FI85529B - Mot bakomliggande markfyllning lutad stoedmur. - Google Patents

Description

1 85529

Maataustatäytettä vasten kallistettu tukimuuri -Mot bakomliggande markfyllning lutad stödmur

Keksintö koskee betonia olevaa muotokiveä pystysuoran suhteen maataustatäytettä vasten kallistetun tukimuurin valmistamista kerroksittain pitkittäin toistensa päälle asetetuista muotokivistä, joiden ylä- ja alasivut pysyvät muotosul-kuisessa tartunnassa toisiinsa ja ovat kulloinkin portaittain toisiinsa nähden siirtyneitä ja sisältävät yhdensuuntaisissa tasoissa olevat tukipinnoiksi muodostetut ulokkeet tai vastaavasti samoin muodostetut syvennykset.

Keksinnön tarkoituksena on kehittää edelleen ja parantaa edellä mainittua rakennetta olevia muotokiviä sekä niistä valmistettuja tukimuureja teknisessä ja esteettisessä suhteessa. Erikoisesti tulevat tukimuurien suuremmat rakenne-korkeudet mahdollisiksi käytettäessä samankokoisia muotokiviä ja muuten samoilla teknisillä edellytyksillä.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on keksinnön mukaiselle tukimuurille tunnusomaista se, mitä on määritelty patentti-vaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Tämän muotokivien tai muototiilien muodon avulla saavutetaan yllättävästi staattisesti tehollisen tukipinnan suureneminen, joka myös pysyy muototiilien pienien keskinäisten suhteellisten siirtymien esiintyessä. Tällaiset pienet siirtymät eivät käytännössä ole useinkaan vältettävissä muototii-liä virheellisesti rakennettaessa, siis tukimuuria pystytet-täessä.

2 85529

Koska tukipinnat ulottuvat välittömästi muototiilien etusivuun sekä takasivuun saakka, muodostuu staattisesti tehollinen tu-kileveys, joka on vain hieman pienempi kuin muototiilen pituus (mitta poikittain tukimuurin pituussuuntaa vastaan). Muototiilen tai niistä rakennetun tukimuurin staattinen akseli kulkee tukileveyden keskikohdan kautta. Keksinnönmukaisesti on muototiilien tukipinnat järjestetty vinoon kulmaan staattisen akselin suhteen, jolloin tylppä kulma on muodostettu maanpuolelle ja terävä kulma ulkoilmanpuolelle staattisen akselin suhteen.

Erikoisen edullinen on muototiili, jonka yläsivuun ja vastaavasti alasivuun on muodostettu kolme tai useampia yhdensuuntaisia tukipintoja, joista maanpuoleinen ulottuu korkeammalle tasolle kuin keskimmäinen tukipinta ja nämä taas korkeammalle tasolle kuin ulkoilmanpuoleinen, jolloin edelleen maanpuoleinen ja ulkoilmanpuoleinen tukipinta ovat likimain yhtä suuria ja keskimmäinen tukipinta on huomattavasti suurempi kuin muut. Nämä kolme (tai useampi) tukipintaa liittyvät siten kaskadinmuotoisesti, ulkoilmanpuolelta maanpuolelle kohoten, toisiinsa vierekkäisten tukipintojen välissä sijaitsevien vastepintojen järjestyksessä.

Yllämainittua rakennetta olevalla muototiilellä on aikaansaatu (raskaspaino-) tukimuurien useita muodostusmahdollisuuksia.

.·.*. Muototiilet voidaan liittää toisiinsa kerroksittain sivusuun- nassa käännettyinä maan- ja ulkoilmanpuolen suhteen. Erikoi-*. . sen edullista on kuitenkin tukimuurien muodostaminen porras- 1..* tetulla leveydellä tai syvyydellä sijoittamalla rinnakkain ***** kaksi tai useampia muototiiliä poikittain tukimuurien pituus- *·*·' suunnan suhteen. Siten muodostetaan poikkileikkaukseltaan **.*.* portaittaiset alemmat muurinjalustat, jotka lisäävät huomatta vasti tukimuurin rakennekorkeutta tai kuormitettavuutta. Tu-*:**: kimuurin portaasta toiseen siirtymisen alueella päällekkäiset :*:*: muototiilet sijaitsevat toistensa suhteen siirrettyinä ja ' . keskinäisessä muotosulkuisessa tartunnassa (hammastuksessa).

