FI58022B - Maskeringsduk eller -platta med haolmoenstring - Google Patents

Description

! ί - -----1 rRi KUULUTUSJULKAISU CQn0o WA W <«) UTLÄGGNINOSSKRIFT 5 8022

2¾¾ C Patrntti. --/jr.neUy 10 11 IvSO

^Patent rr.cidolat 'v y ^ (51) Kv.ik.3/Int.a.3 F 41 H 3/02 SUOMI—FIN LAN D cw> mmmmwIbmmw—ρμημμΜοιμ·· 761196 (22) H*k«ml*ptlvl — An*ttknln|td«c 2 9 . Ok. 7 6 (FI) (13) Alku pilvi—ClM|h«t>d«g 29 · OU. 76 (41) Tullut |ulklMk»l — Bllvtt offentllj θ6.11. ?6 _ . . (44) Nlhtlvtlul|Mnor\ ja kuuUlullulwn pvm. — „

Patent- och registerstyrelsen ' Amektn utii*d och uti.*krtft«n pubitond 31*07. 80 (32)(33)(31) Pyydetty «*υοΜι·«*—b^sh p*iorit*t 05.05*75 Ruotsi-Sverige(SE) 75051ÖO-5 (71) Barracudaverken AB, Skärsnäsvägen U, S-1Ö2 63 Djursholm,

Ruot s i-Sveri ge(SE) (72) Gunnar Dalblom, Solna, Ruotsi-Sverige(SE) (7^*) Oy Kolster Ab (5*0 Reikäkuvioitu naamiointiliina tai -levy - Maskeringsduk eller -platta med hälmönstring Tämän keksinnön kohteena on naamiointiliina tai -levy, jossa on reikä-kuviointi, joka saa aikaan tai edesauttaa tarkoitettua naamiointivaikutusta ja kattaa ainakin suuren osan liinan tai levyn pinnasta.

Tässä käytetään vain nimitystä "naamiointiliina" keksinnön kohteesta, vaikka se voi myös olla muovikalvo tukiverkon kanssa tai ilman, suojapeite, taipuisa tai aivan jäykkä levy tms.

On ollut ja on edelleen, kuten tunnettua, hyvin tavallista tehdä naamioin-tiliinat tms. verkoiksi, joiden päälle on pantu muovi- tai kangaskappaleita, ns. pääliikkeitä, ja jotka eivät siis muodosta suljettua pintaa. On myös tunnettua varustaa liina tavallisesti epäsäännöllisillä rei'illä naamioivan vaikutuksen lisäämiseksi, mutta ennen kaikkea siksi, että voitaisiin nähdä naamiointiliina läpi tulematta itse nähdyksi. Tämän lisäksi on usein toivottavaa, ettei sade muodosta lammikolta, pieniä puroja, jääkuorta tai kiiltäviä pintoja, niin että naamiointi vaikuttaisi suljetulta katolta. Lukuisilla rei’illä varustettu liina on sitäpaitsi vähemmän taipuvainen lepattamaan tuulessa ja paineaalloissa, jotka johtuvat ammusten räjähdyksistä tai laukaisuista.

2 58022

Kaikenlaisilla naamiointiliinoilla tms. on tietty etäisyys, jossa naamiointi on tehoton, koska silmä silloin tajuaa naamioinnin yksityiskohdat näiden sulautumatta ympäristöön. Tämän lähinäköetäi-syyden pitää olla pieni ja se on riippuvainen useista tekijöistä, mutta sattuu myös niin, että valitaan naamiointi, jolla tämä etäisyys on suhteellisen suuri, mutta jonka naamiointivaikutus on sitä parempi melkoisesti suuremmalla etäisyydellä. Naamioinnilla voi myös olla toinen tehtävä, nimittäin vaikeuttaa tähtäystä naamioituja kohteita ammuttaessa. Tämä tehtävä on hyvin tunnettu laivojen voimakas-vaikutteisissa naamioinneissa, joissa esiintyy hyvin runsaasti vastakohtaisuuksia ja jotka on helposti havaittavissa, mutta jotka silti suuresti vaikeuttavat tai tekevät mahdottomaksi subjektiivisen arvioinnin ja tietyssä määrin laivan etäisyyden, nopeuden, luokan ja suuruuden objektiivisen mittaamisenkin. Sitä paitsi tällainen naamiointi usein huomattavassa määrin psykologisesti ja fysiologisesti vaikeuttaa nopeaa oikeaa tähtäystä ja voi lisäksi vaikuttaa ärsyttävästi tai hämmentävästi, mitä ei pidä aliarvioida taistelutilanteissa. Juuri laivoista sanottu pätee usein myös maissa, esim. vale-maaleissa .

