FI126067B - Menetelmä polttoainekomponenttien tuottamiseksi - Google Patents

Menetelmä polttoainekomponenttien tuottamiseksi Download PDF

Info

Publication number
FI126067B
FI126067B FI20115217A FI20115217A FI126067B FI 126067 B FI126067 B FI 126067B FI 20115217 A FI20115217 A FI 20115217A FI 20115217 A FI20115217 A FI 20115217A FI 126067 B FI126067 B FI 126067B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
oil
fats
oils
evaporation
waxes
Prior art date
Application number
FI20115217A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI126067B2 (fi
FI20115217L (fi
FI20115217A0 (fi
Inventor
Heli Laumola
Jari Kotoneva
Arto Rissanen
Jaakko Nousiainen
Original Assignee
Upm Kymmene Corp
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Family has litigation
First worldwide family litigation filed litigation Critical https://patents.darts-ip.com/?family=43269028&utm_source=google_patent&utm_medium=platform_link&utm_campaign=public_patent_search&patent=FI126067(B) "Global patent litigation dataset” by Darts-ip is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.
Application filed by Upm Kymmene Corp filed Critical Upm Kymmene Corp
Priority to FI20115217A priority Critical patent/FI126067B2/fi
Publication of FI20115217A0 publication Critical patent/FI20115217A0/fi
Priority to FI20115723A priority patent/FI127465B2/fi
Priority to FI20115722A priority patent/FI127738B2/fi
Priority to CA2817675A priority patent/CA2817675C/en
Priority to EP11802115.3A priority patent/EP2643442B2/en
Priority to RU2013126962/04A priority patent/RU2569681C2/ru
Priority to CN2011800567204A priority patent/CN103370403A/zh
Priority to PCT/FI2011/051046 priority patent/WO2012069706A2/en
Priority to RU2013126963/13A priority patent/RU2588185C2/ru
Priority to BR112013012876A priority patent/BR112013012876B8/pt
Priority to PCT/FI2011/051037 priority patent/WO2012069704A1/en
Priority to US13/989,400 priority patent/US9181494B2/en
Priority to ES15168211T priority patent/ES2806754T3/es
Priority to CA 2817677 priority patent/CA2817677A1/en
Priority to EP15168210.1A priority patent/EP2940111B2/en
Priority to BR112013012868A priority patent/BR112013012868A2/pt
Priority to PCT/FI2011/051043 priority patent/WO2012069705A1/en
Priority to EP11826131.2A priority patent/EP2643443B2/en
Priority to ES15168210T priority patent/ES2718527T3/es
Priority to US13/989,399 priority patent/US9175228B2/en
Priority to FIEP15168210.1T priority patent/FI2940111T4/fi
Priority to CA2817685A priority patent/CA2817685C/en
Priority to EP11827778.9A priority patent/EP2643431B2/en
Priority to CN201180056724.2A priority patent/CN103370404B/zh
Priority to EP15168211.9A priority patent/EP2930231B1/en
Priority to ES11802115T priority patent/ES2542765T5/es
Priority to ES11827778.9T priority patent/ES2543698T5/es
Priority to CN201180056712.XA priority patent/CN103391986B/zh
Priority to US13/989,371 priority patent/US9926503B2/en
Priority to RU2013126964/13A priority patent/RU2013126964A/ru
Priority to BR112013012875A priority patent/BR112013012875A2/pt
Publication of FI20115217L publication Critical patent/FI20115217L/fi
Priority to US14/877,161 priority patent/US10144889B2/en
Publication of FI126067B publication Critical patent/FI126067B/fi
Application granted granted Critical
Priority to FI20185493A priority patent/FI128946B/fi
Publication of FI126067B2 publication Critical patent/FI126067B2/fi

Links

Classifications

    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C10PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10LFUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/02Liquid carbonaceous fuels essentially based on components consisting of carbon, hydrogen, and oxygen only
    • BPERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01DSEPARATION
    • B01D1/00Evaporating
    • B01D1/06Evaporators with vertical tubes
    • B01D1/065Evaporators with vertical tubes by film evaporating
    • BPERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01DSEPARATION
    • B01D1/00Evaporating
    • B01D1/22Evaporating by bringing a thin layer of the liquid into contact with a heated surface
    • BPERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01DSEPARATION
    • B01D3/00Distillation or related exchange processes in which liquids are contacted with gaseous media, e.g. stripping
    • B01D3/02Distillation or related exchange processes in which liquids are contacted with gaseous media, e.g. stripping in boilers or stills
    • BPERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01DSEPARATION
    • B01D3/00Distillation or related exchange processes in which liquids are contacted with gaseous media, e.g. stripping
    • B01D3/14Fractional distillation or use of a fractionation or rectification column
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C10PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10GCRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G3/00Production of liquid hydrocarbon mixtures from oxygen-containing organic materials, e.g. fatty oils, fatty acids
    • C10G3/40Thermal non-catalytic treatment
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C10PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10GCRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G3/00Production of liquid hydrocarbon mixtures from oxygen-containing organic materials, e.g. fatty oils, fatty acids
    • C10G3/42Catalytic treatment
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C10PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10GCRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G3/00Production of liquid hydrocarbon mixtures from oxygen-containing organic materials, e.g. fatty oils, fatty acids
    • C10G3/50Production of liquid hydrocarbon mixtures from oxygen-containing organic materials, e.g. fatty oils, fatty acids in the presence of hydrogen, hydrogen donors or hydrogen generating compounds
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C10PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10LFUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14Organic compounds
    • C10L1/18Organic compounds containing oxygen
    • C10L1/1802Organic compounds containing oxygen natural products, e.g. waxes, extracts, fatty oils
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C11ANIMAL OR VEGETABLE OILS, FATS, FATTY SUBSTANCES OR WAXES; FATTY ACIDS THEREFROM; DETERGENTS; CANDLES
    • C11BPRODUCING, e.g. BY PRESSING RAW MATERIALS OR BY EXTRACTION FROM WASTE MATERIALS, REFINING OR PRESERVING FATS, FATTY SUBSTANCES, e.g. LANOLIN, FATTY OILS OR WAXES; ESSENTIAL OILS; PERFUMES
    • C11B13/00Recovery of fats, fatty oils or fatty acids from waste materials
    • C11B13/005Recovery of fats, fatty oils or fatty acids from waste materials of residues of the fabrication of wood-cellulose (in particular tall-oil)
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C10PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10GCRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G2300/00Aspects relating to hydrocarbon processing covered by groups C10G1/00 - C10G99/00
    • C10G2300/10Feedstock materials
    • C10G2300/1011Biomass
    • C10G2300/1014Biomass of vegetal origin
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C10PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10GCRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G2300/00Aspects relating to hydrocarbon processing covered by groups C10G1/00 - C10G99/00
    • C10G2300/20Characteristics of the feedstock or the products
    • C10G2300/201Impurities
    • C10G2300/205Metal content
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C10PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10GCRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G2300/00Aspects relating to hydrocarbon processing covered by groups C10G1/00 - C10G99/00
    • C10G2300/20Characteristics of the feedstock or the products
    • C10G2300/30Physical properties of feedstocks or products
    • C10G2300/301Boiling range
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C10PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10GCRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G2400/00Products obtained by processes covered by groups C10G9/00 - C10G69/14
    • C10G2400/02Gasoline
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C10PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10GCRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G2400/00Products obtained by processes covered by groups C10G9/00 - C10G69/14
    • C10G2400/04Diesel oil
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C10PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10GCRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G2400/00Products obtained by processes covered by groups C10G9/00 - C10G69/14
    • C10G2400/08Jet fuel
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C10PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10GCRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G2400/00Products obtained by processes covered by groups C10G9/00 - C10G69/14
    • C10G2400/26Fuel gas
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C10PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10LFUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L2200/00Components of fuel compositions
    • C10L2200/04Organic compounds
    • C10L2200/0461Fractions defined by their origin
    • C10L2200/0469Renewables or materials of biological origin
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C10PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10LFUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L2270/00Specifically adapted fuels
    • C10L2270/02Specifically adapted fuels for internal combustion engines
    • C10L2270/023Specifically adapted fuels for internal combustion engines for gasoline engines
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C10PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10LFUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L2270/00Specifically adapted fuels
    • C10L2270/02Specifically adapted fuels for internal combustion engines
    • C10L2270/026Specifically adapted fuels for internal combustion engines for diesel engines, e.g. automobiles, stationary, marine
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C10PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10LFUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L2270/00Specifically adapted fuels
    • C10L2270/04Specifically adapted fuels for turbines, planes, power generation
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C10PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10LFUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L2290/00Fuel preparation or upgrading, processes or apparatus therefore, comprising specific process steps or apparatus units
    • C10L2290/54Specific separation steps for separating fractions, components or impurities during preparation or upgrading of a fuel
    • C10L2290/543Distillation, fractionation or rectification for separating fractions, components or impurities during preparation or upgrading of a fuel
    • YGENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02EREDUCTION OF GREENHOUSE GAS [GHG] EMISSIONS, RELATED TO ENERGY GENERATION, TRANSMISSION OR DISTRIBUTION
    • Y02E50/00Technologies for the production of fuel of non-fossil origin
    • Y02E50/10Biofuels, e.g. bio-diesel
    • YGENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02PCLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES IN THE PRODUCTION OR PROCESSING OF GOODS
    • Y02P30/00Technologies relating to oil refining and petrochemical industry
    • Y02P30/20Technologies relating to oil refining and petrochemical industry using bio-feedstock
    • YGENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02TCLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES RELATED TO TRANSPORTATION
    • Y02T50/00Aeronautics or air transport
    • Y02T50/60Efficient propulsion technologies, e.g. for aircraft
    • Y02T50/678Aviation using fuels of non-fossil origin
    • YGENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02WCLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES RELATED TO WASTEWATER TREATMENT OR WASTE MANAGEMENT
    • Y02W30/00Technologies for solid waste management
    • Y02W30/50Reuse, recycling or recovery technologies
    • Y02W30/74Recovery of fats, fatty oils, fatty acids or other fatty substances, e.g. lanolin or waxes

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Oil, Petroleum & Natural Gas (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • General Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Wood Science & Technology (AREA)
  • Emergency Medicine (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Physics & Mathematics (AREA)
  • Thermal Sciences (AREA)
  • Production Of Liquid Hydrocarbon Mixture For Refining Petroleum (AREA)
  • Fats And Perfumes (AREA)
  • Liquid Carbonaceous Fuels (AREA)
  • Preparation Of Compounds By Using Micro-Organisms (AREA)
  • Vaporization, Distillation, Condensation, Sublimation, And Cold Traps (AREA)
  • Catalysts (AREA)
  • Medicines Containing Plant Substances (AREA)

