FI57552C - Saett och anordning foer att moejliggoera foerinstaellning av en eller flera i en tryckmaskin ingaoende och reglerbara faergframmatningsanordning - Google Patents

Description

[755=71 γβ! m,KUULUTUSjULKAisu en cc n

JgTA lBJ UTLAGGNINGSSKRIFT 5/5oZ

(51) Kv.ik?/IM.CI.1 B 41 F 31/12 SUOMI —FINLAND (21) P»t#nttlh»lc«mu·—Pat«ntvwBknln| 3^1/73 (22) HtkemlipUvt — AM6knln|td«« 07· 11· 73 (23) Alkuptlvi—Glltl(h«tfdi| 07.11.73 (41) Tullut JulklMlal — Blivlt offuntllf 08.05.7^+

Patentti- ja rekisterihallitus /44) NthUvälutp«non |» kuuL]ulk»lwn pvm. —

Patent- och ragiatarstyralMIl AntÄkin utla*d och utl.*krifun publlcend 30.05.80 (32)(33)(31) Pyydetty atuolkwt —toftrd priority 07.11.72

Ruotsi-Sverige(SE) 11+1+05/72 (71) Toleransaktiebolaget, Huddingevägen 1+70, 125 1+2 Älvsjö, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Ole Robert Hestvik, Trondheim, Jens Henrik Mo, Trondheim, Konrad Stinesen, Trondheim, Norja-Norge(NO) (7I+) Oy Kolster Ab (5I+) Menetelmä ja laite yhden tai useamman painokoneessa olevan säädettävän värinsyöttölaitteen esisäätämiseksi - Sätt och anordning för att möjlig-göra förinställning av en eller flera i en tryekmaskin ing&ende och regler-bara färgframmatningsanordningar

Keksintö tarkoittaa menetelmää ja laitetta, jolla voidaan esisäätää painokoneessa oleva säädettävä värintäyttölaitteisto tai värinsyöttölaitteisto. Säätö tapahtuu etukäteen määrättyä painatusta varten lasketun värinkulutuksen perusteella.

Jo entuudestaan tunnetaan erilaisia menetelmiä mustumis- 1. väritysasteen mittaamiseksi, jolloin väritysasteella tarkoitetaan mustaa painopintaa koko paino-pintaan verrattuna. Näissä menetelmissä on käytetty apuna ao. painatusta varten tehtyä negatiivifilmiä. Kirjapainoteollisuudessa odotetaan tästä huolimatta kuitenkin vielä sellaista menetelmää, jolla väritysaste pystyttäisiin määräämään yksiselitteisesti ja yksinkertaisella tavalla. Painokoneeseen kuuluu, kuten hyvin tiedetään, värinsyöttölaitteisto, joka käsittää useita värinsyöttölaitteita. Jokainen värinsyöttölaite voidaan säätää erikseen, jotta se syöttää juuri oikean ao. väritysastetta vastaavan painovärimäärän.

Mittaamalla jo ennen painamista ao. painatusta varten tehdyn negatiivifilmin avulla väritysaste painatuksen siltä osalta, joka vastaa tiettyä värinsyöttö- 2 57552 laitetta, olisi jo ennen painamisen aloittamista mahdollista säätää po. värin-syöttölaite määrätylle lukemalle, jolloin tämä syöttölaite syöttäisi painoväriä juuri sen määrän, joka vastaa täsmälleen painatuksen tämän kohdan värintarvetta. Tunnettu tosiasia on, että liian pieni painovärimäärä jättää painetun pinnan harmahtavaksi, ja paperin väri näkyy painatuksen läpi, kun tans värinsyötön ollessa liian suuri väri pyrkii ’’juoksemaan" ja tunkeutuu samalla helposti paperin toiselle puolelle. Tästä syystä toivotaan saatavan käyttöön sellainen menetelmä ja laite, jolla pystytään mahdollisimman nopeasti säätämään kaikki värin-syöttölaitteet täsmälleen oikealle värimäärälle, jolloin voidaan pienentää sitä ylimääräistä painosta, joka muuten tarvitaan, kun painokoneen käydessä joudutaan suorittamaan erikseen jokaisen värinsyöttölaitteen säätö.