• *

Edelleen keksinnön erään tunnusomaisen piirteen mukaan muo- «·· · totiilet on maanpuolella ja ulkoilmanpuolella varustettu tuki- * · • · ·

II

3 85529 pintojen muodostamaan kannatusosaan liittyvillä pääteosilla, jotka voivat olla muodostettu somistusta, parempaa äänenvai-mennusta tai maan kanssa hammastusta varten vastaavalla tavalla (erikoisesti).

Keksinnönmukaisen muototiilen sekä tukimuurin muita yksityiskohtia selitetään tarkemmin seuraavassa viitaten oheiseen piirustukseen .

Piirustuksessa esittävät kuvio 1 muototiiltä sivukuvana, kuvio 2 toista, edullisempaa muototiilen sovellutusesimerkkiä, samoin sivukuvana, kuvio 3 sivukuvana kahta kuvion 2 mukaista muototiiltä sijoitettuna oikeaan asemaan päällekkäin, kuvio 4 kuvioiden 2 ja 3 mukaisista tiilistä muodostettua tukimuuria pystyleikkauksena, kuvio 5 kuvion 4 mukaisen tukimuurin etu- tai pitkittäiskuvaa, kuvio 6 edelleen erästä muototiilen sovellutusesimerkkiä sivu-kuvana, kuvio 7 sivukuvana vielä erään sovellutusmuodon mukaista kahta muototiiltä sijoitettuna oikeaan asemaan, kuvio 8 vielä erästä muototiilen sovellutusesimerkkiä sivukuvana, kuvio 9 muototiilen yleisesti asetettavissa olevaa sovellutus-muotoa sivukuvana, kuvio 10 pystyleikkauksena osaa tukimuurista, joka on tehty kuvion 2 mukaisista muototiilistä, \ . kuvio 11 kuvion 10 mukaisen tukimuurin osaa etukuvana, kuvio 12 porrastaen rakennettua tukimuuria sivukuvana tai pys-··** tyleikkauksena, *··* kuvio 13 toista sovellutusesimerkkiä porrastaen rakennetusta :.V tukimuurista, joka on tehty kuvion 2 mukaisista muototiilistä.

*:*·: Piirustuksissa esitetyt muototiilien sovellutusesimerkit on :*·*: tarkoitettu tukimuurien, nimittäin sellaisten raskaspaino- * . kuiva-tukimuurien 20 valmistukseen, joilla on toispuolinen . maa-taustatäyte 21. Tukimuuri 20 on asetettu maa-taustatäytettä vasten kaltevaan tasoon. Tukimuurin 20 kulma vaakatason suhteen : on sopivimmin välillä 60-70°.

• · · 4 85529

Piirustuksissa esitetyt muototiilien 22 sovellutusesimerkit muodostavat yläsivun 23, alasivun 24, ulkoilmanpuoleisen etusivun 25 sekä maa-taustatäytteeseen päin käännetyn takasivun 26. Yläsivu 23 ja alasivu 24 ovat kaikissa sovellutusmuodoissa muotoillut toisiaan vastaavasti siten, että sopiva muotosul-kuinen muototiilien 22 päällekkäinasetus tukimuurin 20 sisällä on varmistettu.

