FI96797C - Järjestelmä tuloilman jäähdyttämiseksi ilmastointilaitoksessa - Google Patents

Järjestelmä tuloilman jäähdyttämiseksi ilmastointilaitoksessa Download PDF

Info

Publication number
FI96797C
FI96797C FI933534A FI933534A FI96797C FI 96797 C FI96797 C FI 96797C FI 933534 A FI933534 A FI 933534A FI 933534 A FI933534 A FI 933534A FI 96797 C FI96797 C FI 96797C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
heat transfer
air
heat
cooling
exhaust air
Prior art date
Application number
FI933534A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI933534A (fi
FI96797B (fi
FI933534A0 (fi
Inventor
Ingmar Erik Rolin
Seppo Juhani Leskinen
Seppo Kalevi Kanninen
Original Assignee
Abb Installaatiot Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Abb Installaatiot Oy filed Critical Abb Installaatiot Oy
Publication of FI933534A0 publication Critical patent/FI933534A0/fi
Priority to FI933534A priority Critical patent/FI96797C/fi
Priority to DK94922883T priority patent/DK0712479T3/da
Priority to AT94922883T priority patent/ATE186771T1/de
Priority to JP7506237A priority patent/JPH09501227A/ja
Priority to US08/596,247 priority patent/US5931017A/en
Priority to RU96104361A priority patent/RU2125209C1/ru
Priority to SK171-96A priority patent/SK17196A3/sk
Priority to AU72642/94A priority patent/AU7264294A/en
Priority to CZ1996317A priority patent/CZ289257B6/cs
Priority to CA002169073A priority patent/CA2169073A1/en
Priority to PCT/FI1994/000342 priority patent/WO1995004902A1/en
Priority to DE69421706T priority patent/DE69421706T2/de
Priority to EP94922883A priority patent/EP0712479B1/en
Publication of FI933534A publication Critical patent/FI933534A/fi
Priority to NO960536A priority patent/NO307761B1/no
Priority to BG100347A priority patent/BG100347A/bg
Application granted granted Critical
Publication of FI96797B publication Critical patent/FI96797B/fi
Publication of FI96797C publication Critical patent/FI96797C/fi

Links

Classifications

    • FMECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24FAIR-CONDITIONING; AIR-HUMIDIFICATION; VENTILATION; USE OF AIR CURRENTS FOR SCREENING
    • F24F12/00Use of energy recovery systems in air conditioning, ventilation or screening
    • F24F12/001Use of energy recovery systems in air conditioning, ventilation or screening with heat-exchange between supplied and exhausted air
    • F24F12/002Use of energy recovery systems in air conditioning, ventilation or screening with heat-exchange between supplied and exhausted air using an intermediate heat-transfer fluid
    • YGENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02BCLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES RELATED TO BUILDINGS, e.g. HOUSING, HOUSE APPLIANCES OR RELATED END-USER APPLICATIONS
    • Y02B30/00Energy efficient heating, ventilation or air conditioning [HVAC]
    • Y02B30/56Heat recovery units
    • YGENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC
    • Y10STECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10S62/00Refrigeration
    • Y10S62/22Free cooling

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Combustion & Propulsion (AREA)
  • Mechanical Engineering (AREA)
  • General Engineering & Computer Science (AREA)
  • Central Air Conditioning (AREA)
  • Air-Conditioning For Vehicles (AREA)
  • Sorption Type Refrigeration Machines (AREA)
  • Air Filters, Heat-Exchange Apparatuses, And Housings Of Air-Conditioning Units (AREA)
  • Air Humidification (AREA)
  • Fuel Cell (AREA)
  • Heat-Exchange Devices With Radiators And Conduit Assemblies (AREA)
  • Duct Arrangements (AREA)
  • Other Air-Conditioning Systems (AREA)
  • Devices For Blowing Cold Air, Devices For Blowing Warm Air, And Means For Preventing Water Condensation In Air Conditioning Units (AREA)

