FI120822B - Menetelmä pölkkyjen tukivalssien syötön ohjaamiseen viilusorvissa sekä pölkkyä tukeva laite - Google Patents

Description

Menetelmä pölkkyjen tukivalssien syötön ohjaamiseen viilusorvissa sekä pölkkyä tukeva laite 5 Esillä oleva keksintö koskee menetelmää, joka on tarkoitettu viilun sorvaamiseen pölkystä sekä laitetta, johon tätä menetelmää sovelletaan. Tarkemmin sanoen keksintö koskee menetelmää, jolla pölkkyä puristavan tukivalssin syöttöä ohjataan niin, että estetään pölkyn kaareutuminen kara- tai kehäkäyttöisessä viilusorvissa sekä tukivalssia, johon menetelmää sovelletaan.

10

Tekniikan taso

Tavallisesti viilu sorvataan pölkystä viilusorvissa syöttämällä jatkuvasti teränpidintä, johon on kiinnitetty viilusorvin terä (jota vastedes nimitetään “teräksi“) 15 keskihakusuuntaan pölkystä etäisyydellä, joka vastaa viilun ennalta määrättyä paksuutta pölkyn kunkin kiertoliikkeen kohdalla. Koska pölkyn läpimitta pienenee sorvattaessa, pölkky alkaa taipua kuormituksen, esimerkiksi leikkuuvastuksen johdosta. Näin tapahtuu sekä kehäkäyttöisessä sorvissa, jossa pölkyn akselin suuntaisten päiden pitelemiseen tarkoitetut karat irrotetaan pölkystä sopivalla 20 hetkellä sorvauksen aikana että karakäyttöisessä sorvissa, jossa karat pitelevät pölkyn kumpaakin päätä koko sorvauksen ajan.

• · · • · · • · ·

Kuviossa 1 esitetään kaarevaksi sorvatun pölkyn ydin. Pölkky kapenee kumpaakin • · · * . päätään kohti siten, että sen läpimitta on keskellä suurempi kuin päissä. Tällainen 25 kaareutuminen aiheuttaa kaareutumisasteesta riippuen monenlaisia ongelmia, kuten ] ' pölkyn katkeamisen, kun se on sorvattu pieneen läpimittaan; viilun epätasaisen : *** paksuuden, joka aiheutuu pölkyn värinästä sekä sorvatun viilun ylöspäin taipumisen, • · · : jonka aiheuttaa viilun oheneminen keskeltä. Kaikki nämä ongelmat heikentävät viilun laatua ja tuotosta sekä estävät asianmukaisen sorvaamisen.

30 :***: Kuviossa 15 esitetään eräs tekniikan tason mukainen jäijestelmä, joka taijoaa « · · .* . ratkaisun edellä esitettyihin pölkyn kaareutumisen aiheuttamiin ongelmiin.

• · · ’· / Havainnollistettu, pölkyn kaareutumista estämään tarkoitettu järjestelmä käsittää • · ’···’ yhden tai useampia pyöriviä valsseja 21 (joita nimitetään vastedes “tukivalsseiksi"), : * ·.. 35 j otka sijaitsevat halkaisij aan nähden käytännöllisesti katsoen sorvin terää vastapäätä.

Tukivalssit 21 syötetään keskihakusuunnassa, samalla kun pölkkyyn 1 kohdistetaan • · puristus.

2 Pölkyn poikkileikkauksen ei tarvitse olla täysin pyöreä tai pölkyn kehäpinta voi olla epätasainen ja käsittää oksantyngän, oksakohdan tai pahkan. Vaikka pölkyn muoto olisikin tällä tavoin epätasainen, se voidaan silti sorvata kohdistamalla siihen puristus tukivalsseilla, jolloin teränpitimen ja siihen kiinnitetyn viilusorvin terän syöttö-5 nopeus säilyy. Mikäli kuitenkin tukivalsseilla puristetaan pölkkyä, jossa on halkeama tai jonka pinnalla on kaarnaa, on mahdollista, että pölkkyyn joudutaan kohdistamaan epänormaali kuormitus. Tästä syystä pölkky saattaa murtua tai siinä oleva halkeama laajeta, jolloin sorvattu viilu juuttuu terän leikkuureunaan. Tämän vuoksi pölkky tavallisesti sorvataan jokseenkin lieriömäiseksi ja tukivalssit viedään sen jäl-10 keen kosketuksiin pölkyn kanssa. (Pölkyn valmistavaa sorvausta lieriömuotoon nimitetään vastedes ’’esisorvaukseksi”.) Joissain tapauksissa viilusorviin viedään jo etukäteen esisorvatut pölkyt.

