FI13124Y1 - Elementti ja järjestely rakennuksen perustuksen muodostamiseksi - Google Patents

Abstract

1. Elementti (100; 300) rakennuksen perustuksen muodostamiseksi, joka elementti käsittää anturaosan ja sokkeliosan, tunnettu siitä, että elementti on yhtä kappaletta ja elementillä on ensimmäinen pinta (101), toinen pinta (102; 302), yläpinta (103), alapinta (104), ensimmäinen sivu (105) ja toinen sivu (106), jotka ensimmäinen pinta ja toinen pinta ovat vastakkaisia, ja elementti lisäksi käsittää viisteosan (107) elementin ensimmäisen pinnan puolella, joka viisteosa ulkonee ensimmäisestä pinnasta ja ulottuu ensimmäiseltä sivulta toiselle sivulle, ja jolla viisteosalla on viisteosan yläpinta (214) ja viisteosan pystypinta (215), ja viisteosan ensimmäinen taitos (210) viisteosan pystypinnan ja viisteosan yläpinnan välissä ja viisteosan toinen taitos (211) viisteosan yläpinnan ja ensimmäisen pinnan välissä, ja joka viisteosan yläpinta on eri suuntainen kuin ensimmäinen pinta, ja viisteosan ensimmäisen taitoksen etäisyys elementin alapinnasta on pienempi tai yhtä suuri kuin viisteosan toisen taitoksen etäisyys elementin alapinnasta, ja viisteosan korkeus on alapinnasta tasolle, joka on alapinnan suuntainen ja viisteosan toisen taitoksen kohdalla, ja viisteosa on konfiguroitu muodostamaan anturaosan ja elementin viisteosan yläpuolinen osa on konfiguroitu muodostamaan sokkeliosan. Lisäksi suojavaatimukset 2-6.

Description

Elementti ja järjestely rakennuksen perustuksen muodostamiseksi Keksinnön kohteena on elementti rakennuksen perustuksen muodostamiseksi, joka elementti käsittää anturaosan ja sokkeliosan. Lisäksi keksinnön kohteena on järjestely rakennuksen perustuksen muodostamiseksi.

TEKNIIKAN TASO Perustus on rakennusten ja rakennelmien maata vasten tuleva osa. Perustuksia on olemassa monenlaisia, lähinnä maapohjan kantavuuden perusteella. Eräs käytetyimmistä perustusvaihtoehdoista on antura- ja sokkeliperustus. Sokkeli on rakennusten perustuksien osa. Sokkeli jää yleensä osittain maan alle ja — osittain näkyviin maan pinnalle. Sokkeli voidaan tehdä muuraamalla kevytsoraharkoista. Sokkelin alla on antura, joka jakaa sokkelille tulevan kuormaa laajemmalle alueelle, jolloin pohjapaine saadaan riittävän pieneksi. Antura voidaan joko valaa paikoilleen tai muurata elementeistä, kuten harkoista tai laatoista. Anturan ja sokkelin tekeminen on hidasta ja vaatii useita erillisiä toimenpiteitä.

YHTEENVETO Keksinnön tavoitteena on ratkaisu, jolla voidaan merkittävästi vähentää tunnettuun tekniikkaan liittyviä haittoja ja epäkohtia. Erityisesti keksinnön tavoitteena on tuottaa elementti, jolla voidaan helpottaa ja nopeuttaa perustuksen rakentamista. N 20 —Keksinnön mukaiset tavoitteet saavutetaan elementeillä, joille on tunnusomaista, < mitä on esitetty itsenäisissä suojavaatimuksissa. Keksinnön eräitä edullisia = suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä suojavaatimuksissa. 00 Kun tekstissä viitataan ylä- tai alapuoleen tai vastaaviin suuntiin, kuvataan E tilannetta, jossa keksinnön mukainen elementti on normaalisti asennettuna + 25 — paikoilleen käytettäväksi perustuksen muodostamiseen.

