FI121963B - Jauhin - Google Patents

Description

Jauhin

Keksinnön tausta

Keksinnön kohteena on jauhin kuitumaisen materiaalin jauhamiseksi, joka jauhin käsittää ainakin yhden ensimmäisen jauhinelementin ja ainakin 5 yhden toisen jauhinelementin, joka toinen jauhinelementti on sovitettu ensimmäisen jauhinelementin ympärille siten, että ensimmäisellä jauhinelementillä ja toisella jauhinelementillä on yhteinen keskiakseli ja että ensimmäisen jauhinelementin ja toisen jauhinelementin välissä on jauhintila ja että ensimmäinen jauhinelementti ja/tai toinen jauhinelementti on sovitettu pyörimään maini-10 tun keskiakselin ympäri ja että jauhinelementeissä on jauhinpinnat, joissa on aukkoja, joiden kautta jauhettava kuitupitoinen materiaali syötetään jauhinti-laan tai joiden kautta jauhettu kuitupitoinen materiaali poistuu jauhintilasta.

Kuitumaisen materiaalin käsittelyyn tarkoitetut jauhimet käsittävät tyypillisesti kaksi, mutta mahdollisesti myös useampia olennaisesti vastakkain 15 sijoitettuja jauhinelementtejä, joiden välissä olevaan jauhintilaan tai jauhinra-koon jauhettava kuitumainen materiaali syötetään. Jauhinelementeistä ainakin yksi on sovitettu liikkumaan vastakkaisen jauhinelementin suhteen. Liikkuvaa, tyypillisesti akselinsa ympäri pyörivää jauhinelementtiä voidaan kutsua myös roottoriksi ja kiinteää jauhinelementtiä voidaan kutsua myös staattoriksi. Jau-20 hinelementeissä on varsinaisen jauhatuksen suorittavat jauhinpinnat, jotka voivat muodostua yhdestä yhtenäisestä rakenteesta tai jotka voivat muodostua useammasta toistensa viereen sovitetuista jauhinpintasegmenteistä tai te-räsegmenteistä, jolloin yksittäisten jauhinpintasegmenttien jauhinpinnat yhdessä muodostavat kokonaisen yhtenäisen jauhinpinnan.

25 Jauhintila on tilavuus, joka muodostuu roottorin ja staattorin jauhin- ^ pintojen väliin ja jossa jauhaminen tapahtuu. Jauhaminen tapahtuu jauhinpin- ^ tojen keskinäisen puristuksen ja liikkeen kautta jauhinpintojen ja jauhettavan ''ί 9 materiaalin välisten kitkavoimien vaikutuksesta ja toisaalta jauhettavaan mateet riaaliin syntyvien sisäisten kitkavoimien vaikutuksesta. Roottorin ja staattorin | 30 jauhinpintojen välilleen muodostama pinta-ala on jauhinala, jolla siis roottorin ja staattorin jauhinpintojen välinen jauhatus tapahtuu jauhintilassa. Roottorin ja g staattorin jauhinpintojen välinen lyhin etäisyys toisistaan jauhinalan alueella on § teräväli.

o «m Pyrittäessä tehostamaan jauhimien tuotantoa on tärkeää saada oh- 35 jattua jauhettava kuitumainen materiaali tehokkaasti vastakkaisten jauhinpintojen väliin. Samanaikaisesti on luonnollisesti tärkeää saada poistettua jo riittä- 2 västi jauhettua materiaalia pois jauhinpintojen välistä siten, että jo jauhettu materiaali ei tuki jauhinpintojen välistä jauhintilaa ja siten heikennä jauhimen tuotantoa. Esimerkiksi jauhinpinnoissa, joissa on teräharjoja ja teräuria siten, että kuitumainen materiaali jauhautuu vastakkaisten jauhinpintojen teräharjojen 5 välissä ja sekä jauhettava materiaali että jo jauhettu materiaali pääsevät siirtymään jauhinpinnalla teräharjojen välissä olevissa teräurissa, voidaan teräurien pohjalle sijoittaa erityisiä patoja. Padot pakottavat jauhettavaa materiaalia siirtymään pois urien pohjalta vastakkaisten jauhinpintojen väliin. Patojen vaikutus jää kuitenkin paikalliseksi eikä siten hyödynnä olennaisesti koko jauhinpinnan 10 aluetta. Lisäksi padot myös pienentävät jauhinpinnan hydraulista kapasiteettia merkittävästi.

EP-julkaisussa 0597860 B1 on esitetty eräs jauhin, jossa on olennaisesti lieriömäinen liikkuva jauhinelementti eli roottori ja sitä vasten toimivat staattorikengät eli kiinteät jauhinelementit, jotka staattorikengät yhdessä muo-15 dostavat jauhimen kiinteän jauhinpinnan. Julkaisussa esitetystä sovellutus-muodosta riippuen jauhimen kiinteä jauhinpinta sijoittuu roottorin sisäkehän tai ulkokehän puolelle, ulottuen osalle matkaa roottorin kehän suunnassa. Sekä roottorissa että staattorikengissä on niiden läpi ulottuvia aukkoja siten, että jauhettava kuitumainen materiaali voidaan syöttää roottorissa olevien aukkojen 20 kautta roottorin ja staattorikenkien väliin ja että jauhettu kuitumainen materiaali voi poistua roottorin ja staattorikenkien välistä staattorikengissä olevien aukkojen kautta. Julkaisussa esitettyyn jauhimeen kuuluu lisäksi erityiset virtausoh-jaimet, joiden avulla jauhettavaa kuitumaista materiaalia syötetään roottorin kehän suunnassa siten, että materiaalia syötetään roottorin pyörimissuunnas-25 sa katsottuna staattorikenkien etuosan kohdalle. Sekä roottorissa että staattorikengissä olevien niiden läpi ulottuvien aukkojen kautta saadaan jauhettavaa 5 materiaalia syötettyä roottorin ja staattorikenkien väliin ja jo jauhettua materi-

(M

^ aalia poistettua sieltä melko tehokkaasti. Julkaisussa esitetyssä jauhimessa ° jauhettavan materiaalin syötön tehokkuutta rajoittaa kuitenkin se, että jauhetta- ^ 30 vaa materiaalia syötetään hyvin pienelle alueelle eli ainoastaan staattori ken kill en etuosan kohdalle.

is. Myös US-julkaisussa 2741954 ja DE-julkaisussa 102004039986 on

CD

g esitetty eräitä jauhimia.

CD

o o

(M

3

Keksinnön lyhyt selostus Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uudentyyppinen ratkaisu jauhettavan kuitumaisen materiaalin syöttämiseksi jauhimen jauhinti-laan.

