FI58828C - Genom djupdragning framstaellt skyddshoelje foer roerkroekar - Google Patents

Description

TL ..-2-1 KU ULUTUSJULKAISU CQQOO

W ^ UTLAOONINGSSKRIFT 50820 fltSsJw C /45\ Patentti ciyönnetty 10 04 1931 ” Patent meddelat ^ * ' (51) Kv.ik?/b*t.ci.3 p 16 L 59/16 SUOM I — Fl N LAN D (21) P»tunttlh»k«mu« — Pitanuna&knJng 397^/73 (22) Htkamltptlvt — Amttknlngadug 21.12.73 (23) Alkupllvt—GHtlghutadag 21.12.73

(41) Tulkit luikituksi — Bllvlt offuntllf 02.09.7U

rekisteri hallitut kuuL|ullulMn pvm. -

Patent· och registerstyrelsen ' Anseksn utta|d och utUkrifun publteend 31.12.80 (32)(33)(31) Pyydetty utuoikws—Buglrd prtorit* 01.03-73

Ruotsi-Sverige(SE) 73-2888/8 (71) Isoleringsaktiebolaget ISENTA, Radiatorvägen 5, Örebro,

Ruotsi-Sverige(SE) (72) Frans Gunnar Seved Andersson, Djärved, Ruotsi-Sverige(SE) (7U) Berggren Oy Ab (5U) Syvävetämällä valmistettu suojusvaippa putkennrutkia varten -Genom djupdragning framställt skyddshölje för rörkrökar

Keksintö kohdistuu syvävetämällä valmistettuun suojusvaippaan putkenmutkia varten, joka lepoasennossaan, jossa se ei ole asetettu putkenmutkalle, on sukkulan muotoinen poikkileikattuine päineen, kun sillä taas napsauttamalla aikaansaadussa toimiasen-nossaan, jossa se on asetettu putkenmutkalle, on putkenmutkan ympäröivän taivutetun putken muoto.

On tunnettua valmistaa edellä mainitun laisia suojusvaippoja, joiden vapaat reunat ovat samassa tasossa, kun vaippa on lepo-asennossaan ennen sen asettamista putkenmutkalle.

Syy siihen, että halutaan sovittaa tällaisia suojusvaippoja putken-mutkille on se, että putkissa usein virtaa hyvin kylmää tai hyvin kuumaa väliainetta, joka tulee suojata lämmönvaihdolta ympäristön kanssa niin, että väliaineen lämpötila ei muutu. Tätä tarkoitusta varten on ollut tapana eristää putki jollain eristysaineella, joka on tavallisesti ollut poikkileikkaukseltaan maljamainen. Tämä voi olla tehty mineraalivillasta, paisutetusta muovista tai muusta hyvästä eristysaineesta. Kaikki nämä eristysaineet ovat kuitenkin 2 58828 hyvin herkkiä ulkoisille vaikutuksille.

Nyt kyseessä olevan lajiset johdot sijaitsevat usein katossa tai lähellä seiniä ahtaissa tiloissa,kuten kellarikäytävissä, pannu-huoneissa, käytävissä, laivojen kapeikoissa jne. Koska johdot on asennettu tällaisiin paikkoihin, erityisesti jos samoissa paikoissa kuljetetaan raskaita tai möhkälemäisiä esineitä, eristys vahingoittuu helposti. Tämän takia on ehdotettu eristyksen ympäröimistä muovisella tai peltisellä suojusvaipalla.

Tällaiset suojusvaipat voidaan helposti asettaa suorille putken-osille, mutta putkenmutkien eristämisessä on ollut vaikeuksia. Tämän takia on ehdotettu sellaisia syvävedettyjä suojusvaippoja, jotka on edellä mainittu.

Käytännöllisistä syistä lähdetään syvävedettäessä aina tasomaisesta muovilevystä, josta syvävedetty kappale valmistetaan, ja tämä täytyy niin muodoin panna tasomaiselle kehykselle, jonka sisällä on ontelo, joka joko muovilevyn toiselta puolelta voidaan saattaa paineilman vaikutuksen alaiseksi tai sen toiselta puolelta saattaa tyhjön vaikutuksen alaiseksi, niin että, sitten kun muovilevy on kuumennettu plastiseen tilaan ja on aikaansaatu paine-ero, muovilevy muovautuu samaan muotoon kuin ontelon sisäpuoli, joka oli kehyksen sisällä. Tästä on seurauksena, että kaikki syväve-detyt esineet luonteensa perusteella tulevat vapaista reunoistaan olemaan yhtenäiset yhdessä ainoassa tasossa, nimittäin siinä tasossa, johon muovilevy alunperin pantiin. Jos suojusvaippa on sovitettava putkenmutkaa varten, niin on suojusvaipan vapaan reunan mahdollisimman suuressa määrin oltava yhtenäinen ja lepoasennossa yhdessä ainoassa tasossa, sillä täten vältytään puhtaaksi-leikkaamiselta suojusvaipan valmistuksessa. Tällainen menettely on myös osoittautunut mahdolliseksi, mutta valitettavasti tämä suojusvaippa tulee sopimaan tällöin vain annetun mitoituksen mukaiseen putkenmutkaan. Putkenmutkan mitoituksen määrää tällöin toisaalta putken oma ulkohalkaisija, toisaalta myös putkenmutkan käyristyssäde.

