FI57478C - Saett foer kylning av luft - Google Patents

Description

15555^1 γβΙ kuulutusjulka.su c7478 f®» l j (11) utläggn.ngsska.ft 0 f0 ^ v ^ (51) Kv.ik.3/i«t.ci.3 P 24 P 3/14 SUOMI —FINLAND (21) PKunttlhtkumu* — PatMtaraftknlng 2186/7^ (22) Hikumtopllvt—AnaOknlnpdai 17· 07*7^ (23) AlkupDvi—Gllti|h«tidag 17.O7.7I+ (41) Tullut lulklaaktl — Bllvlt off«ntll| 19.01.75

PaUntti- ja rekisterihallitus (44) NihtiMIctlptnon ]· kuuLlulkalaun pvm. —

Patent- och registerstyrelsan ' ' AmMcan utla«d oeh utl.*krtft«n publtcurad 30.0U.80 (32)(33)(31) Pyrdutty «tuotkuut—fegird priority 18.07.73 R\jotsi-Sverige(SE) 7310061-2 (71) Aktiebolaget Carl Munters, 1, Industrivägen, S-191 U7 Sollentuna,

Ruotsi-Sverige(SE) (72) Carl Munters, Minusio, Sveitsi-Schveiz(CH), Per Norbäck, Lidingö,

Ruotsi-Sverige(SE) (7U) Oy Kolster Ab (5U) Tapa ilman jäähdyttämiseksi - Sätt för kylning av luft Tämän keksinnön kohteena on tapa jäähdyttää ensimmäinen ilmavirta, jota tässä nimitetään myös hyötyilmavirraksi, toisella ilmavirralla, jota tässä nimitetään myös apuilmavirraksi, rekuperatiivisessa lämmönvaihtimessa, jossa on kaksi erillistä kanavaryhmää, joiden toisiinsa rajoittavien seinämien läpi tapahtuu kahden ilmavirran välinen lämmönvaihto ja joista apuilmavirran kanavaseinämät ovat kostuttavaa ainetta ja ne pidetään kosteina vedellä, jota syötetään apuilmavirran kanaviin jaksoittain ja joka kerran lyhyen ajanjakson aikana ylimääränä ja joka saadaan haihtumaan apuilmavirralla, kun taas toisen ryhmän kanavaseinämät ovat kuivat, minkä vuoksi ensimmäinen ilmavirta kulkee näiden kanavien läpi kosteus-sisällöltään oleellisesti muuttumattomana.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada suuri jäähdytysteho lämmönvaihtimessa, niin että voidaan suorittaa tilaa varten tarkoitetun hyötyilman konditiointi haluttuun lämpötilaan yksinomaan tai oleellisessa määrin rekuperatiivisen lämmönvaihtimen avulla. Tämä koskee erityisesti ilmastoa, jossa lämpimällä ilmalla on verraten pieni kosteuspitoisuus. Keksintö tunnetaan siitä, että ainakin apuilmavirran osa saatetaan kosketukseen jaksoittaisen veden kanssa ensin mainitussa kanavaryhmässä vasta, kun se on jäähtynyt kulkiessaan toiseen ryhmään kuuluvien kanavien läpi.

2 57478

Keksintöä kuvataan seuraavassa lähemmin viitaten oheisissa piirustuksissa esimerkkeinä esitettyihin menetelmän suoritusmuotoihin, jolloin myös kuvataan keksinnön muita tunnusomaisia piirteitä.

Kuviossa 1 esitetään kaaviomaisesti tunnetun tekniikan tason mukainen suoritusmuoto ja kuvioissa 2-5 esitetään neljä erilaista keksinnön mukaista suoritusmuotoa.

Kuvio 5A esittää poikkileikkauskuvantoa kuvion 5 lämmönvaihtimen osasta suuremmassa mittakaavassa.

Kuvio 6 esittää perspektiivi- ja läpileikkauskuvantoa lämmönvaihtimen osasta suuremmassa mittakaavassa.

