FI121978B

FI121978B - Menetelmä rikotusvasaran käyttömäärän määrittämiseksi, rikotusvasara sekä mittauslaite

Info

Publication number: FI121978B
Application number: FI20096374A
Authority: FI
Inventors: Mika Oksman; Ilkka Lehmusvirta
Original assignee: Sandvik Mining & Constr Oy
Priority date: 2009-12-21
Filing date: 2009-12-21
Publication date: 2011-06-30
Also published as: CN102667008A; JP2013514893A; KR101425292B1; KR20120104300A; EP2516755B1; FI20096374A0; JP5579868B2; EP2516755A1; EP2516755A4; WO2011077001A1; CN102667008B; US8704507B2; ES2744190T3; US20120250815A1

Description

Menetelmä rikotusvasaran käyttömäärän määrittämiseksi, riko-tusvasara sekä mittauslaite

Keksinnön tausta

Keksinnön kohteena on menetelmä rikotusvasaran käyttömäärän 5 määrittämiseksi. Rikotusvasara käsittää iskulaitteen, jonka työkierron tuloksena muodostuu iskupulsseja, jotka voidaan välittää käsiteltävään materiaaliin työkalun avulla niin, että materiaali saadaan rikkoutumaan. Iskulaitteen toiminta aiheuttaa fysikaalisia ilmiöitä, joita mitataan anturilla. Mittaustuloksia analysoimalla voidaan tunnistaa iskulaitteen työkierto ja määrittää työkierron pe-10 rusteella iskulaitteen käyttömäärää kuvaava suure. Iskulaitteen toiminnan aikana tunnistettu käyttömäärä lisätään kumulatiivisesti laskuriin ja se voidaan ilmaista rikotusvasaran operaattorille.

Edelleen keksinnön kohteena on rikotusvasara, jonka käyttömäärä määritetään mittauslaitteen avulla. Vielä on keksinnön kohteena mittauslaite, 15 jolla rikotusvasaran käyttömäärä voidaan tunnistaa. Keksinnön ala on määritelty tarkemmin hakemuksen itsenäisten patenttivaatimusten johdannoissa.

Rikotusvasaroita käytetään kovien materiaalien kuten kiven, betonin ja vastaavan rikkomiseen. Rikotusvasara käsittää iskulaitteen, jolla muodostetaan iskupulsseja rikotusvasaraan kytkettävissä olevalle rikkovalle työkalulle. 20 Rikotusvasara on yleensä kytketty lisälaitteeksi peruskoneeseen, joka voi olla esimerkiksi kaivukone. Peruskone on tyypillisesti varustettu käyttötuntimittariI-la, jolla voidaan seurata mm. huoltojaksojen täyttymistä. Rikotusvasaran käyttömäärän tunnistaminen peruskoneen käyttötuntien mukaan on kuitenkin hyvin epätarkkaa, sillä rikotusvasaraa käytetään vain osa peruskoneen käyttötuntei-25 hin verrattuna. Osa peruskoneen käyttötunneista kuluu nimittäin peruskoneen ^ siirtelyyn ja rikotusvasaran paikoitukseen puomin avulla. Lisäksi peruskonetta, ^ kuten kaivukonetta voidaan käyttää muiden lisälaitteiden, kuten esimerkiksi m 9 kauhan,kanssa.

o Niinpä onkin kehitetty mittauslaitteita, joilla pyritään määrittämään c 30 rikotusvasaran käyttömäärä peruskoneesta riippumattomasti. Julkaisuissa US- ^ 6510 902-B1 (EP1 055 489), US-6 737 981-B2 ja US-6170-317-B1 (FI-105 594- co B) on esitetty järjestelyjä rikotusvasaran iskujen tunnistamiseksi erilaisten antu- o reiden avulla. Julkaisuissa iskujen lukumäärän perusteella pyritään määrittä- o ™ mään rikotusvasaran huoltotarvetta. On kuitenkin havaittu, että käytännössä 35 kaikkien yksittäisten iskujen lukumäärän luotettava mittaaminen on vaikeaa. Onkin havaittu, että saadut mittaustulokset voivat olla varsin epätarkkoja. Tä- 2 män seurauksena rikotusvasaran huollot suoritetaan joko liian myöhään tai liian aikaisin. Edelleen on julkaisussa GB-2442629-A esitetty, että mitataan rikotusvasaraa käyttävän pumpun painetta ja määritetään sen perusteella isku-laitteen toiminta-aika eli iskuaika. Julkaisussa US-2003/0110667-A1 on esitet-5 ty, että rikotusvasaran painekanava varustetaan painekytkimellä, jonka avulla tunnistetaan iskulaitteen käyttöaika. Rikotusvasaraan voi kohdistua kuitenkin kuormituksia myös silloin, kun sillä ei anneta iskuja. Näitä kuormituksia ei kyetä mitenkään huomioimaan tunnetuissa ratkaisuissa. Edellä mainitut iskumäärän tai iskuajan mittaukseen perustuvat järjestelyt eivät siten anna riittävän tarkkaa 10 informaatiota rikotusvasaraan kohdistuvasta kuormituksesta, esimerkiksi ennakoivaa huoltoa varten.

Keksinnön lyhyt selostus Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uudenlainen ja parannettu menetelmä ja mittauslaite rikotusvasaran käyttömäärän määrittämi-15 seksi, sekä edelleen tällaisella mittauslaitteella varustettu uudenlainen ja parannettu rikotusvasara.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että tunnistetaan iskujaksojen välissä olevat iskutauot ja tarkkaillaan niiden kestoa; sekä tunnistetaan iskutauot, joiden kestoaika on ennalta määritettyä aikarajaa 20 pienempi ja huomioidaan ne osana käyttömäärää.

Keksinnön mukaiselle rikotusvasaralle on tunnusomaista se, että mittauslaite on kiinnitetty rikotusvasaraan, jolloin se on peruskoneen suhteen erillinen riippumaton laite; että mittauslaite on lisäksi sovitettu tunnistamaan iskujaksojen välissä olevat iskutauot ja tarkkailemaan niiden kestoa; ja että 25 mittauslaite on sovitettu tunnistamaan ja huomioimaan iskutauot, joiden kesto-^ aika on ennalta määritettyä aikarajaa pienempi.

