FI58296B - Anordning foer foerpackning av produkter - Google Patents

Description

Γ~*·Γν~"~'1 ΓβΙ nil KUULUTUSJULKAISU r Q O Q * .m (11) UTLACGNINOSSKRIFT OOtyt C (45) Patentti sy^rr.-tty IS 01 1001 'S*""v ^ (51) Kv.ik?/i«.ci.3 B 65 B 31/02 SUOMI—FINLAND <*1> P*t*flttlh«k«mut — Ptt«nt»n*6knJnf 16^9/7^ (22) Hakmnicptlvi Amdknlngadtf 29.05.7^ (FI) (23) AJkuplivi—Glltlghutadtf 29·05·7^

(41) Tullut lulkMul — Hlvlt offuntllg 3O.ll.7U

Patentti· ja rakifterihallitus (44) ,. kuuMullulwn

Patent- och refi«t*r*tyr*lt«n ' ’ Amtktn utk|d och utl-ikrlfim pubUcorod 30.09 * 80 (32)(33)(31) Pyydotty ttuoikou.-Rofirt priority 29.05.73 USA(US) 361+305 ^ (71) C.V.P. Systems, Inc., 100 West North Avenue, Lombard, Illinois 60lU8, USA(US) (72) Kenneth Leroy Gidewall, Clarendon Hills, Illinois, Larry Wayne Heavner,

Glen Ellyn, Illinois, USA(US) (7U) Oy Kolster Ab (5*0 Laite tuotteiden pakkaamiseksi - Anordning för förpackning av produkter Tämän keksinnön kohteena on laite elintarvikkeita, erityisesti tuoreita lihakappaleita sisältävien muovipussien yläpään sulkemiseksi, jossa pussin yläreunoihin tarttumista ja pussin aukaisemista varten on kaksi toisiinsa nähden liikuteltavaa tyhjöjakopäätä, vähintään yksi tyhjiöintisnorkkeli, joka voidaan laskea pussin aukkoon ja vetää sieltä pois, kaksi toisiinsa nähden liikuteltavaa tiivis-tyselintä pussinaukon tilapäiseksi tiivistämiseksi tyhjöjakopäiden kanssa yhdensuuntaisesti snorkkelin ollessa laskettuna pussiin tai sieltä vedettynä ja pussin-— aukon sulkevan hitsaussauman valmistusta varten kaksi toisiinsa nähden liikutelta vaa hitsaustyökalua.

On hyvin tunnettua, että on olemassa lukuisia aineita, joihin ilma, erityisesti siinä oleva kosteus ja happi vaikuttavat vahingollisesti. Näihin aineisiin kuuluvat metallit, kuten jalometallit, jotka ikävällä tavalla hapettuvat ilmassa, sekä lukuisat elintarvikkeet, kuten tuoreet hedelmät ja vihannekset, pähkinät, keksit, (suolaamalla, savustamalla, kuivaamalla tms. tavalla) säilötyt lihat, tuoreet lihalajit mukaan lukien linnunliha, häränliha, sianliha, vasikanliha ja lampaanliha yms. tuotteet.

2 58296

Ruoka-aineiden ollessa kyseessä hapella ja kosteudella on ei-toivot-tuja vaikutuksia ruokaan. Erityisesti lihan kohdalla on sanottava, että ilman happi edistää bakteerien kasvua etenkin lihan pinnassa ja tässä bakteerien kasvu voi lisääntyä siihen pisteeseen, että liha pilaantuu ja/tai rasva härskiintyy. Nykyisin tunnetaan monia koneita ja prosesseja tuoreiden ja säiliölihojen pakkaamiseksi hyvin erilaisiin tyhjiöityihin, kaasuhuuhtelu-ja/tai -täytteisiin säiliötyyppeihin. Tölkkeihin ja purkkeihin säilöntä esimerkiksi on hyvin tunnettu elintarvikkeiden säilöntämenetelmä. Lihan säilömiseen on käytetty erilaisia säilöntämenetelmiä lihan saamiseksi säilymään pitkiä aikoja. Hyvin tunnettuihin pakkausmenetelmiin, ensi sijaisesti ku- _ luttajan ostamista ajatellen, kuuluvat tuotteiden pakkaaminen taipuisiin pusseihin tai säiliöihin. Myös säiliöiden tyhjiöinti bakteerien kasvua edistävän hapen olennaiseksi eliminoimiseksi on hyvin tunnettu. Huuhtelu säilön- __ täkaasuilla, kuten hiilidioksidilla on myös tunnettua. Yleisesti käytettynä keinona on lämpösaumata viipaloitua pekonia, vieninleikettä tms. sisältävät kaasuhuuhdellut tai tyhjiöidyt pakkaukset. Pohjimmiltaan elintarvikkeiden, tuore- ja säilöliha mukaan lukien, säilöminen pitkiksi ajoiksi on hyvin tunnettua ja pitkälle kehitettyä.

Mitä tulee erityisesti tuoreen punaisen lihan säilöntään, niin siinä esiintyy kaksi ongelmaa. Ensiksikin liha täytyy oikein säilyttää siitä hetkestä lähtien, kun eläin teurastetaan ja lihat kuljetetaan pakkaamosta lopulliselle käyttäjälle, kuten lihamyymälään tai ravintolaan. Vaikka eräänä säilöntämenetelmänä on pakastaa liha, niin todennäköisesti pääosa lihakaup-» pojen myymästä ja ravintoloissa kulutetusta lihasta on tuoretta lihaa, ei siis aikaisemmin pakastettua. Pakastamisella katsotaan olevan eräitä epä*· kohtia siinä mielessä, että sen katsotaan usein vaikuttavan haitallisesti ~ väriin ja makuun. Lisäksi tuoreen lihan pakastamista pidetään yleisesti kalliina toimenpiteenä, joka vaatii kalliit pakastus- ja varastoimislait-teet sekä huomattavan paljon energiaa pakastamisen ja varastoinnin aikana.. _ Täten liha, joka lähetetään pakkaamosta, on tavallisesti säilötty jäähdyttämällä jäätymislämpötilojen yläpuolella, esim. suunnilleen 0-10°Csssa, kunnes ruoka valmistetaan tarjoilua varten, kuten tapahtuu ravintolassa, tai kunnes liha on valmistettu kuluttajan ostettavaksi, kuten esim. lihamyymälässä.

Suurin osa pakkaamosta lähetettävästä lihasta on säilötty jäähdytyksellä hapen läsnäollessa. Kun liha säilötään tällä tavalla, niin lihan tai siipikarjan bakteeritaso ei nouse ihmisen terveydelle vahingolliselle tasolle. Muutamat vaarallisista bakteereista ovat aerobisia, so. ilma tai happi ovat välttämättömiä niiden kasvulle. Hapen poissaolon katsotaan kuitenkin 5 58296 yleisesti saavan varsinaisesti aikaan tuoreen punaisen lihan värin muuttumisen ei-toivotuin seurauksin. Muutamat tutkijat ovat myös olleet eitä mieltä, että liian suuret hiilidioksidipitoisuudet aiheuttavat lihan harmaantumista tai tummenemista, jopa verrattain lyhyidenkin ajanjaksojen kuluttua. Täten tuoreella lihalla on kaksi erittäin vaikeata ongelmaa mitä tulee sen pakkaamiseen, so. liiallinen bakteerien kasvu ja lihan värin muuttuminen.

Bakteerien lisääntymisen ja värin muuttumisen pulmat korostuvat vielä enemmän, kun lihan vähittäismyymälät ja ravintolat "vanhentavat" lihaansa riittävän kauan, niin että lihan luonnolliset entsyymit voivat murtaa solut tai sidekudoksen, kunnes liha on erityisen mureaa ja maukasta. Ollaan yleisesti sitä mieltä, että häränlihan tällainen pitkäaikainen luonnollinen van-hentamisprosessi on paljon edullisempi kuin keinotekoinen mureennuttaminen, kuten esim. erilaisten proteolyyttisten entsyymien sisäänruiskuttaminen. Eräs merkittävä ongelma häränlihan luonnollisessa vanhehemisessa on, että lihassa esiintyy tavallisesti, jäähdytyksenkin aikana, huomattavaa värin muuttumista ja bakteerien kasvua tai homesienien lisääntymistä lihan paljaalla pinnalla.

Näin siksi, koska "vanheneminen" tapahtuu normaalisti jäähdytetyssä, typpipitoisessa huoneessa tai jäähdyttimessä, mistä seuraa bakteerien lisääntymistä. Ennen kuin liha voidaan myydä, lihakauppias suorittaa trimmauksen vain homehtuneilta osilta, mutta myös melkoinen osa homehtuneen alueen vieressä olevasta lihasta leikataan trimmauksessa pois. Tästä on seurauksena, että huomattavan paljon kulutuskelpoista lihaa menee hukkaan verrattuna alkuperäiseen leikepalaan. Tämä johtaa kuluttajien maksamiin liiallisiin hintoihin tästä lihasta.

Vaikka erilaisia menetelmiä, tyhjöpakkaaminen mukaan lukien, on käytetty vähittäismyyntitasolla pienehköjen lihamäärien säilömiseen, kuten lihan kuluttajapakkausten kohdalla, niin tuoreen siipikarjan ja lihan suurien määrien kuljetuksessa ei yleensä ole käytetty tuotteen tyhjöpakkaamista. Suurien häränliha- ja vasikanlihamäärien kuljetus on tavallisesti suoritettu jäähdytetyissä ajoneuvoissa. Muutamissa aiemmin tunnetuissa ehdotuksissa on myös esitetty erilaisten kaasujen, kuten hiilidioksidin, typen tms. sisällyttämistä kuljetustiloihin,, Merkittävä epäkohta säädetyn kaasukehän ylläpitämiseksi säilytystilassa, kuten lihakauppiaan jäähdyttimessä tai ajoneuvossa on, että säätölaitteet säilytystilan pitämiseksi esim. halutussa kaasupitoi-suudessa, lämpötilassa ja kosteudessa voivat olla melkoisen kalliita ja moni mutkaisia. Suuria lihapaloja on myös pakattu tyhjöpakkauksiin. Esim. härän kylkipaloja on pakattu tällä tavoin. Erääseen hyvin tunnettuun järjestelmään sisältyy yksittäisten lihapalojen paneminen taipuisaan muovipussiin, minkä i 11 58296 jälkeen pussi tyhjiöidään ja sitten metallilankaside asetetaan pussin yhteenkerä-tyn suun ympärille. Eräs tämän järjestelmän epäkohdista on, että metallilanka-siteellä on vaikea ylläpitää tyhjö, koska pussin suu on vain kerätty yhteen ja tyhjö "pääsee purkautumaan" sen läpi. Lisäksi järjestelmä on periaatteessa sovitettu yksittäisten lihapalojen pakkaamiseen eikä siis sovellu suurempien lihapalojen tai useiden verraten isojen lihapalojen yhteispakkaamiseen. Tyhjiöityjen pussien ollessa kyseessä pussi on kireä ja alttiina halkeamiselle tai murtumiselle, minkä sattuessa tyhjö häviää ja siinä oleva liha joutuu alttiiksi liialliselle bakteerien lisääntymiselle.

Tunnettu laite vaatii usein jonkinlaista taitoa hoitamisessaan. Tällainen laite vaatii usein myös melko suuren lattiatilan ja tavallisesti lämmitetyn tunnelin pussin kutistamiseksi pakatun tuotteen ympärille. Tällaiset lämpötunnelit on yleisesti sijoitettu jäähdytyshuoneisiin, joissa ne aiheuttavat ei-toivottuja lisäkuluja jäähdytyshuoneen lämpötilan pitämisessä halutussa lämpötilassa lämmön siirtämiseksi pois lämpötunnelista, ja samanaikaisesti lämpötunnelin lämmittäminen halutulle tasolle jäähdytyshuoneen lämpötilan syrjäyttämiseksi vaatii kuluja.

Myös yksittäisten lihapalojen erikseenpakkaamisessa on merkittävä epäkohta siinä, että työkustannukset ovat korkeat, koska jokainen yksittäinen pala vaatii erillisen tyhjiöinti- ja sulkemisvaiheen. Kunkin lihapalan yksittäinen käsittely pakkaamisen aikana on selvästi ajan ja työn kuluttamista ja sen vuoksi ei-toivottavaa.

Sen tähden keksinnön tärkeänä tavoitteena on saada aikaan parannettu laite tuotteiden pakkaamiseksi oleellisen hapettomiin pakkauksiin, jotka edullisesti sisältävät kaasuja, jotka lisäävät pakattavien tuotteiden säilymistä.

