FI58042C - Vaetskeroek innehaollande aetbart kollagenhoelje och foerfarande foer framstaellning daerav - Google Patents

Description

rrrujL’zi Γβ1 kuulutusjulkaisu γ 0 η Α η W 11 UTLÄGGNINOSSKRIFT 5 804 2

^ (4S) t J

(51) Kv.ik?/i«t.a.3 A 22 C 13/00 SUOMI —FINLAND (21) P»M«ttlhuk*imi· — PMtntaMftknlng 1181/74 (22) HaktmltpUv·—AiMSknlnpdtf 19.04.74 (23) Alkupllvl—Glltl|h«t*d«f 19.04.74 (41) Tullut julki*· ksi — Bllvit off«ncll| 25.10.74

Patentti-]· rekisterihallitus (44) NIhtivftksIpanon jt kuuL|ulk»l*m pvm. — Q Q

Patent- och registerstyrelsen Amtksn utltgd och utUkrift*n public·™) 29.O0.0O

(32)(33)(31) Pyydetty «tuoikaus —Begird priority 24.04.73 USA(US) 354053 Toteennäytetty-Styrkt (71) Devro Inc., Somerville, New Jersey, USA(US) (72) Albert Thomas Miller, Somerville, New Jersey, USA(US) (74) Oy Kolster Ab (54) Nestesavua sisältävä syötävä kollageenipäällys ja menetelmä sen valmistamiseksi - Vätskerök innehällande ätbart kollagenhölje och förfarande för framställning därav Tämän keksinnön kohteena on kollageenista kovettamalla saumattoman putken muotoon valmistettu syötävä kollageenipäällys, jolle on tunnusomaista, että se sisältää tasaisesti dispergoituna 0,01-1 paino-osaa nestesavua yhtä kollageeni-kiintoaineen paino-osaa kohti, jolloin nestesavu on lisätty hapon paisuttamaan kollageeniin ennen tämän pursottamista saumattomaksi putkeksi.

Aikaisemmissa patenteissa on esitelty monta tapaa syötävien kollageenipääl-lysten ja -kalvojen valmistamiseksi. 1930-luvulta lähtien on tunnettu päällysten valmistus pursottamalla paisutettuja kollageenikuituja varsinkin Beckerin US-pa-tentteihin 2 046 54l ja 2 056 596 perustuvalla menetelmällä. Liebermanin US-paten-tissa 3 123 653 on esitetty erittäin ohutseinäisten kollageenipäällyst en valmistus hapolla paisutetusta kollageenifibrillejä sisältävästä pursotusmassasta, jonka kuiva-ainepitoisuus on 2,5-6 %, pursottamalla juokseva massa (geeli tai dispersio) putkimaisessa muodossa väkevään ammoniumsulfaattilluokseen, joka koaguloi ja kovettaa putkimaisen kappaleen, joka sitten pestään, parkitetaan, plastisoidaan neste-hauteissa ja kuivataan sen ollessa täytetty paineenalaisella kaasulla. US-paten-tissa 3 535 125 Fagan paransi tätä prosessia pursottamalla hapon paisuttamista kollageenifibrilleistä koostuvaa pursotusmassaa putkimaisessa muodossa ammoniakki- 2 58042 kaasun, joka koaguloi putken ja kannattamalla putkea liikkuvalla hihnalla, kunnes ammoniakki on neutraloinut pursotusmassassa olevan hapon. Tässä US-patentissa esitellään itse asiassa kaksi prosessia. Ensimmäisessä (kuvattu sen esimerkeissä 1-3) pehmennän lisätään pursotusmassaan, eikä putkimaista kappaletta tarvitse käsitellä nestehauteisisa ennen putkipäällyksen kuivausta sen ollessa täytettynä paineenalai-sella kaasulla. Tämä on siis täysin kuiva prosessi. Toisessa menetelmässä (esimerkit 5-7) hapon paisuttamista kollageenifibrilleistä koostuva pursotusmassa ei sisällä pehmennintä putkea muodostettaessa ja putkea käsitellään nestemäisissä pesuja pebmennyshauteissa ennen kuivatusta. Millerin US-patentin 3 661 811 mukaisesti syötäviä kollageenikalvoja on tehty pursottamalla hapon paisuttama kollageenipur so-tusmassa, joka sisältää sieniproteaasilla, vedellä ja pehmentimellä käsiteltyä kollageenia.