Description

Menetelmä polttoainekomponenttien tuottamiseksi Keksinnön ala
Esillä oleva keksintö koskee menetelmää polttoainekomponenttien tuottamiseksi ja tarkemmin määriteltynä menetelmää polttoainekomponenttien tuottamiseksi biologista alkuperää olevasta materiaalista. Tämä menetelmä on menetelmä, joka käsittää syöte materiaali n puhdistamisen ja puhdistetun syöte-materiaalin jalostamisen hiilivety-yhdisteiden seoksen muodostamiseksi, josta seoksesta erotetaan nestemäisiä hiilivety-yhdisteitä ja fraktioidaan ne edelleen polttoainekomponenteiksi. Esillä oleva keksintö koskee lisäksi esillä olevan keksinnön mukaisella menetelmällä aikaansaatuja polttoainekomponentteja sekä näiden polttoainekomponenttien käyttöä ja näitä polttoainekomponentteja käsittävää seosta.
Keksinnön tausta
Biologista alkuperää olevat raaka-aineet ovat erilaisten biopolttoaineiden ja biopolttoainekomponenttien potentiaalisia lähteitä. Näitä raaka-aineita voidaan muuttaa biopolttoaineiksi syöttämällä raaka-aine katalyyttisen reaktorin läpi saattaen se samanaikaisesti kosketukseen vetykaasun kanssa. Tuloksena oleva tuote poistetaan reaktorista tuotevirtana, joka voidaan edelleen fraktioida esimerkiksi tislaamalla biopolttoaineen/biopolttoainekomponenttien muodostamiseksi.
On kuitenkin olemassa erilaisia ongelmia, jotka liittyvät menetelmiin biopolttoaineiden tuottamiseksi biologista alkuperää olevista raaka-aineista, kuten tuotantoprosesseissa käytettävän katalyytti mate haali n myrkyttyminen ja tukkeutuminen. Biologista alkuperää olevissa raaka-aineissa esiintyy epäpuhtauksia, kuten metalleja ja kiinteitä aineita, jotka aiheuttavat katalyytti materiaali n inaktivoitumista ja estävät sitä toimimasta asianmukaisesti. Katalyytin inaktivoi-tumisen estämiseksi ja sen käyttöiän pidentämiseksi raaka-aine voidaan puhdistaa ja/tai esikäsitellä ennen syöttämistään vetykäsittelyprosessiin. Biologista alkuperää olevien raaka-aineiden puhdistaminen siten, että ne soveltuvat syötettäviksi katalyyttiseen menetelmään, on myös haastavaa. Tunnetun tekniikan puitteissa kuvataan erilaisia tapoja sen tekemiseksi. Kaikissa niissä esiintyy kuitenkin ongelmia, eikä raaka-aineen laatu ole aina vaaditulla tasolla, jotta katalyyttinen vaihe pystyisi toimimaan tehokkaimmalla tavalla.
Yksi mahdollisuus katalyyttisiin vetykäsittelymenetelmiin syötettävän biologista alkuperää olevan raaka-aineen puhdistamiseksi ja/tai esikäsittele-miseksi on happamalla ioninvaihtohartsilla tehtävä ioninvaihto. Yksi toinen mahdollisuus on käyttää sellaisia menetelmiä kuin adsorbointi sopivalle materiaalille, ioninvaihto tai happopesu alkalimetallien ja maa-alkalimetallien (Na, K, Ca) poistamiseksi. Vielä yksi toinen mahdollisuus on käyttää hartsin poistoa syötteessä olevien metallien poistamiseksi. Hartsin poisto toteutetaan pesemällä biologinen syöte lämpötilassa 90 - 105 °C ja absoluuttisessa paineessa 300 - 500 kPa HsPCMIa, NaOH:lla ja pehmeällä vedellä ja erottamalla muodostuneet hartsit. Suuri määrä vetykäsittelykatalyytille haitallisia metalliainesosia tulee poistetuiksi raaka-aineesta hartsinpoistovaiheen aikana.
Jos biologista alkuperää oleva raaka-aine sisältää mäntyöljyä, voidaan käyttää pien poistoon raakamäntyöljystä epäpuhtauksien poistamiseksi mäntyöljystä. Mäntyöljyä, josta piki on poistettu, saadaan aikaan haihduttamalla raakamäntyöljy esimerkiksi ohutkalvohaihduttimella. US-patenttijulkaisussa 5 705 722 kuvataan tyydyttymättömien rasvahappojen, esimerkiksi mäntyöljyn rasvahappojen, muuttaminen teollisuusbensiiniksi ja dieselpolttoaineiden setaa-niluvun parantajiksi. Kyseisen julkaisun mukaan mäntyöljyä sisältävä raaka-aine syötetään NiMo/CoMo-katalyyttiä sisältävän hydrodeoksigenointireaktorin läpi, jossa se saatetaan kosketukseen vetykaasun kanssa. Tuloksena oleva tuote poistetaan reaktorista yhtenä tuotevirtana, joka fraktioidaan edelleen tislaamalla teollisuusbensiiniksi ja keskitisleeksi, jota mainitaan käytettävän setaaniluvun parantajana. Reaktorista poistetaan myös jäännöstä. Tällä menetelmällä on kuitenkin haittapuolia, esimerkiksi biopolttoaineen tai biopolttoainekomponenttien, so. teollisuusbensiinin ja setaaniluvun parantajien, saanto on heikko. Tämä johtuu siitä, että pien poistossa menetetään jäännöksenä, so. pikenä, valtava määrä arvokasta hydrattavaa raaka-ainetta. Kyseisen dokumentin mukaan jäännös käytetään sellaisenaan kattiloiden polttoaineena.
Keksinnön lyhyt selitys
Esillä olevan keksinnön yhtenä tavoitteena on siten saada aikaan menetelmä edellä mainittujen ongelmien ratkaisemiseksi. Keksinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä, jolle on tunnusomaista itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty. Keksinnön edulliset suoritusmuodot esitetään epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.
Keksintö perusajatuksena on biologista alkuperää olevan materiaalin puhdistaminen ja puhdistetun biologista alkuperää olevaa materiaalin vetykäsit-tely hiilivety-yhdisteiden seoksen muodostamiseksi, kaasumaisten yhdisteiden erottaminen mainitusta hiilivety-yhdisteiden seoksesta nestemäisten hiilivety-yhdisteiden muodostamiseksi ja mainittujen nestemäisten hiilivety-yhdisteiden fraktiointi polttoainekomponenttien aikaansaamiseksi. Biologista alkuperää olevan materiaalin puhdistaminen toteutetaan haihduttamalla.
Haihdutuksella tarkoitetaan tässä mitä tahansa sopivaa erotusmenetelmää kahden tai useamman komponentin erottamiseksi toisistaan, kuten kaasujen erottamiseksi nesteestä, joka erotusmenetelmä perustuu komponenttien välisten höyrynpaine-erojen hyödyntämiseen. Esimerkkejä mainitunlaisista erotusmenetelmistä ovat haihdutus, flash-käsittely ja tislaus. Esimerkkejä sopivista haihdutusmenetelmistä ovat menetelmät, joissa käytetään ohutkalvohaihdutus-tekniikkaa. Haihduttimet voidaan siten valita ohutkalvohaihduttimen, lyhyt-tiehaihduttimen, levymolekyylitislaimen ja minkä tahansa muun haihduttimen joukosta, joka hyödyntää ohutkalvohaihdutustekniikkaa. Haihdutusyksikkö voi käsittää yhden haihduttimen tai kaksi tai kolme haihdutinta tai useampia haih-duttimia, jotka voivat olla joko samaa tai eri tyyppiä, ja ne valitaan edellä esitetyistä sopivista erotusmenetelmistä riippumattomasti. Jos haihdutusyksikkö käsittää useampia kuin yhden haihduttimen, haihduttimet järjestetään sarjaan.
Menetelmän yhtenä etuna on, että haihdutettaessa biologista alkuperää oleva materiaali epäpuhtaudet, kuten metallit ja kiinteät aineet, pidättyvät konsentraattiin ja haihdutuksesta saatu kondensaatti on valmis syötettäväksi ve-tykäsittelyreaktoriin. Jos haihdutus toteutetaan kahdessa vaiheessa, so. haihdutusyksikkö käsittää kaksi haihdutinta, biologista alkuperää olevasta materiaalista haihdutetaan ensin vesi ja kevyet komponentit toisen haihdutusvaiheen tehostamiseksi. Myös ”carry over” -ilmiön riski tulee pienennetyksi kontrolloidusti. Jos haihdutus toteutetaan kolmessa vaiheessa, so. haihdutusyksikkö käsittää kolme haihdutinta, biologista alkuperää olevasta materiaalista haihdutetaan ensin vesi ja kevyet komponentit ensimmäisessä haihdutusvaiheessa seuraavien haihdutusvaiheiden tehostamiseksi. Toisessa ja kolmannessa haihdutusvaiheessa pikeä sisältävä jäännösjae minimoidaan haihduttamalla ensimmäisen haihdutusvaiheen nestemäinen tuote. Kolmivaiheisen haihdutusyksikön käytön etuna on, että toinen haihdutusvaihe voi olla pieni ja halpa haihdutin, joka poistaa kevyitä komponentteja materiaalista. Sitä seuraava kolmas haihdutusvaihe voi myös olla pienempi ja halvempi kuin toinen vaihe kaksivaiheisessa haihdutuksessa. Kolmivaiheinen haihdutusyksikkö voi tämän seurauksena olla halvempi kuin kaksivaiheinen haihdutusyksikkö. Toisesta haihdutusvaiheesta tuleva raskas jae ohjataan kolmanteen haihduttimeen, josta raskas jae poistetaan.
Mainitun laisen, kaksi-, kolmi- tai useampivaiheisella haihdutuksella tehtävän puhdistuksen yhtenä etuna on, että kiehuminen tapahtuu kontrol-loidummin, koska alhaalla kiehuvat kevyet komponentit so. komponentit, joiden kiehumispiste on 150-210 °C, edullisesti 150 - 170 °C, normaalipaineessa, eivät aiheuta niin paljon ” ”carry over” -ilmiötä”, so. sellaisten yhdisteiden kulkeutumista, joiden kiehumispistealue on edellä mainittujen kiehumispistealueiden yläpäässä, samoin kuin epäpuhtauksien kulkeutumista höyryyn seuraavassa haihdutusvaiheessa. Kevyet komponentit voidaan haluttaessa palauttaa biologista alkuperää olevaan materiaaliin, jatkojalostaa jossakin toisessa menetelmässä tai myydä sellaisinaan.
Eetuna tunnettuun tekniikkaan verrattuna on, että esillä olevan keksinnön mukaisesti puhdistettu biologista alkuperää oleva materiaali on valmis syötettäväksi vetykäsittelyyn ja vety käs i tte ly 11 ä pystytään tuottamaan polttoai-nekomponentteja erinomaisella saannolla. Erityisesti syötteen sisältäessä mäntyöljyä menetelmä on edullinen tunnetun tekniikkaa edustaviin menetelmiin verrattuna. Yhtenä etuna on, että pystytään välttämään tuotejakeissa oleva piki. Lisäetuna on, että polttoaineen kylmävirtausominaisuuden paranevat, kun polt-toaineseoksessa käytetään esillä olevan keksinnön mukaisia polttoainekom-ponentteja.
Piirustusten selitys
Keksintöä kuvataan jatkossa yksityiskohtaisemmin edullisten suoritusmuotojen avulla viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää esillä keksinnön mukaiseen polttoainekomponenttien tuotantomenetelmään tarkoitettua järjestelmää.
Kuvio 2 esittää toista järjestelmää polttoainekomponenttien tuottamiseksi.
Kuvio 3 esittää pylväsdiagrammina esimerkissä 3 valmistettujen näytteiden samepisteitä (CP, Cloud Point) ja suodatettavuuksia (CFPP, Cold Filter Plugging Point).
Keksinnön yksityiskohtainen selitys
Esillä oleva keksintö koskee menetelmää polttoainekomponenttien valmistamiseksi, joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: a) haihdutetaan biologista alkuperää olevaa materiaalia epäpuhtauksien poistamiseksi biologista alkuperää olevasta materiaalista, jolloin syntyy puhdistettua biologista materiaalia, jolloin haihdutus toteutetaan kahdessa, kolmessa tai useammassa haihdutusvaiheessa, ja ensimmäinen haihdutusvaihe toteutetaan lämpötilassa 50-250°C ja paineessa 5-100 mbar, b) mainittu puhdistettu biologinen materiaali käsitellään vedyllä vety-kaasun ja vähintään yhden katalyytin läsnä ollessa, jolloin muodostuu hiilivety-yhdisteiden seosta, c) erotetaan kaasumaiset yhdisteet mainitusta hiilivety-yhdisteiden seoksesta, jolloin muodostuu nestemäisiä hiilivety-yhdisteitä, ja d) mainitut nestemäiset hiilivety-yhdisteet fraktioidaan, jolloin saadaan polttoainekomponentteja, ja e) osa erotuksesta tai fraktioinnista saaduista nestemäisistä hiilivety-yhdisteistä kierrätetään osittain takaisin vetykäsittelyyn.
Biologista alkuperää oleva materiaali on mikä tahansa biologista alkuperää oleva materiaali. Biologista alkuperää oleva materiaali valitaan edullisesti seuraavien joukosta: i) mitkä tahansa rasvat, mitkä tahansa vahat, kasvirasvat, kasviöljyt, kasvivahat; eläinrasvat, eläinöljyt, eläinvahat; kalarasvat, kalaöljyt, kalavahat ja ii) rasvahapot tai vapaat rasvahapot, jotka on saatu kasvirasvoista, kasviöljyistä, kasvi vahoista; eläinrasvoista, eläinöljyistä, eläinvahoista; kalarasvoista, kalaöljyistä, kalavahoista ja niiden seoksista hydrolyysillä, vaihtoeste-röinnillä tai pyrolyysillä, ja iii) esterit, jotka on saatu kasvirasvoista, kasviöljyistä, kasvi vahoista; eläinrasvoista, eläinöljyistä, eläinvahoista; kalarasvoista, kalaöljyistä, kalavahoista ja niiden seoksista vaihtoesteröinnillä, ja iv) metallisuolat, jotka on saatu kasvirasvoista, kasviöljyistä, kasviva-hoista; eläinrasvoista, eläinöljyistä, eläinvahoista; kalarasvoista, kalaöljyistä, kalavahoista ja niiden seoksista saippuoinnilla, ja v) kasvirasvoista, kasviöljyistä, kasvi vahoista; eläinrasvoista, eläinöljyistä, eläinvahoista; kalarasvoista, kalaöljyistä, kalavahoista ja niiden seoksista peräisin olevien rasvahappojen anhydridit ja vi) esterit, jotka on saatu esteröimällä kasvi-, eläin- ja kalaperäisiä vapaita rasvahappoja alkoholeilla, ja vii) rasva-alkoholit tai -aldehydit, jotka on saatu kasvirasvoista, kasviöljyistä, kasvivahoista; eläinrasvoista, eläinöljyistä, eläinvahoista; kalarasvoista, kalaöljyistä, kalavahoista ja niiden seoksista peräisin olevien rasvahappojen pelkistystuotteina, ja viii) kierrätetyt elintarvikelaatua olevat rasvat ja öljyt ja geeniteknisesti aikaansaadut rasvat, öljyt ja vahat ja ix) dikarboksyylihapot tai polyolit, mukaan luettuina diolit, hydroksi-ketonit, hydroksialdehydit, hydroksikarboksyylihapot, vastaavat di- tai polyfunk-tionaaliset rikkiyhdisteet ja vastaavat di- tai polyfunktionaaliset typpiyhdisteet ja x) yhdisteet, jotka ovat peräisin levistä, homeista, hiivoista, sienistä ja/tai muista mikro-organismeista, jotka pystyvät tuottamaan kohdissa i) - ix) mainittuja tai niiden kaltaisia yhdisteitä, ja xi) mainittujen biologista alkuperää olevien materiaalien seokset.
Biologista alkuperää oleva materiaali voidaan valita kalaöljyjen, kuten silakkaöljyn, lohiöljyn, silliöljyn, tonnikalaöljyn, anjovisöljyn, sardiiniöljyn ja mak-rilliöljyn; kasviöljyjen, kuten rypsiöljyn, rapsiöljyn, mäntyöljyn, raakamäntyöljyn, auringonkukkaöljyn, soijaöljyn, maissiöljyn, hamppuöljyn, pellavaöljyn, oliiviöljyn, puuvillansiemenöljyn, sinappiöljyn, palmuöljyn, maapähkinäöljyn, risiiniöljyn, Jatropha-öljyn, Pongamia pinnatan siemenöljyn, palmuydinöljyn ja kookos-öljyn; eläinrasvojen, kuten laardin, talin, sulatetun laardin ja sulatetun talin ja elintarvikelaatua olevien jäte- ja kierrätysrasvojen ja öljyjen, samoin kuin geeniteknisesti tuotettujen rasvojen, vahojen ja öljyjen; eläinvahojen, kuten mehi-läisvahan, kiinalaisen vahan (hyönteisvahan), sellakkavahan ja lanoliinin (villa-vahan); kasvivahojen, kuten karnaubavahan, Ouricouri-vahan, jojobaöljyn, kan-delillavahan, espartovahan, japaninvahan, riisinleseöljyn, terpeenien, terpi-neolien ja triglyseridien tai niiden seosten joukosta.