Kuviot 7 ja 8 esittävät kahta t-x-kaaviota, jotka vastaavat kuvioiden 1 ja 2 suoritusmuotoja. Kuvio 7 esittää tunnettua tekniikkaa.

Piirustuksissa 10 osoittaa lämmönvaihdinta, joka on rekuperatiivista tyyppiä, so. siinä on kaksi kanavaryhmää, jotka on erotettu toisistaan, niin että niiden läpi kulkevat ilmavirrat eivät kosketa toisiaan suoraan. Kuvioiden 1-1* mukaan lämmönvaihdin on poikittaisvirtatyyppinen, so. kaksi ilmavirtaa kulkee lämmönvaih-timessa toisiinsa nähden kulmassa.

Kuten kuviosta 6 ilmenee lämmönvaihtimessa on tehty ensinmäinen kanavaryhmä 12, jossa ilman päävirtaussuunta on vaakasuora, kuten nuolet lU osoittavat. Näitä kanavia rajoittavat rinnakkaiset seinämät 16, jotka on tehty ilmaa ja höyryä läpäisemättömästä aineesta, esim. muovista tai metallista, kuten alumiinista tai kuparista, joka johtaa lämpöä erittäin hyvin. Niitä erottavat määrätyllä välillä poikittaiset seinäosat 18, jotka ovat samaa tai vastaavaa ainetta ja jotka on kuviossa näytetty kaaviomaisesti tasaisina liuskoina, jotka on yhdistetty kiinteästi seinien 16 kanssa, mutta jotka voivat koostua esim. aallotetusta tai poimutetusta välikerroksesta, jossa aallotukset tai poimut ulottuvat vaakasuorasta.

Toinen kanavaryhmä 20 ulottuu pystysuunnassa ja sitä rajoittaa päällys tai kerros 22, joka on ainetta, jolla on kostuttavat, so. vettä imevät ja levittävät ominaisuudet. Kerroksen voi tehdä huokoisesta paperista, selluloosa-asbesti- tai lasikuiduista. Myöskin höytälöityä tai veluroitua muovikerrosta voi käyttää. Kanavat on tässäkin tapauksessa näytetty kaaviomaisesti neliömuodolla. Kostuttavat kerrokset 22 koskettavat seiniä 16 ja nämä yhdistäviä poikittaisseiniä 2h vasten, jotka ovat mieluiten samaa ainetta kuin poikittaisseinät 18. Ilman virtaussuun-ta toisen kanavaryhmän kautta on pystysuorasti alaspäin nuolien 26 mukaisesti.

Kuten mainittiin, on kuvion 6 esittämä lämmönvaihtimen 10 rakenne vain kaavicmainen. Oleellista on se, että molempia ryhmiä erottavat väliseinät 16, jotka sallivat vaihdon vain johtamalla lämpöä kahden kanavaryhmän välillä. Lisäksi on välikkeet tai yhdistävät poikittaisseinät muotoiltava niin, että ilmavirtojen välillä tapahtuu mahdollisimman hyvä lämmönsiirto. Kanavat voivat väliseinien 16 välissä olla yhtenäiset seinien koko pituudella.

3 57478

Kuvion 2 mukaisessa suoritusmuodossa ilmakehästä otetaan ilmaa tuulettimen 28 avulla ja se saatetaan viivan 30 mukaisesti kokonaisuudessaan kulkemaan lämmönvaihtimen 10 kanavajär jestelmän 12 läpi. Lämmönvaihtimessa tapahtuvan alasvirtauk-sen suuntaisena erotetaan tästä ilmavirrasta apuilmavirta 52, joka virtaa alaspäin kanavajärjestelmässä 20 joutuen kosketukseen kerrosten 22 kanssa, jotka kostutetaan syöttämällä kuviossa esitetyllä tavalla vettä ylhäältä jakelijalla 3l+. Kanavat 12 ovat suljettuja lämmönvaihtimen ylempien ja alempien, vaakasuorien sivujen kohdalla ja kanavat 20 ovat suljettuja lämmönvaihtimen kahden pystysuoran sivureunan kohdalla. Veden syöttö on rajoitettu niin, että kerrokset 22 pysyvät kosteina, mutta ei enempää. Veden tietty kiertäminen voidaan kuitenkin sallia esim. siten, että jakelija 3l+ liikkuu jäähdytystornin ylemmän etupinnan yli ja tällöin syöttää jaksottaan ja hetkellisesti ylimääräistä vettä, joka siis tulee kerätyksi alhaalla lämmönvaihtimen alla ja sitten johdetuksi takaisin jakelijaan 3*+ sinänsä tunnetulla tavalla. Koska ilmaa ja vettä kulkee kanavajärjestelmän 20 kautta samassa suunnassa, ilma auttaa ylimääräisen, syötetyn veden nopeassa poistossa.

