FI58457C - Foerbaettringar i goerdeldaeck - Google Patents

Description

RSrTI ΓβΙ ««KUULUTUSJULKAISU cQAcry f®A lBJ *11'UTLÄGGNtNGSSKRIFT 5 O 4 5 7 ^ v ^ (S1) Kv.lk.Wci.3 B 60 C 9/18 SUOMl—FJNLAND (21) p*«n«,,v»kw"u*-Pittnwwekmni 770013 (22) H&ktmltpUvi —AMttknlnpdtc OU.01.77 (23) AllMipIlvt—GIW|h*t*dn OU.01.77 (41) Tullut julktaalul — Bllvlt offuntllg 06.07.77 fetenttl. ja rekisterihallitut N.h«Mto.p«on j. kuuLH^n p*m._

Patent· och ragiataratyralMn Ansöktn utiagd och utUkrtfun pubikarud 31.10.80 (32)(33)(31) Pyy4««y «uolk·»»—faflnf prlorltut 05.01.76

Italia-Italien(lT) 19019 A/76 (71) Societa Pneumatici Pirelli s.p.a., Piazzale Cadorna 5, 20123 Milano,

Italia-Italien(IT) (72) Luigi Maiocchi, Vemate-Frazione Moncucco (Milano), Italia-Italien(lT) (jh) Berggren Oy Ab (5*0 Parannuksia vyörenkaisiin - Förbättringar i gördeldäck

Esillä oleva keksintö kohdistuu pneumaattisiin renkaisiin ajoneuvojen pyöriä varten ja erityisesti vyörenkaisiin (so. renkaisiin, joiden langat sijaitsevat keskitasoilla tai muodostavat pienet kulmat sanottujen tasojen kanssa), jotka ovat erityisen sopivia käytettäviksi raskaissa ajoneuvoissa normaalia ja erittäin vaativaa käyttö varten pitkillä ajo-osuuksilla normaalilla tai korkealla nopeudella.

On tunnettua, että vyörenkaat on tavallisesti varustettu rakenteella, jonka muodostaa yksi tai useampia renkaan kulutuspintavyöhykkeelle varsinaisen kulutuspinnan alle asetettuja vahvistuskerroksia. Tämä suoritetaan lähinnä kestävyyden lisäämiseksi niiden vetorasitus-ten suhteen, joiden alaiseksi rengas joutuu joko täyttöpaineen tai korkean nopeuden aiheuttamien raskaiden käyttöolosuhteiden johdosta.

Ilmeisestikin kooltaan suurissa renkaissa, jotka on tarkoitettu käytettäviksi moottoriajoneuvoissa normaalien ja vaativien ajo-olosuhteiden aikana, kuten busseissa tai umpivaunuissa tai teollisuuskäytössä olevissa moottoriajoneuvoissa, ovat vahvistusrakenteeseen kohdistuvat vetorasitukset erittäin suuria. Täten on siis olemassa tarve varustaa sanotut renkaat erittäin joustavalla vahvistusraken-teella, sen kuitenkaan sisältämättä liian suurta määrää kerroksia, 2 58457 sillä tämä aiheuttaisi renkaan painon ja/tai koon sekä täyttöpaineen kasvamisen, mikä puolestaan johtaisi vetorasitusten lisääntymiseen sanotussa vahvistusrakenteessa.

Edelläolevien tekijöiden mukaisesti on pyrkimyksenä muodostaa vah-vistusrakenne mahdollisimman vähillä kerroksilla ja käyttää niissä erittäin joustavaa ainesta. Teoreettisesti tarkastellen tulisi mak-simikestävyyden vetorasitusten suhteen takaavan vahvistusrakenteen sisältää yksi tai useampia metallilankakerroksia, joiden lopullinen venymä on 3 % ja jotka on asetettu pääasiassa renkaan pituussuuntaan. Tällainen vahvistusrakenne ei kuitenkaan ole tyydyttävä renkaan ajo-ominaisuuksien osalta tarkastellen erityisesti poikittaisvakavuutta ajatellen renkaan kulkiessa sekä kaarevaa että suoraa ajorataa pitkin.

Niinpä kuvatunlaisten päämäärien saavuttamiseksi tavallisesti käytetty vahvistusrakenne muodostuu kahdesta sanotusta metallilankaker-roksesta, jotka on asetettu siten, että kummassakin kerroksessa samansuuntaisina olevat lankapunokset on asetettu symmetrisesti renkaan pituussuunnan suhteen verraten pieneen kulmaan, so. 5-30° suuruiseen .

