FI58846B - Anslutningsdon foer elektriska ledningar - Google Patents

Description

RÄSCT ΓβΙ m1vKUULUTUSJULKAISU cqqaä

juA ^ (11> UTLÄGGNI NGSSKRIFT 3 » O 4 O

2S5n5 c Patentti cySniJtty 10 04 1001

Patent fr e 1 i e 1 i t

^ v ^ (51) Kv.lk.3/lntCI.3 H 01 R 9/OJ

SUOM I — Fl N LAN D (21) PM««tlh*lwimii — PumtamMcnliig 3611/72 (22) HkkamlipiM — Aruöknfnpdtg 20.12.72 (23) Alkupilvi—GUtlfhatsdag 20.12.72 (41) Tullut lulklMkil — Bllvlt off«mllf 2 3.06.73 httnttl· |. r.kl««IK.IIItu. NlhttvlkilpmMi μ l^LMku», *«. _ och r*glrt«rttyr«lMn ' An*öktn utl*jd och utl.jkr»ft«n pubik*rad 31.12.80 (32)(33)(31) Py»4*tty «uolkms-fesird prkxitet 22.12.71 USA(UB) 210750 (71) Western Electric Company, Incorporated, 195 Broadway, New York, N.Y. IOOO7, USA(US) (72) Dean Rudisill Frey, Dover, New Jersey, Robert Walter Henn, Bridge-water Township, New Jersey, Donald Tolman Smith, Piscataway Township, New Jersey, Arthur Guntis Vedejs, Morris Township, New Jersey, USA(US) (7M Berggren Oy Ab (5*0 Liitin sähköjohtimia varten - Anslutningsdon for elektriska ledningar Tämä keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista sähköjohtimien liitintä ja erityisesti se koskee moniparisen puhelinkaapelin jatkamista. Puhelinalalla on tällä hetkellä käytössä laaja valikoima kaapelijatkosliittimiä, jotka suorittavat kolme pe-rusliitäntää eli päittäsjatkoksen, haaroitusjatkoksen ja ohitusjat-koksen. Tekijät, jotka on otettava huomioon liittimiä suunniteltaessa ovat jatkettavien lankojen läpimitan eroaminen, liittimet on suunniteltava käytettäväksi erilaisen käyttövoiman omaavilla työkaluilla, esiintyy tarvetta kuorella varustetun jatkoksen aikaansaamiseksi (erityisesti alumiinijohdinkaapelilla), modulisuunnittelut, jotka jouduttavat johdon käsittelyä ja parantavat huoltoa, ja tarve vielä pienemmistä moduliko'öistä.

Koska puhelinteollisuudessa tehdään joka vuosi yli miljardin parin jatkos ja siihen liittyy tällöin paljon ihmistyötä ja materiaalikustannuksia, on tehty kovasti työtä paremman systemaattisen jatkoksen aikaansaamiseksi. Ideaalinen yksinkertainen kaapelijatkoslii-tin täyttää kaikki halutut jatkostarpeet.

Tämän keksinnön kohteena on siten muodostaa yksinkertainen kaapelijatkosliitln, joka toteuttaa kaikki päittäis-, haaroitus-ja ohitusjatkokset ja joka hyväksyy alumiini- ja kuparijohtimen 2 58846 laajalla mitta-alueella tällaisessa perusliittimessä. Tällaiseen liittimeen ei saisi liittyä suurikustannuksisia jälkikotelointipro-sesseja, koska siihen on itseensä sisällytetty kuori.

Yllä esitetty tavoite saavutetaan tällä keksinnöllä, jonka tunnusmerkit selviävät oheisesta patenttivaatimuksesta. Liitin sisältää kolmiosaisen perusjatkoyksikön: johderiman, liitinrungon ja kansiosan. Johderima käyttää hyväksi vuorotellen harjanteilla ja tasaisella osalla varustettuja johtavia tai ohjaavia hampaita, jakaa johtoparit ja toimii hetkellisenä johdon paikoillaan pitäjänä, kun liitettäviä johtoja puristetaan.

Liitinrunko sisältää kaksipäisen raolla varustetun kosketus-elementin. Rungon yläosa on samanlainen kuin johderiman yläosa ja suorittaa samat tehtävät.

Kunkin ohjaus- ja johderiman toisella puolella on ulokepalk-ki, joka tukee johdinta vasten liitinrungon pysäytyskannatinta. Palkki tai uloke auttaa siihen, että on mahdollista käyttää eri kokoisia johtimia, kuten esim. U.S. standardin mukaisella merkinnällä varustettuja johtimia välillä 26-20.

Liitinrunko eli -moduli lukittuu jousen avulla johderimaan. Tässä prosessissa rakomainen kosketus- eli kontaktielementti työntyy eristykseen ja tekee kosketuksen langan kanssa samalla kun liitin-moduli painautuu alaspäin langalle kummallakin kosketuselementin sivulla kiinnittäen sen tiiviisti paikoilleen.

Liitinmodulin kosketuselementti on tyypiltään sellainen, jota on selitetty esim. US-patentissa n:o 3 ^96 522. Tämän keksinnön erään ominaisuuden mukaisesti kukin elementti voi kuitenkin olla liittynyt yhteen keskisellä ohuella kaistamaisella osalla samanlaisten kontak-tielementtien ollessa järjestetty ohitusliitinmoduliin, joka kiinnittyy kahteen rinnakkaiseen raiteeseen tai kiskoon, jotka on tehty liitinmodulin toiselle sivulle. Kaistaosat ovat avoimia samalla suoralla olevien rakojen välityksellä näiden ollessa liitinmodulin seinämässä ja ne ovat normaalisti täysin suojattu kuorella. Tämän keksinnön erään toisen piirteen mukaisesti johderima ja liitinmoduli sisältää lankaraot, joilla on horisontaalisesti taivutettavissa olevat seinät siten, että lankojen kiinnitys ja tartunta on mahdollinen normaalissa päittäisjatkoksessa. Liitinmodulin hampaisiin puristettujen lankojen tartunta vertikaalisessa suunnassa saavutetaan uloke-palkeilla, jotka on rakennettu liitinmodulin kansiosaan. Jälkimmäinen kiinnittyy liitinmoduliin samantyyppisellä mekanismilla kuin liitinmoduli kiinnittyy johderimaan.

5 58846

Keksinnön erään lisäominaisuuden mukaisesti johderima, liitin-moduli ja kansiosa sisältävät vertikaaliset vakiokokoiset päätyurat, jotka auttavat siinä , että joko koneellisen tai käsityökalun avulla on mahdollista tehdä liitäntöjä ja lankojen katkaisemista.