Keksinnön tarkoituksena on antaa informaatiota sellaisesta menetelmästä ja laitteesta, jolla painokoneessa oleva säädettävä värinsyöttölaitteisto voidaan yksinkertaisella tavalla säätää jo etukäteen. Tämä säätö voi tapahtua etukäteen määrättyä painatusta varten lasketun värinkulutuksen perusteella. Keksinnölle tunnusomainen menetelmä on tunnettu siitä, että koko sen painatuksen osalta, johon ao. värinsyöttölaite on tarkoitettu syöttämään väriä, väritysaste (mustan pinnan suhde koko pintaan) nähdään yhtenä toimintona läpivalaisun avulla painatusta vastaavasta negatiivifilmistä, ja siitä, että värinsyöttölaitteiston säätö tapahtuu väritysasteen mukaan. Värinsyöttölaitteiston säätö tapahtuu sitten väritysasteen mukaan.

Koska värinsyöttölaitteistoon kuuluu yleensä useita erikseen säädettäviä värinsyöttölaitteita, nyt käsiteltävänä olevan keksinnön mukaan negatiivifilmi luetaan (mitataan) värinsyöttölaitteiden tai väripumppujen lukumäärää vastaavassa suhteessa ja jokainen värilaite säädetään sitten sellaiselle lukemalle, että se vastaa tämän värilaitteen osalla negatiivifilmissä näkyvää väritysastetta.

Keksinnön mukaisen laitteen tunnusomaisin piirre esitetään patenttivaatimuksessa 2.

Erästä tällä kertaa ehdotettua rakennemuotoa, joka käsittää keksinnölle tunnusomaiset piirteet, selostetaan yksityiskohtaisesti seuraavassa viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää vaakatasona ja lisäksi erittäin yksinkertaisessa muodossa painokoneen värinsyöttölaitteiston pääperiaatteita, kuvio 2 on perspektiivikuva kokeilumallista, jolla voidaan määrätä nega- 3 57552 tiivifHain mustan pinnan voimakkuuserot 1. mustunisaate, kuvio 3 havainnollistaa yksinkertaistettuna leikkausta kuviossa 2 näkyvästä laitteesta, kuvio 4 esittää osittaista leikkausta kuviosta 3, kuviossa 3 on sähkökytkinkaavio väritysasteen mittaamista varten, ja kuvio 6 esittää kytkinkaaviota eräästä rakennemuodon muunnelmasta väritysasteen mittaamiseksi.

Kuvio 1 esittää siis vaakatasona Ja erittäin yksinkertaisella tavalla painokoneen painotelaa 1. Painotelan värittäminen 1. värinsyöttö painotelaan tapahtuu jo ennestään tunnetulla värinsyöttölaitteistolla tai värintäyttölait-teistolla (ei näy kuvassa), joka käsittää useita erikseen väripumpuilla säädettäviä värinsyöttölaittelta. Nämä erikseen säädettävät värinsyöttölaitteet on yleensä varustettu (kukin erikseen) väripumpulla, jonka avulla painoväri-virta on helppo säätää. Jos oletetaan, että jokainen säädettävä värinsyöttö-laite voidaan säätää alueella 0-10 tätä tarkoitusta varten konstruoidun asteikon mukaan, merkitsee se, että värilaitteen säädön ollessa 10 tämä väri-laite syöttää väripumpun kautta niin paljon väriä, että koko tämän pumpun "toimintapiiriin” kuuluva painopinnan osa tulee aivan mustaksi. Jos värilaitteen säätö on sitä vastoin asteikon 0-lukemaa vastaava, po. värilaite ei syötä lainkaan painoväriä, joten painopinnan ao. kohta jää aivan valkoiseksi. Kuviossa 1 on esitetty ainoastaan painopinnat 2, 3 ja 4, jotta olisi helpompi ymmärtää että värilaite S3, joka on yksi kahdeksasta värinsyöttölaitteesta SI - S8, on säädettävä värilaitteen SI syöttöä suuremmalle lukemalle. Väri-laitteen SI lukeman on taas oltava suurempi kuin S2in lukema. Oletetaan siis, että painopinta 4 tarvitsee enemmän väriä kuin painopinta 2. Painopinta 3 edellyttää taas vain hyvin pientä värinsyöttöä. Ns. väritysaste (mustumis-aste) määrää, kuinka paljon enemmän väriä tarvitaan painopintaan 4 kuin pintaan 2 tai vastaavasti (pintoja 2 ja 3 verrattaessa) pintaan 3* Väritysas-teen määrääminen tapahtuu taas painatuksesta tehdyn negatiivifilmin avulla. Määräämällä kulloinkin kyseeseen tulevan painopinnan väritysaste - esim. siinä painopinnassa, joka liittyy värinsyöttölaitteeseen S3, ts. pinnassa 4 - saadaan lukema tai suhde painopinnan 4 mustien osien ja koko painopinnan välillä. Nyt on kuitenkin huomattava, että neeatiivifilmi on luonteeltaan sellainen, että painatuksen mustat osat tulevat siinä kirkkaimmiksi 1. vaaleiksi ja painopinnan valkoiset osat taas tummiksi tai mustiksi. Tämä merkitsee puolestaan sitä, että "mustumisaste" asetetaan tässä tiettyyn suhteeseen vaaleisiin painopinnan osiin nähden. Jos painatuksen 1. painopinnan väritysasteen oletetaan olevan 1,0, tarkoittaa tämä sitä, että negatiivifilmistä tulee täy- 4 57552 ein kirkas 1· vaalea ja, että värinsyöttölaitteen S3 on oltava aivan auki ja että ee on eäädettävä asteikossa lukemalle 10. Jos painopinnan väritysaste on sen sijaan 0, negatiivifilmi on tumma tai musta, jolloin pinta 4 jää valkoiseksi, joten värinsyöttölaitteen S3 on nyt oltava aivan kiinni ja asteikon lukeman on oltava 0. Yleensä on tosin niin, että väritysaste vaihtelee em. äärimmäisyyksien välillä, joten väritysasteen ollessa arvioitu 0,2sksl, värinsyöttölaite on säädettävä asteikon lukemalle 2.