Tämän keksinnön tavoitteena on myös saada aikaan parannettu laite tuoreen punaisen lihan pakkaamiseksi sellaisella tavalla, mikä suuresti lisää sen säily-misaikaa vaikuttamatta merkittävän haitallisesti sen väriin. - Tämän keksinnön eräänä tavoitteena on saada aikaan parannettu laite, joka on käyttökelpoinen silloin, kun tuoretta punaista lihaa ja/tai siipikarjaa on yhteispakattava tyhjiöityyn taipuisaan säiliöpakkaukseen, joka sisältää sopivia kaasuja bakteerien, lisääntymisen hidastamiseksi, ei-toivotun värin muuttumisen estämiseksi ja pakatun lihan säilymisajan pidentämiseksi.

Tämän keksinnön vielä yhtenä tavoitteena on saada aikaan parannettu laite, jota käytettäessä erityisesti tuoreella punaisella lihalla on pitkienkin säilytys-aikojen jälkeen äärimmäisen alhainen bakteeritaso, paljon hyväksyttäviä normeja alhaisempi, eivätkä pidentyneet säilytysajat ole kuitenkaan oleellisesti vaikuttaneet lihan väriin.

5 58296 Tämän keksinnön vielä eräänä tavoitteena on saada aikaan parannettu laite, jota käytettäessä tuore häränliha lopuksi pakataan taipuisaan pakkaukseen, joka on oleellisesti vapaa hapesta ja sisältää säilöntäkaasuja, edullisesti hiilidioksidia, ja jossa bakteeritaso on alhainen, väri pääasiassa muuttumaton ja mureu-tuminen on lisääntynyt.

Tämän keksinnön vielä yhtenä tärkeänä tavoitteena on saada aikaan laite tuoreen lihan pakkaamiseksi, jossa trimmaushukat ovat vähäpätöiset lihan luonnollisen vanhenemisen ja tämän aiheuttaman mureutumisen jälkeen.

Tämän keksinnön vielä eräänä tavoitteena on saada aikaan ainutlaatuinen laite lukuisten lihapalojen yhteispakkaamiseksi suuriin, lämpösaumattuihin, tyh-jiöityihin säiliöpakkauksiin, jotka on asetettu niitä tukevien jäykkien ulkosäi-liöiden sisään, joissa pakattu liha pidetään pääasiassa hapettomassa, säädetyssä, lihaa säilyttävässä kaasukehässä.

Tämän keksinnön vielä eräänä tavoitteena on saada aikaan parannettu laite lihan pakkaamiseksi pitkiksi ajoiksi jäätymispistettä korkeammissa jäähdytyslämpö-tiloissa, jolloin laite vaatii vain verrattain vähän lattiatilaa ja siitä huolimatta sillä on suuri tuotantokapasiteetti.

Tämän keksinnön vielä eräänä lisätavoitteena on saada aikaan yksinkertaistettu laite lihan pakkaamiseksi pitkän aikaa säilyväksi, jolloin laite eliminoi tuotteiden yksittäisiin pakkauksiin pakkaamisessa esiintyvät epäkohdat yhteispak-kaamalla nämä tuotteet ja siten säästämällä merkittävästi työkustannuksissa.

Tämän keksinnön vielä yhtenä tavoitteena on saada aikaan lihanpakkauslaite, jossa ei tarvita energiaa lihan jäädyttämiseksi tai pakkauksen lämmittämiseksi käsittelyn aikana.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on pääasiallisesti tunnusomaista, että molemmat tyhjöjakopäät kumpikin kannattavat toista tiivistyselintä ja toista hit-saustyökalua.

Esillä olevan keksinnön erityisiä suoritusmuotoja kuvataan oheisissa piirustuksissa, joissa kuvio 1 on etukuva uuden laitteen yhdestä edullisesta suoritusmuodosta; kuvio 2 on sivukuva kuvion 1 suoritusmuodon toisesta päästä; kuvio 3 on takakuva kuvion 1 laitteesta; kuvio U on sivukuva kuvioiden 1 ja 3 suoritusmuodon toisesta päästä; kuvio 5 on suurennettu, osittain leikattu kuva, joka esittää kuvioiden 1-1+ laitetta ennen sitä ajankohtaa, jona prosessissa käytetty taipuisa säiliö tyhjiöi-dään ja suljetaan; 6 58296 kuvio 6 on kuvion 5 kaltainen kuva johtoelimen (snorkkelin) ollessa asetettu taipuisan säiliön sisään tämän tyhjiöimistä ja kaasun lisäämistä varten;, kuvio 7 on osittainen leikkauskuva kuvion 5 linjalta 7~7 ja se esittää erityisesti putkielementtejä, joita käytetään taipuisan säiliön avoimen pään kiinnipitämiseen; kuvio 8 on suurennettu leikkauskuva kuvion 7 linjalta 8-8 ja se esittää taipuisaa säiliön kiinnipitoelintä suljetussa asennossa pussin mekaanisten kiinni-tyselimien ollessa lepoasennossa; kuvio 9 on osittainen, yksityiskohtaa esittävä kuva, joka näyttää pussin kiinnityselimiä toimiasennossa; kuvio 10 on suurennettu yksityiskohtainen osittainen leikkauskuva kuvion 1 linjalta 10-10; kuvio 11 on yksityiskohtainen kuva, joka esittää johtoelimeen asennettuja rajakytkimiä, joita käytetään laitteen toiminnan peräkkäisohjauksessa; kuvio 12 on yksityiskohtainen osittaiskuva, joka esittää lähtöasentoa ennen pakkausprosessissa käytetyn taipuisan säiliön tyhjiöimistä, kaasulla täyttämistä ja sulkemista; kuvio 13 on kuvion 12 kaltainen kuva, joka esittää etujakokanavaelintä lasketussa asennossa; kuvio lä on kuvioiden 12 ja 13 kaltainen kuva takajakokanavaelimen ollessa vietynä etuasentoon säiliön avoimeen yläpäähän tarttumista varten; kuvio 15 esittää seuraavaa vaihetta laitteen peräkkäistoiminnassa, jolloin takajakokanavaelin on siirretty taaksepäin ja johtoelin eli snorkkelielin on asetettu taipuisaan säiliöön; kuvio 16 on kuvioiden 12-15 kaltainen kuva, jossa etu- ja takajakokanava-elimet väliaikaisesti sulkevat taipuisan säiliön yläpään johtoelimen ollessa pistetty taipuisan säiliön sisään tämän tyhjiöimistä ja kaasun lisäämistä varten; kuvio 17 on kuvioiden 12-16 kaltainen kuva, joka esittää seuraavaa työvaihetta, jossa johto- eli snorkkelielin poistetaan taipuisasta säiliöstä tyhjiöinnin ja kaasulla täyttämisen jälkeen ja parhaillaan suoritettavan taipuisan säiliön lämpösaumauksen aikana; kuvio 18 on kuvion 12-17 kaltainen kuva, joka esittää lämpösaumauksen jälkeen tapahtuvaa toimintajakson päättymistä ja siten pakkaamistoiminnan loppuun-suorittamista; kuvio 19 on päätykuva snorkkeli- eli johtoelimestä, jota käytetään taipuisan säiliön tyhj .iöinnissä ja kaasulla täyttämisessä; kuvio 20 on osittainen päätykuva kuvion 19 suoritusmuodosta; kuvio 21 on kuvioissa 1-20 esitetyn koneiston pneumaattinen virtauskaavio; 7 58296 kuvio 21A on laitteen peräkkäisohjauksessa käytettyjen sähköisten ohjauslaitteiden sähköinen kytkentäkaavio; kuvio 21B on toinen sähkökytkentäkaavio, joka esittää tyhjöpumpun moottorin ohjauselimiä ja lämpösaumaimen kuumennuselementtiä; kuvio 22 on osittainen sivuleikkauskuva keksinnön mukaisen laitteen toisesta edullisesta suoritusmuodosta; kuvio 23 on osaleikkauskuva kuvion 22 linjalta 23-23; kuvio 2k on päällikuva taipuisasta säiliöstä eli pussista, jossa on kaksi täysin erillistä ja toisistaan erotettavaa tavaransäilytysosaa; kuvio 25 on etukuva kuvion 22 laitteesta prosessin aikana käytettäessä kuvion 2h kaksoispussia; kuvio 26 kuvion 25 kaltainen kuva pussiin tarttuvien jakokanavaelimien pitäessä pussin yläpäätä avoimena snorkkelin vastaanottamista varten; -·- kuvio 27 on yksityiskohtainen kuva, joka esittää pussin mekaanisten kiin- nityselinten edullista muotoa lepoasennossa; kuvio 28 on päällikuva kuvion 27 mukaisista pussin kiinnityselimistä työasennossa; ja kuvio 29 on etukuva kuvion 22 suoritusmuodosta, jossa snorkkelit on esitetty työasennossa kaksoispussipakkauksessa sen esittäessä erityisesti snorkkelien asetusta eri tasoille.

Piirustuksen kuvioissa 1-20 esitetään keksinnön mukaisen laitteen yksi edullinen suoritusmuoto 50. Laitteeseen 50 sisältyy pakkauksen tukikehys, merkitty yleisesti 52, pussiin tarttuva mekanismi, merkitty yleisesti 5^» tyhjiöinti-ja kaasunlisäysmekanismi, merkitty yleisesti 56, ja lämpösaumausmekanismi, merkitty yleisesti 5Ö. Laitetta 50 voidaan käyttää useiden isokokoisten tuotteiden, erityisesti sellaisten tuotteiden tai esineiden pakkaamiseen, joihin ilma vaikuttaa tavallisesti haitallisesti, kuten metallit, etenkin jalometallit, sekä hedelmät, vihannekset, pähkinät, keksit, makeiset, leipä yms. esim. kosteusolosuhteiden ja hapen vuoksi. On ymmärrettävä, että tässä kuvattua laitetta 50 kuvataan yksinkertaisuuden vuoksi tuoreen lihan, kuten tuoreen linnunlihan, tuoreen sianlihan, tuoreen vasikanlihan, tuoreen lampaanlihan ja tuoreen häränlihan pakkaamisen yhteydessä, jolloin tällainen pakkaaminen edustaa yhtä pääasianisinta ja tärkeintä laitteen käyttötarkoitusta. Tarkemmin sanoen tämän jälkeen seuraava seloste koskee yleisesti tuoreen leikatun häränlihan pakkaamista ja käsittelyä. Vaikkakin keksintö on erikoisen käyttökelpoinen useiden lihapalojen joukko- eli yhteispakkaamisessa yhteen pakkaukseen tai säiliöön, on ymmärrettävä, että laite on myös hyvin sovelias yksittäisten esineiden, kuten isojen häränlihapalojen pakkaamisen yhteen ainoaan säiliöön.

8 58296

Lihapaloja M pakattaessa, kuten nähdään esim. kuvioissa 5 ja 6, liha M pannaan taipuisaan säiliöön C. Taipuisa säiliö C pannaan vuorostaan itsekantavaan, jäykkään ulkosäiliöön eli aallotettuun laatikkoon B. Taipuisan säiliön C rakennetta pidetään tärkeänä ja siltä vaaditaan tiettyjä ominaisuuksia etenkin tuoretta punaista lihaa pakattaessa. Vaikka monet erilaiset vähäisesti kaasua läpäisevät, lämpösaumattavat taipuisat säiliöt ovat käyttökelpoisia, niin eräs edullinen pussi eli taipuisa säiliö C on laminoitu, taipuisa, oleellisesti litteä, kaksikenttäinen muovisäiliö, jossa on avoin yläpää (suu) ja kolme lämpösaumattua sivua. Kummankin kentän laminointi käsittää nailonkerroksen, joka on sidottu Surlyn'iin (Du Pontin tavaramerkki), jollaista laminointia käytetään laajalti liha-teollisuudessa lihaa varastoitaessa. Tällä aineella on haluttu vähäinen ilman tai kaasun läpäisevyys ja se on lämpösaumattavissa huolimatta veren tai rasvan läsnäolosta lämpösaumattavalla alueella. Tässä laminoinnissa on nailonkerros ulompana ja Surlynkerros on sisempänä, niin että lämpösauma sijaitsee Surlynket-tien rajapintojen välissä. Tämän tuotteen yhdessä spesifisessä esimerkissä on nailonkerroksen paksuus noin 0,M mm ja Surlynkerroksen paksuus on noin 0,05-0,1 mm.

