FI125792B - Ovenavausmekanismi - Google Patents

Description

Ovenavausmekanismi

Tekniikan ala

Keksinnön kohteena on ovenavausmekanismi, jolla ohjataan lukkorunkoa karan välityksellä. Tällaisia mekanismeja ovat esimerkiksi erilaiset työntölevyjärjestelyt ja paniikkipuomijärjestelyt. Paniikkipuomijärjestely on oveen asennettava vaakatasossa oleva työntöpuomi, jota työntämällä ovi on avattavissa. Paniikkipuomia käytetään poistumistieovien yhteydessä.

Tekniikan taso EP 749512 esittää tunnettua työntölevyjärjestelyä, jossa ovi on avattavissa työntö-levyä työntämällä. Työntölevy on yhdistetty kääntyvästi järjestelyn runkoon, joka puolestaan on kiinnitettävissä oven pintaan. Rungossa on karaliittymä, joka on yhdistettävissä karaan, joka on puolestaan yhteydessä lukkorungon sisään. Rungossa on myös mekanismi, joka ohjaa työntölevy n työntämiseen käytetyn voiman karaliittymän kääntymiseen, jolloin myös siihen yhdistetty kara kääntyy. Kara puolestaan kääntää lukkorungon sisäisiä osia, jolloin lukkorungon telki siirtyy lukkorungon sisään mahdollistaen oven avaamisen.

GB 2445948 esittää toista tunnettua työntölevyjärjestelyä. Tätä järjestelyä voidaan käyttää myös paniikkipuomijärjestelyissä. Paniikkipuomijärjestely toimii vastaavalla tavalla kuin työntölevyjärjestely. Paniikkipuomijärjestelyssä käytetään työntölevyn sijasta työntöpuomia, joka on kiinnitetty kahteen oveen kiinnitettävään runkoon. Asennetun toisen rungon karaliittymä on yhdistetty lukkorunkoon karan välityksellä.

Vaikka tunnetut ratkaisut ovat toimivia, niin niillä on mahdollista aikaansaada verrattain suppea määrä erilaisia tuoteversioita.

Keksinnön lyhyt kuvaus

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada ovenavausmekanismi, jolla on mahdollista saavuttaa aikaisempaa suurempi määrä erilaisia tuoteversioita. Keksinnön pää määrä saavutetaan itsenäisessä vaatimuksessa kuvatulla tavalla. Epäitsenäiset vaatimukset kuvaavat keksinnön erilaisia suoritusmuotoja.

Keksinnön ajatuksena on muodostaa sellainen mekanismi, jossa sen toimintatapa voidaan vaihtaa tiettyä osaa tai osia kääntämällä tai sijoittamalla toiseen kohtaan. Lisäksi siihen voidaan myös lisätä kytkin indikoimaan mekanismin tila. Keksinnön mukainen ovenavausmekanismi käsittää vääntöjousen, joka voidaan kääntää toisinpäin. Jousen kääntämisellä ovenavausmekanismi toimii joko työntölevynä tai vetolevynä. Vetolevyn toiminta on vastaava kuin työntölevyn, mutta vetolevyä käytettäessä ovi on avattavissa levyä vetämällä. Lisäksi keksinnöllinen ovenavausmekanismi käsittää levyn jonka sijainti voidaan vaihtaa karaliittymän jommallekummalle puolelle, mikä mahdollistaa oikea- ja vasenkätisen asennuksen. Asennusasennot ovat näin myös monipuolisemmat kuin tunnetuissa ratkaisuissa.

Kuvioluettelo

Seuraavassa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin oheisten piirustusten kuvioiden avulla, joissa

Kuvio 1 kuvaa esimerkkiä keksinnön mukaisesta ovenavausmekanismista räjäytyskuvana,

Kuvio 2 kuvaa kuvion 1 esimerkkiä toisesta kulmasta,

Kuvio 3 esittää tarkemmin tiettyjä osia ovenavausmekanismista,

Kuvio 4 kuvaa esimerkkiä ovenavausmekanismiin kuuluvasta kääntörungos- ta ja

Kuvio 5 kuvaa kuvion 4 esimerkkiä toisesta kulmasta.