Jokseenkin tehokas naamiointi tuottaa melkoisia vaikeuksia tasaisessa maastossa, kuten niittymailla, aavikoilla, aroilla, lumi-kentillä sekä jäätyneillä tai avovesillä ja vesistöissä. Silloin on tapana käyttää kuvioimatonta tai niukkakuvioitua. naamiointia, jolla on sama väri kuin ympäristöllä, mutta naamiointiliinalla on harvoin tarkalleen sama väri ja siihen muodostuu käytännöllisesti katsoen aina laskoksia ja pintaosia, jotka valaistus- ja ympäristöolosuhteiden mukaan synnyttävät varjoja tai eri tummuusasteita, jotka tietyssä määrin ovat vastakohtana ympäristölle. Tätä voidaan lieventää käyttämällä aukollista naamiointiliinaa, esim. pääliikkeillä varustettua naamiointiverkkoa, jolloin liinan taustakin tietyssä määrin näkyy liinan aukkojen läpi, mikä on usein eduksi, kuten on tunnettua. Tällaisilla liinoilla on kuitenkin haittoja juuri mainituissa "yksitoikkoisissa" ympäristöissä, ne ovat kalliimpia ja pääliikkeet voivat suhteellisen helposti irtautua kuljetuksen aikana ja liinan laahau-tuessa maassa, jos niitä ei ole kiinnitetty tavalla, joka lisää vielä enemmän kustannuksia.

Jos liina sitä vastoin on varustettu lukuisilla, edullisesti meistetyillä rei’illä, joilla on sellainen jako, että ne muodostavat 5 8022 naamiointikuvion, voidaan tietyssä laajuudessa välttää mainitut haitat, minkä ohella liinasta tulee suhteellisen kevyt ja miltei yhtä kulumiskestävä kuin suljettu liina, so. reiätön liina. Tällä on tiettyä merkitystä myös siinä, että voidaan tulla toimeen ilman varsinaisen liinan tukiverkkoa tai tyytyä sekä kevyempään että halvempaan tukiverkkoon kuin pääliikkeitä käytettäessä. Liinan varustaminen eri kokoisilla ja jakoisilla aukoilla aiheuttaa kuitenkin puhtaasti käytännöllisiä vaikeuksia, jos liinasta ei saisi tulla liian kallis eikä siinä sitä paitsi saisi olla liian lyhyttä raporttia. Raportilla tarkoitetaan tunnetusti etäisyyttä, jolla tietty kuvio toistuu liinassa, koska koneellinen kuviopainanta, päälliköinti, reikämeisto jne. on tapana suorittaa kooltaan rajoitetuilla työkaluilla (painolaatat tms.). Tämä voidaan tosin välttää peräkkäisesti toimivilla työkaluilla, joita reikänauha, tietokone tms. ohjaa, minkä vuoksi valmistuksesta tulee kuitenkin kallis ja monimutkainen, mm. jos ei ainoastaan ole vältettävä liian lyhyttä raporttia, vaan myös kuvio-osia, jotka ovat sopimattomia pyrittyyn naamiointivaikutukseen.