Description

96797 Järjestelmä tuloilman jäähdyttämiseksi ilmastointilaitok-sessa Tämän keksinnön kohteena on järjestelmä tuloilman 5 jäähdyttämiseksi ilmastointilaitoksessa, johon kuuluu - lämmönsiirtokoje lämmön siirtämiseksi tuloilman ja poistoilman välillä lämmönsiirtopintojen avulla, ja - kostutuslaite poistoilman puoleisten lämmönsiirtopintojen kostuttamista varten.
10 Pyrkimys freonien käytön vähentämiseen on pakotta nut ilmastointialan etsimään vaihtoehtoisia jäähdytysjärjestelmiä freoneja käyttävän kompressorijäähdytyksen tilalle. Tunnetuin tällainen järjestelmä on ns. epäsuora evaporatiivinen jäähdytys, jota on kuvattu esim. Fl-pa-15 tenttijulkaisussa 67259. Menetelmässä kostutetaan poisto-ilmaa poistokanavaan sijoitetulla haihdutuskostuttimella, jolloin höyrystyvä vesi sitoo lämpöä ja poistoilman lämpötila laskee lähelle kyllästymispistettä. Jäähtyneestä poistoilmasta otetaan "kylmä talteen" tuloilmaan nykyisin 20 yleisen, talvella lämmöntalteenottoon käytetyn lämmönsiir-timen avulla, ts. jäähdytetään tuloilmaa.
Järjestelmän heikkoutena on rajoitettu jäähdytyste-ho. Erityisesti silloin, kun poistoilma ja/tai ulkoilma on • *.! lämmintä ja kosteaa, jää jäähdytysteho liian pieneksi. Tä- : 25 mä johtuu siitä, että kostea ilma ei pysty ottamaan vas- ·*·’: taan paljoakaan vesihöyryä, joten sen kyllästymislämpötila • · on korkea. Lisäksi haihdutuskostuttimissa ei ilmaa yleensä • · pystytä kostuttamaan kastepisteeseen, vaan jäädään sen alle. On määritelty ns. kostutusaste, jolla tarkoitetaan il-30 maan teoreettisesti haihdutettavissa olevan vesimäärän ja • · · “t käytännössä haihdutettavan vesimäärän massasuhdetta. Par- hailia haihdutuskostuttimilla kostutusaste on 80...90 %. Tämän lisäksi jäähdytystehoa pienentää lämmönsiirtimen hyötysuhde, joka tavallisesti määritellään tuloilman läm-35 pötilan aleneman ja tulo- ja poistoilman alkulämpötilojen 2 96797 erotuksen suhteena. Parhailla ilma-/ilmalämmönsiirtimillä tämä ns. lämpötilahyötysuhde on 70...80 %. Kokonaisuudessaan käytännössä saavutettavan ja teoreettisen jäähdytys-tehon suhde jää yleensä alle 70 %:n. Teoreettinenkaan teho 5 ei aina riittäisi.
Rajoitettua jäähdytystehoa on yritetty monin tavoin täydentää. Yksinkertaisin tapa on hoitaa puuttuva teho kompressorijäähdytyksellä, jonka investointi- ja käyttökustannukset ovat kuitenkin merkittävät. Joskin freonien 10 käyttö vähenee, niistä ei päästä kokonaan eroon.
Erästä toista lähestymistapaa on kuvattu FI-patent-tijulkaisussa 88431. Siinä lisäjäähdytys saadaan aikaan kylmällä käyttövedellä ennen sen johtamista rakennuksen vesijohtoverkkoon. Tämän menetelmän haittapuolena on se, 15 että useinkin rakennusten käyttöveden kulutus on niin pieni ja vaihteleva, ettei se riitä peittämään lisäjäähdytys-tarvetta muuta kuin rajoitetussa määrässä rakennuksia. Jäähdytysveden ylijuoksutus viemäriin nostaa helposti käyttökustannukset kohtuuttomiksi. Lisäksi rakennukseen 20 tarvitaan ylimääräinen putkisto kylmää juomavettä varten, joka nostaa investointikustannuksia. Tämä rajoittaa käyttöveden käytön kuormitushuippujen leikkauksessa vain osaan rakennuksia.
: Toisenlainen lähestymistapa on kuvattu FI-patentti- • 25 julkaisussa 57478. Siinä ei käytetä erillistä kostutinta, ♦ · · · j*·*: vaan ilma kostutetaan valuttamalla kostutusvettä levyläm- « · :*.·. mönsiirtimen poistopuolen lämmönsiirtopinnoille. Tehoa on • · tässä julkaisussa pyritty lisäämään 2-portaisella jäähdy- • · · tyksellä siten, että ns. apuilma, joka voi olla poistoil- . 30 maa tai tuloilmaa, jäähdytetään ensin apulämmönvaihtimessa • · · *”·* ja vasta sitten kostutetaan ja käytetään tuloilman jäähdy- *’ ' tykseen.
·; 2-portainen jäähdytys ei ole tullut yleiseen käyt- töön suurten investointi- ja käyttökustannusten vuoksi. 35 Jotta todellista hyötyä saataisiin, tarvitaan ylimääräinen 3 96797 lämmönsiirrin sekä puhallin ym. apuilmavirran vetämiseksi lämmönsiirtimen läpi. Ilmajäähdyttäminen sinänsä ei johda toivottuun tulokseen, koska massasuhteet muuttuvat. Se voi tulla kysymykseen silloin, kun jostain erityisestä syystä 5 poistoilmaa on noin 2 kertaa enemmän kuin tuloilmaa. Lisäksi toisen portaan jäähdytysteho on olennaisesti pienempi kuin ensimmäisen.
Sensijaan kostutettuja lämmönsiirtimiä on rakennettu jonkin verran. Teoriassa niiden pitäisi toimia siten, 10 että lämmönsiirtimen ulkopinnalla olevan vesikalvon lämpötila asettuu ilman kyllästymislämpötilaa vastaavaan lämpötilaan. Ilmankäsittelyprosessin pitäisi teoriassa tapahtua kuvion 1 h-x-diagrammiin piirretyn esimerkkikaavion mukaan seuraavasti: 15 Tuloilman = ulkoilman lämpötilan oletetaan olevan 27 °C ja suhteellisen kosteuden 40 %, piste A kuviossa 1, sekä poistoilman = huoneilman lämpötilan 24 °C ja suhteellisen kosteuden 50 %, piste B kuviossa 1. Lämmönsiirtimen poistoilman puoleisen pinnan pitäisi teoriassa asettua 20 kastepisteeseen, ts. 100 %:n suhteellista kosteutta vastaavaan lämpötilaan eli 17 °C:een, piste C kuviossa 1. Erillisen haihdutuskostuttimen jälkeen poistoilman lämpötila olisi kostutusastetta vastaavasti hieman korkeampi, j esim. kostutusasteella 0,88 noin 18 °C, piste C' kuviossa : 25 1. Ero on siis 1 °C.