5 Keksinnön mukaiselle jauhimelle on tunnusomaista se, että jauhin käsittää ainakin yhden tukirakenteen, seinärakenteen, virtauksen ohjaimen, kanavan tai kanaviston jakamaan jauhin sen jauhinelementtien keskiakselin suunnassa ainakin kahteen syöttöalueeseen, joiden kautta jauhettava kuitupitoinen materiaali on syötettävissä jauhintilaan.

10 Jauhin kuitumaisen materiaalin jauhamiseksi käsittää ainakin yhden ensimmäisen jauhinelementin ja ainakin yhden toisen jauhinelementin, joka toinen jauhinelementti on sovitettu ensimmäisen jauhinelementin ympärille siten, että ensimmäisellä jauhinelementillä ja toisella jauhinelementillä on yhteinen keskiakseli ja että ensimmäisen jauhinelementin ja toisen jauhinelementin 15 välissä on jauhintila. Edelleen ensimmäinen jauhinelementti ja/tai toinen jauhinelementti on sovitettu pyörimään mainitun keskiakselin ympäri. Jauhinele-menteissä on edelleen jauhinpinnat, joissa on aukkoja, joiden kautta jauhettava kuitupitoinen materiaali syötetään jauhintilaan tai joiden kautta jauhettu kuitupitoinen materiaali poistuu jauhintilasta. Edelleen jauhin käsittää jauhinele-20 menttien keskiakselin suunnassa ainakin kaksi syöttöaluetta, joiden kautta jauhettava kuitupitoinen materiaali on syötettävissä jauhintilaan.

Kun jauhimessa on jauhinelementtien keskiakselin suunnassa ainakin kaksi syöttöaluetta, joiden kautta jauhettavaa kuitupitoista materiaalia voidaan syöttää jauhimen jauhintilaan, voidaan eri syöttöalueiden alueella syöttää 25 joko määrältään tai laadultaan toisistaan poikkeava määrä jauhettavaa materi-aalia jauhimen jauhintilaan. Vaihtoehtoisesti eri syöttöalueiden kautta voidaan o syöttää sama määrä laadultaan samaa jauhettavaa materiaalia, jolloin on ai- 4 kaisempaa helpompi saavuttaa jauhettavan materiaalin tasaisen syöttö koko 0 ^ jauhintilan pituudella.

(M

1 30 Kuvioiden lyhyt selostus

CL

Keksinnön eräitä sovellutusmuotoja selitetään tarkemmin oheisissa

CD

g piirustuksissa, joissa o kuvio 1 esittää kaavamaisesti sivusta katsottuna ja poikkileikattuna ^ erästä kartiojauhinta, 4 kuvio 2 esittää kaavamaisesti sivusta katsottuna ja poikkileikattuna erästä lieriöjauhinta, kuvio 3 esittää kaavamaisesti erästä kartiojauhimessa käytettävää syöttörunkoa, 5 kuvio 4 esittää kaavamaisesti erästä toista kartiojauhimessa käytet tävää syöttörunkoa ja kuvio 5 esittää kaavamaisesti erästä kuvion 3 tai 4 mukaiseen syöt-törunkoon sovitettavissa olevaa jauhinelementtiä.

Kuvioissa keksinnön eräitä suoritusmuotoja on esitetty selvyyden 10 vuoksi yksinkertaistettuna. Samankaltaiset osat on merkitty kuvioissa samoilla viitenumeroilla.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuviossa 1 on kaavamaisesti esitetty sivusta katsottuna ja poikkileikattuna eräs jauhin 1, jossa on runko 2. Kuvion 1 mukainen jauhin on kar-15 tiojauhin ja siinä on jauhimen rungon 2 sisäpuolelle järjestetty sisäpuoleltaan tai sisäosaltaan olennaisesti ontto kartiomainen pyörivä jauhinelementti 3 eli roottori 3, jossa on kartiomainen jauhinpinta 4. Jauhimessa 1 on edelleen kartiomainen kiinteä jauhinelementti 5 eli staattori 5, jossa on kartiomainen jauhinpinta 6. Kuvion 1 mukaisessa suoritusmuodossa staattori 5 on suoraan 20 kiinnitetty jauhimen 1 runkoon 2 ja roottori 3 on järjestetty staattorin 5 sisäpuolelle eli roottori 3 muodostaa kuvion 1 mukaisen jauhimen 1 ensimmäisen jau-hinelementin ja staattori 5 muodostaa kuvion 1 mukaisen jauhimen 1 toisen jauhinelementin, joilla on yhteinen keskiakseli 7 ja joiden väliin jää kartiomainen jauhintila 8. Roottorin 3 jauhinpinnassa 4 on aukkoja 9, joiden kautta jau-25 hettavaa kuitumaista materiaalia voidaan syöttää jauhintilaan 8 ja staattorin 5 ^ jauhinpinnassa 6 on aukkoja 10, joiden kautta jauhintilassa 8 jauhettu kuitu- ^ mainen materiaali voi poistua jauhintilasta 8. Kuvion 1 mukaisessa jauhimessa 9 1 on vielä esitetty jauhimen 1 akseli 11, jonka välityksellä jauhimen 1 roottoria cv 3 voidaan pyörittää roottorin 3 ja staattorin 5 yhteisen keskiakselin 7 ympäri £ 30 selvyyden vuoksi esittämättä jätetyn moottorin avulla.

Q_

Kuvion 1 mukaisen jauhimen 1 rungossa 2 on kaksi syöttöyhdettä cm 12, joiden kautta jauhettavaa kuitumaista materiaalia voidaan syöttää jauhi- § meen 1 nuolien A osoittamalla tavalla. Roottorin 3 molemmissa päissä on puo- o ^ lestaan syöttöaukot 13, joiden kautta jauhettavaa kuitumaista materiaalia voi- 35 daan syöttää jauhimen 1 roottorin 3 sisäpuolelle. Jauhettava materiaali siirtyy roottorin 3 jauhinpinnassa 4 olevien aukkojen 9 kautta roottorin 3 jauhinpinnan 5 4 ja staattorin 5 jauhinpinnan 6 väliseen jauhintilaan 8, jossa se jauhaantuu. Jauhautunut kuitumainen materiaali poistuu jauhintilasta 8 staattorin 5 jauhin-pinnassa 6 olevien aukkojen 10 kautta ja edelleen ulos jauhimesta 1 rungossa 2 olevan poistoyhteen 30 kautta nuolen B osoittamalla tavalla. Jauhimen 1 si-5 säpuolelle paksulla viivalla piirretyt nuolet C kuvaavat kaavamaisesti jauhettavan materiaalin virtausta jauhimessa 1.