Yksinkertaisinta on valmistaa naamiointiliina, jossa on kokonaan tai osin reikien muodostama naamiointikuvio, käyttämällä (rei-kämeisto)pistimillä varustettua laattaa tai pyörivää sylinteriä, jolloin liinan koko kuvio-osan reikämeisto saadaan aikaan samanlaisella tavalla kuin painatuksessa mainitun laatan tai sylinterin meistäessä reikiä painokuvioiden painamisen sijasta. Laatan yksittäisiä reikämeistopistimiä pitää kuitenkin voida siirrellä eri paikkoihin, jotta laattaa voitaisiin käyttää eri kuvioihin. Tämä merkitsee, että laatta täytyy olla varustettu vaihdettavien pistimien kiinnit-timillä kaikissa kohdista, so. paikoista, joihin pistimet on voitava sijoittaa. Kiinnittimet muodostavat siis rasterin laatalle. Kiinnittimet voivat vaihtoehtoisesti muodostaa vain yhden tai pari kolme riviä jonkinlaiselle kiskolle, jolloin kuvio-osa reikämeistetään rivi riviltä ja jolloin tietyt pistimet tehdään ohjelman mukaisesti toimiviksi tai toimimattomiksi sinänsä tunnetuin mekaanisin, pneumaattisin ja/tai sähköisin välinein joka kerta (tai melkein joka kerta) kun uusi reikärivi meistetään, niin että rivin reikäjako muuttuu koko kuvio-osan meistämisen aikana. Tässä tapauksessa täytyy pistimien olla ohjelmaohjattuja, mikä merkitsee, että meistetyt reiät tulevat sijaitsemaan rasterin muodostavan suorakulmaisen koordinaat- 58022 taverkon leikkauspisteissä. Reikämeiston tapahtuessa mainitun laatan avulla on samoin suositeltavinta järjestää pistimien kiinnittimet kukin omaan koordinaatta-verkon leikkauspisteeseensä. Tässä jätetään jo mainituista syistä lukuunottamatta mahdollisuus jakaa reiät täysin epäsäännöllisesti ilman ajateltua rasteria tms.

Reikien pitäisi mieluiten olla pyöreitä, mahdollisesti elliptisiä tai soikeita eikä niissä saa olla repeämisaiheita, esim. teräviä kulmia. Reiät eivät sitäpaitsi saa olla joko liian suuria tai liian pieniä ottaen huomioon sekä haluttu naamiointivaikutus kyseeseen tulevalla etäisyydellä että kohteen koko ja käytännön vaatimukset.

Keksinnölle on pääasiallisesti tunnusomaista se mikä on esitetty päävaati-muksen tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön syntymisen yhteydessä osoittautui, että suorakulmaisesta rasterista, so. rasterista, joka pohjautuu kartesiolaiseen koordinaattajärjestelmään neliömäisin tai ainakin suorakulmaisin rasteriruuduin, oli seurauksena suhteellisen suuri "näköetäisyys", so. pienin etäisyys, jolta juuri ja juuri tajutaan reikä-ryhmät keinotekoisiksi. Hapakoordinaattajärjestelmät ovat eri syistä vähemmän sopivia mm. naamioinnin ja valmistuksen kannalta.

Tekemällä liina pääpatenttivaatimuksen tunnusmerkkiosan mukaiseksi on sitävastoin mahdollista huomattavasti lyhentää mainittua näköetäisyyttä, ja myös saavuttaa jonkin verran suurempi valinnaisuus reikien sijoituksessa ja vähän suurempi liinan kestävyys verrattuna liinaan, jonka reiät on sijoitettu suorakulmaisen koordinaattajärjestelmän eli rasterin mukaan.

Piirustuksen kuvio 1 esittää reikärasteria keksinnön mukaisessa naamiointi-liinassa ja kuvio 2 esittää esimerkin reikäkuvio-osasta yksinkertaistetussa muodossa, sillä todellisuudessa kuvion 2 mukaisen kuvioinnin rasterin täytyy olla melkoisesti hienomman ja reikäluvun suuremman kuin on esitetty.

Kuvio 1 esittää rasterin, joka on tehty sinänsä tunnetun kaksiulottuvuuk-sisen koordinaattajärjestelmän mukaan, jossa on kolme koordinaatta-akselia, jotka muodostavat keskenään 60° kulman. Tätä järjestelmää kutsutaan "kolmiomaiseksi".

