkoneman 83 vastenpinta 84 joutuu, niin kuin edellä on mainittu kosketukseen saranatapin 33 kanssa, joka niveltyvästä yhdistää oikeanpuolisen kokoojaelimen 34 sen käyttövarteen 31, niin että kokooja-elimen 34 myötäpäivään tapahtuvan peräytysliikkeen aikana kokoamis-jakson lopussa leikkuri 40 tulee peräytetyksi lähtöasentoonsa pyörittämällä sitä myötäpäivään terän 82 peräyttämiseksi nipistyspään kehyksen 28 sivulevyjen 48 ja 49 yläreunan alapuoliseen asemaan.

Edellä olevasta selityksestä käy ilmi, että tapin 33 vastaaminen pintaan 84 tapahtuu ainoastaan kokoojalevyjen 34 peräytymisen aikana, kun taas oikeanpuolisten kokoojalevyjen 34 etenemisliike (s.o. vastapäiväinen liike) jättää terän 82 sen peräytettyyn asentoon.

Näissä olosuhteissa terät 82 on saatettava etenemään leikkausta suorittamaan saattamalla toinen tappi (näkyy kohdassa 90 kuviossa 11) kosketukseen vastepinnan 86 kanssa.

59065 17

Kuviosta 11 näkyy selvästi tämän toisen tapin 90 käyttömekanismi} joka tappi tulee kosketukseen vastepinnan 86 kanssa pyörittäen leikkuria vastapäivään, sen leikkausiskun suorittamiseksi ikeen 25 pu-luuliikkeen alkaessa. Tämä tappi 90 on kannatettuna kaksoislenkki-yhdistelmän 91 yläpäässä, joka puolestaan niveltyy sen tapin 2^ ympäri, jolle nokanseuraajarulla 25 on pyörivästä asennettu.

Kaksoislenkki 91 sijaitsee käyttölenkkilevyn 27 edessä ja takana, ja sen takapuolella (s.o. sillä puolella, joka on poispäin kuvion 11 katsojasta) on nokanseuraajarulla 92 tapin 93 pyörivästä kannattamana ja kosketuksessa nipistypään kehyksen 28 takasivulevyssä ^9 olevan nokkauurteen 9^ kanssa sen sisässä (katso myös kuviota 3).

Nokkauurteessa 9^ on ensimmäinen vino seinäosa 95 vasemmalla puolella, lähellä sen yläpäätä (kuviota 11 katsottaessa) ja toinen vino osa 96 alempana, mutta oikealla puolella (edelleen kuviota 11 katsottaessa). Leikkurin käyttötappi 90 sijaitsee lenkkien 91 yläpinnassa (s.o. kuvion 11 katsojaan päin olevassa pinnassa) vinon nokkapintaosan 95 tielle joutumisen välttämiseksi ikeen edetessä ylöspäin.

Lenkkien 91 liikkeiden perättäisjärjestys ikeen 23 yhden nousuiskun aikana on seuraava: Lenkit 91 pysyvät entisessä pystysuunnassaan kunnes ies on edennyt niin pitkälle, että nokanseuraajarulla 92 osuu uurteen 9^ ensimmäiseen vinoon pintaosaan 95. Tällöin rullan 92 suunta kääntyy oikealle (kuviota 11 katsottaessa) vinon osan 95 vaikutuksesta, siten saattaen lenkit 91 kääntymään myötäpäivään tapin 2k keskiviivan ympäri. Kun rulla 92 on selvinnyt vinosta osasta 95 ja. sijaitsee keskisesti uurteen 9^ ylisessä pystysuorassa jatkeessa 97> lenkit 91 ovat saapuneet äärimmäiseen myötäpäiväiseen asentoonsa, ja sen jälkeen ikeen 23 pieni jäljellä oleva liike ylöspäin aiheuttaa lenkkien 91 siirtymisen ylöspäin pysyen samassa kulma-asennossa, niin että tappi 90 siirtyy leikkurin 40 sakaran 98 tason yläpuolelle.

Tässä vaiheessa kokoojaelimet 32 ja 3^ ovat suorittaneet suljenta-liikkeensä loppuun ja saapuneet nipistysasentoon, ja ikeen 23 etenemisen viimeisten vaiheiden aikana meisti 36 on pakottanut nipistimen ylöspäin, suorittaen nipistystoiminnon. Sitten ies laskeutuu, avaten uudelleen kokoojaelimet, mutta ensiksi leikkuria 40 on pyöritettävä vastapäivään leikkaustoiminnon aikaansaamiseksi.

5 S C 6 5 18 Tämä suoritetaan seuraavasti:

Kun ies 23 alkaa peräytyä, lenkki 91 on edelleen äärimmäisessä myö-täpäiväisessä kulma-asennossaan ja tappi 90 on niin ollen kosketuksessa leikkurin 40 ulkoneman 85 sakaran 98 kanssa. Kun ies 23 tämän jälkeen laskeutuu, tappi 90 laskeutuu, aluksi suoraviivaisesti pystysuunnassa, vetäen vastepintaa 86 alaspäin ja siten pyörittäen leikkuria 40 vastapäivään, niin että leikkuuterä 82 pyyhkii kootun ja niputetun pussin kaulan B poikki (katso kuviota 5) leikaten liian pussiaineksen irti niputetusta pussin suusta.