US-patartin 3 535 125 mukaisissa prosesseissa on tiettyjä epäkohtia. Ensimmäisessä prosessissa on kuoren märkälujuus ammoniakkikaasussa tapahtuvan koaguloin-nin jälkeen melko vähäinen, mikä vaikeuttaa päällyksen käsittelyä, so. sen siirtämistä kuivurin läpi rikkoutumatta. Toisessa prosessissa valmistettu päällys (joka sitä käytettäessä makkaxanpäällyksenä jälleen hydratoituu tietyistä sen sisälle pakatun lihaemulsion sisältämästä kosteudesta, muuttuu seisotettaessa ulkonäöltään hieman maitomaiseksi, mitä kuluttajat pitävät negatiivisena. US-patentin 3 661 811 mukaisesti valmistettu kalvo menettää kirkkautensa ollessaan pitkäaikaisessa kosketuksessa kosteisiin ruoka-aineisiin. Kaikki nämä haitat ovat vähäisempiä esillä olevassa keksinnössä, jossa käytetään nestesavua hapon paisuttamassa kollageeni-pursotusmassassa.

Nestesavu on hyvin tunnettu aine tai aineiden luokka, jota nimitetään myöskin "nestesavuliuokseksi", "puusavutiivisteeksi", "puusavun vesitiivisteeksi", "savunesteeksi", puusavutisleeksi", "tiivistetyksi savuksi", "tiivistetyksi savu-liuokseksi", "luonnonpuusavumausteeksi", "selluloosaa sisältävistä aineista saaduksi tisleeksi" ja "savumausteiden nest anäiseksi vesiliuokseksi", Nestesavuja tunnetaan erilaisia ja kaikkia uskotaan voitavan käyttää puheena olevassa keksinnössä.

Nestesavu on usein luonnollisten puusavumausteiden liuos, joka on valmistettu polttamalla puuta, esim. hikkoria tai vaahteraa, ja johtamalla luonnolliset savumausteet nesteeseen, esim. veteen. Vaihtoehtoisesti voidaan käytettävä neste-savu saada puun pyrolyysistä, so. hajottamalla puukuituja erilaisiksi aineosiksi, jotka tislataan puutähteestä. Useimmat nestesavut ovat hyvin happamia, joskin on saatavissa myös joitakin osittain neutraloituja nestesavuja. Nestesavua voidaan käyttää laimentamattomana, kuten se on ostettaessa tai se voidaan laimentaa vedellä tai muulla sopivalla laimennusaineella.

Nestesavu, jota pidetään parhaana tässä keksinnössä käytettäväksi, on luon-nonpuusavumausteid en liuos. Tämä nestesavu valmistetaan polttamalla rajoitetusti havupuuta ja absorboimalla näin kehitetty savu vesiliuokseen valvotuissa olosuh- 3 58042 teissä. Rajoitettu poltto pitää eräät haitalliset hiilivetyseokset tai tervat liukenemattomassa muodossa, niin että nämä voidaan poistaa valmiista nestesavusta. Näin absorboidaan tässä prosessissa suotavat puumausteaineosat liuokseen tasapainotetussa suhteessa ja haitalliset aineosat voidaan poistaa. Saadussa nestesavu-liuoksessa ovat kaikki parhaina pidetyt savumaut edustettuina, eikä niistä mikään ole muita voimakkaampi. Parhaana pidetyn tyypillisen nestesavun valmistuslaitettä ja -menetelmää on kuvattu lähemmin US-patentissa n:o 3 106 U73.

Yhdysvalloissa ovat elintarvikkeita valvova ministeriö ja maatalousministeriön lihantarkastusosasto hyväksyneet tietyt nestesavut elintarvikkeissa käytettäväksi ja monia on saatavissa kaupassa, esim. "Charsol" ja "Charoil" valmistaja Red Arrow Products Co., Milwaukee, Wisconsin; "Liquid Hickory Smoke", valmistaja Hickory Specialities, Inc., Ocala, Florida; ja "Griffith's Natural Smoke Flavor", valmistaja The Griffith Laboratories, Inc., Chicago, Illinois.