Käyttämällä tämän keksinnön mukaista jatkoliitinmeneteimää jatkaja ensiksi sijoittaa johderiman päätyurat työkalun ohjausiius-koihin. Sen jälkeen käyttämällä vuorottelevia riman harjante isiä hampaita visuaalisella ja fysikaalisella ohjauksella hän nopeasti sijoittaa paikalleen ja käsittelee parit. Työkapna.leen pää sijoitetaan rimaan ja langat puristetaan paikoilleen. Työkapnaleen pää loikkaa tämän jälkeen yhden johdinjoukon. Sen jälkeen liitinmoduli sijoitetaan samoihin työkappaleen ohjaaviin ohjausliuskoihin, toiset langat sijoitetaan liitinmodulin hampaisiin ja sen jälkeen työkappa-letta jälleen käytetään lankojen puristamiseksi alaspäin. Raoilla varustettu tankokontakti liitinmodulissa lävistää eristyksen ja muodostaa sähköiset kontaktit lankoihin ohjausrimassa ja modulissa. Johtimien päät, jotka on liitetty moduliin, katkaistaan ja asennetaan myös moduli lukittuvasta ohjausrimalle. Lopuksi kansiosa ohjataan saman onjausliuskan läpi ja se puristuu lukittuvasti modulille.

Ohitusliittimen muodostamiseksi tällä tavalla muodostettu päittäisjatkos poistetaan keksinnön erään ominaisuuden mukaisesti työ-kappaleelta ja sitä pyöritetään 90° ja uudelleen sijoitetaan työkap-paleelle liitinmoduliin sijoitettujen toisten päätyurien läpi. Tässä suunnassa ohitusliittimen asennuksessa liitinmodulin raiteet tai oh-jauskiskot suuntautuvat ylöspäin ohitusliittimen vastaanottamiseksi.

Keksintöä selostetaan alla lähemmin viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on osiin hajoitettu perspektiivinen kuvanto, joka esittää johderiman, liitinmodulin ja modulin kansiosan.

Kuvio 2 on osittainen isometrinen edestä nähty kuvanto johde- rimasta .

Kuvio 3 on osittainen isometrinen takaa nähty kuvanto johde- rimasta .

Kuvio 3A on päätyleikkauskuvanto johderimasta.

Kuvio 3B on takaa nähty osittaiskuvanto johderimasta.

Kuvio 3C on edestä nähty osittaiskuvanto johderimasta.

Kuviot HA ja ^B ovat osiin hajoitettuja ja jonkin verran käännettyjä isometrisiä kuvia kahdesta liitinmodulin osasta ennen kuin nämä kaksi osaa kootaan yhteen.

Kuvio 5 on osittainen isometrinen takaa nähty kuvanto kuviosta Hb.

5 88 4 6

Kuvio 6 on osittainen alta nähty perspektiivinen kuvantn kuvion '4B liitinmoduiin osasta.

Kuvio 6a on takaa nähty perspektiivinen kuvanto rakomaisesta tankokontaktielement istä.

Kuvio 7 on liitinmoduiin päätykuvanto.

Kuvio 8 on pohjalta nähty perspektiivinen kuvanto kansiosasta.

Kuvio 9 on osiin hajoitettu perspektiivinen kuvanto ohitus-liittimestä, ja se esittää sen valettuja komponentteja ennen näiden yhteen liittämistä.

Kuvio 10 on osittainen takaa nähty isometrinen kuvanto ohi-tusliittimestä.

Kuvio 11 on koottu kuvanto johderimasta, 1iitinmodulista ja kansiosasta, jotka on koottu kaksilankaiseksi päittäisliittimeksi ja se osoittaa myöskin ohitusmodulin ja sen kansiosan koottuna ja valmiina sijoitettavaksi päittäisryhmään.

Kuviot 12A, 12B ja 12C ovat erilaisia perspektiivejä kuvanto-ja työkappaleesta, jota käytetään kokoamaan keksinnön mukaisia kompo-nenttej a.

Kunkin osan struktuuria näiden osien muodostaessa yhdessä kaksilankaisen päittäisjatkoksen ohitusmodulin kanssa tullaan ensiksi selittämään ja sitä seuraa liittimen toiminnan selittäminen ja se sisältää liittimen toiminnalliset piirteet.

Kaksilankaista päittäisliitosta on esitetty kuviossa 1 ja se käsittää johderiman 100, liitinmoduiin 200 ja kansiosan 300. Tämä ryhmä kytkee vähintään yhden tai useampia ensimmäisen ryhmän lankoja vastaavasti yhteen tai useampaan toisen ryhmän lankaan.

J ohuenima

Kuviot 1, 2, 3A-C esittävät johderimaa 100. Se sisältää alemman kappaleen, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 101 ja sillä on yleensä tasainen alapinta 102 ja sivulla oleva lattiapinta 103· Päätyseinä 10^ nousee vertikaalisesti kappaleesta 101 ja sisältää vertikaalisen naaraspuolisen ohjausuran 105.

Useita toisistaan erillään olevia hampaita 106 nousee vertikaalisesti kappaleesta 101. Vuorotellen on hampailla 106 tasainen yläpinta 107, ja toisilla hampailla 106 on kärkimäinen yläosa 108. Kukin hammas 10b on asetettu hiukan taaksepäin johderiman 100 sivu-reunasta 109, jotta syntyisi kapea reunusosa 109a. Kukin hammas 106 sisältää kielimaisen tai salpamaisen osan tai ulokkeen 110 etupinnallaan likipitäen puolessa välissä sen korkeutta.

Kunkin hampaan 106 välillä ja pitkin riman 100 takasivua on lankaraot 111, jotka on muodostettu vierekkäisillä ylöspäin suuntautu- 5 58846 villa osilla tai varsilla 112. Varret 112 on muodostettu kahdesta vertikaalisesta läpimenevästä raosta 113 kaarina!sen yläosan 11M ollessa sijoitettu suoraan kunkin hampaan 106 taakse ja kytketty siihen harjanteella 115· Jos urissa 111 ei ole ollenkaan johdinta, varret 112 ovat vertikaalisia ja oleellisesti erotettu toisistaan vakioetäisyyden. Kun johdin 241 työnnetään rakoon lii, varret il 2 poikkeavat horisontaalisesti toisistaan johtimen lähellä ja johtuen niiden ripustustavasta kohti toinen toisiaan alueella, joka on johtimen yläpuolella, kuten nähdään kuviossa 1. Tämä vastasuuntainen taivutus toimii lisäpuristajana ja kiinnittää johtimen, kuten esim. johtimen 24l, paikoilleen.