Jotta voitaisiin asentaa putkia kaikissa erilaisissa tilanteissa, on käytännössä ollut peikko tehdä jokaista erillistä putkimitoitus-ta varten erilaisia mutkia, jotka eroavat toisistaan käyristys- 3 56828 säteen osalta. Jos kaikkia tällaisia erimittaisia putkenmutkia varten pitää tehdä omat eristyksensä ja suojusvaippansa, niin syntyy niin suuri määrä suojusvaippoja, että niiden käyttö tulee epätaloudelliseksi.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada taloudellisesti suojus-vaippa, jota voidaan käyttää samanmittaisiin putkenmutkiin, joiden käyristyssäteet ovat huomattavan erilaiset.

Tämä aikaansaadaan edullisella tavalla keksinnön mukaisella suo-jusvaipalla, jolle on tunnusmerkillistä, että vaipan lepoasennossa koverat, samassa tasossa olevat reunaviivat rajaavat päät, että päiden väliosien reuna on kohotettu tämän tason yläpuolelle vaipan muita osia kohti, että reunan mainituilla väliosilla vaipan put-kenmutkalle asetetussa toimiasennossa on muoto, joka muodostaa leikkausviivan kohtisuoraan putkenmutkan käyristystasoa vastaan olevassa putkenmutkan säteittäistasossa, ja että vaipalla putken-mutkalla olevassa toimiasennossa on ulkokäyristyssäde, jonka putkenmutkan tasossa oleva keskiö on sisäkäyristyssäteen ulkopuolella. Valitettavasti on osoittautunut, että tällaista suojusvaippaa ei voida tehdä sellaisella tavalla, että suojusvaipan yhtenäiset vapaat reunat suojusvaipan lepoasennossa ovat yhdessä ainoassa tasossa. Näin muodoin tarvitaan erityinen työvaihe, jossa leikataan puhtaaksi yläreuna, joka ei saa enää olla tasomainen, jotta edellä mainitun laatuista suojusvaippaa voitaisiin käyttää eri käyristyssäteen omaavia putkenmutkia varten. Tämä ylimääräinen työvaihe luonnollisesti lisää valmistuskustannuksia, mutta tämän epäkohdan korvaa runsaasti ne taloudelliset edut, jotka sillä saavutetaan. Tällöin ei nimittäin tarvitse pitää laajaa suojus-vaippavarastoa, josta suurin osa todennäköisesti olisi suhteellisen vähän käyttöön tulevaa kokoa. Keksinnöllä on aikaansaatu suojusvaippa, joka voidaan asettaa erisuuret käyristyssäteet omaa-ville putkenmutkille ja joka voidaan valmistaa taloudellisesti edullisella tavalla.

Keksintöä kuvataan seuraavassa lähemmin oheisissa piirustuksissa esitettyyn sovellutusesimerkkiin viitaten, mutta keksintö ei ole rajoittunut tähän erityiseen sovellutusesimerkkiin, vaan muunnoksia voi esiintyä patenttivaatimusten puitteissa.

4 58828

Piirustuksissa kuviot 1 ja 2 esittävät kahta erilaista eristettyä ja vanhemmanmallisilla suojusvaipoilla varustettua putkenmutkaa, kun taas kuviot 3, 4 ja 5 esittävät sellaista aihiota välittömästi suoritetun syvävetämisen jälkeen, mutta ennen puhtaaksileik-kausta, joka on tarkoitettu esillä olevan keksinnön mukaan käytettäväksi putkenmutkassa. Kuvio 3 esittää suojusvaippaa sen lepoasennossa sivulta ja kohtisuoraan sen pituussuunnan suhteen, kuvio 4 esittää suojusvaippaa ylhäältätja kuvio 5 esittää suojus-vaippaa poikkisuunnassa. Kuviot 6, 7 ja 8 esittävät vastaavalla tavalla suojusvaippaa puhtaaksileikkaamisen jälkeen. Kuviot 9 ja 10 esittävät vastaavalla tavalla suojusvaippaa puhtaaksileikkaamisen jälkeen. Kuviot 9 ja 10 esittävät lopuksi suojusvaippaa kahdessa toistensa suhteen kohtisuorassa olevassa eri suunnassa ja kuvaavat millaiselta suojusvaippa näyttää sen jälkeen, kun se napsauttamalla on saatettu putkenmutkan päälle. Kuviot 3-10 on piirretty samaan mittakaavaan.