Nestesavua on aikaisemmin käytetty kollageenipäällysteen parkitusaineena, mutta sitä ei ole käytetty milloinkaan samalla tavalla kuin puheena olevassa keksinnössä. Beckerin US-patenteissä 2 103 138 ja 2 157 319 ja Braunin US-patentissa 2 852 812 käytetään nestesavua kovettavana aineenajo valmistetun kollageenipääl-lyksen peittämiseksi ja se kiinnitetään huuhtomalla, ruiskuttamalla, maalaamalla tai upottamalla hauteeseen pursutetun päällyksen ulkopinnalle, joka päällys on kuituinen vuotakollageenipäällys.

GB-patentin 1 122 505 mukaisesti parkitetaan pursutettu, vuotakollageeni-fibrillejä käsittävä päällys antamalla nestesavun vaikuttaa jo tehtyyn päällykseen pH-arvon ollessa 1+,0-7,0.

Liebermanin US-patentissa 3 1+13 129 käytetään nestesavua pehmenny shaut ees s a pelkistävän sokerin korvikkeena jo tehtyä kollageenipäällystä varten.

Saksalaisessa patentissa 671 953, jossa käytetään eläinnahkojen aineista saatuja, paisutettuja kuitumassoja erilaisten "muotoelementtien" valmistamiseksi, lukuunottamatta nimenomaan "makkarankuoria" (päällyksiä), puhutaan yleisti, ilman yksityiskohtia, savutiivisteen mahdollisesta käytöstä lisäaineena kollageenikuitu-massassa, josta muovataan muotoelementti ja sen mukaisesti käytetty savutiiviste ei ala vaikuttaa kovettavasta tai parkitsevasti kollageeniin ennen kuin vasta prosessin myöhonmässä vaiheessa, kun muotoelementtiä kuivataan.

Missään aikaisemmassa patentissa ei opeteta käyttämään nestesavua kollageeni-päällyksessä ennen päällyksen pursotusta ja valmistusta. Puheena olevan keksinnön prosessissa viedään nestesavu hapon paisuttaman kollageenin nestenäiseen massaan ennen tämän pursottamista putkeksi tai kalvoksi (jossa se alkaa vaikuttaa paisuneeseen kollageeniin, kuten Teologiset tutkimukset osoittavat). Haluttaessa voidaan myös käyttää muita aineosia, joita normaalisti käytetään päällyksen tai kalvon valmistuksessa, esim. selluloosaa, tärkkelystä, karboksimetyyliselluloosaa, albumiinia yms., ja niitä käytetään tällöin samalla tavalla ja yhtä suurina määrinä 11 58042 kuin jos nestesavua ei käytettäisi.

Nestesavun voi syöttää hapon paisuttamaan kollageeniin halutulla tavalla. Mieluiten se joko sekoitetaan happoon (joka voi olla mikä tahansa tavallisesti käytetty happo, mieluiten maitohappo tai kloorivetyhappo), jota käytetään geelin valmistuksessa, tai se voidaan sekoittaa paisuneeseen kollageenimassaan tai -geeliin ja jakaa tasaisesti koko massaan. Koska nestesavu on yleensä hyvin hapanta (pH-arvo usein 2,5 tai pienempi), se sopii yhteen geelirakenteen kanssa ja se voi jopa korvata osan normaalisti käytetystä paisuntahaposta.

Käytetyn nestesavun tarkka määrä riippuu valmistettavan, syötävän kollageenin halutuista ominaisuuksista ja se voi vaihdella suuresti. Käytetyn nestesavun koostumus ja väkevyys määräävät suurelta osin käytettävän määrän. Sopiva määrä on 0,01-1,0 osaa nestesavua kiinteän kollageenin 1 osaa kohti (perustuu laimentamat-tomaan nestesavulluokseen sen nykyisin kaupatussa muodossa) ja parhaana pidetään 0,1-0,2 prosentin määrää.