Toista taipuisaa säiliötä, joka on todettu melko tyydyttäväksi, myydään tavaramerkillä Maraflex Z 28U-1*00 Freshtuff Primal Meat Bag. Tämä tuote on saata- 2 vissa American Can Companyltä. Aineen hapenesto-ominaisuudet ovat likim. 5-8 ml/m 2k tunnin aikana lämpötilan ollessa 2^°C ja suhteellisen kosteuden 50 %. Veder. läpäisevyys on suunnilleen 2,5 g/m^ 2k tunnin aikana 38°C:ssa ja 90 % suhteellisessa kosteudessa. Tästä tuotteesta tehdyt säiliöt eli pakkaukset ovat myös lämpö-saumattavia rasvan tai veren läsnäollessakin. Pussin, jonka mitat litteässä tilassa ovat noin 813-1 0^0 mm, on todettu olevan sopivan noin 23-36 kg tuoreen lihan pakkaamiseen. Pussin koko voi tietysti vaihdella laajalla alueella.

Säiliö B on edullisesti tavallinen kokoonmenevä aaltopahvilaatikko. Eräs keksinnön etuja on, että taipuisia säiliöitä C käytettäessä laatikko B ei vaadi erikoista sisävuorausta. Tämä on päin vastoin kuin aiemmin tunnetuissa aaltopah-visäiliöissä, joita on käytetty leikattujen lihapalojen kuljetukseen ja varastointiin ja joissa vaadittiin vuorattu sisäpuoli ja jotka eivät myöskään olleet uudelleen käytettäviä. Koska taipuisa säiliö C on kosketuksessa lihaan esillä olevassa keksinnössä, laatikko B ei ainoastaan tarvitse sisäpuolista, kosteutta kestävää kerrosta, vaan on myös mahdollista käyttää laatikkoa B uudelleen, koska liha ei ole kosketuksessa sen sisäpuoleen. Sisäpuolisen vuorauksen välttäminen ja uudelleen- 9 58296 käytettävyys edustavat melkoista säästöä muihin lihanpakkausmenetelmiin verrattuna, joissa käytetään sisävuorauksellisia laatikoita.

Viitaten kuvioihin 1-4, laite 50 käsittää pääkehyksen 6r, joka sijaitsee pakkauksen kehysosan 52 ylä-, ala- ja takapuolella. Kehys 60 kannattaa pakkauskehystä 52, pussiin tarttuvaa osaa 54, tyhjiöintimekanismia 56 ja lära-pösaumausmekanismia 58· Kehykseen 60 kuuluu takakaappi tai -kehys 62 ja yläpuolinen kehysrakenne 64. Koko laite on liikutettavissa neljän pyörän 66 varassa, jotka on kiinnitetty kehyksen 60 alaosaan eli alustaan.

Pääkehykseen 60 sisältyy hitsattu alusta 68, joka on valmistettu on- - toista putkimaisista kehyselementeistä, jotka ovat suurin piirtein suorakulmaisia muodoltaan. Kehyksen alustassa 68 on kaksi päätykappaletta 70 ja erilleen toisistaan asetetut etu- ja takaosat 72 ja 74· Ontto välikehysosa 76 on , asetettu oleellisesti kehysosien 72 ja 74 suuntaisiksi ja niiden väliin ke hysosan 76 vastakkaisten päiden ollessa jäykästi kiinnitetty, esim. hitsaa- · maila, kehyksen vastakkaisten päiden JO sisäpintoihin. Pääkehykseen 60 sisältyy pysty kehysosa 78, joka lähtee ylöspäin alustasta 68, johon se on kiinnitetty, ja muodostaa jäykän tuen yläpuoliselle kehysosalle 64 sekä takakehys-osalle eli kaapille 62. Alustaan 68 sisältyy myös kaksi pitkittäistä, erilleen asetettua päätykehysosaa 80, jotka lähtevät ylöspäin alaosasta 68 ja jäykästi liittyvät pystyosaan 78. Kaksi välimatkan päähän toistaan asetettua, eteenpäin työntyvää poikittaista kehysosaa 82 suuntautuu myös ylöspäin alustasta 68 ja liittyy pystykehysosiin 78. Kehysosat 8C ja 82 ovat apuna pysty-kehysosan 78 jäykässä tuennassa ja siten pitävät yläpuolisen kehyksen 64 oleellisen jäykässä tai kiinteässä tilassa.

Pakkauskehys 54 voi liikkua pystysuunnassa pääkehyksen 60 suhteen. Lihaa M sisältävä laatikko B on pakkauskehyksen 52 varassa ja eritoten lepää pitkittäisellä rullakuljettimella 84. Kuljetin 84 käsittää pitkulaisen pitkit-täiskehyksen 86, jossa on sivupalkit 88, joihin on pyörivästi asennettu mo- - nia poikittaisia rullaelimiä 90, jotka kannattavat laatikkoa B sisältöineen.

Kuljettimen kehyksen 86 korkeustaso on säädettävissä säätölaitteella, merkitty yleisesti 92. Säätölaite 92 käsittää pari ristikkäistä tankoa 94, jotka on kääntyvästä liitetty toisiinsa kohdassa 96. Toisen ristikkäistangon 94 yläpää on nivelteisesti liitetty kuljettimen kehyksen 86 toisen sivun yläosaan toisen ristikkäisen tangon 94 alapään ollessa nivelteisesti (kääntyvästä) liitetty alaosaan 68 kohdassa 98. Kääntyvästä kehyksen 86 sivuun 88 liitetyn ristikkäistangon 94 alapää käsittää poikittaistuen 100, joka on liukuasennettu alustan 68 etukehysosan 72 ja välikehysosan J6 yläpuolisiin alueisiin. Pitkä pituussuuntainen kierrekara 102 on asennettu pyörivästi ίο 5 8296 kehyksen 86 alapuolelle. Kierrekaraan liittyy kierteellä mutteri 104. Ri3tik-käistangon 94 kääntyvästä alustaan 68 liitetty yläpää on myös kääntyvästä liitetty mutteriin 104. Kierrekaraan 102 on jäykästi kiinnitetty käsipyörä 106.

Kun käsipyörästä 106 pyöritetään, niin pyörimättömästi asennettu mutteri 104 liikkuu pitkittäisesti kierrekaralla 102 joko eteenpäin tai taaksepäin pyöritys suunnasta riippuen. Tämän liikkeen yhteydessä ristikkäistangot 94 liikkuvat saksimaisesti nostaen tai laskien kuljettimen 84 halutulle korkeudelle.

Viitataan erityisesti kuvioon 3, jossa nähtävä takakehysosa tai kaappi 62 on jäykästi liitetty pääpystykehysosaan 78· Takakehysosa 62 käsittää kaksi pystyasentoista sivukaappia 108 ja 110, jotka sulkevat sisäänsä painehiili-dioksieäiliön 112 kehyksen 60 toisella puolella ja painetyppisäiliön 114 kehyksen 6G vastakkaisella puolella. Välissä sijaitseva alakaappi 116 sisältää kaksi paineakkua 118 ja 120, jotka on sijoitettu sen vastakkaisille puolille. Toisen akun 118 tehtävänä on kerätä painehiilidioksidia ja toisen 120 varastoida painevetyä. Hiilidioksiditankin 112 ja akun 118 tarkoitusta samoin kuin typpitankin 112 ja typpiakun 120 tarkoitusta selitetään lähemmin jäl-j empänä.

Alustan 68 varassa on myös poikittaisasentoinen alakaappi 122, joka sisältää tyhjöpumpun 124. Tyhjöpumpun 124 tarkoitusta ja toimintaa kuvataan myös lähemmin tuonnempana. Kuvioista 1-4 voidaan edelleen nähdä, että yläpuolinen kehysrakenne 64 sijaitsee suurin piirtein kuljettimen 84 ja alustan 68 yläpuolella. Kuljetinlaitteen 84 ja yläkehyksen 64 välinen avoin tila on varattu laatikolle B sisältöineen. Laitteen 50 geometrinen perusmuoto on tärkeä pakattaessa tuotteita suurissa määrissä verrattain raskaisiin pakkauksiin laitteen kannattaessa pakkauksia sopivassa asennossa tyhjiöimistä ja/tai kaasunlisäystä silmällä pitäen ja laitteen suorittaessa lämpösaumaukset.

Yläkehys 64 käsittää pääasiassa hitsatun etukehysosan 126, hitsatun takakehysosan 128 ja kaksi vastakkaisilla sivuilla olevaa hitsattua kehysosaa 13C. Kukin kehysosa 126, 128 ja 130 käsittää useita pitkittäisiä, poikittaisia ja pystyjä kehyspalkkeja, jotka on hitsattu yhteen jäykän yläpuolisen tukikehyksen 64 muodostamiseksi.

Monet esitetyt ja kuvatut kehykset ja kaapit on laitetta käytettäessä lihan käsittelyyn valmistettu ruostumattomista teräslevyistä ja kehyspal-keista, niin että ne voidaan helposti pestä käytön jälkeen. Samalla tapaa kaikki moottorit, sähköiset ohjauslaitteet yms. ovat vedenpitäviä tai roiske-veden pitäviä samoista syistä.

Nyt viitaten erityisesti kuvioihin 5» 6 ja 7,joiBsa on selvimmin esitetty pussiin tarttuva osa 54. Tämä osa 54 käsittää pitkän etujakokanavaol i itien, 11 58296 merkitty yleisesti 132, ja pitkän takajakokanavaelimen, merkitty yleisesti 134. Nämä jakokanavaelimet toimivat yhdessä taipuisan säiliön C (pussin) avoimen yläpään pitämiseksi halutussa asennossa säiliön C tyhjiöinnin, kaasulla täyttämisen ja lämpö saumauksen aikana. Molemmat jakokanavaelimet lj)2 ja 134 ovat pääasiassa yhdensuuntaiset ja niiden pituusakselit ovat samalla linjalla itse koneen 50 pituusakselin kanssa. Etujakokanavaelin 132 on liikutettavissa oleellisesti pystysuunnassa takajakokanavaelimen 134 ollessa liikutettavissa pääasiassa vaakasuunnassa jälkeenpäin kuvattavalla tavalla.

Etujakokanavaelin 132 käsittää pitkän, jäykän tukiosan 136, jossa on pitkittäiset, toisiinsa yhdistetyt kanavat 138, jotka sijaitsevat tukiosan sisässä ja ulottuvat suurin piirtein sen päästä päähän. Kanavat 138 yhtyvät useihin sisäänpäin avautuviin aukkoihin 140, jotka kulkevat olennaisesti etu-jakokanavaelimen 132 pitkän tukiosan 136 sisäseinämän ala- ja yläosia pitkin. Aukkojen 140 ylä- ja alaseinämät ovat pystysuunnassa erillään toisistaan ja pääasiassa toistensa suuntaiset. Etujakokanavaelimen 132 sisäänpäin kääntyneessä seinämässä on pitkät taipuisat ylemmät ja alemmat sulkutyynyt 142, jotka on irrotettavästi kiinnitetty liimalla jakokanavaelimeen. Kummassakin tyynyssä 142 on aukot 144» jotka ovat oleellisesti kohdakkain metallisen tukiosan 136 aukkojen 140 kanssa. Tukiosan 146 aukot 140, tyynyjen aukot 144 ja kanavat 138 muodostavat yhdessä jakokanavan, joka on yhteydessä taipuisaan letkuun 146, joka on selektiivisesti yhteydessä tyhjöpumpun 124 kehittämään tyhjöön.

Tyynyjen 142 väliin on asetettu pitkä joustava lämpösaumauksen tuki-tyyny 148, joka on tyynyjen 142 tavoin sidottu irrotettavasta liimalla etujakokanavaelimen 132 etuseinämään. Tukityyny 148 joustaa oleellisesti samanasteisesti kuin sulkutyynyt 142. Tukityynyn 148 ja sulkutyynyjen 142 joustavuuden tarkoitusta kuvataan lähemmin jäljempänä.