Biologista alkuperää oleva materiaali voi olla mäntyöljy tai raakamän- työljy.
Haihdutus voidaan toteuttaa millä tahansa kaupallisesti saatavissa olevalla sopivalla haihdutusyksiköllä. Haihdutus toteutetaan edullisesti haihduttimessa, joka hyödyntää ohutkalvohaihdutustekniikkaa. Haihdutin voidaan siten valita ohutkalvohaihduttimen, lyhyttiehaihduttimen, levymolekyylitislaimen ja minkä tahansa muun, ohtukalvohaihdutustekniikkaa hyödyntävän haihduttimen joukosta.
Haihdutuksen aikana biologista alkuperää olevassa materiaalissa olevat epäpuhtaudet, kuten metallit ja kiinteät aineet, pidättyvät haihdutusyksi-köstä talteen otettuun konsentraattiin. Biologista alkuperää olevan materiaalin haihdutus voidaan toteuttaa yhdessä, kahdessa, kolmessa tai useammassa vaiheessa. Useampi kuin yksi haihdutusvaihe tarjoaa sen edun, että kiehuminen tapahtuu ensimmäistä vaihetta seuraavissa vaiheissa kontrolloidummin, koska alhaalla kiehuvat kevyet komponentit eivät aiheuta niin paljon ”carry over” -ilmiötä, so. epäpuhtauksien kulkeutumista höyryyn. Ensimmäisessä vaiheessa erotetut kevyet komponentit voidaan kierrättää takaisin haihdutusyksikköön tai johonkin toiseen menetelmävaiheeseen ja jalostaa toisella tuotantolinjalla tai myydä sellaisinaan. Siinä tapauksessa, että syöte on raakamäntyöljy, kevyet yhdisteet käsittävät komponentteja, joiden kiehumispiste on 150-210 °C, edullisesti 150 - 170 °C, normaalipaineessa, kuten tärpättikomponentteja ja kevyitä komponentteja, jotka kiehuvat samanlaisella kiehumisalueella kuin tärpätti. Haihdutus voidaan toteuttaa haihduttimessa, joka hyödyntää ohutkalvohaihdu-tustekniikkaa. Haihdutin voidaan siten valita ohutkalvohaihduttimen, lyhyttiehaihduttimen, levymolekyylitislaimen ja minkä tahansa muun, ohutkalvohaih-dutustekniikkaa hyödyntävän haihduttimen joukosta.
Haihdutus käsittää tässä menetelmässä yhden haihdutusvaiheen, kaksi tai kolme haihdutusvaihetta tai useampia haihdutusvaiheita.
Biologista alkuperää olevasta materiaalista poistetut metallit ja kiinteät aineet ovat esimerkiksi ligniiniä, useita metalleja, jotka koostuvat pääasiasta Na:sta, Fe:sta, P:sta ja Si:stä, ja sulfaatteja, esimerkiksi Na2S04:a ja H2S04:a.
Esillä olevan keksinnön mukainen menetelmä käsittää vaiheen e) jossa osa erotuksesta tai fraktioinnista saaduista nestemäisistä hiilivety-yhdisteistä kierrätetään takaisin vetykäsittelyyn.
Haihdutus voidaan toteuttaa kahdessa vaiheessa syöttämällä biologista alkuperää oleva materiaali haihdutusyksikköön, joka käsittää kaksi haih-dutinta.
Ensimmäisessä haihdutusvaiheessa poistetaan vettä ja kevyitä komponentteja lämpötilassa 50 - 250 °C ja paineessa 5-100 mbar, edullisesti lämpötilassa 120 - 200 °C ja paineessa 10-55 mbar. Toisessa vaiheessa minimoidaan pikeä sisältävä jae haihduttamalla ensimmäisen haihdutusvaiheen tuote lämpötilassa 200 - 450 °C ja paineessa 0 - 50 mbar, edullisesti lämpötilassa 300 - 390 °C ja paineessa 0,01 - 15 mbar.
Haihdutus voidaan toteuttaa kolmessa vaiheessa syöttämällä biologista alkuperää oleva materiaali haihdutusyksikköön, joka käsittää kolme haih-dutinta.
Kolmivaiheisessa haihdutuksessa poistetaan ensimmäisessä vaiheessa vettä ja kevyitä komponentteja lämpötilassa 50 - 250 °C ja paineessa 5-100 mbar, edullisesti lämpötilassa 120 - 200 °C ja paineessa 10-55 mbar. Toisessa vaiheessa ensimmäisen haihdutusvaiheen tuote haihdutetaan lämpötilassa 180 - 350 °C ja paineessa 0,1 - 40 mbar, edullisesti lämpötilassa 200 - 270 °C ja paineessa 0,1 - 20 mbar. Toisen vaiheen tisle otetaan talteen puhdistettuna materiaalina ja nestemäinen jae johdetaan kolmanteen haihdu-tusvaiheeseen. Kolmannessa vaiheessa minimoidaan pikeä sisältävä jae haihduttamalla toisen haihdutusvaiheen nestemäinen tuote lämpötilassa 200 - 450 °C ja paineessa 0 - 50 mbar, edullisesti lämpötilassa 300 - 390 °C ja paineessa 0,01 -10 mbar. Kolmannesta vaiheesta talteen otettu puhdistettu materiaali yhdistetään toisen vaiheen puhdistettuun materiaaliin ja käytetään vety-käsittelyn syötemateriaalina.
Puhdistuksen tuloksena metallit, kuten Na, P ja Si, tulevat poistetuiksi biologista alkuperää olevasta materiaalista. Metallit deaktivoivat katalyyttejä eivätkä siksi ole toivottavia vetykäsittelyreaktorin syötteessä. Esillä olevan keksinnön yhtenä etuna on, että haihdutuksesta saadun puhdistetun biomateriaalin saanto on erittäin hyvä, 65 - 95 %, yhdessä edullisessa suoritusmuodossa 80 - 95 % ja yhdessä mitä edullisimmassa suoritusmuodossa 88 - 94 %. Puhdistettu biomateriaali syötetään haihduttamalla tehdyn puhdistuksen jälkeen ve-tykäsittelyyn.
Haihdutus menetelmässä sillä tavalla, että haihdutuksesta tulevan jäännöksen määrä on hyvin pieni, alueella 5-15 %, edullisesti alle 10 % ja edullisimmin noin 5 - 6 %. Tunnetun tekniikan mukaisessa pien poistossa haihdutuksesta tulevan pien määrä on 20 - 30 %. Menetelmässä haihdutuksen menetel-mäolosuhteita (lämpötila, paine) ohjataan siten, että syötteessä olevat raskaat neutraalit komponentit poistetaan kondensaatin mukana eikä raskaan jakeen mukana kuten tunnetun tekniikan mukaisessa pienpoistossa. Raskaan jakeen pieni määrä merkitsee sitä, että puhdistetun biomateriaalin määrä on suurempi kuin tunnetun tekniikan mukaisissa menetelmissä.
Haihdutus voi käsittää useampia kuin yhden haihdutusvaiheen ja kevyet komponentit poistetaan ensimmäisestä haihdutusvaiheesta.
Haihdutus voi käsittää useampia kuin yhden haihdutusvaiheen ja ensimmäisen haihdutusvaiheen kondensaatti otetaan talteen ja syötetään toiseen haihdutusvaiheeseen.
Haihdutusprosessin optimaalisten olosuhteiden valinnan lisäksi vety-käsittelyssä käytettävä katalyytti valitaan siten, että se pystyy muuttamaan nämä puhdistetussa materiaalissa olevat raskaat neutraalit komponentit biopolttoai-nekomponenteiksi. Tunnetun tekniikan mukainen HDO-katalyytti ei pysty tähän, mikä on selvästi nähtävissä testituloksista (taulukko 2), jotka esitetään jäljempänä tässä selityksessä: tislauskäyrä osoittaa, että 100 % CTO HDO -keski-jaetta käsittävä näyte ei ollut tislattavissa loppuun, vaan 9 % tuotteesta otettiin talteen raskaana jäännöksenä. 100 % menetelmällä valmistettua CTO HW -kes-kijaetta käsittävän näytteen kohdalla (taulukko 3) ei otettu talteen ollenkaan jäännöstä, vaan näyte oli tislattavissa loppuun (FBP <350 °C).
Haihdutuksen ja vetykäsittelyn välissä voi olla valinnaisesti lisäpuh-distus. Tämä lisäpuhdistus voidaan toteuttaa käyttämällä suojapetiä, so. erillistä esikäsittely-/puhdistuskerrosta ennen vetykäsittelyä. Lisäpuhdistus voidaan toteuttaa myös vetykäsittelyreaktorin yhteydessä sijaitsevalla puhdistuskerrok-sella tai -vyöhykkeellä. Menetelmä voi käsittää valinnaisesti yhden tai useampia suojapetejä. Kyseiset yksi tai useampi suojapeti voidaan järjestää joko erillisiin suojapetiyksiköihin ja/tai vetykäsittelyreaktoriin.
Suojapedin tehtävänä on toimia syötteessä olevia haitallisia aineita vastaan. Suojapeti on tyypillisesti aktivoitua gamma-alumiinioksidia tai jotakin kaupallisesti saatavissa olevaa puhdistuskatalyyttiä. Suojapeti tai suojapetiyksi-köt voivat pidättää biologista alkuperää olevan syötteen sekä kiinteitä että liuenneita epäpuhtauksia, kuten mäntyöljyprosessin piipohjaisia vaahtoamisenesto-aineita ja haitallisia kemiallisia alkuaineita. Suojapeti ja/tai suojapetiyksiköt voivat olla kuumennettuja, kuumentamattomia, paineistettuja tai paineistamatto-mia, niihin voidaan syöttää vetykaasua tai ne voivat toimia ilman vetykaasua. Suojapeti ja/tai suojapetiyksiköt ovat edullisesti kuumennettuja ja paineistamat-tomia.
Periaatteessa on olemassa kaksi suojapetityyppiä, so. aktiiviset ja inaktiiviset suojapedit. Aktiiviset suojapedit osallistuvat syötteen puhdistukseen ja syötteen kemiallisen koostumuksen muuttamiseen, ja ne voidaan sijoittaa joko erillisiin suojapetiyksiköihin tai itse vetykäsittelyreaktorin sisälle. Inaktiiviset suojapedit osallistuvat vain syötteen puhdistukseen. Nämä suojapedit käsittävät sopivia passiivisia tai inerttejä materiaaleja. Erilliset suojapedit voivat olla moninkertaisia, mikä tarkoittaa sitä että rinnakkain tai sarjassa käytössä olevan (olevien) suojapedin (-petien) kanssa on yksi tai useampi valmiusmoodissa oleva suojapeti.
Vetykäsittelyyn voidaan valinnaisesti syöttää biologista alkuperää olevaa sivusyötemateriaalia. Sivusyöte käsittää edullisesti eläinrasvoja tai muita polttoaineen valmistukseen soveltuvia biologista alkuperää olevia jäännöksiä. Käyttämällä sivusyötettä toteutetaan mahdollisten lähtöaineiden laajemman valikoiman käyttö.
Menetelmä voi käsittää puhdistetun biomateriaalin vetykäsittelyn vähintään yhden katalyytin läsnä ollessa polttoainekomponenttiseoksen muodostamiseksi. Vetykäsittely voidaan tehdä yhdessä, kahdessa, kolmessa tai useammassa vaiheessa.
Vetykäsittely voidaan tehdä yhdessä vaiheessa. Katalyytti on katalyytti, joka pystyy tekemään puhdistetulle biomateriaalille hydrodeoksigenoinnin, isomeroinnin, renkaan avaamisen ja krakkauksen polttoainekomponenttiseoksen muodostamiseksi. Katalyytti voidaan valita siten, että se hydraa vetykäsittelyyn syötetyn puhdistetun biomateriaalin kaksoissidokset. Katalyytti poistaa syötteen molekyyleistä heteroatomeja, erityisesti happea, hydrauksen kautta. Katalyytillä on kyky hydrata syötteessä olevien yhdisteiden olefiinisia sidoksia, avata ainakin toinen bisyklisen yhdisteen renkaista ja krakata hiilivetyketjujen sivuketjuja. Hiilivedyt tulevat toisin sanoen hydratuiksi, isomeroiduiksi ja/tai hakatuiksi yhdessä vaiheessa. Krakkausta/isomerointia ohjataan prosessimuuttu-jilla, kuten paineella ja/tai lämpötilalla, ja katalyytin ominaisuuksilla, esimerkiksi säätämällä sen happamuutta. Rikkiyhdisteet tulevat samanaikaisesti pelkistetyiksi vetysulfidiksi. Vetykäsittelyreaktorin sisältämä katalyytti on mikä tahansa ryhmän VI ja/tai Vili metalleja sisältävä katalyytti, joka pystyy muuttamaan biologisen syöte mate haali n polttoainekomponenteiksi yhdessä vaiheessa. Katalyytti on edullisesti Al203:n, zeoliitin, zeoliitti-Al203:n ja Al203-SiC>2:n joukosta valitulla kantajalla oleva NiW. Katalyytti on edullisemmin Al203-kantajalla oleva NiW.
Vetykäsittely voidaan toteuttaa kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa muutetaan biologista alkuperää olevan syötemateriaalin rasvahapot n-parafiineiksi ja toisessa vaiheessa isomeroidaan aikaansaadut n-parafiinit.
Ensimmäisessä vaiheessa käytetään katalyyttiä, jossa on sopivaa metallia, kuten jaksollisen järjestelmän ryhmän VIII ja/tai VIB metalleja. Sopivia katalyyttejä ovat sopivalla kantajalla, kuten alumiinioksidilla ja/tai piidioksidilla, olevat Pt-, Pd-, Ni-, NiMo- tai CoMo-katalyytit. Isomerointivaiheessa käytettävä katalyytti on esimerkiksi molekyyliseula, joka sisältää metallina ryhmän Vili jalometalleja, kuten Pt:aa ja/tai Pd:a, tai sopivalla kantajalla, kuten Al203:lla, zeoliitilla, zeoliitti-Al203:lla ja Al203-Si02:lla, oleva NiW-katalyytti.
Käytettävät katalyytit tarvitsevat orgaanista rikkiä toimiakseen ja pysyäkseen aktiivisina. Vetykäsittelyvaiheeseen syötetään siksi lisärikkiä, kun biologista alkuperää oleva syöte ei itse sisällä rikkiä tai sen rikkipitoisuus on liian pieni. Lisärikki voidaan syöttää vetykäsittelyvaiheeseen yhdessä puhdistetun biologista alkuperää olevaa syötteen kanssa tai se voidaan syöttää vetykäsittelyvaiheeseen erikseen. Lisärikki voidaan toimittaa menetelmään kaasumaisessa muodossa, kuten vetysulfidina, tai se voi olla mitä tahansa materiaalia, joka tuottaa menetelmässä vetysulfidia, kuten orgaaniset rikkiyhdisteet, kuten dimetyylisulfidi. Lisänkin määrä riippuu syötteen sisältämästä rikkimäärästä. Alan ammattilainen pystyy ilman kohtuutonta vaivaa määrittämään tarvittavan rikkimäärän. Suhde H2-syöte/H2S täytyy yleisesti ottaen pitää suurempana kuin noin 0,0001, edullisesti suurempana kuin noin 0,001.
Katalyytti materiaali täytyy aktivoida, ennen kuin se on tehokasta ja otetaan käyttöön. Aktivointi käsittää useita vaiheita, joista yksi on katalyytin käsittely aktivoivalla rikkiyhdisteellä, esimerkiksi dimetyylidisulfidilla. Katalyyttien aktivointi on yleistä tietoa, eikä sitä siten käsitellä tässä yksityiskohtaisesti.
Reaktorien sisältämä katalyytti voi olla missä tahansa sopivassa muodossa. Katalyytti voidaan laimentaa piikarbidilla, alumiinioksidilla, lasihel-millä, vähemmän aktiivisella katalyytillä ja/tai inertillä materiaalilla. Katalyytti voi olla myös laimentamatonta. Katalyytti voi olla katalyyttikerroksessa, ja kerros voidaan läjittää säätämällä käytettävän katalyytin aktiivisuutta ja partikkelien muotoa ja/tai kokoa. Katalyytin laimentaminen ja lajitus auttavat reaktion eksotermisen tasapainon kontrolloinnissa.
Vetykäsittely voidaan toteuttaa mitä tahansa tyyppiä olevassa reaktorissa, kolonnissa, astiassa, säiliössä, letkussa tai putkessa, joka soveltuu ve-tykäsittelyyn.
Vetykäsittely toteutetaan lämpötila-alueella noin 280 °C - noin 500 °C, edullisesti noin 330 °C - noin 430 °C. Fuusioituneiden rengasrakentei-den avaaminen on myös katalyytin toivottu ominaisuus.
Vetykäsittely toteutetaan paineessa noin 20 - noin 200 bar, edullisesti noin 50 - noin 200 bar, edullisemmin noin 70 - noin 120 bar.
Syötettä pumpataan vetykäsittelyreaktoriin halutulla nopeudella. Syö-temateriaalin syöttönopeus WHSV (weight hourly spatial velocity) on tyypillisesti alueella noin 0,2 - noin 2,5, edullisesti noin 0,5 -1,5.