^ Keksinnön mukaiselle mittauslaitteelle on tunnusomaista se, että

LO

9 ohjausyksikkö on lisäksi sovitettu tunnistamaan iskujaksojen välissä olevat is- o kutauot ja tarkkailemaan niiden kestoa; ja että ohjausyksikkö on sovitettu tun- | 30 nistamaan ja huomioimaan iskutauot, joiden kestoaika on ennalta määritettyä ^ aikarajaa pienempi.

g Keksinnön ajatus on, että mitataan iskulaitteen työkierrosta aiheutu- o via yhtä tai useampaa fysikaalista ilmiötä ja määritetään mittaustulosten perus- o w teella iskulaitteen iskujaksojen alkaminen ja loppuminen. Edelleen määritetään 35 iskujakson alkamishetken ja loppumishetken perusteella kunkin iskujakson kestoaika. Iskujaksojen kestoajat kerrytetään aikalaskuriin. Kokonaisiskuajan 3 lisäksi tunnistetaan peräkkäisten iskujaksojen väliset iskutauot sekä tarkkaillaan niiden kestoaika. Ohjausjärjestelmään on ennalta määritelty aikaraja, jota lyhyemmät iskutauot tunnistetaan ja otetaan huomioon yhtenä osana käyttömäärää.

5 Keksinnön etuna on, että iskuajan lisäksi otetaan käyttömäärän määrittämisessä huomioon myös lyhyet, vasaratyölle ominaiset iskutauot. Tyypillisesti rikotusvasaralla tehdään iskujaksojen välillä, eli iskutaukojen aikana, mm. rikottujen kivilohkareiden siirtelyä työkalulla, mistä aiheutuu voimakkaita kuormituksia rikotusvasaralle. Keksinnön mukainen järjestely ottaa huomioon 10 tällaiset suhteellisen lyhyet iskutauot, jolloin rikotuslaitteen kuormitukset saadaan tarkemmin selville. Niinpä rikotusvasaran huollot voidaan suunnitella etukäteen ja tarkemmin. Lisäksi rikotusvasaran kestoikä on paremmin selvillä samoin kuin komponenttien tuleva vaihtohetki.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että ennalta määritellyn 15 tai asetetun aikarajan sisällä olevien iskutaukojen kestoajat määritetään ja lasketaan kumulatiivisesti yhteen, jolloin saadaan kokonaistaukoaika. Kokonais-taukoaika voidaan ottaa huomioon kun tarkastellaan rikotusvasaraan kohdistuneita kuormituksia ja huollon tarvetta. Kun kokonaistaukoaika on suuri, tarkoittaa se yleensä sitä, että rikotusvasaralla on tehty paljon kivilohkareiden 20 siirtämistä, jolloin siihen on kohdistunut normaalista iskutoiminnasta poikkeavaa kuormitusta paljon.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että määritetään rikotusvasaran käyttöaika halutun seurantajakson aikana niin, että lasketaan yhteen kokonaisiskuaika ja kokonaistaukoaika. Rikotusvasaran koko käyttöaika 25 antaa havainnollisen käsityksen rikotusvasaran kunnostaja huoltotarpeista.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että lasketaan kellojak-5 soja, kun mittaustuloksen arvo ylittää ennalta määritetyn liipaisutason ja kes-

CM

^ keytetään kellojaksojen laskenta sen jälkeen, kun liipaisutason ylityksestä on ° kulunut ennalta määritetty aika, tstopi, ilman uutta liipaisutason ylitystä. Aika ° 30 tstopi on selvästi pidempi kuin vasaran työkierron jaksonaika, mutta selvästi | lyhyempi kuin vasaratyön tyypillinen taukoaika. Edelleen määritetään viimeisin ^ liipaisutason ylitys ja määritetään iskujakson päättymishetkeksi sitä seuraava g kellojakso. Lopuksi lisätään aikalaskuriin iskujakson alkamishetken ja päättyen mishetken väliset kellojaksot. Myös taukoaika määritetään kellojaksojen perus- ^ 35 teella. Kun liipaisutason ylityksestä on kulunut ennalta määritetty aika, tst0pi, ilman uutta liipaisutason ylitystä, kuluva aika tulkitaan iskutauoksi, joka puoles- 4 taan voidaan sen kestoaika huomioiden jaotella lyhyemmäksi taukojaksoksi tai pidemmäksi pysäytysjaksoksi.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että asetetaan iskutau-kojen aikarajaksi aika, ΐ8ίορ2, joka on pidempi kuin vasaratyön tyypillinen tauko-5 aika iskujaksojen välissä.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että iskutaukojen aikaraja tstop2 on säädettävissä oleva parametri. Aikaraja voidaan esimerkiksi ohjelmoida ohjausyksikköön tai säätää jollakin muulla tavoin.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että tarkastellaan mitta-10 ustuloksia suhteessa ohjausyksikön käsittämän kellolaitteen käynnin kellojaksoihin.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että mitataan yhdellä tai useammalla anturilla iskulaitteen työkierrosta aiheutuvia kiihtyvyysherätteitä, kuten värähtelyjä. Anturi voi olla esimerkiksi piezo-anturi ja se voi olla kiinnitet-15 ty iskulaitteen runkoon tai iskulaitetta suojaavaan koteloon.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että rikotusvasara on hydraulitoiminen. Iskulaitteen toiminnasta aiheutuu sen painejärjestelmässä painesykintää, jota monitoroimalla saadaan selville iskujaksojen aloitushetki ja päättymishetki, joiden perusteella voidaan määrittää kunkin iskujakson iskuai-20 ka. Edelleen voidaan painesykinnän päättymishetken ja alkamishetken perusteella määrittää iskutauko ja sen kestoaika. Lisäksi paineanturi on sovitettu rikotusvasaraan.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että mittauslaite on itsenäisesti toimiva laite. Mittauslaite käsittää kaikki mittauksessa, mittaustulosten 25 käsittelyssä ja mittaustulosten ilmaisussa tarvittavat laitteet. Edelleen mittauslaite käsittää oman rungon tai suojakuoren sekä kiinnitysvälineet mittauslait-o teen kiinnittämiseksi rikotusvasaraan. Vielä käsittää mittauslaite tarvitsemansa

CM

^ käyttöenergian varaston, joka voi olla esimerkiksi akku, paristo tai vastaava.

° Tällainen mittauslaite on täysin peruskoneesta riippumaton erillinen laite.

° 30 Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että itsenäinen mittaus- | laite voidaan sovittaa helposti mihin tahansa rikotusvasaraan ja se voidaan helposti irrottaa ja kiinnittää uudelleen.

g Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että itsenäinen mittaus- o laite on kiinnitetty rikotusvasaraan pysyvästi, jolloin se on rikotusvasarakohtai- ^ 35 nen laite, joka seuraa jatkuvasti yhden ja saman rikotusvasaran mukana.

