FI64848B - Roerfoerbindning foer ventilationsanlaeggningar - Google Patents

Description

Γβΐ «ι\ KUULUTUSJULKAISU , „ ο λ ο Μ <11>UTLÄGGNINGSSKRIFT 64Ö4Ö (45) 's ^ ^ (51) icv-ikp/intci.3 F 16 L 21/02 SUOMI —FINLAND ¢21) Ρ**·η«ΙΙ*·Ι»ι»»ι»· — Pauntaiudknlng 393/73 (22) Hakamltpllvl — AntOkningadig 09.02.73 (Fl) (23) Alkupilvl—Glltighetsdig 09.02.73 (41) Tullut JulklMksI — Bllvlt offmtllg 12.08.73

Patentti- ja rekisterihallitut NihtMk.lp«on f. ku«L|ulk*un pvm.- 30 09 83

Patent- och registerstyrelten Antelun utltgd och uti.skrKten publkerad (32)(33)(31) Pyydetty «uolkeu» —B«gird priority 11.02.72 23.01.73 Ruotsi-Sverige(SE) 1688/72, 73009^2-5 (71) Fläkt Aktiebolag, Sickla Alle 1, Nacka, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Äke Ahlrot, Jönköping, Ruotsi-Sverige(SE) (7^+) Oy Kolster Ab (5*0 Putkiliitos ilmastointilaitteita varten -Rörförbindning för ventilationsanläggningar Tämän keksinnön kohteena on putkiliitos ilmastointilaitteita varten, joka käsittää ohutseinäiseen putkenmuotoiseen elementtiin tiivistävästi sisääntyönnettävän, ohutseinäisen, putkenmuotoisen liitosnysän, joka ulkopuoleltaan, lähellä sisääntyönnettävää päätään, on varustettu renkaanmuotoisella, ulospäin avoimella syvennyksellä tai vastaavalla joustavan tiivistysrenkaan sovittamista varten.

Tämänkaltaisia putkiliitoksia tunnetaan jo aikaisemmin (esim. DE-hyötymalli 19 69 854). Niissä käytetään tiivistysrenkaana O-rengasta, joka liitosnysää putkimaiseen elementtiin työnnettäessä, puristuu radiaalisesti kokoon tietyn määrän poikkileikkauksestaan. Kun sisäkkäin työnnettyjen putkien välillä on koko putken-ympäryksen yli samansuuruisena pysyvä ennalta tarkoin määrättävissä oleva radiaalinen välys, voidaan siten kyllä näiden putkien välille aikaansaada hyvä tiivistys. Tämänkaltaista tasaista välystä pitkin koko putkenympärvstä ei kuitenkaan yleensä ole olemassa, etenkään ei ohutseinäisissä putkissa, joita käytetään tuuletuskana- 2 64848 vissa tms. Sen lisäksi johtaa tunnetuissa putkiliitoksissa tapahtuva tiivistysrenkaan radiaalipuristus useimmiten siihen, että myöhemmin tapahtuva toisiinsa yhdistettyjen putkien korjaus pituussuuntaan siirtämällä tai kiertämällä niitä toistensa suhteen, on käytän-nällisesti katsoen mahdotonta. Tämänkaltainen korjaus on kuitenkin, etenkin ilmanjohtoputkistoissa usein tarpeellinen, varsinkin kun putket on oikaistava haaroitusten tai liitosten jälkeen.

Keksinnön tehtävänä on siksi muodostaa alussa mainitun kaltainen putkiliitos niin, että se myös toisiinsa liitettävien putkien välisen radiaalisen välyksen olessa epäsäännöllinen, tuuletus-laitteissa yms. esiintyvillä painealueilla, takaa täysin tyydyttävän tiivistyksen näiden putkien välillä ja lisäksi vielä mahdollistaa, liitoksen valmistamisen jälkeen, toisiinsa yhdistettyjen putkien kiertämisen toistensa suhteen sekä niiden työntämisen pituussuunnassa, ilman että tähän tarvitaan erikoistyökaluja.