O = Keksinnön eräässä suoritusmuodossa on elementti rakennuksen perustuksen S muodostamiseksi, joka elementti käsittää anturaosan ja sokkeliosan. Keksinnön > eräässä edullisessa suoritusmuodossa elementti on yhtä kappaletta. Elementillä on ensimmäinen pinta, toinen pinta, yläpinta, alapinta, ensimmäinen sivu ja toinen — sivu. Ensimmäinen pinta ja toinen pinta ovat vastakkaisia. Elementti lisäksi käsittää viisteosan elementin ensimmäisen pinnan puolella, joka viisteosa ulkonee ensimmäisestä pinnasta ja ulottuu ensimmäiseltä sivulta toiselle sivulle. Viisteosalla on viisteosan yläpinta ja viisteosan pystypinta, ja viisteosan ensimmäinen taitos viisteosan pystypinnan ja viisteosan yläpinnan välissä ja — viisteosan toinen taitos viisteosan yläpinnan ja ensimmäisen pinnan välissä. Viisteosan yläpinta on eri suuntainen kuin ensimmäinen pinta. Viisteosan ensimmäisen taitoksen etäisyys elementin alapinnasta on pienempi tai yhtä suuri kuin viisteosan toisen taitoksen etäisyys elementin alapinnasta. Viisteosan korkeus on alapinnasta tasolle, joka on alapinnan suuntainen ja viisteosan toisen — taitoksen kohdalla. Viisteosa on konfiguroitu muodostamaan anturaosan ja elementin viisteosan yläpuolinen osa on konfiguroitu muodostamaan sokkeliosan. Keksinnön mukaisen elementin eräässä suoritusmuodossa elementin alaosassa on ura, joka avautuu alapinnalle ja toiselle pinnalle. Ura mahdollistaa erilaisten ohjausjärjestelyjen käytön asetettaessa elementtejä vastakkain, jolloin kahden eri — elementin urat muodostavat tilan, johon ohjausjärjestely asettuu.

Keksinnön mukaisen elementin eräässä toisessa suoritusmuodossa viisteosan yläpinnan ja viisteosan toisen taitoksen kautta kulkevan alapinnan suuntaisen tason välinen kulma on välillä 20 — 70 astetta. Tämä piirre vähentää kosteuden kertymistä viisteosan yläpinnan päälle.

—Keksinnön mukaisen elementin eräässä kolmannessa suoritusmuodossa elementissä on ensimmäiselle sivulle ja toiselle sivulle avautuvia reikiä, jotka reiät ovat ensimmäisen pinnan ja toisen pinnan tasojen suuntaisia. Tämä piirre . parantaa — vierekkäisten — elementtien — kiinnittämistä = toisiinsa = perustusta N muodostettaessa, kun reikiin voidaan asentaa kytkentäkappaleita.

& A 25 Keksinndn eräässä suoritusmuodossa on järjestely rakennuksen perustuksen ? muodostamiseksi. Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa on joukko 2 keksinnön mukaisia elementtejä. Elementit ovat järjestelyssä vastakkain niin, että E kahden elementin toiset pinnat ovat toisiaan kohti, ja vierekkäin niin, että yhden + elementin ensimmäinen sivu ja toisen elementin toinen sivu ovat vastakkain.

= 30 — Tällöin elementtien anturaosat muodostavat osan rakennuksen perustan anturasta N ja elementtien sokkeliosat muodostavat osan rakennuksen perustan sokkelista.

N > Keksinnön mukaisen järjestelyn eräässä suoritusmuodossa kaksi vastakkaista elementtiä ovat paikoillaan niin, että toisien pintojen välissä on rako, joka rako on konfiguroitu täytettäväksi valuaineella. Tällä piirteellä voidaan aikaansaada eripaksuisia sokkeleita. Keksinnön etuna on, että sillä pystytään olennaisesti helpottamaan perustusten tekemistä. Keksinnön etuna on myös se, että se on helposti muunneltavissa eri tyyppisten perustusten rakentamiseen. Keksinnön etuna on se, että se nopeuttaa oleellisesti perustusten rakennusta. Keksintö parantaa myös työturvallisuutta yksinkertaistamalla prosessia.