Tarvittava vetykaasumäärä määräytyy syötemäärän mukaan. Alan ammattilainen pystyy määrittämään sopiva vetymäärän. Suhde H2-syöttö/syöte on tyypillisesti alueella noin 350 - 3 000 Nl/I, edullisesti noin 500 - 2 000 Nl/I (Nl = normaalilitra).
Nestemäisistä yhdisteistä erotetut kaasumaiset yhdisteet ovat vety-kaasu, vetysulfidi ja kevyet polttoainekaasut, pääasiassa Cs-hiilivetyjä kevyemmät.
Saadut polttoainekomponentit ovat bensiiniä ja/tai teollisuusbensiiniä sisältävä jae ja keskitislettä sisältävä jae. Esillä olevan keksinnön yhtenä etuna on, että fraktioinnin seurauksena ei synny jäännösjaetta; tämä merkitsee sitä, että biologista alkuperää oleva materiaali voidaan käsitellä polttoainekomponen-teiksi erinomaisella saannolla.
Seuraavassa esitetään järjestelmä polttoainekomponenttien tuottamiseksi, joka soveltuu esillä olevan keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseen.
Järjestelmä polttoainekomponenttien tuottamiseksi käsittää - haihdutusyksikön 6 epäpuhtauksien poistamiseksi biologista alkuperää olevasta materiaalista ja puhdistetun biomateriaalin tuottamiseksi, - vähintään yhden vetykäsittelyreaktorin 12, 12’, 12” puhdistetun biomateriaalin käsittelemiseksi vedyllä ja hiilivety-yhdisteiden seoksen tuottamiseksi, joka vetykäsittelyreaktori käsittää vähintään yhä katalyyttiä, 13,13’, 13”, - vähintään yhden vetysisääntulon 10, 15, 17 vetykaasun syöttämiseksi vetykäsittelyreaktoriin 12, 12’, 12”, - erotusyksikön 16 kaasumaisten yhdisteiden ja nestemäisten yhdisteiden erottamiseksi hiilivety-yhdisteiden seoksesta, - fraktiointiyksikön 26 erotusyksiköstä 16 talteen otettujen nestemäisten yhdisteiden fraktioimiseksi erillisiksi polttoainekomponenttijakeiksi.
Haihdutusyksiköllä tarkoitetaan tässä mitä tahansa sopivaa yksikköä kahden tai useamman komponentin erottamiseksi toisistaan, kuten kaasujen erottamiseksi nesteestä, jossa erotusyksikössä hyödynnetään komponenttien höyrynpaine-eroja. Esimerkkejä mainitunlaisista erotusyksiköistä ovat haihdu-tusyksiköt, flash-käsittely-yksiköt ja tislausyksiköt. Haihdutusyksikkö voi käsittää yhden haihduttimen, kaksi tai kolme haihdutinta tai useampia haihduttimia, jotka voivat olla joko samaa tai eri tyyppiä ja jotka valitaan riippumattomasti. Jos haihdutusyksikkö käsittää useampia kuin yhden haihduttimen, haihduttimet järjestetään sarjaan.
Haihdutusyksikkö voi olla mikä tahansa kaupallisesti saatavissa oleva sopiva haihdutusyksikkö. Järjestelmän haihdutusyksikkö käsittää yhden haihduttimen, kaksi tai kolme haihdutinta tai useampia haihduttimia. Haihdutusyksikkö voi käsittää kaksi haihdutinta. Haihdutusyksikkö voi käsittää kolme haihdutinta. Haihduttimet voidaan valita ohutkalvohaihdutustekniikkaa hyödyntävien haihduttimien joukosta. Haihdutin (haihduttimet) voidaan valita riippumattomasti ohutkalvohaihduttimen, lyhyttiehaihduttimen, levymolekyylitislaimen ja minkä tahansa muun haihduttimen joukosta, jossa käytetään ohutkalvohaihdutustekniikkaa.
Erotusyksikkö käsittää vähintään yhden erottimen. Erotus voidaan toteuttaa useassa vaiheessa. Erottimena voidaan käyttää mitä tahansa välinettä, joka pystyy erottamaan kaasuja ja nesteitä toisistaan. Erottimina voidaan käyttää esimerkiksi flash-käsittely-yksiköitä.
Fraktiointiyksikkö käsittää vähintään yhden fraktiointivälineen, jonka ammattilainen pystyy konstruoimaan. Yksi esimerkiksi fraktiointiyksiköstä on tis-lausyksikkö.
Järjestelmä voi käsittää lisäksi vähintään yhden kierrätysyhteyden (32, 34) nestemäisten hiilivety-yhdisteiden kierrättämiseksi osittain erotusyksi-köstä (16) ja/tai fraktiointiyksiköstä (26) takaisin vetykäsittelyreaktoriin (12, 12’, 12”).
Järjestelmä voi käsittää yhden vetykäsittelyreaktorin (12), joka käsittää katalyyttiä (13), joka on mikä tahansa jaksollisen järjestelmän ryhmän VII ja/tai Vili metalleja sisältävä katalyytti, joka pystyy muuttamaan biologisen syö-temateriaalin polttoainekomponenteiksi. Katalyytti on edullisesti Al203:n, zeolii-tin, zeoliitti-Al203:n ja Al203-Si02:n joukosta valitulla kantajalla oleva NiW, edullisesti Al203-kantajalla oleva NiW.
Järjestelmä voi käsittää ensimmäisen vetykäsittelyreaktorin (12’) ja toisen vetykäsittelyreaktorin (12”). Ensimmäinen vetykäsittelyreaktori (12’) käsittää ensimmäistä katalyyttiä (13’), joka on mikä tahansa jaksollisen järjestelmän ryhmän Vili ja/tai VIB metalleja sopivalla kantajalla sisältävä katalyytti, joka pystyy muuttamaan hiilivetyjä n-parafiineiksi. Ensimmäisessä vetykäsittelyreakto-rissa (12’) oleva ensimmäinen katalyytti (13’) valitaan alumiinioksidi- ja/tai piidi-oksidikantajalla olevan Pt:n, Pd:n, Ni:n, NiMo:n ja CoMo:n joukosta. Toinen ve-tykäsittelyreaktori (12”) käsittää toista katalyyttiä (13”), joka valitaan AI2O3-, zeo-liitti, zeoliitti-Al2C>3- tai Al203-Si02-kantajalla olevan Pt:n, Pd:n ja NiW:n joukosta.
Kuviossa 1 esitettävän suoritusmuodon mukaisesti järjestelmä käsittää myös ensimmäisen syötesisääntulon 2 biologista alkuperää olevan materiaalin syöttämiseksi haihdutusyksikköön 6 ja toisen syötesisääntulon 8 puhdistetun biologista alkuperää olevan materiaalin syöttämiseksi haihdutusyksiköstä 6 vetykäsittelyreaktoriin 12. Konsentraatin ottamiseksi talteen haihdutusyksiköstä 6 järjestelmä käsittää ensimmäisen konsentraattiulosmenon 9. Hiilivety-yhdisteiden seoksen syöttämiseksi vetykäsittelyreaktorista 12 erotusyksikköön 16 järjestelmä käsittää kolmannen syötesisääntulon 14. Järjestelmä käsittää ensimmäisen kaasu-ulosmenon 18 vetyä, vetysulfidia, kevyitä polttoainekaasuja ja pääasiassa Cs-hiilivetyjä kevyempiä hiilivetyjä käsittävien kaasumaisten yhdisteiden poistamiseksi erotusyksiköstä 16. Järjestelmässä on myös neljäs syöte-sisääntulo 24 nestemäisten yhdisteiden syöttämiseksi erotusyksiköstä 16 frakti-ointiyksikköön 26. Ensimmäinen kaasu-ulosmeno 18 on kytketty toiseen kaasu-ulosmenoon 22 haluttujen kaasumaisten yhdisteiden poistamiseksi järjestelmästä ja ensimmäiseen kaasusisääntuloon 20, josta käsin kaasumaiset yhdisteet voidaan kierrättää takaisin vetykäsittelyreaktoriin 12. Vetykaasun syöttämiseksi vetykäsittelyreaktoriin järjestelmä käsittää ensimmäisen vetysyöte-sisääntulon 10 ja toisen vetysisääntulon 15. Järjestelmä käsittää myös ensimmäisen tuoteulosmenon 28 teollisuusbensiiniä ja/tai bensiiniä varten ja toisen tuoteulosmenon 30 keskitisleyhdisteitä varten niiden ottamiseksi talteen frakti-ointiyksiköstä 26. Järjestelmässä on myös jäännösulosmeno 36 raskaan jakeen ottamiseksi talteen fraktiointiyksiköstä 26. Raskas jae sisältää pikeä. Kun syöte-materiaali on raakamäntyöljyä tai mäntyöljyä, fraktioinnista tulevaa raskasta jaetta ei ole tai sen määrä on hyvin pieni.
Järjestelmä voi käsittää haihdutusyksikön 6 ja vetykäsittelyreaktorin 12 välissä kuviossa katkoviivalla esitetyn lisäpuhdistusyksikön 7, kuten suoja-pedin. Vetykaasu voidaan haluttaessa syöttää suojapetiin 7 toisen vetykaasu-sisääntulon 15 kautta.
Järjestelmä käsittää lisäksi ensimmäisen kierrätysulosmenon 32 nes-tetuotevirran kierrättämiseksi osittain fraktiointiyksiköstä 26 takaisin vetykäsitte-lyreaktoriin 12. Järjestelmä käsittää myös toisen kierrätysulosmenon 34 neste-tuotevirran kierrättämiseksi osittain erotusyksiköstä 16 takaisin vetykäsittely-reaktoriin 12.
Kuvion 1 mukainen järjestelmä käsittää katalyyttiä 13, joka on mikä tahansa sopiva katalyytti, joka pystyy tekemään puhdistetun biomateriaalin hyd-rodeoksigenoinnin, isomeroinnin ja krakkauksen polttoainekomponenttiseoksen muodostamiseksi. Katalyytti on edullisesti mikä tahansa ryhmän VI ja/tai Vili metalleja sisältävä katalyytti, joka pystyy muuttamaan biologisen syötemateri-aalin polttoainekomponenteiksi yhdessä vaiheessa. Katalyytti on edullisesti Al203:n, zeoliitin, zeoliitti-AK^n ja Al203-SiC>2:n joukosta valitulla kantajalla oleva NiW. Katalyytti on edullisemmin Al203-kantajalla oleva NiW.
Sopivassa muodossa olevaa rikkiä syötetään vetykäsittelyreaktoriin 12 ensimmäisen rikkisyötesisääntulon 19 kautta.
Toisen, kuvion 2 mukaisen suoritusmuodon mukaisesti vetykäsittely toteutetaan kahdessa vaiheessa. Järjestelmä käsittää ensimmäisessä vety-käsittelyreaktorissa 12’ ensimmäistä katalyyttiä 13’, joka on sopivaa metallia, kuten jaksollisen järjestelmän ryhmän VIII ja/tai VIB metalleja sisältävä katalyytti. Sopivia katalyyttejä ovat sopivalla kantajalla, kuten alumiinioksidilla ja/tai piidioksidilla, olevat Pt-, Pd-, Ni-, NiMo- tai CoMo-katalyytit. Toinen katalyytti 13”, joka on järjestetty toiseen vetykäsittelyreaktoriin 12”, on katalyytti, joka on esimerkiksi molekyyliseula, joka sisältää metallina ryhmän Vili jalometalleja, kuten Pt:aa ja/tai Pd:a, tai sopivalla kantajalla, kuten Al203:lla, zeoliitilla, zeoliitti-Al203:llaja Al203-SiC>2:lla, oleva NiW-katalyytti.
Kuvion 2 mukainen järjestelmä käsittää ensimmäisen syötesisääntu-lon 2 biologista alkuperää olevan materiaalin syöttämiseksi haihdutusyksikköön 6 ja toisen syötesisääntulon 8 puhdistetun biologista alkuperää olevan materiaalin syöttämiseksi haihdutusyksiköstä 6 ensimmäiseen vetykäsittelyreaktoriin 12’.
Konsentraatin ottamiseksi talteen haihdutusyksiköstä 6 järjestelmä käsittää ensimmäisen konsentraattiulosmenon 9.
Hiilivety-yhdisteiden seoksen syöttämiseksi ensimmäisestä vety-käsittelyreaktorista 12’ toiseen vetykäsittelyreaktoriin 12” järjestelmä käsittää väliyhteyden 11.
Vetykäsitellyn tuotteen syöttämiseksi toisesta vetykäsittelyreaktorista 12” erotusyksikköön 16 järjestelmä käsittää kolmannen syötesisääntulon 14. Järjestelmä käsittää ensimmäisen kaasu-ulosmenon 18 haluttujen kaasumaisten yhdisteiden, kuten vedyn, vetysulfidin, kevyiden polttoainekaasujen ja pääasiassa C5-hiilivetyjä kevyempien hiilivetyjen, poistamiseksi erotusyksiköstä 16 ja neljännen syötesisääntulon 24 nestemäisten yhdisteiden syöttämiseksi frakti-ointiyksikköön 26. Ensimmäinen kaasu-ulosmeno 18 on kytketty toiseen kaasu-ulosmenoon 22 haluttujen kaasumaisten yhdisteiden poistamiseksi järjestelmästä ja ensimmäiseen kaasusisääntuloon 20, josta käsin kaasumaiset yhdisteet voidaan kierrättää takaisin ensimmäiseen vetykäsittelyreaktoriin 12’. Kaasuja voidaan kierrättää myös takaisin toiseen vetykäsittelyreaktoriin 12” toisen kaasusisääntulon 20’ kautta.
Vetykaasun syöttämiseksi vetykäsittelyreaktoriin 12’ järjestelmä käsittää ensimmäisen vetysyötesisääntulon 10. Vetykaasun syöttämiseksi toiseen vetykäsittelyreaktoriin 12” järjestelmä käsittää kolmannen vetysyötesisääntulon 17.
Järjestelmä käsittää myös ensimmäisen tuoteulosmenon 28 teolli-suusbensiiniä ja/tai bensiiniä varten ja toisen tuoteulosmenon 30 keskitisleyh-disteitä varten niiden ottamiseksi talteen fraktiointiyksiköstä 26. Järjestelmässä on myös jäännösulosmeno 36 raskaan jakeen ottamiseksi talteen fraktiointiyksiköstä 26. Raskas jae sisältää pikeä. Kun syötemateriaali on raakamäntyöljyä tai mäntyöljyä, fraktioinnista tulevaa raskasta jaetta ei ole.
Järjestelmä käsittää lisäksi ensimmäisen kierrätysulosmenon 32 nes-tetuotevirran kierrättämiseksi osittain fraktiointiyksiköstä 26 takaisin vetykäsitte-lyreaktor(e)i(h)in 12’, 12”. Järjestelmä käsittää myös toisen kierrätysulosmenon 34 nestetuotevirran kierrättämiseksi osittain erotusyksiköstä 16 takaisin ensimmäiseen vetykäsittelyreaktoriin 12’ja/tai toiseen vetykäsittelyreaktoriin 12”.
Järjestelmä voi käsittää haihdutusyksikön 6 ja ensimmäisen vety-käsittelyreaktorin 12’ välissä lisäpuhdistusyksikön 7, kuten suojapedin. Tämä li-säpuhdistusyksikkö 7 on valinnainen, ja se esitetään kuviossa 2 katkoviivalla. Vetykaasu voidaan haluttaessa syöttää suojapetiin 7 toisen vetykaasusisääntu-lon 15 kautta.
Järjestelmä käsittää ensimmäisessä vetykäsittelyreaktorissa 12’ ensimmäistä katalyyttiä 13’, joka on sopivaa metallia, kuten jaksollisen järjestelmän ryhmän VIII ja/tai VIB metalleja sisältävä katalyytti. Sopivia katalyyttejä ovat sopivalla kantajalla, kuten alumiinioksidilla ja/tai piidioksidilla, olevat kantajalliset
Pt-, Pd-, Ni-, NiMo- tai CoMo-katalyytit Toinen katalyytti 13”, jota käytetään toisessa vetykäsittelyreaktorissa 12”, isomerointivaiheessa, käsittää katalyyttiä, joka on esimerkiksi molekyyliseula, joka sisältää metallina ryhmän Vili jalometalleja, kuten Pt:aa ja/tai Pd:a, tai sopivalla kantajalla, kuten Al203:lla, zeoliitilla, zeoliitti-Al203:lla ja Al203-SiC>2:lla, oleva NiW-katalyytti.
Rikkiä syötetään vetykäsittelyreaktoreihin 12’, 12” ensimmäisen rikki-syötesisääntulon 19 ja toisen rikkisyötesisääntulon 19’ kautta.
Esillä olevan keksinnön mukaista menetelmää valaistaan nyt viitaten kuvion 1 mukaiseen järjestelmään. Tämä kuvio esittää järjestelmää menetelmän toteuttamiseksi, jolloin biologista alkuperää oleva materiaali syötetään ensimmäisen syötesisääntulon 2 kautta haihdutusyksikköön 6, jossa poistetaan biologista alkuperää olevan materiaalin sisältämät epäpuhtaudet. Haihdutusyksikkö 6 käsittää vähintään yhden haihduttimen, joka voi olla mikä tahansa sopiva kaupallisesti saatavissa oleva laite, joka pystyy erottamaan nestemäiset komponentit kaasumaisista komponenteista hyödyntämällä komponenttien välisiä höyryn-paine-eroja. Esimerkkejä mainitunlaisista sopivista laitteista ovat haihduttimet, tislauslaitteet ja flash-käsittelylaitteet. Haihdutusyksikössä oleva haihdutin on edullisesti haihdutin, joka hyödyntää ohutkalvohaihdutustekniikkaa. Haihdutin voidaan siten valita ohutkalvohaihduttimen, lyhyttiehaihduttimen, levymolekyyli-tislaimen ja minkä tahansa muun haihduttimen joukosta, joka hyödyntää ohutkalvohaihdutustekniikkaa. Kun käytetään kahta tai useampaa haihdutinta, haihduttimet voivat olla eri tyyppiä.