Tukivalssijärjestelmät voidaan luokitella kahteen perustyyppiin itsetoimivan syötön-15 säätömenetelmän mukaan. Yksi näistä on pakkosyöttömenetelmä ja toinen seuranta-syöttömenetelmä.

Pakkosyötön tukivalssijärjestely käsittää käyttökoneiston, kuten esimerkiksi nesteli-eriön tai paineilmalieriön, jolla tukivalssit puristetaan pölkkyä vasten. Pölkyn kaarevuus muuttuu jatkuvasti, ja tähän muutokseen vaikuttavat useat tekijät kuten kuormi-20 tus sorvauksen aikana, pölkyn muoto ja laatu sekä karojen jäykkyys. Tämäntyyppi- ... sessä järjestelmässä tukivalssien puristus pölkkyyn tapahtuu kuitenkin ilman säätöä.

• · · '·]/ Niin muodoin tukivalssit kohdistavat usein pölkkyyn joko liian vähäisen tai liian ’.* * voimakkaan puristuksen. Mikäli puristus on liian voimakas, pölkky taipuu kohti : viilusorvin terää, jolloin sorvatusta vaneriviilusta tulee tarkoitettua paksumpaa. Lii- 25 an voimakas puristus siirtää siten joskus pölkkyä sitä pitelevien karan istukoiden suhteen katkaisten sorvaustoimenpiteen. Mikäli toisaalta sovelletaan liian vähäistä puristusta, kaartumista ei voida tehokkaasti estää. Näin ollen on todettu, ettei pakko-syötön tukivalssijärjestelyllä voida tehokkaasti estää pölkyn kaartumista.

• · • · • ♦ ♦ )·;·. 30 Seurantasyötön tukivalssijärjestely käsittää tavallisesti esimerkiksi syöttöruuveista * ♦ ♦ koostuvan käyttökoneiston tukivalssien syöttämiseksi niin, että teränpitimen syöttö- • · v.: nopeus säilyy. Kuviossa 15 esitetään tämäntyyppinen tukivalssijärjestely. Tässä • · · ·„.· järjestelmässä syöttöruuvia 25a syötetään säädetysti pölkyn 1 keskihakusuunnassa, .·!·. jolloin tukivalssit 21 asettuvat jatkuvasti sijaintiin, jossa kehäpinnan tulisi sijaita, 35 kun pölkyn 1 kaartumista ei tapahdu. Tällä järjestelyllä puristus voidaan kohdistaa « · · pölkkyyn vakaammin kuin pakkosyötön tukivalssijärjestelyllä.

3

Myös seurantasyötön tukivalssijärjestelyssä ilmenee ongelmia heti sen jälkeen kun tukivalssit ovat tulleet kosketuksiin pölkyn kanssa, joka on esisorvattu yllä mainitulla tavoin jokseenkin lieriömäiseksi. Seuraavassa selitetään näitä ongelmia viittaamalla kuvioihin 2-4. Kuviossa 2 esitetään tasokuva ja sivusuuntainen, linjan A-A mu-5 kainen poikkileikkauskuva pölkystä 1, joka kaareutuu leikkausvastuksen aikaansaaman kuormituksen johdosta esisorvauksen aikana ennen tukivalssien 21 kohdistamista pölkkyyn. Kuviot 3 ja 4 esittävät suurennoskuvat kuviossa 2 esitetystä poikkileikkauksesta. Selkeyden vuoksi näissä piirroksissa ei esitetä osia, jotka eivät liity olennaisesti selitykseen. Samoin joitakin osia on tässä tarkoituksessa pienennetty tai 10 suurennettu suhteessa muihin osiin.

Kuviossa 2 esitetään kaksi karaa 6, jotka kannattavat ja pyörittävät pölkkyä 1, josta vaneriviilu 4 sorvataan terällä 4. Pölkky 1 kaartuu kuormituksesta, esimerkiksi leik-kuuvastuksesta niin, että sen kehäpinta käyristyy tukivalsseja 21 kohti. Kuviossa 2 15 kuvitteellinen kehä C esittää kehäpintaa, mikäli pölkky 1 voitaisiin sorvata ilman kaartumista. Tätä pintaa nimitetään vastedes ’’kuvitelluksi kehäpinnaksi”. Kiinteä kehä C1 esittää pölkyn 1 todellista, kaarevaa kehäpintaa, joka on kaareutunut sorvauksen aiheuttamasta kuormituksesta. Tätä pintaa nimitetään vastedes ’’kaartuneeksi kehäpinnaksi”. Kuvitteellisen kehäpinnan C ja kaartuneen kehäpinnan Cl välinen 20 ero on todellinen kaarevuus Δ.