Joskin keksinnön parhaina pidetyissä muodoissa käytetään nestesavua hapon paisuttaman kollageenipursotusmassan valmistamiseksi, joka sitten pursotetaan ja jota käsitellään Faganin US-patentissa 3 525 125 kuvattujen prosessien mukaisesti ja käyttäen siinä kuvattua laitetta, ei keksintöä ole pidettävä tällä tavoin rajoitettuna, koska nestesavua sisältävän pursotusmassan voisi valmistaa muilla tunnetuilla menetelmillä, esim. aikaisemmin mainittujen patenttien mukaisesti. Tässä käytetty, hapon paisuttama kollageeni voi myös olla kollageenifibrillien tai -kuitujen muodossa, koska keksinnön edut voidaan saavuttaa kummallakin muodolla. Ilmeistä on, että keksinnön mukainen tapa käyttää nestesavua pursotusmassassa on laajasti sovellettavissa, koska nestesavua voitaneen käyttää menestyksellisesti kaikissa aikaisemmissa, hapon paisuttamissa kollageenipursotusmassoissa siitä riippumatta, onko kollageeni fibrillien tai kuitujen muodossa ja onko se saatu tuoreista vuodista, kalkitetuista vuodista, vuodista, joista on poistettu kalkki, suolatuista vuodista tai entsyymein käsitellyistä vuodista ja siitä, koaguloidaanko putkimainen päällys tai kalvo pursotuksen jälkeen hauteessa, esim. ammoniumsulfaatilla tai natriumsulfaatissa tai ammoniakkikaasussa tai muilla tavoin, ja riippumatta lisäksi käytetyistä kovetus- tai parkitusvaiheista ja pehm en ny s haut ei st a. Pursotettua päällystä tai kalvoa edelleen käsiteltäessä on laite ja prosessi tietenkin sovitettava käytetyn pursotusmassan mukaan. Milloin tehdään päällyksiä, varsinkin makkaran-päällyksiä, puheena olevan keksinnön prosesseilla, niitä voidaan käyttää joko läm-pökarkaistuina tai karkaisanattomina, riippuen käyttötarkoituksesta· 5 58042

Nestekaasulla on verkkoutusvaikutus hapon paisuttamaan kollageeniin ennen pursotusta, mikä käy ilmi hapon paisuttamilla kollageenipursotusmassoilla tehdyistä vertailevista Teologisista tutkimuksista käyttäen pursotusmassoja, joista toinen sisältää nestesavua, mutta toinen ei. Lisäksi nestesavulla on selvä vaikutus kollageeniin pursotuksen jälkeen, mutta ennen kuivatusta, mikä käy ilmi, kun verrataan kollageenipäällysten ja -kalvojen märkävetolujuuksia prosessin aikana.

Saaduilla syötävillä kollageeneilla, jotka sisältävät kauttaaltaan suhteellisen tasaisesti dispergoitua nestesavua, on suuremmat vetolujuudet ja kirkkaampi kalvo, mikä on tärkeää monissa sovellutuksissa, esim. makkaranpäällyksinä ja syötävinä kalvoina.

Seuraavat esimerkit valaiset keksinnön tiettyjä, parhaina pidettyjä tuotteita ja menetelmiä ja niissä verrataan keksinnön mukaisia syötäviä kollageenipääl-lyksiä päällyksiin, jotka on valmistettu käyttämättä nestesavua pursotusmassassa. Eri ominaisuuksien määrittelyssä viitataan seuraaviin koetusmenetelmiin.

1) Murtolujuus prosessissa. Kunkin märkäkäsittelyvaiheen jälkeen leikataan märän päällyksen osia jatkuvasta putkesta ja niitä rasitetaan yksinkertaisessa mittauslaitteessa (Chatillon-mittakello, malli DPP), kunnes ne murtuvat. Suurin kuorma (grammoina) murtumishetkellä merkitään muistiin ja 5“10 mittauksen keskiarvo merkitään "murtolujuudeksi prosessissa" tai märkämurtolujuudeksi.

2) Murtolujuus kuumassa hapossa. Kokeen tarkoituksena on osoittaa lujuuden kasvu seurauksena käsittelyistä, jotka edistävät karkaisu- tai verkkoutusvaikutus-ta. Siinä käsitellään päällystä yhden minuutin ajan 0,1 N kloorivetyhapossa 70°C lämpötilassa. Päällys poistetaan, asennetaan yksinkertaiseen mittauslaitteeseen (Chatillon-mittakello, malli DPP) ja sitä vedetään jatkuvasti, kunnes se murtuu. Tulokset merkitään murtolujuudeksi kuumassa hapossa grammoina.