Puhdistettu biomateriaali syötetään haihdutusyksiköstä 6 vetykäsitte-lyreaktoriin 12, joka käsittää katalyyttiä 13, joka on hydrodeoksigenointiin, iso-merointiin ja krakkaukseen pystyvä katalyytti, jossa reaktorissa puhdistettu biomateriaali käsitellään vedyllä yhdessä vaiheessa vetykaasun läsnä ollessa, jolloin muodostuu hiilivety-yhdisteiden seos, joka syötetään kolmannen tuote-sisääntulon 14 kautta erotusyksikköön 16. Vetykaasua syötetään vetykäsittely-reaktoriin 12 ensimmäisen vetykaasusisääntulon 10 kautta. Puhdistettu biomateriaali voidaan ennen syöttämistään vetykäsittelyreaktoriin 12 syöttää toisen syötesisääntulon 8 kautta valinnaiseen puhdistusyksikköön 7.
Erotusyksikössä 16 erotetaan kaasumaiset yhdisteet hiilivety-yhdisteiden seoksen nestemäisistä yhdisteistä. Kaasumaiset yhdisteet otetaan talteen ensimmäisen kaasu-ulosmenon 18 kautta, joka on yhdistetty toiseen kaasu-ulosmenoon 22 kaasumaisten yhdisteiden poistamiseksi järjestelmästä ja/tai ensimmäiseen kaasusisääntuloon 20, josta käsin osa kaikista kaasumaisista yhdisteistä voidaan haluttaessa kierrättää takaisin vetykäsittelyreaktoriin 12. Erotus voidaan tehdä useassa vaiheessa tai toistaa niin useasti, kuin on tarpeen.
Nestemäiset hiilivety-yhdisteet syötetään erotusyksiköstä 16 neljännen syötesisääntulon 24 kautta fraktiointiyksikköön 26, jossa nestemäiset hiilivety-yhdisteet fraktioidaan erillisiksi jakeiksi. Nämä jakeet ovat bensiini ja/tai te-ollisuusbensiini ja keskitisle. Bensiini ja/tai teollisuusbensiini otetaan talteen ensimmäisen tuoteulosmenon 28 kautta ja keskitisle otetaan talteen toisen tuo-teulosmenon 30 kautta.
Esillä olevan keksinnön yhden toisen suoritusmuodon mukaan keksinnön mukainen menetelmä toteutetaan kuvion 2 mukaisesti. Kuvio 2 esittää järjestelmää menetelmän toteuttamiseksi, jolloin biologista alkuperää oleva materiaali syötetään ensimmäisen syötesisääntulon 2 kautta haihdutusyksikköön 6, jossa poistetaan biologista alkuperää olevan materiaalin sisältämät epäpuhtaudet. Haihdutusyksikkö 6 käsittää vähintään yhden haihduttimen, joka voi olla mikä tahansa sopiva kaupallisesti saatavissa oleva laite, joka pystyy erottamaan nestemäiset komponentit kaasumaisista komponenteista hyödyntämällä komponenttien välisiä höyrynpaine-eroja. Esimerkkejä mainitunlaisista sopivista laitteista ovat haihduttimet, tislauslaitteet ja flash-käsittelylaitteet. Haihdutusyksi-kössä oleva haihdutin on edullisesti haihdutin, joka hyödyntää ohutkalvohaihdu-tustekniikkaa. Haihdutin voidaan siten valita ohutkalvohaihduttimen, lyhyt-tiehaihduttimen, levymolekyylitislaimen ja minkä tahansa muun haihduttimen joukosta, joka hyödyntää ohutkalvohaihdutustekniikkaa. Jos käytetään kahta tai useampaa haihdutinta, haihduttimet voivat olla eri tyyppiä.
Puhdistettu biomateriaali syötetään haihdutusyksiköstä 6 ensimmäiseen vetykäsittelyreaktoriin 12’, joka käsittää ensimmäistä katalyyttiä 13’, joka on sopivaa metallia, kuten jaksollisen järjestelmän ryhmän VIII ja/tai VIB metalleja sisältävä katalyytti. Sopivia katalyyttejä ovat sopivalla kantajalla, kuten alumiinioksidilla ja/tai piidioksidilla, olevat kantajalliset Pt-, Pd-, Ni-, NiMo- tai CoMo-katalyytit. Kertaalleen vetykäsitelty materiaali syötetään ensimmäisestä vetykäsittelyreaktorista 12’ toiseen vetykäsittelyreaktoriin 12” isomerointia varten, joka toinen vetykäsittelyreaktori 12” käsittää toista katalyyttiä 13”, joka on esimerkiksi molekyyliseula, joka sisältää metallina ryhmän Vili jalometalleja, kuten Pt:aa ja/tai Pd:a, tai sopivalla kantajalla, kuten Al203:lla, zeoliitilla, zeoliitti-Al203:llaja Al203-SiC>2:lla, oleva NiW-katalyytti.
Vetykäsittelyreaktoreissa 12’, 12” tuotettu hiilivety-yhdisteiden seos syötetään edelleen kolmannen tuotesisääntulon 14 kautta erotusyksikköön 16. Vetykaasua syötetään vetykäsittelyreaktoriin 12’ ensimmäisen vetykaasu-sisääntulon 10 kautta ja toiseen vetykäsittelyreaktoriin 12” kolmannen vetykaa-susisääntulon 17 kautta. Puhdistettu biomateriaali voidaan ennen syöttämistään vetykäsittelyreaktoriin 12’ syöttää toisen syötesisääntulon 8’ kautta valinnaiseen puhdistusyksikköön 7.
Erotusyksikössä 16 erotetaan kaasumaiset yhdisteet hiilivety-yhdisteiden seoksen nestemäisistä yhdisteistä. Kaasumaiset yhdisteet otetaan talteen ensimmäisen kaasu-ulosmenon 18 kautta, joka on yhdistetty toiseen kaasu-ulosmenoon 22 kaasumaisten yhdisteiden poistamiseksi järjestelmästä ja/tai ensimmäiseen kaasusisääntuloon 20, josta käsin osa kaikista kaasumaisista yhdisteistä voidaan haluttaessa kierrättää takaisin vetykäsittelyreaktoriin 12’. Erotus voidaan tehdä useassa vaiheessa tai toistaa niin useasti, kuin on tarpeen.
Nestemäiset hiilivety-yhdisteet syötetään erotusyksiköstä 16 neljännen syötesisääntulon 24 kautta fraktiointiyksikköön 26, jossa nestemäiset hiilivety-yhdisteet fraktioidaan erillisiksi jakeiksi. Nämä jakeet ovat bensiini ja/tai te-ollisuusbensiini ja keskitisle. Bensiini ja/tai teollisuusbensiini otetaan talteen ensimmäisen tuoteulosmenon 28 kautta ja keskitisle otetaan talteen toisen tuo-teulosmenon 30 kautta.
Vetykäsittelyssä tapahtuvat reaktiot ovat voimakkaasti eksotermisiä reaktioita, joissa lämpötila voi kohota tasolle, joka on haitallinen katalyytin stabiiliuden ja/tai tuotteen laadun kannalta. Joissakin tapauksissa voi olla välttämätöntä kontrolloida lämpötilavaihteluja. Erotusyksiköstä saadun nestemäisen tuo-tevirran, so. polttoainelaatua olevien hiilivetyjen seoksen, kierrättäminen ainakin osittain tarjoaa tehokkaan keinon eksotermisen reaktion rajoittamiseksi, jolloin kierrätetty tuotevirta toimii kerroksen lämpötilaa kontrolloidusti alentavana väliaineena. Voidaan myös kierrättää vain fraktioinnista saatua hiilivetyjaetta.
Vetykäsittelyreaktori 12, 12’, 12” voi olla mitä tahansa tyyppiä olevassa reaktori, kolonni, astia, säiliö, letku tai putki, joka soveltuu vetykäsittelyyn.
Sisääntulot, ulosmenot ja yhteydet voivat olla millaisia tahansa sopivia välineitä syötteen päästämiseksi sisään tai ulos tai sen johtamiseksi, esimerkiksi putken, letkun tai tähän tarkoitukseen soveltuvan yhdysvälineen kautta.
Esillä oleva keksintö koskee myös polttoainekomponentteja, jotka on saatu aikaan menetelmällä, jossa biologista alkuperää olevaa materiaali haihdutetaan epäpuhtauksien, kuten metallin ja kiinteiden aineiden, poistamiseksi biologista alkuperää olevasta materiaalista, jolloin syntyy puhdistettua biologista materiaalia, mainittu puhdistettu biologinen materiaali käsitellään vedyllä vety-kaasun ja vähintään yhden katalyytin läsnä ollessa, jolloin muodostuu hiilivety-yhdisteiden seos, erotetaan kaasumaiset yhdisteet mainitusta hiilivety-yhdisteiden seoksesta, jolloin muodostuu nestemäisiä hiilivety-yhdisteitä, ja mainitut nestemäiset hiilivety-yhdisteet fraktioidaan, jolloin saadaan polttoainekomponentteja. Menetelmän yksityiskohdat ovat samat kuin edellä esillä olevan keksinnön mukaisen menetelmän yhteydessä esitetyt. Esillä olevan keksinnön yhden edullisen suoritusmuodon mukaisesti polttoainekomponentit ovat bensiini ja/tai teollisuusbensiini ja keskitisleyhdisteet. Katalyytti voi olla mikä tahansa edellä esitetty sopiva katalyytti.
Esillä oleva keksintö koskee myös edellä mainittujen polttoainekom-ponenttien käyttöä dieselpolttoaineena, bensiinipolttoaineena, lämmityspolttoai-neena, lentopetrolina tai lentopolttoaineena ja/tai niiden komponentteina.
Esillä oleva keksintö koskee myös seosta, joka käsittää yhtä tai useampaa edellä mainittua polttoainekomponenttia, ja tämän seoksen käyttöä dieselpolttoaineena, bensiinipolttoaineena, lämmityspolttoaineena, lentopetrolina tai lentopolttoaineena ja/tai niiden komponentteina.
Esimerkit
Seuraavissa esimerkeissä 1 ja 2 biologista alkuperää olevassa materiaalissa olevat epäpuhtaudet poistettiin kahdella erilaisella haihdutusyksi-köllä. Esimerkissä 1 haihdutusyksikkö koostui kahdesta haihduttimesta, ja esimerkissä 2 haihdutusyksikkö koostui kolmesta haihduttimesta. Biologista alkuperää oleva materiaali oli raakamäntyöljy.
Esimerkki 1
Raakamäntyöljyä (CTO) syötettiin varastosta lämpötilassa 60 °C haihdutusyksikköön, joka sisälsi ohutkalvohaihduttimen ja lyhyttiehaihduttimen. Raakamäntyöljyn syöttönopeus haihdutusyksikköön oli alueella 30 - 80 kg/h. Ensimmäisen haihdutusvaiheen lämpötila oli 137 °C ja paine 18 mbar. Raaka-mäntyöljysyötteestä poistettiin vettä, tärpättiä ja kevyitä rasvahappoja.
Ensimmäinen haihdutusvaihe toteutettiin ohutkalvohaihduttimella. Ensimmäisessä haihduttimessa haihdutettiin alkuperäisestä raakamäntyöljy-määrästä yhteensä 3 %, josta 2 % oli tärpättiä ja kevyitä rasvahappoja ja 1 % vettä. 97 % alkuperäisestä raakamäntyöljysyötemäärästä otettiin talteen ensimmäisestä haihduttimesta kondensaattina ja johdettiin edelleen toiseen haihduttimeen. Toinen haihdutusvaihe toteutettiin lyhyttiehaihduttimessa lämpötilassa 315 °C ja paineessa 0,3 mbar. 5 % alkuperäisestä syötemäärästä poistettiin toisesta haihdutusvaiheesta pikeä käsittävänä raskaana jakeena. Toisesta haih-dutusvaiheesta otettiin talteen tislettä, ja sen määrä oli 92 % alkuperäisestä raakamäntyöljysyötemäärästä. Toisesta haihduttimesta poistettu raskas jae sisälsi yhteensä 1 600 ppm metalleja, jotka koostuivat pääasiassa Naista, Feista, Pistä ja 10 - 20 muusta metallista, ja metallien lisäksi myös S042':a NaSCUin muodossa ja ligniiniä.
Esimerkki 2
Raakamäntyöljyä (CTO), jonka metallipitoisuus oli 72 ppm, syötettiin varastosta lämpötilassa 60 °C haihdutusyksikköön, joka sisälsi ohutkalvohaih-duttimen, levymolekyylitislaimen ja lyhyttiehaihduttimen. Raakamäntyöljyn syöt-tönopeus haihdutusyksikköön oli alueella 30 - 80 kg/h. Ensimmäisen haihdutus-vaiheen lämpötila oli 137 °C ja paine 18 mbar. Raakamäntyöljysyötteestä poistettiin vettä, tärpättiä ja kevyitä rasvahappoja.
Ensimmäinen haihdutusvaihe toteutettiin ohutkalvohaihduttimella. Ensimmäisessä haihduttimessa haihdutettiin alkuperäisestä raakamäntyöljy-määrästä yhteensä 3 %, josta 2 % oli tärpättiä ja kevyitä rasvahappoja ja 1 % vettä. 97 % alkuperäisestä raakamäntyöljysyötemäärästä otettiin talteen ensimmäisestä haihduttimesta kondensaattina ja johdettiin edelleen toiseen haihduttimeen. Toinen haihdutusvaihe toteutettiin levymolekyylitislaimella lämpötilassa 220 °C ja paineessa 1 mbar. 50 % alkuperäisestä raakamäntyöljysyötteestä poistettiin toisesta haihdutusvaiheesta raskaana jakeena. Toisesta haihdutusvaiheesta otettiin talteen tislettä, ja sen määrä oli 47 % alkuperäisestä raakamäntyöljysyötemäärästä. Toisesta haihdutusvaiheesta tuleva raskas jae syötettiin kolmanteen haihdutusvaiheeseen. Kolmas haihdutusvaihe toteutettiin lyhyttiehaihduttimessa lämpötilassa 330 °C ja paineessa 0,1 mbar. Kolmannesta haihdutusvaiheesta poistetun raskaan jakeen määrä oli 5,5 % alkuperäisestä syötteestä, ja se sisälsi yhteensä 1 550 ppm metalleja, jotka koostuivat pääasiassa Naista, Feista, Pistä ja 10-20 muusta metallista, ja metallien lisäksi myös S042'ia NaS04in muodossa ja ligniiniä. Flaihdutusvaiheista 2 ja 3 saadut tisleet otettiin talteen ja sekoitettiin keskenään. Erittäin perusteellisesti pikipoistokäsi-tellyn ja puhdistetun CTO:n metallipitoisuus oli 5 ppm.
Esimerkki 3: Puhdistetun CTO:n vetykäsittely
Esimerkin 2 mukaisesti aikaansaatu puhdistettu CTO käsiteltiin kahdella erilaisella menetelmällä. Ensimmäinen menetelmä (CTO HDO) oli tavanomainen menetelmä, jossa puhdistetulle CTO:lle tehtiin vain vetypelkistys käyttämällä NiMo-katalyyttiä. Toinen menetelmä (CTO HW) oli keksinnön mukainen menetelmä, jossa puhdistettu CTO vetykäsiteltiin yhdessä vaiheessa vetykaa-sun ja katalyytin läsnä ollessa, joka on katalyytti, joka pystyy tekemään hydro-deoksigenoinnin, isomeroinnin ja krakkauksen yhdessä vaiheessa hiilivety-yhdisteiden seoksen muodostamiseksi. Taulukossa 1 esitetään menetelmien CTO HDO ja CTO HW prosessiparametrit.
Taulukko 1
WHSV = Weight Hourly Spatial Velocity Näiden menetelmien tuotteet fraktioitiin kevyen jakeen ja keskijakeen tuottamiseksi. Näytteet tuotteiden ominaisuuksien mittaamiseksi valmistettiin sekoittamalla annos keskijaetta ja EN 590 -dieseliä erilaisissa sekoitussuhteissa. Näytteiden ominaisuudet esitetään alla olevissa taulukoissa 2 ja 3.
Mitattiin toisen menetelmän tuotteen koostumus ja ominaisuudet. Analyysitulokset on koottu taulukkoon 4 yhdessä EN 590 -dieselin standardiarvojen kanssa.
Taulukko 2 Näytteiden ominaisuudet
IBP=Kiehumispiste alussa FBP=Kiehumispiste lopussa Huomautukset: *Ei havaittu, tislautuminen loppui, kun 91 % oli tislautunut lämpötilassa 381 °C. 9 % raskasta jäännöstä ei ole tislattavissa normaalissa ilmanpaineessa.
Taulukko 3 Näytteiden ominaisuudet
Taulukko 4
Analyysitulokset EN590:een verrattuina
Edellä olevien taulukoiden perusteella on ilmeistä, että CTO HDO -keskijae on huonoa seoskomponenttina tislaus- ja kylmävirtausominai-suuksien suhteen. CTO HW -keskijae toimii hyvin, ja seoksen samepiste paranee ja suodatettavuus (Cold Filter Plugging Point) pysyy EN 590 -laadun E arvojen puitteissa tislausominaisuuksien häiriintymättä. Näytteiden samepisteet (CP) ja suodatettavuudet (CFPP, Cold Filter Plugging Point) esitetään kuviossa 3.
Keksinnön mukaisessa menetelmässä voidaan pikiyhdisteet käsitellä arvokkaiksi liikennepolttoainetuotteiksi, kun taas tavanomaisessa ve type Iki stys-menetelmässä ei pikikomponenttia pystytä ottamaan talteen tisleessä. Tulosten perusteella on myös ilmeistä ja esillä olevan keksinnön selvä etu, että CTO FIW:ssa raskas jae tulee muutetuksi osaksi polttoainejakeita, kun taas tunnetussa CTO FIDO -menetelmässä raskas jae ei ole edes erotettavissa raakatuot-teesta.
Ammattilaiselle lienee ilmeistä, että teknologian kehittyessä keksinnön ajatus voidaan toteuttaa erilaisin tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät rajoitu edellä kuvattuihin esimerkkeihin vaan vaihtelevat patenttivaatimusten suojapiirin puitteissa.