Johderiman 100 koko takapinnalla on tasainen pinta 117, jolla on reunalovi 118. Pinta 117 huolehtii johtimen katkaisusta, kuten selitetään myöhemmin. Alue on periodisesti katkottu raoilla 119, jotka on viistetty tartuntasiivekkeiksi 120. Kukin rako 119 on sijoitettu mieluummin lateraalisesti hampaiden kanssa samalle linjalle teräväharjaisen hampaan 108 kanssa ja siten pois linjalta lankauran 111 kanssa.

Kuviot 1, 2, 3A ja 3C esittävät vertikaalisesti esitettynä lankaa rajoittavat elimet, jotka käsittävät palkki maisen ulokeosan 116, joka on jännitetty sivuseinämien 103 yläpuolelle ja kunkin hampaan 106 välille samalle suoralle kunkin lankaraon 111 kanssa ja mieluummin nimellisesti samaan tasoon kuin rako 111. Palkki 116 ei ole kiinnitetty viereisiin hampaan 106 seinämiin, ja se on riittävän joustava mukautuakseen kosketukseen sivulla sijaitsevan lattiaosan 103 kanssa. Kukin palkki 116 ulottuu ohi hampaan 106 vertikaalisen pinnan, kuten nähdään kuviossa 3A.

Vertikaalinen rako 121 muodostuu kunkin kahden harjanteen 115 välille ja ylöspäin nousevan osan 114 viereisen sisemmän pinnan ja hampaan IQu välille. Hako 121, kuten nähdään kuviossa 1 ja kuviossa 3A, ulottuu johtimen rakojen 111 tason alapuolelle, jotta muodostuu syvennysosa 122. Raot 121 ottavat vastaan johtavat elimet, kuten esim. kaksipäisen raolla varustetun tankokontaktielementin 219, joka on asennettu liitinmoduliin 200, ja se lävistää johdinrakoihin 111 varsien 112 ja ulokepalkin 116 välille sijoitettujen johtimien eristeen. Syvennysosa 122 voi sisältää suojelevaa yhdistettä kuten esim. polyetyleeni, polybuteeniyhdistettä tai vastaavaa ei-johtavaa, ei-juoksevaa, normaalisti erittäin viskoosista materiaalia, joka suojaa katkaistuja langan päitä vettä ja korroosiota vastaan.

Kuten aikaisemmin mainittiin, tässä yhteydessä esiintyvä jatkosliitin on modulimainen, ja se on esim. tehty viisiparisista 6 58846 tai 25-parisista moduleista. Jälkimmäisessä tapauksessa on mieluummin keksinnön lisäpiirteen mukaisesti edullista tehdä joka viidennet hampaat, kuten esim. hammas 106A kuviossa 3B ja 3C, leveämmäksi kuin muut. Tällä tavalla vältetään viisiparisen liitinmodulin väärä sijoitus mihinkään muihin kuin oikeisiin hampaisiin.

Liitinmoduli

Numero 200 merkitsee liitinmodulia, kuten nähdään kuviossa 1. Helpoin tapa kuvata monimutkaista liitinmodulin 200 sisärakennetta on esittää kuviossa 1 nähty moduli kahdessa osassa eli kuviossa 4A esitetty etuosa 200A ja kuviossa 4B esitetty takaosa 20013. Tämä tapa esittää samalla kertaa tässä suositellun tavan valaa liitinmoduli, mutta on selvää että termi liitinmoduli viittaa koko moduliin koottuna ja sitä käytetään käytännössä kuviossa 1 esitetyn kaltaisesti .

Kuvio 5 esittää takaosaa 200B, jolla on takapinta 201 alareunalla 202 varustettuna ja siinä on uurros 203 ja alaspäin suuntautuvat haarat 204 , joista kukin on varustettu kahdella taaksepäin kaartuvalla tartunnalla 205. Haarat 204 lukittuvat johcieriman 100 loviin 119· Takapinta 201 päättyy yläreunaan tai tasaiseen osaan 20G, joka sisältää uurroksen 207. Yläreuna 206 toimii johtimen katkaisu-elimenä tavalla, jota selitetään. Yläreunaan 207 on sijoitettu useita vastaanottorakoja 208 sisääntulosiivekkeiden 209 kanssa näiden lukitessa kansiosan 300 kielinäiset haarakkeet 305·

Yläreunaa 206 pitkin on useita holvin tapaisia yläosia 2.10, jotka ovat oleellisesti identtisiä johderiman 100 yläosien 114 kanssa. Yläosien holvimaisilla katoilla 210 on viisteet 218. Yläosat 210 sisältävät kaksi vertikaalista läpimenorakoa 211 kussakin, jolloin tällä rakenteella syntyy ylöspäin suuntautuvat varret 212. Kun- * kin vierekkäisen kahden varren 212 ja vastaavan vierekkäisen hampaan 214 välille muodostuu johdinrako 213. Kunkin yläosan 210 edessä vuorotelevilla hampailla on tasainen yläpinta 215, kun taas muilla on harjainainen yläpinta 216. Kukin hammas 214 on kiinnitetty vastaavaan yläosaan 210 kapealla harjanteella 217· On edullista, että toinen tai molemmat kunkin harjamaisen katto-osan 108 sivut ja kukin harjamainen katto-osa 116 voidaan identtisestä värikoodata, kuten esim. väreillä sininen, oranssi, vihreä, ruskea, siniharmaa. Katto-osien 108, 216 värikoodaus auttaa sen pisteen löytämistä, joka jatkaa oikein kunkin erikseen värikoodatun johdinparin.

Liitinmodulin 200 sisempi ontelo on parhaiten nähtävissä kuvioissa 4A, 4s, 5 ja 6 alkaen kontaktielementistä 219 ja sen kiinnityksestä .

7 58846 .Kukin kontaktielementti 219, kuten on esitetty kuviossa 6A ja voidaan myöskin nähdä kuviossa 1, on periaatteessa pitkänomainen johtava elin, joka käsittää haarukkainaiset päätyosat 223Λ, jotka muodostavat laajasuisen sisäänmenon päätyrakoihin 223· Laajasuinen sisäänmeno supistuu vastaavan päätyraon 223 sisäänmenoleveydeksi, jälkimmäisen sen jälkeen muodostaessa hitaasti supistuvan muodon. Kon-taktielenentin paksuus on oleellisesti pienempi kussakin haarukkamai-sessa päätyosassa. Haot 223 ulottuvat päin kapeampaa väliosaa 220 ja päättyvät elementin 219 rungon sisälle kohdassa, jossa runko aloittaa viitemerkinnällä 221 olevan muovautumisensa.

