FI58270C - Knivvaessningsanordning - Google Patents

Description

ΙΓ3ΚΓ ΓβΙ rt1,KUULUTUSJULKAISU rfi0nn

toSTa lbj '11) utläggnincsskrift 5o2 7U

JgpS c (45) 12 011:31 's y ^ (51) K».ik.3/Im.a.3 B 24 D 15/08 SUOM I — FI N LAN D (21) P»t*nttlh»k#mu* —Pitvntwweknlng 762307 (22) Hakwnlsptlvt — AiwBknlniadag 11.08.76 (23) AlkupUvl—GMtl|h«ttdag 11.08.76 (41) Tulhit lulkMal — Bllvfc offmdlg 23.02.77 tantti, ja r.klsfrlh.llltw (44) NlhtMtolpt(wn,. kuUL|Utlc«m pvm.-

Patent· ocn regirtaratyralMn ' AnaMan uttagd och utUkriftan pubiicmd 30.09.80 " (32)(33)(31) Pyr>««r «uoikeu* —priority 22.08.7 5

Australia-Australien(AU) PC 2893/75 - (71) Wiltshire Cutlery Company Proprietary Limited, 36 Albert Road,

South Melbourne, Victoria, Australia-Australien(AU) (72) Peter Kingsley Bayly, Eltham North, Victoria, Australia-Australien(AU) (7*0 Berggren Oy Ab (5*0 Veitsenteroitin - Kniwassningsanordning Tämä keksintö kohdistuu veitsenteroittimiin ja erityisesti sellaisiin teroittimiin, joisa on tuppi tai suojus veitsen terää varten. Tällaisia teroittimen ja tupen muodostamia yhdistelmiä on esitetty US-paten-teissa 3,676,961 ja 3,77^,350.

Aikaisemmin tunnetuissa sovellutusmuodoissa esiintyy ongelmana se, että ne eivät teroita veitsen terää koko pituudeltaan. Tämä haitta vaikuttaa tällaisten sovellutusmuotojen käyttökelpoisuuteen veitsien yhteydessä keittiö- ja teollisuuskäyttöä varten, sillä näissä veitsissä käytetään hyväksi koko terän pituutta, esim. hakkuutarkoituk-sia varten. Lisäongelmana tällaisissa aikaisemmin tunnetuissa teroit-timissa on se, että niitä ei voida käyttää erilaisten teräsyvyyksien yhteydessä, ja erityisesti niiden käyttö on yleensä rajoittunut suhteellisen mataliin teriin. Useiden T,hakkuuveitsien" terät ovat esimerkiksi suhteellisen syviä ja siten niitä ei voi teroittaa aikaisemmin tunnettujen teroittimien avulla.

Esillä olevan keksinnön päätarkoituksena on saada aikaan teroittimen ja tupen muodostama yhdistelmä, joka sallii terän teroittamisen koko pituudeltaan. Keksinnön lisätarkoituksena on saada aikaan teroit- 58270 timen ja tupen muodostava yhdistelmä, jota voidaan käyttää suhteellisen syvien terien yhteydessä sekä terän syvyyksien suuresti vaihdellessa.

Tämän keksinnön pääasiallisimmat tunnusmerkit selviävät oheisesta patenttivaatimuksesta 1.

Keksinnön mukaisen teroittimen perusrakenne on sama kuin US-paten-tissa 3 774 350 esitetty ja kuvattu. Teroitin sisältää siis onton kotelon, siihen kääntyvästi asetetun kantavan elimen, joka tukee teroituslaitetta, sekä reaktioelimen sovitettuna toimimaan yhdessä koteloon asetetun terän kanssa. Aikaisemmin tunnetussa sovellutus-muodossa on reaktioelin kiinnitetty kantavaan elimeen, niin että teroittimen yhteydessä käytettävän terän syvyyttä rajoitetaan näiden kahden välisen sallitun suhteellisen liikkeen avulla. Esillä olevan keksinnön mukaisessa sovellutusmuodossa ovat kantava ja reaktioelin kuitenkin erillisiä, ja ne voidaan siirtää irti toisistaan huomattavan välimatkan päähän varsin syvien terien terot-tamista varten.