Tällä tavoin molemmat kerrokset muodostavan aineksen ominaisjäykkyys lievenee tuloksena olevan vahvistusrakenteen tietyn joustavuuden ansiosta. Renkaan täyteenpuhalluksen aiheuttamat vetorasitukset aiheuttavat nimittäin vähennyksen molempien kerrosten lankapunosten vastaavassa kaltevuuskulmassa lisäten siten renkaan läpimittaa.

Niinpä tuloksena oleva vahvistusrakenne on sangen tyydyttävä myös poikittaisen eli kiertojäykkyyden suhteen, ja tämän seurauksena syntyy rengas, jolla on hyvät ajo-ominaisuudet erityisesti sekä ajo-vakavuuden osalta renkaan kulkiessa suoraa ajolinjaa pitkin että lui-sumisvaaran estämisen suhteen renkaan kulkiessa kaarevaa ajorataa pitkin.

Kuitenkin erityisesti suurten renkaiden yhteydessä, joiden runkona käytetään yhdestä metallHankojen muodostamasta säikeestä valmistettua vyörengasta, on havaittu, että vaikkakin mainittu vahvistusrakenne kestää tehokkaasti ne vetorasitukset, joiden alaiseksi rengas joutuu, ei se kykene riittävällä tavalla tasapainoittaraaan renkaan rungon joustavuutta, ja siten rengas menettää ohjattavuutensa. Täs- 3 58457 tä syystä on välttämätöntä lisätä muita kerroksia vahvistusrakentee-seen stabilisoivaa tarkoitusta varten, ja yleensä käytetään metalli-langoista muodostettua lisäkaistaletta. Sanottu kaistale on asetettu siten, että lankapunokset ovat suuressa, esim. 60° kulmassa renkaan pituussuuntaan nähden.

Hakija on nyt hämmästyksekseen havainnut, että päinvastoin kuin edellä on sanottu, käyttämällä kahta metallilankakerrosta vahvistus-rakenteena, näiden lankojen ollessa kuvatunalaiseen tapaan suhteellisen venyviä ja asetettuja pääasiassa renkaan pituussuuntaan, ei saavuteta vain ajovakavuuden paranemista, jonka tähän asti uskottiin johtuvan yksinomaan suureen kulmaan sanotun pituussuunnan suhteen asetetuista metallilankakaistaleista, vaan myös erittäin korkea vastustuskyky vetorasituksien suhteen. Yksityiskohtaisemmin tarkasteltuna näin valmistetulla vahvistusrakenteella on kyllin korkea vastustuskyky, niin että se kykenee kestämään ei vain renkaan täyttö-paineesta johtuvia vetorasituksia, vaan myös niitä, jotka esiintyvät renkaan kulkiessa suurella nopeudella.

Esillä olevan keksinnön kohteena on siten pneumaattinen rengas moottoriajoneuvoja varten tarkoitettuna erityisesti käytettäväksi normaaleissa ja erittäin vaativissa ajo-olosuhteissa, joka rengas on varustettu vahvistusrakenteella, joka sisältää ainakin kaksi pääasiassa kulutuspinnan levyistä kerrosta, jotka on muodostettu metallikordilangoista, joiden murtovenymä on 3 % ja jotka ovat keskenään samansuuntaisia kussakin kerroksessa ja kulkevat ristiin toiseen kerrokseen kuuluvien kordilankojen kanssa, jotka molemmat kerrokset ovat asetetut siten, että niiden kordilangat sijaitsevat renkaan pituussuuntaan nähden 5-30°:n kulmassa, ja keksintö on tunnettu siitä, että ainakin yksi kerros on sovitettu säteen suunnassa sanottujen kahden kerroksen ulkopuolelle, jonka uloimman kerroksen leveys on pääasiassa sama kuin kulutuspinnan, jolloin uloin kerros muodostuu suurivenymä-tyyppisistä metallikordilangoista, jotka ovat keskenään samansuuntaiset ja sinänsä tunnetulla tavalla asetetut pituussuuntaan ja joiden murtovenymä on 4-8 % ja jotka muodostuvat kordilangoista, joiden yksittäiset säikeet on sinänsä tunnetulla tavalla kierretty samaan suuntaan kuin lopullinen kordilanka.