Kuvion 1 mukaisen jauhimen 1 roottorissa 3 on siis roottorin 3 molemmissa päissä eli vastakkaisissa päissä syöttöaukot 13 jauhettavan materiaalin syöttämiseksi roottorin 3 sisäpuolelle. Kuvion 1 mukaisessa jauhimessa 1 10 roottori 3 käsittää siis ainakin kaksi syöttöaukkoa 13, jotka on sovitettu jau-hinelementtien keskiakselin 7 suunnassa katsottuna roottorin 3 vastakkaisiin päihin jauhettavan kuitumaisen materiaalin syöttämiseksi roottorin 3 sisäpuolelle ja edelleen roottorin 3 jauhinpinnassa 4 olevien aukkojen 9 kautta tai läpi jauhintilaan 8. Kuvion 1 mukaisessa suoritusmuodossa roottorin 3 sisäpuolinen 15 tilavuus on jaettu tukirakenteen 14 välityksellä kahteen osaan 15 ja 15’, jotka ovat toisiinsa yhteydessä yhdysaukkojen 16 välityksellä, jolloin roottoriin 3 syötettävää materiaalia voi siirtyä yhdysaukkojen 16 kautta tukirakenteen 14 puolelta toiselle, mikä mahdollistaa mainittuihin osiin 15 ja 15’ tulevien materiaalien sekoittumisen toisiinsa, mikä saattaa olla jauhatustuloksen kannalta edullista 20 esimerkiksi silloin, jos syöttöyhteiden 12 kautta tulevien jauhettavien materiaalin ominaisuudet tai syöttönopeudet poikkeavat toisistaan. Myös sellainen suoritusmuoto on mahdollinen, jossa tukirakenteessa 14 ei ole minkäänlaisia yh-dysaukkoja 16, jolloin roottorin 3 sisäpuoliset osat ovat täysin toisistaan erilliset, jolloin jauhettavaa materiaalia voidaan syöttää toisistaan erillisinä ja mah-25 dollisesti ominaisuuksiltaan poikkeavana, erityisesti tilavuusvirraltaan erikseen säädettävänä syöttövirtauksena.

5 Jauhinelementtien 1 keskiakselin 7 suunnassa katsottuna roottorin 3

(M

^ vastakkaisiin päihin eli roottorin 3 molempiin päihin sovitettujen syöttöä ukkojen ^ 13 ansiosta jauhettavaa materiaalia saadaan syötettyä roottorin 3 sisäpuolelle ^ 30 ja edelleen jauhintilaan 8 tehokkaasti ja tasaisesti, jolloin jauhimen tuotto voi- | daan pitää korkeana ja samanaikaisesti jauhetun materiaalin laatu on mahdol- i^. lista pitää tasaisena. Tällainen rakenne muodostaa yksinkertaisen ja kustan-

CD

g nuksiltaan edullisen rakenneratkaisun akselin suunnassa kahden määrältään o tai laadultaan erilaisen tai erillisen jauhettavan materiaalin syötön toteuttami- ^ 35 sen jauhimen roottorin sisällä oleviin osiin 15, 15’ eli syöttötiloihin 15, 15’ eli syöttöalueisiin 15, 15’.

6

Kuvion 1 mukaisessa suoritusmuodossa jauhinelementtien keskiak-selin 7 suunnassa katsottuna roottorin 3 vastakkaisiin päihin sovitettuja syöttö-aukkoja 13 on siis sovellettu tilanteessa, jossa jauhimen roottori on järjestetty jauhimen staattorin sisäpuolelle, mutta kyseistä ratkaisua voitaisiin käyttää 5 myös sellaisessa jauhimessa, jossa jauhimen staattori on järjestetty jauhimen roottorin 3 sisäpuolelle, jolloin jauhimen staattori muodostaisi ensimmäisen jauhinelementin ja jauhimen roottori muodostaisi toisen jauhinelementin.

Edelleen kuvion 1 mukaisessa suoritusmuodossa jauhimen kes-kiakselin 7 suunnassa katsottuna roottorin 3 vastakkaisiin päihin sovitettuja 10 syöttöaukkoja 13 on siis sovellettu kartiojauhimessa, mutta kaikkea edellä esitettyä voidaan soveltaa myös lieriöjauhimissa eli jauhimissa, joissa sekä pyörivä jauhinelementti eli roottori ja siinä oleva jauhinpinta että kiinteä jauhinele-mentti eli staattori ja siinä oleva jauhinpinta ovat lieriön muotoisia, jolloin roottorin ja staattorin väliin jäävä jauhintila on lieriön muotoinen.

15 Jauhimen staattorin tai roottorin jauhinpinta voi muodostua yhdestä yhtenäisestä rakenteesta tai se voi muodostua useista toistensa viereen sovitetuista jauhinpintasegmenteistä, jolloin yksittäisten jauhinpintasegmenttien jauhinpinnat yhdessä muodostavat kokonaisen yhtenäisen jauhinpinnan. Jau-hinpinnat voivat käsittää erityisiä teräharjoja eli harjoja ja niiden välissä olevia 20 teräuria eli uria, jolloin kuitumainen materiaali jauhautuu vastakkaisten jauhin-pintojen teräharjojen välissä ja sekä jauhettava materiaali että jo jauhettu materiaali pääsevät siirtymään jauhinpinnalla teräharjojen välissä olevissa terä-urissa. Toisaalta jauhinpinta voi käsittää kohoumia ja kohoumien välisiä syvennyksiä. Jauhinpintojen teräharjat ja teräurat tai jauhinpintojen kohoumat ja 25 syvennykset voidaan muodostaa jauhinterän perusaineesta tai erillisestä ai-neesta. Kohoumat voidaan muodostaa esimerkiksi keraamisista griteistä, jotka o on kiinnitetty ennestään tunnetuilla menetelmillä jauhinpintaan. Jauhinpinnat 4 eli teräpinnat voidaan muodostaa myös erillisistä vierekkäin tai välimatkan pää- ^ hän toisistaan järjestettävistä jauhinpinnaksi kiinnitettävistä lamelleista. Jau- ^ 30 hinpinta voi myös käsittää hyvin suuren määrän pieniä kohoumia ja niiden väli-

X

£ siä syvennyksiä, jolloin jauhin toimii hiontaperiaatteella.