Tämän selostuksen seuraavissa kappaleissa on sellaisia suhteellisia käsitteitä kuin "ylä-” ja "ala-" käytetty keksinnön mukaisen sovellutusmuodon yhteydessä. Tällaisia käsitteitä käytetään vain mukavuuden vuoksi, eikä niiden avulla tahdota rajoittaa sitä tapaa, jolla teroittimet on määrä säätää käytön yhteydessä.

Keksinnön tärkeimpiä ominaispiirteitä sekä lisäominaisuuksia selostetaan yksityiskohtaisesti seuraavassa oheisiin piirustuksiin viitaten. Piirustukset esittävät kuitenkin sen, miten keksintö voitaisiin toteuttaa, joten keksinnön ominaisuuksien erityismuotoja ja -järjestelyjä (oli kyseessä sitten olennaiset tai vaihtoehtoiset ominaisuudet) ei ole ymmärrettävä keksintöä rajoittavina teki-j öinä.

Piirustuksissa esittää kuva 1 pituusleikkausta keksinnön eräästä sovellutusmuodosta eri osien ollessa asennoissa, joissa ne ovat silloin, kun veitsen terää ei ole asetettu tuppikoteloonj kuva 2 on yläkuvanto kuvan 1 mukaisesta rakenteesta; kuvat 3 ja 4 ovat poikittaissuunnassa kuvan 1 linjoja III-III ja 3 58270 IV-IV pitkin otettuja leikkauksia; kuva 5 on kuvan 1 kaltainen esittäen kuitenkin osat siinä asennossa, jossa ne ovat kun veitsen terä asetetaan koteloon; kuvat 6 ja 7 ovat kuvien 3 ja 4 kaltaisia otettuina kuitenkin kuvan 5 linjoja VI-VI ja vastaavasti VII-VII pitkin; kuva 8 on kuvan 2 linjaa VIII-VIII pitkin otettu pituusleikkaus; kuva 9 on voimakuvio, joka liittyy edellä olevissa kuvissa esitettyyn rakenteeseen.

Piirustuksissa esitetty kotelo 2 voi yleensä olla US-patentissa 3 774 350 esitettyä tyyppiä. Terää vastaanottavaa osaa 3 rajoittavat kotelon 2 vastakkaiset sivuseinät 4, yläseinä 5 ja pohja 6, aukon 7 sijaitessa kotelon 2 etupäässä. Kantava elin 8 on muodol-^ taan pitkänomainen ja sijaitsee terän vastaanottavassa osassa 3 ulottuen yleensä tämän osan pituussuuntaan ja ollen kääntyvästi yhdistettynä koteloon 2 aukosta 7 kaukana olevassa kohdassa. On suotavaa, mutta ei välttämätöntä, että kääntyvä liitos muodostetaan piirustuksissa esitetyllä tavalla - so. sisältäen lieriömäisen osan eli akselin 9, joka on tehty yhtenä kappaleena kantavan elimen 8 sisemmän eli takapään kanssa tai kiinnitetty siihen, sekä kotelon 2 kummassakin sivuseinässä olevat yhdessä toimivat syvennykset 11. Kumpikin syvennys 11 avautuu sopivimmin alaspäin kotelon pohjaa 6 kohden kuvissa esitetyllä tavalla, niin että lieriömäinen kääntöosa 9 voidaan ottaa irti syvennyksistä 11 kantavan elimen 8 vetämiseksi pois kotelosta 2 pääsyaukon 7 kautta. Taivutusjousi 12 pidättää tavallisesti kääntöosaa 9 syvennyksissä 11 ja esitetyssä erityisessä sovellutusmuodossa se pakottaa myös kantavan elimen 8 ulomman eli etupään kohti kotelon 2 yläseinää 5.