Renkaat, joissa käytetään kuvatunlaista vahvistuskerrosten yhdistelmää, voivat olla tyypiltään tarkoitettuja asennettaviksi moottoriajoneuvoon ilman sisäkumia tai sisäkumilla varustettuina; lisäksi, vaikka sanottujen vahvistuskerrosten yhdistelmä on erittäin edullinen käytettäväksi suurikokoisissa renkaissa, joiden runko muodostuu 4 58457 yhdestä säteen suuntaisesta metallisäikeestä, niin on selvää, että täsmälleen yhtä hyvät tulokset saavutetaan renkaissa, jotka on varustettu säteen suuntaisella rungolla, jossa on joukko tekstiililan-kojen muodostamia säikeitä.

Välittömästi pituussuuntaan asetettujen metallilankapunosten muodostaman kerroksen alapuolella olevaan vahvistusrakenteeseen kuuluva metal li lankakerros on leveydeltään sopivimmin ainakin sama kuin edellä mainittu kerros. Sanotun vahvisturakenteen sisältämä toinen kerros on leveydeltään hieman pienempi, niin että tuloksena on porrastus sisäänpäin päällä olevan kerroksen suhteen.

Kuten edellä on mainittu, on havaittu, että kooltaan suuret renkaat, jotka on erityisesti tarkoitettu käytettäviksi normaaleissa ja erittäin vaativissa ajo-olosuhteissa ja jotka on varustettu sanotulla vahvistuskerrosten muodostamalla yhdistelmällä, kykenevät vaativiin suorituksiin ei vain normaaleissa ajo-olosuhteissa, vaan myös korkeilla nopeuksilla, ja ne käyttäytyvät erittäin hyvin ajon aikana.

Sanotun vahvistuskerrosten muodostaman yhdistelmän vaikutus on yhä hämmästyttävämpi, jos otetaan huomioon, että samanlaisilla renkailla suoritetut kokeet, näiden renkaiden sisältäessä saman vahvistus-kerroksen muodostuneena kahdesta kerroksesta metallilankapunoksia, joiden lopullinen venymä on 3 % ja joiden päälle on asetettu näiden sanottujen molempien kerrosten sisältämien lankojen kaltaisten pituussuuntaan asetettujen metallilankapunosten muodostama kerros, ovat osoittaneet selvää huononemista ajo- ja ajomukavuusominaisuuksien osalta. Toisin sanoen, sen jälkeen kun on muodostettu vahvistus-kerrosten yhdistelmä, joka sisältää kerroksen metallilankoja asetettuina pituussuuntaan, mikä itsessään muodostaa, kuten sanottua, parannuksen vastustuskyvyn suhteen vetorasituksiin nähden, on havaittu, että lopulliselta venymältään alhaisten metallilankapunosten käyttö on epäilemättä edullista mainitun päämäärän saavuttamista varten. On kuitenkin myös havaittu, että kolmen kerroksen muodostamassa yhdistelmässä tämä pituussuuntaan asetettujen metallilankapunosten muodostama kerros kestää melkein kaikki rasitukset. Täten muut kaksi kerrosta, jotka eivät ole rasituksen alaisia, eivät vaikuta millään tavoin positiivisesti renkaan ajovakavuuteen.

Esillä olevan keksinnön mukaisen vahvistuskerrosten muodostaman yhdistelmän vaikutus johtuu todennäköisesti siitä, että keksinnön mu- 5 58457 kaisen vahvistusrakenteen säteen suuntaiseen ulkokerrokseen tai -kerroksiin valittujen metallilankapunosten suhteellinen venyvyys saa aikaan sen, että renkaan olessa käytössä sanottu kerros tai sanotut kerrokset tukevat sitä, vahvistusrakenteen sisältämän kahden muun kerroksen avustuksella, sillä vaikka nämä kerrokset muodostuvat sinänsä suhteellisen venymättömistä metallilangoista, on niillä tietty venyvyys lankojen vinosta asennosta johtuen pituussuunnan suhteen.

Metallilankapunokset, joiden lopullinen venymä on 4-8 % ja joita tämän jälkeen kutsutaan "venyviksi", ovat sinänsä yleisesti tunnettuja tällä alalla. Ne muodostuvat säikeistä, jotka sisältävät joukon yh-teenkiedottuja lankoja, ja sekä yksittäiset säikeet, että itse lanka-punos on kiedottu kokoon samalla tavoin.