Ikeen 23 liikkeen tämän alkuosan aikana (a) rulla 92 on vierimässä uurteen 94 oikeanpuolista seinää myöten alaspäin eikä vielä ole osunut oikeanpuoliseen vinoon pintaosaan 96, (b) nokanseuraajarulla 25, joka on asennettu pyöriväksi tapille 24, on laskeutumassa alas nokkaraon 26 suoraviivaista juoksua 26a myöten, koska se ei vielä ole saapunut kuvion 5 esittämään asemaan, ja niin ollen (c) kokoo-jaelimet 32 ja 34 ovat edelleen suljetussa eli "nipistys”-asennos-saan eivätkä ole suorittaneet avautumisliikettään.

Heti kun nokanseuraajarulla 92 osuu uurteen 94 seinän vinoon osaan 96, lenkit 91 kääntyvät vastapäivään, ja tappi 90 siirtyy pois vas-tepinnalta 86 sakaran 98 ohi. Suunnilleen tällä hetkellä leikkurin 40 vastapäiväisen liikkeen pysäyttää leikkurin toisen ulkoneman 83 vastepinnan 84 vastaaminen saranatappiin 33, joka yhdistää molemmat oikeanpuoliset kokoojalevyt 34 niiden käyttölenkkiin 31.

Leikkausisku on näin päättynyt, ja ikeen 23 jatkaessa liikettään alaspäin nokanseuraajarulla 25 aikanaan ohittaa käyttölenkkilevyssä 27 olevan nokkaraon 26 juoksujen 26a ja 26b yhtymäkohdan ja saattaa kuviossa 11 näkyvän vasemmanpuolisen lenkkilevyn 27 kääntymään myötäpäivään, niin että vasemmanpuolinen käyttövarsi nyt on alkanut laskeutumisensa yhdessä oikeanpuolisen käyttövarren 31 kanssa. Tässä vaiheessa jo olemassa oleva vastekosketus oikeanpuolisen käyttö-varren 31 ja oikeanpuolisten kokoojalevyjen 34 välisen saranatapin 33 ja leikkurin vastepinnan 84 välillä panee leikkurin 40 välittömästi alkamaan pyörinnän myötäpäivään, niin että leikkuuterä 82 pyyhkii poikittain nyt avoimen nipistysaukon läpi, leikkurin 40 palauttamiseksi kuvion 11 mukaiseen peräytysasentoonsa. Leikkurin saapumisen tähän asentoonsa ilmaisee se, että vastepinta 86 vastaa 19 59065 pysäytystappiin 99, samalla kun käyttövarret 31 ovat saavuttaneet alimman asentonsa, ja saranatappi 33 lopettaa kiertämisensä myötäpäivään kokoamis- ja nipistysnavan keskiviivan ympäri, (jonka määrää sisäisen akselin 46 keskiviiva).

Niin kuin kuviosta 11 näkyy, ikeessä 23 on syvä U-muotoinen lovi 102 ja matala U-muotoinen lovi 103, jotka molemmat on tarkoitettu vastaanottamaan käyttölenkkilevyn 27 ja käyttövarren 31 välinen r.u-ranatappi 30.

Kun ies 23 on alimmassa asennossaan kuviossa 11, saranatappi 30 on matalassa lovessa 103, mutta heti kun ies alkaa nousta, rullan 25 ja käyttölenkkilevyn 27 raon 26 välinen vierintäkosketus panee käyttölenkkilevyn 27 pyörimään nopeasti vastapäivään sillä tuloksella, että saranatappi 30 nousee nopeammin kuin U-muotoinen lovi 103, ja liikkuu myös vasemmalle päin, s.o. kiertää käyttölenkkilevyn 27 pyörintäkeskiviivan ympäri, jonka määrää saranatapin 29 keskiviiva. Heti kun käyttölenkkilevy 27 on saavuttanut äärimmäisen vast.apäiväi-sen asentonsa ja nokanseuraajarulla 25 on nousemassa ylös raon 26 pystysuoraa juoksua 26a, niveltappi 30 on liikkumatta ikeen 23 loven 102 yläpuolella, niin että kun ies nousee, lovi ottaa nivelta-pin 30 sisäänsä. Sovitus on samanlainen ikeen oikealla puolella oikeanpuolisen käyttövarren 31 ja oikeanpuolisen käyttölenkkilevyn 27 välisen niveltapin 30 alapuolella.

Jotta molempien käyttölenkkilevyjen 27 nivelkeskiviivat saataisiin asetetuksi tarkasti paikoilleen (kuvio 11), niveltappi 29 on muodoltaan epäkeskinen pyöritettävään asettimeen 300 nähden, jota voidaan kiertää sen litistetyn kannan 301 avulla, niin että epäkeskiseri niveltapin 29 asemaa saadaan muutetuksi. Tällä tavoin niveltapin 24 keskiviiva saadaan tarkasti asetetuksi paikoilleen ikeen kulkusuunnan kanssa yhdensuuntaisessa suunnassa, niin että (a) lenkit 91 yhdistävän tapin 90 loppuosa voidaan asetella niin, että tappi selviää leikkurin sakarasta, ja (b) että vastakkaisten ohjauselinten 32 ja 34 väliin jäävän nipistimen ohjausraon leveys voidaan tarkasti asetella.

Kuvion 12a ja 12 b esittävät vaihtoehtoista leikkurin sovellutus-muotoa, jota tässä on merkitty viitenumerolla 140. Tässä esityksessä laitetta katsotaan takaa, niin että ne osat, jotka aikaisemmin 20 5 9065 ovat olleet koneen vasemmanpuolisia osia, nyt esiintyvät kuvion 12a oikealla puolella.