Jotta alla selostettu vertailu kuvion 1 mukaisen menetelmän ja kuvion 2 mukaisen menetelmän välillä voitaisiin tehdä samojen edellytysten vallitessa, oletetaan, että kuvion 1 mukainen lämmönvaihdin on kanavajärjestelmänsä ja vedensyöttö-tapansa osalta sama kuin edellä esitetty. Tunnettu lämmönvaihdin eroaa kuitenkin periaatteessa keksinnöstä sikäli, että tuulettimen 30 kautta otettu ilmakehän ilma jakautuu hyötyilmavirtaan 30, joka kulkee vaakasuorasti lämmönvaihtimen 10 ryhmän 12 kanavien läpi ja osavirtaan eli apuilmavirtaan, joka kulkee viivan 32 mukaisesti pystysuorasti suuntautuen alaspäin lämnönvaihtimen toisen ryhmän 20 kanavien läpi.

Kuvioiden T ja 8 näyttämän t-x-kaavion ordinaattia ilmaisee ilman absoluuttisen höyrysisällön (g/kg) ja sen abskissa ilman lämpötilan (°C). Käyrä 1+2 osoittaa kosteuskylläisen ilman tilan, ns. kyllästyskäyrä. Ulkoilman tilan oletetaan vastaavan pistettä 36, jolloin lämpötila on 30°C. Ilman suhteellisen kosteussisällön oletetaan olevan pieni, esim. 30 %.

Kanavissa 20 apuilma läpikäy tilamuutoksen, joka tunnetussa menetelmässä noudattaa viivaa 1+8 kuviossa 7 veden haihtuessa kosteutetuista kerroksista 22, so. se tulee kostutetuksi ja samalla sen lämpösisältö eli entalpia kasvaa pisteeseen 50, joka on lähellä kyllästetyn ilman käyrää 1+2. Tällöin seinät 22 jäähtyvät ja ne jäähdyttävät vuorostaan kanavien 12 kautta kulkevan hyötyilmavirran absoluuttisen kosteussisällön pysyessä samana, so. pitkin viivaa 1+3. Kaaviossa on oletettu, että hyötyilma on jäähdytetty lämpötilaan 20°C pisteen 1+1+ mukaisesti. Hyötyilma-virta on siis tässä tilassa, kun sitä käytetään tarkoitukseensa esim. huoneistojen jäähdyttämiseksi. Lämmönvaihtimen jälkeen apuilmavirta on kulutettu ja se purkautuu ympäristöön. Apuilman määrä voi tässä järjestelyssä olla vain pienempi osa hyötyilmasta. Toteutusesimerkissä sen oletetaan olevan 30 % hyötyilman määrästä.

57478 k

Keksinnön mukaisesti hyötyilman voi jäähdyttää alemmaksi kuin kuvion 1 mukaisesti, koska apuilmavirran tulolämpötila, ja varsinkin sen ns. märkälämpö-tila, on alhaisempi kuin kuviossa 7· Kuviossa 2 on oletettu jäähdytyksen tapahtuvan viivan 1*3 pisteeseen 53 (kuvio 8), joka vastaa 15°C. Apuilmavirran tilanmuu-tos noudattaa viivaa 5**» nimittäin pisteestä 53 ylös pisteeseen 55> joka on korkealla kaaviossa. Apuilmavirta palaa sitten ulkoilmaan.