Päinvastoin taas ne metallilankapunokset, joiden lopullinen venymä on 3 % ja jotka myös ovat sinänsä tunnettuja, muodostuvat säikeistä, jotka sisältävät joukon lankoja kiedottuina vastakkaiseen suuntaan kuin lankapunoksen sisältämät säikeet.

Esillä olevan keksinnön erään suositeltavan sovellutusmuodon mukaisesti on venymättömien metallilankapunoksien muodostama kerros tai kerrokset tehty yhdestä ainoasta venyvästä lankapunoksesta, joka on kiedottu kierteisellä tavalla, kyseisten lankakierteiden ollessa muodostettuina pituussuuntaan.

Erään toisen suositeltavan sovellutusmuodon mukaisesti sanottu kerros tai kukin sanotuista venyvistä metallilankapunoksista muodostetuista kerroksista sisältää rinnakkain asetetut kaistaleet, joiden kunkin leveys muodostaa osan kulutuspinnan leveydestä, niiden ulottuessa pituussuunnassa koko renkaan alueelle.

Keksintö käy selvemmin ymmärrettäväksi esimerkin avulla oheisiin piirustuksiin viitaten, joissa: kuva 1 esittää osittaisena säteen suuntaisessa tasossa otettuna poikkileikkauksena keksinnön mukaista rengasta; kuva 2 esittää osittaisena perspektiivikuvana kuvan 1 mukaista rengasta, josta on järjestyksessä poistettu osia eri lankapunosten aseman tarkemmaksi esittämiseksi; 6 58457 kuva 3 esittää osittaisena renkaan säteen suuntaisessa tasossa otettuna poikkileikkauksena esillä olevan keksinnön erään vaihtoehtoisen sovellutusmuodon mukaista rengasta.

Yksityiskohtaisemmin tarkasteltuna esittää kuva 1 osittaisena säteen suuntaisessa tasossa otettuna poikkileikkauksena kooltaan 11R22.5 olevaa sisäkumitonta rengasta, joka sisältää kulutuspinnan 1 ja rungon 2, muodostettuina yhdestä metallilankapunosten muodostamasta säikeestä, näiden lankapunosten sijaitessa säteen suuntaisissa tasoissa tai muodostaessa pienet kulmat sanottujen tasojen kanssa.

Kulutuspinnan ja rungon väliin on asetettu vahvistuskerrosten muodostama yhdistelmä, joka sisältää kaksi metallilankapunoksista muodostettua kerrosta 3 ja 4, näiden lankojen lopullisen venymän ollessa 3 %, ja säteen suuntaisen näiden kahden kerroksen suhteen ulomman kerroksen 5 kokoonpantuna metallilankapunoksista, joiden lopullinen venymä on 7 %. Kerrokset 3 ja 4, kuten kuvasta 2 yksityiskohtaisemmin näkyy, on järjestetty siten, että niiden sisältämät metallilanka-punokset ovat keskenään samansuuntaisia kummassakin kerroksessa ja vastaavasti muodostaen kulmat a ja β, jotka ovat suuruudeltaan 18°, pituussuunnan suhteen. Kerros 5 sisältää omat metallilankapunoksen-sa asetettuina pituussuuntaan.

Mainittu kerroksien muodostama yhdistelmä on leveydeltään pääasiassa sama kuin kulutuspinta 1, sillä tavalliseen tapaan on vahvistusker-rokset asetettu tietyllä tavalla porrastaen, ja esillä olevan keksinnön mukaisesti on suositeltavaa, että kerroksen 4 leveys vahvistus-rakenteessa on suurempi, niin että se pistää hieman ulos molemmilta puolilta kerrokseen 5 verraten, kun taas kerros 3 on leveydeltään hieman pienempi kuin kerros 4. Tällä tavoin kerros 5, sen ollessa asetettuna kerroksen 4 päälle joko kietomalla kierteisellä tavalla venyvä metallilankapunos tai asettamalla päällekkäin yksi tai useampia lankakerroksia, jotka sisältävät venyvät metallilankapunokset, muodostuu sanotuista metallilankapunoksista, jotka tukeutuvat täysin sanottuun kerrokseen 4 sen koko leveydeltä. Tämä varmistaa vahvistusyh-distelmän vähäisemmän venymisen sivupäissään, jonka seurauksena renkaalla on korkea suorituskyky käytännössä suurilla nopeuksilla.