Tämä tehtävä on ratkaistu keksinnön mukaisella putkiliitoksel-la siten, että sinänsä tunnetun muotoinen, olennaisesti tasapaksu tiivistysrengas muodostuu toisaalta kiinnityslaipasta, joka on lii-tosnysän syvennyksen pohjan suuntainen ja on pysyvästi kiinnitetty tähän pohjaan, toisaalta tiivistyslaipasta, joka kuormittamattomassa tilassa ulkonee likimain kohtisuoraan liitosnysästä ja jonka kuormitetussa tilassa putkenmuotoinen elementti taivuttaa liitosnysää kohti, ja että syvennyksen aksiaalinen ulottuvuus vähintään vastaa kiinnityslaipan ja tiivistyslaipan pituuksien summaa, jolloin tiivistysrengas on siten sovitettu syvennykseen, että sen tiivistyslaippa kuormitetussa tilassa voi asettua siihen.

Keksinnön mukaisessa putkiliitoksessa tiivistyslaippa työnnettäessä liitosnysää putkimaiseen elementtiin taipuu enemmän tai vähemmän, näiden molempien putkenkappaleiden välisestä radiaalivä-lyksestä riippuen. Siten voidaan myös välyksen ollessa epätasainen tai sisäkkäin työnnettävien putkenkappaleiden halkaisijoiden poiketessa määrätyistä mitoista vielä aikaansaada riittävä tiivistys.

Koska tiivistysrenkaan radiaalista kokoonpuristusta ei tapahdu vaan tiivistyslaippa vain taipuu enemmän tai vähemmän ja siten asettuu tiiviisti ylityönnettyä putkimaista elementtiä vasten, on sisäkkäin työnnettyjen putkein kiertäminen ja työntäminen pituussuunnassa toistensa suhteen putkiliitoksen asentamisen jälkeen helppoa ja 3 6 4 8 4 8 suoritettavissa ilman erityistä voimanponnistusta tai erikoistyö-kaluja.

Joustavan tiivistysrenkaan kiinnityslaippa on edullisesti kiinnitetty sinänsä tunnetusti liitosnysän syvennyksen pohjaan kiinnityslistalla tai -renkaalla, jolla on oleellisesti sama ulottuvuus pituussuunnassa kuin joustavan tiivistysrenkaan kiinnitys-laipalla, ja että kiinnityslista tai -rengas on yhteistoiminnassa tätä vastapäätä liitosnysässä sijaitsevan uran kanssa. Vaihtoehtoisesti joustavan tiivistysrenkaan kiinnityslaippa voi olla kiinnitetty liitosnysän syvennyksen pohjaan liitosnysän uloimmalla taivutetulla päällä ja että tiivistysrenkaan mainitun lepoasennossa ulkonevan tiivistyslaipan vastaanottava syvennys on muodostettu useiden liitosnysän kehälle jaettujen, säteittäisesti ulkonevien ulkonemien avulla.

Keksinnön mukainen putkiliitos takaa käytännössä esiintyvillä painealueilla hyvän ja myös lämpötilojen ja paineolosuhteiden vaihdellessa luotettavan tiivistyksen.

Tosin tunnetaan putkiliitos, jossa putkimainen elementti voidaan työntää liitosnysään, jonka sisäpuolella on joustava tiivis-tysrengas, jossa on sisääntyönnettävää putkimaista elementtiä kohden suunnattu tiivistysreuna, joka elementtiä sisääntyönnettäessä taipuu liitosnysässä (US-patentti 1 819 007). Tätä putkiliitosta ei kuitenkaan voida käyttää kierresaumaputkissa, joita usein käytetään tuuletuskanavissa, siksi, että näissä putkissa kierresauma ulottuu putken ulkopuolelle, jotta putken sisäpinta olisi sileä.

• Nämä saumat tekevät kierresaumaputkien tiivistyksen niiden päälle työnnettyihin liitosnysiin nähden mahdottomaksi, vaikka niissä olisikin sisäpuolella sisäänpäin ulkonevat tiivistysrenkaat.

