FI127011B - Peitekilpijärjestely - Google Patents

Description

Peitekilpijärjestely Tekniikan ala

Keksinnön kohteena on peitekilpijärjestely. Peitekilpijärjestelyllä tarkoitetaan järjestelyä, jonka tarkoitus on peittää esimerkiksi oven pinnassa oleva reikä, joka ovat lukon kohdalla ja mahdollisesti painikkeen tai vääntönupin kohdalla.

Tekniikan taso

Oven lukko asennetaan oveen sisään. Mikäli kysymyksessä on puuovi, oveen on tehty asennuskolo lukkoa varten. Metalliovien kohdalla oven sisällä voi olla muutenkin asennustilaa. Oven molemmilla pinnoille on myös tavallisesti tehty reiät lukon kohdalla, joiden reikien kautta painike tai vääntönuppi, tai sylinterilukko on yhdistettävissä oven sisällä olevaan lukkoon, josta käytetään myös nimitystä lukkorunko.

Oven pinnan reikä peitetään peitekilpijärjestelyllä. Eräs tunnettu peitekilpijärjestely on käyttää aluskilpeä oven molemmilla puolilla, jotka kiristetään ovea vasten ruuveil-la/pulteilla. Tämän tekstin yhteydessä kiinnitysruuvit-termi käsittää myös kiinnityspul-tit, sillä molempia nimityksiä käytetään monesti viittaamaan samoihin kiinnityselimiin. Aluskilven päälle asetetaan peitekilpi. Peitekilvessä voi olla pieniä ulokkeita vasten aluskilpeä, jolloin muodostuu ns. snap-in -liitos peitekilven ja aluskilven välille. Sekä peitekilvessä että aluskilvessä voi olla keskiöreikä karaa ja siihen kiinnitettävää painiketta varten. On myös mahdollista, että karaan kiinnitetyt painikkeet pitävät peitekilven vasten aluskilpeä oven molemmilla puolilla.

Eräässä toisessa tunnetussa peitekilpijärjestelyssä peitekilvessä on reiät tai ruuvi-kiinnitysulokkeet kiinnitysruuveja varten. Peitekilvet kiristetään oven pintaa vasten kiinnitysruuveilla, jotka yhdistävät oven vastakkaisilla puolilla olevat peitekilvet. Tässä suoritusmuodossa painike voidaan kiinnittää peitekilven yhteyteen kiinnitysrengasta käyttäen.

Tunnettuja ratkaisuja esittävät julkaisut US 2009211318 ja US 6425613. Esimerkiksi US 2009211318 esittää ruuvikiinnitteinen aluskilven ja sen päälle asennettavan peitekilven. Peitekilpi käsittää etulevyn ja sivuosan. Tunnettujen ratkaisujen ongelmana on, että peitekilpien ja mahdollisesti niihin yhteydessä olevien painikkeiden asennus on verrattain hankalaa ja aikaa vievää. Jos ne asetetaan valmiiksi oviteh-taalla, painikkeet vievät tilaa huomattavan paljon kuljetettaessa ovia asennuspaikalle. Lisäksi oven tilaaja voi vielä myöhemmin haluta erilaiset painikkeet, jolloin jo asennetut painikkeet ja mahdollisesti peitekilvet täytyy vaihtaa. Mikäli painikkeita ja peitekil-piä ei asenneta etukäteen, kuljetustilaa säästyy, mutta asentaminen asennuspaikalla on suhteellisen aikaa vievää.

Keksinnön lyhyt kuvaus

Keksinnön tarkoituksena on poistaa tunnetun tekniikan haittoja. Tähän päästään itsenäisessä vaatimuksessa esitetyllä tavalla. Epäitsenäiset vaatimukset kuvaavat keksinnön erilaisia suoritusmuotoja. Keksintö perustuu ajatukseen, että aluskilpi voidaan asentaa jo ovitehtaalla ja päällyskilven asentaminen tukevasti ilman painikkeen tai vääntönupin muodostamaa tukea on nopeaa.