Etujakokanavaelin 132 on vaakasuorasti ja pystysuunnassa liikkuvasti tuettu kahden poikkisuunnassa toisistaan erilleen asetetun, kiinteän, pystyn johdetangon 150 varaan, jotka on jäykästi kiinnitetty yläkehyksen 64 etuosaan 126. Kumpikin johdetanko 150 on jäykästi kiinnitetty pystyasentoon erilleen asetetuilla ala- ja yläkannattimilla 154. Kuten parhaiten nähdään esim. kuviosta 8, etujakokanavaelimen 132 kummankin pään etupintaan tai etuseinämään on jäykästi kiinnitetty tukirakenne 156, jonka ottavat liukuvasti vastaan vastaava johdetanko I50 tukien näin liukuvasti etukanavaelintä 132 tämän liikkuessa pääasiassa vaaka-asennossa pystysuorasti edestakaisin. Kummassakin laakerituessa l‘j6 on edullisesti kaksi kuulaholkkia, jotta ne paremmin varmistaisivat jakokanavaelimen 132 vaakasuorassa tapahtuvan liikkumisen. Kuulahol- 12 58296 kit, joita myydään tavaramerkillä Thompson, on todettu erittäin hyviksi.

Etujakokanavaelimelle 132 antaa pystysuoran edestakaisliikkeen ilma-sylinteriasennelma, merkitty yleisesti 158. Ilmasylinteriasennelma 158 on kiinnitetty sylinterinsä päästä tukiulokkeeseen 160, joka on kiinteästi liitetty yläkehyksen 64 etuosaan, kuten parhaiten nähdään kuvioista 1 ja 7. Sylinteriasennelman 158 toimintansa aikana suorittaman vähäisen pystysuunnasta sivulle poikkeavan liikkeen johdosta on tukiulokkeen I60 ja asennelman 153 väliin tehty nivelliitos 162. Keskisesti etujakokanavaelimen 132 etuosaan on jäykästi asennettu tukipalkki 164, johon on nivelteisesti kiinnitetty il-masylinteriasennelman 158 männän varsi 166 tapilla 168 vähäisen suhteellisen liikkeen sallimiseksi niiden välille. Sopivan signaalin tullessa, mistä puhutaan jäljempänä, paineilma aktivoi ilmasylinterin 158 etujakokanavaelimen 132 liikuttamiseksi selektiivisesti edestakaisin, siis alas ja ylös aina sen mukaan kuin tarvitaan.

Takajakokanavaelin 134 on, kuten edellä mainittiin, selektiivisesti liikutettavissa ä;een- ja taaksepäin. Takajakokanavaelin 134 käsittää piukän jäykän tukiosan ΐγο, joka on pääasiassa etujakokanavaelimen 132 suuntainen ja suunnattavissa sen mukaan. Tukiosan 170 vastakkaisissa päissä ovat niihin jäykästi kiinnitetyt tukiulokkeet 172, kuten parhaiten nähdään kuvioista 5-7. Tukiulokkeet 172 on jäykästi kiinnitetty kuusioruuveilla 174 tukiosan 17' ulkopintoihin. Tukiosassa 170 on sisäisiä kanavia 176, jotka ovat pääasiassa tukiosan 172 koko pituuden mittaiset. Kanavat 176 yhtyvät useihin eteenpäin avautuviin aukkoihin 178, jotka ulottuvat pitkän tukiosan 170 yläosan 180 ja alaosan 182 läpi, jotka sijaitsevat toisistaan erillään. Näiden toisistaan erillään olevien ylä- ja alaosien 180 ja 182 väliin jää vapaa tila 184. "

Ylä- ja alatyynyt 186 on sidottu irrotettavasti liimalla pitkän tukiosan 170 ulkopintaan ja valmistettu samasta joustavasta aineesta ja samalla tavalla kuin joustavat tyynyt 142, jotka on samalla tapaa sidottu (liimattu) etujakokanavaelimeen 132. Tyynyt 142 ja 186 on valmistettu vaahtokumista.

Tyynyt 186 on sidottu sekä ylä- että alaosiin 180 ja 182. Tyynyihin 186 on muodostettu aukkoja 188 tukiosan 172 aukkojen 178 kohdalle. Tyynyjen aukot 188, aukot 178 ja kanavat 176 muodostavat jakokanavan, joka yhtyy taipuisaan letkuun 190, joka on selektiivisesti yhdistettävissä tyhjöpurappuun 124.

Jotta jakokanavaeliraet 132 ja 134 tarttuisivat kunnolla taipuisaan pussiin C, on tyynyjen aukot 188 siirretty sivu- ja pystysuunnassa sivulle etujakokanavaelimen tyynyjen aukoista,

Takajakokanavaelin 134 on asennettu liikkumaan pääasiassa vaakasuo- 13 58296 rasti kahden erillään olevan kääntövarren 192 varassa, jotka on niveltei-sesti kiinnitetty päiden tukiulokkeisiin 172. Kääntövarsien 192 alapäät on nivelteisesti kiinnitetty kohdassa 194 ulokkeisiin 17? varsien 192 yläpäi-den ollessa nivelteisesti eli kääntyvästi kiinnitetty kohdassa 194 ylä-kehyksen 64 poikittaisiin sivuosiin 130. Tässä tukirakenteessa takajakokana-vaelin 134 on tuettu liikkumaan eteenpäin ja taaksepäin ylemmän ja alemman tyynyn 186 ulkopintojen pysyessä pääasiassa pystyasennossa ja siten mukautuen oikein etujakokanavaelimeen 132 taipuisaan säiliöön C tarttumiseksi, kuten tuonnempana kuvataan.

Viitaten kuvioon 6, kun etujakokanavaelin 132 on ala-asennossa ja kun takajakokanavaelin 134 on etuasennossa, niin nämä kakokanavaelimet toimivat yhdessä taipuisan säiliön eli pussin C avoimen yläpään pitämiseksi pakkotoi-misesti suljettuna. Sitä miten tämä tapahtuu kuvataan lähemmin jäljempänä.

Tyhjö kehitetään selektiivisesti tyhjöpumpulla 124 takajakokanavaelimen 134 aukkoihin 188, jolloin syntynyt tyhjö pitää alun pitäen pussia eli säiliötä C paikallaan. Tarkemmin sanoen jakokanavaelimessä 134 vallitseva tyhjö pitää ensiksi takajakokanavaelimen vieressä olevaa säiliön C sivua paikallaan tyynyn aukkoja 188 vasten. Säiliön C etuftentän pitämiseksi pakkotoimisesti paikallaan käsin tapahtuvan asennoituksen jälkeen ja takakentän tultua kiinnitetyksi imulla eli tyhjöllä takajakokanavaelintä 134 vasten käytetään pussin mekaanista kiinnitintä, merkitty yleisesti 198, kts. kuvioita 8 ja 9, taipuisan säiliön C molempien kenttien yläpäiden saamiseksi tarttumaan takajakokanavaelimen 134 ylempää tyynyä 186 vasten.

Pussinkiinnittimeen 198 kuuluu ilmasylinteriasennelma 200, joka on liitetty nivelellä 202 tukivarteen 204· Tukivarsi 204 on jäykästi kiinnitetty ta-_ kajakokanavaelimen 134 tukiosaan 170. Ilmasylinterin 200 männän varsi 206 on nivelteisesti liitetty kohdassa 208 varteen 210, joka vuorostaan on jäykästi kiinnitetty saranakiinnittimen 212 toiseen puoliskoon. Saranakiinnittimen 212 toinen puolisko on jäykästi kiinnitetty tukiosaan 170, kuten parhaiten nähdään kuvioissa 8 ja 9. Kun ilmasylinteri 200 pannaan toimimaan, varsi 2o6 liikkuu kuvion 8 asennosta kuvion 9 asentoon saranakiinnittimen 212 kääntämiseksi kuvion 9 asentoon ja säiliön C yläpään molempien sivujen pakkopidät-tämiseksi tyynyä 186 vasten siksi kunnes takajakokanavaelin 134 ja etujakokanavaelin 132 liikkuvat vierekkäisasemaan, kuten on esitetty kuviossa 6.

On myös tärkeätä, kuten parhaiten nähdään kuviossa 8, että suljetussa asennossa etujakokanavaelimen 132 kanava tai aukot 140 ovat siirtyneet sivulle takajakokanavaelimen 134 aukoista 186, kuten aiemmin selitettiin, niin että säiliön C yläpään vastakkaisiin kenttiin kohdistettu imu ei vaikuta 14 58296 samalla linjalla säiliön eri puolilla. Jos kanavat tai aukot 140 ja 106 ovat suoraan kohdakkain, niin pussin eli säiliön C-etukenttään ei kunnolla vaikuta etujakokanavaelimessä 132 vallitseva tyhjö.

Viitaten kuvioihin 5 ja- 6, ilmasylinteriasennelmalla 214 annetaan taka jakokanavaelimelle 134 haluttu eteen- ja taaksepäinliike. Sylinteriasen-nelman 214 sylinteripää on nivelteisesti kiinnitetty kohdassa 216 pidikkeeseen 218, joka on jäykästi kiinnitetty, kuten kuviosta 7 nähdään, yläpuolisen kehysrakenteen 64 takaosan 128 pitkittäisen kehyspalkin keskiosaan. Sylinteri-asennelman 214 männän varsi 220 on kääntyvästä liitetty kääntötapilla 222 pol-vivipuun 224. Polvivipu 224 on keskiasennossaan nivelliitetty pidikkeeseen 226, joka on kiinteästi asennettu takajakokanavaelimen 134 takaosaan. Polvi-vivun 224 alapää on liitetty lenkkiin 228 nivelliitoksella 230. Lenkki 228 on vuorostaan liitetty nivelteisesti (tappiliitoksella) kohdassa 232 pidäkkeeseen 234» joka on kiinnitetty pidikettä 218 kantavan kehyspalkin keskiosaan. Kun ilmasylinteriasennelma 214 aktivoidaan,kts. kuviota 6, männän varsi 220 liikkuu ulospäin ja kääntää polvivipua 224 vieden takajakokanavaelimen 134 täysin etuasentoon tarttumaan taipuisan säiliön C avoimeen yläpäähän ja kiinnittämään sen jakokanavaelimien väliin koneen 50 toimintaa varten. Lenkki 228 on kuviossa 6 esitetyssä asennossa aksiaalisessa suuntauksessa varren 224 alaosan kanssa toimien siten kiinnittimenä täysin etuasennossa olevan takajakokanavaelimen 134 puristamiseksi etujakokanavaelintä 132 vasten.

Kuten parhaiten nähdään kuviosta 6, tyhjiöinti- ja kaasunlisäysme-kanismi 56 pistetään taipuisaan säiliöön G tyhjiöimistä ja kaasun lisäämistä varten. Mekanismi 36 on parhaiten esitetty kuvioissa 1 ja 3-7 Ja se käsittää kaksi poikkisuunnassa etäälle toisistaan asetettua pystyä ilmasylinteriasen-nelmaa 236. Kumpikin ilmasylinteriasennelma 236 on oleellisesti rakenteeltaan samanlainen, joten tässä käsitellään etupäässä vain toista sylinteriasen-nelmaa. Kumpikin ilmasylinteriasennelma 236 on laakeroitu kohdassa 238 tuki-ulokkeeseen 240, joka on jäykästi kiinnitetty yläpuolisen kehyksen 64 etuke-hysosan 126 sisäpintaan. Kumpikin sylinteriasennelma 236 sijaitsee pääasiassa samalla etäisyydellä laitteen pystysuorasta keskiakselista, kuten parhaiten nähdään kuviosta 1. Kummassakin sylinteriasennelmassa 236 on alaspäin työntyvä männän varsi 242. Ilmasylinterin 236 sylinterinseinämän alapää on jäykästi liitetty kulmakiskoon 244 molempien sylihteriasennelmien 236 ala-päiden yhdistämiseksi.

Kummankin männän varren 242 päähän on jäykästi liitetty ontto snork-kelielin 246. Kumpaankin snorkkelielimeen 246 sisältyy suuri ylälaippa 248, jossa on kanava (ei-esitetty), joka on yhdistetty taipuisaan letkuun 250, jo- 15 58296 ka on selektiivisesti yhdistettävissä sopivien venttiilien avulla tyhjön tai kaasun lähteeseen, kuten jäljempänä kuvataan. Riippuva, pitkä, oleellisesti litistetty ontto elin 252 lähtee alaspäin laipasta 248 ja siihen on muodostettu kanava 254. Kanava 254 on yhteydessä laipan 248 kanavaan.

Viitaten erityisesti kuvioihin 19 ja 20, näissä esitetty kanava 254 päättyy avoimeen alapäähän ja tämän vieressä oleviin pääasiassa pitkittäisiin pystyrakoihin 256. Ilmasylinteriasennelma 236 on konstruoitu siten, että se sallii ainakin onton elimen 252 avoimien alapäiden, raot 256 mukaan lukien, työntyä taipuisan säiliön G sisään sen tyhjiöimiseksi kunnolla tai halutun kaasun lisäämiseksi siihen.