Keksinnön mukaisesti apuilmavirta saa siis jäähdyttää myös itsensä hyöty-ilman lisäksi. Tämän vuoksi tarvitaan normaalisti suurempaa apuilmavirtaa kuin aikaisemmin kuvatussa toteutusmuodossa. Esimerkissä on oletettu, että apuilman määrän ja hyötyilman määrän välinen suhde on 1:2. Näin on saatu paljon suurempi jäähdy ty sv aikutus. On jopa päästy hyötyilman alhaisempaan lämpötilaan kuin mitä on mahdollista teoreettisesti tavanomaisella haihdutusjäähdytyksellä (piste ko kuviossa 7) ·

Kun mahdollisesti suoritetaan hyötyilman kostutus tavanomaisessa kosteutti-messa, sen lopullinen tila voi olla jossakin viivalla 56, joka päättyy kyllästys-käyrässä pisteessä 58, so. 12°C lämpötilassa.

5 57478

Kuvion 3 mukaisesti apuilmavirta on jaettu kahdeksi osavirraksi, nimittäin ensimmäiseksi osavirraksi 60, joka otetaan ulos sisääntulevasta ilaavirrasta 30 ennen lämmönvaihdinta, so. tämä osavirta ei ole läpikäynyt jäähdytystä lämmönvaihtimessa ja se vastaa täten kuvion 1 ilmavirtaa 32. Toinen osavirta 62 otetaan lämmönvaihtimen poistopuolelta, jäähdytetystä hyötyilmavirrasta 30, so. sen kuljettua lämmönvaihtimen 10 kautta. Hyötyilmavirta vaihtaa lämpöä ensin osavirran 60 kanssa ja sitten oeavirran 62 kanssa. Molemmat osavirrat kulkevat siis oman osansa läpi kanavajärjes-täimässä 20, joka kostutetaan kokonaisuudessaan vedenjakelijalla 34* Tällä toteutusmuodolla voidaan saada sama lopullinen tila kuin kuviossa 8, jossa kanavajärjestelmän 12 läpi kiertää pienempi apiilmamäärä.

Kuvion 4 mukaisessa toteutusmuodossa käytetään rinnan lämmönvaihtimen 10 kanssa tämän kanssa mahdollisesti yhteenrakennettua apulämmönvaih-dinta 64, jolla on periaatteessa sama rakenne kuin lämmönvaihtimellä 10, mutta jonka ainoana tehtävänä on kehittää apuilmavirta lämmönvaihtimeen 10. Tuulettimen 66 avulla johdetaan sisään apuilmavirta 66, joka kulkee vaakasuorasi apulämmönvaihtinen64 kamerajärjestelmän 12 kautta, jolloin tästä apu-ilmavirrasta poistopuolella otetaan ulos pienempi osavirta 70, joka menee pystysuorasti lämmönvaihtimen kanavajärjestelmin 20 kautta ja joka kostutetaan vedellä, joka syötetään jakelijalla 72 samalla tavalla kuin edellä. Jäljellä oleva, ainoastaan jäähdytetty apuilmavirta 74 menee lämmönvaihtimeen 10 ja jäähdyttää hyötyilmavirtaa 30 samalla tavalla kuin kuviossa 8.

Jäähdytyksen jälkeen voidaan apuilmavirran lämpötilaa alentaa, jos käytetään ilmaa, jonka kosteussisältö on pienempi kuin ulkoilman, so. kuivatettua ilmaa. Tämä ilma voi olla jäähdytetyistä huoneista tulevaa ilmaa, jos huoneilman kosteussisältöä on pienennetty ilmastointilaitteella. Ulkoilmaa voidaan myös kuivattaa ennen sen tuloa vaihtimeen. Tällainen järjestely on osoitettu kuviossa 4* jossa apuilmavirta 68 pannaan ensin kulkemasn tunnetun, regeneratiivlsen kostvudenvaihtlmen 76 kautta, jonka roottori regeneroidaan ilmavirran 78 avulla, jonka kehittää tuuletin 80 ja joka lämmitetään regenerointilämpötilaaa lämpöparistolla 82.