Keksinnön mukainen peitekilpijärjestely käsittää ruuvikiinnitteisen aluskilven ja sen päälle asetettavan peitekilven. Peitekilpi käsittää etulevyn ja sivuosan. Peitekilven sivuosa käsittää sisäänpäin suuntautuvan siivekkeen vastakkaisella sivuosan reunalla suhteessa etulevyn ja sivuosan väliseen reunaan. Sisäsiivekkeen ja etulevyn väliin jää sivu-ura. Aluskilpi käsittää vähintään yhden aluskilven halkaisijan suhteen poikittaisen ulokkeen, joka on ensimmäisestä päästä avoin ja toisesta päästä yhteydessä muuhun aluskilpeen.

Etulevyn sivuosan sisäpinnalla on ensimmäinen syvennys, toinen syvennys ja harjanne ensimmäisen syvennyksen ja toisen syvennyksen välissä. Ensimmäinen syvennys on järjestetty asettumaan aluskilven poikittaisen ulokkeen ensimmäisen pään kohdalle asetettaessa peitekilpeä aluskilven päälle. Käännettäessä aluskilven päälle asetettua peitekilpeä ensimmäiseen suuntaan uloke on järjestetty joustamaan ulokkeen ensimmäisen eli avoimen pään siirtyessä harjanteen yli, ja ulokkeen avoimen pään ollessa siirtynyt harjanteen yli toinen syvennys on jäljestetty asettumaan alus- kilven poikittaisen ulokkeen ensimmäisen pään kohdalle. Lisäksi aluskilven reuna on järjestetty siirtymään ainakin osittain sivu-uraan.

Sivu-uraan siirtynyt aluskilven reuna pitää peitekilven vasten aluskilpeä, ja toisessa syvennyksessä oleva ulokkeen pää taas estää peitekilven kääntämisen normaalitilanteessa.

Kuvioluettelo

Seuraavassa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin oheisten piirustusten kuvioiden avulla, joissa

Kuvio 1 kuvaa esimerkkiä keksinnön mukaisen peitekilpijärjestelyn peitekil- vestä,

Kuvio 2 kuvaa kuvion 1 peitekilpeä sivulta,

Kuvio 3 kuvaa esimerkkiä keksinnön mukaisesta peitekilpijärjestelystä,

Kuvio 4 kuvaa leikkausta kuvion 3 peitekilpijärjestelystä,

Kuvio 5 kuvaa kuvion 3 peitekilpijärjestelyä peitekilpi ja aluskilpi lukittuna toi siinsa,

Kuvio 6 kuvaa leikkausta kuvion 5 esimerkistä,

Kuvio 7 kuvaa toista esimerkkiä keksinnön mukaisen peitekilpijärjestelyn pei- tekilvestä,

Kuvio 8 kuvaa esimerkkiä toisesta keksinnön mukaisen peitekilpijärjestelyn aluskilvestä,

Kuvio 9 kuvaa toista esimerkkiä keksinnön mukaisesta peitekilpijärjestelystä,

Kuvio 10 kuvaa kuvion 9 peitekilpijärjestelyä peitekilpi ja aluskilpi lukittuna toisiinsa,

Kuvio 11 kuvaa leikkausta kuvion 9 esimerkistä,

Kuvio 12 kuvaa leikkausta kuvion 10 esimerkistä,

Kuvio 13 kuvaa vielä erästä esimerkkiä keksinnön mukaisesta peitekilpijärjestelystä,

Kuvio 14 kuvaa lähemmin kuvion 13 peitekilpijärjestelyn peitekilpeä ja aluskilpeä,

Kuvio 15 kuvaa kuvion 14 peitekilpeä sivulta päin,

Kuvio 16 esittää kuvion 14 peitekilpeä ja aluskilpeä päällekkäin asetettuna, Kuvio 17 kuvaa kuvion 16 peitekilpeä ja aluskilpeä toisiinsa lukittuna,

Kuvio 18 kuvaa leikkausta kuvion 16 esimerkistä ja

Kuvio 19 kuvaa leikkausta kuvion 17 esimerkistä.