Kuvioissa 1 ja 2 esitetään siis kaksi putkenmutkaa 10' ja 10", jotka muodostavat niiden eri käyristyssäteiden ääritapaukset, joita voi esiintyä putkenmutkissa, kun putken mitoitus on yhtä suuri. Kuvion 1 mukaisella putkenmutkalla on niin muodoin olennaisesti paljon suurempi käyristyssäde, jonka määrää keskus 11', kun taas kuvion 2 mukaisella putkenmutkalla on huomattavan paljon pienempi käyristyssäde, jonka määrää käyristyskeskus 11". Molemmissa tapauksissa putkenmutka on varustettu eristyksellä, esimerkiksi mineraalivillasta 12', 12" sekä suojusvaipalla 13', 13".

Kuvioista 1 ja 2 käy välittömästi selville, että kaikkia niissä esitettyjen tapausten välissä olevia käyristyssäteitä varten täytyy olla erilaiset suojusvaipat, jos sovelletaan sitä tekniikkaa, joka on molempien mainittujen kuvioiden perustana. Tässä yhteydessä voidaan mainita, että tiettyä karkeahkoa putkimitoitusta varten standardoidut putkenmutkat edellyttävät viittä erilaista käyristyssädettä. Kuviossa 1 esitetään suurin näistä käyristys-säteistä, kun taas kuviossa 2 pienin, mutta näiden molempien välissä on lisäksi kolme käyristyssädettä, mikä johtaisi siihen, että kyseessä olevaa putkimittaa varten olisi pakko käyttää viittä erimuotoista suojusvaippaa.

58828

Tarkoituksena on keksinnön mukaan sovittaa suojusvaippa putken-mutkaa varten niin, että tämä suojusvaippa voidaan asettaa sekä sille putkenmutkalle, joka on esitetty kuviossa 1 että sille putkenmutkalle, joka on esitetty kuviossa 2. Putkenmutkan ympärillä olevalla suojusvaipalla, putkenmutkan ollessa eristyksen ympäröimänä, tulee sen vuoksi lähinnä olla ulkoemäviivakehä, joka vastaa kuviossa 2 esitettyä, mutta sisäemäviivakehä, joka vastaa kuviossa 1 esitettyä. Seurauksena tästä on, että vaikka sallitaan tietty välitila toisaalta suojusvaipan ja toisaalta eristyksen välillä, tällaisella suojusvaipalla voidaan suojata eristys jokaisessa edellä esimerkkinä mainitussa viidessä eri putkenmutkassa, jotka esiintyvät saman putkimitoituksen puitteissa.

Kuten edellä on mainittu, tällöin ei ole enää mahdollista järjestää niin, että suojusvaipan vapaat, yhtenäiset reunat suojusvaipan lepoasennossa ovat samassa tasossa. Sen vuoksi ollaan pakotettuja valmistamaan suojusvaippa kahdessa eri vaiheessa, nimittäin ensimmäinen vaihe syvävetämisen aikana ja toinen vaihe puhtaaksi-leikkaamisen aikana.

Kuviossa 3 on esitetty suojusvaippa 14, katsottuna kohtisuoraan suojusvaipan pituussuunnan suhteen, välittömästi syvävetämisen jälkeen. Syvävetäminen on siis jättänyt jäljelle vapaan reunan 15, joka on yhdessä ainoassa tasossa. Tämän perustason yläpuolella on siis varsinainen maljamainen osa 16 samoin kuin molemmat kannunnokan muotoiset osat 17' ja 17". Kuviosta 4 näkyy vaipan poikkileikatut päät 18' ja 18".

Tämän kuvioissa 3-5 esitetyn suojusvaipan alareunan puhtaaksileik-kauksen jälkeinen muoto on esitetty kuvioissa 6-8. Käytännössä tämä tarkoittaa, että reunaosa 19, jonka ääriviiva 20 rajaa, leikataan pois suojusvaipan molemmilta ulommilta pitkiltä sivuilta, kun taas sitä vastoin tällaista puhtaaksileikkausta ei suoriteta kannunnokan muotoisissa osissa 17' ja 17". Näissä molemmissa osissa on siis jatkuvasti vapaa reuna 21' vast. 22", joka on samassa tasossa kuin äsken mainittu taso 15, kun taas sitä vastoin suojus-vaipan ulkosivut rajaa kaaren muotoiseksi kohotetut väliosat 20’, 20".