Mitä tahansa sopivaa taivutusjousta 12 voidaan käyttää, esitetyssä sovellutusmuodossa on kuitenkin käytetty lehtijousta, jonka yksi, pidätettynä oleva pää 13 sijaitsee kotelon 2 takaseinän 14 kohdalla tai sen vieressä ja jonka vastakkaisen pään muodostama osa 15 kiinnittyy kantavan elimen 8 alasivulle 16. Esitetyn suositeltavan jousijärjestelyn lisäpiirteenä on se, että jousen 12 väliosa 17 kiinnittyy kotelon pohjasta 6 esiinpistävään ulkonemaan 18 saaden aikaan vastavaikutuksen jousen 12 ja kotelon 2 välille, ja kuten kuvista näkyy, sijaitsee tämä vastavaikutusalue sopivimmin kantavan elimen 8 takaseinän 14 ja kääntöliitoksen välissä.

" 58270

Esitetyssä erityisessä sovellutusmuodossa kiinnittyy jousen 12 etuosa 15 liukuvasti kantavaan elimeen 8 sallien tämän kiinnitty-misalueen muuttumisen kantavan elimen 8 kääntöliikkeen aikana kään-töosan 9 ympäri. Järjestely on sellainen, että kääntöosa 9 sijaitsee alueiden välissä, joissa jousi 12 kiinnittyy kotelon pohjaan 6 ja vastaavasti kantavaan osaan 8 - so. katsottuna kotelon osan 3 pituussuuntaan. Lisäksi, kun veitsen terää ei ole kotelossa 2 kuvan 1 esittämään tapaan, pidättää taivutusjousi 12 kantavan elimen 8 ylimpään asentoonsa - so. asentoon, jossa se sijaitsee lähellä kotelon 2 yläseinää 5.

Kuvatunlainen kantavan kääntöelimen sisältävä järjestely on sellainen, että kantavan elimen 8 kääntöosa 9 kykenee liikkumaan alaspäin yhdessä toimivien syvennyksien 11 päällä olevien kaarevien laakeri-pintojen suhteen, jolloin tila kantavan elimen 8 sisäpään ja kotelon 2 yläseinän 5 välillä lisääntyy. Tällaisen liikkeen helppous auttaa teroitinlaitteen 19 "hypähtämisen" estämisessä veitsen terän suhteen, terän ollessa asetettuna nopeasti tuppikoteloon 2. Toisena etuna on se, että se saattaa myös auttaa suhteellisen syvien terien pistämisessä koteloon 2. Kantavan elimen 8 siirtymisen taaksepäin tällaisen liikkeen aikana estävät pidätinpinnat 21, joista kukin muodostaa sopivimman jatkeen takasivullaan oleviin vastaavasti kaareviin laakeripintoihin 11 ja jotka kulkevat poikittain kotelon pohjan 6 suhteen. Täten kantavan elimen 8 kääntö-osa 9 nojaa näitä pidätinpintoja 21 vastaan liikkuessaan poispäin kaarevista laakeripinnoista 11 ja niitä kohden.

Kantavan elimen kääntöosa 9 voidaan asettaa minkä tahansa sopivan etäisyyden päähän kotelon 2 takaseinästä 1*1, ja se sijaitsee sopivimman suhteellisessa asennossa taivutusjousen 12 eri reaktioalu-eisiin nähden, niin että huomattavampaa muutosta ei tapahdu kääntö-osan 9 ja jousen pään 15 välisen etäisyyden osalta kantavan elimen 8 kääntöliikkeen aikana. Tällä tavoin voidaan pääasiassa vakio-suuruinen paine kohdistaa teroitinlaitteeseen 19 pistettyyn veitsenterään.