Kehittämällä apuilmavirta lämmönvaihtimessa, joka on erillään pää-lämmönvaihtimesta, tarvitaee apuilmavirran tuuletusjärjestelmän mitoittaa vain niin, että se voittaa sen verraten pimeä vastuksen, jonka lämmönvaih-tinet ja yhdysjohdot muodostavat. Hyötyilaavirran 30 tuulettimen 28 on sitä vastoin usein työskenneltävä moninkertaisesti suuremmalla paineella voittaakseen vastuksen putkijohdoissa, jotka yhdistävät lämmönvaihtimen eri huo- 6 57478 noiden kanssa, sekä paineen alenemiset suodattimissa, lämpö- ja kylmäparletoissa ja 8lsäänpuhalluselimlee&. Tällä muodolla saavutetaan siis tuuletus-tehon huomattava säästö. Lisäksi voi apuilaajärjestelmän kytkeä kokonaan pois silloin, kun huoneiden tai huoneistojen ilmaa ei jäähdytetä, mikä vähentää entisestään tuulettimen työtä. Foiskytkentä voi lisäksi tapahtua ilman että virtausolosuhteet hyötyilmapiirissä muuttuvat» Lisäksi saavutetaan suurempi joustavuus vaihtimen sisäänrakennuksessa ja sen mitoituksessa. Näin voidaan kuvion 4 mukaisesti antaa apuilmanvaihtimelle suurempi läpivir-taussyvyys kuin vaihtimelle 10, jolloin apuilmavirran voi jäähdyttää vielä alhaisempaan lämpötilaan. Tämän alhaisemman lämpötilan ansiosta voidaan hyötyilmalle antaa vaadittu jäähdytys pienemmällä läpivirtaussyvyydellä, mikä vaikuttaa edullisesti hyötyilmatuulettimen 2Θ työmäärän pienentämiseksi.

Kuvion 4 toteutusmuodon mukaisesti kehitettyä apuilmavirtaa 74 voidaan myös käyttää muulla tavoin kuin vaihtimesea 10. Apuilmavirta 74 voi esim. kulkea jäähdytystornin kautta ja tässä jäähdyttää veden alhaisempaan lämpötilaan kuin on mahdollista ulkoilmalla, jota ei ole käsitelty. Jäähdytettyä vettä voi vuorostaan käyttää hyötyilman 30 jäähdyttämiseksi tavanomaisessa jäähdytysputkistossa.

Kuvion 3 toteutusmuoto eroaa edellisistä siinä, että molemmat ilmavirrat kulkevat kanavajärjesblmiensä kautta vastavirtaan tai pääasiallisesti vastavirtaan«.Kuvioiden 3 ja 3Λ näyttämä toteutusmuoto muistuttaa kuvion 2 näyttämää siinä, että sekä hyöty- että apuilma jäähdytetään yhdessä vaihtimen kuivassa osassa. Käsittelemätön ilmavirta otetaan sisään samalla taval-kuin edellä esim. ulkoilmasta ja se jakaantuu sitten kanavajärjestelmän 12 johdosta 30 ottoaukon 84 kautta, joka sijaitsee lämmönvaihtimen 10 pystysuorien sivupintojen yläosan kohdalla. Tästä ottoaukosta kanavat 12 ulottuvat ensiksi vaakasuorastl sisäänpäin ja sitten pystysuorasti alaspäin lämmönvaihtimessa, niin että jäähdytetty hyötyilmavirta 86 purkautuu vaihtimen alapuolen kohdalla, kun taas apuilmavirta 88 kulkee suoraan viereiseen kanavajärjesteinään 20, jonka kautta apuilmavirta kulkee vastavirtaan kanavajärjestelmässä 12 olevaan ilmaan nähden vaihtimen kautta ulottuvan kulkutiensä suurimmalla osalla. Kuviossa 3 näytetään alempi keruukaukalo 90 kiertävää liikavettä varten, joka tulee jakelijasta 34 ja joka pumpu-taan kaukalosta johdon 92 kautta takaisin jakelijaan.