Claims (18)

1. Menetelmä polttoainekomponenttien valmistamiseksi biologista alkuperää olevasta materiaalista, joka käsittää seuraavat vaiheet: a) haihdutetaan biologista alkuperää oleva materiaali epäpuhtauksien poistamiseksi, jolloin syntyy puhdistettua biologista materiaalia, jolloin haihdutus toteutetaan kahdessa, kolmessa tai useammassa haihdutusvaiheessa, ja ensimmäinen haihdutusvaihe toteutetaan lämpötilassa 50 - 250 °C ja paineessa 5-100 mbar, b) mainittu puhdistettu biologinen materiaali käsitellään vedyllä vety-kaasun ja vähintään yhden katalyytin läsnä ollessa, jolloin muodostuu hiilivety-yhdisteiden seosta, c) erotetaan kaasumaiset yhdisteet mainitusta hiilivety-yhdisteiden seoksesta, jolloin muodostuu nestemäisiä hiilivety-yhdisteitä, ja d) mainitut nestemäiset hiilivety-yhdisteet fraktioidaan, jolloin saadaan polttoainekomponentteja, ja e) osa erotuksesta tai fraktioinnista saaduista nestemäisistä hiilivety-yhdisteistä kierrätetään takaisin vetykäsittelyyn.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että haihdutus toteutetaan kolmessa haihdutusvaiheessa.
3. Minkä tahansa edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että haihdutus toteutetaan haihduttimessa, joka hyödyntää ohutkalvohaihdutustekniikkaa.
4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että haihdutin valitaan ohutkalvohaihduttimen, lyhyttiehaihduttimen ja levymole-kyylitislaimen joukosta.
5. Minkä tahansa edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että biologista alkuperää oleva materiaali valitaan seu-raavien joukosta: i) mitkä tahansa rasvat, mitkä tahansa vahat, kasvirasvat, kasviöljyt, kasvivahat; eläinrasvat, eläinöljyt, eläinvahat; kalarasvat, kalaöljyt, kalavahat ja ii) rasvahapot tai vapaat rasvahapot, jotka on saatu kasvirasvoista, kasviöljyistä, kasvi vahoista; eläinrasvoista, eläinöljyistä, eläinvahoista; kalarasvoista, kalaöljyistä, kalavahoista ja niiden seoksista hydrolyysillä, vaihtoeste-röinnillä tai pyrolyysillä, ja iii) esterit, jotka on saatu kasvirasvoista, kasviöljyistä, kasvi vahoista; eläinrasvoista, eläinöljyistä, eläinvahoista; kalarasvoista, kalaöljyistä, kalavahoista ja niiden seoksista vaihtoesteröinnillä, ja iv) metallisuolat, jotka on saatu kasvirasvoista, kasviöljyistä, kasviva-hoista; eläinrasvoista, eläinöljyistä, eläinvahoista; kalarasvoista, kalaöljyistä, kalavahoista ja niiden seoksista saippuoinnilla, ja v) kasvirasvoista, kasviöljyistä, kasvi vahoista; eläinrasvoista, eläinöljyistä, eläinvahoista; kalarasvoista, kalaöljyistä, kalavahoista ja niiden seoksista peräisin olevien rasvahappojen anhydridit ja vi) esterit, jotka on saatu esteröimällä kasvi-, eläin- ja kalaperäisiä vapaita rasvahappoja alkoholeilla, ja vii) rasva-alkoholit tai -aldehydit, jotka on saatu kasvirasvoista, kasviöljyistä, kasvivahoista; eläinrasvoista, eläinöljyistä, eläinvahoista; kalarasvoista, kalaöljyistä, kalavahoista ja niiden seoksista peräisin olevien rasvahappojen pelkistystuotteina, ja viii) kierrätetyt elintarvikelaatua olevat rasvat ja öljyt ja geeniteknisesti aikaansaadut rasvat, öljyt ja vahat ja ix) dikarboksyylihapot tai polyolit, mukaan luettuina diolit, hydroksi-ketonit, hydroksialdehydit, hydroksikarboksyylihapot, vastaavat di- tai polyfunk-tionaaliset rikkiyhdisteet ja vastaavat di- tai polyfunktionaaliset typpiyhdisteet ja x) yhdisteet, jotka ovat peräisin levistä, homeista, hiivoista, sienistä ja/tai muista mikro-organismeista, jotka pystyvät tuottamaan kohdissa i) - ix) mainittuja tai niiden kaltaisia yhdisteitä, ja xi) mainittujen biologista alkuperää olevien materiaalien seokset.
6. Minkä tahansa edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että biologista alkuperää oleva materiaali valitaan ka-laöljyjen, kuten silakkaöljyn, lohiöljyn, silliöljyn, tonnikalaöljyn, anjovisöljyn, sar-diiniöljyn ja makrilliöljyn; kasviöljyjen, kuten rypsiöljyn, rapsiöljyn, mäntyöljyn, raakamäntyöljyn, auringonkukkaöljyn, soijaöljyn, maissiöljyn, hamppuöljyn, pellavaöljyn, oliiviöljyn, puuvillansiemenöljyn, sinappiöljyn, palmuöljyn, maapähkinäöljyn, risiiniöljyn, Jatropha-öljyn, Pongamia pinnatan siemenöljyn, palmuydi- nöljyn ja kookosöljyn; eläinrasvojen, kuten laardin, talin, sulatetun laardin ja sulatetun talin ja elintarvikelaatua olevien jäte- ja kierrätysrasvojen ja öljyjen, samoin kuin geeniteknisesti tuotettujen rasvojen, vahojen ja öljyjen; eläinvahojen, kuten mehiläisvahan, kiinalaisen vahan (hyönteisvahan), sellakkavahan ja la-noliinin (villavahan); kasvivahojen, kuten karnaubavahan, Ouricouri-vahan, jo-jobaöljyn, kandelillavahan, espartovahan, japaninvahan, riisinleseöljyn, terpee-nien, terpineolien ja triglyseridien tai niiden seosten joukosta.
7. Minkä tahansa edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vetykäsittely toteutetaan yhdessä vaiheessa ja katalyytti on ryhmän VI ja/tai Vili metalleja sisältävä katalyytti, joka pystyy muuttamaan biologisen syötemateriaalin polttoainekomponenteiksi.
8 Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että katalyytti on Al203:n, zeoliitin, zeoliitti-Al203:n ja Al203-SiC>2:n joukosta valitulla kantajalla oleva NiW, edullisesti Al203-kantajalla oleva NiW.
9. Minkä tahansa edeltävistä patenttivaatimuksista 1 -6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vetykäsittely toteutetaan kahdessa vaiheessa ja ensimmäisessä vaiheessa käytettävä katalyytti on mikä tahansa katalyytti, joka sisältää jaksollisen järjestelmän ryhmän VIII ja/tai VIB metalleja sopivalla kantajalla ja pystyy muuttamaan hiilivetyjä n-parafiineiksi, ja toisessa vaiheessa käytettävä katalyytti on katalyytti, joka valitaan AI2O3-, zeoliitti-, zeoliitti-AI2O3- tai Al203-Si02-kantajalla olevan Pt:n, Pd:n ja NiW:n joukosta.
10. Minkä tahansa edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että erotetut kaasumaiset yhdisteet käsittävät vetykaa-sua, vetysulfidia, kevyitä polttoainekaasuja, pääasiassa kevyempiä kuin Cs-hiili-vedyt.
11. Minkä tahansa edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kevyet komponentit poistetaan ensimmäisestä haihdutusvaiheesta.
12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen haihdutusvaiheen tuote otetaan talteen ja syötetään toiseen haihdutusvaiheeseen.
13. Minkä tahansa edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että saadut polttoainekomponentit ovat bensiiniä ja/tai teollisuusbensiiniä sisältävä jae ja keskitislettä sisältävä jae.
14. Polttoainekomponentit, jotka on saatu aikaan menetelmällä, jossa biologista alkuperää olevaa materiaali haihdutetaan kahdessa, kolmessa tai useammassa haihdutusvaiheessa lämpötilassa epäpuhtauksien poistamiseksi, joista ensimmäinen haihdutusvaihe toteutetaan lämpötilassa 50 - 250 °C ja paineessa 5-100 mbar, jolloin syntyy puhdistettua biologista materiaalia, mainittu puhdistettu biologinen materiaali käsitellään vedyllä vetykaasun ja vähintään yhden katalyytin läsnä ollessa, jolloin muodostuu hiilivety-yhdisteiden seos, erotetaan kaasumaiset yhdisteet mainitusta hiilivety-yhdisteiden seoksesta, jolloin muodostuu nestemäisiä hiilivety-yhdisteitä, ja mainitut nestemäiset hiilivety-yhdisteet fraktioidaan, ja osa erotuksesta tai fraktoinnista saaduista nestemäisistä hiilivety-yhdisteistä kierrätetään takaisin vetykäsittelyyn, jolloin saadaan poltto-ainekomponentteja.
15. Patenttivaatimuksen 14 mukaiset polttoainekomponentit, tunnetut siitä, että polttoainekomponentit ovat bensiini ja/tai teollisuusbensiini ja keskitisleyhdisteet.
16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukaisten polttoainekomponent-tien käyttö dieselpolttoaineena, bensiinipolttoaineena, lämmityspolttoaineena, lentopetrolina tai lentopolttoaineena ja/tai niiden komponentteina.
17. Seos, joka käsittää yhtä tai useampaa patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukaista polttoainekomponenttia.
18. Patenttivaatimuksen 17 mukaisen seoksen käyttö dieselpolttoaineena, bensiinipolttoaineena, lämmityspolttoaineena, lentopetrolina tai lento-polttoaineena ja/tai niiden komponentteina.
FI20115217A 2010-11-26 2011-03-03 Menetelmä polttoainekomponenttien tuottamiseksi FI126067B2 (fi)