Näin saatu kuvion 1 mukainen koordinaattaverkko muodostuu lukuisista tasasivui-sista kolmioista, mutta voi myös muodostua tasasivuisista tasakulmaisista kuusi-kulmioista, jotka ovat samassa järjestyksessä kuin hunajakennostossa. Tasasivuis-ten kolmioiden tai kuusikulmioiden ei tarvitse olla yhtä suuria koko kuviokentäs-sä, so. kentässä, joka raportiltaan mahdollisesti toistuu liinassa. Ylhäällä kuviossa 1 esitetään kolmioverkko, jossa on suuremmat kolmiot kuin alhaalla samassa 5 58022 kuviossa.

Reikämeistolaatassa on reikämeistopistimien kiinnittimet järjestetty niihin pisteisiin, jotka yhtyvät kolmioiden kärkiin kuvion 1 mukaan. Tämä ei välttämättä merkitse, että kiinnittimiä täytyy olla näissä kaikissa kärkipisteissä eikä kiinnittimien suinkaan tarvitse tarkalleen yhtyä kärkipisteisiin. Poikkeamat eivät kuitenkaan saa olla niin suuria, että huomattava joukko kolmioista tulee suorakulmaisiksi kolmioiksi tai muulla tavoin melkoisesti poikkeaa tasasivuisesta kolmiomuodosta. Sama koskee rotaatiomeistoa reikä-meistosylinterillä, mutta myös ohjelmaohjausta aiemmin mainitussa rivi-riviltä- (tai palsta-palstalta) meistomenetelmässä.

Reiät voivat olla eri kokoisia, so. eri halkaisijäisiä pyöreiden reikien ollessa kyseessä. Kuvio 2 esittää esimerkin reikäkuvio-osasta kaksine eri reikäkokoineen yhtä ainoata kolmiomaista rasteria käyttäen, kun taas kuvio 1 esittää kahta tällaista rasteria liittyneinä toisiinsa koko kuviossa tai kuviokentässä. Nuolet 1 esittävät kukin alueen, jossa pienillä rei’illa on pienin mahdollinen jakonsa, nimittäin siten, että kolmiorasterin jokaiseen kolmion kärkeen on tehty reikä, kuten on osoitettu pistekatkoviivoin vasemmanpuoleisen nuolen 1 kärjen alapuolella. Nuoli 2 osoittaa alueen, jossa on pieniä reikiä harvempaan jaettuna sillä tavalla, että reiät yhtyvät kuusikulmioiden kärkiin, jotka kuusikulmiot yhdessä muodostavat huna-jakennoston kaltaisen kolmiomaisen rasterin. Nuolet 3 osoittavat kukin alueen, jossa suuremmat reiät ovat tiheämmässä mahdollisessa jaossa samalla tapaa kuin pienet reiät nuolien 1 osoittamilla alueilla. Nuoli 4 osoittaa alueen, jossa on suuria reikiä tiheintä mahdollista harvemmassa jaossa.

Aina rasterin hienouden (kärkipistevälin) mukaan ja ko. naamiointia koskevien ehtojen osalta voidaan myös tyytyä yhteen ainoaan reikäkokoon tai käyttää useampaa kuin kahta reikäkokoa, ei mielellään kuitenkaan kolmea enempää.

On helposti ymmärrettävissä, että ominaisreikätiheys, so. tietyllä alueella olevien reikien yhteenlasketun pinta-alan suhde tämän alueen kokonaispinta-alaan, voidaan valita hyvin laajoissa rajoissa. Alaraja on tietysti 0, so. ei yhtään reikää alueella, kun taas yläraja on lähinnä riippuvainen liinan kestävyydelle asetetuista vaatimuksista ja liinan rakenteesta, esim. onko se varustettu tuki- 5 8022 verkolla vai ei. Jos esim. tarkastellaan aluetta 3, voidaan nähdä, että vierekkäiset pystysuorat reikäryhmät (palstat) on siirretty pystysuunnassa toistensa suhteen reikien keskiövälin puoliskon verran. Vastaavassa suorakulmaisessa (kartesiolaisessa) rasterissa ei samanlainen siirros voisi johtaa tasasivuisiin kolmioihin, mikä merkitsee, että samassa ominaisreikätiheydessä kahden vierekkäisen reiän välinen pienin etäisyys on merkittävästi pienempi kuin kuvion 1 ja 2 mukaisessa kolmikulmaisessa rasterissa ja että liinan kestävyys on melkoisesti suurempi kolmikulmaisessa kuin suorakulmaisessa rasterissa (ja myös melkoisesti suurempi kuin napakoordinaattaraste-rissa).