• « « · ·*·*: Koska lämmönsiirtimen tonen pinta on teoriassa kas- tepistelämpötilassa, jäävät lämmönsiirrossa tämän puolen • · pintavastukset pois, toisin sanoen lämmönsiirtokertoimen • · · ja siitä johtuen lämpötilahyötysuhteen pitäisi parantua . 30 ratkaisevasti. Tässä ei ryhdytä käymään läpi melko moni- "· mutkaista lämmönsiirtoteoriaa, vaan todetaan lyhyesti, et tä esim. kuivaa lämmönsiirtoa vastaavan hyötysuhteen arvon 0,7 pitäisi teoriassa parantua n. 0,84:ään. Tätä vastaava tuloilman lämpötilan alenema on 96797 4
Ats = tg), jossa η = lämpötilahyötysuhde = 0,84 tA = tuloilman tulolämpötila = 27 °C tg = poistopuolen pintalämpötila = 17 °C (tA ja tg = lämpötilat pisteissä A ja B) 5 eli
Äts = 0,84(27-17) = 8,4 °C
Tuloilman loppulämpötila olisi siis tD = 27-8,4 = 18,6 °C (piste D, kuvio 1). Jäähdytykseen käytettävissä 10 olevaa tehoa kuvaa poistoilman tulolämpötilan ja tuloilman loppulämpötilan erotus, eli
Atj = 24-18,6 = 5,4 °C.
15 Erillisellä kostuttimella toimivassa järjestelmässä on vastaavasti:
Atg = 0,7(27-18) = 6,3 °C
ja tuloilman loppulämpötila tD = 27-6,3 = 20,7 °C (piste 20 D' kuviossa 1).
Jäähdytykseen käytettävissä oleva teho:
Atj = 24-20,7 = 3,3 °C.
J 25 Jäähdytykseen (lämpökuormien poistamiseen) käytet- • i · XV tävissä oleva teho kasvaisi siis todella merkittävästi, • · · j. *. eli suhteessa ·’·' Atj/Atj = 5,4/3,3 = 1,63.
• · · 30 Tehonlisäys näyttäisi siis olevan todella huomatta- • · * ...
va· Käytännössä tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. On todettu että tuloilman loppulämpötila jää selvästi kor-keammaksi kuin mihin sen edellä esitetyn teorian perus-·;· 35 teella pitäisi laskea. Käytännössä tehonlisäys erilliseen V · kostuttimeen verrattuna jää 10-25 %:iin. Poistoilman olo- 96797 5 tilamuutos tapahtuukin kuvioon 1 katkoviivoilla merkityn viivan suuntaisesti, kohti korkeampaa lämpötilaa kuin kas-tepiste. Tämä johtuu siitä, että lämmönsiirto ja haihtuminen ovat dynaamisia tapahtumia joille on ominaista tietty 5 nopeus.
Tarkasteltaessa tapahtumia lämmönsiirtimen pinnalla olevassa vesikalvossa voidaan todeta, että siihen tuodaan lämpöä tuloilmasta, ja poistetaan poistoilmaan osittain johtumalla, osittain haihtuvan vesihöyryn sitomana. Jotta 10 vesikalvon lämpötila asettuisi kastepisteeseen, tulisi lämmön sitoutua pelkästään vesihöyryn haihduttamiseen. Näin ei käytännössä tapahdu, koska vettä haihduttava pinta on liian pieni. Verrattuna esim. edellä mainittujen haih-dutuskostuttimien kostutuskennoihin on levylämmönsiirti-15 meen syntyvän nestekalvon pinta-ala vain murto-osa. Haih- tumisnopeus liian pienestä nestepinnasta on yksinkertaisesti liian pieni pitääkseen nestekalvon kastepistettä vastaavassa lämpötilassa. Osa lämmönsiirrosta tapahtuu johtumalla, ja tästä syystä olotilamuutos tapahtuu kuvioon 20 1 katkoviivoilla piirrettyä käyrää pitkin.
FI-julkaisussa 57 478 esitetyllä levylämmönsiirti- mellä on toinenkin varjopuoli. Kosteille pinnoille syntyy helposti em. lämpötila-alueella bakteerikasvustoja. Suuri- : kokoisia levylämmönsiirtimiä on vaikea tehdä vesitiiviik- • · ·.· : 25 si, ja käytössä syntyy vähäisiä vuotoja korroosion, lämpö- \ laajenemisen, tärinän, painevaihtelujen ym. seurauksena.
Tuloilmapuolelle tihkunut vesi haihtuu, jolloin mahdolli- ;*{*: set bakteerit koteloituvat ja lähtevä lentämään tuloilman mukana. Tämä aiheuttaa niin vakavan terveysriskin, että . .·. 30 kostutettujen levylämmön siirtimien käytöstä on kokonaan • · · y.\ luovuttu.
Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada jär-jestelmä, joka mahdollistaa märän lämmönsiirtimen teoreet-!im' tisten suoritusarvojen saavuttamisen, kuitenkin ilman min- .·; 35 käänlaisia terveysriskejä.
6 96797 Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella järjestelmällä, jolle on tunnusomaista se, - että tuloilman ja poistoilman puoleiset lämmön-siirtopinnat on erotettu erillisiin lämmönsiirtimiin ja 5 - että lämmönsiirtopintojen pinta-alojen suhteet on valittu siten, että poistoilman puoleisten lämmönsiirto-pintojen pintalämpötila on lähellä poistoilman kastepiste-lämpötilaa.
Keksinnön mukaisella järjestelmällä pystytään li-10 säksi syöttämään lisäjäähdytystehoa käyttövedestä, pohja vedestä tai yleensäkin energialähteestä, jonka lämpötilaero haluttuun tuloilman lämpötilaan on pieni. Jopa kostu-tusveden jäähdytysteho pystytään hyödyntämään, ja käyttövettä pystytään käyttämään hyväksi nykyistä taloudellisem-15 min.
Keksintö lähtee siitä, että koska haihdutuspinta lämmönsiirtimessä on liian pieni, sitä olisi lisättävä. Vaikka investointikustannusten nousu jätettäisiin huomioimatta, havaitaan hyvin pian, että koska sekä tulo- että 20 poistoilmapuolen lämpöpinta kasvaa, ei lämmönsiirtotapah- tuman luonne muutu, ts. lämpövirtojen suhteet säilyvät ja nestekalvo on edelleen kastepistettä korkeammassa lämpötilassa. Lämpötilahyötysuhde tietysti paranee.