Vastavirran käyttö tekee mahdolliseksi käytettyjen ilmavirtojen käytettävissä olevan jäähdytyspotentiaalin mahdollisimman suuren hyväksikäytön, samalla kun paineenlaskut pysyvät pieninä. Näytetyssä toteutusmuodossa on vastavirta virtaussyvyyden suurimmalla osalla ja asteittainen muutos poikittais- 7 57478 virraksi vaihtimen siinä osassa· jossa ilnavirta 30 tulee vaihtimeen. Lopputuloksen kannalta on merkityksellistä se, että prosessin siinä osassa on vastavirta, jossa normaalisti on pienimmät käyttövoimat lämaönvaihtoa varten, so· vaihtimen kylminaässä osassa, ja vastavirtamuoto juuri vaihtimen tässä osassa antaa sen vuoksi mahdollisimman hyvän jäähdytystehon.

Tilankäytön kannalta kuvatulla vastavirtamuodolla on selvät edut, koska apuilmavirta menee jäähdytyksensä jälkeen suoraan vaihtiaen märkään osaan. Kuivalta puolelta märälle ei tarvita lainkaan ylimääräisiä yhdysjohtoja.

Kuvattujen laitteiden toiminnan kannalta on tärkeä tapa, jolla järjestetään ja ylläpidetään haihtuminen näristä pinnoista. Voitaisiin ajatella, että kosteuden haihtuminen apuilmavirrassa tapahtuu ruiskuttamalla hienoja vesipisaroita apuilaavirtaan. Jäähdytys tapahtuisi tällöin vesipisaroiden pinnae ta, se jatkuisi ilmaan ja siitä väliseinään sekä tästä hyötyi Sikaan. Keksinnön mukaisesti on sitä vastoin tärkeää, että haihtuminen tapahtuu pääasiassa suoraan apuilman ja hyötyilaan välisestä väliseinästä, jotta saavutettaisiin mahdollisimman suuri tehokkuus. Tämän lisäksi on keksinnön mukaisesti oleellisen tärkeää, että haihduttavien pintojen märklnä pitämiseksi käytetyt keskimääräiset vesivirtaukset ovat mahdollisimman pieniä. Suuret vesivirtaukset tasoittavat niitä lämpötilan gradientteja, jotka syntyvät valhtimessa, ja pienentävät täten jäähdytystehoa huomattavasti.

Keksinnön mukaisesti ylläpidetään oleellisen paikallaan pysyvä neste-kerros tai -kalvo siten, että märän puolen ilmavirtojen väliset väliseinät on varustettu vettä imevällä tai absorboivalla kerroksella, jolloin virtaa-vien väliaineiden keskinäinen vuorovaikutus tapahtuu toivotulla tavalla, so. vaikuttamatta mainittavasti 1ämpötilaattaaoittavasti virtaavan veden lämpökapasiteettiin. Imevät tai absorboivat kerrokset tekevät näin tarpeettomaksi suurten ja jatkuvasti virtaavien vesimäärien käytön märkien pintojen jokaisella yksittäisellä osalla. Haihdutuspinnat voi kostuttaa jaksottain ja ne pysyvät tällöin aärkinä aikavälinä, jonka voi tehdä useiden minuuttien pituiseksi, ennen kuin on suoritettava seuraava kostutus. On edullista järjestää lyhyen kostutusjakson aikana voimakas huuhtelu, niin että pölyhiukkaset ja vedestä lähtevät mineraalikerrostumat tulevat poishuuhdotuiksi. Tällainen kastelu voidaan suorittaa suihkuttamalla koko kasteltava ala tai suuri osa siitä lyhyen ajan ja voimakkaasti. Voidaan myös käyttää jakelijaa, joka liikkuu jatkuvalla vesivirtauksella hitaasti kasteltavan alueen yli ja syöttää voimakkaanvvesivirran yhteen tai samanaikaisesti muutamaan kanavaan tai rakoon. Muissa kanavissa apuilmavirta virtaa samalla eteenpäin esteittä. Tällä tavoin syötetty liika vesi kerätään kaukaloon, joka on vaih- 8 57478 tinan alla, ja kierrätetään takaisin jakelijaan. Järjestöinään syötetään niin paljon vettä kuin tarvitaan haihtuneen veden korvaamiseksi ynnä lisämäärä kiertävän veden nineraalipitoisuuden pitämiseksi pienenä. Kasteltaessa edellä kerrotulla tavalla kastelujakso tehdään huomattavasti lyhyemmäksi kuin välissä oleva haihdutusjakoo.