Niinpä oikeanpuolinen niveltappi 33 (tappi joka yhdistää kokooja-elimen 34 ja siihen liittyvän käyttövarren vasemmalla kuviossa L2a) voi liikkua leikkurin 140 raossa 141 saaden aikaan leikkurin periytymisen kuvion 12a mukaiseen asentoon.

Tällä kertaa tappi 90 on kosketuksessa leikkurin 140 paljon pitemmän vastepinnan 186 kanssa ja on kannatettuna kahden lenkin 91 välissä (katso myös kuviota 12b), joita tässäkin käyttää tappi 24, joka kannattaa ikeeseen 23 kiinnitettyä nokanseuraajarullaa 25. Tässä sovellutusmuodossa nokanseuraajarulla 92 kuitenkin vierii pitkin yhtä ainoaa edestakaista ohjausseinää 142, niin että tappi 90 aluksi vierii pitkin kaarevaa, säteen suunnassa ulkoista leikkurin 140 pintaa 143, samalla kun nokanseuraajarulla 92 vierii pitkin olennaisesti pystysuoraa nokkapinnan 142 juoksua 142a.

Heti kun nokanseuraajarulla 92 saapuu nokkapinnan 142 juoksun 142a yläpäähän, sen suunta muuttuu vasemmalle ja säteen suunnassa sisäänpäin, leikkurin 140 pyörintäkeskiviivaa kohti, ja tämä panee tapin 90 liikkumaan nopeasti vasemmalle leikkurin 140 sakaran I4ä poikki kosketukseen vastepinnan 186 taakse.

Kun ies 23 seuraavan kerran lasketuuu, tappi 90 joutuu leikkurin 140 sakaran 144 pidättämäksi, ja niin ollen leikkuri joutuu kääntymään myötäpäivään (kuviossa 12a) ikeen laskeutumisen alkuosan aikana, kunnes leikkurin 140 kaltevuus on sellainen, että tappi 90 pääsee liukumaan pois vastepinnalta 186 leikkurin 140 sakaran 144 ohi päästäen leikkurin irti. Tähän aikaan leikkurin myötäpäiväinen pyörintä on johtanut siihen, että raon l4l alapää l4la on tullut vas-tekosketukseen tapin 33 kanssa, joka edelleen on kuvion 12a mukaisessa asemassaan.

Ikeen 23 jatkaessa laskeutumistaan se panee niveltapin 33 kiertämään vastapäivään kuviossa 12a, ja tämä peräyttää leikkurin kuvion 12a mukaiseen asentoon.

Kuvion 12b on sivu-pystykuvanto kuvion 12a mukaisesta mekanismista, ja siitä näkyvät selvästi molemmat lenkit 91, toinen nipist.yspään 21 5 9065 etusivulla ja toinen sen takasivulla, tapin 90 toisiinsa yhdistärnj-nä, joka sitten läheltä toista päätään tulee kosketukseen leikkurin 140 kanssa.

Kuviot 13-15 esittävät kuvioiden 1-12 mukaisen laitteen yhteydessä käytettävän nipistinten syöttöyksikön erään sovellutusmuodon toimintaa.

Syöttöyksikön tässä sovellutusmuodossaan paineilma-toimisylinterin 162 männänvarren l6l liikuttama mäntä 160 etenee vähitellen vasemmalle päin työntäen nipistinten 42 muodostamaa jonoa 4l nipistysta-soa s.o. nipistysmeistin 36 tasoa kohti. Tämän nipistystason määrää reaktiomäntä 1β3, joka on ontto ja jonka sisässä on heikko puristus-jousi 164. Reaktiomännän 163 vasemmanpuolisessa päässä on laippa 165, jota käytetään merkinantoon niin kuin jäljempänä selitetään.

Kun nipistinkammiossa 166 oleva nipistinten 42 jono 4l on käytetty loppuun, reaktiomännän 163 laippa 165 irtoaa sen sylinterin 176 vasemmanpuolisesta päätyseinästä, jonka sisässä reaktiomäntä on, antaen signaalin nipistinvaraston tyhjentämisestä, ja tämä panee toimisylinterin 162 peräyttämään männävarren l6l ja männän l60 oikealle päin, kunnes mäntä l60 on täysin poistunut pyörivän nipistinlippaan 167 nipistinkammiosta 166 ja sensijaan vetäytynyt nipistin-toimisylirite-rin koteloon 168. Näin nipistinlipas 167 jää vapaaksi pyörimään keskiakselinsa 169 ympäri, ja tämä pyöritys suoritetaan käyttämällä kulmavipua 170 seuraavasti:

Kun mäntä peräytyy nipistin-toimisylinterin koteloon 168, se osuu yleisesti pystysuunnassa olevan kulmavivun 170 yläpäähän 171 ja panee sen liikkumaan oikealle päin, niin että kulmavipu kääntyy ni-velakselinsa 172 ympäri saattaen kulmavivun yleisesti vaakasuorassa olevan varren 174 päässä olevan säpin 173 nousemaan, jolloin lipas kiertyy lomistuksensa johdosta nipistinlippaan 167 päässä olevan hammasrenkaan 175 kanssa. Kulmavivun 170 kulmaliike on juuri riittävä kiertämään lipasta yhden askeleen, seuraavan, oletettavasti täynnä olevan lipas kammion 166 saattamiseksi ojennukseen työritömän-nän l60 kanssa.