Samalla tavoin kuin aikaisemmin tunnetussa US-patentissa 3 77*ί 350, voidaan kantavan elimen 8 etupäähän 22 päästä sopivimman käsiksi kotelon 2 etuosasta käsin kantavan elimen 8 vetämiseksi pois vaihtoa tai korjausta varten, ja teroituslaite 19 on asennettu kanta- 5 58270 vaan elimeen 8 kotelon aukon 7 viereen. Laite 19 on sopivimmin asennettu kääntyvästi samalla tavalla kuin aikaisemmin tunnetussa sovellutusmuodossa ja se voidaan muotoilla millä tahansa sopivalla tavalla - esim. kuten US-patentissa 3 774 350 tai 3 676 961 on esitetty. Teroituslaitteen 19 teroitussyvennys (ei näy) on myös sopivimmin asetettu kantavan elimen 8 ylimpään pintaan 2 4 (katso kuva 2) tehtyyn ohjausrakoon eli -uraan 23.

Reaktioelin 25 sijaitsee kotelon 2 yläseinän 5 ja kantavan elimen 8 vierekkäisen yläpinnan 24 välissä ollen kääntyvästi yhdistettynä ko-teloon 2 kohdassa 26 kiertoliikettä varten pääasiassa kantavan elimen kääntöosan 9 akselinsuuntaisen akselin ympäri. Kääntöliitos 26 sijaitsee sopivimmin kotelon yläseinän 5 vieressä kuvassa näky-vään tapaan ja pienen etäisyyden päässä sisäänpäin aukosta 7. Esitetyssä esimerkissä tuo etäisyys on pääasiassa sama kuin aukon 7 ja taivutusjousen 15 välinen etäisyys. Reaktioelimen 25 alaspäin pistävä takaosa 27 on järjestetty kiinnittymään kantavan elimen yläpinnan 24 osaan 28 kantavan elimen kääntöosan 9 ja kantavan elimen 8 ja taivutusjousen pään 15 välisen kiinnitysvyöhykkeen väliin. Elinten 8 ja 25 välinen kiinnitys muodostetaan sopivimmin yksinkertaisen no-jauskosketuksen avulla, niin että suhteellinen liukuva liike voi tapahtua osan 27 ja pintaosan 28 välillä elinten 8 ja 25 kääntyessä vastaavien kääntöelimiensä 9 ja 26 ympäri. Reaktioelimen 25 etuosa 29 6 58270 voi kiinnittyä kantavan elimen ohjausrakoon 23 kyseisen etuosan 29 (katso kuva 5) alapuolelle asetetun veitsenterän 32 yläreunaan 31.

Edelläolevasta seuraa, että käytännössä reaktioelimellä 25 on kolme reaktiokohtaa. Kääntöelimen 26 muodostama reaktiokohta on sijainniltaan kiinteä ja kahden muun reaktiokohdan 33 ja 34 (katso kuva 9) välissä, näiden kohtien liittyessä kantavaan elimeen 8 ja veitsen terään 32 ja muuttaen sijaintiaan veitsen terän 32 liikkuessa koteloon 2 tai siitä ulos. Optimituloksia varten olisi reaktioelimen 25 kaikissa sekä reaktioelimen 25 että kantavan elimen 8 kääntöasennois-sa kiinnityttävä kantavaan elimeen 8 kohdassa, joka on lähempänä kantavan elimen kääntöosaa 9 kuin se toimintalinja 35 (katso kuva 9), jota pitkin taivutusjousen pää 15 toimii kantavassa elimessä 8. Myös kolmen reaktiokohdan 26, 33 ja 34 tulisi sopivimmin olla järjestettyinä siten, että välissä olevan kohdan 26 kahteen muuhun kohtaan 33 ja 34 yhdistävät kaksi suoraa viivaa muodostavat kulman, joka on pienempi kuin 180° (sopivimmin suuruusluokkaa 120-130°).