3) Märkäpuhkaisulujuus. Kokeessa mitataan kalvonäytteen märkälujuus, joka määritellään kalvonäytteen kykynä kantaa tislatun veda) 25 ml pilari 30°C lämpötilassa. Se mitataan määrittämällä aika, jonka kuluessa kalvonäyte lakkaa kannattamasta tislatun vedei 25 ml pilaria 30°C lämpötilassa. Koe suoritetaan kalvonäyt-

O

teellä, joka on tuettuna kahden pyöreän levyn välissä niin, että 9,6 cm ala kalvosta on tukematon. Puhkaisuhetkenä pidetään ensimmäisiä merkkejä kalvon hajautumisesta tai kykenemättömyydestä pidättää vesi. Nämä tulokset merkitään aikana minuuteissa.

it) Isometrinen kutistumisj ännitys (1ST). Koe perustuu siihen tosiseikkaan, että jos kollageeni kuumennetaan korkeaan lämpötilaan (sen kutistumislämpötilaa korkeampaan), niin se kutistuu nopeasti. Jos tämä estetään kiinnittämällä näyte siten, ettei se pääse kutistumaan, niin näytteessä syntyy huomattava jännitys.

Tämä jännitys, jota nimitetään isometriseksi kutistumisjännitykseksi, on suorassa suhteessa kollageenin molekyylien väliseen verkkoutusasteeseen.

6 58042

Vuotakappaleitä testattaessa näytteet otetaan selän keskeltä yhdensuuntaisesti eläimen selkävaivan kanssa, noin 1 cm leveys x 16 cm pituus.

Isometrinen kutistumisjännitys mitataan kiinnittämällä näytteen toinen pää siirtokennoon ja toinen pää kiinteästi. Näyte pannaan sitten kuumaan öljyyn (95°C), ja syntyvä jännitys merkitään pot entiometrisellä piirturilla. Jännityksen arvo lasketaan jakamalla näytteen kehittämä voima sen poikkileikkausalalla. Poikki -leikkausala on näytteen leveys kerrottuna sen paksuudella ja kehittynyt voima on lopullinen voima vähennettynä näytteeseen asennuksessa kohdistetulla alkuvoimalla.

1st - y = “ A vt . . . . . . 2 jossa F on kehittynyt voima kiloina, A on poikkileikkausala cm :nä, v on näytteen leveys senttimetreinä, t on näytteen paksuus senttimetreinä, Ff on lopullinen voima kiloina, F. on alkuvoima kiloina, ja 1ST on isometrinen kutistumisj ännitys ki- 1 t 2 loina neliösenttimetriä kohti (kg/cm ).

5) Reologiset kokeet (leikkausrasitus). Tällä kokeella mitataan geelin tai pursotusmassan tehollinen viskositeetti ja sen avulla voidaan seurata muutoksia, joita tapahtuu aineessa kemiallisten tai fysikaalisten vaikutusten seurauksena. Arvojen avulla voidaan myös arvioida ennakolta geelin pursotettavuus ja yhdenmukaisuus .

Geelinäyte pursotetaan säädetyllä nopeudella (leikkausnopeudella) kapillaa-riputken läpi (läpimitta 0,39 mm x pituus 25,^ mm), ja tähän vaadittu voima (leikkausrasitus) merkitään muistiin. Yleensä mitataan tällöin vain leikkausrasitus 6827 sek ^ leikkausnopeudella, vaikka joissakin tapauksissa on näissä olosuhteissa muodostunut leikkausrasitus liian suuri mitattavaksi. Tässä tapauksessa määritetään leikkausrasitus erikseen kolmella alhaisemmalla leikkausnopeudella (3^*1^, 1707 ja 683 sek ^). Leikkausrasituksen logaritmin ja leikkausnopeuden logaritmin välisen suhteen pohjalta piirretään käyrä, joka ekstrapoloidaan leikkausnopeuteen 6827 sek ^ leikkausrasituksen saamiseksi tässä kohdassa.