Edellä selostetusta käy ilmi, kuinka tärkeätä on, että jokainen värin-syöttölaite SI - S8 voidaan mahdollisimman nopeasti erikseen säätää ao. painopinnan värintarvetta vastaavalle syötölle, jotta koko painatukseen saadaan välittömästi riittävän tasainen väritysaste. On luonnollista, että värinsyöttölaitteen säätö riippuu joissakin tapauksissa myös paperin pinnasta ja käytettävästä värilaadusta, mutta tällaiset muuttuvat suureet voidaan kompensoida korjauskertoimella. Noniväripainatuksessa voidaan korjauskertoimen avulla kompensoida myös paperin värisävyä,

Seuraavaesa selostetaan lähemmin laitetta, joka on tarkoitettu käytettäväksi valmiin painatuksen väritysaatetta arvioitaessa 1. mitattaessa. Asian havainnollistamiseksi viitataan tällöin kuvioon 2, joka esittää erästä kokeilumallia perspektiivikuvana. Tähän malliin kuuluu laatikko 20, jossa on sivut 21, 22, 23 ja 24 sekä kansi 23· Laatikon 22 alaosassa on ulosvedettävä levy 26, johon kiinnitetään loisteputkiearja 26a yhdensuuntaisesti sivujen 21 ja 23 kanssa (putket esitetty vain kaavamaisesti). Putkien päälle laatikkoon on sijoitettu himmeä 1. mattalevy 27 (ei näy kuviossa 2, mutta sen sijaan kuvioissa 3 ja 4). Mattalevyn 27 yläpuolella olevat seinien 21, 22, 23 ja 24 osat on varustettu peileillä. Sivun 21 peili on merkitty 21', sivun 22 peili 22' jne. Peilin yläreuna on samassa tasossa ja muodostaa uran läpinäkyvää lasilevyä 26 varten. Lasilevy näkyy kuviossa 2 ja se on sijoitettu laatikon 20 ja kannen 23 väliseen liittymäpintaan.

Peilit 21* - 24' on kiinnitetty laatikon seiniin laatikon neljään kulmaan sijoitetuilla listoilla. Kuvioon 2 liittyen esitetään kuitenkin vain yksi tällainen kulma. Lista on merkitty 22a ja siinä on syvennys 22a* peiliä 22' varten sekä syvennys 22b' peiliä 23' varten* Peilit voidaan niiden puhdistamista varten nostaa pois laatikosta 20, koska lista 22a ei puristu niihin kiinni.

Kuten edellä jo mainittiin, laatikossa 20 on myös kansi 23, joka on yhdestä reunapinnastaan kiinnitetty seinään 24 saranoilla 23a. Kannen sisäpuolella on useita väliseiniä 23b, jotka jakavat kannen useihin osastoihin.