Reaktioelimen 25 etuosa 29 sijaitsee sopivimmin kuvan 1 esittämässä kohdassa kiinnittyäkseen kantavan elimen 8 vieressä olevaan yläpintaan 24 tai ollen lähellä sitä, kun terää ei ole asetettu elinten 9 ja 25 väliin. Lisäksi tämä etuosa 29 sijaitsee sopivimmin hieman eteenpäin teroituslaitteesta 19 tai sen vieressä, kuten myös näkyy kuvasta 1. Täten tupen kuvassa 1 näkyvässä lepo- eli suljetussa asennossa jää vain vähän tai ei ollenkaan tilaa reaktioelimen 25 ja kantavan elimen 8 väliin kotelon 2 edessä. On lisäksi suositeltavaa, että tupen samassa asennossa jää vain pieni tila kotelon yläseinän 5 ja reaktioelimen 25 vieressä olevan pinnan 36 väliin. Tämä voidaan saada aikaan kuvatulla tavalla yläpinnassa 36 olevan syvennyksen 37 avulla, joka sijaitsee kotelon yläseinän 5 alapuolella ottaen vastaan osan tästä seinästä 5 reaktioelintä 25 nostettaessa ja muodostaen ylöspäin suuntautuvan portaan 38 tähän yläpintaan 36 kotelon yläseinän 5 etureunan 39 eteen (katso kuvat 1 ja 5). Yläseinän 5 etureuna 39 voi myös sijaita hieman sivuseinien 4 etuosan takana aukon 4l muodostamiseksi (kuvat 1 ja 2), jonka kautta reaktioelin 25 voidaan pistää, jolloin reaktioelimen 25 ja kantavan elimen 8 maksimisuuruinen erottuminen tulee mahdolliseksi, niin että teroituslaitteessa voidaan käyttää huomattavan syviä veitsenteriä.

Esitetyssä suositeltavassa sovellutusmyiodossa sisältää reaktioelin raon 42, joka kulkee takapään 43 ja alapinnan 44 kautta (katso kuvat 7 58270 3-8) lukuunottamatta alapinnan 44 osaa 45 (kuva 8), jota rajoittaa etuosa 29. Rako 42 vastaanottaa veitsenterän 32 yläosan terää asetettaessa tuppeen, ja sallii tämän terän 32 pistämisen ulos reaktioeli-men 25 takapään 43 ylitse (katso kuva 5).

Veitsenterän 32 ohjaus sivukallistumaa vastaan terottamisen aikana suoritetaan sopivimmin sivusuuntaisten ohjaussiipien 46 avulla, jotka on kiinnitetty kantavaan elimeen 8 liikkumaan yhdessä sen kanssa ja asetettu hieman taaksepäin teroituslaitteesta 19 (katso kuvat 1 ja 5). Tämä järjestely on sopivimmin sellainen, että veitsenterä joutuu ohjaussiipien 46 pidättävän vaikutuksen alaiseksi hyvin pian teroituslaitteeseen 19 kiinnittymisensä jälkeen. Kukin ohjaussiipi 46 voidaan tehdä samana kappaleena kantavan elimen 8 kanssa tai kiin-nittää erillisenä siihen (kuten esitetyssä sovellutusmuodossa). Jälkimmäisessä tapauksessa on suositeltavaa, että ne molemmat muodostavat osan yhdestä ainoasta rakenteesta 47, joka sijaitsee kantavassa elimessä 8 olevassa sopivalla tavalla muotoillussa ontelossa 48 (katso kuvat 3-7) tullen pidätetyksi tämän ontelon vaikutuksesta. Ohjausrakenne 47 voidaan valaa tai tehdä muulla tavalla muovista, samoin myös muut komponentit, kuten esim. kotelo 2, kantava elin 8 ja reak-tioelin 25.

Esitetyn suositeltavan sovellutusmuodon ominaispiirteenä on se, että veitsenterä 32 voidaan asettaa koteloon 2 riittävään syvyyteen, niin että terän 32 tyvi eli kanta 49 ulottuu teroituslaitteen 19 yli tai ainakin tämän laitteen 19 teroituselementtien yli (katso kuva 5). Tällä tavoin voidaan leikkuuterä 51 teroittaa pääasiassa koko pituudeltaan erityisesti siksi, että terän 32 kärki 52 pakotetaan kosketukseen teroituslaitteen 19 kanssa tupen suljetusta asennosta johtuen terää 32 alunperin asetettaessa. Tyven 49 siirtymän teroituslaitteen 19 yli ei tarvitse olla suuri, ja tuki 53 on tarkoitettu kiinnittymään terän leikkuureunaan 51, sopivimmin tyven 49 viereen terän 32 tukemiseksi sopivaan asentoon sen takaisinvetämistä varten teroituslaitteen 19 yli. Tukena 53 voi toimia levy tai kiila, joka ulottuu kantavassa elimessä 8 olevan terän vastaanottavan raon poikki, mutta esitetyssä suositeltavassa järjestelyssä se on tehty samana kappaleena ohjausrakenteen 47 ohjaussiipien 46 kanssa liittäen nämä keskenään yhteen.