Keksinnön perusajatus onkin, että muutetaan lämmön-25 siirtopintojen suhteita, ts. kasvatetaan haihdutuspintaa, ·’ ·* jolloin päästään lähemmäksi kastepistelämpötilaa . Levyläm- • ♦ ♦ i V mönsiirtimellä tämä on vaikeaa ja kallista. Toinen keksin- • · · • : nön perusoivallus onkin, että sinänsä tunnetulla tavalla erotetaankin lämpöpinnat toisistaan siten, että lämpö 30 siirretään tulopuolella erillisellä lämmönsiirtimellä vä- linesteeseen, ja toisella lämmönsiirtimellä välinesteestä .* . poistoilmaan. Lämpövirtojen suhde voidaan nyt valita va- * _ päästi siten, että päästään poistopuolella lähelle kaste- *··’ pistettä.
• :35 Kun lämmönsiirto tapahtuu erillisillä lämmönsiirti- millä, ei hygieniariskejä enää ole. Erillisistä lämmön- 96797 7 siirtymistä seuraa kolmaskin merkittävä etu: hajautetut järjestelmät tulevat mahdollisiksi. Poisto- ja tuloilma-laitteiston ei tarvitse sijaita samassa paikassa. Lisäksi yhtä tuloilmalaitteistoa kohden voi olla kaksi tai useam-5 pia poistoilmalaitteistoja, tai päinvastoin kaksi tai useampia tuloilmalaitteistoja voi toimia yhdessä yhden poistoilmalaitteiston kanssa.
Ehkä vielä merkittävämpi etu on, että lisäenergiaa järjestelmään pystytään varsinkin FI-patenttihakemuksessa 10 915511 esitetyssä järjestelmässä syöttämään suoraan läm- mönsiirtopiiriin tai ainakin pienillä neste/neste-lämmön-siirtimillä, joiden kustannukset ovat murto-osa neste/il-ma-lämmönsiirtimien kustannuksista. Jopa kostutusveden "ylimääräinen" jäähdytysteho pystytään hyödyntämään. Lisä-15 energia esim. käyttövedestä pystytään hyödyntämään "kahteen kertaan" jäljempänä selostetulla tavalla: ensin tulo-ilman lisäjäähdytykseen ja sitten poistopuolen nestekalvon lämpötilan alentamiseen.
Keksintö mahdollistaa myös ilmastointikoneiden ny-20 kyistä taloudellisemman mitoituksen, koska otsapintanopeus lämmönsiirtimessä tai kostutusosassa ei ole koneen mitoitusta määräävä tekijä, jos siirtimet sijoitetaan jäljempänä selostetulla tavalla. Konekokoa voidaan pienentää läm- : mönsiirtimiä lukuunottamatta jopa 35 % ja saavuttaa vas- * « i.i i 25 taava kustannussäästö.
«· · I Muut kostutetun lämmönsiirtimen edut säilyvät sel- laisenaan, mm. se, ettei erillistä kostutusosaa tarvita, • · ·*·': mikä pienentää kustannuksia, alentaa painehäviötä ja vä hentää huollontarvetta.
, .·, 30 Eräissä sovellutuksissa ei myöskään poistoilmasuo- • · ♦ ”1 dattimia tarvita.
Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa viitaten .oheisiin piirustuksiin, joissa !(> kuvio 1 esittää ilman lämpötilan h-x-diagrammia, 35 kuvio 2 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaisen « i 8 9 6797 järjestelmän ensimmäistä toteutusmuotoa, ja kuviot 3-5 esittävät järjestelmän vaihtoehtoisia toteutusmuotoj a.
Kuvion 2 mukainen järjestelmä koostuu tuloilman A 5 lämmönsiirtimestä 1, poistoilman B lämmönsiirtimestä 2, näiden välisestä putkistosta 3, jonka läpi pumppu 4 kierrättää lämmönsiirtonestettä sekä kostutusputkistosta 5, josta kostutusmaton 6 kautta valutetaan kostutusvettä poistopuolen lämmönsiirtimen 2 lämmönsiirtopinnoille. Ku-10 vion 2 järjestelmässä kostutusvettä ei kierrätetä, vaan käyttövesiputkistosta 7 otetaan vakiovesimäärä, ja "ylimääräinen" kostutusvesi, joka ei haihdu poistoilmaan, päästetään ylijuoksuputken 8 kautta viemäriin. Kehittyneemmissä järjestelmissä päästetään viemäriin vain rajat-15 tu, tavallisesti vakiomäärä kostutusvettä, jolla estetään epäpuhtauksien, bakteerien yms. konsentroituminen. Loppuosa palautetaan kostutukseen erityisellä kierrätyspumpul-la. Näin säästetään kostutusvettä.
Kuten kuviosta 2 havaitaan, ei kostutusvettä syöte-20 tä suoraan kostutusputkistoon 5 vaan se kiertää tuloilman lämmönsiirtimelle 1 johtavassa putkistossa 3 olevan nes-te/neste-lämmönsiirtimen 9 kautta. Käyttöveden lämpötila on yleensä alle 10 °C. Lämmönsiirtimessä 9 saadaan tämä : # kastepisteen alittava jäähdytysteho, joka muuten kuluisi • :*: 25 lähes hukkaan, siirrettyä suoraan tuloilmaa jäähdyttävään • · · · j*·*: lämmönsiirtonesteeseen. Tavanomaisella ylijuoksutuksella • · j*.·. ja siirtimien tavanomaisilla hyötysuhteilla saadaan tulo- ·;·. ilmaan siirrettyä ylimääräinen n. 0,5 °C:n lämpötilaeroa » « · vastaava jäähdytysteho. Pienen neste/neste-lämmönsiirtimen . 30 9 kustannukset ovat mitättömät.
• · · ·** Lisäämällä ylijuoksutuksen määrää saadaan tällä ta valla aikaan halpa ja yksinkertainen käyttövesijäähdytys. Investoinnit ovat pienet, mutta käyttökustannukset nouse-vat nopeasti ylijuoksutusta lisättäessä. Toisaalta poisto-35 puolen pintalämpötila alenee.
96797 9
Kehittyneempää järjestelmää esittää kuvio 3. Siinä on tuloilman lämmönsiirron jaettu kahteen osaan 1' ja 1", joista toinen 1' palvelee rakennuksen suuren lämpökuormituksen kohteeksi joutuvaa osaa, esim. eteläsivua, ja toi-5 nen 1" kevyemmin kuormitettua osaa. Kostutusvedelle ja käyttövedelle tarkoitettu lämmönsiirron 9 on sijoitettu raskaammin kuormitettua rakennuksen osaa palvelevan läm-mönsiirtimen 1' tuloputkeen 3'. Näin saadaan koko jäähdy-tysteho suunnattua siihen osaan rakennusta, jossa sitä 10 tarvitaan.