• · · • · · *·' 1 Todellinen kaarevuus Δ muuttuu jatkuvasti, mikä johtuu useista tekijöistä, esimer- v ; kiksi sorvauksen kuluessa tapahtuvasta kuormituksesta, pölkyn muodostaja laadusta sekä karojen jäykkyydestä. Kun esimerkiksi haluttiin saada 2,4 mm:n paksuista vii- 25 lua ja tätä varten sorvattiin verrattain jäykkä, metrin pituinen trooppinen tukki käyt- täen puristuskiskoja, jotka oli työnnetty keskihakuisesti 0,24 mm (eli 10 % viilun ;1·1: paksuudesta) pölkyn pintaan, kaarevuus oli suunnilleen 1 mm, kun pölkyn läpimitta oli suuruusluokkaa 800 - 500 mm. Kaarevuus Δ lisääntyi asteittain, kun tukivalsseja :·. ei käytetty pölkyn tukemiseen. Todettakoon, että tässä kaarevuudessa karojen kääre- • · · 30 vuus on paljon pienempi kuin pölkyn kaarevuus.

• · · ·

Yleisesti tunnettuun seurantasyötön tukivalssijärjestelmään liittyviä ongelmia selite-: ’ ”: tään yksityiskohtaisesti kuvion 4 yhteydessä.

• · • · » • « · 35 Tukivalssit 21 sijoitetaan syötönsäädön alapuolelle niin, että ne puristavat pölkyn • · · * 1 kuvitteelliseen kehäpintaan, kun sitä syötetään keskihakuisesti teränpitimen syöttö- nopeuden mukaisesti. Jos tukivalssit 21 siis siirretään eteenpäin kuvitteelliseen kehäpintaan C, jonka jälkeen pölkky 1 sorvataan suurin piirtein lieriömäiseksi, kääre- 4 vaksi sorvattu pölkky 1 (jossa pölkyn rotaatioakseli on SI) työntyy äkillisesti sijaintiin, joka on esitetty kuvitteellisen kehäpinnan viivalla C2 (jossa pölkyn rotaatioakseli on S) nopeudella, joka ei ole teränpitimen syöttönopeuden mukainen. Tämä johtaa vialliseen viiluun, jonka paksuus on ennalta määrättyä kaarevuusarvoa Δ 5 suurempi. (Pölkyn kaartuvan osuuden leikkaamista nimitetään vastedes ’’kaarevuuden poistoleikkuuksi”.) Tukivalssit syötetään sen jälkeen teränpitimen syöttönopeuden mukaisesti niin, että saadaan halutun paksuista viilua. (Tätä leikkuuta nimitetään vastedes ’’pääasialliseksi leikkuuksi”.) Tätä yleisesti tunnettua menetelmää käytettäessä aikaa ja vaivaa kuluu kuitenkin viilun viallisen osan poistami-10 seen siitä osasta, jonka paksuus on oikea.

Koska tukivalssit 21 työntävät äkillisesti pölkyn taaksepäin, pölkkyyn kohdistuu epätavallinen kuormitus. Pölkyn kunnosta riippuen saattaa viilutuotos tämän johdosta vaurioitua. Operaattori voi myös joutua poistamaan vaurioituneen viiluosuuden 15 tai jopa keskeyttämään sorvaustoimenpiteen.

Edellä esitetyt ongelmat huomioon ottaen esillä olevan keksinnön eräänä tavoitteena on esittää tukivalssin syötön säätelyyn tarkoitettu menetelmä, jolla saadaan laadukasta, paksuudeltaan jokseenkin tasaista viilua sen jälkeen, kun tukivalssi on viety 20 kosketuksiin esisorvatun, kaartuneen pölkyn kanssa.

··· • · « *·* * Esillä olevan keksinnön eräänä toisena tavoitteena on esittää tukivalssin syötön • · · v : säätelyyn tarkoitettu menetelmä, jolla estetään pölkyn vaurioituminen kun tukivalssi :.·.ϊ viedään kosketukseen pölkyn kanssa.

·:··: 25

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on edelleen esittää tukivalssin syötön säätelyyn tarkoitettu menetelmä, joka parantaa viilutuotosta sorvaamalla pölkyn pienimpään mahdolliseen sorvausläpimittaan, jolloin sorvaus päättyy ja laadukasta viilua saa- ;·# daan koko toimenpiteen ajan.