Kun erityisesti on kysymys metallilankapunoksista, jotka muodostavat kerrokset 3 ja 4 ja joiden lopullinen venymä on, kuten edellä on 7 58457 sanottu, 3 %, on kukin niistä muodostettu seitsemästä säikeestä, kunkin säikeen sisältäessä yhteenkiedotut neljä teräslankaa, joiden läpimitta on 0,22 mm, nämä säikeet on taas kiedottu yhteen vastakkaisessa suunnassa yksittäisten säikeiden kietomissuuntaan verrattuna. Kerroksen 5 muodostavat metallilankapunokset, joiden lopullinen venymä on 7 %, sisältävät kukin kolme yhteenkiedottua säiettä, kunkin säikeen ollessa muodostettuna seitsemästä teräslangasta, joiden läpimitta on 0,20 mm. Säikeet on kiedottu yhteen samassa suunnassa kuin yksittäisten säikeiden langat kunkin säiekierroksen nousun ollessa noin 4 mm ja kunkin lankapunoksen nousun ollessa noin 6,5 mm.

Kuva 3 esittää esillä olevan keksinnön erästä vaihtoehtoista sovellu-tusmuotoa, jonka mukaisesti rengas 6 sisältää vahvistuskerroksien yhdistelmän, näiden kerroksien ollessa kokoonpantu kahdesta metalli-lankapunosten 7 ja 8 muodostamasta kerroksesta, jotka ovat sangen samanlaisia kuin kuvien 1 ja 2 esittämät kaksi kerrosta 3 ja 4, sekä kerroksesta 9, jonka sisältämien metallilankojen lopullinen venymä on 7 %. Sanottu kerros 9 sisältää kolme kaistaletta 10, 11 ja vastaavasti 12 asetettuina rinnakkain toistensa viereen peittääkseen koko allaolevan kaistaleen 8 leveyden.

Keskikaistale 11 on ainakin kaksi kertaa niin leveä kuin kaksi muuta kaistaletta 10 ja 12. Esityksen havainnollisuuden vuoksi on sanottujen kaistaleiden sisältämät lankapunokset, vaikkakin ne ovat samanlaisia, esitetty kuvassa 3 vastaavasti täytetyllä ympyränmuotoisella poikkileikkauksella (kaistaleiden 10 ja 12 langat) ja tyhjällä ympyränmuotoisella poikkileikkauksella (kaistaleen 11 langat) varustettuina .

Vahvistuskerrosten muodostaman yhdistelmän kaarevuuden johdosta on näiden kaistaleiden 10 ja 12 pituussuuntainen mitta pienempi kuin kaistaleen 11 vastaava mitta. Kunkin kaistaleen päiden liittäminen tapahtuu sopivimmin siten, että kukin liitoskohta renkaassa on muodostettu lomittamalla esim. 120° verran.

On selvää, että esillä oleva keksintö ei ole rajoittunut edelläkuvat-tuun, vaan sisältää kaikki muut edellämainitusta keksinnöllisestä periaatteesta johtuvat vaihtoehtoiset sovellutukset.

Esillä olevan keksinnön mukaisia pneumaattisia renkaita, joita on 8 58457 selostettu ja kuvattu kuvissa 1-3, verrattiin sekä tavanomaisiin renkaisiin että renkaisiin, joiden sisältämä vahvistusrakenne oli muodostettu sinänsä tunnetulla tavalla pituussuuntaan asetetuista vahvistuselementeistä, jotka olivat erilaisia kuin esillä olevan keksinnön yhteydessä käytetyt.

Yksityiskohtaisemmin tarkasteltuna kokeissa käytetyt renkaat olivat seuraavat:

Renkaat A

Sisäkumittomat renkaat, koko 11R22.5 (esillä olevan keksinnön mukaisesti) varustettuina yksisäikeisellä säteen suuntaisella metallirungol-la sekä vahvistetusrakenteella asetettuna kulutuspinnan ja rungon väliin ja sisältäen kaksi kerrosta metallilankapunoksia, joiden lopullinen venymä on 3 % ja jotka kulevat ristiin toistensa kanssa ja vinosti pituussuunnan suhteen 18° kulmassa, sekä metallilankapunosten muodostaman kerroksen, punoslankojen lopullisen venymän ollessa 7 % ja sanotun kerroksen ollessa asetettuna säteen suunnassa ulospäin edellämainituista kerroksista ja sen sisältämien lankapunosten ollessa asetettuina pituussuuntaan.