Kuvio 14 on poikkileikkauskuvanto nipistinlippaasta, ja siitä näkyvät tasaisin kulmavälein lippaan keskiviivan ympärille sovitetut ni- 5 9065 22 pistinkammiot ja lippaan kannatusakseli 169·

Lippaan kierryttyä askeleensa toimisylinteri 162 saatetaan toimimaan männän lbO työntämiseksi eteenpäin, s.o. vasemmalle päin, kosketukseen uudessa nipistinkammiossa olevan nipistinjonon kanssa tämän työntämiseksi vasemmalle päin, niin että etummainen nipistin 42 vastaa reaktiomäntään 163 ja työntää tämän männän takaisin sitä .ympäröivän sylinterin 176 päätä vasten. Tässä asennossa mäntä 163 on liikkumaton ja muodostaa nipistystason kanssa ojennuksessa olevan reaktiopinnan, niin että päätenipistin 44 on oikein sijoitettuna niin, että nipistysmeisti J>6 osuu siihen seuraavan kerran ylöspäin iskiessään.

Kuviot 15a, 15b ja 15c havainnollistavat yksityiskohtaisemmin nipistinten työntöjärjestelmän toimintaa.

Niinkuin kuviosta 15c näkyy, nipistimen työntömänöä 160 on ontto sylinteri, jonka sisässä on sisäinen mäntä 177, joka on jousikuormi-tettu poispäin sylinterin oikeanpuolisesta päätyseinästä 178 kieruk-kapuristusjousella 179. Ulkoinen kaulus l80, jonka läpimitta on suurempi kuin nipistimen työntömännän 160 muodostavan sylinterin läpimitta, on sijoitettu kauemmaksi männänvarrelle l6l männän ulkopuolelle.

Tämä ulkoinen kaulus l80 liukuu reiässä l8l, joka on pienempi kuin nipistimen työntömännän l60 ulkomitta, mutta suurempi kuin työntö-männän muodostavan sylinterin 160 sisäläpimitta, niin että kaulus 180 sopii liukumaan sen sisässä.

Olka(kuvio 15c), joka erottaa ahtaamman reiän l8l väljemmästä reiästä 182, jossa nipistimen työntömäntä l60 liukuu, muodostaa oäätevas-teen, joka estää mäntää l60 peräytymästä ohi sen asemansa, jossa se juuri on nipistinlippaan 167 ulkopuolella. Tämä raja on tarpeen männän 160 käyttämistä varten tulppana, joka sulkee reiän 182, nipis-tin-toimisylinterin kotelon sitä ympäröivän päätypinnan i82a tasossa, pyörivään lippaaseen 167 löysästi asetettujen nipistinten estämiseksi liikkumasta akselin suunnassa ulos nipistinkammiosta 166 ja tarttumasta kiinni reiän 132 suuhun lippaan akseleitten : pyöriessä.

Puristusjousen 179 vaikutuksesta sisäinen mäntä 177 on normaalisti 23 5 9065 nipistimen työntömännän muodostavan sylinterin 160 vasemmanpuolisessa päässä, ja tämä asento näkyy selvästi kuvioista 15a ja 15b. Jousi 179 puristuu kokoon vain silloin, kun nipistimen työntömäntä 160 on perääntyneenä kokonaan ulos nipistinlippaasta 167·

Niin kuin kuviosta 15a näkyy, normaalissa nipistimen työntötilantees-sa männänvarsi l6l työntää mäntää 160 vasemmalle päin, kosketukseen nipistinten 42 muodostaman jonon 41 kanssa, joka lähestyy nipistys-päätä. Näin päätenipistin 44 pysyy painettuna reaktiomännän 163 päätyä vasten. Tämän johdosta reaktiomännän 163 laippa 165 on sitä ympäröivän sylinterin 176 äärimmäistä vasemmanpuolista seinää vasten, mikä kehittää "nipistin läsnä"-signaalin johtoon 183, joka tässä tapauksessa on ilmajohto, joka on yhteydessä sylinterin 176 oäätysei-nän kanssa.

Kun nipistinjono 4l on kulunut loppuun, niinkuin kuviossa 15b, männänvarsi 161 on vasemmanpuolisessa ääriasemassaan, juuri tasassa ni-pistysraon oikeanpuolisen reunan kanssa. Tässä vaiheessa nipistimen työntömännän 160 ja reaktiomännän 163 välissä olisi normaalisti välys, mutta tämä välys täyttää männän 163 sisässä oleva puristusjousi 164 työntämällä mäntää 163 oikealle päin likimäärin yhden nipistimen paksuuden verran, jolloin laippa 165 erkanee ympäröivän sylinterin 176 päätyseinästä, lähettäen "nipistimet loppu"-signaalin jollakin sopivalla keinolla kuten pneumaattisella signaalin siirtojärjestelmällä. Tämän signaalin tuloksena toimisylinteri 162 muuttaa suuntaansa, vetäen männän l60 lippaan 167 nipistinkammion 166 koko nituuden verran taaksepäin, kunnes se tulee kuvion 15c mukaiseen asemaan, jossa mäntä 160 on kokonaan lippaan 167 ulkopuolella, mutta sitä estää siirtymästä pitemmälle oikealle päin nipistimen työntökote-lossa olevien pienempiläpimittaisen ja suurempiläpimittaisen reikä-osien l8l ja 182 välinen olka.