Kuviossa 2 on esitetty hyvin kaavamaisesti esimerkinomaisesti si-^ vusta katsottuna ja poikkileikattuna eräs toinen jauhin 1. Kuvion 2 mukainen 05 § jauhin on lieriöjauhin ja siinä on lieriömäinen, akselin 11 välityksellä pyöritettä- 35 vä jauhinelementti 3 eli roottori 3, jossa on lieriömäinen jauhinpinta 4 sekä lieriömäinen kiinteä jauhinelementti 5 eli staattori 5, jossa on lieriömäinen jauhin- 7 pinta 6. Selvyyden vuoksi akselia 11 pyörittävää moottoria ei ole esitetty kuviossa 2. Kuvion 2 mukaisessa suoritusmuodossa roottori 3 on järjestetty staat-torin 5 sisäpuolelle eli roottori 3 muodostaa jauhimen ensimmäisen jauhinele-mentin ja staattori 4 muodostaa jauhimen toisen jauhinelementin ja niillä on 5 yhteinen, jauhimen 1 akselin 11 keskikohtaa pitkin kulkeva keskiakseli. Roottorin 3 jauhinpinta 4 ja staattorin 5 jauhinpinta 6 on järjestetty etäisyyden päähän toisistaan siten, että niiden väliin jää lieriömäinen jauhintila 8. Roottorin 3 jau-hinpinnassa 4 on aukkoja 9, joiden kautta jauhettavaa kuitumaista materiaalia syötetään jauhintilaan 8 ja staattorin 5 jauhinpinnassa 6 on aukkoja 10, joiden 10 kautta jauhintilassa 8 jauhautunut kuitumainen materiaali poistuu jauhintilasta 8.

Kuvion 2 mukaisen jauhimen 1 roottorin 3 molemmissa päissä eli vastakkaisissa päissä on puolestaan roottorin 3 syöttöaukot 13, joiden kautta jauhettavaa kuitumaista materiaalia voidaan syöttää jauhimen 1 roottorin 3 si-15 säpuolelle. Jauhettava materiaali siirtyy roottorin 3 jauhinpinnassa 4 olevien aukkojen 9 kautta jauhintilaan 8, jossa se jauhaantuu. Jauhautunut kuitumainen materiaali poistuu jauhintilasta 8 staattorin 5 jauhinpinnassa 6 olevien aukkojen 10 kautta ja edelleen ulos jauhimesta 1.

Kuvion 2 mukaisen jauhimen 1 roottorissa 3 on siis roottorin 3 mo-20 lemmissa päissä eli vastakkaisissa päissä syöttöaukkoja 13 jauhettavan materiaalin syöttämiseksi roottorin 3 sisäpuolelle. Kuvion 2 mukaisessa jauhimessa 1 roottori 3 käsittää siis ainakin kaksi syöttöaukkoa 13, jotka on sijoitettu jau-hinelementtien keskiakselin suunnassa katsottuna roottorin 3 vastakkaisiin päihin jauhettavan kuitumaisen materiaalin syöttämiseksi roottorin 3 sisäpuolelle 25 ja edelleen roottorin 3 jauhinpinnassa 4 olevien aukkojen 9 kautta tai läpi jauhintilaan 8.

5 Kuvion 2 mukaisessa jauhimessa on edelleen esitetty roottorin 3 si- c\j säpuolella olevia väliseinärakenteita 17, jotka jakavat jauhimen roottorin 3 si-^ säpuolisen tilan ainakin roottorin 3 kehällä jauhinelementtien keskiakselin ^ 30 suunnassa toisistaan erillisiin, yleisesti viitemerkinnällä 18 viitattuihin syöttö- | alueisiin 18, kuviossa 2 neljään syöttöalueeseen 18, 18’, 18”, 18”’ sekä toisista taan erillisiin roottorin sisäpuolisiin, yleisesti viitemerkinnällä 19 viitattuihin syöt- co g tökanaviin 19 siten, että kukin syöttökanava 19, 19’, 19”, 19’” ohjaa jauhetta- o vaa materiaalia tiettyyn sitä vastaavaan syöttöalueeseen 18, 18’, 18”, 18’”.

^ 35 Kuvion 2 yläosassa olevat syöttöaukot 13 vastaavat käytännössä syöttö- kanavia 19 ja 19’”, jotka ohjaavat roottoriin 3 syötettävää jauhettavaa materi- 8 aalia lähimpänä roottorin 3 päitä oleviin syöttöalueisiin 18 ja 18”’. Ohjaamalla kunkin syöttökanavan 19, 19’, 19”, 19’” kautta kuhunkin syöttöalueeseen 18, 18’, 18”, 18’” sama määrä jauhettavaa materiaalia voidaan varmistaa jauhettavan materiaalin tasainen syöttö koko jauhintilassa jauhinelementtien yhteisen 5 keskiakselin suunnassa eli siis samalla koko jauhinalan alueelle. Toisaalta on myös mahdollista syöttää eri syöttökanavien kautta toisistaan poikkeava määrä jauhettavaa materiaalia eri syöttöalueille. Tällaista ratkaisua voidaan käyttää esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, missä jauhetun materiaalin halutaan muodostavan eri tavalla jauhettujen materiaaliosuuksien muodostaman seok-10 sen, jolloin jauhimen staattorin ja roottorin jauhinpinnat voidaan jauhimen eri syöttöalueiden kohdalla muodostaa siten, että ne aikaansaavat toisistaan poikkeavan jauhatustuloksen.

Kuvion 2 mukaisessa sovellutusmuodossa roottorin 3 sisäpuolisen tilan jakaminen väliseinärakenteilla 17 toisistaan erillisiin syöttöalueisiin 18 ja 15 niitä vastaaviin syöttökanaviin 19 on toteutettu lieriöjauhimessa mutta vastaavaa ratkaisua voidaan käyttää myös kartiojauhimissa. Kuvioiden 2 mukaisessa sovellutusmuodossa jauhimen roottori on järjestetty jauhimen staattorin sisäpuolelle, mutta kyseinen ratkaisu on mahdollista toteuttaa myös siten, että jauhimen staattori on järjestettynä jauhimen roottorin sisäpuolelle, jolloin staattori 20 muodostaa jauhimen ensimmäisen jauhinelementin ja roottori muodostaa jauhimen toisen jauhinelementin. Edelleen kuvion 1 mukainen ratkaisu muistuttaa kuvion 2 mukaista ratkaisua siten, että kuviossa 1 tukirakenne 14 muodostaa eräänlaisen väliseinärakenteen roottorin sisäpuolisen tilan jakamiseksi kahteen osaan eli syöttöalueeseen.