Koko vesimäärää ei kuvion 3 ratkaisussa ohjatakaan kostutusputkistoon 5, vaan vain kostutuksen ja minimiyli-juoksutuksen vaatima määrä. Loput johdetaan lisälämmön-siirtimen 10 toiseen portaaseen, jossa sillä jäähdytetään 15 tuloilman lämmönsiirtimeltä 1 poistoilman lämmönsiirtimel- le 2 palaavaa lämmönsiirtonestettä. Jos esim. lämmönsiir-timelle 1' tulevan lämmönsiirtonesteen jäähdytystarve on 4 °C, saadaan lämmönsiirtimeltä 1' poistoilman lämmönsiir-timelle 2 virtaavaan lämmönsiirtonesteen lämpötilaa "il-20 maiseksi" pudotettua lähes yhtä paljon. Tämä pienentää lämpötilaeroja poistoilman lämmönsiirtimessä 2, jolloin kuviossa 1 katkoviivoilla piirretty käyrä siirtyy lähemmäs teoreettista käyrää B-C', ts. lämmönsiirto siirtimessä 2 : ·’: paranee. Siirtimeltä 10 voidaan vesi johtaa viemäriin tai * ·*· 25 käytettäväksi rakennuksessa. Jos se käytetään esim. lämpi- ··· « mänä käyttövetenä, pienentää kuvion 3 ratkaisu myös lämpö- * · •V. energian tarvetta merkittävästi. Käyttövesi pystytään esi- *..· lämmittämään keskimäärin 8 °C:sta 25 °C:een, ts. säästö on • « · n. 35 % veden lämmityskustannuksista, tosin vain huippu- . 30 kuormituksen aikana. Koko jäähdytyskauden aikana päästään • · · *;··* n. 20 °C:een, mikä vastaa n. 25 %:n säästöä eli vuosikulu- tuksesta laskettuna n. 6 %:n säästöä vuosimenoissa.
Kuviossa 3 on esitetty myös toinen tapa alentaa . I i poistoilman lämmönsiirtimen pintalämpötilaa. Suutinputkis- • · · 35 tolia 11 sumutetaan ilmaan vettä hyvin pienikokoisina t 96797 10 hiukkasina, jotka lisäävät huomattavasti lämmönsiirtopin-taa ja pudottavat ilman lämpötilaa ja alentavat pintalämpötilaa vastavirtauspatterin loppupäässä, kuten on toivot-tavaakin. Suutinputkisto 11 voi olla verrattain lähellä 5 lämmönsiirrintä 2, koska hienojakoinen vesisumu leijuu verrattain syvälle lämmönsiirtimen 2 sisälle sen lämmön-siirtopintojen välissä ennen kuin sumuhiukkaset haihtuvat tai osuvat lämmönsiirtopintoihin. Ilman olotilamuutos siirtyy hyvin lähelle kuvion 1 teoreettista olotilamuutos-10 ta B - C', ja pumpun 4 kautta palaavan veden lämpötila lähelle teoreettista arvoa, ts. ilman kastepistelämpötilaa.
Perusoivallus, ts. lämmönsiirtopintojen erottaminen toisistaan, tekee myös mahdolliseksi ilmastointikoneiden nykyistä taloudellisemman mitoituksen. Tämä on erityisen 15 tärkeää silloin, kun tulo- ja poistoilmavirta ovat eri suuruiset. Kumpikin kone voidaan mitoittaa nimellisilma-virralleen, mikä ei ole mahdollista esim. FI-julkaisun 57478 ratkaisussa, jossa molemmat koneet määräytyvät suuremman ilmavirran mukaan.
20 Kuvioissa 4 ja 5 on esitetty edullisia tapoja si joittaa lämmönsiirrin 2 ilmastointikoneen koteloon 12. Molemmissa perusideana on asentaa lämmönsiirrin 2 sellaiseen asentoon, että sen otsapintaa voidaan suurentaa. Lämmön-siirtimen otsapintanopeus on nimittäin konekoon valintaa J·”. 25 rajoittava tekijä sekä siirtimen suuren painehäviön takia • · *. että siitä syystä, että ilman otsapintanopeuden ylittäessä • « · arvon 2,5 m/s pisarat lähtevät ilmavirtauksen mukaan. Läm- • * * ·* mönsiirrin voidaan nyt mitoittaa alle 2,5 m/s:n otsapinta- • · · • ·* nopeudelle ja muut osat lähinnä suodattimien määrittele- • ·« * 30 mälle 4 m/s:n nopeudelle, jolloin niiden kustannukset ale nevat nopeuksien suhteessa, ts. jopa 35 %. Kuviot 4 ja 5 :: ' ovat luonnollisesti vain esimerkkejä. Ilman ja nesteiden virtaussuunnat, komponenttien sijoittelu jne., voivat luonnollisesti vaihdella, samoin lämmönsiirtimien kulmat, ;;; 35 virtauksia voidaan tasoittaa ja painehäviöitä pienentää n 96797 ohjauslevyillä jne.
Kuvioissa 4-5 on kostutusmatto 6 sijoitettu lämmön-siirtimen 2 otsapinnalle poistoiltaan virtauskanavaan 12 siten, että ilma virtaa maton 6 läpi. Näin saadaan aikaan 5 varmempi ja tasaisempi lämpöpintojen kostutus ja edullisempi lämpötilajakautuma. Lisäksi saadaan "ilmaiseksi" ylimääräistä haihdutuspintaa, joten vaikutus on samansuuntainen kuin sumutuslaitteiston 11. Jos kostutusmaton 6 materiaali valitaan sopivasti, se suodattaa myös riittävän 10 tehokkaasti kiinteitä hiukkasia ilmasta. Tällöin voidaan menetellä siten, että kesän ajaksi poistetaan poistoilma-suodattimet, jotka suojaavat lämmönsiirtimen 2 lämpöpinto-ja likaantumiselta, ja kostutusmatto 6 asennetaan paikalleen. Näin säästetään suodatinkustannuksia ja pienennetään 15 poistojärjestelmän painehäviötä, ts. pienennetään sähkön kulutusta ja siitä aiheutuvia kustannuksia.
Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on vain tarkoitettu havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan keksinnön mukainen järjestelmä voi vaihdel-20 la patenttivaatimusten puitteissa.
• · · · ·· · • 1 · • · • · • · • · · • « · • « · · • 1 · • · · • · • · •« · • · · • · • · · · • · ·