Tässä kokeessa käytetään Instron-koetinta (malli TM) ja puristuskuormaken-noa (CCTM-Gold). Ennen koetta geelinäyte on tasapainotettava 25° + 1°C lämpötilassa. Jos useiden erilaisten geelien kesken on tehtävä vertailu, on mitattua leik-kausrasitusta korjattava ottaen huomioon erot vuotien kiintoaine- ja happosisäl- 7 58042 2 . -1 lössä. Leikkausrasitus ilmaistaan arvolla dyne/cm leikkausnopeudella 6827 sek Esimerkki 1

Valmistettiin vuotadispersio pääasiassa US-patentin 3 535 125 mukaisesti.

Näin saadun dispersion koostumus oli seuraava: vuodan kiintoainetta 1+,15 % selluloosaa 0,83 % kloorivetyhappoa 0,18 %

Saatu dispersio pumpattiin annostuspumpusta linjassa olevan staattisen sekoit-timen kautta lautaspursottimeen, jollainen esitetään US-patentin 3 122 788 kuviossa 1. Juuri ennen annostuspumppuun joutumista dispersioon syötettiin neste-savutiivisteliuosta, Charsol C-6, nopeudella 9»1+ g/min. Nestesavuliuosta syötettiin paineistetusta syöttösäiliöstä tasasyöttöpumpun kautta. Pursotusmassa sisälsi 0,1+5 osaa nestesavua kollageenikiintoaineiden 1 osaa kohti. Massa syötettiin pursottimeen ja kuori muodostettiin. Kuorta käsiteltiin edelleen em. US-patentin mukaisesti, minkä jälkeen se pehmitettiin, kuivattiin, poimutettiin ja kostutettiin 1T—19 % kosteuspitoisuuteen.

Tälle kuorelle ei suoritettu kuumakuivauskäsittelyä. Kuoren pituus litistettynä oli 3l+>5 mm,seinämän paksuus 0,0221 mm ja murtolujuus kuumassa hapossa 1338 g. Samanlaisen, ilman nestesavua valmistetun kuoren murtolujuus kulmassa hapossa on vain 326 g. Tämä kuori antoi hyvät täyttö-, lenkitys-, savustus- ja keittotulokset, kuten seuraavassa selitetään.

Tämän esimerkin mukainen kuori täytettiin puhtaalla häränlihamakkaraemul-siolla ja sidottiin lenkeiksi. Näin saatuja makkaroita savustettiin seuraavasti: Lenkit sijoitettiin uuniin huoneen lämpötilassa. Ilmaa kierrätettiin 61 m/min nopeudella. Uuniin johdettiin lehtipuusavua ja lämpötila nostettiin 66°C:seen.

20 minuutin jälkeen lämpötila nostettiin 82°C:seen, jota lämpötilaa ylläpidettiin 10 minuutin ajan. Kun makkaroiden sisälämpötila on 71-7l+°C, savukäsittely lopetettiin ja lenkit jäähdytettiin 21-27°C:seen kylmävesisuihkulla ja siirrettiin kylmiöön jäähtymään yön ajaksi.

Joidenkin makkaralenkkien keittämisen kestävyyttä arvosteltiin pariloimalla niitä l63°C:ssa 20 minuuttia ja keittämällä niitä hiljalleen 82-93°C vedessä 10 minuuttia. Toisia lenkkejä pantiin jääkaappiin 2-l+°C:ssa 10 päiväksi yhdessä muiden savustettujen makkaralenkkien kanssa, jotka olivat samanlaisia paitsi, että ne oli tehty kollageenikuorista, jotka eivät sisältäneet nestesavua. Sen jälkeen tutkittiin lenkkien kalvon kirkkaus. Nestesavua sisältävällä kuorella valmistetut lenkit olivat kirkkaat ja samanlaiset kuin luonnon(suoli)kuorella valmistetut, kun taas samanlaisella, nestesavua sisältämättömällä kuorella 8 58042 valmistetut lenkit olivat valkoisen ja maitomaisen näköisiä.