25 Kuvioiden 1 ja 2 esittämissä sovellutusmuodoissa jauhimen rootto riin on järjestetty jauhettavan materiaalin syöttö roottorin molemmista päistä. 5 Samaa ratkaisua voidaan kuitenkin käyttää roottorin sijaan myös jauhimen

CM

^ staattorissa, jolloin jauhimen staattori voidaan muodostaa edellä roottorin yh- ^ teydessä esitettyjen esimerkkien tapaisesti. Edelleen roottorin tai staattorin ^ 30 sisäisessä rakenteessa voidaan käyttää väliseinärakenteita 17 tai muita vas- | taavia rakenteita syöttöalueiden 18 ja syöttökanavien 19 muodostamiseksi sil- is. loinkin, kun jauhettavan materiaalin syöttö järjestetään roottorin tai staattorin

CD

g ainoastaan yhdestä päästä. Lisäksi on mahdollista järjestää jauhettavan matein riaalin syöttö jauhinelementin sisälle jauhinelementin molemmista päistä myös ^ 35 silloin, kun jauhimessa ei ole erityisiä seinämällä erotettuja syöttöalueita jau hinelementtien keskiakselin suunnassa. Tällöinkin jauhettava materiaali voi- 9 daan johtaa pääasiassa kahteen eri syöttöälueeseen jauhimen akselin tai jau-hinelementtien keskiakselin suunnassa ja säätää tällaisille näennäisille syöttö-alueille tapahtuvia virtauksia syöttövirtauksia säätämällä. Aluejaon selventämiseksi syöttötilaan voidaan jättää tilan osittaisesti jakavia seinämiä tai järjestää 5 virtaukselle ohjaimia, jotka ohjaavat virtauksia haluttuun syöttöalueeseen.

Kuviossa 3 on esitetty kaavamaisesti eräs syöttörunko 20, jota voidaan käyttää kartiojauhimessa jauhettavan materiaalin syöttämiseksi siten, että jauhettavaa materiaalia voidaan syöttää jauhinelementtien keskiakselin suunnassa toisistaan poikkeavina syöttövirtauksina jauhinelementin jauhinpin-10 nan läpi jauhintilaan. Kuviossa 4 on esitetty kaavamaisesti eräs toinen syöttö-runko 20, jota voidaan käyttää kartiojauhimessa jauhettavan materiaalin syöttämiseksi siten, että jauhettavaa materiaalia voidaan syöttää jauhinelementtien keskiakselin suunnassa toisistaan poikkeavina ja toisistaan erillisinä syöttövirtauksina jauhinelementin jauhinpinnan läpi jauhintilaan. Kuviossa 5 on esitetty 15 kaavamaisesti eräs jauhinpinnalla 22 varustettu jauhinelementti 21, jota voidaan käyttää kuvion 3 tai 4 mukaisen syöttörungon 20 yhteydessä. Kuvion 5 mukaisessa jauhinelementissä 21 on olennaisesti jauhinelementin 21 koko pituuden ylitse ulottuvat raot 26 muodostaen kyseisen jauhinelementin 21 jauhinpinnan 22 läpi ulottuvat aukot 26.

20 Toisistaan poikkeavilla syöttövirtauksilla tarkoitetaan yleisesti tässä selityksessä jauhettavan materiaalin syöttöä siten, että jauhinelementtien keskiakselin suunnassa olevien eri syöttöalueiden alueella jauhinelementin jauhinpinnan läpi syötettävän jauhettavan materiaalin syötön määrä eli virtaus-määrä tai jauhettavan materiaalin ominaisuudet poikkeavat toisistaan. Eri syöt-25 töalueiden alueella jauhinpinnan läpi syötettävät materiaalivirtaukset voivat kuitenkin eri syöttöalueiden reuna-alueilla tai syöttöalueilla jossakin määrin o sekoittua toisiinsa ennen materiaalivirtauksien siirtymistä jauhinpinnan aukko on ^ jen läpi jauhintilaan. Toisistaan erillisillä syöttövirtauksilla tarkoitetaan yleisesti ^ tässä selityksessä jauhettavan materiaalin syöttöä jauhinelementtien keskiak- ™ 30 selin suunnassa olevien eri syöttöalueiden alueella jauhinelementin jauhinpin- £ nan aukkojen läpi siten, että eri syöttöalueiden alueella jauhinpinnan läpi syö- tettävät materiaalivirtaukset eivät pääse sekoittumaan toisiinsa ennen materi-co g aalivirtauksien siirtymistä jauhinpinnan aukkojen läpi jauhintilaan.

o Kuvion 3 mukaisessa syöttörungossa 20 on runkorakenne 23 ja ™ 35 runkorakenteen 23 ulospäin suuntautuvalle puolelle sovitetut spiraalimaiset siivet 24. Spiraalimaisten siipien 24 pituutta ja keskinäistä etäisyyttä vaihtele- 10 maila kuvion 3 mukaiseen syöttörunkoon on muodostettu kolme mitoituksiltaan toisistaan poikkeavaa syöttökanavaa 19 eli siis syöttökanavat 19, 19’ ja 19”, joissa siipien 24 välimatka ja siipien 24 pituus poikkeaa toisistaan. Syöttö-kanavien 19 ominaisuuksia voidaan siis vaihdella siipien välimatkan ja pituu-5 den valinnalla. Syöttörungon 20 pituussuunnassa toisistaan poikkeavat syöttö-kanavat 19 aikaansaavat kolme vastaavaa syöttöaluetta 18, 18’ja 18”.

Syöttörunkoon 20 kuuluu edelleen päätykappaleet 25 ja 25’, joista kuviossa 3 katsottuna oikeanpuoleiseen päätykappaleeseen 25 on muodostettu kolme syöttöaukkoa 13, joiden kautta voidaan järjestää toisistaan erillinen 10 jauhettavan materiaalin syöttövirtaus kuhunkin vastaavaan syöttökanavaan 19, 19’ja 19”.

Kuvion 3 mukaista syöttörunkoa 20 voidaan hyödyntää jauhimessa 1 seuraavasti. Kuvion 5 mukainen jauhinelementti 21 voidaan kiinnittää syöttö-runkoon 20 esimerkiksi syöttörungon 20 päätykappaleisiin 25 ja syöttörunko 20 15 ja siihen kiinnitetty jauhinelementti 21 järjestetään pyörivästi jauhimeen, jolloin syöttörunko 20 ja siihen kiinnitetty jauhinelementti 21 yhdessä muodostavat jauhimen roottorin eli jauhimen pyörivän jauhinelementin. Kuvion 5 mukaisessa jauhinelementissä on aukot 26, jotka kyseisessä tapauksessa muodostavat roottorin jauhinpinnassa olevat aukot. Syöttörungon 20 ja jauhinelementin 21 20 yhdessä muodostama roottori sovitetaan jauhimeen siten, että jauhimen staat-tori tulee ympäröimään syöttörunkoa 20 ja siinä olevaa jauhinelementtiä 21. Tällöin päätykappaleessa 25 olevien syöttöaukkojen 13 kautta syötetään jauhettavaa materiaalia kuhunkin syöttökanavaan 19, 19’ja 19” ja jauhettava materiaali siirtyy kutakin syöttökanavaa 19, 19’ ja 19” vastaavan jauhimen syöttö-25 alueen 18, 18’ ja 18” alueella jauhinelementin 21 aukkojen 26 läpi jauhintilaan.