Keksinnön kuvaus

Kuvio 1 kuvaa esimerkkiä keksinnön mukaisen peitekilpijärjestelyn peitekilvestä 1. Kuvio 2 kuvaa kuvion 1 peitekilpeä sivulta. Tämän esimerkin peitekilpi on muodoltaan suorakaide. Peitekilpi käsittää etulevyn 2 ja sivuosan 3. Etulevyssä voi olla suoritusmuodosta riippuen reikä 4 painiketta ja sen karaa varten ja/tai reikä 5 lukkosylinieriä varten. Sivuosassa voi olla reikä 6 sisäkierteellä mahdollista lukitusruuvia varten.

Kuvio 3 kuvaa esimerkkiä keksinnön mukaisesta peitekilpijärjestelystä, jossa peitekilpi 1 ja aluskilpi 7 on asetettu päällekkäin. Kuvio 4 kuvaa leikkausta kuvion 3 peitekilpijärjestelystä. Aluskilpi on ruuvikiinnitteinen toiseen aluskilpeen, joka asetetaan vastakkaiselle puolelle ovea. Aluskilvessä on reikiä 8 kiinnitysruuveja varten. Lisäksi aluskilvessä on keskiöreikä 4A painikkeen karaa ja painiketta varten.

Keksinnön mukainen peitekilpijärjestely käsittää siis ruuvikiinnitteisen aluskilven 7 ja sen päälle asetettavan peitekilven 1. Peitekilpi käsittää etulevyn 2 ja sivuosan 3. Kuten kuvio 4 esittää, peitekilven sivuosa 3 käsittää sisäänpäin suuntautuvan siivekkeen 9 vastakkaisella sivuosan reunalla 10A suhteessa etulevyn 2 ja sivuosan 3 väliseen reunaan 10B. Sisäsiivekkeen 9 ja etulevyn 2 väliin jää sivu-ura 11. Aluskilpi 7 käsittää vähintään yhden aluskilven halkaisijan suhteen poikittaisen ulokkeen 12, joka on ensimmäisestä päästä 12A avoin ja toisesta päästä 12B yhteydessä muuhun aluskilpeen. Kuvion 3 esimerkissä on kaksi poikittaista uloketta, mutta niitä voi olla myös esimerkiksi kolme tai enemmän.

Kuvio 3 esittää myös osaleikkausta peitekilpijärjestelystä, jonka raja on kuvattu katkoviivalla C. Kuvion 3 osaleikkauksen alueelta havaitaan, että etulevyn 1 sivuosan 3 sisäpinnalla 13, eli pinnalla, joka on kohti peitekilven keskialuetta ja mahdollista reikää 4 painiketta varten, on ensimmäinen syvennys 14, toinen syvennys 15 ja harjan ne 16 ensimmäisen syvennyksen ja toisen syvennyksen välissä. Sivu-ura 11 voi olla yhtä syvä kuin ensimmäinen ja toinen syvennys. Tosin on mahdollista, että ensimmäinen 14 ja toinen syvennys 15 ovat ainakin vähän syvempiä verrattuna sivu-uraan 11. Harjanteeseen 16 verrattuna ensimmäinen ja toinen syvennys ovat harjanteen molemmilla puolilla sen vieressä olevia syvennyksiä.

Ensimmäinen syvennys 14 on järjestetty asettumaan aluskilven 7 poikittaisen ulokkeen ensimmäisen pään 12A kohdalle asetettaessa peitekilpeä 1 aluskilven 7 päälle, kuten kuvio 3 esittää. Kuvio 3 on takaapäin eli asennustilanteessa ovesta päin katsottuna, jolloin aluskilpi näyttää olevan peitekilven päällä. Asennettaessa aluskilpi on kuitenkin asennettu vasten ovea kiinnitysruuveilla, jotka ulottuvat oven vastakkaisella puolella olevaan aluskilpeen. Oven vastakkaisilla puolilla olevan jomman kumman aluskilven yhteydessä on vastinnysät kiinnitysruuveja varten (Katso kuvio 13.) Kiinnitysruuvit ja vastinnysät ovat sinällänsä tunnettu. On myös mahdollista, että kiin-nitysnysät sisäkierrereikineen on kiinteästi yhdistetty aluskilpeen.