Staattisten optimisuhteiden saavuttamiseksi yläsivu 23 ja ala-sivu 24 käsittävät ainakin kaksi tukipintaa 27 ja 28, jotka sijaitsevat eri korkeuksilla toistensa suhteen ja aina keskenään yhdensuuntaisina. Ulkoilmanpuoleinen tukipinta 28 on alennettu maanpuoleisen tukipinnan 27 suhteen vaakasuorassa sijaitsevassa muototiilessä, muodostaen olakkeen 29 tässä tapauksessa kaltevan vastepinnan 30 kanssa. Tämä on järjestetty ulkoilmaan päin kaltevaksi, esim. kulmaan n. 45° molempien tukipintojen 27 ja 28 suhteen.

Vastaavasti on myös alasivuun 24 muodostettu maanpuoleinen tukipinta 31 ja ulkoilmanpuoleinen tukipinta 32, jotka on suunnattu samoin keskenään yhdensuuntaisina sekä ylempien tukipintojen 27, 28 suuntaisina. Muotosulkuista keskinäistä tartuntaa varten viereisen alemman muototiilen kanssa on ulkoilmanpuoleinen tukipinta 32 samalla tavoin siirretty alaspäin muodostamalla olake 33, jonka muodostaa kalteva vaste-**-*: pinta 34.

: Yläsivun 23 ja alasivun 24 tukipinnoissa olevien olakkeiden vuoksi muodostuu muototiilien 22 päällekkäin sijaitsevien pintojen alueelle toisiinsa sopivia kohoamia ja syvennyksiä, jotka tarttuvat toisiinsa muotosulkuisesti ja itsekeskittä-"·*·* västi.

Asiaankuuluvasti päällekkäin asetetuissa muototiilissä 22 * « · · tukipinnat 27 ja 28 sekä vastepinta 30 liittyvät koko pin- naltaan läheisen muototiilen tukipintoihin 31, 32 tahi vas- tepintaan 34. Siten tulee staattisesti vaikuttamaan tukile- veys b, joka vastaa tuki- ja vastepintojen summaa (ks. esim.

·.· * kuviota 6) . Tukileveys b on määräävä tukimuurin 20 kuormi- • · · li 5 65529 tettavuudelle tai sallittavalle rakennekorkeudelle. Muoto-tiilen tai tukimuurin staattinen akseli 37 ulottuu tuki-leveyden b keskelle. Esitetyissä sovellutusesimerkeissä muototiilet 22 on muodostettu siten, että staattinen akseli 37 suuntautuu vinossa kulmassa ylemmän ja alemman tukipinnan 27 tai 31 suhteen ja lisäksi siten, että terävä kulma muoto-tiilen 22 yläsivulla on käännetty ulkoilmanpuolelle. Tukimuuri 20 on sopivimmin järjestetty kallistumaan maatäyttee-seen 21 päin staattisen akselin 37 kulma-alueelle 60-70°.

Tästä johtuu, että tukipinnat 27 ja 28 sekä 31 ja 32 viettävät aina maatäytteeseen 21 päin, kun taas vastepinnat 30, 34 viettävät ulkoilmanpuolelle. Mainituilla pinnoilla on sen-vuoksi itsekeskittävä vaikutus päällekkäin asetettuihin muo-totiiliin 22.

Muototiilien 22 tai koko tukimuurin 20 tukileveys b on ( » staattisesti erikoisen tärkeä. Tukimuurin 20 omapainosta ί sekä maatäytteen 21 maapaineesta johtuvan voimaresultantin j R pitää staattisten ohjeiden mukaan mennä tukimuurin 20 j ydinpoikkipinnan 38 tai 39 sisäpuolelta sekä kulloinkin alempien muototiilien 22 alueen kautta. Tämä staattisesti tärkeä ydinpoikkipinta 38, 39 on 1/6 tukileveydestä b. Se ulottuu keskeisesti, siis samoilla mitoilla staattisen akselin 37 kummallekin puolelle. Suuri tukileveys b aikaansaa vastaavasti suuren ydinpoikkipinnan 38 tai 39. Tukimuurilla 20 voi olla vastaavasti suurempi rakennekorkeus.