Häistä on vain kolmeen osastoon tehty osamerkintä, te. 23c, 23d ja 23e. Häiden osastojen erikoisrakennetta selostetaan lähemmin hieman myöhemmin, mutta jo 5 57552 nyt on kuitenkin syytä mainita, että kun negatiivifilmi 29 on sijoitettu kuviosea 2 osittain esitetyn lasilevyn 26 päälle, kansi 23 suljetaan saranoilla 25a, jolloin väliseinät 25b jakavat negatiivifilmin pinnan määrätyn-levyisiin palstoihin. Vierekkäisten väliseinien 25b etäisyys on mitoitettava siten, että osastolla 25c pystytään arvioimaan väritysaste koko painatuksen siinä osassa 2, johon värinsyöttö tapahtuu värinsyöttölaitteesta SI, Osasto 25d taas mittaa väritysasteen koko painatuksen siinä osassa 5, joka saa painovärin värinsyöttölaitteesta S2, jne.

Kuvio 3 havainnollistaa keksinnölle tunnusomaisen painatuksen väritys-asteen mittauslaitetta lähinnä sen toimintaperiaatteen kannalta. Kuviosta 5 nähdään, että negatiivifHifiin aluslevynä toimiva lasilevy 26 on järjestetty mattalevyn 27 yläpuolelle. Mattalevyn 27 alapuolella on taas loisteputkiryhmä 26a. Negatiivifilmi 29 asetetaan lasilevyn 26 päälle. Filmi ulottuu tässä rakenne-esimerkissä ja yleensäkin useiden kannessa olevien väliseinien 25b rajoittamalle alueelle, mikä merkitsee sitä, että kaksi vierekkäistä väliseinää 25b rajoittavat negatiivifilmin 29 osan 29a ja mittaavat juuri tässä osassa valmiin painatuksen väritysaeteen. Sama koskee luonnollisesti myös muita negatiivifilmin osapintoja, esim. 29b. Osassa 29« vaalea pinta on merkitty 29a', kun taas jäljellä olevan pinnan katsotaan olevan musta. Sama koskee myös osapintaa 29b, jossa 29b' tarkoittaa vaaleata pinnan osaa. Väritysasteen mittaaminen tapahtuu useilla valokennoilla 30, jotka on sijoitettu määrätylle etäisyydelle negatiivifilmistä 29» Jälleen on huomattava, että painatukseeea vaaleiksi jäävät kohdat ovat negatiivifilmissä tummat ja päinvastoin, mikä merkitsee taas sitä, että painatuksen voimakas väritysaste aiheuttaa negatiivifilmiin suuria vaaleita kohtia ja valokennoihin voimakkaan valovaikutuksen. Valokennoista lähtevä virta tai jännite riippuu siis värity easteesta, niin että voimakas virta vastaa voimakasta väritysastetta valmiissa painatuksessa. Kuviosta 4 voidaan nähdä, että kahden samassa osastossa 25c olevan vierekkäisen valokennon etäisyyden on suurin piirtein vastattava vierekkäisten väliseinien 25b välistä etäisyyttä. Kannelta 25 edellytetään pituussuunnassa sellaista kokoa että jokainen valokennorlvl 30 pystyy ilmaisemaan koko osansa negatiivifilmin väritysasteesta. Osastojen 25c, 25d ja 25e lyhyille sivuille ja väliseinien 25b väliin on sijoitettu peilit 25c', 25d' ja 25e', jotta jokaisen rivin lopussa olevat valokennot saavat saman herkkyyden kuin keskellä riviä sijaitsevat valokennot. Mattalevyn 27 yläpuolella ja laatikossa 20 on myös peilit 27a ja 27a'. Peilin tarkoitus on eliminoida reunapinnoisea tapahtunut valomäärän pienentyminen. Lisäksi on mahdollista sijoittaa erilaisia peilejä, esim. kuviossa 4 näkyviä peilejä 28a, 6 57552 loistevaloputkien 26a' Tällin» jotta valolähteestä tuleva valovirta saadaan jakautumaan vielä tehokkaammin.

Tällä järjestelyllä ja vaihtokytkentäosalia (ei näy kuvassa) voidaan eiie negatiivifilmin 29 ensimmäisen osan 29a väritysaste mitata ja säätää värinsyöttölalte SI näin saadun lukeman perusteella. Vaihtokytkintä kääntämällä voidaan vastaava väritysaste saada viereiselle osalle 29b. Tämä väritysaste määrää taas värinsyöttölaitteen S2 säädön. Sama koskee myös muita värinsyöttölaitteita.