Aluskilven 7 päälle asetettua peitekilpeä 1 voidaan kääntää. Kuvio 5 kuvaa kuvion 3 peitekilpijärjestelyä tilanteessa, jossa peitekilpeä on käännetty aluskilven suhteen. Kuvio 6 kuvaa leikkausta kuvion 5 esimerkistä. Käännettäessä aluskilven päälle asetettua peitekilpeä ensimmäiseen suuntaan poikittainen uloke 12 on jäljestetty joustamaan ulokkeen avoimen pään 12A siirtyessä harjanteen 16 yli, ja ulokkeen avoimen pään 12A ollessa siirtynyt harjanteen yli toinen syvennys 15 on jäljestetty asettumaan aluskilven poikittaisen ulokkeen ensimmäisen pään 12A, eli avoimen pään, kohdalle. Ulokkeen ensimmäisen pään 12A siirtyminen harjanteen 16 yli aluskilven 7 ja peitekilven 1 keskinäisestä asennon muutoksesta toistensa suhteen, joka aiheutetaan peitekilpeä kääntämällä asennustilanteessa. Sama siirtyminen voidaan myös toteuttaa kääntämällä aluskilpeä peitekilven suhteen esimerkiksi silloin, kun aluskilpi ei ole asennettuna oveen. Toisin sanoen poikittaisen ulokkeen ensimmäisen pään 12A siirtyminen harjanteen 16 yli ei ole sidottu siihen kumpaa kilpeä käännetään, vaan se on saavutettavissa joko aluskilven tai peitekilven käännöllä. Aluskilven kääntäminen tulee kysymykseen erityisesti silloin, kun toimintaa halutaan demonstroida ei-asennettuna, ja peitekilven kääntäminen tulee kysymykseen asennustilanteessa. Lisäksi aluskilven reuna 17 on järjestetty siirtymään ainakin osittain sivu-uraan 11.

Sivu-uraan 11 ainakin osittain siirtynyt aluskilven reuna 17 pitää peitekilven vasten aluskilpeä. Toisin sanoen peitekilpeä ei voi vetää irti aluskilvestä normaaliolosuhteissa. Kuvio 6 selventää tätä tilannetta. Toisessa syvennyksessä 15 oleva poikittaisen ulokkeen pää 12A vuorostaan estää peitekilven kääntämistä normaaliolosuhteissa, sillä se on vasten harjannetta 16. Peitekilpi ei hölsky tai pääse vapaasti liikkumaan peitekilven kääntösuunnissa ei ensimmäisessä suunnassa ja sen vastakkaisessa toisessa suunnassa. Harjanne 16, toinen syvennys 15 ja/tai aluskilven reuna 17, joka on vasten sivu-uran 11 pohjaa aikaansaavat tämän. Harjannetta vasten oleva poikittainen uloke ja sivu-urassa oleva aluskilven reuna siis lukitsevat peitekilven vasten aluskilpeä. Mikäli peitekilven 1 kääntäminen halutaan estää, että se ei ole mahdollista ilman työkalun käyttöä, voidaan käyttää pidätinruuvia 18, joka ruuvataan peitelevyn sivuosan 3 reiän 6 kautta vasten peitekilven reunaa. Peitelevyn sivuosassa 3 voi olla useampikin reikä 6 pidätin ruuveja varten.

Peitekilven siru-ura 11 ja siiveke 9 voivat olla niissä kohdissa, joihin aluskilven reuna 17 siirtyy, kun peitekilpi lukitaan vasten aluskilpeä. Sivu-ura 11 voi olla myös toisen syvennyksen 15 kohdalla, jolloin myös poikittaisen ulokkeen 12 ensimmäinen pää jää siivekkeen alle, kuten kuviot havainnollistavat. Näin myös uloke tai ulokkeet 12 pitää osaltaan peitekilpeä vasten aluskilpeä vastaavalla tavalla kuin sivu-urassa oleva aluskilven reuna. Sivu-ura voidaan järjestää myös yhtenäiseksi silmukaksi. Asentamisen kannalta on tosin kätevää, että siivekettä 9 ei olisi ensimmäisen syvennyksen 14 kohdalla. Kuten kuvioista voidaan havaita poikittaisen ulokkeen ensimmäinen pää 12A voi vielä käsittää ulkoneman poispäin aluskilven keskialueelta.