Kummankin snorkkelielimen 246 oikein suuntaamiseksi on taipuisan säiliön C sisään ja säiliön yläpäähän tarttuvien jakokanavaelimien 132 ja 134 väliin asennettu snorkkeliasennoitin, merkitty yleisesti ?58e Tämä asennoi-tin 258 käsittää jäykän rajoittimen 260, jossa on ylöspäin lähtevä laippa 262. Rajoitin 260 on jäykästi kiinnitetty takajakokanavaelimen 134 yläpintaan. Asennoitin 250 käsittää lisäksi aseteltavan rajoittimen 260, joka on jäykästi kiinnitetty yläkehykseen 64 lähtemään siitä alaspäin. Eteenpäin ulkonevassa laipassa 266 on säädettävä kierteitetty rajoitin 268 takapuolisen pystylaipan 270 vieressä ja säädettävä kierteitetty rajoitin 272 etupuolisen pystylaipan vieressä. Ilmasylinteriasennelmaan 236 kiinnitettyyn kulmakiskoon 244 on asennettu kannatin 274. Kannattimessa 274 on alaspäin lähtevä takalaip-pa 276 ja samoin alaspäin lähtevä etulaippa 278 välimatkan päässä täkalai-pasta 276. Takalaippa 276 on sijoitettu kierrerajoittimien 268 ja 272 väliin.

Kun takajakokanavaelin 134 on täysin taka-asennossa, niin ilmasylinteriasennelmaan 236 kiinnitetyllä kannattimella 274 oleva takalaippa ?'(6 kos-^ kettaa takarajoitinta 272, kuten parhaiten nähdään kuviosta 5· Kun takajako kanavaelin 134 siirretään täysin etuasentoon, mikä parhaiten nähdään kuviosta 6, niin rajoittimen 260 laippa 262 siirtyy pois etulaipan 278 yhteydestä ja kannattimella 274 oleva takalaippa 276 koskettaa etummaista kierrevas-tetta tai -rajoitinta 268 snorkkelielimen 246 suuntaamiseksi oikein taipuisan säiliön C yläpään yläpuolelle ja jakokanavaelimien 132 ja 134 puolivälissä. Ilmasylinteriasennelma 236 liikkuu eteenpäin ja takajakokanavaelimellä olevan laipan 262 koskettaessa kulmakiskoa 244 työntää tyhjiöintimekanismin 56 etuasentoon. Asennoitin 258 takaa sen, että snorkkelit 246, jotka kääntyvät kääntöpisteen 238 ympäri, ovat koko ajan oikein asennoituneina pääasiassa vaakasuorasti liikkuvan takajakokanavaelimen suhteen erityisesti niiden taipuisaan säiliöön C viemistä varten.

Viitaten kuvioihin 5-7, näissä nähtävään lämpösaumaimeen 5$ kuuluu kuumennuselin, joka käsittää keskeisesti sen sisään asetetun onton kuumennus- 16 58296 sauvan 282. Lämpökisko 280, joka on edullisesti alumiinia lämmönsiirtämis-tarkoituksia varten, on siirrettävissä kuviossa 5 esitetystä takaasennosta takajakokanavaelimen 134 ontelon 184 sisäpuolella kuviossa 17 esitettyyn täysin eteen vietyyn lämpösaumausasentoon. Lämpösaumauskisko 280 on silloin aivan lähellä etujakokanavaelimen 132 keskimmäistä tukityynyä 148.

Lämpösaumauskisko 280 on liikutettavissa takajakokanavaelimen 134 suhteen kahdella ilmasylinterillä 284. Kumpikin sylinteri 284 on jäykästi kiinnitetty, kuten parhaiten nähdään kuviosta 7, takajakokanavaelimen 134 takaseinämään. Niiden välillä on edullisesti kierreliitos. Liikkuvat männän varret 288 on jäykästi liitetty välimatkan päässä toisistaan 1ämpösaumaus-kiskoon 28( .

Kumpikin ilmasylinteri 284 on asetettu pääasiassa samalle etäisyydelle laitteen 5^ pystysuorasta keskiakselista ja tämän vastakkaisille puolille, kuten parhaiten nähdään kuviosta 7, Kun paineilmaa syötetään sylintereihin 236, niin lämpösaumauskisko 280 liikkuu selektiivisesti eteen- tai taaksepäin, siis joko lämpösaumausasentoon tai siitä pois, mitä kuvataan lähemmin jäljempänä. Täysin eteen viedyssä lämpösauraausasennossa takajakokanavaelin 134 puristetaan lenkin 226 ja varren 244 välityksellä jakokanavaelintä 132 vasten ilmasylinterien 284 voiman syrjäyttämiseksi.

Kuvioiden 22-29 mukainen laite 300 on rakenteeltaan samanlainen kuin kuvioiden 1-20 mukainen laite 50. Laitteeseen 300 sisältyy laitteen 50 tavoin pakkauksen kannatinkehys, merkitty yleisesti 302, pussiin tarttuva osa, merkitty yleisesti 3C4, tyhjiöinti- ja kaasunlisäysmekanismi, merkitty yleisesti 306, ja lämpösaumausmekanismi, merkitty yleisesti 308. Laitteella 300 on lukuisia edullisia rakenteellisia ja toiminnallisia etuja, joita kuvataan jäljempänä.

Samoin kuin kuvioiden 1-20 suoritusmuodossakin pannaan pakattavat tuotteet, kuten lihapalat M, taipuisaan säiliöön D. Taipuisa säiliö D on, kuten selvimmin on esitetty kuvioissa 24 ja 25, edullisesti valmistettu samasta läinposaumattavasta, kaasua läpäisemättömästä aineesta kuin säiliö C. Taipuisa säiliö D on myös pääasiassa tasomainen, kuten kuviosta 24 voidaan nähdä, ja se käsittää suljetun pohjan 310 ja suljetut sivut 312. Saumat 310 ja 312 ovat edullisesti lämpösaumoja. Puolivälissä sijaitseva saumaosa 314, joka voi olla yksi ainoa suhteellisen leveä sauma tai kaksi erillistä hyvin lähellä toisiaan sijaitsevaa saumaa, on asetettu saumojen 312 väliin kahden täysin erillisen pussiosan 316 muodostamiseksi, joilla pussiosilla on avoimet ylä-päät. Pussissa D on edullisesti rei’ite 318 keskellä välisaumaa 314 ei ainoastaan erillisten, vaan myös toisistaan erotettavien pussiosien muodostami- 17 58296 seksi. Kuten tuonnempana kuvataan, niin osiin 516 jaettua pussia D voidaan edullisesti käyttää esim. pienehköissä lihamyymälöissä tai ravintoloissa, koska kaksiosaisessa pussissa D voidaan toinen osa erottaa toisesta ja käyttää sen sisältö koskemattakaan toisen pussin sisältöön, joka voidaan säilyttää pitkiäkin aikoja vaikuttamatta vahingollisesti siihen ja alistamatta sitä ympäristöilmalle.

Kuvioiden 22-29 suoritusmuotoa kuvattaessa mainitaan erityisesti lihapalojen M säilytys kaksiosaisessa pussissa D, joka nähdään parhaiten kuvioissa 25 ja 29. Laite 500 toimii pääasiassa samalla tapaa kuin laite 50, ja runko eli kehys 518 on oleellisesti rakenteeltaan samanlainen käsittäen pystyn tukikehyksen 520, johon on jäykästi kiinnitetty yläpuolinen kehys 522. Pussin kannatinkehyskin 502 on pääasiassa samanlainen rakenteeltaan kuin suoritusmuodon 50 kuljetinlaite 84.

Pussiin tarttuva osa 504 käsittää pystysuorasti edestakaisin liikkuvan etujakokanavaelimen 524 ja eteen- ja taaksepäin liikkuvan takajakokanavaeli-men 526. Etujakokanavaelimen 524 vastakkaiset päät on tuettu pystysuorasti liikkuviksi sen kumpaankin päähän asennettuihin laakerielimiin (ei-esitetty), jotka ovat samaa rakennetta kuin suoritusmuodossa 50. Laakerit on, kuten suoritusmuodossa 50, liukuohjatut kiinteillä pystytangoilla (ei-esitetty), jotka on kiinnitetty tukikehykseen 522. Etummaiselle jakokanavaelimelle 524 annetaan haluttu pystysuuntainen edestakaisliike ilmasylinteriasennelmalla 552.

Ilmasylineriasennelma 552 on nivelteisesti kiinnitetty kohdassa 554 tukikehykseen 522 sen männän varren 556 ollessa ulkopäästään jäykästi liitetty tukiulokkeeseen 558, joka on kiinteästi asennettu etujakokanavaelimen 524 keskiosaan. Etummaiseen jakokanavaelimeen 524 on muodostettu kanavia 540, jotka ovat yhteydessä etujakokanavaelimen 524 etäälle toisistaan asetettujen ylemmän ja alemman joustavan sulkutyynyn 544 imuaukkoihin 542. Lämpösaumaimen joustava tukityyny 546 on sijoitettu sulkutyynyjen 544 väliin.

Taaempi jakokanavaelin 526 on eteen- ja taaksepäin tapahtuvaa liikkumista varten ohjattavasti tuettu kahteen pääasiassa pystyasehtoiseen kääntö-varteen 548, jotka on yläpäistään nivelteisesti kiinnitetty yläpuoliseen tukikehykseen 522. Kääntövarsien 548 alapäät on nivelteisesti liitetty kahteen ulokkeeseen 550, jotka on kiinnitetty takajakokanavaelimen 526 vastakkaisiin päihin.

Liikevoima takajakokanavaelimen 526 siirtämiseksi etuasentoon välitetään jonkin verran eri tavalla kuin laitteessa 50. Ilmasylinteri 552 on asetettu pääasiassa pystyasentoon ja nivelteisesti kiinnitetty takajakokanavaelimen 526 yläpuolella sijaitsevalla tappi- eli nivelliitoksella 554 ylä- 18 58296 puoliseen kehykseen $22. Ilmasylinteriasennelman 352 männän varsi 556 on nivelteisesti liitetty kulmalenkistöön 558. Kulmalenkistö 358 käsittää etu-lenkin 36c ja takalenkin 362. Kuten kuviosta 23 nähdään, tässä käytetään kahta kulmalenkistöä, jotka on kytketty sidetankoon 363. Kumpikin takalenkki 362 on nivelteisesti liitetty takapäästään ulokkeeseen 364, joka on kiinnitetty pystykehykseen 320, ja etupäästään sidetankoon 363. Etulenkki 360 on myös nivelteisesti liitetty sidetankoon 363 samalta akselilta kuin takalenkki 362 sen etupään ollessa nivelteisesti kiinnitetty ulokkeeseen 366, joka on jäykästi liitetty taaemman jakokanavaelimen 326 takaseinämään.

Varsi 356 on jäykästi kiinnitetty tangon 363 keskiosaan. Kuten kuviosta 22 nähdään, niin ilmasylinteri 352 aktivoitaessa kulmalenkkimekanismin 35Θ lenkit 360 ja 362 ovat liikutettavissa pääasiassa aksiaaliseen suuntaukseen toistensa suhteen takajakokanavaelimen 326 painamiseksi etujakokanava-elintä 324 vasten samalla tapaa kuin laitteessa 50. Kuten kuviosta 22 nähdään, taaempi jakokanavaelin 326 käsittää myös ylemmän ja alemman joustavan tiivistys- eli sulkutyynyn 368, 368, jotka suurin piirtein asettuvat samalle linjalle etummaisen jakokanavaelimen 324 pystysuunnassa erillisten sulkutyyny-jen 344 kanssa. Takajakokanavaelimen 326 erillisten sulkutyynyjen 344 väliin on muodostettu ontelo 37C.

Suoritusmuodon 3CO pussinkiinnitysmekanismi, merkitty yleisesti 372, poikkeaa jonkin verran laitteessa 50 käytetystä pussinkiinnityemekanismiata.