KUVIEN SELITYS Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti. Selostuksessa viitataan — oheiseen piirustukseen, jossa kuva 1 esittää esimerkin eräästä keksinnön mukaisesta suoritusmuodosta yläviistosta tarkasteltuna, kuva 2a esittää kuvassa 1 esitetyn suoritusmuodon ensimmäisen sivun suunnasta tarkasteltuna, kuva2b esittää kuvassa 1 esitetyn suoritusmuodon toisen pinnan suunnasta tarkasteltuna, ja kuva 3 esittää — esimerkin — eräästä — keksinnön — mukaisesta toisesta suoritusmuodosta yläviistosta tarkasteltuna.

N

N N 20 KEKSINNON YKSITYISKOHTAINEN SELITYS

S 00 E Seuraavassa selityksessä olevat suoritusmuodot ovat vain esimerkinomaisia, ja + alan ammattilainen voi toteuttaa keksinnön perusajatuksen myös jollain muulla

O S kuin selityksessä kuvatulla tavalla. Vaikka selityksessä voidaan viitata erääseen N 25 — suoritusmuotoon tai suoritusmuotoihin useissa paikoissa, niin tämä ei merkitse N sitä, että viittaus kohdistuisi vain yhteen kuvattuun suoritusmuotoon tai että kuvattu piirre olisi käyttökelpoinen vain yhdessä kuvatussa suoritusmuodossa. Kahden tai useamman suoritusmuodon — yksittäiset piirteet voidaan yhdistää ja näin aikaansaada uusia keksinnön suoritusmuotoja.

Kuvassa 1 on esimerkki eräästä keksinnön mukaisesta elementistä 100. Elementti on yhtä kappaletta ja käsittää anturaosan ja sokkeliosan. Elementti on valmistettu valamalla. Elementillä 100 on ensimmäinen pinta 101, toinen pinta 102, yläpinta 103, alapinta 104, ensimmäinen sivu 105 ja toinen sivu 106. Kun elementti on paikoillaan, yläpinta ja alapinta ovat vaakasuuntaisia ja ensimmäinen sivu ja toinen sivu ovat pystysuuntaisia. Ensimmäinen pinta ja toinen pinta ovat elementin vastakkaisilla puolilla ja ovat oleellisesti pystysuuntaisia. Elementin ensimmäisellä sivulla on viisteosa 107. Elementin alaosassa on ura 108, joka aukeaa alapinnalle ja toiselle — sivulle. Viisteosa ja ura ovat elementin pituisia. Viisteosa 107 on elementin 100 alaosassa, ja viisteosa ulottuu ensimmäiseltä sivulta 105 ja toiselle sivulle 106. Viisteosa muodostaa elementtiin osan, joka ulkonee elementin ensimmäisestä pinnasta eli elementissä on osa, jossa ainakin joissain kohdissa elementti on paksumpi, eli etäisyys ensimmäisestä pinnasta 101 — toiseen pintaan 102, kuin muualla. Viisteosassa on viisteosan yläpinta ja viisteosan pystypinta, joka on ensimmäisen pinnan suuntainen. Viisteosa määrittää elementin anturaosan. Elementin sokkeliosa on anturaosan yläpuolella. Sokkeliosassa elementin paksuus pysyy vakiona, eli etäisyys ensimmäisestä pinnasta toiseen pintaan pysyy oleellisesti samana. Kuvan esittämässä — suoritusmuodossa viisteosassa on viisteosan yläpinta, joka viettää ulospäin ensimmäisestä pinnasta kohti alapinnan 104 muodostamaa tasoa, ja joka viettävä viisteosan yläpinta kääntyy jälleen pystysuoraksi viisteosan pystypinnaksi. Eli viisteosa muodostaa porrasmaisen rakenteen elementin alaosaan, jonka » rakenteen yläpinta (eli viisteosan yläpinta) tässä suoritusmuodossa viettää N 25 alaspäin. Eri suoritusmuodoissa tämän yläpinnan kaltevuuskulma voi olla N erilainen. Eräässä suoritusmuodossa tämä yläpinta on suorassa kulmassa o ensimmäiseen pintaan nähden. Viisteosalla on viisteen ensimmäinen taite ja 00 viisteen toinen taite. Viisteosan ensimmäinen taite on viisteosan pystypinnan ja I viisteosan yläpinnan välinen taitoskohta, ja viisteosa toinen taite on viisteosan 5 30 — yläpinnan ja ensimmäisen pinnan 101 välinen taitoskohta. Viisteosan © ensimmäinen taite ja viisteosan toinen taite ovat yhdensuuntaisia sekä keskenään = että yläpinnan 103 ja alapinnan 104 kanssa.