Keksinnön kuvaus

Kuvio 1 kuvaa esimerkkiä keksinnön mukaisesta ovenavausmekanismista 1 räjäytyskuvana. Kuvio 2 esittää samaa esimerkkiä toisesta suunnasta katsottuna. Ovenavausmekanismi 1 käsittää käyttöliittymäosan 2, runko-osan 4, karaliittymäosan 7 ja akselitapin 9. Käyttöliittymäosa 2 on kääntyvästi yhdistetty runko-osaan 4 akseli- tapin 9 välityksellä. Ovenavausmekanismi käsittää myös voimanvälitysosat 3 käyttö-liittymäosan 2 ja karaliittymäosan 7 välissä sekä vääntöjousen 8. Voimanvälitysosat 3 käsittävät kartiohammaspyörän 7A, kartiohammaspyörälevyn 6 ja kääntörungon 5, jossa on sen pituusakselin suuntainen akseli reikä 5A.

Kartiohammaspyörä 7A on kiinteä osa karaliittymää 7, ja kartiohammaspyörälevy 6 käsittää läpireiän 6A levyn kartiohammastuksen 6B suhteen vastakkaisessa päässä. Levyn kartiohammastus 6B on vasten kartiohammaspyörän 7A hammastusta.

Kuviot 3-5 esittävät kääntörunkoa yksityiskohtaisemmin. Kääntörungossa 5 on ensimmäinen sivusyvennys 5B keskellä runkoa ja toinen 5C ja kolmas 5D sivusyven-nys ensimmäisen sivusyvennyksen 5B molemmilla puolilla. Toisen sivusyvennyksen 5C vieressä on neljäs sivusyvennys 5E ja vastaavasti kolmannen sivusyvennyksen 5D vieressä on viides sivusyvennys 5F. Viisi syvennystä ovat sijoitettuna peräkkäin kääntörungon 5 pituusakselin suunnassa. Kääntörungossa on myös momentinväli-tyspinnat 53, 54.

Vääntöjousi 8 on sijoitettu ensimmäiseen sivusyvennykseen 5B siten, että vääntöjousen toinen pää 8A on vasten jompaakumpaa ensimmäisen sivusyvennyksen päätysivua 51, 52.

Kartiohammaspyörälevyn 6 läpireiän 6B puoleinen pää on sijoitettu joko toiseen 5C tai kolmanteen 5D sivusyvennykseen siten, että kartiohammaspyörälevyn reunat 6C sopivat yhteen ensimmäisen sivusyvennyksen 5B päätysivujen 51, 52 kanssa. Kartiohammastuksen puoleinen pää 6B muodostaa ulokkeen kääntörungon 5 suhteen.

Käyttöliittymäosassa 2 on reiät 2A akselitappia 9 varten ja kohdistusulokkeet 2B, jotka on sijoitettu neljänteen 5E ja viidenteen 5F sivusyvennykseen. Lisäksi käyttöliittymäosassa on vastinmomentinvälityspinnat 210, 211, jotka ovat vasten momentinvä-lityspintoja 53, 54.

Vääntöjousi 8, kartiohammaspyörälevy 6, kääntörunko 5 ja käyttöliittymäosa 2 on yhdistetty toisiinsa akselitapin 9 välityksellä. Akselitappi on sijoitettuna käyttöliittymä-osan reikien 2A, kääntörungon akselireiän 5A, kartiohammaspyörälevyn läpireiän 6A, vääntöjousen 8 ja runko-osassa olevien reikien 4C muodostamaan reikäkanavaan.

Esitetyssä suoritusmuodossa akselitapin 9 paikoillaan pysyminen varmistetaan kiinnityslevyllä 19, mutta myös muita valmistustapoja voidaan käyttää. Kuvioista myös havaitaan, että runko-osan reiät 4C ovat tässä suoritusmuodossa runko-osan pääty-ulokkeissa 4A, joiden väliin voimanvälitysosat 3 on sijoitettu. Lisäksi kuvioista voi havaita, että karaliittymäosa 7 on kiinnitettävissä runko-osaan 4 laakerointi- ja kiinnitys-renkaita 16 käyttämällä.