Tässä asemassa mäntä pysyy, männänvarren l6l jatkaessa perääntymis-tään, niin että männänvarteen 161 kiinnitetty männän osa l80 osuu kulmavivun sakaraan 171 nipistinlippaan 167 kiertämiseksi askeleen verran, uuden, täyden nipistinkammion 166 saattamiseksi ojennukseen nipistimen työntömännän l60 kanssa.

Kun lippaan 167 koko nipistinvarasto on käytetty loppuun, lippaan kiertymisen jälkeen lähinnä seuraava männän l60 työisku vasemmalle 24 59065 ei pysty poistamaan "nipistimet loppu"-signaalia johdosta 183, ja tästä koneenhoitaja huomaa, että lipas 167 on täytettävä uudelleen. Tämä uudelleen täyttäminen voidaan suorittaa verraten yksinkertaisesti nostamalla tuotteen syöttö-rullakuljettimen 4 kammion 2 sisässä olevaa osaa niin, että saadaan pääsy nipistimen työntömeka-nismin 11 yläpäähän, ja avaamalla sitten nipistimen työntölaitteen yläkansi 184, niin että ylinnä oleva nipistinkammio 166 paljastuu.

Tämä kammio 165 voidaan sitten täyttää, ja lipasta 167 voidaan kiertää käsin, niin että kaikki kammiot 166 voidaan perättään täyttää.

Vaihtoehtoisesti koko lipas 167 voi olla rakennettu irroitettavaksi, jolloin tyhjä lipas voidaan korvata toisella, täydellä lippaalla.

Lippaan kiertoaskelten lukumäärän ilmaisemista varten lippaan paikalleen sovittamisesta lähtien laite voi olla varustettu laskimella, joka osoittaa kullakin hetkellä käytettyjen kammioiden 166 lukumäärän .

Kuvioiden 13-15 mukainen ensisijainen nipistimen syöttömekanismi edustaa yksinkertaista nipistimen syöttömekanismia, joka on käytännöllisesti katsoen tukkeutumaton, mutta joka siitä huolimatta on varmistettu nipistintukoksen mitä epätodennäköisimmän esiintymisen varalta. Tukos nipistinjonossa 4l joko lippaan 167 nipistinkammiossa tai nipistyspään navan keskustassa tietää sitä, että kun etupäässä oleva nipistin on työnnetty ylös pussin ympärille, nipistinjono ei siirry eteenpäin tuodakseen uuden nipistimen nipistysraon kohdalle, ja tämän johdosta reaktiomäntä 163 siirtyy oikealle päin kehittäen "nipistimet loppu"-signaalin paineilmajohtoon 183. Tämä (a) edustaa signaalia koneen hoitajaa varten, (b) tekee koneen käytön mahdottomaksi kunnes signaali on poistettu, ja lisäksi (c) laukaisee männän l60 perääntymisen ennen lippaan poistamista vian tutkimista varten.

Jos tämä sama "nipistimet loppu"-signaali ilmestyy milloin tahansa koneen normaalin toiminnan aikana ja pelkästään jonkin tietyn ni-pistinjonon 41 loppumisen johdosta, niin kone automaattisesti kiertää lipasta askeleen täyden nipistinkammion saattamiseksi männän l60 kohdalle.

Männänvarren l6l ja nipistimen työntömännän l60 välinen (kuviossa 25 59065 15c esitetty) hukkaliikesidos on sikäli edullinen, että nip 1stinlip-paan askelkiertoliike ei ala ennen kuin nipistimen työntömäntä 160 on perääntynyt kokonaan ulos lippaasta eikä työntömäntä l60 ahtaamman ja väljemmän reikäosan 181 ja vast. 182 välisen olan ansiosta pääse peräytymään pitemmälle tämän askelkiertoliikkeen aikana eikä näin ollen paljasta reikää 182 seuraavassa kammiossa 166 olevalle nipistinjonolle 4l. Kun mäntä on perääntynyt näin pitkälle, voimakas puristusjousi 179 puristuu kokoon sallien männänvarren l6l jatkuvan perääntymisliikkeen saada aikaan lippaan askelkiertymisen männän 180 ja kulmavivun 170 varren sakaran 171 kosketuksen tulemisen vaikutuksesta.

Haluttaessa tätä mekanismia, joka estää nipistimiä pääsemästä karkuun lippaan 167 nipistinkammioista 166, voidaan huomattavasti yksinkertaistaa jättämällä nipistimen työntömännän l60 ja männänvar— ren 161 välinen hukkaliikesidos pois ja sensijaan modifioimalla sekä reiän 182 että sen sisässä sen peräytysasennossa liukuvana olevan nipistimen työntömännän l60 poikkileikkausmuotoa.

Jos esimerkiksi, niin kuin kuviossa 17, nipistimen työntömännän 160' ja reiän 182' poikkileikkaus on ylhäältä litteä, niin että mäntä 160’ ei kosketa nipistimiä 42 niiden haarojen vapaista päistä, seuraavassa täydessä nipistinkammiossa olevien nipistinten 42 on tietenkin mahdotonta takertua lippaan 167 nipistinkammion 166 ja nipistin- toimisylinterin kotelon 168 väliin, koska lähinnä toimisylinte-rin koteloa 168 olevan päätenipistimen haarojen vapaat näät aina ovat kosketuksessa osan kanssa nipistin-toimisylinterin kotelon 168 päätyseinän pinnasta 182a.