O S Sokkeliosan korkeus on suurempi kuin anturaosan korkeus. Sokkeliosan korkeus on etäisyys viisteosan toisesta taitteesta yläpintaan 103. Anturaosan korkeus on — alapinnasta 104 viisteosan toiseen taitteeseen. Kuvan 1 suoritusmuodossa sokkeliosan korkeus on kolme kertaa anturaosan korkeus. Luonnollisestikin nämä suhteet voivat vaihdella. Kuvan 1 esittämässä suoritusmuodossa elementin 100 alaosassa, ja tarkemmin sanottuna anturaosassa, on ura 108. Ura on alapinnalla 104 toisen pinnan 102 5 puolella niin, että ura aukeaa sekä alapinnalle ja toiselle pinnalle. Ura ulottuu ensimmäiseltä sivulta 105 ja toiselle sivulle 106 eli on elementin mittainen, ja aukeaa myös mainituille sivuille. Tässä suoritusmuodossa ura on suorakulmainen ja sen sivut ovat ensimmäisen pinnan 101 ja toisen pinnan 102 suuntaisia. Joissain suoritusmuodoissa uran seinämät ovat toisen muotoisia. Joissain — suoritusmuodoissa elementissä ei välttämättä ole uraa. Uralla on yläreuna, eli se kohta missä ura alkaa toisella pinnalla. Kuvan esittämässä suoritusmuodossa yläreuna ja viisteosan ensimmäinen taite ovat yhtä korkealla, eli etäisyydet alapinnan 104 virittämään tasoon ovat yhtä pitkiä. Uralla on alareuna, eli se kohta missä ura alkaa alapinnalla 104. Kuvan esittämässä suoritusmuodossa uran — alareuna on samassa tasossa elementin ensimmäisen pinnan 101 kanssa. Elementin 100 tässä suoritusmuodossa on reikiä 109, jotka ulottuvat ensimmäiseltä sivulta 105 ja toiselle sivulle 106 ja jotka ovat elementin pituusakselin suuntaisia eli saman suuntaisia kuin ensimmäinen pinta 101, toinen pinta 102, yläpinta 103 ja alapinta 104. Tässä suoritusmuodossa reikiä on kolme ja ne ovat sijoittuneet elementin yläosaan yläpinnan lähelle, sokkeliosan ja anturaosan väliin tai lähelle sitä sekä elementin alaosaan alapinnan lähelle. Luonnollisestikin reikiä voi olla muukin määrä ja ne voivat olla sijoittuneita toisin. Joissain suoritusmuodoissa reiät eivät läpäise elementtiä. Reikiä käytetään » kiinnityselementtien asettamiseen, jotka kiinnityselementit sekä kiinnittävät N 25 — elementit toisiinsa ja asemoivat viereiset elementit samaan asentoon.

N = Käytettäessä elementtejä 100 muodostamaan rakennuksen perustusta, © elementtejä asetetaan paikoilleen niin, että kahden elementin toiset pinnat 102 = tulevat toisiaan kohti. Tällöin elementtien sokkeliosat muodostavat perustuksen E sokkelia ja anturaosat perustuksen anturaa. Perustuksen leveys valitaan x 30 — mainittujen elementtien etäisyydellä toisistaan ja tarkemmin sanottuna toisten O pintojen etäisyyksillä toisistaan. Tällöin kahdella vastakkaisella elementillä N muodostetun sokkelin minimileveys on sokkeleiden yläpintojen yhteisleveys. Mikäli S sokkelin leveydeksi halutaan jokin suurempi arvo, mainitut kaksi elementtiä sijoitetaan kauemmaksi toisistaan niin, että elementtien toisten pintojen 102 väliin jää rako. Tämä rako valetaan umpeen jollain perustusten valuun soveliaalla valuaineella. Vierekkäiset elementit asetaan paikoilleen niin, että yhden elementin ensimmäinen sivu 105 tulee vasten toisen elementin toista sivua 106. Tällöin vierekkäisten elementtien reiät tulevat vastakkain ja mainitut elementit voidaan kytkeä yhteen reikiin asetettavalla kytkentäelementillä, joka voi olla esimerkiksi tanko tai vastaava.