Keksinnön mukainen naamiointiliina voidaan ilman muuta varustaa myös tavallisella painetulla naamiointikuviolla ja voi olla tehty myös infrapunanaamiointia ja tutkanaamiointia silmällä pitäen. US-patenttijulkaisussa 3 733 606 (tai DT 2 151 349 tai GB 1 314 624) mukaisesta tutkanaamioinnista on pantava merkille, että reikämeiste-tyn liinan, mutta ei välttämättä vielä reikämeistämättömän liinan, i täytyy täyttää siinä ilmoitetut tutkanaamioinnin ehdot, ja että ilmoitetun heijastusarvon 10 % pitää olla vähintään 25-40 %. Aina liinan koostumuksen, muotoilun, reikäkoon ja reikäjaon mukaan voivat reikien reunat ja/tai reikien välitilat aiheuttaa tiettyjä suurtaa-juusvaikutuksia, minkä vuoksi keksinnön mukainen valmis liina (sopivasti prototyyppi), joka on tehty juuri mainitun patenttijulkaisun mukaista tutkanaamiointia silmällä pitäen, on tutkittava käytännön ' kokein mitä tulee sen tutkaa naamioivaan vaikutukseen, erityisesti myös taustaheijastuksiin esim. ajoneuvoja, tykkejä ym. naamioitaessa.

Keksintö on myös käytettävissä naamiointiliinana, jossa on edellä kerrotun typpinen voimakasvaikutteinen naamiointi ja/tai naa-miointikuvio, joka koostuu neliömäisistä tai suorakulmaisista kuvio-osista, jotka ovat suhteellisen suurikokoisia ja mahdollisesti eri tummuusasteisia, ts. näillä osilla on eri ominaisreikätiheys. i Edullisia tuloksia on saatu käyttämällä kahta reikähalkaisi- jaa, 32 ja 42 mm, samassa liinassa talvinaamioinnin ollessa kyseessä.

5 Eräissä muissa tapauksissa on kaksi halkaisijakokoa, 25 ja 40 tai 45 mm, S osoittautunut sopiviksi. Hyvin isojen kohteiden naamioinnissa voivat 1 tulla kysymykseen suuremmat reikäkoot. Yksinkertaisissa t.ipauku issa, 7 58022 esim. yksittäisten henkilöiden naamiointiliina, on yksi ainoa reikäkoko osoittautunut riittäväksi.

Naamiointiliina on sopivasti valmistettu muovikalvosta, mahdollisesti kankaasta, kuten muovikankaasta, jolloin kalvo tai kangas voi olla liimattu tai hitsattu tukiverkolle. Jos liina on varustettu tukiverkolla, tällä ei tavallisesti ole naamiointimerkitystä, vaikkakin verkon langat kulkisivat reikien tai vain joidenkin reikien yli, ei silloinkaan, kun verkko on eri värinen kuin liina. On siis yksinkertaista kiinnittää verkko, koska ei tarvitse ottaa huomioon reikiä. Niissä tapauksissa, joissa halutaan saavuttaa suurin mahdollinen lujuus heikoimmalla mahdollisella verkolla mm. liinan taipuisuuden lisäämiseksi, on kuitenkin sopivaa kiinnittää verkko ja kalvo tai liina yhteen sellaisella tavalla, että verkon langat kulkevat joka paikassa reikien välissä, siis jotakin poikkeusta lukuun ottamatta ei reikien yli. Tämä voi tapahtua valitsemalla verkolle, jos tämän oletetaan olevan tavanmukainen verkko suorakulmaisin silmukoin, sellainen silmukkakoko, so. sellainen suorakulmainen koor-dinaattarasteri, että se voi mukautua kolmikulmaiseen reikäkuvioras-teriin tai päinvastoin. Verkko voidaan vaihtoehtoisesti tehdä kol-miorasterin mukaan, so. tehdä siihen kolmiomaiset silmukat, joiden sivupituus on sopivasti reikärasterin kolmioiden sivupituuden moni-kerta, minkä jälkeen verkko asetetaan sopivalla tavalla liinalle niitä yhteen kiinnitettäessä. Tällä tavalla tehty verkko on kylläkin tavallista verkkoa kalliimpi, mutta toisaalta se on itsessään lujempi ja antaa lisäksi liinalle melkoisesti paremman lujuuden ja voidaan siksi valmistaa varsin ohuista verkkolangoista ja kevyeksi.