5

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että mittauslaite vertaa aikalaskuriin kertynyttä aikaa ennalta määritettyyn ainakin yhteen raja-arvoon ja ilmaisee raja-arvon ylityksen. Mittauslaite voi verrata kertynyttä kokonais-käyttöaikaa, iskuaikaa tai taukoaikaa niille kullekin asetettuun ajan raja-arvoon 5 nähden.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että mittauslaite käsittää ainakin yhden ilmaisinlaitteen käyttöajan ilmaisemiseksi operaattorille. Ilmaisin-laite voi ilmaista esimerkiksi visuaalisesti tai äänen avulla käyttäjälle käyttöajan tai sen, että jokin ennalta asetettu hälytysraja on ylitetty. Mittauslaitteessa voi 10 olla yksi tai useampi led-valo osoittamassa käyttöaikaa tai led-valo voi olla sovitettu viestittämään vilkuttamalla käyttöajan suuruuden.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että mittauslaite käsittää yhden tai useamman tietoliikenneyksikön, jonka avulla mittauslaitteen ja jonkin ulkopuolisen ohjausyksikön tai lukulaitteen välille voidaan muodostaa tiedon-15 siirtoyhteys. Yksinkertaisimmillaan voi tietoliikenneyksikkö käsittää kytkentä-elimet, johon on kytkettävissä tiedonsiirtokaapeli langallista tiedonsiirtoa varten. Vaihtoehtoisesti voi tiedonsiirtoyksikkö käsittää välineet langatonta tiedonsiirtoa varten, jolloin välineisiin voi kuulua lähetin ja mahdollisesti myös vastaanotin. Mittauslaite voi olla sovitettu lähettämään tietoa käyttöajasta joko jat-20 kuvasti tai sen jälkeen, kun sen ohjausyksikölle on annettu pyyntö tietojen toimittamiseksi.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että mitataan yhdellä tai useammalla anturilla iskulaitteen iskuelementin tai sitä ohjaavan venttiilin liikettä.

25 Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että mitataan yhdellä tai useammalla anturilla iskulaitteen työkierrosta aiheutuvaa ääntä.

0 Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että mitataan yhdellä tai

CM

^ useammalla anturilla iskulaitteen työkierrosta aiheutuvia jännityksiä rikotus- 1 vasaran rakenteessa.

° 30 Erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että tarkastellaan rikoit tusvasaran toimintaa ennalta määritellyllä seuranta-ajalla ja tunnistetaan sen aikana useita iskujaksoja. Iskusarjojen kestoaikoja seuraamalla saadaan lisä- 2 tietoa rikotusvasaran käyttötavasta ja sopivuudesta kyseiseen käyttöön ja työ- O) o kohteeseen. Iskusarjojen kestoaikoja voidaan käyttää myös huoltotarpeen ^ 35 määrittämisessä.

6

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksinnön eräitä sovellutusmuotoja selitetään tarkemmin oheisissa piirustuksissa, joissa kuvio 1 esittää kaavamaisesti erästä rikotusvasaraa sovitettuna lisä-5 laitteeksi kaivu koneeseen, kuvio 2 esittää kaavamaisesti rikotusvasarassa olevalta mittauslaitteelta saatuja ja vasaran käyttömäärään liittyviä mittaustuloksia eräällä seurantajaksolla, kuviot 3 ja 4 esittävät kaavamaisesti ja graafisena esityksinä käyttö-10 ajan laskennan periaatetta silloin, kun iskujakso tunnistetaan kiihtyvyysanturin perusteella, kuvio 5 esittää kaavamaisesti ja graafisena esityksenä iskuajan laskennan keskeyttämistä, sekä taukojakson ja pysäytysjakson tunnistamista, kuvio 6 esittää kaavamaisesti ja graafisena esityksenä kuvioissa 3 -15 5 käytettyjä käsitteitä, kuvio 7 esittää kaavamaisesti erästä hydraulipiiriä iskulaitteen käyttämiseksi ja eräitä tapoja iskulaitteen työkierron, iskujaksojen sekä iskutauko-jen tunnistamiseksi, kuvio 8 esittää kaavamaisesti erästä rikotusvasaraa ja sen yhtey-20 dessä olevaa mittauslaitetta käyttöön liittyvien aikojen määrittämiseksi, kuvio 9 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaista erästä mittauslaitetta, ja kuvio 10 esittää kaavamaisesti histogrammin, jossa tunnistetut isku-jaksot ovat ryhmitellyt niiden kestoaikojen perusteella.

25 Kuvioissa keksinnön eräitä suoritusmuotoja on esitetty selvyyden ^ vuoksi yksinkertaistettuna. Samankaltaiset osat on merkitty kuvioissa samoilla δ viitenumeroilla.

CM

LO

9 Keksinnön yksityiskohtainen selostus M" ° Kuviossa 1 on esitetty rikotusvasara 1, joka on sovitettu työkoneen | 30 2, kuten esimerkiksi kaivukoneen, puomin 3 vapaaseen päähän. Vaihtoehtoi- ^ sesti puomi 3 voi olla sovitettu mihin tahansa liikuteltavaan alustaan tai esi- g merkiksi murskauslaitteiston kiinteään alustaan. Rikotusvasara 1 käsittää isku- o laitteen 4, jolla voidaan muodostaa iskupulsseja. Rikotusvasaraa 1 voidaan ^ painaa puomin 3 avulla vasten rikottavaa materiaalia 5 ja samalla voidaan an- 35 taa iskulaitteella 4 iskuja rikotusvasaraan 1 kytketylle työkalulle 6, joka välittää 7 iskupulssit rikottavaan materiaaliin 5. Iskulaite 4 voi olla hydraulitoiminen, jolloin se voi olla kytkettynä työkoneen 2 hydraulijärjestelmään ainakin yhden syöttökanavan 7 ja ainakin yhden poistokanavan 8 avulla. Iskupulssit voidaan muodostaa iskulaitteessa 4 iskuelementin avulla, jota voidaan liikuttaa edesta-5 kaisin iskusuunnassa ja paluusuunnassa hydraulinesteen vaikuttamana. Edelleen rikotusvasara 1 voi käsittää suojakotelon 9, jonka sisään iskulaite 4 voi olla sovitettu. Tyypillisesti rikotusvasaraa 1 käytetään varsinaisen kiven rikkomisen lisäksi myös rikottavien ja jo rikottujen lohkareiden 5a tai vastaavan materiaalin siirtelyyn työkohteessa. Tällöin operaattori asettaa työkalun 6 tai kotelo lon 9 lohkaretta vasten ja puomia 3 liikuttamalla siirtää lohkaretta. Tällöin työkaluun 6 ja rikotusvasaran rakenteisiin kohdistuu suuria poikkisuuntaisia kuormituksia, jotka rasittavat mm. vasaran laakereita ja suojakoteloa. Edelleen aiheutuu rikotusvasaraan tavallista enemmän kuormituksia, jos erityisen lyhyitä iskujaksoja on paljon. Lyhyitä iskujaksoja on havaittu kertyvän paljon silloin, 15 kun käytetty rikotusvasara 1 on liian tehokas kyseiseen työhön. Tällöin rikotusvasaran 1 antama iskupulssi rikkoo kiven niin nopeasti, että iskujakso jää hyvin lyhyeksi ja kivi rikkoutuu työkalun 6 alta äkkinäisesti ilman, että operaattori osaa varautua siihen. Tällöin käy yleensä niin, että rikotusvasaran suojakotelon 9 alaosa iskeytyy vasten rikottavaa kohdetta 5. Tämän kaltainen toistuva 20 käyttö voi aiheuttaa rikotusvasaran ennen aikaisen kulumisen ja vikaantumisen. Lisäksi lyhyissä iskusarjoissa voi tapahtua paljon ns. tyhjiä iskuja, kun rikottava materiaali rikkoutuu äkkinäisesti ja vaste työkalun edestä poistuu. Tällöin iskulaitteen rakenne joutuu ottamaan vastaan iskuvoimat työkalun pidä-tysmekanismin välityksellä. Nämä tyhjät iskut rasittavat iskulaitetta huomatta-25 vasti enemmän kuin normaali iskutoiminta.