Haluttaessa voidaan terän tuen viimeksimainittua ominaispiirrettä käyttää myös tupen ja teroittimen muodostamassa yhdistelmässä ilman 8 58270 muita tässä selostuksessa kuvattuja ominaisuuksia. Tätä erikoispiirrettä voidaan siten soveltaa teroittimeen aikaisemmin tunnettujen US-patenttien 3,676,961 ja 3,774,350 mukaisesti.

Esillä olevan sovellutusmuodon sisältämä kotelo 2 voidaan kiinnittää tukeen pääasiassa samalla tavalla kuin on selostettu ja kuvattu US-patentissa 3,774,350. Kotelon 2 pääosa voidaan siten irroitettavas-ti kiinnittää pohjarakenteeseen 54 salpalaitteen 55 välityksellä, ja pohjarakenne 54 voidaan kiinnittää tukeen millä tahansa sopivalla tavalla.

Edellä olevasta selostuksesta käy ilmi, että keksintö saa aikaan useita etuja aikaisemmin tunnettuihin rakenteisiin nähden, ja että nämä edut saavutetaan suhteellisen yksinkertaisella tavalla. Mahdollisuus veitsen terän teroittamiseen koko pituudeltaan on arvokas, samoin kuin tupen kyky ottaa vastaan erisyvyisiä teriä. Lisäetuna on pääasiassa vakiosuuruinen vääntömomentti, jonka taivutusjousi aiheuttaa kantavaan elimeen huolimatta tämän asennosta.

Useita vaihdoksia, muunnelmia ja/tai lisäyksiä voidaan tehdä esillä olevaan keksintöön eroamatta sen suojapiiristä, joka on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa.

Claims (6)