Renkaat B

Sisäkumittomat renkaat, koko 11R22.5 varustettuina yksisäikeisellä säteen suuntaisella metallirungolla sekä vahvistusrakenteella, joka sisältää kaksi kerrosta metallilankapunoksia, joiden lopullinen venymä on 3 % ja jotka kulkevat ristiin toistensa kanssa ja vinosti pituussuunnan suhteen 18° kulmassa, sekä stabilisointikaistaleella asetettuna säteen suunnassa sisäänpäin mainituista kerroksista sekä sisältäen metallilankapunokset, joiden lopullinen venymä on 3 % ja jotka ovat 60° kulmassa pituussuuntaan nähden (tavanomaiset renkaat).

Renkaat C

Sisäkumittomat renkaat, koko 11R22.5 varustettuina yksisäikeisellä säteen suuntaisella metallisella rungolla ja vahvistusrakenteella, joka sisältää kolme kerrosta metallilankapunoksia, joiden lopullinen venymä on 3 %, kahden sanotuista kerroksista sisältäessä lanka-punokset, jotka ovat 18° kulmassa ja kulkevat ristiin toisiinsa nähden, kun taas kolmas kerros, joka on säteen suunnassa ulompana ensin-mainituista kerroksista, sisältää pituussuuntaan asetetut lankapunok-set.

9 58457

Renkaat D

Sisäkumittomat renkaat, koko 11R22.5 varustettuina yksisäikeisellä metallirungolla ja vahvistusrakenteella, jossa on kaksi kerrosta me-tallilankapunoksia, joiden lopullinen venymä on 3 % ja jotka kulkevat ristiin toisiinsa nähden ja ovat vinossa 18° kulman verran pituussuunnan suhteen, sekä kerroksella polyamidilankoja, jotka on asetettu pi-tuussuntaan ja säteen suunnassa ulommaksi ensinmainittuihin kerroksiin nähden.

Kokeet

Kuvatunlaiset renkaat asetettiin ensin laboratoriokokeiden alaisiksi vahvistusrakenteen vastustuskyvyn määrittämiseksi irtautumisen suhteen erityisesti korkeilla nopeuksilla. Käytännössä koe käsitti erilaisten tutkittavien renkaiden asettamisen lisääntyvien nopeuksien alaisiksi, kunkin renkaan ollessa asennettuna vanteeseen ja täytettynä ilmalla 2 paineeseen 8 kg/cm sekä asetettuna kuormituksen 2 550 kg alaiseksi (tämä paine ja kuormitus vastasivat suurimpia käytännössä sallituja arvoja). Käytettyinä nopeuksina oli aluksi 70 km/h 5 tunnin ajan, nopeuden lisääntyessä 10 km/h jokaista kahta tuntia kohden. Seuraa-vat tulokset saavutettiin: renkaat A: saavutettu nopeus 160 km/h renkaat B: " " 140 km/h renkaat C: " " 160 km/h renkaat D: " " 140 km/h

Ylläolevasta voidaan havaita, että renkaat, joiden vahvistusrakenne sisälsi pituussuuntaan asetetut metallilankapunokset (joilla oli sekä lyhyt että pitkä venyvyys), antoivat parhaat tulokset.

Tämän jälkeen määriteltiin voimankulutus erityyppisten koerenkaiden kohdalla, ja havaittiin, että renkaiden A, C ja D voimankulutus oli sama ja alhaisempi kun renkaissa B.

Sen jälkeen arvioitiin ohjattavuus (joka on erittäin tärkeä ominaisuus, sillä koerenkaat oli tarkoitettu asetettaviksi vaativaan käyttöön korkeilla nopeuksilla) ja havaittiin, että renkaissa A ja B tämä ominaisuus oli suuri, kun taas renkaissa C ja D se oli erittäin alhainen.

10 5 845? Tästä syystä nämä viimeksimainitut renkaat jätettiin pois tätä seu-raavista tiekokeista, sillä ne osoittautuivat olevan sopimattomia käytettäviksi esillä olevan keksinnön tarkoituksen mukaisissa vaativissa ajo-olosuhteissa.