Reikäkuvioitua kalvoa tai liinaa tai levyä on myös mahdollista vahvistaa kiinnittämällä siihen suunnilleen yhdensuuntaisia lankoja, jotka kulkevat yhteen ja samaan suuntaan jotakuinkin kuin harpun kielet .

Keksinnön mukainen naamiointiliina voidaan erittäin yksinkertaisella tavalla varustaa eri väreillä kummaltakin puoleltaan, niin että esim. toinen puoli on valkoinen talvinaamiointia silmällä pitäen ja toinen on värikuvioitu tai hiekankeltainen tavallisessa maastossa tai hiekkamaastossa tapahtuvaa naamiointia ajatellen.

Olemassa oleva suljettupintainen naamiointiliina, jonka naa-miointikuviota ei jostain syystä voida enää käyttää esim. voimakkaan 58022 värinmuutoksen tai haalistumisen takia, voidaan tehdä uudelleen käyttökelpoiseksi reikäkuvioimalla se niin, että tuloksena on keksinnön mukainen liina.

Keksinnön tärkeä käyttömahdollisuus on, että tavanomainen naa-miointiliina sinänsä tunnettuina naamiointikuvioineen, 'mutta etenkin pääasiassa yksivärinen naamiointiliina, joka on tarkoitettu käytettäväksi lumipeitteisessä maastossa, pelto- tai laidunmailla, aavikoilla tms., varustetaan yhdeltä tai useammilta reunaosiltaan, tavallisesti kaikilta reunoilta reikäkuvioinnilla, niin että siihen saadaan mieluimmin epäsäännöllisen muotoisia reiällisiä alueita, jotka lähtevät liinan reunoista harventuen yhä enemmän reikätiheydeltään sisäänpäin mentäessä. Ainakin enemmistöllä lähinnä liinan reunaa tai reunoja sijaitsevista rei'istä pitää mieluiten olla suurempi halkaisija kuin kauempana reunasta sijaitsevien reikien enemmistöllä .

Varustamalla tavallinen naamiointiväline reunoiltaan tällaisilla reikäosilla saavutetaan vastakohtaisuuksia tasoittava ja myös mekaanisesti joustavampi siirtymä ympäröivään maastoon, niin että naamiointiliinan värin tai kuvioinnin ja ympäristön värin tai kuvioinnin välinen kontrasti lievenee tai häipyy. Sitä paitsi voidaan mainitulla toimenpiteellä päästä siihen, että saadaan sopivia tähys-tysreikiä ja että liinan reunaosat voidaan helpommin kiinnittää naruilla, nauhoilla tms., koska nämä voidaan pujottaa reikien läpi. Siksi voi olla edullista varustaa muutamat reiät, etenkin lähellä liinan reunaa sijaitsevat, tunnetulla muovia tai peltiä olevalla reiänreunavahvikkeella. Tietyllä alueella liinan reunasta laskettuna voi reikien koko ja jako aivan hyvin olla niin suuri, että melkoinen osa liinan takana olevasta taustasta, siis tavallisesti liian reunaosien alla olevasta maastosta, näkyy reikien läpi, niin että saadaan jotakuinkin tasainen siirtymä maan ja liinan ulkonäköjen välille, millä vähennetään mahdollista, tavallisesti vähäistä kontrastia.

Ainakin tavallisissa tapauksissa pitää reikäjaon ja -koon vaihdella ei ainoastaan liinan reunasta liinan keskustaa kohti, vaan myös liinan reunaa ja reunaosia pitkin, esim. kuvion 2 mukaisesti.