Kuvioiden näyttämissä toteutusesinerkeissä tuulettinet on sijoitettu vaihtimien eteen. Tämä on tärkeää, jotta saavutettaisiin nahdollisinman suuri jäähdytysteho. Ilman kulkiessa tuulettimien läpi se lämmitetään tietyssä määrin. Koska ilma tämän lämmityksen jälkeen jäähdytetään vaihtimessa, tämä lämpömäärä tulee viedyksi pois apuilman kanssa eikä johdetuksi jäähdytettyyn huoneistoon.

Kuvioiden kastelulaitteet näyttävät, että vesikalvo ylläpidetään syöttämällä vettä virtaussuunnalla, joka on sama kuin apuilman virtaussuunta tai on suunnattu tätä vastaan. Veden syötön voi kuitenkin järjestää pystysuoraksi, kun taas apuilmavirta kulkee vaakasuorasta

Claims (5)

1. 9 57478
2. 1. Tapa jäähdyttää ensimmäinen ilmavirta, jota tässä nimitetään myös hyötyilmavirraksi (30), toisella ilmavirralla, jota tässä nimitetään myös apu-ilmavirraksi (52, 60, 62), rekuperatiivisessa lämmönvaihtimessa (10), jossa on kaksi erillistä kanavaryhmää (12, 20), joiden toisiinsa rajoittavien seinämien (16) läpi tapahtuu kahden ilmavirran välinen lämmönvaihto ja joista apuilmavirran kanavaseinämät ovat kostuttavaa ainetta ja ne pidetään kosteina vedellä, jota syötetään apuilmavirran kanaviin jaksottaan ja joka kerran lyhyen ajanjakson aikana ylimääränä ja joka saadaan haihtumaan apuilmavirralla, kun taas toisen ryhmän (12) kanavaseinämät ovat kuivat, minkä vuoksi ensimmäinen ilmavirta kulkee näiden kanavien läpi kosteussisällöltään oleellisesti muuttumattomana, tunnettu siitä, että ainakin apuilmavirran osa saatetaan kosketukseen jaksottaisen veden kanssa ensin mainitussa kanavaryhmässä (20) vasta, kun se on jäähtynyt kulkiessaan toiseen ryhmään (12) kuuluvien kanavien läpi.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tapa, tunnettu siitä, että hyöty-ilmavirta (30) kulkee vuoron perään kanaviensa (12) ensimmäisen ja toisen vyöhykkeen läpi koko lämmönvaihtimessa (10) ja toisen ryhmän (20) kanavaseinämät (l6, 2h) ovat veden kastelemia koko ulottuvuudellaan, kun taas ensimmäisessä vyöhykkeessä apuilmavirran (60) muodostaa lämmönvaihtimessa käsittelemätön ilmavirta ja toisessa vyöhykkeessä toinen apuilmavirta (62), joka otetaan hyötyilmavirrasta sen jälkeen, kun se on jäähtynyt molemmissa vyöhykkeissä näiden kautta kulkevien apu-ilmavirtojen (60, 62) kanssa tapahtuvan lämmönvaihdon vaikutuksesta.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tapa, tunnettu siitä, että apuilmavirta (?M kehitetään erillisessä lämmönvaihtimessa (6h) tai lämmönvaihtimen osassa, joka on erillään hyötyilmaa kehittävästä läramönvaihtimesta (kuvio U). U. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen tapa, tunnet-t u siitä, että sekä hyöty- että apuilmavirta otetaan ulkoilmasta.
5. 5· Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen tapa, tunnet-t u siitä, että apuilmavirran (7*0 muodostaa ilma, joka on kuivattu etukäteen kos-teudenvaihtimessa (76) (kuvio U).