Painike/painikkeet ja kara voidaan asettaa peitekiipijärjestelystä riippumatta käyttäen peitekilven ja aluskilven reikiä 4, 4A, jotka ovat karaa ja painiketta varten. Mikäli peitekilpi 1 halutaan myöhemmin irrottaa aluskilvestä 7, mahdollinen painike irrotetaan aluksi ja sitten peitekilpeä käännetään toiseen suuntaan, joka on vastakkainen edellä mainittuun ensimmäiseen suuntaan nähden. Tällöin poikittainen uloke 12 joustaa, jolloin ulokkeen ensimmäinen pää 12A pääsee siirtymään harjanteen 16 yli ensimmäiseen syvennykseen 14. Peitekilpi voidaan tämän jälkeen poistaa aluskilven päältä.

Kuvio 7 kuvaa toista esimerkkiä keksinnön mukaisen peitekilpijärjestelyn peitekil-vestä ja kuvio 8 aluskilvestä. Myös tämän suoritusmuodon olennainen muoto on suorakaide. Kuvio 9 kuvaa tämän suoritusmuodon peitekilpijärjestelyä aluskilpi ja peite-kiipi päällekkäin asetettuna. Kuvio 10 kuvaa kuvion 9 peitekilpijärjestelyä peitekilpi ja aluskilpi lukittuna toisiinsa. Kuvio 11 kuvaa leikkausta kuvion 9 esimerkistä, ja kuvio 12 kuvaa leikkausta kuvion 10 esimerkistä. Kuvioiden 7-12 esittämät peitekilpi ja aluskilpi käsittävät vastaavat piirteet kuin kuvioiden 1 -6 esittämä suoritusmuoto.

Edellä esitetyistä suoritusmuodoista havaitaan, että aluskilven poikittaisen ulokkeen ja muun aluskilven välissä on avoin tila 19 lukuun ottamatta poikittaisen ulokkeen toista päätä 12B. Jotta peitekilpi voidaan asettaa helposti aluskilven päälle, peitekilpi ei käsitä siivekettä 9 vähintään ensimmäisen syvennyksen 14 kohdalla. Jos suoritusmuodossa on useampi ensimmäinen syvennys (edellä esitetyissä suoritusmuodoissa kaksi) ja poikittainen uloke, siiveke voi puuttua kunkin ensimmäisen syvennyksen kohdalta.

Kuten yllä esitetyistä kuvioista havaitaan aluskilpi 7 käsittää korotusosan 20. Korotusosa muodostaa aluskilpeen 7 syvyyttä, jolla poistetaan välys peitekilven sivuosan korkeussuunnassa H, jota kuvataan kuviossa 4. Näin peitekilpijärjestely asettuu tukevammin vasten oven pintaa. Korostusosa ja muu aluskilpi voivat olla myös erillisiä osia, jotka asetetaan päällekkäin, kuten esitetään esimerkiksi kuviossa 13. Tämä on valmistuksen kannalta edullista. Erilliset osat voidaan kiinnittää toisiinsa esimerkiksi liimaamalla, jolloin muodostuu yhtenäinen osa.

Peitekilpijärjestely voi olla tarkoitukseen sopivaa materiaalia, kuten metallia. Peitekilpi on yleensä metallia. Aluskilpi voi olla metallia tai tarkoitukseen sopivaa muovia tai komposiittimateriaalia. Mikäli aluskilpi valmistetaan kahdesta eri levystä tai kahden levyn muodostamasta kokonaisuudesta, aluskilven toinen levy voi esimerkiksi olla metallia ja toinen muovia tai komposiittimateriaalia.