Kuvioista J ja 4 käy selville» että negatiivifilmin kulloinkin kyseessä olevan osapinnan väritysaste määräytyy negatiivifilmin 29 toiselle puolelle sijoitettujen useiden valokennojen antaman signaalin perusteella. Valokennot 30 joutuvat valolähteestä (loisteputkista) 26a tulevan valovaikutuksen kohteiksi· Loisteputket on» kuten edellä mainittiin» sijoitettu negatiivifilmin 29 toiselle puolelle. Jotta vierekkäiset osat pystyttäisiin eristämään tehokkaasti toisistaan» voidaan väliseinä 23b negatiivifilin puoleiselta osaltaan varustaa pehmeällä tiivistyenetalla (ei näy kuvassa).

Kuviosta 3 nähdään» että valolähde 26a loppuu heti osaston 25c alla, mikä voi joissakin tapauksissa aiheuttaa tässä osastossa epäedullisen valon-jakautumisen ja valovoimakkuuden. Tämä haitta voitaisiin taas poistaa eiten, että valolähdettä 26a pidennetään hieman vasemmalle (kuvio 3) tai siten, että osastoa 25c ei käytetä väritysasteen mittaamiseen, vaan käytetäänkin osastoa 25d.

Kuviosta 4 nähdään kaavamaisesti, että kaikki rivissä olevat valokennot 30 voidaan yhdistää kiinteästi kannattimeen 30a, jota voidaan työntää kehyksessä 30b. Täten kannatin 30a voidaan säätää ja sijoittaa väliseinien 25b väliin. Väliseinät voidaan myös järjestää työnnettäviksi jo ennestään tunnettua tapaa käyttäen. Kun kannatin ja väliseinät tehdään työnnettäviksi» voidaan laitetta käyttää miten monelle värinsyöttölaitteelle tahansa.

Tiettyyn osastoon vaikuttavat valokennot 30 on kytketty niin, että ne antavat kokonaisvalotehoa vastaavan "tiedon". Koska kokonaan valkoista tai vaaleata negatiivifilmin pintaa koskevan valokennon antaman tiedon on syytä olla ensimmäinen lukema, mieluimmin 1, ja taas kokonaan mustaa tai tummaa pintaa koskevan tiedon toinen lukema, mieluimmin 0, on välttämätöntä, että valokennojen 30 annetaan toimia toisaalta lineaarisella alueella ja toisaalta liittyä säätöpiirin, jossa em. olosuhteet voidaan säätää.

Oletetaan, että riviin järjestetyt valokennot 30 on liitetty kiinteästi kannattimeen 30a ja että kaikki kahden vierekkäisen väliseinän 25b välillä olevat valokennot on kytketty toisiinsa rinnakkain, jolloin niissä on kuvion 5 7 57552 esittämät uloenenevät johdot a ja b. Näihin johtoihin a ja b on liitetty vastus R^, jonka kautta jännite mitataan mieluimmin kolminumeroisella volttimittarilla, jolloin saadaan värityeasteen yksi lukema. Säätövastuksella B2 säädetään em. suhde niin, että kokonaan vaalea negatiivifilmi antaa voltti-mittarilukeman 999» kun sitä vastoin kokonaan musta negatiivifilmin 29a pinta antaa volttimittarin lukemaksi 0. Kun lisäksi käytetään vielä vastusta R3, joka on myös säätövastus, kompensointi voi tapahtua automaattisesti korron-sointikertoimiin nähden. Tällöin edellytetään luonnollisesti, että di tri taalivolt-timittari on niin herkkä, että se osoittaa lukemat, kun valokenno toimii lineaarisella alueellaan.

Kuviossa 6 esitetään eräs toinen järjestely, jossa valokennojen annetaan toimia hyvin alhaisella jännitealueella. Tätä tapaa voidaan käyttää nimenomaan silloin, kun halutaan vähentää kannattimessa JOa olevien valokennojen 30 lukumäärää lisäämällä negatiivifilmin 29 ja valokennojen 30 välistä etäisyyttä, mutta pitämällä yllä haluttu vakioaste koko negatiivifilmin ko. osaa koskevissa mittauksissa. Täesä tapauksessa käytetään operaatiovahvistinta 6l, jonka molemmat sisääntulot on yhdistetty johtoihin a ja b. Takaisin kytken-tävaetuksella R4 varmistetaan, että lähtöjännite vaihtelee 0 - 10 V digitaali-volttimittarissa 62.