Rikotusvasara 1 voi olla varustettu yhdellä tai useammalla mittaus-5 laitteella 10, joka voi käsittää yhden tai useamman anturin iskulaitteen 4 työ- ovi ^ kierrosta aiheutuvien fysikaalisten ilmiöiden kuten kiihtyvyyksien, painevaihte- ° luiden, äänen, jännitysten tai vastaavien mittaamiseksi. Iskulaitteen 4 runkoon ° 30 voi olla kiinnitetty kiihtyvyysanturi 11, esimerkiksi piezo-anturi, jonka avulla voi- | daan mitata iskulaitteen 4 työkierron aiheuttamia kiihtyvyyksiä ja tärinää. Vaih- tj- toehtoisesti kiihtyvyysanturi 11 voi olla kiinnitetty suojakoteloon 9. Edelleen voi

Is- g syöttökanavan 7 yhteydessä olla ensimmäinen paineanturi 12 ja poistokana- o van 8 yhteydessä voi olla toinen paineanturi 13, joilla voidaan mitata iskulait- w 35 teen 4 toiminnasta aiheutuvaa painesykintää iskulaitteen hydraulipiirissä. Pai neanturit 12, 13 on sijoitettu aina rikotusvasaraan 1, eikä pumppujen yhteyteen 8 tai muualle työkoneeseen 2. Antureilta 11, 12, 13 saadut mittaustulokset välitetään mittauslaitteen 10 ohjausyksikölle, jossa mittaustuloksien perusteella tunnistetaan iskulaitteen 4 työkierto ja iskujakson kesto. Mittauslaite 10 voi olla sovitettu rikotusvasaraan 1 siten, että se on operaattorin näkökentässä, jolloin 5 käyttöaika voidaan ilmaista operaattorille visuaalisesti. Vaihtoehtoisesti voidaan tietoja välittää mittauslaitteelta 10 työkoneen 2 ohjausyksikölle 14 tai jollekin muulle rikotusvasaran 1 ulkopuoliselle ohjausyksikölle tai lukulaitteelle 15.

Kuviossa 2 on esitetty mittaustuloksia, jotka on saatu tarkkailemalla rikotusvasaran 1 käyttöä valitun pituisen seurantajakson aikana. Rikotus-10 vasaraan 1 asennetun mittauslaitteen 10 avulla voidaan tunnistaa iskulaitteen toiminnan alkaminen ja päättyminen, jolloin saadaan selville iskujaksot, eli se työaika, jolloin iskulaite on toiminnassa. Lisäksi iskulaitteen toimintaa tarkkailemalla voidaan havaita peräkkäisten iskujaksojen välissä olevat hetket, jolloin iskulaite ei ole toiminnassa. Vaikka iskulaite onkin pysäytettynä iskujaksojen 15 välisenä aikana, voidaan rikotusvasaraa siitä huolimatta käyttää työtehtäviin, joissa siihen kohdistuu kuormituksia. Nämä iskujaksojen välissä rikotusvasaraan kohdistuvat kuormitukset voidaan nyt ottaa huomioon. Rikotusvasaran käyttömäärän kannalta kiinnostavaa ei ole hetket, jolloin rikotusvasaran käyttö on kokonaan pysäytettynä esimerkiksi työkoneen siirtoajan, 20 operaattorin taukojen, huoltojen tai muiden syiden vuoksi. Tällöin rikotusvasaraan ei kohdistu sellaisia kuormituksia, jotka olisi syytä huomioida sen huoltotarvetta, elinkaarta tai käyttöä arvioitaessa. Mittauslaitteeseen 10 voidaan asettaa aika tstoP2, jonka avulla voidaan erotella käyttömäärän kannalta kiinnostavat iskutauot rikotusvasaran pysäytysajasta. Kun iskulaitteen toimin-25 nan keskeytys kestää pidempään kuin aika tst0p2, on kyseessä yleensä siirtoajo tai muu keskeytys rikotustyössä.

5 Kuvioon 2 on merkitty kokonaisiskuaika, joka on saatu laskemalla

CM

^ yhteen seurantajakson aikana suoritettujen iskujaksojen kestoajat. Kokonais- ^ taukoaika on saatu laskemalla yhteen iskujaksojen välissä olevat iskulaitteen ° 30 toiminnan keskeytykset, joiden kestoaika on pienempi kuin asetettu aika tstoP2- £ Rikotusvasaran kokonaiskäyttöaika saadaan laskemalla yhteen kokonaisisku- ^ aika ja kokonaistaukoaika. Seurantajaksolla on ollut myös yksi pidempi pysäy-

Is" g tysjakso, jonka kestoaika voidaan jättää ottamatta huomioon käyttöajan las- o kennassa. Mittauslaitteen ohjausyksikkö voi laskea edellä mainittujen tunnus- ^ 35 lukujen lisäksi myös muita rikotusvasaran käytön kannalta kiinnostavia tunnus lukuja. On esimerkiksi mahdollista määrittää kokonaisiskuajan suhde koko- 9 naiskäyttöaikaan tai vastaavasti kokonaistaukoajan suhde kokonaiskäyttöai-kaan. Mittauslaitteen ohjausyksikköön voidaan asettaa tai ohjelmoida erilaisia strategioita, joilla mittausyksikkö tarkkailee rikotuslaitteen toimintaa, analysoi mittaustuloksia ja havaintoja, sekä hälyttää tai viestittää operaattorille.