Kuten jo mainittiin, aluskilpi käsittää reiät kiinnitysruuveja varten. Aluskilpi voi käsittää myös keskiöreiän 4A painiketta ja karaa varten. Aluskilvessä voi olla myös ainakin yksi kohdistusreikä 21 kuten kuviot 8 - 10 esittävät. Kohdistusreiät ovat kohdistus-tappeja 22 varten, jotka ovat esimerkiksi peitekilven etulevyn 1 takapinnalla eli pinnal la, joka on tarkoitettu asetettavaksi vasten aluskilpeä. Kuten jo todettiin, peitekilpi ja aluskilpi voivat olla perusmuodoltaan suorakaiteen tai ympyrän muotoisia.

Kuvio 13 kuvaa vielä erästä esimerkkiä keksinnön mukaisesta peitekilpijärjestelys-tä, jossa näkyy myös painikkeet 23 asetettavaksi oven molemmille puolille. Vastaava järjestely oven molemmille puolille voidaan tietenkin tehdä myös edellä esitettyjen suorakaiteisten suoritusmuotojen kohdalla. Kuviossa näkyy myös kiinnitysruuvit 24 ja vastinnysät 25, joilla oven molemmille puolille tarkoitetut aluskilvet 26 kiristetään ovea vasten. Lukkorunko, jota ei esitetä kuvissa, jää oven sisään kilpien väliin. Tässä suoritusmuodossa aluskilpi koostuu kahdesta levystä 26A, 26B, joista toinen 26B toimii edellä mainittuna korotusosana ja toinen levy 26A käsittää poikittaiset ulokkeet 12. Levyt voidaan myös yhdistää toisiinsa, jolloin muodostuu yksi yhtenäinen aluskilpi.

Aluskilpi, kuten myös aikaisempien esimerkkien aluskilvet, voidaan valmistaa myös alun perin yhdeksi osaksi. Koska tämä suoritusmuoto käsittää samat piirteet kuin edellä mainitut suoritusmuodot, käytetään myös tämän suoritusmuodon yhteydessä pääasiassa samoja viitenumerolta kuin aikaisemmissa suoritusmuodoissa. Peitekilpi asetetaan myös tässä suoritusmuodossa aluskilven 26 päälle ja käännetään sen lukitsemiseksi aluskilpeen.

Kuvio 14 kuvaa lähemmin kuvion 13 peitekilpijärjestelyn peitekilpeä 1 ja aluskilpeä 26. Kuvio 15 kuvaa kuvion 14 peitekilpeä 1 sivulta päin. Myös tässä suoritusmuodossa peitekilven sivussa voi olla vähintään yksi kierteinen reikä 6 kiinnitysruuvia varten. (Katso kuvio 18.) Kuvioiden 13 - 14 ympyrän muotoinen aluskilpi 26 käsittää vähintään yhden tartuntaulokkeen 27 sen reunalla 17 ja peitekilvestä puuttuu siiveke tietystä kohtaa tai kohdista peitekilven asettamiseksi aluskilven päälle. Peitekilven koroke-osassa 26B voi sivu-uloke 26C, jolla saadaan aikaan lisää tukipintaa asennustilan-teessa, kun korokeosan reuna 26D on vasten siivekettä 9. Vastaavanlainen sivu-uloke tai - ulokkeet 27A voivat olla poikittaisen ulokkeet 12 käsittävässä levyssä 26A luomaan lisätukea asennettuna.