Kuvion 3 mukaista syöttörunkoa 20 voidaan hyödyntää jauhimessa 5 1 myös siten, että järjestetään syöttörunko 20 pyörivästi jauhimeen ja kiinnite-

(M

^ tään jauhinelementti 21 esimerkiksi päädyistään kuviossa 5 selvyyden vuoksi ° esittämättä jätettyjen laipparenkaiden avulla kiinteästi jauhimen runkoon, jolloin ^ 30 jauhinelementti 20 muodostaa jauhimen staattorin. Tällöin jauhimeen järjeste- | tään staattoria ympäröivä roottori, jolloin jauhinelementin 21 muodostama i^. staattori muodostaa jauhimen ensimmäisen jauhinelementin ja jauhinelement-

CD

g tiä 21 ympäröivä roottori muodostaa jauhimen toisen jauhinelementin. Samalla o tavoin kuin yllä, syötetään päätykappaleessa 25 olevien syöttöau kkojen 13 ^ 35 kautta jauhettavaa materiaalia kuhunkin syöttökanavaan 19, 19’ ja 19” ja jau hettava materiaali siirtyy kutakin syöttökanavaa 19, 19’ ja 19” vastaavan jau- 11 himen syöttöalueen 18, 18’ja 18” alueella jauhinelementin 21 aukkojen 26 läpi jauhintilaan.

Syöttöaukot 13 on sijoitettu päätykappaleen 25 säteen suunnassa toisistaan poikkeavalle etäisyydelle, mikä mahdollistaa jauhettavan materiaalin 5 erillisen syötön järjestämisen kuhunkin syöttökanavaan 19, 19’ ja 19” myös silloin, kun syöttörunko 20 järjestetään jauhimeen 1 pyörivästi. Jauhettavan materiaalin syöttö pyörivästi järjestetyn syöttörungon 20 päätykappaleessa 25 olevaan yksittäiseen syöttöaukkoon voidaan järjestää esimerkiksi kyseistä syöttöaukkoa vastaavalle päätykappaleen säteen suuntaiselle mitalle sijoite li) tun, kuvioissa selvyyden vuoksi esittämättä jätetyn syöttörenkaan avulla, josta syöttörenkaasta jauhettava materiaali voi virrata syöttöaukkoon syöttöaukon asemasta riippumatta. Syöttörengas voi olla kolmirenkainen erillisen syötön toteuttamiseksi kuhunkin syöttörungon 20 syöttöaukkoon 13.

Jauhettavan materiaalin virtauksen säätö syöttökanavissa 19, 19’ja 15 19” voidaan toteuttaa spiraalimaisten siipien 24 keskinäisen sijoittelun ja pituu den valinnalla, spiraalimaisten siipien keskinäisen sijoittelun vaikuttaessa syöt-tökanavien leveyteen eli siipien välimatkaan syöttörungon pituussuunnassa ja spiraalimaisten siipien pituuden syöttörungon pituussuunnassa vaikuttaessa syöttökanavan 19 kokonaispituuteen syöttörungon pituussuunnassa ja siten 20 syöttöalueiden 18, 18’ ja 18” kokoon syöttörungon 20 pituussuunnassa. Syöttörungon pyöriessä spiraalimaiset siivet 24 työntävät jauhettavaa materiaalia sekä eteenpäin syöttökanavassa että ulos syöttökanavasta 19 jauhinpinnassa olevien aukkojen kautta kutakin syöttökanavaa 19, 19’, 19” vastaavan syöttö-alueen 18, 18’, 18” alueella. Virtauksen säätö syöttökanavissa 19, 19’ ja 19” 25 voidaan järjestää spiraalimaisten siipien keskinäisen välimatkan ja pituuden muutosten lisäksi tai sijaan järjestämällä kuhunkin syöttökanavaan 19, 19’ ja 5 19’” kanavakohtaisesti säädettävä jauhettavan materiaalin syöttöpaineen sää-

(M

^ tö. Kuvion 3 mukaisessa sovellutusmuodossa syöttökanavien 19, 19’ ja 19” ^ ominaisuudet siipien välimatkan ja pituuden osalta poikkeavat toisistaan mutta ^ 30 voisivat luonnollisesti olla myös toisiaan vastaavia, jolloin vastaavien syöttö- | alueiden 18, 18’ ja 18” kautta syötettävien materiaalivirtauksien ominaisuudet i^. vastaisivat toisiaan. Tällöin, kuten myös ominaisuuksiltaan toisistaan poik-

(D

g keavien syöttökanavien yhteydessä on mahdollista, että eri syöttökanavien 19, o 19’ ja 19” ja niitä vastaavien syöttöalueiden 18, 18’ ja 18” kautta voidaan jau- ^ 35 hintilaan syöttää esimerkiksi kuitumateriaaliltaan, kuten esimerkiksi paperin valmistuksessa puulajiltaan toisistaan poikkeavia kuitumateriaaleja.

12

Yllä esitetyissä sovellutusmuodoissa syöttörunko 20 on järjestetty pyörivästi jauhimeen, mutta syöttörunko 20 voidaan järjestää jauhimeen myös kiinteästi. Tällöin välittömästi syöttörungon ympärille sijoitettava jauhinelement-ti 21 voidaan järjestää erillisen käytön avulla pyörivästi jauhimen rungon suh-5 teen, jolloin se muodostaa jauhimen pyörivän jauhinelementin. Vaihtoehtoisesti välittömästi syöttörungon ympärille sijoitettava jauhinelementti 21 voidaan järjestää kiinteästi jauhimen rungon suhteen, jolloin se muodostaa jauhimen kiinteän jauhinelementin.