Tällä tavoin nipistimen työntömäntää 160 ei ole tarvis pysäyttää reiän 182 pään tasalle, ja niin ollen kuvion 15c mukainen nipistimen työntömännän 160 ja männänvarren 161 välinen hukkaliikesidos voidaan jättää pois, ja mäntä saa peräytyä edelleen reikää 182 myöten osuakseen kulmavipuvarren 170 sakaraan 171 aiheuttaakseen lippaan askelkiertymisen.

Kuviossa 16 on esitetty toinen laitteen modifikaatio, joka käsittää sen, että jousikuormitettu reaktiomäntä 163 on korvattu varrella 190, joka niveltyy tapin 191 varassa ja on jousikuormitettu lehti-jousella 192, niin että se pyrkii liikkumaan myötäpäivään (kuviossa 26 5 9 0 6 5 16), joten se saattaa vivun yläpäässä olevan pystysuoran reaktiopin-nan 193 pakottumaan oikealle päin kosketukseen seuraavan, meistin 36 kanssa kosketukseen tulevan nipistimen (esittämättä) kanssa.

Kuvio 16 esittää vartta 190 sen toiminta-asennossa (joka vastaa kuvion 15a asentoa). Varren 190 tämän asennon määrää vaste 194, joka vastaa vivun yläpäässä olevaan vastepintaan 195· Vivun 190 reaktio-pinnan 193 liike oikealle päin käy päinsä, niin kuin kuviosta 16 näkyy, joskin lehtijousi 192 vastustaa tätä liikettä joustavasti, kunnes reaktiopinta vastaa nipistimen ohjaimeen 196, joka on kiinnitetty nipistinpään napaan ruuvilla 196a. Tämä ohjain 196 on poikkileikkaukseltaan U-muotoinen kappale, joka jää nipistinten haarojen väliin ohjaten nipistinten 42 jonon 41 vapaasti pitkin nipistinten kulkutien viimeistä osaa, varren 190 reaktiopintaa 193 kohti.

Huomattakoon, että tässä sovellutusmuodossa nipistimen työntömäntä l60 ei voi edetä nipistysmeistin rakoon saakka, ellei se ole leikattu tämän ohjaimen 196 ympärille sopivaksi.

Laitteen tässä sovellutusmuodossa käytettävä pneumaattinen havaitsin on istuimen 197 muodossa, jota kannattaa kannatin 198 ja joka on sovitettu sulkeutumaan silloin kun varsi 190 on vastapäiväisessä ääriasennossaan, eli silloin kun vastepinta 195 vastaa vasteolkaan 194.

Itse asiassa varsi 190 tietenkin koostuu erillisistä komponenteista, nimittäin L-muotoisesta päävarresta 199 ja kaksihaaraisesta kiinni-tysosasta 200, joka kannattaa niveltappeja 191 ja on kiinnitetty L-muotoiseen päävarteen 199 välikelevyn 201 ja kahden pultin 202 avulla.

Lehtijousi 192 voidaan korvata kiristysjousella, joka ulottuu pneumaattista havainti-istuinta 197 kannattavan kannattimen 198 ja päävarren 199 alapään välille.

Kaikissa edellä selitetyissä nipistimen työntömekanismeissa edellytetään, että lipas on varustettu ,'naksauspidäke"-rnekanismilla, joka on jousisalvan muodossa, joka pysyttää lippaan 167 asennossa, jossa yksi nipistinkammioista 166 on kohdallaan kokoojavarsien napaan nähden, kunnes kulmavivun ja säpin kiertovaikutus voittaa jousisalvan voiman.

27 59065

Kuvioiden 13 ja 14 mukainen pyörivä lipas 167 voidaan haluttaessa korvata suoralla lippaalla, jossa nipistinten 42 eri jonot 4.1. voi olla sijoitettu rinnakkain tarjottimelle ja tarjotinta voidaan työntää sivusuunnassa yhden nipistinjonon kuluttua loppuun, toisen, täyden nipistinjonon saattamiseksi nipistimen työntömännän l60 kohdalle.

Koneen 1 täyttä toimintajaksoa ei tarvitse tässä selittää, koska se käy ilmi edellä olevasta selityksestä. Huomattakoon kuitenkin, että nipistysmuotin 37 poistaminen ja uudella korvaaminen erilaista nipistinkokoa tai -tyyppiä varten vaatii ainoastaan pultin 39 (kuvio 7) kiertämisen auki.

Edellä selitetyllä nipistyspään sovellutusmuodolla on lyhyesti sanottuna, seuraavat edut:

Sen ansiosta, että nipistimet työnnetään nipistysasemalle kokooja-varsien nivelkeskiviivaa myöten, vaidaan käyttää lyhyempiä kokooja-varsia kuin tähän saakka. Tämä on edullista sikäli, että kokoojavar-siin nipistimen muodonmuutoksen aikana kohdistuvat jännitykset pienenevät, ja koska "liikevara" kokoojavarsien nivelpisteissä laajenee vähemmän näiden päissä, kokoojavarsien liikkeen tarkkuus on entistä parempi. Lisäksi kokoojavarret voidaan helposti peräyttää sen vaakatason alapuolelle, jossa nipistys tapahtuu, ja tämä tekee mahdolliseksi nipistyspään kompaktin rakenteen ja sen, että voidaan käyttää standardipäätä, joka voi mukautua melkein mihin tahansa tuotteen leveyteen. Nipistinten syöttäminen nipistysasemalle kokoojavarsien nivelkeskiviivaa myöten sallii myös sen, että nipistyspää on pystymi-taltaankin kompaktimpi kuin ennestään tunnetut nipistyspäät, niin että ilmasylinteri voidaan sijoittaa alipainekammion ulkopuolelle. Näiden seikkojen ansiosta kammion tilavuutta voidaan pienentää, mikä lyhentää alipaineeseen saattamisaikaa ja siten suurentaa toimintanopeutta.