Kuvion 13 - 14 suoritusmuodon toiminta vastaa edellä kuvattua toimintaa. Kuvio 16 esittää kuvion 14 peitekilpeä ja aluskilpeä päällekkäin asetettuna, jolloin peitekilpi ei ole käännetty lukitsevaan asentoon. Kuvio 17 kuvaa kuvion 16 peitekilpeä ja aluskilpeä toisiinsa lukittuna. Kuvio 18 kuvaa leikkausta kuvion 16 esimerkistä ja kuvio 19 kuvaa leikkausta kuvion 17 esimerkistä. Kuten kuvio 16 esittää poikittaisen ulokkeen pää 12A on ensimmäisessä syvennyksessä 14, kun peitekilpi on asetettu aluskilven päälle. Tartuntauloke tai -ulokkeet 27 ovat tällöin peitekilven reunan tartuntaulo-kesyvennyksessä 28. Siiveke 9 puuttuu näistä kohdin, jotta peitekilpi voidaan asettaa aluskilven päälle. Kun peitekilpeä 1 käännetään ensimmäiseen suuntaan, ulokkeen ensimmäinen pää 12A siirtyy harjanteen 16 yli toiseen syvennykseen 15. Toinen syvennys on tehty siten, että se pitää peitekilven tässä asennossa, jotta peitekilpi ei pääse vapaasti kääntymään aluskilven suhteen. Tämä voidaan vielä varmistaa kiinni-tysruuvilla, jolloin peitekilpeä ei voi kääntää ilman ruuvin kiertämistä auki sopivalla työkalulla. Kuvio 18 esittää leikkausta kuvion 16 tilanteesta. Kuvio 19 esittää leikkausta kuvion 17 tilanteessa, jossa tartuntauloke 27 on sivu-urassa 11 siivekkeen 9 ja etuosan 2 välissä. Kuvioista nähdään myös, että peitekilven keski reunan 4 reunalla voi olla kaulusosa 100.

Keksintö mahdollistaa nopean asennuksen. Myös jälkiasennus on nopeaa. Työkalua ei välttämättä tarvita. Painike ei ole enää niin sidottu peitekilpijärjestelyyn, vaan ne voidaan valita vapaammin kuin aikaisemmin. Sivu-uraan kiinnittyvä peitekilven reuna antaa tukevan kiinnittymisen, jota voidaan myös parantaa, mikäli myös poikittaisen ulokkeen 12 ensimmäinen pää 12A jää sivu-uran kattavan siivekkeen alle. Muodostuva peitekilven ja aluskilven välinen lukitus estää peitekilven vetämisen, peitekilven sivupintaan 2 nähden poikittaisessa suunnassa (kuten painikkeen karan suunnassa), aluskilven päältä ja myös estää peitekilven vapaan kääntämisen, jotta peitekilpi ei kääntyile vapaasti normaalitilanteessa. Normaalitilanteella tarkoitetaan asennustilan-netta, jolloin peitekilpeen ei kohdistu suurempia peitekilpeä kääntäviä voimia.

Nopea jälkiasennus on mahdollista, kun peitekilpeä käännetään riittävällä voimalla toiseen suuntaan, jolloin peitekilpi kääntyy asentoon, jossa se voidaan vetää pois aluskilven päältä. Näin jo tehty asennus voidaan purkaa. Aluskilven korokeosa 20 on järjestetty siten, että se ei estä peitekilven kääntämistä.

Edellä esitettyjen esimerkkien valossa on selvää, että keksinnön mukainen toteutusmuoto voidaan saada aikaa monella eri ratkaisuilla. Kilpien muodot voivat olla erilaisia, kuten myös niiden koko. Keksintö voidaan siis toteuttaa monilla erilaisilla toteutusmuodoilla itsenäisen vaatimuksen puitteissa.

Claims (15)

1. Peitekilpijärjestely, joka käsittää ruuvikiinnitteisen aluskilven (7) ja sen päälle asetettavan peitekilven (1), joka peitekilpi käsittää etulevyn (2) ja sivuosan (3), tunnettu siitä, että peitekilven sivuosa (3) käsittää vähintään yhden sisäänpäin suuntautuvan siivekkeen (9) vastakkaisella sivuosan reunalla (10A) suhteessa etulevyn ja sivuosan väliseen reunaan (1 OB), jonka siivekkeen (9) ja etulevyn (2) väliin jää sivu-ura (11), ja aluskilpi (7) käsittää vähintään yhden aluskilven halkaisijan suhteen poikittaisen ulokkeen (12), joka on ensimmäisestä päästä (12A) avoin ja toisesta päästä (12B) yhteydessä muuhun aluskilpeen, ja peitekilven sivuosan (3) sisäpinnalla (13) on vähintään yksi ensimmäinen syvennys (14), vähintään yksi toinen syvennys (15) ja vähintään yksi harjanne (16) ensimmäisen syvennyksen ja toisen syvennyksen välissä, joka ensimmäinen syvennys (14) on järjestetty asettumaan aluskilven poikittaisen ulokkeen (12) ensimmäisen pään (12A) kohdalle asetettaessa peitekilpeä (1) aluskilven (7) päälle, ja käännettäessä aluskilven (7) päälle asetettua peitekilpeä ensimmäiseen suuntaan uloke (12) on järjestetty joustamaan ulokkeen avoimen pään (12A) siirtyessä harjanteen (16) yli, ja ulokkeen avoimen pään (12A) ollessa siirtynyt harjanteen yli toinen syvennys (15) on järjestetty asettumaan aluskilven poikittaisen ulokkeen ensimmäisen pään (12A) kohdalle, ja aluskilven reuna (17) on järjestetty siirtymään ainakin osittain sivu-uraan (11).