.·. ; Staattisesti tärkeä suure on edelleen muototiilen 22 paino- --- piste S. Muototiilien 22 tukipinnan, nimittäin tukileveyden b ulkopuolella sijaitsevat muototiilen alueet vaikuttavat paino-pisteen S asemaan. Kuvion 1 sovellutusesimerkissä muodostetaan ulkoilmanpuolelle tukileveyden b yli ulottuva pää 40, jota ulkopuolelta rajoittaa etusivu 25. Tämän pään (kuviossa 1 - viivoitettu) paino tai massa aiheuttaa painopisteen S siirty- : misen ulkoilmanpuoleiseen suuntaan. Vastakkaiseen suuntaan vaikuttaa kuvion 1 sovellutusesimerkissä poikkileikkaukseltaan ____: kolmiomainen pienempi uloke 41 maanpuolisella alueella.

6 85529

Kuvion 6 sovellutusesimerkissä on ulokkeella 41 yhtä suuri massa kuin päällä 40. Niinpä painopiste S sijaitsee tarkkaan staattisella akselilla 37. Lisäksi on takasivun 26 alueelle muodostettu porras 42, joka toisaalta lisää muototiilen epätasaisuutta ja toisaalta toimii sen tartuntaotevälineenä.

Muototiilien 22 yläsivu 23 ja alasivu 24 voivat olla varustetut useammalla kuin kahdella tukipinnalla ja olakkeella.

Kuvion 2 sovellutusesimerkissä on maanpuolelle muodostettu lisäksi kolmas tukipinta 46, joka muototiilien rakenneperi-aatteen mukaan ulottuu tiilen vaaka-asennossa korkeammalle tasolle kuin viereinen (suurempi) tukipinta 27. Tukipintojen väliin on muodostettu olake 47, jossa on kalteva vastepinta 48. Maanpuolelle liittyy tässä tapauksessa poikkileikkaukseltaan puolisuunnikkaan muotoinen uloke 41, niin että tukipinta 46 on reunanpuoleisen poikkileikkaukseltaan puolisuun-nikkaanmuotoisen ulkoneman 50 osa.

Vastaava tukipinta 51 vastepintoineen 52 on muodostettu ala-sivulle, siis myös olakkeen 53 kanssa. Yläsivu ja alasivu on tällä tavalla muodostettu vastaavasti kaskadinmuotoiseksi, yläsivun 23 kohotessa maanpuolelle päin. Keskimmäinen tukipinta 27, 31 on suuri verrattuna keskenään yhtä suuriin tu-kipintoihin 28 ja 46 tai 32 ja 51.

Etupuoli 25 tässä erikoisen edullisessa muototiilessä 22 käsittää poikkileikkaukseltaan kolmiomaisen pään 40, jonka ; alareuna 44 on pyöristetty. Pään 4 0 alataso ulkonee tuki- pinnan 32 jatkeena, mutta ei ole kuitenkaan sen vaikuttava osa, koska pää 40 sijaitsee tukileveyden b ulkopuolella.

Pään 40 ja ulokkeen 41 poikkipinta-alat ovat yhtä suuret, niin että painopiste S sijaitsee staattisen akselin 37 alueella.

Kuviossa 7 on esitetty muunnos, jossa on samoin yläsivuun : : : muodostettu kolme tukipintaa 27, 28 ja 46. Viimeksimainitulla * . tukipinnalla 46 on kuitenkin suurempi pituus kuin edellä se lostetussa sovellutusesimerkissä. Olakkeiden 29, 33, 47, 53 suurempi lukumäärä yläsivulla 23 ja alasivulla aikaansaa • · · • · · 1

II

· • · · 7 85529 muototiilien edullisemman hammastuksen toisiinsa. Näiden muototiilien tasapintainen takasivu 26 on varustettu syvennyksellä 54, joka voi toimia tartuntasyvennyksenä.