Jos siis suorakulmaisen naamiointiliinan oletetaan esim. lepäävän suoraan maassa, sen reunat eivät saa korostetusti tulla esille siksi, että niiden suuntaisena kulkee rivi yhtä suuria tasajakoisia reikiä.

9 58022

Sen vuoksi on pyrittävä epätasaiseen reikäkokoon ja/tai epätasaiseen reikäkokoon ja/tai epätasaiseen reikäjakoon (tiheyteen) myös liinan kehän suunnassa. Mm. tästä syystä voidaan tehdä ylimääräisiä reikiä, joita ei ole järjestetty muun reikäkuvioinnin kolmiorasteriin ja joita lisäksi voidaan käyttää liinan kiinnittämiseen.

Claims (10)

1. 5 8022 10
2. 1. Naamiointiliina tai -levy, jossa on reikäkuviointi, joka saa aikaan tai edesauttaa tarkoitettua naamiointivaikutusta ja kattaa ainakin suuren osan liinan tai levyn pinnasta, tunnettu siitä, että reikäkuvioinnin reiät on sijoitettu kolmikuimaisen koordinaattijärjestelmän rasterin rasteripisteisiin (kuvio 1) ja niiden ääriviiva on pyöreä tai soikea ilman repeämisaiheita.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liina, jonka reikien ääriviiva on pyöreä, tunnettu siitä, että osalla reikiä on sama halkaisija, ja että vähintään toisella osalla muista rei'istä on yhteinen toinen halkaisija, joka on vähintään 25 % ja enintään 100 % suurempi kuin ensiksi mainittu halkaisija.
4. 3. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen liina, tunnettu siitä, että reiät on sijoitettu vähintään kahteen kolmiorasteriin, joilla on eri kolmiokoko, jolloin nämä rasterit on sijoitettu liinan erillisille alueille (kuvio 1). U. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen liina, tunnettu tukiverkosta, jonka päälle on kiinnitetty reikäkuvioinnilla varustettu kalvo tai kangas siten, että verkon langat kulkevat keskeytymättä liinan yli ja mahdollisesti reikien yli rei'istä riippumatta, joiden yli langat siis mahdollisesti kulkevat.
5. 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen liina, tunnettu tukiverkosta ja sen päälle kiinnitetystä kalvosta tai kankaasta, jonka reiät on niin sijoitettu, että ne yhtyvät verkon silmiin, niin että verkon langat eivät kulje reikien yli, jolloin verkon silmäleveys on vähintään kaksi kertaa niin suuri kuin reikäkuviorasterin kolmioiden sivupituus.
6. 6. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen liina, tunnettu siitä, että reikäkuviointi ulottuu vain liinan reunaosien yli eikä siis kata koko liinaa, jossa reikäkuvioinnin lisäksi on myös toinen naamioiva kuviointi tai väri.
7. 7· Patenttivaatimuksen 6 mukainen liina, tunnettu siitä, että mainituissa reunaosissa kaikkien reikien kokonaispinta-alan ja reikien väliin jäävien liinan osien kokonaispinta-alan välinen suhde pienenee liinan reunasta liinan keskustaa kohti.
8. 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen liina, tunnettu siitä, että mainittu suhde vaihtelee epäsäännöllisesti liinan reunojen suunnassa.
9. 9· Patenttivaatimusten 7 ja 8 mukainen liina, tunnettu siitä, että ne liinan alueet, joissa mainittu suhde on vakio, ovat muodoltaan epäsäännöllisiä, ja että ainakin osalla näistä alueista on toinen muoto kuin muiden alueiden osalla.
10. 10. Jonkin patenttivaatimuksen 6-9 mukainen liina, tunnettu siitä, 58022 että liina on mainitun reikäkuvioinnin lisäksi varustettu myös rei'illa, jotka eivät sisälly mainittuihin rastereihin ja sijaitsevat lähellä liinan reunoja, jolloin ainakin osa viimeksi mainituista rei'ista on sopivasta reunoiltaan vahvistettu liinan reunaosien kiinnittämiseen käytettävien kiinnitysköysien tms. vastaanottamiseksi.