6 58828

Asennettaessa esillä olevan keksinnön mukaista suojusvaippaa menetellään siten, että suojusvaippa, katso kuvio 7, pannaan putken-mutkan ulkosivua vasten, jolloin putkenmutkan tason tulee olla pystysuorassa kuvioon 7 nähden. Molemmat kannunnokan muotoiset osat 17', 17" käännetään sen jälkeen putken ympärille, ja ne napsahtavat tällöin yhteen kuviossa 9 esitetyn mukaisesti siten, että ne kohtaavat toisensa suojusvaipan sisäemäviivaa pitkin.

Kuvioissa 3-10 esitetyssä sovellutusmuodossa suojusvaippaa on lisäksi laajennettu siten, että toisaalta saadaan limittäissauma 22 siihen kohtaan, jossa kannunnokan muotoisten osien reunat 17' ja 17" kohtaavat toisensa ja toisaalta saadaan myös pidennykset 23, joiden tarkoituksena on peittää tavallisesti suorat liityntä-osat eristyksineen, joita on putkenmutkan kummassakin päässä.

Kuviossa 10 on esitetty myös ne käyristyskeskukset, jotka suuresti kaavamaistettuina on esitetty kuvioissa 1 ja 2 viitenumeroilla 11' ja 11".

Vaikka kyseessä olevan lajinen suojusvaippa omalla napsahdusky-vyllään sulkeutuu erittäin hyvin putken ympärille, on kuitenkin tärkeää, että voidaan saada molemmat toistensa kanssa limittäin olevat osat limittäissaumassa 22 painautumaan tiiviisti vastakkain. On osoittautunut, että tämä voidaan aikaansaada helposti joko sitomalla tai käyttämällä teippiä, joka peittää limittäis-sauman 22 vapaan ulkoreunan.

Claims (5)

1. 7 58828
2. 1. Syvävetämällä valmistettu suojusvaippa (14) putkenmutkia varten, joka lepoasennossaan, jossa se ei ole asetettu putken-mutkalle, on sukkulan muotoinen poikkileikattuine paineen (18', 18"), kun sillä taas napsauttamalla aikaansaadussa toimiasennos-saan, jossa se on asetettu putkenmutkalle, on putkenmutkan ympäröivän taivutetun putken muoto, tunnettu siitä, että vaipan lepoasennossa koverat, samassa tasossa olevat reunaviivat (21', 21") rajaavat päät (17', 17"), että päiden (17', 17") väli-osien (20', 20") reuna on kohotettu tämän tason yläpuolelle vaipan muita osia kohti, että reunan mainituilla väliosilla (20', 20") vaipan putkenmutkalle asetetussa toimiasennossa on muoto, joka muodostaa leikkausviivan kohtisuoraan putkenmutkan käyristys-tasoa vastaan olevassa putkenmutkan säteittäistasossa, ja että vaipalla putkenmutkalla olevassa toimiasennossa on ulkokäyristys-säde, jonka putkenmutkan tasossa oleva keskiö (11") on sisäkäyris-tyssäteen (11') ulkopuolella.
3. 2. Vaatimuksen 1 mukainen suojusvaippa, tunnettu siitä, että kohotetut väliosat (20', 20") ovat siten pidennetyt, että ne vaipan toimiasennossa muodostavat osan putkenmutkien yhteydessä normaalisti olevista suorista pääteosista (23).
4. 3. Vaatimuksen 1 tai 2 mukainen suojusvaippa, tunnettu siitä, että pääteosien (17', 17") koverat reunat (21', 21") ovat siten pidennetyt, että ne vaipan putkenmutkalla olevassa toimi-asennossa muodostavat 1imittäissauman (22).
5. 1. Genom djupdragning framställt skyddshölje (14) för rörkrökar som i sitt viloläge, där det icke är applicerat pä en rörkrök, har formen av en spole med avskurna ändar (18', 18"), medan det i sitt aktiva, under snäppverkan intagna läge, där det är applicerat pä en rörkrök, har en rörkröken omslutande böjd rörform, kännetecknat av att ändarna (17', 17") i höljets viloläge begränsas av konkava kantlinjer (21', 21") som ligger i ett och samma pian, att kanten pä de mellan ändarna (17', 17") liggande delarna (20', 21") är upphöjd over detta pian i riktning mot höljets övriga delar, att de nämnda mellanliggande delarna (20’, 20") av kanten i höljets aktiva, pä en rörkrök applicerade läge, har en form som utgör en skärningslinje i ett radialplan