Kuvio 8 esittää muototiiltä 22, jolla on peilikuvasymmetrinen rakenne, niin että muototiilet voidaan asettaa huomioimatta etu- ja takasivua, koska nämä sivut on muodostettu yhdenmukaisiksi, tässä tapauksessa kaareviksi. Muototiilen ylä- ja ala-sivu on kulloinkin varustettu kolmella tukipinnalla 27, 28, 31, 32 sekä 46 ja 51. Maatäytteen 21 puoleisilla tukipinnoilla 46 ja 51 on sama suuruus kuin ulkoilmanpuoleisilla tukipinnoilla 28 ja 32. Myös olakkeiden 29, 33, 47, 53 korkeus on yhdenmukainen, niin että muototiilien asetus 180° verran sivusuuntaan käännettyinä on tukimuurin 20 sisällä mahdollista. Painopiste S sijaitsee tässä yhtäläissivuisessa rakenteessa staattisella akselilla 37.

Järjestelmä, joka käsittää aina yhdensuuntaiset tukipinnat ja, kuten selostetussa sovellutusesimerkissä, toistensa suuntaisiksi järjestetyt vastepinnat, aikaansaa, että myös muototiilien pienien suhteellisten siirtymien esiintyessä, mitä käytännössä tukimuuria pystytettäessä ei voidaan täysin välttää, tehokas tukileveys b ei huomattavalla tavalla muutu.

Kuten kuviossa 3 on vahvasti suurennetussa mittakaavassa esitetty, muodostuu ainoastaan olakkeen 29 tai 33 alueelle yhden *1: tai muutamien millimetrien levyinen rako 55. Muototiilien _ stabiili, staattisesti luotettava kerrostuma säilyy kuitenkin.

- 1 Kuvio 9 esittää muototiiltä 22, joka periaatteessa vastaa "I kuvion 8 mukaista muotoa. Tämä merkitsee sitä, että pää 40 ja uloke 41 on muodostettu olennaisen yhdenmukaisesti, niin ’·’·1 että tämä tiili on asennettavissa sivusuuntaan käännettynä.

Etusivu ja/tai takasivu, esitetyssä sovellutusesimerkissä : 1 takasivu 26, on varustettu muotoillulla pinnalla. Tässä on * kyseessä pituussuuntaiset tai vaakasuuntaiset uurteet 64, ....: joilla on olennaisesti puolisuunnikkaanmuotoinen poikki- ____; leikkaus. Näitä erottavat toisistaan vastaavasti muotoillut rivat 65.

• · • · · 8 85529 Näin muotoillusta muototiilestä 22 voidaan rakentaa ulkonäöltään erilaisia tukimuureja käyttämällä ainoastaan yhtä muototiilityyppiä (kuvio 9), ja lisäksi asettamalla muoto-tiilien muotoillut pinnat vuorotellen ulkoilmanpuolelle tai maanpuolelle.

Kuviot 4 ja 5 esittävät muototiilien 22 järjestelyä tavan-mukaisesti rakennetussa, kasveilla varustettavassa tukimuurissa 20, joka sijaitsee betoniperustan 56 päällä varustettuna kiilamaisella tasoituskappaleella 57 kaltevuuden määräämiseksi. Eri kerrosten 58 sisällä muototiilet 22 on asetettu tiettyyn etäisyyteen toisistaan, niin että muodostuu välitiloja 59 kasvienkasvatusta varten. Tämä tekee mahdolliseksi tässä muototiilien muodossa maan viennin aina muototiilien 22 etusivuun 25 saakka (luiskan kaltevuuskulma 60 kuviossa 4).