Tiekokeet renkaita A ja B varten suoritettiin koeradalla kummankin-tyyppisen koerenkaan ollessa asennettuna kuorma-autoon, kummankin renkaan joutuessa maksimikapasiteetin ylittävän 20 % ylikuormituksen alaiseksi, ensin ajettiin 30 000 km nopeudella 122 km/h pitkin suoraa ajorataa. Tämän kokeen ensimmäisen osan lopussa havaittiin, että renkaiden A ja B kulutuspinta oli kulunut yhtä paljon eikä niissä kummassakaan ollut mitään murtumia tai vaurioita. Kokeen toisessa osassa kuorma-auto ajoi kaarevaa ajorataa pitkin kumpaankin suuntaan. Kun oli ajettu 1100-1900 km ilmeni renkaassa B irtautumisia vahvistusrakenteissa, niin että koe oli keskeytettävä. Renkaat A kestivät sen sijaan sanotut olosuhteet, kunnes kulutuspinta oli kokonaan kulunut pois, ilman mitään irtautumisia vahvistusrakenteessa. Näiden kaikkien kokeiden perusteella saatujen tuloksien nojalla on selvää, että esillä olevan keksinnön mukaiset renkaat mahdollistavat paremman suorituskyvyn saavuttamisen joka suhteessa muihin tunnettuihin renkaisiin verrattuna huolimatta siitä, että niiden vahvistusra-kenne ei ensi silmäyksellä tunnu juuri eroavan edellämainittujen tunnettujen renkaiden vahvistusrakenteesta.

Claims (4)

11 58457

1. Pneumaattinen rengas moottoriajoneuvoja varten tarkoitettu na erityisesti käytettäväksi normaaleissa ja erittäin vaativissa ajo-olosuhteissa, joka rengas on varustettu vahvistusrakenteella, joka sisältää ainakin kaksi pääasiassa kulutuspinnan (1; 6) levyis tä kerrosta (3, 4; 7, 8), jotka on muodostettu metallikordilangois-ta, joiden murtovenymä on 3 % ja jotka ovat keskenään samansuuntaisia kussakin kerroksessa ja kulkevat ristiin toiseen kerrokseen kuuluvien kordilankojen kanssa, jotka molemmat kerrokset (3, 4; 7, 8) ovat asetetut siten, että niiden kordilangat sijaitsevat renkaan pituussuuntaan nähden 5-30°:n kulmassa, tunnettu siitä, että ainakin yksi kerros (5; 9) on sovitettu säteen suunnassa sanottujen kahden kerroksen (3, 4; 7, 8) ulkopuolelle, jonka uloimman kerroksen (5; 9) leveys on pääasiassa sama kuin kulutuspinnan (1; 6), jolloin uloin kerros (5; 9) muodostuu suurivenymä-tyyppisistä metallikordi-langoista, jotka ovat keskenään samansuuntaiset ja sinänsä tunnetulla tavalla asetetut pituussuuntaan ja joiden murtovenymä on 4-8 % ja jotka muodostuvat kordilangoista, joiden yksittäiset säikeet on sinänsä tunnetulla tavalla kierretty samaan suuntaan kuin lopullinen kordilanka.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pneumaattinen rengas, tunnettu siitä, että 4-8 %:n murtovenymän omaavien metallikordi-lankojen muodostama uloin kerros (5; 9) tai uloimmat kerrokset tukeutuvat alla olevaan vahvistusrakenteen sisältämään kerrokseen (4; 8), joka viimemainittu kerros on ainakin yhtä leveä kuin mainittu uloin kerros (5; 9), jolloin vahvistusrakenteen toinen kerros (3; 7) on hieman kapeampi kuin sen ensinmainittu kerros (4; 8).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kerros, tunnettu siitä, että 4-8 %:n murtovenymän omaavien metallikordilankojen muodostaman uloimman kerroksen (5; 9) tai uloimpien kerrosten jokainen kordilanka muodostuu yksittäisestä kierremäisesti kierretystä kordi-langasta, jolloin ruuviviivamaisen langan kierteet ovat sovitetut pituussuunnassa.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen pneumaattinen rengas, tunnettu siitä, että 4-8 %:n murtovenymän omaavien metallikordilanko jen muodostama kerros (9) tai kerrokset muodostuvat vierekkäin sovitetuista kaistaleista (10, 11, 12), joista jokaisen 12 58457 leveys vastaa osaa kulutuspinnan (6) leveyttä ja jotka ulottuvat pituussuunnassa yli renkaan koko ulottuvuuden.