On ilmeistä, ettei käytettävän mittauskojeen tarvitse välttämättä olla digitaalivolttimittari 62, vaan se voi tietysti olla myös osoitininstrumentti tai piirturi. On myös mahdollista, että valokennojen negatiivifilmin jokaisesta osastosta 29a ja 29b antamat tiedot syötetään piirturiin vaihtokytkimen välityksellä.

Koska on mahdollista, että valokennoista saadaan tietona suhteellinen ohjaussignaali, voidaan tämän signaalin tietysti antaa vaikuttaa joko suoraan tai vaihtokytkimen välityksellä ao. erikseen säädettävien värinsyöttö-laitteiden säätöön.

Lisänä käytetty rinnakkain kytketty säätövastus R2 (vaihtoehtoisesti R5)» jota voidaan myös käyttää kuviosea 6 esitetyssä kytkennässä, on järjestetty siten, että se säätää vastuksen Rl kautta tulevan signaalin eamaan arvoon (samalle lukemalle) negatiivifilmin kaikille osille samanlaisissa valaistus-olosuhteissa. Tätä tarkoitusta varten käytetään sellaista negatiivifilmiä, jossa mustilla ja vaaleilla osilla on etukäteen määrätty suhde.

Koska valokennojen 30 "tiedonannot" riippuvat suuresti valolähteen 26a valovoimakkuudesta, saattaa olla edullista jakaa tieto valolähteen voimakkuudesta riippuvalla kertoimella. Tätä tarkoitusta varten on kuvioissa 3 ja 4 esitetty valokennot 32, jotka ilmoittavat siis valolähteen valovoimakkuutta ilmaisevan lukeman. Jos valovoimakkuus on liian pieni, on valokennojen ilmoit- 57552 tamaa lukemaa ails suurennettava, ja jos valolähde on taas lilan voinakas, on valokennojen 30 ilmoittamaa lukemaa pienennettävä. Itse jakotoimitus voidaan suorittaa esim. numeroinstrumentissa 62 siten, että valokennojen 32 yhteenlaskettu signaali - kun sopiva vahvistus on suoritettu - johdetaan viitearvona numeroinstruaentin analogiamuuntajaan.

Keksinnöstä voidaan tehdä muunnelmia siihen liittyvien patenttivaatimusten puitteissa. Esimerkkinä näistä muunnelmista voidaan mainita, että loisteputket 26a voivat yhtä hyvin olla hieman pidempiä ja ulottua kannen 25 ulkopuolelle, jolloin ne eliminoivat putkien 26a reunavyöhykkeisiin liittyvät valovolmakkuuspoikkeamat. Väliseinien 25b keskinäinen etäisyys ja negatiivi-filmin 29 ja valokennon 30 välinen etäisyys on järjestettävä siten, että valokenno saa riittävästi valoa ja etteivät siihen myöskään vaikuta erilaiset negatiivifilmin eri osien vaihtelut, te. jos valokenno 30 sijoitetaan hyvin lähelle negatiivifilmiä 29, virhelukemat ovat suurempia kuin silloin, kun valokenno 30 sijoitetaan kauemmaksi siitä. Negatiivifilmin 29 ja valokennon 30 välinen etäisyys riippuu kuitenkin käytännön sanelemista järjestelyistä.

On tunnettu asia, että valokennojen 30 keskinäinen herkkyys vaihtelee. Herkkyys voidaan jokaisessa valokennossa säätää kuitenkin siten, että kaikki valokennot yhtä lukuunottamatta peitetään, ja mitattaessa tämän valokennon signaalia peitetään tämänkin valokennon pinta osittain, joko enemmän tai vähemmän.

Keksintöä käytäntöön sovellettaessa on myös tärkeätä, että negatiivi-filmi 29 pannaan laitteeseen täsmälleen oikealla tavalla väliseiniin 25b nähden. Tämä on luonnollisesti mahdollista siten, että lasilevyyn 26 järjestöltään rajoittimet, kaksi levyn pitkälle sivulle ja yksi sen lyhyelle sivulle. Levyyn voidaan lisäksi kiinnittää piikeillä varustettu viivain, joka sopii negatiivifilmin rekisterireikiin.