Joukko säteettäisiä tai puoliympyrän muotoisia asermuspintoja 222 on valettu modulin sisäosaan paikkoihin, jotka muodostavat viereisten puolipyöreiden osien 222 välille tilan samaan tasoon johuinra-kojen 213 kanssa. Täten elementti 219 on asennettu puolipyöreälle pinnalle 222, kuten on nähtävissä kuviossa 1 ja se sijoittaa ylemmän eristyksen lävistävän raon 223 samalle suoralle tai vastapäätä johdin-rakoa 213· Alemman eristyksen lävistävä rako 224 on, kun moduli 200 on paikoillaan johderimassa 100, työnnetty syvennysosaan 122 siten, että alempi rako 224 on samalla suoralla tai vastapäätä jondinrakoa 111.

Kontaktielementit 219, jotka on asennettu pinnoille 222, on sijoitettu irroitettavaan asennukseen syvennysosaan 225, joka muodostuu vierekkäisten harjanteiden 217 ylöspäin suuntautuvan vierekkäisen varren 212 takaosan 212A ja vierekkäisen hampaan 214 takaosien 214 välille. Elementti 219 ja alempi rako 224 kulkee tunnelin 253 läpi, joka nähdään kuviossa 6 ja poikkileikkauksena kuviossa 1.

Kuten voidaan nähdä kuviosta 4d, etupään lattiaosa ja rako 213 sisältää pysäytyspinnan 226 kunkin hampaan 214 välillä. Pitkänomainen yläosan pysäytyskannake 227 on nähtävissä kuviossa 7 ja sillä on alaspäin supistuva pinta 228, joka yhtyy kuviossa 1 nähtyyn pysäy-tyspintaan 226. Kannakkeesta 227 lähtee ylempi laite tai ohjain 229 ja tämän alapuolella on alempi ohjain 230. Ohjaimet 229, 230 ottavat vastaan ohitusliittimen tämän keksinnön mukaisesti tavalla, jota tullaan selittämään. Raiteet 229, 230 on varustettu rivillä toisistaan erillään olevia lukitusaukkoja 231. Kiskojen 229, 230 välinen vertikaalinen pinta 232 sisältää joukon ylöspäin suuntautuvia seinämiä 233, jotka muodostavat selitettävän ohitusliittimen kontaktiele-merittien välisen dielektrisen läpilyönnin. Pinnalle 232 kunkin vierekkäisen seinämän 233 välisellä keskiosalla ja tappi!iittimien 219 kavennuksen 220 kanssa samalle suoralle on järjestetty ohi tusraot 5 88 4 6 234, joilla on supistuvat sisääntulot, kuten on nähtävissä kuviossa 7. Ohitusraot 234 muodostavat yhden sähköisen lisäsisääntulon kuhunkin kontaktielementtiin 219·

Alemman raiteen 230 alapuolelle on valettu modulin 200 pohjan pysäytyskannake 235. Kannakkeen 235 pituudelle on järjestetty toisistaan erillään olevia lukitusaukkoja 236 siten, että moduli 200 voiuaan kiinnittää johderirnan 100 hampaiden 106 yläpuolelle ja lukittuvaan liitäntään lukituskannakkeen 110 kanssa.

Modulin 200 sisäosat, joita on esitetty kuviossa 6, sisältävät kaariosat 257, jotka on päätetty alaspäin ulkonevalla lanaan puristimilla 238. Rakomaiset kontaktielementit, kuten nähdään, on asennettu kannakkeiden 237, 235 taakse. Kun liitinmoduli 200 on asennettu johderimalle 100, jonka kautta johtimet painetaan sisään,lankapu-ristin 238 ensiksi suuntaa tai taivuttaa alaspäin kunkin eristetyn johtimen, joka on sijoitettu rakoon 111 ja siten varmistaa sen, että tämän jälkeen kukin johdin on lujasti kiinnitetty vastaanottamaan kon-taktieiementti 219.

Jokainen vuorotteleva kaaren muotoinen osa 237 on varustettu raolla 239, kuten nähdään kuviosta 4, ja se tekee mahdolliseksi sen, että kiila (ei esitetty), joka on aksiaalisesti sijoitettu vuorotte-levien asennuspintojen 222 alapuolelle, voi lukita tai tukkia pinnan 222 ja johderimalla 100 olevan hampaan pinnan 107 välisen tilan, jotta dielektrinen lujuus säilyisi viereisten kosketinelementtien 219 välillä.

Keskitettynä suoraan kunkin lankapuristimen 238 taakse on järjestetty onkalo 240 pysäytettyä johdinta varten ja tämä sallii Kunkin johuinpään tulla koteloiduksi tai ympäröidyksi kuorella di-elektrisen lujuuden säilyttämiseksi viereisten johtimien välillä.

Onkalo 240 on erotettu seinämillä 243, jotka on valettu kunkin haaran 204 välille. Kuori on hyvä etukäteen sijoittaa onkaloon 240.

Liitinmodulin 200 lovettua alareunaa 202 vastapäätä on etu-kannake 235, joka toimii pysäyttävänä osana ja sillä on sisäänpäin avoin vino pinta 242.

Kuten nähdään kuviossa 3A, johderirnan ulokepalkit 116 ulottuvat hampaiden 106 etureunojen ulkopuolelle. Kun moduli 200 on puristettuna alas johderimalle 100, kannake 235 vaikuttaa muodostaen kontaktin eristetyn johtimen, kuten esim. johtimen 241 kanssa, joka on palkeilla 116, poikkeuttaa tai taivuttaa palkkeja 116 ja johtimia alaspäin kunnes lukitusaukot 236 lukittuvat riman 100 lukitseviin ulokkeisiin 110. Tällä hetkellä johdin 241 on lujasti lukittu paikoilleen kannattimella 235.

9 58846

Liitinmoduli 200 sisältää vertikaaliset naaraspuoliset ohjaus-urat 244 jommassakummassa päässä, joka tekee mahdolliseksi modulin 200 asentamisen käsi- tai konekäyttöisen jatkostyökalun tyynyosalle hampaiden 214 kanssa, jotka osoittavat ylöspäin, kuten tullaan selittämään. Horisontaalinen naaraspuolinen ohjausura on myöskin järjestetty modulin 200 sivuille, jotta olisi mahdollista asentaa se työ-kalutyynylie siten, että ohitusliittimen asennuskiskot 229, 230 ovat ylöspäin.

Mitä tulee johderiman hampaisiin 106, moduli hampaiden 214 joka viides hammas on leveämpi (ei esitetty), jotta estettäisiin kansiosan 300 sijoitus väärin. Kukin hampaista 214 on varustettu lukitsevilla ulokkeilla 246.

On ilmeistä, että kuviossa 4A yksityiskohtaisesti esitetty osa 247 muistuttaa välikekapselia ja L-muotoiset urat 248 on pelkästään valuyksityiskohtia, jotka auttavat kahden osan 200A, 2003 kokoamista osan 247 työnnön avulla vastaavan muotoisiin aukkoihin 24'3.