Kuviossa 4 on esitetty kaavamaisesti toinen syöttörunko 20, jossa 10 kuviossa 3 esitetyn syöttörungon 20 yhteyteen on lisätty vaippa 27. Vaipassa 27 on aukkoja 28, joiden kautta spiraalimaisten siipien 24 muodostamien syöt-tökanavien 19, 19’ ja 19” kautta tapahtuva jauhettavan materiaalin syöttö voidaan järjestää tapahtumaan halutuilla osuuksilla jauhimen jauhinelementtien keskiakselin suunnassa. Kuvion 4 mukaisessa sovellutusmuodossa on esitetty 15 mahdollisuus, että syöttörungon 20 pituussuunnassa aukot 28 voivat olla toisistaan poikkeavan kokoisia eri syöttöalueilla, mutta aukot 28 voivat luonnollisesti olla myös samankokoisia. Kuviossa 4 on vielä esitetty vaipan 27 päälle sovitetut laipparenkaat 29, joiden avulla voidaan järjestää tuenta vaipan päälle asennettavalla esimerkiksi kuviossa 5 esitetylle jauhinelementille 21 tai ohjata 20 jauhettavan materiaalin kulkua nimenomaan tietylle syöttöalueelle jauhinelementtien keskiakselin suunnassa.

Kuvioiden 3-5 yhteydessä esitetyissä sovellutusmuodoissa syöttö-runko 20 on toteutettu siten, että se järjestetään jauhimessa olevien jauhinelementtien sisäpuolelle, mutta syöttörunko on toteutettavissa myös siten, 25 että syöttörunko on järjestettävissä jauhimessa olevien jauhinelementtien ulkopuolelle.

o Kuvioissa 3-5 esitettyä ratkaisua on sovellettu kartiojauhimen yh-

CVI

^ teydessä mutta vastaavalla tavalla kyseistä ratkaisua voidaan soveltaa lie- ^ riöjauhimien yhteydessä.

^ 30 Edelleen kuvioiden 3-5 yhteydessä on esitetty syöttökanavien 19 | muodostavan kolme syöttöaluetta 18 jauhinelementtien keskiakselin suunnas- i^. sa tai syöttörungon 20 pituusakselin suunnassa mutta syöttöalueita 18 voi olla

CD

g kaksi tai useampia.

o Kuvioissa 1,2 ja 4 esitettyjen esimerkkien tapauksessa syöttöalueet ^ 35 18, 18', 18", 18"' ovat roottorin tai staattorin yhteyteen järjestettyjä jauhinele mentin jauhinpinnan vastakkaiselle puolelle muodostettuja rengasmaisia aluei- 13 ta. Kaikki nämä syöttöalueet 18, 18', 18", 18"' yhdessä muodostavat syöttöpin-ta-alan, joka vastaa edullisesti ainakin 60% osuutta jauhinalasta, edullisemmin 80% osuutta ja edullisimmin koko jauhinalaa. Jauhimen syöttöalue 18,18', 18", 18"' sijaitsee edullisesti jauhimen jauhinalan kohdalla, jolloin jauhettavan mate-5 haalin virtaus syöttöalueilta jauhintilaan voi tapahtua suoraan jauhinelementin seinämään tai jauhinpintaan muodostettujen aukkojen läpi. Syöttöalue on edullisesti rengasmainen, jolloin syöttöalueelle tai syöttötilaan muodostuu keskipakovoiman vaikutuksesta yhtenäinen homogeeninen virtaustila, joka aikaansaa tasaisen virtauksen syöttöalueelta jauhintilaan koko jauhinalan alueelle.

10 Kuviossa 3 esitetyn esimerkin tapauksessa syöttöalueet ovat rootto rin tai staattorin yhteyteen järjestettyjä jauhinelementin jauhinpinnan vastakkaiselle puolelle muodostettuja rengasmaisia alueita muistuttavia alueita. Kaikki syöttöalueet 18, 18', 18", 18"' yhdessä muodostavat syöttöpinta-alan, joka vastaa edullisesti ainakin 60% osuutta jauhinalasta, edullisemmin 80% osuutta ja 15 edullisimmin koko jauhinalaa. Jauhimen syöttöalue 18, 18', 18", 18'" sijaitsee edullisesti jauhimen jauhinalan kohdalla, jolloin jauhettavan materiaalin virtaus syöttöalueilta jauhintilaan voi tapahtua suoraan jauhinelementin seinämään tai jauhinpintaan muodostettujen aukkojen läpi. Syöttöalue on edullisesti rengasmainen, jolloin syöttöalueelle tai syöttötilaan muodostuu keskipakovoiman vai-20 kutuksesta yhtenäinen homogeeninen virtaustila, joka aikaansaa tasaisen virtauksen syöttöalueelta jauhintilaan. Tämän esimerkin tapauksessa virtaukset eri syöttöalueiden kesken voivat sekoittua merkittävästi. Myös tässä tapauksessa voidaan kuitenkin muodostaa selkeästi kolme erilaista syöttöäluettä, joilla on mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi kunkin syöttöalueen kautta jauhinti-25 laan siirtyvään jauhettavan materiaalin tilavuusvirtaan. Syöttöalueiden eriyttämistä voidaan haluttaessa lisätä kattamalla pidemmälle johdettavia spiraali-o kanavia halutulta pituudelta esimerkiksi siten, että spiraalikanava 19' avautuu

(M

vasta syöttöalueen 18' kohdalla ja spiraalikanava 19" avautuu vasta syöttöalu- ° een 18" kohdalla. Spiraalikanavaa kattava kate tai muu vastaava elementti tai 00 ^ 30 osa voidaan muodostaa halutulle korkeudelle spiraalikanavaa tai sen uloim- | malle kehälle.

Ratkaisun ansiosta kartiojauhimen kartion isomman pään jauhinalan

CD

g alueelle, joka on jauhinpinta-alaltaan suurempi kuin vastaava osuus kartion o pienemmän pään jauhinalaa, voidaan järjestää kätevästi suurempi jauhettavan ^ 35 materiaalin tilavuusvirta kuin kartion pienemmän pään jauhinalan alueelle. Tä män ansiosta jauhin saadaan tehokkaaseen käyttöön, mikä luo edellytykset 14 jauhimen suurelle kapasiteetille ja tasalaatuiselle jauhetun massan laadulle. Tehokas jauhimen käyttö merkitsee toisaalta myöskin pienempää energiankulutusta, koska tyhjäkäyntitehon osuus laskee.

Lieriöjauhimen tapauksessa ratkaisu saa aikaan saman jauhettavan 5 tilavuusvirran muodostumisen vastaavan pituisille osuuksille lieriön pituutta. Tämän ansiosta jauhin saadaan tehokkaaseen käyttöön, mikä luo edellytykset jauhimen suurelle kapasiteetille ja tasalaatuiselle jauhetun massan laadulle.

Rengasmaiset syöttöalueet voivat käsittää myös akselin suuntaisen seinämän tai useita akselin suuntaisia seinämiä, joilla on tarvittaessa mahdol-10 lista estää tai rajoittaa materiaalin mahdollista kehänsuuntaista kiertämistä syöttöalueen alueella. Tällaisilla seinämillä voi olla myös kehän suuntaista ulottuvuutta, jolloin syöttöalueet ohjaavat virtauksen rajoitetulle osuudelle rengasmaisen syöttöalueen halkaisijalla olevan koko kehän pituudesta tai piiristä.