Kokoojavarsien ja nipistimen työntömännän kuin myös veitsen eli. leikkurin ja nipistysmeistin välinen mekaaninen nivelsysteemi varmistaa näiden komponenttien liikkeiden hyvän synkronisuuden ja niin ollen mahdollistaa suuret, turvalliset toimintanopeudet.

Epäkeskisesti sovitetut niveltapit 29 tekevät mahdolliseksi asetel- 28 59065 la tarkasti kokoojavarret meistiin nähden.

Reaktiomäntä 163 muodostaa erityisen yksinkertaisen ja tehokkaan laitteen nipistinlippaan saattamiseksi pyörimään, kun yksi nipistin-jono on kulunut loppuun, ja nipistyspään toiminnan pysäyttämiseksi kun joko kaikki nipistimet ovat kuluneet loppuun tai esiintyy nipis-tintukos. Koska tämä reaktiomäntä tukkii nipistysmeistin ohjausti-lan silloin kun nipistimiä ei ole, niin nipistimen työntömännän 160 työntäessä uusia nipistimiä nipistysmeistin ohjaustilaa myöten. Lisäksi, jos nipistimen työntömäntään 160 vaikuttava paine löysätään, reaktiomäntä pystyy työntämään nipistinjonon takaisin nipistinkam-miota pitkin, tehden siten mahdolliseksi ajaa nipistyspäätä ilman nipistimiä, jos tämä on tarpeen kunnossapitotöiden suorittamiseksi. Tämä helpottaa myös jäljellä olevien nipistinten poistamista lippaasta, niin että ne voidaan vaihtaa uuteen nipistintyyppiin.

Nipistinlipasyksikkö on rakennettu syöttämään nipistimiä vaakasuorassa suunnassa, mikä tekee sen paljon sopivammaksi käyttöä varten alipainekammiokoneessa kuin esimerkiksi painovoimalla toimiva nipistinten syöttölaite.

Claims (13)