Osan 2003 kielet 250, kuten on esitetty kuviossa 6, lukittuvat uriin 248. Osan 247 pistokeosat 251 tulevat koottaessa niiden naaraspuolisiin vastaosiin kokoamisaukkojen 252 läpi, kuten nähdään kuviossa 5· Tulpat 251 tehdään sen jälkeen tasaiseksi modulin takapinnan 201 kanssa. On ilmeistä, että muitakin tapoja on ammattimiehenä mielessä konstruoitaessa li itinmodulia.

Kansiosan rakenne

Kansiosa, jota on merkitty viitenumerolla 300 ja joka on nähtävissä kuvioissa 1 ja 8, sisältää yleensä tasaisen katto-osan 301, jolla on pituussuuntainen ura 302 , joka tekee mahdolli seksi käyttää työkalun lävistys- tai puristuslastaa tai -siipeä. Vertikaalinen ohjaus ura 303 kummassakin päässä ottaa vastaan työkalun asermuskiin-nikkeen, kun kansiosa on koottava liitinmodulille 200.

Kansiosan 300 takareunan 304 pohja on jatkuva lukuunottamatta haaraosia 305, joista kukin sisältää kaksi taaksepäin kaartuvaa siipeä 306. Haarat 305 kiinnittyvät vastaanottorakoihin 203 liitinmo-dulissa 200. Modulin 200 lovettu osa 207 ottaa kiinni reunaan 504 ja siitä sivussa olevaan alueeseen 307· Kunkin haaran 305 kummallakin sivulla on eri tasolla olevat alueet, jotka ulottuvat lankasyven-nyksiin 308, joista kukin osuu samalle suoralle vastaavan modulin 200 johdinraon 213 kanssa. Kunkin lankaraon tai ontelon 308 yläpuolella on lankapuristin 309, joka muodostuu alaspäin riippuvasta tai alaspäin suuntautuvasta harjanteesta, jonka pohjapinta 310 on samassa tasossa kunkin ontelon 308 ylemmän katto-osan 311 kanssa. Koteloiva tiivisteaine on etukäteen sijoitettu kansiosan 300 sisäonteloihin, joihin 10 5 8 8 4 6 kuuluu ontelo 308, seinämät 315 ja alueet palkkien 316 alapuolella.

Kun kansiosa 300 on paikoillaan modulilla 200, modulin ylöspäin suuntautuvat osat 210 tekevät mahdolliseksi sen, että muodostuu kansiosaan 200 kammiot, joita rajoittavat kunkin puristinosan 309 ja katto-osien 312 väliset tilat, jolloin jälkimmäiset koskettavat ylöspäin suuntautuvien osien 210 holvien viistettyjä osia 218.

Kansiosan 300 etuseinämiä 313 pitkin on järjestetty useita toisistaan erillään olevia lukitusaukkoja 314, jotka ovat samanlaisia ja suorittavat saman tehtävän kuin modulin 200 lukitusaukot 236. Etu-seinämän 313 alin reuna sisältää toisistaan erillään olevat seinämät 315, jotka vastaanottavat palkin 316, joka taipuu, kun se tulee kosketuksiin johtimen kanssa, joka on puristuspinnalla 226 modulissa 200. Taipuvalla palkilla 316 on sama tarkoitus ja perusrakenne kuin johderi' man 100 palkilla 116.

Johderinan, liitinmodulin ja kansiosan toiminta

Kaksilankainen puskuliitosryhmä, joka on esitetty koottuna kuviossa 11, puristetaan yhteen käyttämällä apuna työkalua, jota on esitetty kuviossa 12A, 12B ja 12C. Työkalu, jota on merkitty viitenumerolla tOO, sisältää oleellisesti pohjan tai tasaisen osan 401, jolla on pitkittäinen rako 402 , joka on juuri tarpeeksi leveä ottaakseen tiiviisti vastaan johderiman leveyden. Raosta 402 nousee normaalisti harjanteet 403, jotka osuvat johderiman 100 naaraspuolisiin ohjausrakoihin 105, sen jälkeen modulin 200 ohjausuraan 24 4 ja lopuksi kansiosan 300 ohjausuraan 303. Jotta taattaisiin tiivis liitos, harjanteet 403 voidaan jousilukita tai jousikuormittaa (jousia ei ole esitetty).

Pääkappale 405 on kääntyväsii kiinnitetty pohjaosalle 401 kaäntövarren 406 avulla. Pääkappale 405 käsittää ulkonevan osan 407 » jonka pohjareunasta 403 erkanee useita ulokkeita 409· uloketan£on 407 taakse on asennettu levy tai siipiosa 410, joka mieluummin on venyvä ulokkeiden taakse tai sisäänvedettävä.

Kokoamista varten johderima 100 sijoitetaan, kuten on selitetty, työkalun kantaosalle 401 sen hampaiden 106 suuntautuessa ylöspäin. Sen jälkeen eristetyt johtimet 241 sijoitetaan löysästi johdin-rakoihin 111 ylöspäin suuntautuen varsien 112 välille ja vastaavien toisistaan erillään olevien hampaiden 106 välille.

Kun kaikki johtimet ovat paikoillaan, pääkappale 405 käännetään asentoonsa riman 100 yläpuolelle ja uloketanko 407 pakotetaan alaspäin, jolloin toisistaan erillään olevat ulokkeet 409 puristavat vastaavaa eristettyä johdinta 241 lujasti alaspäin rakoon 111 ja aiheuttavat sen, että varret 112 tulevat horisontaalisiksi. Ulokkeen tun- 5 8846 keutumista rajoittaa uloketangon pohjareunan 4OS osuminen johderiman 100 tasaisiin yläpintoihin 107·

Alaspäin suuntautuneen työvaiheen päättyessä siipi tai levy hio katkaisee johtimet pinnalla 117, joka toimii leucKausalustana, kuten on esitetty kuviossa 3· Pääkappale 405 käännetään sen jälkeen pois ja li it inmocluli 200 sijoitetaan työkappal sen on j ausiiar j anteei le ä03 ja saatetaan kosketuksiin johderiman 100 karissa. Tyokappaleen pää käännetään sen jälkeen asentoonsa ja viedään alas.