Claims (10)

12 96797
1. Järjestelmä tuloilman jäähdyttämiseksi ilmas-tointilaitoksessa, johon kuuluu 5. lämmönsiirtokoje (3) lämmön siirtämiseksi tuloil man (A) ja poistoilman (B) välillä lämmönsiirtopintojen avulla, ja - kostutuslaite (5) poistoilman puoleisten lämmönsiirtopintojen kostuttamista varten, 10 tunnettu siitä, - että tuloilman (A) ja poistoilman (B) puoleiset lämmönsiirtopinnat on erotettu erillisiin lämmönsiirtimiin (1, 2) ja - että lämmönsiirtopintojen pinta-alojen suhteet on 15 valittu siten, että poistoilman puoleisten lämmönsiirto- pintojen pintalämpötila on lähellä poistoilman kastepiste-lämpötilaa.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, jossa tuloilman (A) ja poistoilman (B) puoleiset lämmönsiir- 20 timet (1, 2) on kytketty yhteiseen lämmönsiirtonesteput- kistoon (3), tunnettu siitä, että lämmönsiirto- nesteputkisto (3) on varustettu jäähdytysvälineellä (9), joka on kytketty ulkopuoliseen jäähdytysenergialähteeseen (7) , kuten rakennuksen käyttövesiverkostoon, poistoilman · 25 puoleisesta lämmönsiirtimestä (2) tuloilman puoleiseen : .* lämmönsiirtimeen (1) palaavan lämmönsiirtonesteen jäähdyt- • · · • V tämiseksi ulkopuolisella jäähdytysenergialla.
*·* : 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että jäähdytysvälineenä (9) on 30 neste/neste-lämmönsiirrin.
4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen järjestel- • mä, tunnettu siitä, että jäähdytys väline (9) on kytketty kostutuslaitteeseen (5, 6) ja että käyttövesi (7) toimii kostutuslaitteen kostutusvetenä. : : :35
5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, jos- sa tuloilman (A) ja poistoilman (B) puoleiset lämmönsiir- 96797 13 timet (1, 2) on kytketty yhteiseen lämmönsiirtonesteput-kistoon (3), tunnettu siitä, että lämmönsiirto-nesteputkisto (3) on varustettu jäähdytysvälineellä (9), joka on kytketty kostutuslaitteeseen (5, 6), poistoilman 5 puoleisesta lämmönsiirtimestä (2) tuloilman puoleiseen lämmönsiirtimeen (1) palaavan lämmönsiirtonesteen jäähdyttämiseksi kostutusvedellä.
6. Patenttivaatimuksen 2 tai 5 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että lämmönsiirtonesteen li- 10 säjäähdytykseen käytettävän kostutusveden määrä on suurempi kuin mitä pelkkä kostutus ja normaali ylijuoksutus vaatii .
7. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se osa käyttövedestä 15 (7), jota poistoilman puoleisesta lämmönsiirtimestä (2) palaavan lämmönsiirtonesteen jäähdyttämisen jälkeen ei tarvita kostutukseen, on sovitettu palautettavaksi rakennuksen vesiverkostoon.
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä, 20 tunnettu siitä, että lämmönsiirtonesteputkisto (3) on varustettu lisäjäähdytysvälineellä (10) poistoilman puoleiseen lämmönsiirtimeen (2) tulevan lämmönsiirtonesteen jäähdyttämiseksi käyttöveden mainitun ylimääräisen . osan avulla. • · ·
9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen • · J | *, järjestelmä, tunnettu siitä, että poistoilman (B) • · · ···· virtaustilassa on virtaussuunnassa katsottuna poistoilman : lämmönsiirtimen (2) edessä vesisuuttimia (11) tai muita • · · . ; *,· vedensumutuslaitteita. • « · · 30
10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että poistoilman puoleinen lämmönsiirrin (2) on poikkeutettu virtaussuuntaa vastaan kohtisuorasta asennosta poistoilman virtausnopeuden pienentämiseksi. 14 96797
FI933534A 1993-08-10 1993-08-10 Järjestelmä tuloilman jäähdyttämiseksi ilmastointilaitoksessa FI96797C (fi)