Kuten kuvioista 27 ja 28 nähdään, on kaksi pussinkiinnitysmekanismia 372 asetettu poikkisuunnassa erilleen toisistaan takajakokanavaelimelle 328 pitämään mekaanisesti kiinni tai puristamaan pussin D yläreunat määräasennossa ylempiä sulkutyynyjä 368 vasten pussin D tultua käsin asetetuksi paikalleen, mutta ennen kuin pussi D on jakokanavaelimien 324 ja 326 välityksellä aikaansaadun imun hallinnassa. Kumpikin pussinkiinnitysmekanismi 372 käsittää ilmasylinteriasennelman 374, joka on kääntyvästi kiinnitetty sylinteripäästään niveleen 376, joka on vuorostaan kiinnitetty tukiulokkeeseen 378. Uloke ^ 378 on jäykästi kiinnitetty taaemman jakokanavaelimen 326 takaseinämään. Ilmasylinterin 374 männän varsi 380 on nivelteisesti kiinnitetty kohdassa 382 kiinnityslevyyn 384. Kiinnityslevy 304 on kääntyvästi liitetty pitimeen 386 nivelliitoksella 388 ja se käsittää alaspäin työntyvän osan, joka on vietävissä pussia D vasten tämän yläreunojen puristamiseksi taaemman jakokanavaelimen 326 ylempää sulkutyynyä 368 vasten. Samoin kuin suoritusmuodossa 50 on tässäkin pussinkiinnittimien 372 tehtävänä pitää pussin etukenttä paikallaan pussin takakentän ollessa takajakokanavaelimessä vallitsevan tyhjön vaikutuksen alainen.

19 58296

Laitteen 300 tyhjiöinti- ja kaasunlisäysmekanisrailla 306 on merkittäviä etuja laitteen 50 vastaavaan elimeen verrattuna. Mekanismiin sisältyy pysty ilmasylinteriasennelma, merkitty yleisesti 39C. Kuten parhaiten nähdään kuviosta 29» ilmasylinteriasennelma 390 on yhdistetty nivelliitoksella 394 kannattimeen 392. Kannatin 392 on liikkumattomasii kiinnitetty yläpuolisen kehysrakenteen 322 etuosaan.

Ilmasylinteriasennelman 390 alapää on jäykästi kiinnitetty poikittais-kannatteen 396 keskiosaan. Tarvittavan stabiliteetin saamiseksi poikittais-kannatteelle 396 on sen vastakkaisiin päihin kiinnitetty kaksi pystyä tuki-, tankoa 398 ilmasylinteriasennelman 390 ollessa sijoitettu jotakuinkin sen puoliväliin. Tangot 390 on yläpäistään kääntyvästi kiinnitetty nivelliitok-siin 400 kahden tukiulokkeen 402 avulla, jotka on kiinnitetty yläkehykseen 322. Nivel- eli tappiliitokset 400 ovat samanakselisia ilmasylinteriasennelman 390 yläpään nivelliitoksen 394 kanssa. Tankojen 390 alapäät on jäykästi kiinnitetty poikittaiskannatteen 396 vastakkaisiin päihin. Tangot 39G, poi-kittaiskannate 396 ja ilmasylinterin 39C seinäosa muodostavat pääasiassa ni-velkehyksen.

Sylinterin 390 männän varren 404 alapää on jäykästi kiinnitetty poik-kilevyyn 406, joka on asetettu poikittaiskannatteen 396 alapuolelle ja suurin piirtein sen suuntaiseksi. Poikkilevyä 406 liikutetaan edestakaisin ala-ja yläasatojen välillä, kuten kuviosta 29 nähdään.

Poikkilevyn 406 vastakkaisissa päissä on sivusuunnassa toisistaan välimatkan päässä sijaitsevia reikiä, joiden läpi menevät liukukosketuksessa pystysuorat snorkkelielimet, merkitty yleisesti 408. Kumpikin snorkkeli-elin 408 suuntautuu alaspäin ja käsittää.oleellisesti litteän onton osan — 410, johon on yhtenäisesti kiinnitetty ylälaippa 412. Kummassakin laipassa 412 on kanava (ei-esitetty), joka on yhteydessä onton osan 410 keskieeen kanavaan. Laippojen kanavat ovat suljettavasti yhteydessä taipuisaan letkuun (ei-esi-tetty) tms. niiden selektiiviseksi yhdistämiseksi tyhjön tai painekaasun lähteeseen.

Snorkkelilaitteiden 408 ohjaamiseksi kunnolla liikkumaan ylös- ja alaspäin on kummankin laipan 402 yläpuoleen kiinnitetty johdetanko 406, joka lähtee siitä ylöspäin pääasiassa yhdensuuntaisesti onton osan 410 pystyakselin kanssa. Kumpikin johdetanko 416 menee liukukosketuksessa laakerielimen 418 läpi, joka on jäykästi kiinnitetty poikkilevyn 406 yläpuoleen ilmasylinteri-•sennelman 390 ja toisen kannatintangon 398 välille melko lähelle viimeksi mainittua. Kummankin johdetangon 416 yläpäähÄn on jäykästi kiinnitetty vaste tai asennoituslaippa 420.

20 58296

Kuten nähdään, anorkkelilaitteet 408 on pystysuorasti ja liukuvasti poikkilevyn 406 varassa ja vietävissä taipuisan säiliön D sisään. Kun snorkkelin onton osan 410 alapää koskettaa lihapalaa M, sen alaspäinliike pysähtyy. Kuten parhaiten on näytetty kuviossa 29, vaikkakin toinen snorkkelilai-te 408 pysähtyy, toinen snorkkelilaite jatkaa laskeutumistaan kunnes sekin kohtaa säiliöön D pannun lihapalan M. Tällä järjestelmällä katsotaan olevan merkittäviä etuja laitteessa 50 käytettyyn snorkkelilaitteeseen verrattuna, etenkin siinä mielessä, että se paremmin takaa kunnollisen tyhjiöinnin. Snork-kelilaitteessa 408 ei taipuisa pussi D tyhjiöinnin aikana mene kovinkaan vähällä kasaan onttoon osaan 410 muodostettujen imuaukkojen 422 ympärille, koska nämä aukot sijaitsevat kauempana pussin viereisistä osista, jotka todennäköisesti menevät kasaan. Tällä tavalla on taipuisiin säiliöihin saavutettavissa helpommin tyhjö pääasiassa kaiken ilman poistamiseksi niistä.

Laitteeseen 500 sisältyy myös snorkkelin asennoitin, merkitty yleisesti 424» jonka tehtävänä on oikein suunnata snorkkelilaitteet 408 taaemman jakokanavaelimen suhteen, erityisesti niitä vietäessä ja vedettäessä pois säiliöstä D. Asennoitin 424 antaa enemmän pakkorohjatun snorkkelin asennoi-tuksen ja sitä pidetään suoritusmuodossa 50 käytettyä snorkkelinasennoitinta 258 parempana. Asennoitin 424 käsittää pääasiassa pystyn tangon 426, joka on jäykästi asennettu pystyasentoon takajakokanavaelimen 526 pystyseinälle. Tangon 426 yläpää on kääntyvästi kiinnitetty varteen 428 tappi- eli nivelliitoksella 450. Tämä tappiliitos 450 on myös yhdistetty lenkistöön, jossa on etulenkki 452 ja takalenkki 434· Etulenkki 452 ja takalenkki 454 on asetettu pääasiassa viistosti ylöspäin. Takalenkki 434 on takapäästään liitetty kääntyvästi piti-meen 436, joka on kiinnitetty yläkehykseen 322. Etulenkki 432 on takapäästään laakeroitu tukiulokkeeseen 438, joka on kiinnitetty poikittaiskannatteen 396 alapuoleen.

Kun taaempi jakokanavaelin 326 siirretään täysin etuasentoon, kuten kuviossa 22 nähdään, pystytanko 426 siirtyy myös eteenpäin kääntäen vartta 428. Varsi 428 kääntää lenkit 432 ja 434 samanakseliseen asentoon, kuten kuviosta 22 nähdään, ja siten pakkoasennoi snorkkelilaitteet 408 haluttuun kohtaan jakokanavaelimien 324 ja 326 väliseen aukon yläpuolelle, jolloin jako-kanavaelimet pitävät pussia D auki snorkkelilaitteiden pistämistä varten pussiin D ja niiden vetämiseksi pois siitä.

Laitteen 300 läinpösaumausmekanismilla 308 on oleellisesti sama rakenne kuin suoritusmuodon 50 lämpösaumausmekanismilla. Sen vuoksi ei lämpösau-mausmekanismia 308 kuvata muutoin kuin viittaamalla suoritusmuotoon 50.

58296

Keksinnön mukaisen pakkauskoneen molempien ylj-ä kuvattujen suoritusmuotojen, so. kuvioissa 1-20 esitetyn laitteen 50 ja kuvioissa 22-29 esitetyn suoritusmuodon 300 toimintaa selostetaan keksinnön pakkausprosessin kuvaamisen yhteydessä. Toiminnan kuvauksen yksinkertaistamiseksi viitataan useimmiten kuvioiden 1-20 laitteeseen 5C· Toisinaan tämän kuvauksen yhteydessä, etenkin kun on merkittävä ero näiden kahden suoritusmuodon toiminnan välillä, viitataan erityisesti kuvioiden 22-29 mukaiseen laitteeseen 50O.

Myös laitteen toiminnan peräkkäisohjausta selostettaessa kuvataan erilaisia käytettyjä ohjauslaitteita ja tällöin viitataan kuvion 21 pneumaattiseen vir-tau&kaavioon ja kuvioiden 21A ja 21B sähköisiin kaavioihin. Toimintaa ja pakkausprosessia kuvattaessa mainitaan myös aiemmin esittämättömien erilaisten rajakytkimien sijaintipaikka ja niistä puhutaan muutenkin lähemmin.

Viitaten ensiksi kuvioihin 1, 2 ja 5, laitteen 50 hoitaja asettaa ensiksi taipuisan säiliön C (tai kaksiosaisen taipuisan säiliön D) avoimeen oleellisen Jäykkään laatikkoon B. Erillisessä paikassa pannaan pakattava tuote, kuten lihapalat M, kuten kuviossa 5 nähdään, taipuisaan säiliöön eli pussiin C tai D. Kun haluttu lihamäärä on pantu pussiin, siirretään laatikko B sisältöineen pakkauslaitteeseen ja asetetaan kuljettimelle 84. Laatikko siirretään pituusakseliaan pitkin paikkaan, jossa sen vastakkaiset päät ovat oleellisesti yhtä etäällä ja sisäänpäin etu- ja takajakokanavaelimien 132 ja 134 vastakkaisista päistä. Kuljetin 84 on edeltäkäsin asetettu korkeudelle.

Kun laatikko B on näin asennoitu, taipuisan säiliön C avoin pää sijaitsee siten, että sen yläreunat pysyvät takajakokanavaelimen 134 etupinnassa olevien tyynyjen 186 imuaukkoja 188 vasten. Koneen runkoon 60 sisäl-tyy edullisesti takaläpän alhaallapitokisko 440 ja sivuläpän alhaallapitokis-ko 442 laatikon B ko. läppien pitämiseksi poissa koneenhoitajan tieltä laitteen 50 tai 3C0 toiminnan aikana.

Tänä aikana koneenhoitaja tarttuu pussin C tai D kenttiin sivusau-mojen ja avoimen yläpään kohdalta ja sitten käsin oikoo kenttien yläpäät pääasiallisesti rypyttömiksi sivujen yläreunojen ollessa pääasiassa toistensa suuntaiset. Sitten päästetään imu vaikuttamaan aukkoihin 188 kanavan 176 ja letkun 190 kautta, joka selektiivisesti yhdistetään tyhjöpumpun 124 kehittämään tyhjöön. Tyhjöpumppu 124 työskentelee edullisesti noin .635-735 ramHg tyhjöllä ja tämän tyhjön tehtävänä on pitää pussin C tai L takakenttä pääasiassa rypyttömänä ja painautuneena imuaukkoja 188 vasten. Ilmakehän paine vaikuttaa taipuisan pussin C tai D takakenttään taaemman jakokanavaelimen 134 sekä ylemmän että alemman tyynyn 186 imuaukoista 188. Koneenhoitaja voi 22 58296 selvästi nähdä takajakokanavaelimen 154» koska etujakokanavaelin on yläasen-nossa< ja takajakokanavaellnkln sijaitsee pääasiallisesti silmien tasolla.