Kuvioissa esitetty kääntörungon suoritusmuoto 5 käsittää pituusakselin suuntaisesti molemmissa päissä siivekkeet 5G, jotka rajoittavat kääntörungon kääntöaluetta runko-osan 4 suhteen. Siivekkeet 5G ovat vasten runko-osaa 4 kääntörungon kään-töalueen päissä. Kääntöalue on siis se alue (sektori), jolla kääntörunko ja siihen yhdistetty käyttöliittymäosa 2 pääsevät kääntymään. Kääntöalueen päät (sektorin päät) ovat ääriasentoja kääntörungolle ja käyttöliittymäosalle. Mikäli käyttöliittymän ja kääntörungon liikettä siis halutaan rajoittaa edellä esitetyllä tavalla, se voidaan tehdä myös muulla estorakenteella, esimerkiksi runko-osassa olevilla erillisillä liikkeenrajoitinulok-keilla. Ovenavausmekanismi voidaan tosin myös toteuttaa ilman edellä kuvattuja liik-keenrajoitusosia, mutta tällaiset suoritusmuodot tuskin ovat kovin käyttäjäystävällisiä tai suosittuja.

Ovenavausmekanismi voi käsittää myös mikrokytkimen 10, joka on yhdistetty runko-osaan 4. Kääntörungossa 5 on kosketuspinta 5H, joka on toiminnallisessa yhteydessä mikrokytkimeen 10 kääntörungon 5 asennon ilmaisemiseksi. Kun käyttöliittymäosa 2, joka toimii työntölevynä, on painettuna vasten ovea, kääntörungon kosketuspinta 5H on painanut mikrokytkimen kiinni. Kun käyttöliittymä 2 on vapaana, mik-rokytkin on auki. Mikäli käyttöliittymäosa toimii vetolevynä, mikrokytkin on auki, kun vetolevyä vedetään, ja kiinni, kun vetolevy on vapaana (ei vedetä).

Jotta mikrokytkin voidaan kätevästi yhdistää runko-osaan, voidaan käyttää erillistä kiinnikeosaa 11. Kiinnikeosassa on kiinnitysmuodot mikrokytkimelle 10 ja runko-osalle. Kuvioiden suoritusmuodossa mikrokytkin on kiinnitettävissä runko-osaan 4 ruuveilla 15. Mikrokytkin voidaan asentaa myös jälkikäteen ovenavausmekanismiin.

Ovenavausmekanismi 1 voi käsittää myös hoikin 12, joka on akselitapin 9 ympärillä, vasten vääntöjousta 8, kartiohammaspyörälevyä 6 ja kääntörunkoa 5. Hoikin 12 käyttö lisää ovenavausmekanismin käyttöikää ja käyttömukavuutta verrattuna suoritusmuotoon, jossa ei käytetä hoikkia.

Vääntöjousen 8 kääntämisellä muutetaan ovenavausmekanismin toiminta työntö-toiminnasta vetotoimintaan ja päinvastoin. Työntötoiminnassa käyttöliittymäosaa työnnetään oven avaamiseksi. Vetotoiminnassa käyttöliittymäosaa vedetään oven avaamiseksi. Jotta vääntöjousen pää 8A pysyisi varmemmin paikoillaan, kääntörun-gon 5 ensimmäisen sivusyvennyksen 5B molemmat päätysivut 51, 52 käsittävät kolon 51A, 52A vääntöjousen päätä 8A varten. Vääntöjousen toinen pää 8B on vasten runko-osaa 4. Runko-osassa voi olla uloke 4B vääntöjousen toista päätä varten. Lisäksi vääntöjousen molemmat päät (tai vain toinen pää) voivat olla taivutettu, kuten kuvioiden esimerkissä.

Lisäksi ovenavausmekanismi 1 voi käsittää aluslevyn 13, johon runko-osa 4 on kiinnitettävissä, ja kotelon 17 voimanvälitysosien 3 ja runko-osan aluslevyn 13 peittämiseksi. Aluslevyssä on reikiä kiinnitysruuveja ja karaa varten. Runko-osa on kiinnitettävissä aluslevyyn kiinnitysruuveilla 14. Kara yhdistää ovessa olevan lukkorungon ja karaliittymäosan 7 toisiinsa. Karaliittymässä on syvennys (ei esitetty kuvioissa) karaa varten. Kotelo on kiinnitettävissä aluslevyn 13 reunaan tai runko-osaan esimerkiksi ns. snap-in -liitoksella.

Käyttöliittymäosa 2 voi käsittää kiinnitysruuvit 18, joilla varmistetaan käyttöliittymän yhdistäminen kääntörunkoon 5 ja muihin osiin. Käyttöliittämäosassa on reiät 18a kiinnitysruuveja varten. Kuvioiden suoritusmuodossa hoikissa 12 on urat 12A, joihin kiin-nitysruuvien 18 päät ruuvataan.