Kuvan 1 suoritusmuodossa elementin 100 alaosassa on ura 108 toisen pinnan 102 puolella.

Kun elementtejä laitetaan vastakkain niin, että toiset pinnat ovat toisiaan kohden, urat muodostavat anturan sisälle tilan.

Alettaessa valmistella perustuksen rakennusta elementtien avulla, perustuskaivannon (tai vastaavan) pohjalle asetetaan pitkänomainen ohjausrakenne tai ohjausrakenteita.

Elementit — asetetaan paikoilleen niin, että ohjausrakenne on vastakkaisten elementtien urien muodostamassa tilassa.

Joissain suoritusmuodoissa elementtejä 100, sekä vierekkäisiä että vastakkaisia, voidaan kiinnittää toisiinsa hakasraudoilla.

Edelleen vastakkaisten elementtien väliin voidaan laittaa raudoituksia.

Elementeistä rakennetun perustuksen yläosaa — voidaan tukea lattaraudoilla tai vastaavilla.

Kuvassa 2 on kuvassa 1 esitetty elementti 100 tarkasteltuna ensimmäisen sivun 105 suunnasta (2a) ja toisen pinnan 102 suunnasta (2b). Elementillä 100 on ensimmäinen pinta 101, toinen pinta 102, yläpinta 103, alapinta 104, ensimmäinen sivu 105 ja toinen sivu 106. Elementissä on viisteosa 107, jolla on viisteosan yläpinta 214 ja viisteosan pystypinta 215. Viisteosan pystypinnan ja viisteosan yläpinnan välissä on viisteosan ensimmäinen taite 210 ja viisteosan yläpinnan ja ensimmäisen sivun välissä on viisteosan toinen taite 211. Elementin N alaosassa on ura 108, jolla on uran alareuna 212 ja uran yläreuna 213. Viisteosa O käsittää elementistä osan sen alapinnasta viisteosan toisen taitteen kohdalle.

A 25 — Viisteosan yläpuolella on elementin sokkeliosa, jossa elementin paksuus, eli ? etäisyys ensimmäisestä pinnasta toiseen pintaan, pysyy oleellisesti vakiona. 2 Viisteosan ja sokkeliosan välinen raja on horisontaalinen eli alapinnan suuntainen.

E Viisteosa muodostaa elementin anturaosan.

Ura on tässä suoritusmuodossa + suorakulmainen eli uran seinämät ovat suorassa kulmassa toisiaan vasten. = 30 — Edullisesti elementit, joilla perustusta muodostetaan, ovat dimensioiltaan N samanlaisia, mutta luonnollisestikin on mahdollista käyttää eri kokoisia N elementtejä.

Esimerkiksi vierekkäisten elementtien (yhden elementin ensimmäinen sivu tulee toisen elementin toista sivua vasten) pituudet voivat olla erilaisia, ja vastakkaisten elementtien (joiden toiset pinnat tulevat toisiaan kohden) paksuudet voivat olla erilaisia. Esimerkiksi rakennuksen ulkoseinän puoleiset elementit voivat olla paksumpia kuin rakennuksen sisäpuolta kohden olevat elementit.

Kuvassa 3 on esimerkki eräästä toisesta keksinnön mukaisesta elementistä 300.

Elementti on yhtä kappaletta ja käsittää anturaosan ja sokkeliosan. Elementin osat ovat muuten vastaavia kuin kuvan 1 suoritusmuodossa, mutta toisella pinnalla 302 on kuvan mukaisessa suoritusmuodossa kolme hakasrakennetta 315, joita käytetään sitomaan vastakkaisia elementtejä toisiinsa. Tällöin perustusta muodostettaessa = vastakkaisten elementtien = välissä on rako. Joissain suoritusmuodoissa — hakasrakenteisiin — kiinnitetään — lisäraudoitus, joka on — elementtien välisen raon suuntainen eli vastakkaisten elementtien toisten pintojen suuntainen. Hakasrakenne on elementin ulkopuolella tanko, joka on pystysuuntainen, ja elementin ulkopuolisen osan yläosa ja alaosa on taivutettu poikittaiseksi toisen pinnan tasoon nähden. Hakasrakenne on edullisesti metallia. Hakasrakenteita voi olla elementissä yksi tai useampia.