Esimerkki 2

Esimerkin 1 mukaisesti valmistettiin vuotadispersio, jolla oli seuraava koostumus: vuodan kiintoainetta *+,50 % selluloosaa 0,90 % kloorivetyhappoa 0,23 %

Dispersio pursotettiin esimerkin 1 mukaisesti. Juuri ennen annostuspumppuun joutumista dispersioon syötettiin nestesavutiivisteliuosta, Charsol C-6, nopeudella 3,7 g/min. Pursotettua kuorta käsiteltiin edelleen kuten esimerkissä 1.

Tämän kuoren murtolujuus kuumassa hapossa oli ¥*36 g. Tämä kuori täytettiin hyvin tuloksin savustetulla makkaraemulsiolla ja lenkitettiin Handtmann-kierre-lenkittäjällä. Valmiiden, savustettujen lenkkien väriä ja ulkonäköä arvosteltiin 10 päivän ajan jäähdytetyssä, valaistussa näytekaapissa. Tämän esimerkin mukaisella kuorella valmistettujen lenkkien väri ja ulkonäkö olivat erinomaiset tämän jakson aikana, kun sitä vastoin nestesavua sisältämättömästä pursotusmas-sasta valmistettujen, samanlaisten kuorien värin pitävyys oli huono ja kuoren kirkkaus huononi samoissa seisotusolosuhteissa. Keittämisen kestävyyttä arvosteltiin panemalla lenkit veteen ja keittämällä niitä 10 minuutin ajan. Kaikki tämän esimerkin mukaisia kuoria käyttämällä valmistetut lenkit kestivät tämän kokeen.

Esimerkki 3

Esimerkin 1 mukaisesti valmistettiin pursotusmassa, johon nestesavu lisättiin suoraan. Pursotusmassan koostumus oli seuraava: vuodan kiintoainetta ^,50 % selluloosaa 0,90 % kloorivetyhappoa 0,19 % nestesavutiivistettä 0,75 %

Kuori valmistettiin pursottamalla kuten esimerkissä 1.

Tämän kuoren märkämurtolujuus oli U7*+ g sen poistuessa kuljettimelta. Märkä-lujuus vesipesun jälkeen oli 1171 g ja pehmennyskylvyn jälkeen 1306 g. (Samanlaisen, ilman nestesavua valmistetun kuoren vastaavat märkämurtolujuudet olivat 306, 639 ja 950 g).

Näin saadun kuoren murtolujuus kuumassa hapossa oli 3103 g· Tämä kuori täytettiin hyvin tuloksin savustetulla maalaismakkaraemulsiolla ja lenkitettiin Handtmann-kierrelenkittäjällä. Tätä kuorta käyttäen valmistettujen kuorien värinpitävyys oli myös tyydyttävä 10 päivän varastointijakson jälkeen.

9 58042

Esimerkki 4

Esimerkin 3 mukaisesti valmistettiin kollageenidispersio, jonka koostumus oli seuraava: vuodan kiintoainetta 4,50 $ selluloosaa 0,90 % nestesavutiivistettä 0,25 % kloorivety-happoa 0,23 %

Pursotusmassaa käsiteltiin esimerkin 3 mukaisesti. Kuljetushihnalta poistuvan kuoren märkämurtolujuus oli 472 g. Vesipesun jälkeen se oli 1028 g ja pehmen-nyskylvyn jälkeen 1227 g.

Tämä kuori lämpökuivattiin pakkovetouunissa, jolloin lämpötilaa nostettiin hitaasti 35°C:sta 85°C:seen 12 tunnin aikana, ja lämpökäsittelyä jatkettiin vielä 6 tuntia 85°C:ssa.

Tämän kuoren litistetty pituus oli 46 mm, seinämän paksuus 0,0¾ mm ja murto-lujuus kuumassa hapossa 4450 g.