Priority Applications (33)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20115217A FI126067B2 (fi) 2010-11-26 2011-03-03 Menetelmä polttoainekomponenttien tuottamiseksi
FI20115723A FI127465B2 (fi) 2010-11-26 2011-07-06 Menetelmä ja laitteisto biologista alkuperää olevan materiaalin puhdistamiseksi
FI20115722A FI127738B2 (fi) 2010-11-26 2011-07-06 Menetelmä biologista alkuperää olevan materiaalin puhdistamiseksi
BR112013012875A BR112013012875A2 (pt) 2010-11-26 2011-11-25 processo e aparelho para purificar uma mistura de material de terpeno e material de talol, usos de um aparelho, de hi8drocarbonetos e ácidos graxos, ácidos de resina e substâncias neutras
EP11826131.2A EP2643443B2 (en) 2010-11-26 2011-11-25 Process for purifying material of biological origin
FIEP15168210.1T FI2940111T4 (fi) 2010-11-26 2011-11-25 Menetelmä polttoainekomponenttien valmistamiseksi
RU2013126962/04A RU2569681C2 (ru) 2010-11-26 2011-11-25 Способ и система для производства компонентов топлива
CN2011800567204A CN103370403A (zh) 2010-11-26 2011-11-25 对生物源材料进行纯化的方法和设备
PCT/FI2011/051046 WO2012069706A2 (en) 2010-11-26 2011-11-25 Process and system for producing fuel components
RU2013126963/13A RU2588185C2 (ru) 2010-11-26 2011-11-25 Способ и устройство для очистки таллового масла
BR112013012876A BR112013012876B8 (pt) 2010-11-26 2011-11-25 processo e sistema para produzir componentes de combustível a partir de um material de origem biológica, componentes de combustível, uso de componentes de combustível, mistura, e, uso de uma mistura
PCT/FI2011/051037 WO2012069704A1 (en) 2010-11-26 2011-11-25 Process and apparatus for purifying material of biological origin
US13/989,400 US9181494B2 (en) 2010-11-26 2011-11-25 Process and apparatus for purifying material of biological origin
ES15168211T ES2806754T3 (es) 2010-11-26 2011-11-25 Procedimiento y aparato para purificar material de origen biológico
CA 2817677 CA2817677A1 (en) 2010-11-26 2011-11-25 Process and apparatus for purifying material of biological origin
EP15168210.1A EP2940111B2 (en) 2010-11-26 2011-11-25 Process for producing fuel components
BR112013012868A BR112013012868A2 (pt) 2010-11-26 2011-11-25 processo e aparelho para purificar material de talol, e, usos de um aparelho, de hidrocarbonetos, e de ácidos graxos, ácidos de resina e substâncias neutras
PCT/FI2011/051043 WO2012069705A1 (en) 2010-11-26 2011-11-25 Process and apparatus for purifying material of biological origin
CA2817675A CA2817675C (en) 2010-11-26 2011-11-25 Process and system for producing fuel components
ES15168210T ES2718527T3 (es) 2010-11-26 2011-11-25 Procedimiento para producir componentes combustibles
US13/989,399 US9175228B2 (en) 2010-11-26 2011-11-25 Process and apparatus for purifying material of biological origin
EP11802115.3A EP2643442B2 (en) 2010-11-26 2011-11-25 Process and apparatus for purifying material of biological origin
CA2817685A CA2817685C (en) 2010-11-26 2011-11-25 Process and apparatus for purifying material of biological origin
EP11827778.9A EP2643431B2 (en) 2010-11-26 2011-11-25 Process for producing fuel components
CN201180056724.2A CN103370404B (zh) 2010-11-26 2011-11-25 对生物源材料进行纯化的方法和设备
EP15168211.9A EP2930231B1 (en) 2010-11-26 2011-11-25 Process and apparatus for purifying material of biological origin
ES11802115T ES2542765T5 (es) 2010-11-26 2011-11-25 Procedimiento y aparato para purificar material de origen biológico
ES11827778.9T ES2543698T5 (es) 2010-11-26 2011-11-25 Procedimiento para producir componentes combustibles
CN201180056712.XA CN103391986B (zh) 2010-11-26 2011-11-25 用于生产燃料组分的方法和系统
US13/989,371 US9926503B2 (en) 2010-11-26 2011-11-25 Process and system for producing fuel components
RU2013126964/13A RU2013126964A (ru) 2010-11-26 2011-11-25 Способ и устройство для очистки материала биологического происхождения
US14/877,161 US10144889B2 (en) 2010-11-26 2015-10-07 Apparatus for purifying material of biological origin
FI20185493A FI128946B (fi) 2010-11-26 2018-05-31 Menetelmä biologista alkuperää olevan materiaalin puhdistamiseksi

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20106252A FI20106252A0 (fi) 2010-11-26 2010-11-26 Menetelmä ja systeemi polttoainekomponenttien valmistamiseksi
FI20115217A FI126067B2 (fi) 2010-11-26 2011-03-03 Menetelmä polttoainekomponenttien tuottamiseksi

Publications (4)

Publication Number Publication Date
FI20115217A0 FI20115217A0 (fi) 2011-03-03
FI20115217L FI20115217L (fi) 2012-05-27
FI126067B true FI126067B (fi) 2016-06-15
FI126067B2 FI126067B2 (fi) 2023-03-28

Family

ID=43269028

Family Applications (9)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20106252A FI20106252A0 (fi) 2010-11-26 2010-11-26 Menetelmä ja systeemi polttoainekomponenttien valmistamiseksi
FI20115217A FI126067B2 (fi) 2010-11-26 2011-03-03 Menetelmä polttoainekomponenttien tuottamiseksi
FI20165253A FI129698B (fi) 2010-11-26 2011-03-03 Menetelmä ja järjestelmä polttoainekomponenttien tuottamiseksi
FI20115723A FI127465B2 (fi) 2010-11-26 2011-07-06 Menetelmä ja laitteisto biologista alkuperää olevan materiaalin puhdistamiseksi
FI20115722A FI127738B2 (fi) 2010-11-26 2011-07-06 Menetelmä biologista alkuperää olevan materiaalin puhdistamiseksi
FIEP15168210.1T FI2940111T4 (fi) 2010-11-26 2011-11-25 Menetelmä polttoainekomponenttien valmistamiseksi
FI20155541A FI20155541L (fi) 2010-11-26 2015-07-09 Menetelmä ja systeemi polttoainekomponenttien
FI20155542A FI127491B (fi) 2010-11-26 2015-07-09 Järjestelmä polttoainekomponenttien tuottamiseksi
FI20185493A FI128946B (fi) 2010-11-26 2018-05-31 Menetelmä biologista alkuperää olevan materiaalin puhdistamiseksi

Family Applications Before (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20106252A FI20106252A0 (fi) 2010-11-26 2010-11-26 Menetelmä ja systeemi polttoainekomponenttien valmistamiseksi

Family Applications After (7)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20165253A FI129698B (fi) 2010-11-26 2011-03-03 Menetelmä ja järjestelmä polttoainekomponenttien tuottamiseksi
FI20115723A FI127465B2 (fi) 2010-11-26 2011-07-06 Menetelmä ja laitteisto biologista alkuperää olevan materiaalin puhdistamiseksi
FI20115722A FI127738B2 (fi) 2010-11-26 2011-07-06 Menetelmä biologista alkuperää olevan materiaalin puhdistamiseksi
FIEP15168210.1T FI2940111T4 (fi) 2010-11-26 2011-11-25 Menetelmä polttoainekomponenttien valmistamiseksi
FI20155541A FI20155541L (fi) 2010-11-26 2015-07-09 Menetelmä ja systeemi polttoainekomponenttien
FI20155542A FI127491B (fi) 2010-11-26 2015-07-09 Järjestelmä polttoainekomponenttien tuottamiseksi
FI20185493A FI128946B (fi) 2010-11-26 2018-05-31 Menetelmä biologista alkuperää olevan materiaalin puhdistamiseksi

Country Status (9)

Country Link
US (4) US9181494B2 (fi)
EP (5) EP2643442B2 (fi)
CN (3) CN103391986B (fi)
BR (3) BR112013012868A2 (fi)
CA (3) CA2817685C (fi)
ES (4) ES2543698T5 (fi)
FI (9) FI20106252A0 (fi)
RU (2) RU2569681C2 (fi)
WO (3) WO2012069704A1 (fi)

Families Citing this family (32)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FI20106252A0 (fi) 2010-11-26 2010-11-26 Upm Kymmene Corp Menetelmä ja systeemi polttoainekomponenttien valmistamiseksi
US20130237853A1 (en) * 2012-03-12 2013-09-12 Ivwatch, Llc Geometry of a Transcutaneous Sensor
FI127206B2 (fi) 2012-04-18 2021-08-31 Upm Kymmene Corp Menetelmä biopolttoaineen tai biopolttoainekomponenttien valmistamiseksi
CN104981537A (zh) 2012-12-21 2015-10-14 桑帕恩公司 粗妥尔油的生物精炼
CN103059732B (zh) * 2012-12-25 2015-09-16 云南美森源林产科技有限公司 一种松脂脂液蒸馏分离方法
EP2777791A1 (en) * 2013-03-11 2014-09-17 Sulzer Chemtech AG Process and apparatus for purification of a stream containing a cyclic ester of an alpha-hydroxycarboxylic acid
FI126331B (fi) 2013-04-02 2016-10-14 Upm Kymmene Corp Uusiutuva hiilivetykoostumus
FI126330B (fi) 2013-04-02 2016-10-14 Upm Kymmene Corp Uusiutuva hiilivetykoostumus
CN103215127B (zh) * 2013-04-24 2014-02-26 长春工业大学 一种芹菜籽油的分子蒸馏提纯方法及其装置
FI124885B (fi) * 2013-06-11 2015-03-13 Upm Kymmene Corp Prosessi biologista alkuperää olevan materiaalin raskaiden jäännösten käsittelemiseksi ja nestemäisten polttoaineiden valmistamiseksi
FI126674B (fi) * 2013-07-12 2017-03-31 Upm Kymmene Corp Prosessi hiilivetyjen valmistamiseksi
FI126029B (fi) * 2013-10-17 2016-05-31 Upm Kymmene Corp Prosessi hiilivetyjen valmistamiseksi
CN103937615B (zh) * 2014-05-06 2015-09-02 江西西林科股份有限公司 一种从妥尔油脂肪酸中提取高纯不饱和脂肪酸的方法
US9650574B2 (en) * 2014-07-01 2017-05-16 Gas Technology Institute Hydropyrolysis of biomass-containing feedstocks
US10351161B2 (en) * 2016-05-27 2019-07-16 Steering Solutions Ip Holding Corporation Steering column with manual retraction
FI128345B (fi) * 2016-08-05 2020-03-31 Neste Oyj Menetelmä syötteen puhdistamiseksi
US9920262B1 (en) * 2016-11-22 2018-03-20 Rj Lee Group, Inc. Methods of separation of pyrolysis oils
FI128591B (fi) 2018-07-13 2020-08-31 Neste Oyj Biomassapohjaisen materiaalin fraktiointi
FI128911B (fi) 2018-07-20 2021-03-15 Neste Oyj Kierrätetyn ja uusiutuvan orgaanisen materiaalin puhdistus
FI128069B2 (fi) 2018-07-20 2024-04-24 Neste Oyj Kierrätetyn ja uusiutuvan orgaanisen materiaalin puhdistus
FI128121B (fi) 2018-07-20 2019-10-15 Neste Oyj Hiilivetyjen valmistus kierrätetystä tai uusiutuvasta orgaanisesta materiaalista
FI128174B (fi) 2018-07-20 2019-11-29 Neste Oyj Kierrätetyn ja uusiutuvan orgaanisen materiaalin puhdistus
FI128115B2 (fi) 2018-07-20 2024-08-20 Neste Oyj Kierrätetyn ja uusiutuvan orgaanisen materiaalin puhdistus
SE542596E (en) 2018-10-31 2023-10-31 Sunpine Ab Continuous fractionation of crude tall oil to refined tall diesel
FI130367B (fi) 2018-12-17 2023-07-26 Neste Oyj Menetelmä valmistaa korkealaatuisia uusiutuvia komponentteja uusiutuvasta raaka-aineesta
FI128672B (fi) 2019-07-10 2020-10-15 Neste Oyj Prosessi ja laite mäntyöljyn käsittelemiseksi
IT201900014778A1 (it) * 2019-08-14 2021-02-14 Nextchem S P A Processo per il pretrattamento di alimentazioni destinate alla produzione di bio-carburanti, mediante idrolisi di grassi ad alta temperatura e pressione
KR102333313B1 (ko) * 2019-09-27 2021-12-02 씨제이제일제당 (주) 풍미가 강화된 원물 농축액 및 이의 제조 방법
SE544325C2 (en) 2020-07-15 2022-04-05 Sunpine Ab Tall diesel composition
RU2762561C1 (ru) * 2020-12-23 2021-12-21 Акционерное общество «Управляющая компания «Биохимического холдинга «Оргхим» Способ получения высокочистых фитостеринов
EP4108740A1 (en) 2021-06-22 2022-12-28 Borealis AG An integrated process and integrated system for obtaining chemicals from renewable organic material by hydrotreatment
FI130495B (fi) * 2022-06-15 2023-10-09 Upm Kymmene Corp Menetelmä raakamäntyöljyn jalostamista varten