Puristamalla jälleen liitinmodulia 200 tasaisia yläpintoja 213 vasten pääkappale 405 saa aikaan ensiksi sen, että kunkin elementin 213 alempi eristeen lävistysrako osuu johtamiin 241 halkaisemalla ulomman eristeen ja muodostamalla lujan sähköisen ja mekaanisen liitännän alla olevaan lankaan. Kun tämä liitäntä on tehty alaspäin suuntautuneen iskun loppuessa, haarat 204 tarttuvat johderiman 100 rakoihin 119. Samalla tavalla lukitusulokkeet 110 osuvat modulin 200 lukitusaukkoihin 236, jolloin saavutetaan tällä kaksinkertaisella tavalla luja modulin 200 liittyminen alla olevaan rimaan 100. Tämän prosessin aikana liitinmodulin 200 onteloihin, jotka muodostuvat lii-tinmodulin pään pinnoista 253, 254, 255, on sijoitettu tiivistävää yhdistettä ja myöskin johderiman 100 rakoon 21 on sijoitettu tätä tiivistävää yhdistettä ja sähköinen liitäntä suojataan täten ympäristöltä.

Liitostyökalun pääkappale 405 nostetaan jälleen ja käännetään takaisin. Jatkaja käyttää tämän jälkeen modulin 200 harjänteisiä katto-osia 216 jatkaakseen parinsa samalla tavalla, kuin käytettiin johderiman 100 harjänteisiä katto-osia 108.

Tällä tavalla johdinparit tulevat selektiivisesti kytketyiksi niihin, jotka on asennettu johderimalle 100 ja koottu modulille 200 tarkasti samalla tavalla kuin selitettiin johtimia koottaessa rimalle 100. Uloketanko 407 liittyy samalla tavalla pysäyttääkseen tai painaakseen alaspäin johtimia niiden pysäytyspintoihin 22b toteuttaen siten liitännän näiden johtimien ja ylemmän eristyksen lävistävän raon 223 kanssa. Siipi- tai levyosa 410 katkaisee johtimen päät käyttämällä pintaa 206 leikkausalustana.

Pääkappale 405 vedetään jälleen takaisin ja kansiosa 300 sijoitetaan harjanteille 403· Pääkappaleen 405 viimeinen alaspäin suuntautunut isku saa vertikaalisesti taipuvan palkin 316 osumaan jontiniin. Palkki 316 muodostaa pysäyttävän mutkan kuhunkin johtuneen aiheuttaen sen puristumisen vasten pysäytysp.intoja 226, kannaket-ta 227 ja ylempää kiskoa 229· Lopuksi kansiosan 300 haarat 305 tarttuvat modulin 200 vastaanottorakoihin 208 ja lukitusulokkeet 246 5 884 6 osuvat kansiosan 300 lukitusaukkoihin 31*4.

Lisäksi ulokepaikki Ilo vaikuttaa yhteen kohtaan johdinta 2i1 ja horisontaalisesti taipuvat ylöspäin suuntautuneet varret 112, jotka vaikuttavat läheisessä toisessa johdinpisteessä, muodostavat jäykän tuen johtimelle lähellä kutakin kontaktielementin 2V) sivun siten estäen johtimen liikkeen kontaktialueella.

Vuorotteleva työkappaleen toiminta pitäisi suorittaa siten, että liitinmoduii 200 painetaan johteisiin johderiman 100 yllä, sen jälkeen puristetaan langat liitinmodulin yläosaan ja sen jälkeen puristetaan liitinmoduii johderimalle, sekä tiivistetään ja leikataan langat tässä vaiheessa.

Lisäsovellutusta keksinnöstä on esitetty kuvioissa 6 ja 8. Siipi tai levy, joka suorittaa työkappalelevyn toiminnan, on lisätty suoraan liitinmoduliin. Kuten on nähtävissä kuviossa 6, levy tiiO osuu mod Ui m 200 rakoon 261 siten, että levyn ulkopinta on oleellisesti tasossa naarojen 20*1 sisäpinnan kanssa. Heuna 262 on myöskin tasossa saman pinnan kanssa ja ulkonee noin 1 mm lankapuristimen 253 alapuolelle.

Samalla tavalla kuin kuviossa 8 on levy 320 asennettu kansi -osan 300 rakoon 321 levyn ulkopinnan ollessa samalla tasolla haarojen 306 sisäpinnan kanssa ja levyn reunan 322 ulottuessa noin 1 nm lankapurxstimen pohjapinnan 310 alapuolelle.

uevyt 2t>0 ja 320 voinaan edullisesti tehdä keramiikasta tai Kii-.i oi tus materiaa list a tai vastaavasta siten, että se on tarpeeksi nova halkaistakseen suhteellisen pehmeän metallin, riittävän ei-haurasta ja siten että sillä on hyvät eristävät ja dielektriset ominaisuudet. Levy voidaan kiinnittää asennusrakoihin sopivalla liima-ainesila. edellä olevasta tarkastelusta pitäisi olla ilmeistä, että i litanrnu lulan ylöspäin suuntautuneet varret 212 ja johderiman ylöspäin suuntautuneet varret 112 ovat kummatkin jäykästi kiinnitetty kansi- ja pohjapäihin. Lankaraot, jotka ne täten muodostavat, on tehty siten, että suuremman halkaisijan omaavien eristettyjen johtimien olemassaolo näiden välillä aiheuttaa varsien sisäänvetäytynisen kos-Ketusvyöhykkeellä . luutoin varret tarttuvasta sulkeutuvat johtimen ympärille kuten on esitetty kuviossa 1.

äuppuen langan halkaisijakoosta, kun moduli 200 on tarttuvasta asennettu paikoilleen, palkit 116 voivat itseasiassa olla kos-KetuKsissa johderiman sivulla olevaan lattiaosaan 103; ja johtamien 211 eristystä voidaan itseasiassa uudelleen muovata.

!5 58846

Alemman kannattimen 235 toiminta ja johderiman ulkokepalkjn 116 toiminta on tarttuvasti kiinnittyvä eri johdehalkaisijän omaaviin johtimiin siten, että palkin 116 taipuvuusastetta vaihdetaan.

Tämä johtuu osaksi siitä, että ulokepalkki on ripustettu sisemmästä kohdasta ulospäin vierekkäisten hampaiden välillä normaalissa lepoasennossa sisemmän lattiaosan yläpuolelle. Sama ilmiö vaikuttaa keskinäisesti ulokepalkkeihin 316 kansiosassa 300 ja py.säytyspi ntoihi n 226 modulissa 200.

Johderima 100 , liitinmoduli 200 ja kansiosa 300 ovat mieluummin tehty nuovivaluprosessilla, mikä tunnetaan ammattipiireissä. Materiaalit voivat olla polykarbonaattia, polyamidia tai polystyreeniä tai sukuiaispolymeeria, kuten esim. ABS-hartsia, joilla kaikilla on hyvä mekaaninen lujuus ja jäykkyys samoin kuin myös sopiva sähköinen eristys.