Tämä kuori antoi hyvät täyttö-, lenkitys-, savustus- ja keittotulokset esimerkin 5 mukaisissa olosuhteissa. Lenkkien värinpitävyys oli erinomainen 10 päivän varastointijakson jälkeen valaistussa, jäähdytetyssä näytekaapissa. Esimerkki 5

Kuori valmistettiin käyttämällä US-patentin 3 535 125 ja erityisesti esimerkkien 1-3 mukaista menetelmää ja laitetta, ts. ilman nestekylpykäsittely-vaiheita. Kollageenidispersion koostumus oli seuraava: vuodan kiintoainetta 4,35 % selluloosaa 0,40 % glyserolia 0,90 % nestesavutiivistettä 0,80 % kloorivetyhappoa 0,15 %

Kuori pursotettiin, täytettiin ilmalla ja vedettömällä ammoniakilla, kuivat tiin, poimutettiin ja lämpökuivattiin uunissa sekä kostutettiin.

Näin saadun kuoren murtolujuus kuumassa hapossa oli 678 g, kun sitä vastoin samanlaisen, nestesavua sisältämättömästä pursotusmassasta valmistetun kuoren murtolujuus oli vain 235 g·

Esimerkki 6

Esimerkin 1 mukaan valmistettiin vuotadispersio, johon lisättiin öljypohjaista, luonnollista savutiivistettä. Näin saadun dispersion koostumus oli seuraava: vuodan kiintoainetta 4,00 % selluloosaa 0,80 % kloorivetyhappoa 0,18 %

Charoil-nestesavua 0,50 % 58042 10

Massa pursotettiin esimerkin 1 mukaisesti. Saatu kuori ja koetulokset olivat hyvin samanlaiset kuin esimerkissä 1.

Esimerkki 7

Esimerkin 1 mukaisesti valmistettiin koedispersioita, jotka sisälsivät k % vuodan kiintoainetta, 0,8 % selluloosaa ja 0,18 % kloorivetyhappoa. Dispersioihin lisättiin eri määriä nestesavutiivistettä, jolloin saatiin konsentraatiot 0, 0,7, 1,3 ja 3,^ %.

Kunkin saadun koepursotusmassan viskositeetti määritettiin käyttämällä kapillaarista pursotusreostaattia leikkausnopeudella 6827 sek 1.

Käyte n:o Nestesavupitoisuus Leikkausrasitus (dyne/cm xlO ) (paino %)_ 1 0 88 2 0,7 96 3 .1,3 109 1+ 3,k 126

Nestesavua sisältävillä pursotusmassoilla todettiin olevan huomattavasti suuremmat leikkausrasitusarvot kuin samanlaisella massalla, joka ei sisältänyt nestesavua, mikä osoitti ilmeistä verkkoutusta tapahtuneen. Entistä suuremmat savutiivistepitoisuudet vaikuttivat suhteellisesti entistä enemmän pursotusmassojen Teologisiin ominaisuuksiin. On todettu, että pursotusmassasta, jolla on suuremmat leikkausrasitusarvot, voidaan yleensä valmistaa kuoria, joissa valmiin tuotteen lujuus on entistä parempi.

Claims (4)

1. Kollageenista kovettamalla saumattoman putken muotoon valmistettu syötävä kollageenipaällys, tunn ettu siitä, että se sisältää tasaisesti disper-goituna 0,01-1 paino-osaa nestesavua yhtä kollageenikiintoaineen paino-osaa kohti, jolloin nestesavu on lisätty hapon paisuttamaan kollageeniin ennen tämän pursotta-mista saumattomaksi putkeksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen, syötävä kollageeiipäällys, tunnet-t u siitä, että kovetettu kollageeni sisältää kollageenifibrillejä.

3· Patenttivaatimuksen 2 mukainen, syötävä kollageenipäällys, tunn e t-t u siitä, että kovetetun kollageenin muodostama saumaton putki sisältää myöskin enintään 30 paino-$ selluloosaa. Menetelmä jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukaisen syötävän kollageeni-päällyksen valmistamiseksi pursottamalla pursotusmassaa, joka on hapon paisuttamaa kollageenia, haluttuun muotoon ja kuivattamalla tätä syötävää kollageenia, tunn ettu siitä, että hapon paisuttamaan kollageenimassaan lisätään ennen pursotusta 0,01-1,0 paino-osaa nestesavua pursotusmassan yhtä kollageenikiintoaineen paino-osaa kohti.

5· Patenttivaatimuksen h mukainen menetelmä, tunn ettu siitä, että prursotusmassan kollageeni koostuu kollageenifibrilleistä.