1. 59065 29 Patenttivaat imukset
2. 1. Kokoamis- ja nipistyspää alipainekammiotyyppistä pakkauslai-tetta varten, joka käsittää vastakkaiset kokoojaelimet, jotka voivat kääntyä yhteisen pyörähdysakselin ympäri, joka akseli on muodostunut navasta ja varustettu kaarevilla kokoojapinnoilla, jotka ovat kuperat mainittuun yhteiseen napaan päin ja kokooja-elinten suljetussa asennossa ovat limittäin, pussin kaulan kokoamiseksi tiukkaan muotoon nipistystä varten, sekä nipistinten syöttöjä nipistyslaitteen nipistimen nipistämiseksi sulkevasti mainittujen kokoojaelinten kokoaman pussin kaulan ympärille, tunnettu siitä, että nipistinten syöttö- ja nipistyslaite käsittää kokoojaelinten (32,3*0 pyörähdysakselin kanssa yhdensuuntaisen ohjaimen nipistinvaraston ohjaamiseksi navan (32a) keskustassa olevaan asemaan (C) ja meistin (36), joka voi liikkua diametraalisesti mainitun navan suhteen ja jossa on nipistimiin vaikuttava pinta joka meistin liikkuessa kulkee kokoojaelinten mainitun yhteisen pyörähdysakselin läpi yksityisten nipistinten pakottamiseksi säteen suunnassa ulospäin mainitusta navan (32a) keskustassa olevasta asemasta (C) jokaisen nipistimen deformoimiseksi mainittujen kokoojaelinten (32,3*0 kokoaman pussin kaulan (B) ympärille.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kokoamis- ja nipistyspää, tunnettu siitä, että napa (32a) on .keskeltä ontto nipistinten (42) jonon (4l) ohjaamista varten navan (32a) sisässä sen keskiviivan suunnassa kohtaan (C), josta nipistysmeisti (36) sitten pakottaa nipistimet navan halkaisijan suunnassa pussin kootun kaulan (B) ympärille.
4. 3· Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kokoamis- ja nipistyspää, tunnettu leikkurista (40), joka on asennettu pyöriväksi samankeskisesti kokoojaelinten (32,34) yhteisen navan (32a) kanssa ja jonka käyttö on sellainen, että kun nipistysmeisti (36) alkaa perääntyä ja ennen kuin kokoojaelimet (32,34) avautuvat pussin nipistetyn kaulan (B) irti päästämiseksi, leikkuri (40) pyörii, leikaten liian pussiaineksen irti nipistetystä kaulasta.
5. 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kokoamis- ja nipistyspää, tunnettu siitä, että leikkuria (40), nipistysmeistiä (36) ja kokoojaelimiä (32,34) käyttää yhteinen edestakaisin liikkuva käyttöelin (23) niin, että nipistysmeistin (36) perääntyessä leikkuri (40) pyörii ensimmäiseen suuntaan leikaten pussin kootun kaulan, 30 5 90 65 ja sen jälkeen vastakkaiseen suuntaan, palaten lähtöasentoonsa, jossa se on peräytettynä kokoojaelinten (32,34) koko oran pussin kaulan (B) poikkileikkauksen alimman pisteen tangenttitason alapuolelle .
6. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kokoamis- ja nipistyspää, tunnettu siitä, että kokoojaelimet (32,34) avautuvat eroon suljetusta asennostaan nipistysmeistin (36) perääntymisliikkeen myöhemmän osan aikana. 6. · Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen kokoamis- ja nipistyspää, tunnettu siitä, että mainittu yhteinen, edestakaisin liikkuva käyttöelin (23) on kytketty pneumaattisen toimi sylinterin (20) mäntään.
7. 7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen kokoamis- ja nipistyspää, tunnettu siitä, että nipistyslaitteeseen kuuluu pyörivä lipas (11), jossa on useita nipistinkammioita (166) sijoitettuina tasaisin kulmavälein sen pyörintäkeskiviivan ympärille, yhteinen nipistimien työntömäntä (160) sovitettuna työntymään pitkin kiinteätä kulkutietä niin, että se etenee vuoron perään nipistinkammioiden (166) läpi, kammiossa olevien nipistinten (42) pakottamiseksi kammion nipistyspäätä kohti, ja kulloisessakin kammiossa (166) olevan nipis-tinjonon loppumiselle herkkä havaitsin(164) nipistimen työntömännän (l6o) saattamiseksi perääntymään lippaasta ja lippaan saattamiseksi automaattisesti tuomaan uusi nipistinkammio (166) nipistimen työntömännän (160) kulkutien kohdalle.
8. 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen nipistysyksikkö, tunnettu siitä, että kulloisessakin kammiossa olevan nipistinjonon loppumiselle herkkä havaitsin (164) käsittää havaintielimen, joka pystyy havaitsemaan nipistimen läsnäolon nipistysmeistin kulkutiellä ennen nipistysmeistin toimintaan saattamista, sekä mainitun havaintielimen ja nipistimen työntömännän (160) käyttölaitteen (162) välisen yhteyden (183) nipistimen työntömännän saattamiseksi perääntymään lippaasta.
9. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen nipistysyksikkö, tunnet tu siitä, että lippaan (11) saattaa askelettain pyörimään säppi (173)» joka lomistuu lippaaseen (11) kiinnitettyyn telkipintaan (175)» jota säppiä (173) kannattaa kulmavivun (170) toinen varsi (174), jonka 31 59065 toinen varsi (171) on sijoitettu niin, että nipistimen työntömäntä (160) lippaan kammiosta peräännyttyään osuu siihen, niin että kun mäntä on täysin perääntynyt lippaan kammiosta, se perääntyy edelleen ja pakottaa säpin (173) pyörittämään lipasta (11) kulma-askeleen verran, joka vastaa kammion (166) korvaamista lähinnä seuraavalia kammiolla.
10. 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen nipistysyksikkö, tunnet- t u siitä, että nipistimen työntömäntä (l60) on ontto ja sen sisässä on liukuvana lisätyöntömäntä (177)> joka on kiinnitetty nipistimen työntömännän männänvarteen (161) ja männänvarsi (161) on nipistimen työntömännän (160) ulkopuolella varustettu lisä-vastekauluksella (180) asemassa, jossa kaulus voi vastata mainittuun kulmavivun toiseen varteen (171), niin että nipistimen työntömännän männänvarren (161) liike eteenpäin saattaa mainitun lisätyöntömännän (177) vastaamaan nipistimen onton työntömännän (160) päätyseinän sisäpintaan nipistimen työntömännän pakottamiseksi kulkemaan lippaan kammiota (166) myöten nipistysmeistin (36) kulkutietä kohti, ja nipistimen työntömännän varren (l6l) peräytymisliike vetää nipistimen työntö-männän taaksepäin, juuri eroon lippaan kammiosta ja vastetta vasten, ennen kuin joustavasti vastustettu nipistimen työntömännän varren (161) jatkuva peräytymisliike saattaa mainitun vastekauluksen (180) kosketukseen kulmavivun (170) mainitun toisen varren kanssa.
11. 11. Jonkin patentivaatimuksista 8-10 mukainen nipistysyksikkö, tunnettu siitä, että mainitun havaintielimen (164) ja nipistimen työntömännän käyttölaitteen (162) välisenä yhteytenä on pneumaattinen havaintijohto (183) joka johtaa pneumaattiseen säätöyksik-köön nipistintä eteenpäin työntävän paineen kohdistamiseksi mainittua nipistimen työntömäntää (160) työntävää vartta (161) käyttävään pneumaattiseen toimisylinteriin.
12. 12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kokoamis- ja nipistyspää, tunnettu siitä, että kaarevat kokoojapinnat (38,71) ovat muodoltaan sellaiset, että mainitut kokoojaelimet (32,34) suorittavat kokoamistoimensa olennaisesti viimeisten 60 asteen aikana kummankin elimen kääntymisliikkeestä suljettua asentoa kohti. 32 5 9 0 6 5
13. 13· Patenttivaatimuksen 12 mukainen kokoamis- ja nipistyspää, tunnettu siitä, että kummankin kokoojaelimen (32, 3*0 täysin avoin asento on olennaisesti 90° siirtyneenä sen täysin suljetusta asennosta.