Ohitusliitin

Kuten voidaan nähdä kuvioissa 9 ja 10, hyvä tapa valitun ohi tusliittimen rakenteen esittämiseksi on esittää ne kaksi osaa 500Λ ja 500B, joista liitin on koottu. Ohitusliitin, jota on merkitty viitenumerolla 500 sisältää takapinnan 527, jolla on tasainen osa 515, joka kiertää toiselta päätyseinämältä 505 toiselle päätyseinä-mäile, jota ei ole esitetty. Reunalovi 514 on järjestetty tasaiseen osaan 515 samoin kuin myös raot 516 lukittuvilla sisäänmenosiivekkeil-lä 528 varustettuna. Lukitusulokkeet 525 on tehty takapinnalle 527 ja etupinnalle 529, kuten on esitetty kuviossa 9.

Johdinraot 530 aukeavat tasoon 515 ja ne on muodostettu vierekkäisten holvimaisella katolla varustettujen osien 508 välille.

Kaksi vertikaalista rakoa 509 kummassakin ylöspäin nousevassa osassa 503 muodostaa horisontaalisesti taipuvat varret 510, jotka ottavat vastaan johtimet tavalla, jota selitettiin esim. liitinmodulin 200 varsiin 212 liittyneenä.

Kunkin ylöspäin nousevan osan 508 edessä on hammas 501, joka liittyy vastaavaan ylöspäin nousevaan osaan 508 harjanteella 507. Syvennysosa 511 on muodostettu vierekkäisillä harjanteilla 507, selkäpinnoilla 510A vierekkäisissä ylöspäin suuntautuvissa varsissa 510 ja vierekkäisten hampaiden 501 selkäpinnoilla 50ΙΛ. Syvennysosa 511 on samanlainen kuin kuviossa 1 esitetty syvennys 225 ja sen tehtävänä on ottaa vastaan ja sijoittaa sisälleen kaksipäinen lovettu metallinen kontaktielementti 504 , joka voi esim. olla samanlainen kuin elementti 219, joka on esitetty kuviossa 1 ja 6a. Elementti 504 asettuu tai sijoittuu vierekkäisille puoli pyöreä Ile asenriuspin-noille 523· 14 5884 6

Kolot 520 on tehty, jotta poistettaisiin kotelointi- tai pääilystysainetta kokoamisvaiheen aikana. Kaksi kappaletta 500A ja 5003 valetaan mieluummin erikseen ja sen jälkeen liitetään yhteen työntämällä vaietut harjanteet 519 valettuihin uriin 523 puolipyö-reiien osien 522 kiinnittyessä puolipyöreiden aukkojen 52'i läpi, jotka on tehty vierekkäisiin alaspäin suuntautuviin harjanteisiin 525.

Johuinraot 530 ovat oleellisesti samalla tasolla kuin lattia-osa 526, joka on kunkin hampaan 501 vieressä. Kunkin narnpaan 501 ulkosivulla on lukitusulokkeet 512. Kullakin vuorottelevaila ham-paalla 501 on harjamainen katto-osa 503 ja kunkin sisemmän hampaan 501 välillä on tasainen yläpinta 502.

Pysäytyskannake 517 sisäänpäin kaartuvalla viisteosalla 513 varustettuna on sijoitettu lähelle lattiaosaa 526 kunkin kahden vierekkäisen hampaan 501 välille. Viisteosa 513 pyrkii ylöspäin lattia-osalta 526.

Kr .ään toisen keksinnön ominaisuuden mukaisesti katto-osa on identtinen katto-osan 300 kanssa ja se kiinnittyy lukittuvasti ohi-tusliittimelle 500 tarttumalla rakoihin 516 haaroilla 305 ja ulokkeella 512 lukitusaukkoihin 3lA. Taipuvan palkin 316 vaikutus raoissa 530 olevaan johtimeen 5äl on sama kuin jo selitettiin aikaisemmin palkkiin 316 liittyneenä. Samalla tavalla kansiosa 300 tarttuu lukittuvasti paikoilleen, kannake 517 pysäyttää johtimen 5*11 ja lanka-puristin 309 kansiosassa 300 puristaa johdinta 5^1 rakoon 530.

hiittinen 50ä te.ppimaiset liitinpäät 50äA ulottuvat alaspäin ja oni alemman reunan 506, kuten on nähtävissä kuviossa 11. Ohitus-liittimsn 500 liitäntä liitinmodulle 200 on suoritettu ulokkeiden 525 lukitsemisella aukkoihin 231 päiden 50äA ulottuessa ohitusrako-jen 23'4 läpi ja muodostaen tarttuvan kontaktin kapeampaan li.itin-nodulin kontaktielementin 219 osaan 220.

Claims (23)

58846 15

1. Liitin sähköjohtimia varten, käsittäen ensimmäisen johderi-man (100) yhden tai useamman ensimmäiseen ryhmään kuuluvan sähkö-johtimen vastaanottamiseksi, sekä liitinrungon (200) yhden tai useamman toiseen ryhmään kuuluvan eristetyn johtimen vastaanottamiseksi, jolloin liitinrunkoon kuuluu joukko kaksipäisiä kos-ketuselementtejä (219) sähkökosketuksen aikaansaamiseksi mainitun ensimmäisen ja toisen ryhmän vastaavien johtimien välille, jolloin johderimassa samoin kuin liitinrungossa on kummassakin rivi hampaita (106, 21*0, tunnettu siitä, että johderimaan (100) kuuluu joukko ensimmäisiä lankarakoja (111), joukko ensimmäisiä pystysuunnassa myötäantavia langanpitimiä (116), jotka sijaitsevat linjassa ensimmäisten lankarakojen (111) kanssa ja ensimmäisen lankaraon ja vastaavan ensimmäisen langanpitimen välissä sijaitseva syvennys (122), että liitinrunkoon (200) kuuluu joukko toisia lankarakoja (213), yläosan ja pohjan pysäytyskannakkeita (227, 235), sekä jokaisen toisen lankaraon (213) poikki ulottuva kaksipäinen kosketuselementti (219), ja että mainittuun liittimeen kuuluu kansiosa (300), joka on kiinnitettävissä liitinrunkoon toisen ryhmän johtimien kiinnipitämiseksi, mainitun kansiosan käsittäessä joukon toisia pystysuunnassa myötäantavia langanpitimiä (316) sekä salpaelimet (305, 306) kansiosan asentamiseksi liitin-rungolle liitinrungossa olevien vastaavien vastaelimien (208, 209) avulla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liitin, tunnettu siitä, että johderima (100) käsittää lisäksi sisemmän pohjaosan (103) ja että sen hampaat (106) suuntautuvat toisistaan erillään ylöspäin pohjaosasta lankapitimien (116) välissä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen liitin, tunnettu siitä, että kukin ensimmäinen lankapidin käsittää ulokepalkin (116), joka on ripustettu sisemmältä kannattimelta ja ulottuu pohjaosan (103) yli hampaiden (106) ohi.