Family Cites Families (56)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US2200468A (en) * 1938-08-08 1940-05-14 Francis J Cirves Recovery of by-products from black liquor
US2296952A (en) * 1939-12-30 1942-09-29 Colgate Palmolive Peet Co Chemical treatment of black liquor and tall oil
US2716630A (en) * 1951-01-26 1955-08-30 Willy Spangenberg & Co Distillation of tall oil
US2894880A (en) 1955-09-12 1959-07-14 Heyden Newport Chemical Corp Method of fractionating tall oil into fatty acids and rosin acid products
US2886492A (en) * 1956-07-17 1959-05-12 Crosby Chemicals Inc Tall oil fractionating process
US3449313A (en) 1965-11-18 1969-06-10 Pulp Chem Ass Recovery of tall oil soaps from sulfate process black liquor
AT274743B (de) * 1967-09-28 1969-09-25 Krems Chemie Gmbh Verfahren und Vorrichtung zur kontinuierlichen Fraktionierung von Tallöl oder andern organischen Mehrstoffgemischen
FR2036707A1 (fi) 1969-03-03 1970-12-31 Alsthom
JPS5512080B2 (fi) 1973-09-18 1980-03-29
JPS5239613A (en) 1975-09-22 1977-03-28 Japan Synthetic Rubber Co Ltd Process for recovery of high purity fatty acid and/or resin acid and s terols
DE2736357C2 (de) 1977-08-12 1981-09-24 Hermann Dipl.-Chem. Dr. 5000 Köln Stage Verfahren zur Verarbeitung von vorbehandeltem Tallöl zu Fettsäuren und Harzsäuren
NL166060C (nl) 1977-10-14 1981-06-15 Kinetics Technology Werkwijze voor het zuiveren van afgewerkte smeerolie.
US4431524A (en) 1983-01-26 1984-02-14 Norman George R Process for treating used industrial oil
US4524024A (en) 1983-02-10 1985-06-18 The Badger Company, Inc. Processes of recovering fatty acids and sterols from tall oil pitch
US4512878A (en) 1983-02-16 1985-04-23 Exxon Research And Engineering Co. Used oil re-refining
NL8304023A (nl) 1983-11-23 1985-06-17 Kinetics Technology Werkwijze voor het zuiveren van afgewerkte smeerolie.
DE3834716A1 (de) * 1988-10-12 1990-04-19 Metallgesellschaft Ag Verfahren und vorrichtung zum aufkonzentrieren von loesungen
CA2149685C (en) 1994-06-30 1999-09-14 Jacques Monnier Conversion of depitched tall oil to diesel fuel additive
FI100248B (fi) 1996-02-05 1997-10-31 Fortum Oil Oy Keskitisleen valmistus
US5705822A (en) 1997-01-30 1998-01-06 Vanguard International Semiconductor Corporation Cooling system for semiconductor process
FI112247B (fi) 1997-04-18 2003-11-14 Arizona Chemical Oy Alhaisen hajutason omaavan mäntyöljyhartsiesterin valmistaminen
US6409882B1 (en) * 1999-10-22 2002-06-25 Westvaco Corporation Tall oil refining improvement
CA2349780C (en) 2000-06-05 2009-03-03 Alfred Wong Improved method for the production of sterols from tall oil
ATE391135T1 (de) 2001-09-07 2008-04-15 Raisio Staest Oy Verfahren zur isolierung von sterinen und/oder wachsalkoholen aus talölprodukten
CA2360986A1 (en) 2001-11-01 2003-05-01 Nicole Cadoret Method for fractionating grease trap waste and uses of fractions therefrom
BR0106522A (pt) 2001-12-17 2003-09-09 Resitec Ind Quimica Ltda Processo para separar produtos valiosos insaponificáveis obtidos de matérias primas diversas
CA2514700A1 (en) 2003-02-21 2004-09-02 Setsuo Sato Process for obtaining fatty acid alkyl esters, rosin acids and sterols from crude tall oil
US7416756B2 (en) 2003-09-10 2008-08-26 Eastman Chemical Company Process for the recovery of a phytolipid composition
EP1586624B1 (en) 2004-02-06 2013-04-03 Härting Glade, Thomas Francis Process of refinement of crude tall oil using short path distillation
ATE362506T1 (de) 2004-09-21 2007-06-15 Linde Ag Verfahren zur gewinnung von tallöl oder tallölbrennstoff
ES2550259T5 (es) 2005-07-04 2023-06-08 Neste Oyj Proceso para la fabricación de hidrocarburos en el intervalo del diésel
WO2007003708A1 (en) 2005-07-04 2007-01-11 Neste Oil Oyj Process for the manufacture of diesel range hydrocarbons
US20090217573A1 (en) * 2005-10-26 2009-09-03 Kiram Ab Automotive fuels and fine chemicals from crude tall oil
US7888542B2 (en) * 2005-12-12 2011-02-15 Neste Oil Oyj Process for producing a saturated hydrocarbon component
FI122234B (fi) * 2006-08-09 2011-10-31 Hoeljaekkae Oy Puunsuoja-aine
FR2910017B1 (fr) 2006-12-18 2010-08-13 Total France Procede d'hydrotraitement d'une charge gazole, reacteur d'hydrotraitement pour la mise en oeuvre dudit procede, et unite d'hydroraffinage correspondante
US20080163543A1 (en) 2007-01-05 2008-07-10 Ramin Abhari Process for producing bio-derived fuel with alkyl ester and iso-paraffin components
FI20070137A0 (fi) * 2007-02-15 2007-02-15 Raisio Benecol Oy Menetelmä rasvahappojen, hartsihappojen ja sterolien eristämiseksi mäntyöljypiestä
BRPI0807620B1 (pt) 2007-02-20 2017-02-07 Shell Int Res Maartschappij B V processo para produzir hidrocarbonetos parafínicos
FR2913024B1 (fr) 2007-02-27 2012-07-27 Total France Procede d'hydrotraitement d'une charge gazole, unite d'hydrotraitement pour la mise en oeuvre dudit procede, et unite d'hydroraffinage correspondante
WO2009011639A2 (en) 2007-07-19 2009-01-22 Sunpine Ab Diesel range fuels from carboxylic acids with plant origin
US8523959B2 (en) * 2007-07-26 2013-09-03 Chevron U.S.A. Inc. Paraffinic biologically-derived distillate fuels with bio-oxygenates for improved lubricity and methods of making same
US8026401B2 (en) 2007-12-20 2011-09-27 Syntroleum Corporation Hydrodeoxygenation process
FI20080174A0 (fi) * 2008-02-29 2008-02-29 Raisio Nutrition Ltd Menetelmä sterolien ja happojen erottamiseksi mäntyöljypiestä
US8039682B2 (en) 2008-03-17 2011-10-18 Uop Llc Production of aviation fuel from renewable feedstocks
FI125590B (fi) 2008-04-10 2015-12-15 Neste Oyj Menetelmä pinosylviinin ja sen yhdisteiden valmistamiseen soveltuvan koostumuksen tuottamiseksi, stilbeeniyhdisteiden valmistamiseen soveltuva koostumus, menetelmä stilbeeniyhdisteiden talteenottamiseksi sekä pinosylviinin ja sen monometyylieetterin rasva- ja hartsihappoesterit
EP2268769B1 (en) 2008-04-21 2013-04-24 SunPine AB Conversion of crude tall oil to renewable feedstock for diesel range fuel compositions
WO2010049075A2 (en) 2008-10-31 2010-05-06 Haldor Topsøe A/S Improved hydrotreatment of renewable organic material
SG172045A1 (en) 2008-12-10 2011-07-28 Syntroleum Corp Even carbon number paraffin composition and method of manufacturing same
FI124508B (fi) * 2009-02-27 2014-09-30 Upm Kymmene Oyj Menetelmä ja laitteisto polttoainekomponenttien valmistamiseksi raakamäntyöljystä
CN101508871B (zh) * 2009-03-20 2011-11-09 中国林业科学研究院林产化学工业研究所 海松酸型树脂酸的制备方法
FI124194B (fi) 2009-05-04 2014-04-30 Upm Kymmene Corp Menetelmä ja laitteisto ainesosien erottamiseksi polttoaineraaka-aineesta
US8471081B2 (en) * 2009-12-28 2013-06-25 Uop Llc Production of diesel fuel from crude tall oil
FI125931B (fi) 2010-05-25 2016-04-15 Upm Kymmene Corp Menetelmä ja laitteisto hiilivetyjen valmistamiseksi
FI20106252A0 (fi) 2010-11-26 2010-11-26 Upm Kymmene Corp Menetelmä ja systeemi polttoainekomponenttien valmistamiseksi
US9039790B2 (en) 2010-12-15 2015-05-26 Uop Llc Hydroprocessing of fats, oils, and waxes to produce low carbon footprint distillate fuels

Also Published As

Publication number Publication date
FI20115723L (fi) 2012-05-27
CA2817685C (en) 2019-04-30
EP2930231A1 (en) 2015-10-14
EP2643443A1 (en) 2013-10-02
FI126067B2 (fi) 2023-03-28
EP2940111A1 (en) 2015-11-04
BR112013012876B8 (pt) 2020-03-10
CN103391986B (zh) 2015-03-04
FI20155542A (fi) 2015-07-09
FI20185493L (fi) 2018-05-31
FI127465B (fi) 2018-06-29
FI127465B2 (fi) 2024-05-22
EP2643431A2 (en) 2013-10-02
FI20115723A0 (fi) 2011-07-06
RU2013126964A (ru) 2015-01-10
FI127738B2 (fi) 2022-04-14
BR112013012876A2 (pt) 2016-09-06
CA2817677A1 (en) 2012-05-31
ES2542765T5 (es) 2022-02-04
US20130232851A1 (en) 2013-09-12
EP2643442A1 (en) 2013-10-02
FI127738B (fi) 2019-01-15
EP2930231B1 (en) 2020-06-17
EP2643443B1 (en) 2015-05-20
CN103370404B (zh) 2015-09-30
EP2643442B1 (en) 2015-05-20
CA2817675C (en) 2020-03-24
EP2643431B1 (en) 2015-05-20
FI2940111T4 (fi) 2024-07-02
FI20115722A0 (fi) 2011-07-06
US10144889B2 (en) 2018-12-04
ES2543698T3 (es) 2015-08-21
FI20115722L (fi) 2012-05-27
ES2543698T5 (es) 2018-09-10
FI20115217L (fi) 2012-05-27
BR112013012875A2 (pt) 2016-09-06
US20130245301A1 (en) 2013-09-19
CN103370403A (zh) 2013-10-23
EP2643442B2 (en) 2021-07-14
WO2012069705A1 (en) 2012-05-31
EP2940111B1 (en) 2019-01-30
WO2012069704A1 (en) 2012-05-31
FI20155541L (fi) 2015-07-09
FI128946B (fi) 2021-03-31
WO2012069706A3 (en) 2012-07-19
EP2940111B2 (en) 2024-06-12
BR112013012876B1 (pt) 2019-04-30
US9181494B2 (en) 2015-11-10
ES2718527T3 (es) 2019-07-02
ES2542765T3 (es) 2015-08-11
EP2643443B2 (en) 2023-06-07
FI20115217A0 (fi) 2011-03-03
FI20165253L (fi) 2016-03-24
CA2817675A1 (en) 2012-05-31
CN103370404A (zh) 2013-10-23
FI129698B (fi) 2022-06-30
FI20106252A0 (fi) 2010-11-26
RU2013126963A (ru) 2015-01-10
BR112013012868A2 (pt) 2016-09-06
ES2806754T3 (es) 2021-02-18
EP2643431B2 (en) 2018-05-16
CN103391986A (zh) 2013-11-13
WO2012069706A2 (en) 2012-05-31
RU2569681C2 (ru) 2015-11-27
RU2013126962A (ru) 2015-01-10
US9175228B2 (en) 2015-11-03
US20130245342A1 (en) 2013-09-19
FI127491B (fi) 2018-07-13
US20160024407A1 (en) 2016-01-28
US9926503B2 (en) 2018-03-27
CA2817685A1 (en) 2012-05-31

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI126067B (fi) Menetelmä polttoainekomponenttien tuottamiseksi
RU2663669C2 (ru) Способ получения углеводородов
RU2624009C2 (ru) Способ очистки биологического исходного материала
US10023810B2 (en) Process for producing hydrocarbons from crude tall oil and tall oil pitch
US9688919B2 (en) Process for producing hydrocarbons
US9790439B2 (en) Process and apparatus for producing fuel from a biological origin through a single hydroprocessing step in the presence of a NiW catalyst

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 126067

Country of ref document: FI

Kind code of ref document: B

MD Opposition filed

Opponent name: NESTE OYJ

FG Patent granted

Ref document number: 126067

Country of ref document: FI

Kind code of ref document: B

Effective date: 20160615