5 Seuraavaksi esitettävien kuvioiden 3-6 kuvaajien vaaka-akselilla on aika [s], vasemman puoleisessa pystyakselissa on Piezo-anturin arvo [voltti] ja oikean puoleisessa pystyakselissa on paine [bar]. Lisäksi kuviossa 3 merkintä H tarkoittaa mennyttä aikaa ja F tarkoittaa tulevaa aikaa. Kuviossa 5 kuvaaja on katkaistu oikeassa reunassa, jotta kestoajaltaan hyvin erilaiset ilmiöt voi-10 daan esittää samassa kuvaajassa.

Kuviossa 3 on havainnollistettu iskuajan mittausta perustuen isku-laitteen toiminnasta aiheutuvien kiihtyvyyksien mittaamiseen. Kuviossa 3 on esitetty samassa kuviossa painesykinnän käyrä 25 sekä kiihtyvyysanturilta saatu kiihtyvyyskäyrä 26. Edelleen mittauslaitteen ohjausyksikköön kuuluu kel-15 lolaite, jonka käyntiä on esitetty kuviossa 3 pulssijonolla 27. Ohjausyksikkö voi olla prosessori, jonka systeemikello käy esimerkiksi 1-10 millisekunnin kello-jaksolla Lick, jota havainnollistaa kuviossa 6 suorakaidepulssien 70 nousevien reunojen välinen etäisyys 71. Systeemikellon kellojakso ttjCk voidaan määrittää esimerkiksi kiteen tai oskillaattorin avulla. Kuviosta 3 nähdään painesykinnän 20 käyrän 25 ja kiihtyvyyskäyrän 26 perusteella, että iskulaite on toiminnassa ja sillä annetaan iskusarja. Lisäksi nähdään käyristä 25 ja 26 selvästi iskulaitteen työkierto. Mittauslaitteen ohjausyksikköön voidaan asettaa ennalta kiihtyvyyden raja-arvo eli liipaisutaso 28, jonka ylittävät kiihtyvyydet Hipaisevat iskujak-son tunnistuksen. Kun ohjausyksikkö tunnistaa liipaisutason 28 ylittävän kiihty-25 vyyden, se tulkitsee iskulaitteen olevan toiminnassa ja aloittaa kellojaksojen laskennan iskujakson iskuajan määrittämiseksi. Kellojaksoja lasketaan niin 0 kauan, kunnes iskulaitteen pysäytys tunnistetaan.

CM

^ Iskulaitteen toiminnan päättyminen havaitaan siitä, että liipaisutasoa ° 28 ylittävää kiihtyvyyttä ei enää tunnisteta. Mittaustarkkuuden parantamiseksi ° 30 pyritään iskusarjan päättymishetki määrittämään tarkasti. Niinpä ohjausyksik- £ köön voi olla määritetty ensimmäinen pysäytysaika tst0pi, jonka pituus on aina tj· suurempi kuin iskulaitteen työkierron kestoaika. Tyypillisesti iskulaitteen työ- 2 kierron kestoaika on välillä 20 - 200 ms eli iskutaajuus on tällöin 5-50 Hz.

o Iskulaitteesta riippuen iskutaajuus voi toki olla suurempikin. Kun ohjausyksikkö ^ 35 tunnistaa liipaisutason 28 ylittävän värähtelyn, se aloittaa pysäytysajan tst0pi laskennan liipaisun alkuhetkestä. Mikäli uusi liipaisutason 28 ylittävä värähtely 10 tunnistetaan ennen kuin pysäytysaika tstoPi on kulunut loppuun, jatketaan isku-ajan laskentaa keskeytyksettä ja siirretään pysäytysajan tstoPi laskenta alkamaan uuden liipaisun alkuhetkestä. Pysäytysajan tstoPi siirtämistä seuraavan liipaisun alkuhetkeen on havainnollistettu kuviossa 3 nuolilla 31.

5 Kuviosta 4 nähdään painekäyrää 25 ja kiihtyvyyskäyrää 26 tarkaste lemalla iskulaitteen erään iskujakson kolme viimeistä työkiertoa, joiden jälkeen iskulaite on pysäytetty. Pysäytysajan tstopi laskenta on aloitettu ajanhetkestä 32, jolloin viimeisin liipaisutason 28 ylittävä kiihtyvyys on tunnistettu. Kun uutta liipaisutason 28 ylittävää kiihtyvyyttä ei tunnisteta pysäytysajan tst0pi kuluessa, 10 ohjausyksikkö tulkitsee iskujakson päättyneeksi. Sen jälkeen ohjausyksikkö määrittää viimeisintä liipaisuhetkeä 32 seuraavan kellojakson 33 ja lisää aika-laskuriin 34 siihen saakka kertyneet kellojaksot 35. Tämän järjestelyn ansiosta iskujakson päättymishetki voidaan määrittää kellolaitteen yhden kellojakson tarkkuudella. Iskujakson päättymisestä alkaa iskutauko, joka tauon pituuden 15 perusteella määritetään joko taukojaksoksi tai pysäytysjaksoksi.

Rikotusvasaran käyttöä tarkasteltaessa erityisenä kiinnostuksen kohteena on ns. vasaratyöaika, joka koostuu iskujaksojen ja taukojaksojen kestoajoista tarkasteluvälillä. Kaikki muu aika koostuu pysäytysjaksoista ja on täten pysäytysaikaa.

20 Kuviossa 5 on havainnollistettu painekäyrää 25 ja kiihtyvyyskäyrää 26 tarkastelemalla iskujakson IJ päättymisen ja iskutauon IT alkamisen tunnistaminen. Lisäksi kuviossa 5 on havainnollistettu iskutauon IT jaottelua lyhyemmän kestoajan taukojaksoksi TJ ja pidemmän kestoajan pysäytysjaksoksi PJ. Kun uutta iskua ei tunnisteta ensimmäisen pysäytysajan tstopi kuluessa, 25 iskujakso IJ tulkitaan päättyneeksi viimeistä iskua seuraavaan kellojaksoon. Samasta ajanhetkestä alkaa iskutauko IT. Kun seuraava liipaisutason 28 ylittä-5 vä kiihtyvyys tunnistetaan, siitä ajanhetkestä alkaa uusi iskujakso IJ. Edelleen

(M

^ nähdään kuviosta toinen pysäytysaika tetoP2, jonka laskenta alkaa samalla het- ° kellä kuin ensimmäisen pysäytysajan tstopi laskenta. Jos uutta iskua ei tunnis- ° 30 teta toisen pysäytysajan tst0p2 kuluessa, iskutauko tulkitaan pysäytysjaksoksi | PJ. Mikäli isku tunnistetaan ennen kuin ennalta asetettu toinen pysäytysaika ^ tstOp2 0n kulunut loppuun, tulkitaan iskutauko IT taukojaksoksi TJ. Mainittakoon, I'- g että pysäytysaikoja voidaan laskea yhdessä ja samassa aikalaskurissa tai o vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kahta tai useampaa aikalaskuria.