— Edellä on kuvattu eräitä keksinnön mukaisia edullisia suoritusmuotoja. Keksintö ei rajoitu juuri kuvattuihin ratkaisuihin, vaan keksinnöllistä ajatusta voidaan soveltaa lukuisilla tavoilla suojavaatimusten asettamissa rajoissa.

N N O N

S 00

I

E + 25

O O N O N D

Claims (6)

Suojavaatimukset

1. Elementti (100; 300) rakennuksen perustuksen muodostamiseksi, joka elementti käsittää anturaosan ja sokkeliosan, tunnettu siitä, että elementti on yhtä — kappaletta ja elementillä on ensimmäinen pinta (101), toinen pinta (102; 302), yläpinta (103), alapinta (104), ensimmäinen sivu (105) ja toinen sivu (106), jotka ensimmäinen pinta ja toinen pinta ovat vastakkaisia, ja elementti lisäksi käsittää viisteosan (107) elementin ensimmäisen pinnan puolella, joka viisteosa ulkonee ensimmäisestä pinnasta ja ulottuu ensimmäiseltä sivulta toiselle sivulle, ja jolla — viisteosalla on viisteosan yläpinta (214) ja viisteosan pystypinta (215), ja viisteosan ensimmäinen taitos (210) viisteosan pystypinnan ja viisteosan yläpinnan välissä ja viisteosan toinen taitos (211) viisteosan yläpinnan ja ensimmäisen pinnan välissä, ja joka viisteosan yläpinta on eri suuntainen kuin ensimmäinen pinta, ja viisteosan ensimmäisen taitoksen etäisyys elementin alapinnasta on pienempi tai yhtä suuri — kuin viisteosan toisen taitoksen etäisyys elementin alapinnasta, ja viisteosan korkeus on alapinnasta tasolle, joka on alapinnan suuntainen ja viisteosan toisen taitoksen kohdalla, ja viisteosa on konfiguroitu muodostamaan anturaosan ja elementin viisteosan yläpuolinen osa on konfiguroitu muodostamaan sokkeliosan.

2. Suojavaatimuksen 1 mukainen elementti (100; 300), tunnettu siitä, että — elementin alaosassa on ura (108), joka avautuu alapinnalle (104) ja toiselle pinnalle (102; 302).

3. — Jonkin suojavaatimuksen 1 tai 2 mukainen elementti (100; 300), tunnettu . siitä, että viisteosan yläpinnan (214) ja viisteosan toisen taitoksen (211) kautta N kulkevan alapinnan suuntaisen tason välinen kulma on välillä 20 — 70 astetta. A 25

4 Jonkin suojavaatimuksen 1-3 mukainen elementti (100; 300), tunnettu siitä, o että elementissä on ensimmäiselle sivulle (105) ja toiselle sivulle (106) avautuvia 00 reikiä (109), jotka reiät ovat ensimmäisen pinnan (101) ja toisen pinnan (102; 302) I tasojen suuntaisia.

5 5. — Järjestely rakennuksen perustuksen muodostamiseksi, tunnettu siitä, että = 30 — järjestely käsittää joukon jonkin suojavaatimuksen 1 — 4 mukaisia elementtejä N (100; 300), jotka elementit ovat järjestelyssä vastakkain niin, että kahden N elementin toiset pinnat (102; 302) ovat toisiaan kohti, ja vierekkäin niin, että yhden elementin ensimmäinen sivu (105) ja toisen elementin toinen sivu (106) ovat vastakkain, jolloin elementtien anturaosat muodostavat osan rakennuksen perustan anturasta ja elementtien sokkeliosat muodostavat osan rakennuksen perustan sokkelista.

6. Suojavaatimuksen 5 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että kaksi vastakkaista elementtiä (100) ovat paikoillaan niin, että toisien pintojen (102; 302) — välissä on rako, joka rako on konfiguroitu täytettäväksi valuaineella.

N

N

O

N > 00

I = &

O

O

N

O

N

D