Jauhettavan materiaalin syöttö kuvioissa 1 - 4 esitettyjen mukaisiin 15 tai niiden kaltaisiin syöttöalueisiin voidaan toteuttaa myös muunlaisilla kuin edellä esitetyillä tavoilla, kuten esimerkiksi moniputkijärjestelmän tai muunlaisen kanaviston kautta. Jauhettavan materiaalin syöttö roottorin tai staattorin sisälle voidaan toteuttaa myös yhtenä syöttövirtauksena, joka jaetaan kahdeksi tai useammaksi virtaukseksi ainakin kahteen syöttöalueeseen vasta roottorin 20 tai staattorin sisällä. Tällöin, sekä myös kuvioissa 1-4 esitettyjen suoritusmuotojen yhteydessä jauhimessa voidaan siis käyttää jauhettavan kuitumaisen materiaalin syöttämiseksi jauhimeen menetelmää, jossa menetelmässä jauhettavaa kuitumaista materiaalia syötetään ainakin yhtenä syöttövirtauksena roottorin tai staattorin sisälle ja edelleen ainakin kahtena virtauksena ainakin kah-25 della syöttöalueella staattorin tai roottorin sisältä jauhintilaan tai sen suuntaan.

Joissain tapauksissa tässä hakemuksessa esitettyjä piirteitä voi-5 daan käyttää sellaisenaan, muista piirteistä huolimatta. Toisaalta tässä hake-

(M

^ muksessa esitettyjä piirteitä voidaan tarvittaessa yhdistellä erilaisten kombi- ° naatioiden muodostamiseksi.

00 00 30 Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollis- £ tamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella patenttiin vaatimusten puitteissa. Kuvioiden selityksen yhteydessä on esitetty jauhimissa g olevan sekä kiinteä jauhinpinta tai jauhinelementti että pyörivä jauhinpinta tai O) § jauhinelementti, mutta, mahdollista on, että kummatkin jauhinpinnat ovat pyöri- ^ 35 viä, jolloin jauhinpinnat voivat pyöriä keskiakselin ympäri vastakkaisiin suuntiin.

Edelleen mahdollista on, että jauhinpintoja tai jauhinelementtejä on useampia 15 kuin yksi pari. Jauhintila voi olla myös yhdistelmä lieriömäisestä ja kartiomai-sesta jauhintilasta tai käsittää useita lieriömäisiä ja/tai kartiomaisia jauhintiloja.

δ

(M

sj- o 00

(M

X

en

CL

h-·

CD

(M

O

O)

O

o

(M

Claims (8)

1. Jauhin kuitumaisen materiaalin jauhamiseksi, joka jauhin (1) käsittää ainakin yhden ensimmäisen jauhinelementin (3, 5) ja ainakin yhden toisen jauhinelementin (3, 5), joka toinen jauhinelementti on sovitettu ensimmäi- 5 sen jauhinelementin ympärille siten, että ensimmäisellä jauhinelementillä ja toisella jauhinelementillä on yhteinen keskiakseli (7) ja että ensimmäisen jauhinelementin ja toisen jauhinelementin välissä on jauhintila (8) ja että ensimmäinen jauhinelementti ja/tai toinen jauhinelementti on sovitettu pyörimään mainitun keskiakselin ympäri ja että jauhinelementeissä (3, 5) on jauhinpinnat 10 (4, 6), joissa on aukkoja (9, 10), joiden kautta jauhettava kuitupitoinen materi aali syötetään jauhintilaan (8) tai joiden kautta jauhettu kuitupitoinen materiaali poistuu jauhintilasta (8), tunnettu siitä, että jauhin (1) käsittää ainakin yhden tukirakenteen (14), seinärakenteen (17), virtauksen ohjaimen, kanavan (19) tai kanaviston jakamaan jauhin (1)sen 15 jauhinelementtien (3, 5) keskiakselin (7) suunnassa ainakin kahteen syöttöalu-eeseen (18), joiden kautta jauhettava kuitupitoinen materiaali on syötettävissä jauhintilaan (8).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jauhin, tunnettu siitä, että jauhin käsittää syöttörungon (20), joka käsittää syöttöalueita (18) vastaavat 20 syöttökanavat (19) ja syöttöaukot (13) jauhettavan materiaalin syöttämiseksi syöttökanaviin (19).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen jauhin, tunnettu siitä, että syöttörunko (20) käsittää spiraalimaisia siipiä (24), jotka muodostavat syöttö-kanavat (19).

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen jauhin, tunnettu siitä, että syöttörunko (20) on sovitettu jauhimen (1) rungon (2) suhteen pyörivästi ja o että syöttörungon (20) yhteyteen on sovitettu jauhinelementti (21), jossa on 4 jauhinpinnan (22) läpi muodostettuja aukkoja (26), syöttörungon (20) ja sen O ^ yhteyteen sovitetun jauhinelementin (21) muodostaessa jauhimen (1) pyörivän 30 jauhinelementin.

£ 5. Jonkin patenttivaatimuksen 2-4 mukainen jauhin, tunnettu £ siitä, että syöttörunkoon (20) on sovitettu syöttörunkoa ympäröivä aukoilla (28) o varustettu vaippa (27).

§ 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jauhin, tunnettu siitä, että C\l 35 jauhinelementti (3, 5) käsittää jauhinelementin sisäpuolella väliseinärakenteita (17), jotka on sovitettu jakamaan jauhinelementin sisäpuolisen tilan ainakin jauhinelementin sisäkehällä keskiakselin (7) suunnassa toisistaan erillisiin syöttöalueisiin (18) sekä toisistaan erillisiin jauhinelementin sisäpuolisiin syöt-tökanaviin (19) siten, että kukin syöttökanava (19) on sovitettu ohjaamaan jauhettavaa materiaalia tiettyyn kyseistä syöttökanavaa (19) vastaavaan syöttö-5 alueeseen (18).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen jauhin, tunnettu siitä, että jauhinelementissä on syöttöaukot (13) jauhettavan kuitumaisen materiaalin syöttämiseksi jauhinelementin syöttökanaviin (19) jauhinelementin keskiakselin suunnassa katsottuna jauhinelementin molemmissa päissä.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen jauhin, tun nettu siitä, että pyörivä jauhinelementti on järjestetty kiinteän jauhinelementin sisäpuolelle. δ (M sj- o 00 (M X en CL h-· CD (M O O) O o (M