(M

11

Kuviossa 5 on esitetty värähtelyn liipaisutaso 28 sekä painesignaa-lin liipaisutaso 70. Iskujaksojen IJ ja iskutaukojen IT tunnistaminen voi tapahtua joko värähtelyä tai painetta tai niitä kumpaakin monitoroimalla.

Kuviossa 6 on esitetty vielä selvyyden vuoksi eräitä kuvioissa 3-5 5 esitettyjä käsitteitä.

Kuviossa 7 on esitetty eräs hydraulijärjestelmä rikotusvasaran isku-laitteen 4 käyttämiseksi. Pumpulla 50, joka sijaitsee työkoneessa 2, muodostetaan hydraulipaine, joka johdetaan letkujen tai vastaavien kanavien avulla puomissa sijaitsevalle rikotusvasaralle 1. Rikotusvasarassa 1 on syöttökana-10 vaan 7, joka johtaa hydraulinesteen iskulaitteen 4 ensimmäiseen työpaineillaan 51a ja toiseen työpainetilaan 51b. Venttiilin 52 avulla voidaan vaikuttaa toisessa työpainetilassa 51b vaikuttavaan paineeseen niin, että saadaan aikaan iskuelementin 53 liike iskusuunnassa B. Kuvion mukaisessa tilanteessa venttiili 52 ohjaa paineväliaineen toisesta työpainetilasta 51b poistolinjaan 8 ja 15 edelleen tankkiin 54. Tällöin ensimmäisessä työpainetilassa 51a vaikuttava paine siirtää iskuelementtiä 53 paluusuunnassa A. Venttiilin 52 liikkeitä ohjataan ohjauspainekanaviin 55 vaikuttavien paineiden avulla. Venttiili 52 ja is-kuelementti 53 jatkavat edestakaista liikettä niin kauan kuin paineväliainetta syötetään syöttökanavaan 7. Suoraan iskulaitteen 4 runkoon 56 tai sen ympä-20 rille sovitettuun ei-esitettyyn suojakoteloon voi olla sovitettu kiihtyvyysanturi 11 tai jännityksiä mittaava anturi. Vaihtoehtoisesti voidaan syöttökanavan 7 painetta mitata rikotusvasaraan 1 sovitetun paineanturin 12 avulla. Antureilta 11 ja 12 saatuja mittaustuloksia voidaan soveltaa jollakin edellä esitetyllä tavalla is-kujakson ja taukojakson mittauksen aloituksen ja lopetuksen liipaisuun. Vielä 25 on mahdollista mitata ensimmäisen liikeanturin 57 avulla iskuelementin 53 liikettä ja toisen liikeanturin 58 venttiilin 52 liikettä. Liikeantureilta 57 ja 58 saa-5 dun mittaustiedon perusteella voidaan tunnistaa iskulaitteen 4 olevan toimin-

<M

^ nassa. Tällöin voidaan myös tunnistaa iskujakson alkamishetki iskuajan las- ° kentaa varten. Edelleen, mikäli antureilta 57 ja 58 ei saada tunnistustietoa, ° 30 voidaan tulkita, että iskujakso on päättynyt. Tällöin voidaan soveltaa iskujakson | laskennan keskeyttämisessä ja taukojakson laskennassa vastaavaa järjestelyä ^ kuin kuvioiden 3, 4, 5 ja 6 yhteydessä on selitetty.

Is" 2 Kuviossa 8 on esitetty voimakkaasti yksinkertaistettuna rikotus- o vasara 1 ja sen yhteydessä oleva mittauslaite 10. Mittauslaite 10 voi olla itse- ^ 35 näinen laite, joka voi olla kiinnitetty rikotusvasaran 1 suojakoteloon 9 tai kiinni- tyskappaleeseen 59. Itsenäinen mittauslaite 10 ei ole millään tavoin riippuvai- 12 nen työkoneesta. Mittauslaitteen 10 anturi 11 voi olla kiinnitetty iskulaitteen 4 runkoon 56 ja mittaustulokset voidaan välittää anturilta 11 ohjausyksikölle 60 langallisesti tai langattomasti.

Kuviossa 9 on esitetty eräs mittauslaite 10, jossa anturi 11 on integ-5 roitu osaksi ohjausyksikköä 60. Ohjausyksikössä 60 on lisäksi kellolaite 61 ja aikalaskuri 62. Edelleen voi ohjausyksikössä 60 olla ilmaisinyksikkö 63, joka voi käsittää yhden tai useamman led-lampun 64 käyttömäärän ilmaisemista varten. Vielä voi ohjausyksikkö 60 käsittää tietoliikenneyksikön 65, jonka avulla ohjausyksikkö 60 voi välittää tietoa jonkin ulkopuolisen yksikön 15 kanssa lan-10 gallisesti tai langattomasti.

Kuviossa 10 on vielä havainnollistettu iskujaksojen käsittelyä kestoaikojen perusteella. Iskujaksojen kestoaikojen mittausta ja saatuja mittaustuloksia voidaan nimittäin hyödyntää muullakin tavoin kuin edellä on esitetty. Iskulaitteen toimintaa voidaan tarkastella ennalta määritellyn tarkasteluajan, jon-15 ka aikana tunnistetaan useita iskujaksoja ja saadaan kunkin yksittäisen isku-sarjan kestoaika. Iskujaksot voidaan lisäksi jaotella niiden kestoaikojen perusteella. Perusteet jaottelulle voivat olla esimerkiksi seuraavat: kestoaika alle ti sekuntia; kestoaika vähintään ti sekuntia mutta alle t2 sekuntia; kestoaika vähintään t2 sekuntia mutta alle t3 sekuntia; ja kestoaika vähintään t3 sekuntia. 20 Ryhmittelyn avulla saadaan arvokasta lisätietoa esimerkiksi rikotusvasaran käyttötavasta. Tätä tietoa analysoimalla voidaan valita sopiva rikkomislaite kuhunkin tehtävään ja voidaan havaita operaattorin väärä työtekniikka. Edelleen on mahdollista määrittää huoltotarve analysoidun tiedon perusteella. Mikäli laitteen tarkasteluaikana on paljon erittäin lyhyitä tai erittäin pitkiä iskujaksoja, 25 voidaan laite toimittaa ennen aikaisesti huoltoon, vaikka muut huoltokriteerit eivät vielä olisikaan täyttyneet.