*4. Yhden tai useamman patenttivaatimuksen 1-3 mukainen liitin, tunnettu siitä, että liitinrunko (200) sisältää lisäksi sisemmän pohjaosan, ja että sen hampaat (21*4) suuntautuvat pohjaosasta ylöspäin, että niiden väliset tilat vastaavat kyseistä lan-karakoa.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen l-*4 mukainen liitin, tunnettu siitä, että toinen langanpidin (3^6) käsittää ulokepalkin (316), joka on ripustettu kansiosan (300) sisälle ja että 16 58846 kansiosa on varustettu onteloilla (314) kunkin kahden viereisen ulokepalkin välillä liitinrungon hampaiden (214) vastaanottamiseksi, kun kansiosa on asennettu liitinrungolle.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1-5 mukainen liitin, tunnettu siitä, että ensimmäiset ja toiset lankaraot käsittävät vierekkäiset vaakasuorat joustavat varret, joista kukin on jäykästi tuettu ylä- ja alapäässä siten, että normaali mittaa suuremman halkaisijan omaavan eristetyn johtimen ollessa niiden välissä se saa aikaan varsien veäytymisen takaisin päin kosketys-vyöhykkeessä ja muulloin tarttuvasti sulkeutuvat johtimen ympärille.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen liitin, tunnettu siitä, että kunkin varren yläosa kaartuu ulospäin raon sisääntulossa muodostaakseen laajasuisen raon sisääntulon.

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1-7 mukainen liitin, tunnettu siitä, että kaksipäinen raolla varustettu kosketus-elementti (219) on varustettu keskisellä kapeammalla osalla (220) ja että liitin käsittää elimet yhden tai useamman kolmannen ryhmän langan ohitusliitoksen suorittamiseksi vastaaviin keskisten kapeampien osien lankoihin.

9- Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1-8 mukainen liitin, tunnettu siitä, että ylemmät ja alemmat sivuraiteet tai kiskot (229, 230) on järjestetty erkanemaan ulospäin vastaavista yläosan ja pohjaosan pysäytyskannakkeista (227, 235) ja näiden muodostaessa välilleen pitkänomaisen ulkopinnan ja muodostaessa ulkopinna läpi kulkevan raon joista kukin ulottuu pisteeseen, joka on vastaavan kaksipäisen kosketuselementin (219) keskisen osan vieressä, jolloin syntyy sähköinen lisäpääsy liittimen ulkopuolelta kuhunkin kosketuselementtiin.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen liitin, tunnettu siitä, että liitinrunko (200) on varustettu lukitusaukoilla (236) pitkin pohjan pysäytyskannakkeen (235) pituutta tarttuakseen ylöspäin suuntautuneiden erillään olevien hampaiden (106) lukitusulokkei-siin (110).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen liitin, tunnettu siitä, että johderiman (100) ja liitinrungon (200) hampaat (106, 214) ovat vuorottelevasti tasalatvaisia ja harjalatvaisia.

12. Yhden tai useamman patenttivaatimuksen 1-11 mukainen liitin, tunnettu siitä, että johderima (100) on varustettu vertikaalisella naaraspuolisella ohjausraolla kussakin sen kahdessa pää- 17 588 4 6 tyseinämässä, jotta olisi mahdollista kokoamistyökalun urospuolisen ohjausosan liukuva liitäntä.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen liitin, tunnettu siitä, että liitinrunko (200) ja kansiosa (300) kummatkin käsittävät pystysuoran naaraspuolisen ohjausraon kussakin niiden vastaavassa kahdessa päätyseinämässä urospuolisen ohjausosan liukuvaa liitäntää varten .

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen liitin, tunnettu siitä, että liitinrunko käsittää lisäksi pystysuoran naaraspuolisen ohjausraon kussakin sen kahdessa päätyseinämässä.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen liitin,t u n n e t t u siitä, että liitinrunko käsittää lisäksi vastakkaiset puolipyöreät pinnat rakomaisen kosketuselementin (219) kapeamman osan asennuskiinni-tystä varten ja että elimet ohituskytkennän suorittamiseksi on varustettu kapeammassa osassa (220) sijaitsevissa puo]ipyöreissä aukoissa olevilla onteloilla, ja että ne kulkevat ulkopinnan läpi kan-nakkeiden välillä.

16. Yhden tai useamman patenttivaatimuksen 1-15 mukainen liitin, tunnettu siitä, että liitinrunko (200) käsitttää avoimet kammiot, jotka oleellisesti ympäröivät kutakin kosketuselementin ensimmäistä lankarakoa ja että mainittu kammio on täytetty viskoo-sisella kuoren muodostavalla materiaalilla.

17* Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1-16 mukainen liitin, tunnettu siitä, että kansiosa (300) käsittää avoimet kammiot ja viskoosisen koteloivan materiaalin joka täyttää kunkin kammion .

18. Jonkin patenttivaatimuksen 1-17 mukainen liitin, tunnet-t u siitä, että kosketuselementti (219) on varustettu kaksihaaraisilla päätyosilla, jotka muodostavat sisääntulon kuhunkin lankara-koon, päätyosien omatessa verrattain laajasuisen sisäänmenon, joka supistuu raon (223, 224) sisääntuloleveyteen, jälkimmäisen ollessa verrattain kapea sisääntuloleveys ja kaventuessa edelleen ja että kosketuslementin paksuus oleellisesti pienenee kussakin kaksihaaraisessa päätyosassa.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen liitin, tunnettu siitä, että rako (223, 224) ulottuu kapeampaa osaa kohti melkoisen matkan, kosketuslementin leveyden ollessa vähentymätön suurimman osan tätä etäisyyttä.

20. Patenttivaatimuksen-1 mukainen liitin, tunnettu siitä, että harjan muotoiset hampaat johderimassa ja liitinrungossa on vä- 18 5884 6 rikoodattu.

21. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1-20 mukainen liitin, tunnettu siitä, että yläosan ja pohjan pysäytyskannakkeet kukin käsittävät sisäänpäin avoimet viistotut pinnat, jotta eristettyjen johtimien kanssa olisi mahdollista taivutuskosketus.

22. Yhden tai useamman patenttivaatimuksen 1-21 mukainen liitin, tunnettu siitä, että johderiman jokainen viides hammas ja liitinrungon jokainen viides hammas on jonkin verran leveämpi kuin edellä olleet neljä hammasta.

23· Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1-22 mukainen liitin, tunnettu siitä, että kansiosa on varustettu tasaisella katto-osalla ja katto-osa sisältää loveuksen koko reunaa pitkin ja siitä sisäänpäin, joka loveus käsittää kokoamistyökalun puristusele-mentin vastaanottamiseen tarkoitetun ohjauspinnan.