Mikäli tiivistysnysää ei työnnetä putkimaisen elementin päälle, vaan sen sisään ja mikäli tiivistysrengas ei ole sovitettu nysän seinämän sisäpuolelle, vaan sen ulkopuolelle, ei tiivistyslaipan taipuessa liitosnysää työnnettäessä ulompaan putkeen tapahdu tiivistyslaipan venymistä vaan sen kehänpituus supistuu, koska sitä ei laajenneta halkaisijaltaan suuremmaksi vaan puristetaan pienemmäksi. Tällöin oli lähinnä pelättävissä, että tiivistyslaippa aallottuu ja että sen painamisvoima lisäksi vähenisi niin, että se ei enää pystyisi aikaansaamaan riittävää tiivistystä, sitäkin suuremmalla syyl- 4 64848 lä, koska putkiliitoksessa sijaitsevan virtausaineen paineen muutoksen vuoksi, päinvastoin kuin tunnetussa putkiliitoksessa, vielä oli pelättävissä tiivistyslaipan painamisvoiman pieneneminen ulomman putkielementin vastapäistä seinämää vasten. On kuitenkin osoittautunut, että kuvatuista olosuhteista huolimatta keksinnön mukaisessa putkiliitoksessa voidaan aikaansaada täysin tyydyttävä tiivistys sisäkkäin työnnettyjen putkielementtien välille, ja jopa silloin, kun sisäkkäin työnnettyjen putkien välillä on epätasainen välys. Tiivistyslaipan ulkoreunassa ei myöskään esiinny aallotus-ta.

Keksintöä kuvataan nyt lähemmin viittaamalla oheiseen piirustukseen, joka esittää erästä esimerkinomaista suoritusmuotoa ja jossa kuvio 1 esittää kummastakin päästä elastisella tiivistyseli-mellä varustettua liitosputkea ja kuvio 2 esittää tiivistävää liitosta valmiissa asussa kahden putkenmuotoisen elementin välillä.

Piirustuksissa numero 1 liittyy liitosputkeen, kun taas 1a merkitsee kummankin pään läheisyydessä olevaa uraa tai syvennystä.

Kuviot 3 ja 4 esittävät muunnettuja suoritusmuotoja elastisen tiivisteen kiinnittämiseksi liitosputken päihin.

Numero 2 merkitsee ensisijassa pehmeälaatuista kumia olevaa tiivistettä, joka on tehty yhden kappaleen muodostavista liitos-putken ääriviivan kanssa yhdensuuntaisesta osasta 2a ja siitä lepotilassa ulkonevasta osasta 2b. Yllämainittu syvennys on tehty niin avaraksi, että se voi vastaavien putkenmuotoisten elementtien 4, 5 päälletyöntämisen aikana ja sen tultua loppuunsuoritetuksi vastaanottaa paitsi tiivisteen yhdensuuntaista osaa 2a myös koko lepotilassa ulkonevan osan 2b. Tiiviste on yhdensuuntaisesta osastaan 2a kiinnitetty liitosputkeen kiinnityslistan 3 avulla, mutta se voidaan myös liimata kiinni liitosputkeen tai se voi olla tehty itsetarttuvaksi. Välineen 3 tarkoitus on, että tiiviste ei liukuisi tai kiertyisi tai putoaisi, kun putkenmuotoinen elementti 4 tai 5 - kuten kuviossa 2 esitetään - työnnetään liitosputken päälle. Elementti 4 tai 5 on matkallaan liitosputken päälle taivuttanut tieltään tiivisteen kohtisuoran osan 2b niin että tämä ottaa asennon, joka huolimatta putkenmuotoisten elementtien ja liitos- 64848 5 putken välisen välyksen suuruudesta voi vaihdella nollan ja täyden tiivistyskorkeuden välillä ja omaa koko alueella täyden tii-vistysvaikutuksen. Keksinnön mukaisen järjestelyn etuna on se, että tiiviste työskentelee vain ominaisjännityksellä tiivistystar-koituksessa sekä se, että syvennys on tehty niin, että koko tiiviste voidaan taittaa siihen.