Lisäksi on ilmeistä, että keksintöön voidaan tehdä sellaisia muutoksia, että kannen tilalle järjestetään yhtenäinen tila, jossa on vierekkäiset väliseinät 25b. Tätä osaa siirretään sitten aina negatiivifilmin mukaan, jolloin pystytään mittaamaan eri värinsyöttölaitteiden väritysaste.

Koska instrumenttiin 62 saadun lukeman on useassa tapauksessa vastattava sitä lukemaa, joka säädetään värinsyöttölaitteiden SI - S8 asteikkoon, voi olla edullista järjestää väritysasteen korjaus, kuten edellä kuvion 5 yhteydessä jo selostettiin. VBripainatuksessa on korjauskertoimen todettu olevan aivan välttämätön. Korjauskerroin voi olla esim. 1,2 keltaiselle, 0,8 punaisella, 0,75 siniselle sekä 0,6 mustalle värille. Instrumetti on tällöin edullista varustaa kompensointinapeilla näitä värejä varten, niin että mitattu ? 57552 korjausaste voidaan säätää suoraan ao. värilaitteeseen. Tällöin on myös mahdollista järjestää mittauemahdollisuudet jokaista oeaa varten napeilla, jotka vastaavat negatlivifilmin eri palstoja.

Vaikkakin keksintöä on edellä selostettu osittain mattalevyn ja osittain lasilevyn pohjalta, keksintöä voidaan soveltaa myös siinä tapauksessa, että mattalevy siirretään ylöspäin, jolloin se toimii myös negatiivifilmin tukilevynä.

Keksinnön periaatetta voidaan käyttää hyväksi myös sellaisessa vaihtoehtoisessa rakennemuodossa, jossa sivut 27a ja 27a' ovat valoa imeviä pintoja. Nämä voidaan silloin maalata mustiksi ja varustaa vaakasuorilla, toistensa päälle sijoitetuilla väliseinillä. Valo imeytyy, kun se kohtaa seinämän, joten ainoastaan suora valo siirtyy negatiivifilmiin.

Valokennojen JO asemesta voidaan käyttää myös valokennolevyä tai useita valokennolevyjä, jotka peittävät koko palstan tai tilan leveyden. Tällaisessa rakennemuodossa valokennolevy voidaan sijoittaa hyvin lähelle negatiivifilmiä, noin J - 7 mm päähän siitä. Valokennolevyn suojaksi on kuitenkin hyvä järjestää lasilevy. Tällaiseen rakennemuotoon on hyvä tehdä ura, johon negatiivi-filmi voidaan panna.

Claims (26)