Vaikka pussin C tai S yläreunat asetetaan edullisesti pääasiassa vaakasuoriksi, niin vähäinen väärinsuuntaus ei ole haitaksi toiminnalle. Tässä suhteessa on tärkeämpää, että pussin vastakkaiset kentät ovat sellaisessa asennossa, että ne voidaan lämpösaumata lämpösaumauskiskolla 280, mitä työvaihetta kuvataan lähemmin jäljempänä. Kolmea pituussuunnassa toisistaan välimatkan päähän asetettua vastetta eli rajtitinta 185 on edullisesti asennettu taaemmalle jakokanavaelimelle 154 auttamaan koneenhoitajaa asettamiaan oikein pussin C.

Kuviossa 12 näytetään automaattisen peräkkäisohjauksen alkuvaihe. Lämpösaumauskisko 280 on, kuten nähdään, taka- eli peräytysasennossa, snorkkelit 246 yläasennosea ja etummainen jakokanavaelin 152 on myös yläasennossa.

Kun koneenhoitaja on asettanut pussin C tai D kuvatulla tavalla taaempaa jakokanavaelintä vasten, ei häneltä juuri enempää vaaditakaan. Tätä pidetään tärkeänä seikkana inhimillisen erehtymismahdollisuuden vähentämisen kannalta· Kun pussia C pidetään käsin taaemman jakokanavaelimen 154 tyynyjen aukkoja 188 vasten, niin tyhjökytkin 445» ke, kuviota 21, tuntee tyhjön eli imun lisääntymisen imujohdoissa, koska aukot 188 on suljettu ilmakehän yhteydestä. Kun kytkin 445 tuntee, että saavutetaan noin 580-457 mmHG tyhjö, niin pussin kiinnityksen solenoidiventtiili 444 virroitetaan, kuten kuviossa 21 esitetään, paineilman päästämiseksi laitoksen normaalissa ilmanpaineessa suoritusmuodon 50 molempiin pussinkiinnityksen ilmasylintereihin 214 tai suoritusmuodossa 500 ilmasylintereihin 574· (Tässä selosteessa annetaan selvyyden vuoksi kummankin solenoidiventtillin kelälle ja itse venttiilille sama viitenumero). Kun näin tapahtuu, puseinkiinnitysmekanismit 198 (tai 572) — aktivoidaan pussin C tai 1) molempien kenttien ja etenkin etukentän kiinnittämiseksi mekaanisesti takajakokanavaelintä vasten, kuten parhaiten nähdään kuvioissa 8 ja 9 suoritusmuodon 50 osalta ja kuvioissa 27 ja 28 suoritusmuodon 500 osalta. Kun pussinkiinnittimet on aktivoitu, niin kiinnittimien mekaanisen kiinnitystoiminnan lisäksi tämä aktivointisignaali ilmoittaa myös, että pussi on oikein asetettu ja peräkkäisohjaus voi alkaa. Tämän jälkeen koneenhoitaja vie kätensä pois jakokanavaelimien tieltä ja aktivoi käsikäyttöisen kytkimen 446, joka nähdään kuvioissa 1 ja 21A. Tästä ajankohdasta lähtien on laitteen koko peräkkäistoiminta täysin automaattinen eikä sen hoitamisessa vaadita paljoakaan taitoa. Harvoja tapauksia, joissa vaaditaan koneenhoitajan apua, on silloin kun pussissa näyttää olevan ilmataskuja, jolloin koneenhoitajan ehkä pitää käsin painella pussin kenttiä ilmataskujen poistamiseksi; 25 58296 tätäkin voidaan yleensä tarvita vain suoritusmuodossa 50* mutta ei suoritusmuodossa 500.

Eäsikytkimen 446 käynnistys saa aikaan useita toimintoja. Ensiksikin kytkimen 446 sulkeminen aktivoi (so. virroittaa) etummaisen jakokanavaelimen solenoidiventtiilin 448* joka vuorostaan virroittaa käyttösylinteriasennel-raan 158 paineilman päästämiseksi sylinteriin 158 ja etummaisen jakokanava-elimen 152 liikuttamiseksi alaspäin* kuten kuviossa 12 on osoitettu. Käsikäyttöinen kytkin 446 aktivoi edelleen releen 449* esitetty kuviossa 21A* jonka tarkoitusta kuvataan jäljempänä.

Yläkehykseen 64 asennettu rajakytkin 430* nähdään parhaiten kuviossa 10* on asetettu aktivoitavaksi laukaisimella 431* joka on jäykästi kiinnitetty yläkehykseen 64* Kun aktivointi eli laukaisu tapahtuu* etujakokanavaelin 132 , on täysin ala-asennosea ja suurin piirtein samalla korkeudella kuin takajako- kanavaelin 134 kuten kuviosta 13 voidaan nähdä. Formaalisti suljettu kytkin 430 avautuu* kun etujakokanavaelin 132 on alhaalla* pussinkiinnittimien tekemiseksi toimettomiksi ja niiden siirtämiseksi pois tieltä* kun takajakokanava-elin 134 siirtyy etujakokanavaelintä 132 kohti.

Viitataan kuvioon 14* jossa snorkkelit 246 ovat feielä yläasennosea. Tällöin takajakokanavaelin 134 liikkuu eteenpäin ja pussinkiinnittimet deakti-voidaan* kun rajakytkin 430 on aktivoitu. Rajakytkin 430 aktivoi myös taka-jakokanavaelimen solenoidiventtiilin 432 aikareleen 452A avulla, kuten kuvioista 21 ja 21A nähdään* mikä sallii paineilman pääsyn käyttösylinteriin 214 takajakokanavaelimen siirtämiseksi eteenpäin. Kun rajakytkin 430 suljetaan (kte. kuviota 21A)* tämä vaikuttaa aikareleen 453 ohjaamiin virtapiireihin* Ensiksikin kytkin 455 aktivoidaan tyhjösolenoidin 456 varoittamiseksi ja — siten etujakokanavaelimen tyhjiöimiseksi. Kun etu- ja takajakokanavaelimien 132 ja 134 tyynyjen erillään toisistaan olevat imujatkot 144 ja 1ΘΘ imevät pussin V vastakkaiset puolet jakokanavaelimien yhteyteen näissä vaikuttavan tyhjön ansiosta* on pussin C etuosa etummaisen jakokanavaelimen 132 hallinnassa pussin takaosan eli -kentän ollessa taaemman jakokanavaelimen 134 hallinnassa.

Kun releen 452 aikakytkimen 452A aika kuluu loppuun* venttiili 452 sulkeutuu ja sylinteri 214 vaihtaa liikesuuntaa takajakokanavaelimen 134 siirtämiseksi taaksepäin, mikä on näytetty kuviossa 15* pussin ollessa avoimena* koska pussin kumpikin osa eoi kenttä on tyhjiöityjen etu- ja takajakokanavaelimien 132 ja 154 hallinnassa. Kun takajakokanavaelin 134 menee täysin taka-asentoon* se koskettaa rajakytkintä 457· Snorkkelien solenoidiventtiili 458* nähdään kuvioissa 21 ja 21A( virroitetaan paineilman syöttämiseksi snorkkelien t 24 5 82 9 6 sylintereihin 256 snorkkelien 246 laskemiseksi puesiin C, joka on avoimena snorkkelien alapuolella.

Snorkkelien asennoitin 258 (tai 424) pitää snorkkelit ennalta määrätyssä asennossa takajakokanavaelimen suhteen. Asennoitin 258 (tai 424) on asennettu takajakokanavaelimelle ja kääntää snorkkelilaitetta takajakokanavaeli-men eteenpäin- ja peräytysliikkeen mukaan. Tämä asennoitin on erityisen tärkeä asennoidessaan snorkkelin alapään aksiaalisesti avoimeen pussiin nähden. Snorkkelit asetetaan pääasiassa jakokanavaelimien 152 ja 154 puoliväliin ja siten keskeisesti pussin avoimeen suuhun nähden.

Snorkkelit 246 menevät pussin C avoimeen yläpäähän, kuten on pääasiallisesti esitetty kuviossa 15, taaemman jakokanasraelimen 154 ollessa peräytetty välimatkan päähän etummaisesta jakokanavaelimestä 152. Kuvioiden 1-20 suoritusmuodossa 50 asetetaan snorkkelien 246 alapäät määrätylle korkeudelle pussiin C jakokanavaelimien 152 ja 154 alapuolelle. Snorkkelien alapäiden avoimien esien täytyy olla täydellisesti pussin C sisäpuolella. Pussin seinät eli kentät sulkevat toisinaan snorkkelien imuaukot, jolloin koneenhoitajan on mahdollisesti vedettävä käsin pussin kentät imuaukoilta oikean tyhjöasteen saavuttamiseksi.

Kuvioiden 22-29 suoritusmuodossa snorkkelit "kelluvat" eli laskeutuvat sille tasolle, jossa snorkkelien 408 alapäät varsinaisesti koskettavat lihapalojen M pintaa, kuten parhaiten nähdään kuviossa 29. Sylinteri 590 siirtää poikkllevyä 406 alaspäin ja samalla poikkilevy kuljettaa snorkkelielimiä 408 alaspäin. Snorkkelien laipat 402 lepäävät poikkilevyn 406 päällä. Kun onton osan 410 alapää kohtaa pussiin C pannun lihapalan M, snorkkelin laskeutuminen pysähtyy vaikkakin poikkilevy 406 jatkaa alaspäinliikkumistaan yhdessä toisen snorkkelin 408 kanssa. Toinen snorkkeli jatkaa laskeutumistaan ~ niin kauan kunnes se kohtaa lihapalan M. Täten snorkkelielimien 408 ontot osat 410 menevät taipuisaan säiliöön eri korkeuksille ulottuen lihaan asti ja antaen siten paremman varmuuden siitä, että haluttu tyhjöaste saavutetaan - pussia käsittelemättä.

Snorkkelielimien laskeutuessa snorkkelien asennoitin 258 laitteessa 50 ja snorkkelien asennoitin 424 suoritusmuodossa 500 määrittää snorkkelien etäisyyden etu- ja takajakokanavaelimistä.

Viitaten kuvioon 11, tässä nähtävä snorkkelilaitteella 246 oleva lau-kaisuvarsi 461 iskee takajakokanavaelimen päälle asennetussa rajakytkimessä 464 olevaan varteen 462 signaalin antamiseksi, kun snorkkelit 246 ovat ala-asennossa. Kun kytkin 464 virvoitetaan näin, se avaa virtapiirin virran katkaisemiseksi releeltä 454 ja sulkee virtapiirin solenoidin 466 kelan virroittami- 25 5 82 9 6 seksi ja tyhjön kehittämiseksi snorkkelien 246 sisään, kuten nähdään kuvioissa 21 ja 2IA. Kun releeltä 434 on katkaistu virta, normaalisti suljettu aika-kytkin 452A sulkeutuu ja solenoldiventtiili 432 saa jälleen virtaa taaemman jakokanavaelimen siirtämiseksi eteenpäin.

Kun takajakokanavaelin siirtyy eteenpäin, rajakytkin 437 muuttaa virtapiirien tilan, kuten kuviossa 21A nähdään, katkaisten virran solenoidilta 436 ja virroittaan solenoidin 460 ja lakkauttaen siten tyhjön molemmilta ja-kokanavaelimiltä 132 ja 134. Kun sekunnin murto-osa on vain jäljellä, jäämä-tyhjö pitää pussia palkallaan kunnes jakokanavaelimet on puristettu yhteen.

- Koska jakokanavaalimien tyynyt ovat joustavat, pussin sisätila erotetaan ilmakehän yhteydestä. Snorkkelit ovat sulkemiskoekotuksessa pussin kenttien kanssa, jotka muodostavat snorkkelien osien ympärille onton kanavan. Kun säi- , liö eli pussi C on tehokkaasti suljettu ympäristöllisen yhteydestä, ilma vede tään pois säiliöstä C snorkkelien 246 läpi tyhjön synnyttämiseksi säiliön sisään. Sopivan tyhjön tason ajatellaan olevan suunnilleen alueella 635-733 &mHg. Kun solenoldiventtiili 468, nähdään kuvioissa 21 ja 21A, havaitsee tyhjön olevan mainitulla halutulla alueella, tyhjökytkin 468 sulkeutuu. Kytkin 470, jonka rele 449 on aiemmin sulkenut, ja suljettu tyhjökytkin 468 virroittavat typen solenoidiventtlilin 472 ja hlilidiokaidin solenoidivent-tiilin 474 kelat. Tyhjökytkin 470 virroittaa myös releen 476, joka vuorostaan avaa kytkimen 478 ja katkaisee tyhjön snorkkeleilta. Tyhjön ollessa katkaistuna syötetään ennalta määrätty määrä hiilidioksidia ja typpeä paineakuis-ta 118 ja 120 tyhjiöityyn pussiin C tai D.