Kuviossa 3 ja 4 käytetään samoja merkintöjä kuin kuviossa 1, 2 vastaaville elementeille. Näissä muunnetuissa suoritusmuodoissa on liitosputken uloin pää 1b taitettu ympäri tiivisteen 2 yhdensuuntaisen osan 2a kiinnittämiseksi ja pitämiseksi paikoillaan vastaavien putkenmuotoisten elementtien 4 tai 5 päälletyöntämisen aikana. Pitkänomaisen uran tai syvennyksen 1a sijasta kuvioissa 3 ja 4 on joukko kehälle jaettuja nyppylöitä tai kohoutumia 6. Päälletyönnettävien putkenmuotoisten elementtien 4 tai 5 läpimitta eli kalibroitu mitta määräytyy kaikissa tapauksissa liitosputken 1 ympäritaitetun ulomman pään 1b korkeudesta. Kuvioissa 3, 4 esitetyt nyppylät 6 edesauttavat tasaisen välyksen aikaansaamista päälletyönnettävän putken 4 tai 5 ja liitosputken 1 välille.

Kuvatusta konstruktiosta aiheutuu putken ja tiivisteen välille merkityksetön kitka ja siksi asennuksessa tarvitaan vain pieniä voimia ja se antaa mahdollisuuden korjaamiseen asennuksen jälkeen. Eräänä toisena etuna on mahdollisuus päästää kanavaan ilmaa välittömästi asennuksen jälkeen ja saada silloin liitosten täysi tiivis-tysvaikutus, mikä ei ole mahdollista kitattujen liitosten tai niin-san6ttujen paisuvien tiivistysten ollessa kyseessä.

t

Claims (3)

6 4 8 4 8 6

1. Putkiliitos ilmastointilaitteita varten, joka käsittää ohutseinäiseen putkenmuotoiseen elementtiin (4, 5) tiivistävästi sisääntyönnettävän, ohutseinäisen, putkenmuotoisen liitosnysän (1), joka ulkopuoleltaan, lähellä sisääntyönnettävää päätään, on varustettu renkaanmuotoisella, ulospäin avoimella syvennyksellä (1a) tai vastaavalla joustavan tiivistysrenkaan (2) sovittamista varten, tunnettu siitä, että sinänsä tunnetun muotoinen, olennaisesti tasapaksu tiivistysrengas (2) muodostuu toisaalta kiinnityslai-pasta (2a), joka on liitosnysän (1) syvennyksen (1a) pohjan suuntainen ja on pysyvästi kiinnitetty tähän pohjaan, toisaalta tiivis-tyslaipasta (2b), joka kuormittamattomassa tilassa ulkonee likimain kohtisuoraan liitosnysästä (1) ja jonka kuormitetussa tilassa put-kenmuotoinen elementti (4, 5) taivuttaa liitosnysää kohti, ja että syvennyksen aksiaalinen ulottuvuus vähintään vastaa kiinnityslai-pan (2a) ja tiivistyslaipan (2b) pituuksien summaa, jolloin tiivistysrengas (2) on siten sovitettu syvennykseen, että sen tiivistys-laippa (2b) kuormitetussa tilassa voi asettua siihen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että joustavan tiivistysrenkaan (2) kiinnityslaippa (2a) on kiinnitetty sinänsä tunnetusti liitosnysän (1) syvennyksen pohjaan kiinnitvslistalla tai -renkaalla (3), jolla on oleellisesti sama ulottuvuus pituussuunnassa kuin joustavan tiivistysrenkaan (2) kiin-nityslaipalla (2a), ja että kiinnityslista tai -rengas (3) on yhteistoiminnassa tätä vastapäätä liitosnysässä (1) sijaitsevan uran (1c) kanssa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä,, että joustavan tiivistysrenkaan (2) kiinnityslaippa (2a) on kiinnitetty liitosnysän (1) syvennyksen pohjaan liitosnysän (1) uloimmalla taivutetulla päällä (1b) ja että tiivistysrenkaan (2) mainitun lepoasennossa ulkonevan tiivistyslaipan (2b) vastaanottava syvennys on muodostettu useiden liitosnysän (1) kehälle jaettujen, sä^eittäisesti ulkonevien ulkonemien (6) avulla. •