Kuvio 12 esittää tukimuuria 20, jossa on muuttuva tehollinen poikkileikkaus. Alaosassa muurinjalusta 61 koostuu useista kerroksista 43 poikittain tukimuurin 20 pituussuunnan suhteen vierekkäin sijaitsevista muototiilistä 22, jotka ovat kuvion 3 mukaista rakennetta, käsittäen kuitenkin yläsivullaan kolmannen tukipinnan 46, kuten kuvion 2 tai kuvioiden 8 ja 9 mukaisessa sovellutusesimerkissä. (Tasaiset) takasivut 26 on kerrosten 43 sisällä käännetty toisiaan vasten. Siten muu-rinjalustan 61 tai alemman perustakerroksen 62 alueella tulee .esiintymään tukileveys b2, joka on tuloksena perustakerroksen 1.1 62 kulloinkin vierekkäin sijaitsevien muototiilien 22 tuki- \ „ pinnoista. Päällekkäin asetetut muototiilet 22 pysyvät lisäksi •'· keskinäisessä muotosulkuisessa tartunnassa toisaalta ulkonemien 50 ja toisaalta vastapäätä sijaitsevan olakkeen 53 avulla. Järjestely on sellainen, että maanpuoleiset muototiilet on -kulloinkin sijoitettu sivusuuntaan käännettyinä yläsivun 23 ja alasivun 24 suhteen. Siten muodostuu pystysuoran keskitason *;··· alueelle päällekkäin sekä vierekkäin sijaitsevien muototiilien meanderinmuotoinen hammastus. Kerroksen 58 tai 62 kaksi vie- rekkäistä muototiiltä muodostavat syvennyksen, johon ulkonema 50 sopivasti menee.

*···· ♦ · • · • · · 1 · * · · • 1 · 9 85529

Muurinjalustan 61 yläpuolella muurinyläosa 63 koostuu kerroksista 58, joissa kussakin on tukimuurin 20 tasoa vastaan kohtisuorassa sijaitseva yksi muototiili. Perustakerroksen 62 alueella sekä muurinyläosan 63 muurinjalustaan 61 liit-tymisalueella esiintyy staattisesti edullinen, nimittäin suhteellisen leveä ydinpoikkipinta 38 tai 39.

Muurinyläosan 63 alin muototiili 22 tukeutuu alemmalla vas-tepinnalla 34 muurinjalustan 61 etumaisen muototiilen ylempään vastepintaan 48. Siten on myös tällä alueella aikaansaatu muototiilien itsekeskittävä suhteellinen asema. Kerrosten 58 tai 62 lukumäärä muurinjalustan 61 alueella on valittu sellaiseksi, että alempi ydinpoikkipinta 39 ylemmän ydinpoikkipinnan 38 ja resultantin R suunnan ennakkoarvojen perusteella tulee käytetyksi hyödyksi.

Kuvion 13 mukainen tukimuuri on rakennettu samalla tavoin, nimittäin käsittäen muurinjalustan 61 ja muurinyläosan 63. Jalustakerros 62 tässä sovellutusesimerkissä koostuu kolmesta kohtisuoraan tukimuurin 20 tasoa vastaan suunnatusta toisiinsa liittyvästä muototiilestä 22. Muotoilemalla muototiilet kuvion 2 sovellutusesimerkin mukaisiksi sekä niiden keskinäisen järjestelyn avulla aikaansaadaan myös tällöin itsekeskittävä tukeminen muurinyläosan 63 muurinjalustaan 61 liitty-misalueella sekä kahden muototiilen muodostaman kerroksen 58 ja perustakerroksen 62 välillä.

: Tässä tukimuurissa 20, joka on tehty kuvion 2 mukaista edul- lisinta rakennetta olevista muototiilistä, on aikaansaatu "I muototiilien optimaalinen muotosulkuinen hammastus kullakin tukimuurin poikkipinnanlevennyksen alueella, siis alemman * » · ***·’ kerroksen 43 ja ylemmän kerroksen 58 välillä sekä alemman kerroksen 43 ja perustakerroksen 62 välillä. Kerroksen (tässä * ' kerroksen 43) kahta muototiiltä kattaa läheisen kerroksen : (tässä toisaalta kerroksen 58 ja toisaalta perustakerroksen ____: 62) siirrettynä sijaitseva muototiili, olakkeiden ja syven- nysten tarttuessa toisiinsa kaskadimuodon johdosta. Tällainen . muuri on hyvin kuormitettavissa tai rakennettavissa erittäin * korkeaksi.