Kuvioiden suoritusmuoto on esitetty räjäytyskuvina, joista näkyy selkeästi ovenavausmekanismin eri osat ja osien keskinäinen sijainti. Kuvioista näkyy myös kuinka osat kootaan yhteen ja kuinka ne voi myös purkaa, mikäli ovenavausmeka-nismia halutaan muuttaa jälkikäteen. Käyttöliittymäosa 2 voidaan vaihtaa toisen tyyliseen kappaleeseen. Käyttöliittymäosa voi olla myös paniikkipuomi, mikäli oveen asennetaan kaksi mekanismia. Tällöin toinen asennettu mekanismi on yhdistetty luk-korunkoon tai muuhun lukitusmekanismiin yhteydessä olevaan karaan. Vääntöjousta 6 voidaan kääntää 180 astetta akselitappiin 9 nähden poikittaisessa suunnassa, jotta jousen pää 8A voidaan asettaa vasten haluttua ensimmäisen sivusyvennyksen 5B

päätysivua 51, 52. Vääntöjousen kääntämisellä käyttöliittymäosa toimii joko työntöle-vynä tai vetolevynä.

Ovenavausmekanismin kätisyys voidaan vaihtaa, kun kartiohammaspyörälevy 6 siirretään toisesta sivusyvennyksestä 5C kolmanteen sivusyvennykseen 5D tai päinvastoin. Ovenavausmekanismi voidaan asentaa oveen useaan eri asentoon. Käytännön syistä johtuen asennusasentoja on pääasiallisesti kolme: käyttöliittymäosan vapaa pää alaspäin, vasempaan suuntaan tai oikeaan suuntaan.

Mikäli ovenavausmekanismiin halutaan lisätä tai siihen halutaan vaihtaa lukitus-mahdollisuus, karaliittymäosassa 7 voi olla myös aukko 70, johon lukkosylinteriin yhdistetty ns. vääntörauta voidaan asettaa. Tällöin esimerkiksi työntölevyn kääntörun-gon paikalla onkin lukkosylinteri.

Keksintö mahdollistaa, että haluttu suoritusmuoto voidaan koota valmiiksi tehtaalla ja sitä voidaan tarvittaessa jälkikäteen muuttaa toiseen suoritusmuotoon jopa ilman osien vaihtoa. Varastossa tarvittavien osien määrä on siis verrattain pieni. Lisäksi suoritusmuotoa voidaan muuttaa vaihtamalla käyttöliittymäosaa 2 tai lisäämäl-lä/poistamalla mikrokytkin 10. Lisäksi keksinnön mukainen rakenne vie verrattain vähän tilaa, mikä säästää varastointikuluja ja koetaan ulkonäöllisesti miellyttäväksi.

Edellä esitettyjen esimerkkien valossa on selvää, että keksinnön mukainen toteutusmuoto voidaan saada aikaan monilla eri ratkaisuilla keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (8)