Priority Applications (15)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI933534A FI96797C (fi) 1993-08-10 1993-08-10 Järjestelmä tuloilman jäähdyttämiseksi ilmastointilaitoksessa
CZ1996317A CZ289257B6 (cs) 1993-08-10 1994-08-09 Zařízení pro chlazení vstupního vzduchu v klimatizačním zařízení
PCT/FI1994/000342 WO1995004902A1 (en) 1993-08-10 1994-08-09 Arrangement for cooling supply air in an air-conditioning installation
JP7506237A JPH09501227A (ja) 1993-08-10 1994-08-09 エアコン設備の供給空気を冷却するための装置
US08/596,247 US5931017A (en) 1993-08-10 1994-08-09 Arrangement for cooling supply air in an air-conditioning installation
RU96104361A RU2125209C1 (ru) 1993-08-10 1994-08-09 Устройство для охлаждения поступающего воздуха в установке кондиционирования воздуха
SK171-96A SK17196A3 (en) 1993-08-10 1994-08-09 Device for cooling supply air in an air-conditioning installation
AU72642/94A AU7264294A (en) 1993-08-10 1994-08-09 Arrangement for cooling supply air in an air-conditioning installation
DK94922883T DK0712479T3 (da) 1993-08-10 1994-08-09 Arrangement til afkøling af tilførselsluft i et luftkonditioneringsanlæg
CA002169073A CA2169073A1 (en) 1993-08-10 1994-08-09 Arrangement for cooling supply air in an air-conditioning installation
AT94922883T ATE186771T1 (de) 1993-08-10 1994-08-09 Anordnung zur kühlung der zuluft in einer klimaanlage
DE69421706T DE69421706T2 (de) 1993-08-10 1994-08-09 Anordnung zur kühlung der zuluft in einer klimaanlage
EP94922883A EP0712479B1 (en) 1993-08-10 1994-08-09 Arrangement for cooling supply air in an air-conditioning installation
NO960536A NO307761B1 (no) 1993-08-10 1996-02-09 Innretning for kjøling av forsyningsluft i et luftkondisjoneringsanlegg
BG100347A BG100347A (bg) 1993-08-10 1996-02-09 Система за охлаждане на входящия въздух в климатична инсталация

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI933534 1993-08-10
FI933534A FI96797C (fi) 1993-08-10 1993-08-10 Järjestelmä tuloilman jäähdyttämiseksi ilmastointilaitoksessa

Publications (4)

Publication Number Publication Date
FI933534A0 FI933534A0 (fi) 1993-08-10
FI933534A FI933534A (fi) 1995-02-11
FI96797B FI96797B (fi) 1996-05-15
FI96797C true FI96797C (fi) 1999-01-19

Family

ID=8538401

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI933534A FI96797C (fi) 1993-08-10 1993-08-10 Järjestelmä tuloilman jäähdyttämiseksi ilmastointilaitoksessa

Country Status (15)

Country Link
US (1) US5931017A (fi)
EP (1) EP0712479B1 (fi)
JP (1) JPH09501227A (fi)
AT (1) ATE186771T1 (fi)
AU (1) AU7264294A (fi)
BG (1) BG100347A (fi)
CA (1) CA2169073A1 (fi)
CZ (1) CZ289257B6 (fi)
DE (1) DE69421706T2 (fi)
DK (1) DK0712479T3 (fi)
FI (1) FI96797C (fi)
NO (1) NO307761B1 (fi)
RU (1) RU2125209C1 (fi)
SK (1) SK17196A3 (fi)
WO (1) WO1995004902A1 (fi)