• « · • · · 10 85529

Muototiilillä voi olla mikä tahansa sopiva tai hyvin suunniteltu mitoitus. Kuvioiden 1 ja 2 mukaisessa edullisessa sovellutuksessa on muototiilen kokonaispituus etusivusta 25 takasivuun 26 noin 30 cm. Tällaisen muototiilen korkeus, siis tukipintojen 27 ja 31 välinen etäisyys on esimerkiksi noin 15 cm. Olakkeiden pituus, siis yhdensuuntaisten tukipintojen etäisyys toisistaan, on eräässä sovellutusesimerkissä 2,5 cm. Pienien tukipintojen 28, 32... leveys on edullisesti noin 3,5 cm.

• m · * 1 · « m Φ * • · « li m »

Claims (15)

1. Pystysuoran suhteen maataustatäytettä vasten kallistettu tukimuuri (20), joka muodostuu pitkittäin toistensa päälle järjestetyistä betonisista muotokivistä (22), joiden ylä-ja alasivut (23, 24) pysyvät muotosulkuisessa tartunnassa toisiinsa ja ovat kulloinkin portaittain toisiinsa nähden siirtyneitä ja sisältävät yhdensuuntaisissa tasoissa olevat tukipinnoiksi muodostetut ulokkeet tai vastaavasti samoin muodostetut syvennykset, tunnettu siitä, että muotokivissä on lisäulokkeen tai vastaavasti syvennyksen aikaansaamiseksi muotokiven (22) yläsivulla (23) ja alasivulla (24) kulloinkin kolme porrasmaisesti toisiinsa nähden siirtynyttä (olak-keet 29, 33, 47, 53) tukipintaa (28, 27, 46; 32, 31, 51), jotka kaikki ovat keskenään yhdensuuntaisia, jolloin keskimmäiset tukipinnat (27, 31) ovat suurempia kuin likimain yhtä suuret ilman- ja maanpuoleiset tukipinnat (28, 32; 46, 51), ja että etäisyydet ajatellusta tukipintojen kanssa yhdensuuntaisesta muotokiven (22) keskileikkaustasosta yläsi-vun (23) puoleisiin tukipintoihin (27, 28, 46) kasvavat maanpuoleen päin ja alasivun puoleisiin tukipintoihin (31, 32, 51) pienenevät maanpuoleen päin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tukimuuri, tunnettu siitä, että tukipinnat (28, 27, 46; 32, 31, 51) ovat suunnatut viistossa kulmassa ajateltuun muotokiven (22) staattiseen akseliin (37) nähden siten, että tukipinnat yläsivun puolella ilmanpuolella muodostavat terävän kulman (a) staattiseen akseliin (37) nähden.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tukimuuri, tunnettu siitä, että muotokivien (22) vierettäiset tukipinnat (28, 27; 27, 46; 32, 31; 31, 51) liittyvät toisiinsa tukimuurin / (20) ilmanpuoleista sivua kohti alenevalla, vinosti suunna tulla erityisesti alle 45° kulmassa kulkevalla vastepinnalla (30, 34, 48, 49, 52).

4. Yhden tai useamman edellisen patenttivaatimuksen mukai- '···' nen tukimuuri, tunnettu siitä, että muotokivien yläsivu (23) ja alasivu (24) ovat muotoillut toisiaan vastaaviksi 12 85529 mitä tulee tukipintojen (27, 28, 31, 32, 46, 51) sijaintiin ja teholliseen kokoon.