2. Vaatimuksen 1 mukainen peitekilpijärjestely, tunnettu siitä, että aluskilven (7) poikittaisen ulokkeen (12) ja muun aluskilven välissä on avoin tila (19) lukuun ottamatta poikittaisen ulokkeen toista päätä (12B).

3. Vaatimuksen 1 mukainen peitekilpijärjestely, tunnettu siitä, että peitelevy (1) ei käsitä siivekettä (9) vähintään ensimmäisen syvennyksen (14) kohdalla.

4. Vaatimuksen 1 mukainen peitekilpijärjestely, tunnettu siitä, että aluskilpi (7) käsittää korotusosan (20).

5. Vaatimuksen 4 mukainen peitekilpijärjestely, tunnettu siitä, että korostusosa (20) ja muu aluskilpi ovat erillisiä osia, jotka asetetaan päällekkäin.

6. Jonkin vaatimuksen 3 - 5 mukainen peitekilpijärjestely, tunnettu siitä, että alus-kilpi (7) käsittää reiät (8) kiinnitysruuveja varten.

7. Vaatimuksen 6 mukainen peitekilpijärjestely, tunnettu siitä, että aluskilpi (1) käsittää keskiöreiän (4A).

8. Jonkin vaatimuksen 1-7 mukainen peitekilpijärjestely, tunnettu siitä, että aluskilpi käsittää kohdistusreiän (21).

9. Jonkin vaatimuksen 1-7 mukainen peitekilpijärjestely, tunnettu siitä, että peite-kiipi (1) ja aluskilpi (7) ovat suorakaiteen tai ympyrän muotoisia.

10. Jonkin vaatimuksen 1-8 mukainen peitekilpijärjestely, tunnettu siitä, että ympyrän muotoinen aluskilpi (26) käsittää vähintään yhden tartuntaulokkeen (27) sen reunalla ja peitekilvestä puuttuu siiveke (9) tietystä kohtaa tai kohdista peitekilven (1) asettamiseksi aluskilven päälle.

11. Vaatimuksen 10 mukainen peitekilpijärjestely, tunnettu siitä, että ympyrän muotoinen peitekilpi (1) käsittää keski reiän (4) ja sen reunalla kaulusosan (100).

12. Jonkin vaatimuksen 1-11 mukainen peitekilpijärjestely, tunnettu siitä, että se käsittää vähintään yhden reiän (6) sisäkierteeliä peitekilven sivuosassa (3) ja pidätin-ruuvin (18) asetettavaksi reikään (6) sisäkierteeliä.

13. Jonkin vaatimuksen 1 - 12 mukainen peitekilpijärjestely, tunnettu siitä, että poikittaisen ulokkeen ensimmäinen pää (12A) käsittää ulkoneman poispäin aluskilven (7) keskialueelta.

14. Jonkin vaatimuksen 1 - 13 mukainen peitekilpijärjestely, tunnettu siitä, että peitekilpi (1) on myös käännettävissä ensimmäisen suuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan asennuksen purkamiseksi.

15. Jonkin vaatimuksen 1 -14 mukainen peitekilpijärjestely, tunnettu siitä, että se käsittää toisen peitekilven (1) ja aluskilven (7). Krav