1. 57552 10
2. 1. Menetelmä yhden tai useamman painokoneessa olevan säädettävän värin-täyttö- tai värinsyöttölaitteen esisäätämiseksi etukäteen määrättyä painatusta varten lasketun värinkulutuksen perusteella, tunnettu siitä, että koko sen painatuksen (2) osalta, johon ao. värinsyöttölaite (S1) on tarkoitettu syöttämään väriä, väritysaste (mustan pinnan suhde koko pintaan) nähdään yhtenä toimintona läpivalaisun avulla painatusta vastaavasta negatiivi filmistä (29), ja siitä, että värinsyöttölaitteiston säätö tapahtuu väritysasteen mukaan.
3. 2. Laite yhden tai useamman painokoneessa olevan säädettävän värinsyöttölaitteen esisäätämiseksi etukäteen määrättyä painatusta varten lasketun värin-kulutuksen perusteella ja käyttämällä tällöin hyväksi edellisen patenttivaatimuksen mukaista menetelmää, tunnettu siitä, että koko sen painatuksen (2) osalta johon värinsyöttölaite (S1) on järjestetty syöttämään väriä, väritysaste määrätään yhtenä toimintona läpivalaisemalla painatusta vastaava negatiivifilmi (29), ja siitä, että väritysasteen antamaa informaatiota käytetään värinsyöttölaitteen säätämiseksi.
4. 3. Patenttivaatimukseni mukainen laite, jossa värinsyöttölaitteisto käsittää useita erikseen säädettäviä värinsyöttölaitteita (S1-S8), tunnettu siitä, että negatiivifilmi (29) luetaan värilaitteiden lukumäärää vastaavissa pinnan osissa, ja että jokainen värilaite (S1) on säädettävissä sille lukemalle, joka vastaa väritysastettä ao. värilaitteen osalla (29a) negatiivifilmissä. U. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, jossa jokainen värinsyöttölaite on varustettu omalla väripumpulla, tunnettu siitä, että painatuksen palstojen lukumäärä vastaa väripumppujen lukumäärää.
5. 5- Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että väritysaste negatiivifilmin ao. osaa (29a) varten määräytyy lukuisista valo-kennoista (30) tulevan signaalin avulla valokennojen sijaitessa negatiivifilmin (29) toisella puolella ja negatiivifilmin (29) toiselle puolelle sijoitetusta valolähteestä (26a) tulevan valovaikutuksen alaisina.
6. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että valokennot (30) on sijoitettu tietyn etäisyyden päähän negatiivifilmistä (29), ja että ao. osa (29a) on erotettu viereisestä osasta väliseinillä (25b).
7. 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että valokennot (30) on sijoitettu kannattimeen (30a), joka on järjestetty siten, että sitä voidaan työntää kehyksessä, väliseinien (25b) ollessa myös työnnettäviä.
8. 8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että väliseinien välissä ja laitteen lyhyissä sivuissa on heijastinlaitteet (25c', 25d'). 57552
9. 9· Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että negatiivi filmi (29) pannaan läpinäkyvän levyn (26) päälle, ja siitä, että em. levyn alapuolella on valolähteiden (26a) yläpuolelle sijoitettu mattalevy (27).
10. 10. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että negatiivifilmi pannaan mattalevyn (27) päälle.
11. 11. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että valokennot (30) muodostavat rivin, joka sijaitsee negatiivifilmin ao. osan (29a) keskellä.
12. 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että ao. valokennojen (30) välinen etäisyys vastaa tai ainakin pääasiassa vastaa osan (25c) leveyttä.
13. 13. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että valokennot (30) on ao. osaa varten kytketty siten, että ne antavat kokonaisvalo-voimakkuutta vastaavan tiedon. 1U. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että em. tieto säädetään ensimmäiselle arvolle, edullisesti 0, kokonaan mustassa osassa ja toiselle arvolle, edullisesti 1, kokonaan vaaleassa osassa.
14. 15· Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että valokennot (30) on järjestetty toimimaan lineaarisella alueella.
15. 16. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että valokennojen antama tieto syötetään määrättyyn instrumenttiin (62).
16. 17· Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että em. instrumentti on dieitaalivolttimittari (62).
17. 18. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että instrumentti on tiedot merkitsevä piirturilaite.
18. 19· Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että valokennojen (30) negatiivifilmin jokaisesta osasta (29a) antama tieto syötetään tiedot merkitsevään piirturilaitteeseen vaihtokytkimen avulla.
19. 20. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että tiedot on järjestetty siten, että ne vaikuttavat joko suoraan tai vaihtokytkin-laitteen kautta ao. erikseen säädettävän värinsyöttölaitteen säätöön.
20. 21. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että tieto otetaan ulos vastuksen (Rl) kautta.
21. 22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen laite, tunnettu siitä, että rinnakkain säädetty lisäsäätövastus (R2) on järjestetty säätämään signaali samaan arvoon kaikille osille samanlaisissa valo-olosuhteissa.
22. 23· Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että tiedot otetaan ulos takaisinkytketyn operaatiovahvistimen (61) kautta. 12 57552 2k. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että tieto voidaan jakaa valolähteen valotehosta (32) riippuvalla kertoimella.
23. 25. Patenttivaatimuksen 22 mukainen laite, tunnettu siitä, että ilmoitetulle arvolle saadaan säätövastuksen (R3) avulla korjauskerroin.
24. 26. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että valolähde (26a) muodostuu lukuisista loisteputkista, jotka on järjestetty antamaan valoa jokaiseen osaan (25c, 25d, 25e).
25. 27. Patenttivaatimuksen 2k mukainen laite, tunnettu siitä, että kerroin saadaan laskemalla yhteen yksi valomerkki jokaisesta valolähteestä.
26. 28. Patenttivaatimuksen 27 mukainen laite, tunnettu siitä, että joka toisen valolähteen valoilmaisinta verrataan toisten yhtä monien· valolähteiden vaioilmaisuun, ja että valomerkeissä esiintyvät erot käynnistävät hälytyspiirin. « 13 57552