5. Yhden tai useamman edellisen patenttivaatimuksen mukainen tukimuuri, tunnettu siitä, että muotokivien vastepin-noilla (30...) on pienempi leveys maanpuoleiseen tai vastaavasti keskimmäiseen tukipintaan (27) nähden ja niinmuodoin olakkeella (29, 33...) on pienempi korkeus muotokiven (22) kokonaiskorkeuteen nähden.

6. Yhden tai useamman edellisen patenttivaatimuksen mukainen tukimuuri, tunnettu siitä, että muotokivien yläsivun puoleiset ja alasivun puoleiset tukipinnat (27, 28...) ja vastepinnat (30, 34...) kulkevat keskenään yhdensuuntaisina.

7. Yhden tai useamman edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen tukimuuri, tunnettu siitä, että muotokivien tukipinnat (27...51) ja vastaavasti niiden vaikuttava alue ja vastepinnat (30, 34...) omaavat tukileveyden (b), johon il-manpuolella liittyy pää (40) ja maanpuolella uloke (41).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tukimuuri, tunnettu siitä, että muotokiven ilmanpuoleinen pää on poikkileikkauksessa muodoltaan kolmiomainen, jolloin alempi taso on muotoiltu rajoittavan alemman tukipinnan (32) jatkeeksi ja siinä on ulompi pyöreä reuna (44) ja että maanpuoleinen lisäke (41) on muotoiltu leikkauksessa puolisuunnikkaan muotoiseksi.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen tukimuuri, tunnettu siitä, että pään (40) ja ulokkeen (41) leikkausalat on muodostettu yhtä suuriksi.

10. Yhden tai useamman edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen tukimuuri, tunnettu siitä, että muotokivien pää : : : (40) on otsapinnaltaan (25) ja uloke (41) takapinnaltaan 4 (26) muodostettu toisiinsa sopivasti erityisesti (ympyrän-) . kaaren muotoisesti kaareviksi. • * l! 13 85529

11. Yhden tai useamman edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen tukimuuri, tunnettu siitä, että muotokivien otsa-pinta (25) ja/tai takapinta (26) on varustettu pintastruk-tuurilla ja erityisesti pitkittäin tai vastaavasti vaakasuo-rasti kulkevilla urilla (64) ja harjanteilla (65), joilla on edullisesti puolisuunnikkaan muotoinen poikkileikkaus.

11 85529

12. Yhden tai useamman edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen tukimuuri, tunnettu siitä, että muotokivet (22) on järjestetty erityisesti muodostaen aukkoja tukimuurin pituussuunnassa vierekkäisten muotokivien väliin yhden kerroksen sisällä ja että alemmassa, (betoni-) alustaa (56) vasten olevassa tukimuurin (20) osassa on muodostettu muurin jalusta (61) useammista erityisesti kahdesta tukimuurin (20) pituussuuntaan nähden poikkisuuntaan vierekkäin järjestetyistä muotokivistä.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen tukimuuri, tunnettu siitä, että vastaavan suhteellisen sijoituksen kautta ylä-sivulla kahdet tukimuurin (20) pituussuuntaan nähden poikittaiset vierekkäiset muotokivet (22) muurinjalustan (61) alueella ovat yläsivultaan keskialueella muotosulkuisessa tartunnassa niiden yläpuolella sijaitsevan kerroksen (58) siirrettyinä sijaitsevien muotokivien (22) kanssa.

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen tukimuuri, tunnettu siitä, että muurinjalustan (61) alueella alempi kerros (43 tai 62) käsittää kolme tai useampia poikittain tukimuurin pituussuunnan suhteen vierekkäin sijoitettuja muotokiviä (22), yksityisten kerrosten, joissa on erilaiset lukumäärät muotokiviä, ollessa järjestetty vierekkäin siten, että toisiinsa päin käännetyt tukipinnat ja vastepinnat tarttuvat toisiinsa muotosulkuisesti.

15. Yhden tai useamman edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen tukimuuri, tunnettu siitä, että muotokivet on kerroksittain sivusuunnassa käännetty ympäri. 14 85529