Säiliöön lisätyn hiilidioksidin ja typen määrä voi vaihdella laajalla alueella riippuen pakattavasta aineesta ja sen määrästä sekä pussinrkooata - ja sen suljetusta tilavuudesta. Käytännössä paineakut kykenevät ottamaan vastaan mitatun kaasuvolyymin ennalta valitussa paineessa. Vain paineen tasoa muuttamalla voidaan muuttaa pussiin lisättävän kaasun määrää. Yhdessä esimerkissä lisätään 6,6 1 typpeä ja 6,6 1 hiilidioksidia pussiin C 34 häränliha-kiloa kohtif näin saadaan pussiin 30 96 hiilidioksidipitoisuus. Eri parametreistä riippuen voi lisätty kaasu vaihdella laajalla alueella 66-330 cm^/l kg lihaa kummankin kaasun osalta.

Taikka typellä ei katsota olevan minkäänlaista säilyttävää vaikutusta lihaan, arvellaan sitä käyttämällä päästävän pienempään hiilidioksidipitoisuuteen. Jos hiilidioksidipitoisuus on liian suuri, niin liha, kuten hä-ränllha, alkaa harmaantua tai tummua, mitä ei haluta. Täten typpi, periaatteessa inertinen kaasu, suorittaa tärkeää tehtävää pitäessään hiilidioksidipitoisuuden sellaisella tasolla, että liha el tummu ollessaan kauan alttiina 1 26 58296 hiilidioksidille. Prosessin tärkeäksi tekijäksi katsotaan tuoreen punaisen lihan luonnollisen värin ylläpitäminenjpitkänkin ajan, kuten 30-45 vuorokautta.

Hiilidioksidi on tärkeä vähentäeesään bakteerien lisääntymistä. Bakteereja on yleisesti aina lihan pinnassa· Aerobisten bakteerien lisääntymisen vähentämiseksi poistetaan ensiksi ilma ja sitten lisätään hiilidioksidia aerobisten bakteerien lisääntymisen estämiseksi; hiilidioksidilla on tärkeä vaikutus vähentäeesään tai ehkäistessään anaerobisten bakteerien lisääntymistä. Taikka tyhjiöinti on tärkeä vähentäeseään suuresti sisään suljetun ilman määrää, niin pussiin jää yleisesti vähän residuaali-ilmaa ja ilman hiilidioksidia voivat aerobiset samoin kuin anaerobiset bakteerit lisääntyä ajan mittaan. Tämä lisääntyminen voi olla haitallista ja saattaa bakteeritaeon nousemaan hyväksyttävien rajojen ulkopuolelle, kun laitetta 30 (tai 300) käytetään ruoka-aineiden, kuten tuoreen lihan pakkaamiseen.

Häistä syistä on sopivissa pitoisuuksissa käytetty hiilidioksidi tärkeä.

Prosessissa on myös tärkeätä, että tyhjiöinnin jälkeen taipuisassa säiliössä eli pussissa vallitseva paine vastaa oleellisesti ilmakehän painetta tai on hieman sen alapuolella. Tyhjiöidyn säiliön C ollessa kyseessä pussi on normaalisti tiivis lihan suhteen. Etenkin tuotetta pakattaessa suurimääräisesti pakkauksiin, esim. 2231450 kgsn pakkaukset, tekee olotila, jossa pussi C on kireällä, sen murtumisherkäksi. Samoin jos kaasun paine säiliössä C ja D ylittää ilmakehän paineen, pussi voi todella laajeta ja venyä. Pussia, joka laajenee tai paisuu ilmakehän painetta suuremman paineen vaikutuksesta, ei haluta käyttää ja se voi herkästi murtua käsittelyn aikana. Täten säiliön C pitäisi olla jotakuinkin vapaassa tilassa käsittelyn lopussa, jotta se olisi vähemmän herkkä murtumaan, siis päin vastoin kuin taipuisa pussi, joka on tyhjiöity tai joka on paisunut sisäisen paineen johdosta.

Tyhjön tai imun kytkin 468 virroittaa suljettuna ollessaan aikareleen 476, kuten edellä kuvattiin. Releeseen 476 sisältyy aikakytkin 480, joka avautuu, kun on kulunut riittävästi aikaa sen takaamiseksi, että halutut kaasumäärät on lisätty pussiin. Kytkimen 480 avaaminen katkaisee virran sole-noidiventtiilin 456 kelalta, mikä panee snorkkelit 246 liikkumaan ylöspäin ja pois pussista C. Releen 476 aikakytkin 482 avautuu myös virran katkaisemiseksi sonenoidiventtiileiltä472 ja 474 ja snorkkeleihin johtavien paine-akkujen sulkemiseksi ja niiden avaamiseksi haluttujen kaasumäärlan syöttämiseksi pussiin hiilidioksidi- ja typpisäiliöstä. Paineensäätimet 484 säätävät painetta ja siten kumpaankin paineakkuun lisätyn kaasun tilavuutta.

27 58296

Kuten kuviosta 17 nähdään, jakokanavaelimet 152 ja 134 pysyvät kosketuksessa pussin C sivuihin, niin että snorkkeleita 246 vedettäessä pois pussin C avoin yläpää pysyy myös oleellisesti suljettuna, koska joustavat kaksinkertaiset takasulkutyynyt ja niissä oleva kaasu pysyvät pääasiassa muuttumattomina. Myös koska säiliössä C tai S oleva kaasu on oleellisesti ilmakehän paineessa, niin ilma ei pyri menemään pussiin eikä kaasu poistumaan pussista.

Kun snorkkelit 246 ovat saavuttaneet yläasentonsa, rajakytkimet 486 menevät suljettuun asentoon. Bajakytkimien 486 sulkeutuminen saa aikaan aikareleen 488 virroituksen. Tämä virroittaa lämpösaumauskiskon solenoidi-venttiilin 492, jolloin paineilmaa syötetään ilmasylintereihin 284 lämpö-saumauskiskon 280 siirtämiseksi eteenpäin lämpösaumausasentoon. Kisko 284 lämmittää vierekkäiset pussin kentät lämpösauman muodostamiseksi. Releeseen 488 kuuluu myös aikakytkin 496, joka ajoitetaan avautumaan, kun haluttu lämpömäärä on käytetty saumauksessa. Tämän kytkimen avautuminen katkaisee virran solenoidilta 492 ja lämpösaumauskieko 284 peräytyy.

Tänä aikana on koko tyhjiöinti-, kaasunlisäys- ja lämpösaumausjakso, jolla on muuttuva kestoaika, esim. noin 15-25 s. kulunut loppuun Ja etummainen jakokanavaelin palaa alku- eli yläasentoonsa. Etummaisen jakokanavaelimen 132 liikkuessa ylöspäin rajakytkin 450 avautuu ja taaempi jakokanavaelin 134 liikkuu taaksepäin, koska solenoidiventtiililtä 452 on katkaistu virta* Pussi C ja laatikko B siirretään pois koneesta läppien sulkemista varten ja sitten kone onkin valmis uuteen työjaksoon.

Edellä olevan kuvauksen suhteen on ymmärrettävä, että siinä on selostettu ainoastaan tärkeimmät peräkkäisohjaukeen asiat ja että siinä voi tapahtua muita peräkkäistoimintoja, joita ei ole tässä kuvattu, mutta jotka on kaaviollisesti esitetty.

Vesihuolto 495 voidaan järjestää eri johtojen vedellä huuhtelemista varten, kuten kuviossa 21 on näytetty. Kun kytkin 495 suljetaan käsin, sole-noidiventtiili 498 virroittuu saaden huuhteluveden puhdistamaan johdot.

Kuviossa 2IB on esitetty tyhjöpumpun moottorin 500 sähkökytkentäkaa-vio. Siinä nähdään moottorin varokkeitus ja maadoitus. Johdot 502 ja 504 ovat samat kuin kuvion 21A sähköisen kaavion johdot 502 ja 504.

Räin käsitelty pakattu liha voidaan varastoida n. 3-10°C jäähdytysläm-pötiloihin niinkin pitkäksi ajaksi kuin 45 vuorokaudeksi vaikuttamatta epäedullisesti tuoreen lihan punaiseen väriin ja lisäämättä liiallisesti bakteerikantaa, olkoon sitten kyseessä aerobiset tai anaerobiset bakteerit, joiden määrä ei tällöin ylitä hyväksyttäviä rajoja.

28 58296

Eräs tärkeä tulos käsittelystä on, että pakattu lihatuote voi murentua luonnollisella tavalla homehtumatta. Esimerkiksi härän kylklpala, joka on pakattu yllä olevan mukaisesti, voidaan säilyttää noin 5-6°C lämpötilassa 15-30 vrk ja liha on sen jälkeen mureaa ja maukasta. Vanhenemia- tai mureu-tumisaikaa voidaan huomattavasti vähentää säilyttämällä liha korkeammassa lämpötilassa, kuten noin 10-15°C 3-5 vrk, jolloin lihalla on vielä punainen värinsä eikä sen bakteerimäärä ole muuttunut. Pakkauksen avaamisenkin jälkeen lihan säilymlsaika normaalissa ilmassa ja noin 3°C:ssa on suunnilleen 10 vuorokautta.

Vaikkakin edellä on yksityiskohtaisesti selostettu esillä olevan keksinnön erityisiä suoritusmuotoja, on ymmärrettävä, että kaikki ammattimiehelle selvät vastaavuudet on sisällytettävä patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön suoja-alaan.

Claims (8)

1. 29 58296
2. 1. Laite elintarvikkeita, erityisesti tuoreita lihakappaleita sisältävien muovipussien yläpään sulkemiseksi, jossa pussin (C) yläreunoihin tarttumista ja pussin aukaisemista varten on kaksi toisiinsa nähden liikuteltavaa tyhjöjakopäätä (132, 13*+; 32*+, 326), vähintään yksi tyhjiöintisnorkkeli (56; 306), joka voidaan laskea pussin aukkoon ja vetää sieltä pois, kaksi toisiinsa nähden liikuteltavaa tiivistyselintä (l*+2, 186; 3*+*+, 368) pussinaukon tilapäiseksi tiivistämiseksi tyhjö jakopäiden kanssa yhdensuuntaisesti snorkkelin ollessa laskettuna pussiin tai sieltä vedettynä ja pussinaukon sulkevan hitsaussauman valmistusta varten kaksi toisiinsa nähden liikuteltavaa hitsaustyökalua, tunnettu siitä, että molemmat tyhjöjakopäät (132, 13*+^ 32k, 326) kumpikin kannattavat toista tii-" vistyselintä (l*+2, 186; 3*+*+, 368) ja toista hitsaustyökalua (l*+8, 2Ö0).
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteen käyttöpuolelle päin oleva tyhjöjakopää (132; 32k) on toisen tyhjöjakopään (13*+; 326. paljastamiseksi sovitettu ylöspäin liikuteltavaksi.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite on tyhjöjakopäiden (132, 13*+; 32*+, 326) ja tyhjiöintisnorkkelin (56; 306) alapuolella pussin tukemiseksi varustettu korkeussuunnassa säädettävällä pöydällä (52; 302). *+. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen laite, tunnettu siitä, että molempien tyhjöjakopäiden (132, 13*+; 32*+, 326) tyhjöaukot (l*+0, lUU ja 178, 188) ovat siirretyt toisiinsa nähden.
5. 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että tiivis-tyselimet tyhjöjakopäissä (132, 13*+; 32*+, 326) käsittävät välimatkan päähän toisis- ” taan sovitetut ylä- ja alatiivistyspatjät (l*+2, l86·, 3*+*+, 368).
6. 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että hit-saustyökalut koostuvat pitkänomaisesta lämpösaumauskiskosta (28o) ja lämpösaumauk-sen tukityynystä (1½), jolloin lämpösaumauskisko on sovitettu suhteellisen liikkuvasti sitä kannattavaan tyhjöjakopäähän (13*+; 326) nähden.
7. 7. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että paljastettavassa tyhjöjakopäässä (13*+; 326) on pussinkiinnitin (198) pussin yläreunoja varten, joka puristaa yhteen pussin reunat, ennenkuin molemmat tyhjöjakopäät ovat tarttuneet niihin.
8. 8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että paljastettava tyhjöjakopää. (13**·, 326) ohjaa tyhjiöintisnorkkelia (56; 306) sen toimittamiseksi pussin aukolle. 30 58296