1. 9 58270 ' Patenttivaatimukset
2. 1. Veitsenteroitin sisältäen: onton pitkänomaisen kotelon (2), jonka etupäässä on aukko (7)» kantavan elimen (8) kotelon (2) sisällä ulottuen yleensä sen pituussuuntaan ja varustettu sisäisellä pääteosalla, joka on kääntyvästä laakeroitu koteloon (2) akselille (9) jonkin matkaa aukosta (7) sisäänpäin, jolloin kääntökohdan akseli (9) kulkee poikittain kotelon (2) pituusakselin suhteen, niin että kantavan elimen (8) käähtöliike aiheuttaa, että sen etuosa liikkuu edestakaisin kotelon (2) yläseinän (5) suhteen, teroitus-laitteen (19) asennettuna kantavan elimen etuosaan (22) aukon (7) " viereen, jousielimen (12), joka painaa kantavaa elintä (8) kotelon yläseinää (5) vasten, ja reaktioelimen (25), joka sijaitsee ainakin osittain kotelon (2) sisällä, tunnettu siitä, että " reaktioelin (25) on asetettu kantavan elimen (8) yläpinnan (24) ja kotelon yläseinän (5) väliin ollen kääntyvästi yhdistettynä koteloon (2) kiertoliikettä varten pääasiassa kantavan elimen kääntö-akselin suuntaisen akselin ympäri, joka sijaitsee edellä mainitun akselin ja aukon (7) välissä, ja että reaktioelin (25) sisältää takaosan (27), joka lepää vasten kantavan elimen yläpintaa (24) kääntöakselien (9, 26) välissä olevassa kohdassa, ja etuosan (29), joka sijaitsee aukon (7) vieressä olevan yläpinnan (24) päällä, jolloin veitsen terä, joka on työnnetty koteloon (2) aukon (7) kautta joutuu kosketukseen teroituslaitteen (19) kanssa ja aiheuttaa kahden elimen (8, 25) etuosien (22, 29) erottumisen, reaktio-elimen (25) takaosan (27) jäädessä kosketukseen kantavan elimen (8) kanssa kummankin elimen (8, 25) resultoivan kääntöliikkeen aikana.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen veitsenteroitin, tunnet-t u siitä, että jousielin (12) toimii vasten kantavan elimen (8) alapuolta (16) teroituslaitteen (19) ja kantavan elimen kääntökohdan akselin (9) välissä olevassa kohdassa ja että molempien elimien (8, 25) kaikissa kääntymisasennoissa reaktioelimen (25) takaosa (27) lepää kantavan elimen yläpinnalla (24) kohdassa, joka sijaitsee kantavan elimen kääntökohdan akselin (9) ja sen voiman, jonka jousielin (12) aiheuttaa kannattavaan elimeen (8), toimintalinjan (35) välissä.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen teroituslaite, tunnettu siitä, että reaktioelin (25) ja kantava elin (8) toimivat yhdessä pääasiassa sulkeakseen aukon (7), kun veitsen terää (32) 10 58270 ei ole asetettu näiden kahden elimen (25, 8) väliin ja että aukko (41) on sovitettu kotelon yläseinän (5) etuosaan, niin että reak-tioelin (25) voi kulkea sen läpi näiden kahden elimen (25, 8) etuosien (29, 22) ollessa toisistaan erotettuina,
5. 4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen veitsenteroi-tin, tunnettu siitä, että tuki (53) on sovitettu kantavaan elimeen (8) teroituslaitteen (19) sisällä kohtaan, jossa se voi levätä vasten ja tukea koteloon (2) pistettyä veitsenterää (32) siten, että terän (32) koko reuna (51) sijaitsee teroituslaitteen (19) sisäpuolella.
6. 1. Skärpningsanordning för en kniv, innefattande ett ihäligt läng-sträckt hölje (2) med en öppning (7) vid en främre del av höljet (2), ett bärorgan (8) som är beläget inuti höljet (2) och sträcker sig huvudsakligen i dess längdriktning och är försett med en inre änd-del, vilken är svängbart lagrad vid höljet (2) pä en axel (9) pä avständ inät frän öppningen (7), varvid svängningspunktens axel(9) sträcker sig vinkelrätt mot höljets (2) längdaxel, sä att bärorganets (8) svängningsrörelse ästadkommer att en främre del (22) av bärorga-net förflyttas fram och tillbaka i förhällande tili en övre sida (5) i höljet (2), ett skärpningsorgan (19) vilket är monterat pä bärorganets främre del (22) intill öppningen (7), en fjäder (12) vilken pressar bärorganet (8) mot höljets Övre sida (5) och ett ansättnings-organ (25), vilket ätminstone delvis är beläget inuti höljet (2), kännetecknad av att reaktionsorganet (25) är beläget mellan bärorganets (8) övre yta (24) och höljets Övre sida (5) och är svängbart förbundet med höljet (2) för rörelse kring en axel som sträcker sig huvudsakligen parallellt med bärorganets svängningsaxel och som är belägen mellan sistnämnda axel och öppningen (7), och att reaktionsorganet (25) har en bakre del (27) som anligger mot bärorganets övre yta i en punkt mellan svängningsaxlarna (9, 26), och en främre del (29), som ligger ovanpä den övre ytan (24) i närheten av öppningen (7), varigenom ett knivblad (32) som skjuts in i höljet (2) via öppningen (7), koramer i kontakt med skärpningsorganet (19) och ästadkommer en at3kiljande rörelse av de tvä organens (8, 25) främre ändar (22, 29) under det att reaktionsorganets (25) bakre del (27) förblir i kontakt med bärorganet (8) under den resulterande svängningsrörelsen för vart och ett av de tvä organen (8, 25).