1. Ovenavausmekanismi (1), joka käsittää käyttöliittymäosan (2), runko-osan (4), karaliittymäosan (7) ja akselitapin (9), joka käyttöliittymäosa (2) on kääntyvästi yhdistetty runko-osaan (4) akselitapin (9) välityksellä, ja joka ovenavausmekanismi käsittää myös voimanvälitysosat (3) käyttöliittymäosan (2) ja karaliittymäosan (7) välissä, tunnettu siitä, että ovenavausmekanismi käsittää lisäksi vääntöjousen (8), ja voimanvälitysosat (3) käsittävät kartiohammaspyörän (7A), kartiohammaspyörälevyn (6) ja kääntörungon (5), jossa kääntörungossa on sen pituusakselin suuntainen akseli reikä (5A), joka kartiohammaspyörä (7A) on kiinteä osa karaliittymää (7), ja kartiohammas-pyörälevy (6) käsittää läpireiän (6A) levyn kartiohammastuksen (6B) suhteen vastakkaisessa päässä, ja levyn kartiohammastus (6B) on vasten kartiohammaspyörän (7A) hammastusta, ja jossa kääntörungossa (5) on ensimmäinen sivusyvennys (5B) keskellä runkoa ja toinen (5C) ja kolmas (5D) sivusyvennys ensimmäisen sivusyvennyksen (5B) molemmilla puolilla, ja jonka toisen sivusyvennyksen (5C) vieressä on neljäs sivusyvennys (5E) ja vastaavasti kolmannen sivusyvennyksen (5D) vieressä on viides sivusyvennys (5F), jotka viisi syvennystä ovat sijoitettuna peräkkäin kääntörungon (5) pituusakselin suunnassa, ja lisäksi kääntörungossa on momentinvälityspinnat (53, 54), joka vääntöjousi (8) on sijoitettu ensimmäiseen sivusyvennykseen (5B) siten, että vääntöjousen toinen pää (8A) on vasten jompaakumpaa ensimmäisen sivusyvennyksen päätysivua (51, 52), ja kartiohammaspyörälevyn (6) läpireiän (6A) puoleinen pää on sijoitettu joko toiseen (5C) tai kolmanteen (5D) sivusyvennykseen siten, että kartiohammaspyörälevyn reunat (6C) sopivat yhteen ensimmäisen sivusyvennyksen (5B) päätysivujen (51, 52) kanssa, ja kartiohammastuksen puoleinen pää (6B) muodostaa ulokkeen kääntörungon (5) suhteen, jossa käyttöliittymäosassa (2) on reiät (2A) akselitappia (9) varten ja kohdis-tusulokkeet (2B), jotka on sijoitettu neljänteen (5E) ja viidenteen (5F) sivusyvennykseen, sekä vastinmomentinvälityspinnat (210, 211), jotka ovat vasten momentinväli-tyspintoja (53, 34), jotka vääntöjousi (8), kartiohammaspyörälevy (6), kääntörunko (5) ja käyttöliitty-mäosa (2) on yhdistetty toisiinsa akselitapin (9) välityksellä akselin ollessa sijoitettuna käyttöliittymäosan reikien (2A), kääntörungon akselireiän (5A), kartiohammaspyöräle-vyn läpireiän (6A), vääntöjousen (8) ja runko-osassa olevien reikien (4C) muodostamaan reikäkanavaan.

2. Vaatimuksen 1 mukainen ovenavausmekanismi 1, tunnettu siitä, että kääntö-runko (5) käsittää pituusakselin suuntaisesti molemmissa päissä siivekkeet (5G), jotka rajoittavat kääntörungon kääntöaluetta runko-osan (4) suhteen, ja jotka siivekkeet (5G) ovat vasten runko-osaa (4) kääntörungon kääntöalueen päissä.

3. Vaatimuksen 2 mukainen ovenavausmekanismi 1, tunnettu siitä, että se käsittää mikrokytkimen (10), joka on yhdistetty runko-osaan (4), ja kääntörungossa (5) on kosketuspinta (5H), joka on toiminnallisessa yhteydessä mikrokytkimeen (10) kääntö-rungon (5) asennon ilmaisemiseksi.

4. Vaatimuksen 2 tai 3 mukainen ovenavausmekanismi 1, tunnettu siitä, että se käsittää hoikin (12), joka on akselitapin (9) ympärillä, vasten vääntöjousta (8), kar-tiohammaspyörälevyä (6) ja kääntörunkoa (5).

5. Vaatimuksen 4 mukainen ovenavausmekanismi 1, tunnettu siitä, että ensimmäisen sivusyvennyksen (5B) molemmat päätysivut (51, 52) käsittävät kolon (51 A), 52A vääntöjousen päätä (8A) varten, vääntöjousen toisen pään (8B) ollessa vasten runko-osaa.

6. Jonkin vaatimuksen 1 - 5 mukainen ovenavausmekanismi 1, tunnettu siitä, että se käsittää aluslevyn (13), johon runko-osa (4) on kiinnitettävissä, ja kotelon (17) voimanvälitysosien (3) ja runko-osan aluslevyn (13) peittämiseksi.

7. Vaatimuksen 6 mukainen ovenavausmekanismi 1, tunnettu siitä, että käyttöliit-tymäosa (2) käsittää kiinnitysruuvit (18).

8. Jonkin vaatimuksen 1 - 7 mukainen ovenavausmekanismi 1, tunnettu siitä, että karaliittymäosa (2) käsittää aukon (70) lukkosylinterin vääntörautaa varten. Krav