5 Mainittakoon, että kellolaitteena voidaan käyttää mitä tahansa tar-

(M

^ koitukseen soveltuvaa sähköistä ajanmittauslaitetta, joka käy määritellyllä kel- ° lojaksolla ja jonka kellojaksoja voidaan lisätä sähköiseen aikalaskuriin. Kellolai- ° 30 te voi olla prosessorin yhteydessä oleva kide tai oskillaattori. Edelleen voi kel- | lolaite olla elektroninen integroitu piiri tai se voi olla toteutettu ohjelmallisesti tai ^ jollain muulla tavoin. Yksi kellolaite voi olla sovitettu laskemaan sekä iskuaikaa

Is" 2 että taukoaikaa tai vaihtoehtoisesti kellolaitteita voi olla useampia. Samoin voi o aikalaskureita olla yksi tai useampia.

™ 35 Tässä hakemuksessa esitettyjä mittausprosesseja ja mittaustulos ten analysointia voidaan saada aikaan suorittamalla mittauslaitteen ohjausyk- 13 sikössä, kallionrikkomislaitteen ohjausyksikössä tai jossain muussa ohjausyksikössä ohjelmistotuote. Ohjelmistotuote voi olla tallennettu muistivälineeseen kuten esimerkiksi muistitikulle, muistilevykkeelle, palvelimelle tai vastaavalle.

Joissain tapauksissa tässä hakemuksessa esitettyjä piirteitä voi-5 daan käyttää sellaisenaan, muista piirteistä huolimatta. Toisaalta tässä hakemuksessa esitettyjä piirteitä voidaan tarvittaessa yhdistellä erilaisten kombinaatioiden muodostamiseksi.

Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella patentti-10 vaatimusten puitteissa.

δ

CM

ih o o

X

cc

CL

CO

CD

05

O

CM

Claims

14

1. Menetelmä rikotusvasaran käyttömäärän määrittämiseksi, joka ri-kotusvasara (1) käsittää iskulaitteen (4) iskupulssien muodostamiseksi ja jossa menetelmässä: 5 mitataan ainakin yhden anturin (11) avulla iskulaitteen (4) toiminnas ta aiheutuvaa ainakin yhtä fysikaalista ilmiötä; välitetään anturilta (11) saadut mittaustulokset ainakin yhdelle ohjausyksikölle (60), joka käsittää ainakin yhden kellolaitteen (61); tunnistetaan ohjausyksikössä (60) mittaustulosten perusteella isku- 10 laitteen (4) työkierto ja iskujaksot (IJ) sekä määritetään kellolaitteen (61) avulla kestoaika iskujaksoille (IJ); ja lasketaan ohjausyksikön (60) laskurissa iskujaksojen (IJ) kestoajat kumulatiivisesti yhteen, jolloin saadaan kokonaisiskuaika; tunnettu siitä, että 15 tunnistetaan iskujaksojen (IJ) välissä olevat iskutauot (IT) ja tarkkail laan niiden kestoa; sekä tunnistetaan iskutauot (IT), joiden kestoaika on ennalta määritettyä aikarajaa (tst0p2) pienempi ja huomioidaan ne osana käyttömäärää.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 20 että lasketaan ennalta määritettyä aikarajaa (tst0P2) lyhyemmän kestoajan omaavien iskutaukojen (IT) kestoajat kumulatiivisesti yhteen kokonaistauko-ajan määrittämiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 25 että määritetään rikotusvasaran käyttöaika laskemalla yhteen kokonais- δ iskuaika ja kokonaistaukoaika. CM J l0

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, s että 30 tunnistetaan mittaustulosten perusteella iskujakson (IJ) alkamishetki £ ja päättymishetki; ^ aloitetaan iskutauon (IT) kestoajan laskenta havaitusta iskujakson S (IJ) päättymishetkestä; O) § päätetään iskutauon (IT) kestoajan laskenta kun tunnistetaan uuden CM 35 iskujakson (IJ) alkamishetki; ja 15 lasketaan iskutauon (IT) kestoaikaa maksimissaan ennalta määritettyyn aikarajaan (tst0P2) saakka.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 5 tulkitaan kestoajaltaan ennalta määritetyn aikarajan (tst0P2) ylittävät iskutauot (IT) rikotusvasaran käytön pysäytysjaksoiksi (PJ), jolloin rikotus-vasaraan ei kohdistu olennaisesti lainkaan kuormituksia; ja jätetään nämä pysäytysjaksot (PJ) kokonaan huomioimatta rikotusvasaran käyttömäärän määrittämisessä.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tarkastellaan iskulaitteen toimintaa suhteessa ohjausyksikön (60) käsittämän kellolaitteen (61) käynnin kellojaksoihin (ttjCk); lisätään kellojaksoja (ttiCk) kumulatiivisesti aikalaskuriin (62) sen jäl-15 keen, kun mittaustuloksille ennalta asetettu ainakin yksi ensimmäinen kriteeri täyttyy; keskeytetään kellojaksojen (ttjCk) lisääminen aikalaskuriin (62), kun ennalta määritetty toinen kriteeri täyttyy; ja jatketaan kellojaksojen (ttiCk) lisäämistä aikalaskuriin (62), kun en-20 simmäinen kriteeri jälleen täyttyy.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitataan kiihtyvyysanturilla (11) iskulaitteen (4) toiminnasta aiheutuvia värähtelyjä; 25 tarkastellaan mittaustuloksia suhteessa ohjausyksikön (60) käsittä män kellolaitteen (61) käynnin kellojaksoihin (ttjCk); o lasketaan kellojaksoja (ttiCk), kun mittaustuloksen arvo ylittää ennalta cv ^ määritetyn liipaisutason (28); ° keskeytetään kellojaksojen (ttjCk) laskenta sen jälkeen, kun liipaisu- ° 30 tason (28) ylityksestä on kulunut ennalta määritetty pysäytysaika (tstopi) ilman | uutta liipaisutason (28) ylitystä; ^ määritetään viimeisin liipaisutason (28) ylitys ja määritetään iskujak in g son (IJ) päättymishetkeksi sitä seuraava kellojakso (ttiCk); ja o lisätään aikalaskuriin (62) iskujakson alkamishetken ja päättymis- ^ 35 hetken väliset kellojaksot (35). 16