Families Citing this family (10)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FI102319B (fi) * 1995-09-22 1998-11-13 Abb Installaatiot Oy Menetelmä ja sovitelma lämmön talteenoton yhteydessä
FI102320B1 (fi) * 1995-10-26 1998-11-13 Abb Installaatiot Oy Menetelmä ja sovitelma lämmön siirtämiseksi
SE9600246D0 (sv) * 1996-01-23 1996-01-23 Bolivian Investment Co Ltd Avskiljning av mikroorganismer från ventilation värmeväxlare med evaporativ kyla
US7624788B2 (en) * 2004-04-22 2009-12-01 State Of Oregon Acting By And Through The State Board Of Higher Education On Behalf Of The University Of Oregon Heat exchanger
US7207182B1 (en) * 2004-12-28 2007-04-24 Schoonover Dale K Swamp cooler cooling system
US7497252B2 (en) * 2006-01-24 2009-03-03 John Yenkai Pun Active fluid and air heat exchanger and method
EP2279386A1 (en) * 2008-04-18 2011-02-02 Jarrell Wenger Evaporative cooling tower enhancement through cooling recovery
CN107030930B (zh) * 2017-04-21 2019-08-30 四川联衡能源发展有限公司 一种换热系统等压变风量装置及其方法
US10930949B2 (en) * 2018-10-05 2021-02-23 Ess Tech, Inc. Power delivery system and method
CN113108386B (zh) * 2021-04-30 2022-08-16 西藏宁算科技集团有限公司 湿膜加湿的空调机组

Family Cites Families (11)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US3808832A (en) * 1971-04-07 1974-05-07 L Zusmanovich Air conditioning installation
SE383777B (sv) * 1973-07-18 1976-03-29 Munters Ab Carl Sett och anordning for kylning av luft
SE8300088L (sv) * 1983-01-11 1984-07-12 Tadeusz Gacia Anordning for axiell och tangentiell fastspenning av ett foremal pa en axel
FI67259C (fi) * 1983-03-21 1990-09-17 Ilmateollisuus Oy Ventilationssystem.
US4938035A (en) * 1987-10-20 1990-07-03 Khanh Dinh Regenerative fresh-air air conditioning system and method
IL93994A (en) * 1989-04-19 1994-07-31 Urch John Francis Heat Exchanger
FI88431C (fi) * 1989-08-22 1993-05-10 Ilmateollisuus Oy Foerfarande och kylarrangemang foer avkylning av en byggnad
FI88650C (fi) * 1991-04-09 1993-06-10 Halton Oy Foerfarande vid reglering av en luftkonditioneringsanlaeggning och en luftkonditioneringsanlaeggning enligt detta foerfarande
KR100221257B1 (ko) * 1991-05-24 1999-09-15 피터 로보트슨 하아트 습윤기후용 공기조화방법 및 장치
US5187946A (en) * 1991-09-24 1993-02-23 Yefim Rotenberg Apparatus & Method for indirect evaporative cooling of a fluid
FI92867C (fi) * 1991-11-22 1997-07-08 Suomen Puhallintehdas Oy Ilmastointilaitteisto huonetiloja varten

Also Published As

Publication number Publication date
JPH09501227A (ja) 1997-02-04
DK0712479T3 (da) 2000-03-13
CZ31796A3 (en) 1996-07-17
NO307761B1 (no) 2000-05-22
WO1995004902A1 (en) 1995-02-16
EP0712479B1 (en) 1999-11-17
DE69421706T2 (de) 2000-04-27
EP0712479A1 (en) 1996-05-22
DE69421706D1 (de) 1999-12-23
NO960536L (no) 1996-02-09
FI933534A (fi) 1995-02-11
CA2169073A1 (en) 1995-02-16
US5931017A (en) 1999-08-03
ATE186771T1 (de) 1999-12-15
AU7264294A (en) 1995-02-28
NO960536D0 (no) 1996-02-09
SK17196A3 (en) 1997-02-05
BG100347A (bg) 1997-02-28
RU2125209C1 (ru) 1999-01-20
FI96797B (fi) 1996-05-15
FI933534A0 (fi) 1993-08-10
CZ289257B6 (cs) 2001-12-12

Similar Documents

Publication Publication Date Title
Katili et al. Space cooling in buildings in hot and humid climates—a review of the effect of humidity on the applicability of existing cooling techniques
US6347527B1 (en) Integrated system for heating, cooling and heat recovery ventilation
US20090079098A1 (en) System and method of a heat pump combined with a humidifier
US3988900A (en) Method of re-conditioning air from central air conditioning system and air conditioning unit to carry out the method
JP2008116145A (ja) ヒートポンプ式除湿空調機
FI96797C (fi) Järjestelmä tuloilman jäähdyttämiseksi ilmastointilaitoksessa
CN105042748B (zh) 机房空调器
FI100132B (fi) Sovitelma ilmankäsittelykoneen yhteydessä
WO2008091629A2 (en) Energy recovery ventilation with feedback and dehumidification
FI67259C (fi) Ventilationssystem.
CN100458291C (zh) 一种冷热全效除湿通风空调系统
US5878588A (en) Energy saving air cooling system
CN2926891Y (zh) 一种冷热全效除湿通风空调设备
WO2022043978A1 (en) Cooling apparatus with hybrid cooling cycle and closed water cycle with double wall heat transfer system
EP0497774B1 (en) A method of and an arrangement for cooling a building
CN206989384U (zh) 一种等焓直接蒸发冷却系统
CZ20022941A3 (cs) Zařízení k výrobě studené vody pro chlazení místnosti
WO2000034719A1 (en) Method and arrangement for recovering heat and moisture
CN214800482U (zh) 一种双风道蒸发调节装置
US11333374B2 (en) Energy saving water heating and air cooling system
CN217653993U (zh) 湿膜空调设备
CN201392052Y (zh) 空气热源热泵式空调机
KR200177043Y1 (ko) 기화식 냉난방장치
WO1997015794A1 (en) Method and arrangement for conveying heat from exhaust air into inlet air by a heat exchanger via which non-freezing heat transfer liquid is circulated
CN113382598A (zh) 一种双风道蒸发调节装置

Legal Events

Date Code Title Description
GB Transfer or assigment of application

Owner name: ABB INSTALLAATIOT OY

BB Publication of examined application