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1 - 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitataan rikotusvasaraan (1) sijoitetulla paineanturilla (12) iskulait-teelle (4) paineväliainepiirissä vaikuttavan paineväliaineen painetta; 5 havaitaan iskulaitteen (4) työkierron aiheuttama painesykintä (25) iskujakson (IJ) aikana; määritetään painesykinnän perusteella iskujakson (IJ) alkamishetki ja iskujakson (IJ) päättymishetki; ja käytetään iskujakson (IJ) alkamishetkeä ja päättymishetkeä iskujak-10 son (IJ) ja iskutauon (IT) määrittämiseen.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että verrataan aikalaskuriin (62) kertynyttä iskuaikaa ennalta määritettyyn ainakin yhteen iskuajan raja-arvoon ja ilmaistaan raja-arvon ylitys.

10. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että verrataan aikalaskuriin (62) kertynyttä käyttöaikaa ennalta määritettyyn ainakin yhteen käyttöajan raja-arvoon ja ilmaistaan raja-arvon ylitys.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että verrataan aikalaskuriin (62) kertynyttä taukoaikaa ennalta määritettyyn ainakin yhteen taukoajan raja-arvoon ja ilmaistaan raja-arvon ylitys.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 25 tarkastellaan rikotusvasaran (1) toimintaa seuranta-aikana ja tunnis tetaan useita iskujaksoja (IJ) ja kunkin iskujakson kestoaika; sekä o käytetään käyttömäärän määrittämisen yhtenä lisäkriteerinä iskujak- <M ^ sojen (IJ) kestoaikojen jakautumista.

° 13. Rikotusvasara, joka käsittää: 't ° 30 kiinnitysvälineet rikotusvasaran (1) kiinnittämiseksi irrotettavasti pe- | ruskoneen puomiin; ^ iskulaitteen (4) iskupulssien muodostamiseksi; I'-- g työkalun (6), joka on sovitettu vastaanottamaan iskupulssit ja välit- o tämään ne rikottavaan materiaaliin (5); ja ^ 35 ainakin yhden mittauslaitteen (10) rikotusvasaran (1) käyttömäärän määrittämiseksi, joka mittauslaite (10) käsittää ainakin yhden anturin (11) isku- 17 laitteen (4) työkierrosta aiheutuvan ainakin yhden fysikaalisen ilmiön mittaamiseksi, ainakin yhden ohjausyksikön (60) mittaustulosten käsittelemiseksi ja käyttömäärään määrittämiseksi, sekä edelleen ainakin yhden laskurin, johon käyttömäärää kuvaavat arvot ovat kumulatiivisesti lisättävissä; 5 ja joka mittauslaite (10) on sovitettu tunnistamaan anturilta (11) saa tujen mittaustulosten perusteella iskulaitteen (4) iskujakson (IJ) alkamisen ja päättymisen ja on sovitettu laskemaan niiden perusteella iskujakson kestoaikaa; tunnettu siitä, 10 että mittauslaite (10) on kiinnitetty rikotusvasaraan (1), jolloin se on peruskoneen suhteen erillinen riippumaton laite; että mittauslaite (10) on lisäksi sovitettu tunnistamaan iskujaksojen (IJ) välissä olevat iskutauot (IT) ja tarkkailemaan niiden kestoa; ja että mittauslaite (10) on sovitettu tunnistamaan ja huomioimaan is- 15 kutauot (IT), joiden kestoaika on ennalta määritettyä aikarajaa (tst0p2) pienempi.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen rikotusvasara, tunnettu siitä, että mittauslaitteen (10) ohjausyksikköön (60) on asetettavissa halutun pituinen aikaraja (tst0P2) iskutauoille (IT).

15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen rikotusvasara, tun nettu siitä, että anturi on kiihtyvyysanturi (11); ja että kiihtyvyysanturi (11) on kiinnitetty iskulaitteen (4) runkoon (56) iskulaitteen työkierrosta aiheutuvien värähtelyjen mittaamiseksi.

16. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen rikotusvasara, tun nettu siitä, 5 että anturi on kiihtyvyysanturi (11), joka on sovitettu mittaamaan is- (M ^ kulaitteen työkierrosta aiheutuvia värähtelyjä; ° että iskulaitteen (4) ympärillä on ainakin yksi suojakotelo (9); ja ° 30 että kiihtyvyysanturi (11) on kiinnitetty suojakoteloon (9).

17. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen rikotusvasara, tun- n e 11 u siitä, g että iskulaite (4) on hydraulitoiminen; o että anturi on paineanturi (12), joka on sovitettu mittaamaan iskulait- ^ 35 teen toiminnasta aiheutuvaa painesykintää (25) iskulaitteen paineväliainepiiris- sä; ja 18 että paineanturi (12) on sovitettu rikotusvasaraan (1).

18. Rikotusvasaran käyttömäärän mittauslaite, joka käsittää: ainakin yhden anturin (11, 12, 57, 58), jolla rikotusvasaraan (1) kuuluvan iskulaitteen (4) toiminnasta aiheutuva ainakin yksi fysikaalinen ilmiö on 5 mitattavissa; ainakin yhden ohjausyksikön (60) anturilta saatujen mittaustulosten käsittelemiseksi ja käyttömäärän määrittämiseksi; ja joka ohjausyksikkö (60) käsittää ainakin yhden kellolaitteen (61) ja ainakin yhden aikalaskurin (62); 10 ja joka ohjausyksikkö (60) on sovitettu tunnistamaan mittaustulosten perusteella iskulaitteen (4) iskujaksojen alkamisen ja päättymisen sekä määrittämään kunkin iskujakson (IJ) kestoajan; ja joka ohjausyksikkö (60) on sovitettu lisäämään iskujaksojen (IJ) kestoajat kumulatiivisesti aikalaskuriin (62). 15 tunnettu siitä, että ohjausyksikkö (60) on lisäksi sovitettu tunnistamaan iskujaksojen (IJ) välissä olevat iskutauot (IT) ja tarkkailemaan niiden kestoa; ja että ohjausyksikkö (60) on sovitettu tunnistamaan ja huomioimaan iskutauot (IT), joiden kestoaika on ennalta määritettyä aikarajaa (tst0p2) pie-20 nempi. δ (M i tn o sj- o X Χ CL Sj- h-· CO CD O) o o (M 19