• · · 30 • · · \ * Esillä olevan keksinnön tavoitteena on edelleen esittää tukivalssin syötön säätelyyn • · v.: tarkoitettu laite laadukkaan, paksuudeltaan jokseenkin tasaisen viilun tuottamiseksi, kun tukivalssi viedään kosketukseen esisorvatun, kaartuneen pölkyn kanssa.

• · • * · • · · 35 Tämän keksinnön eräänä lisätavoitteena on esittää tukivalssin syötön säätelyyn tar-* ' koitettu laite, joka estää pölkyn vaurioitumisen, kun tukivalssi viedään kosketukseen pölkyn kanssa.

5

Vielä eräänä tämän keksinnön tavoitteena on esittää tukivalssin syötön säätelyyn tarkoitettu laite, joka parantaa viilutuotosta sorvaamalla pölkyn pienimpään mahdolliseen sorvausläpimittaan niin, että laadukasta viilua saadaan koko toimenpiteen ajan.

5

Edellä esitetty tavoite samoin kuin muita siihen liittyviä tavoitteita toteutetaan käyttämällä menetelmää, joka on tarkoitettu viilusorvissa käytettäväksi tarkoitetun, pölkkyä tukevan laitteen vähintään yhden tukivalssin syötön säätelyyn, tukivalssin syöttämiseksi pölkyn keskihakusuunnassa sekä pölkyn kaartumisen estämiseksi viilua 10 pölkystä sorvattaessa. Menetelmä käsittää tukivalssin syöttövaiheen vertauslähtölä-pimitasta Φ väliaikaisella syöttönopeudella f, joka on ennalta määrättyä syöttöno-peutta F suurempi etukäteen valitun korjausarvon a syöttönopeudella pölkyn kiertoliikettä kohden, jossa vertauslähtöläpimitta Φ on hieman sitä pölkyn sitä läpimittaa suurempi, jolla tukivalssi viedään kosketukseen pölkyn kanssa. Menetelmään 15 kuuluu edelleen tukivalssin syötön pysäyttäminen väliaikaisella syöttönopeudella f viimeistään silloin, kun kaarevuus on poistettu pölkystä ja tukivalssin syöttäminen tämän jälkeen ennalta määrätyllä syöttönopeudella F. Tämän menetelmän mukaan viilua sorvattaessa ilmaantuva kaarevuus poistetaan pölkystä viilun sorvauksen aikana.

20 ... Tämän keksinnön erään tunnusomaisen piirteen mukaan tukivalssin syöttö väliaikai- • · · Y ' sella syöttönopeudella f päättyy, kun tukivalssi on saavuttanut etukäteen valitun v : vertausloppuläpimitan 0, jonka jälkeen tukivalssi syötetään ennalta määrätyllä :. i.: syöttönopeudella F.

·:**: 25 Tämän keksinnön erään toisen tunnusomaisen piirteen mukaan korjausarvo a saa-: * · *: daan seuraavasta yhtälöstä: α = δ/Ν • · · 30 • · · • · · jossa δ on pölkyn arvioitu kaarevuus ja N on etukäteen valittu määrä pölkyn kier- • · roksia, joiden kierryttyä tukivalssi tulee ennalta valittuun vertausloppuläpimittaan 0 »«* ;...: vertauslähtöläpimitasta Φ. Lisäksi tukivalssin syöttö väliaikaisella nopeudella f päättyy tukivalssin saavutettua vertausloppuläpimitan 0 pölkyn kierryttyä N kertaa, . ·. *: 35 minkä jälkeen tukivalssi syötetään ennalta määrätyllä syöttönopeudella F.

• · ♦ • ♦

Vielä erään tämän keksinnön tunnusomaisen piirteen mukaan ennalta määrätty syöttönopeus F vastaa pölkystä sorvatun viilun ennalta määrättyä paksuutta.

6

Edelleen erään tunnusomaisen piirteen mukaan vertauslähtöläpimitta Φ vastaa suurin piirtein pölkyn arvioitua kaarevuusarvoa δ kaksinkertaisena, johon lisätään pölkyn läpimitta tukivalssin syötön alkaessa väliaikaisella syöttönopeudella f.

5 Esillä oleva keksintö esittää myös menetelmän, joka on tarkoitettu viilusorvissa käytettäväksi tarkoitetun, pölkkyä tukevan laitteen ainakin yhden tukivalssin syötön säätelyyn, tukivalssin syöttämiseksi pölkyn keskihakusuunnassa ja pölkyn kaareu-tumisen estämiseksi viilua pölkystä sorvattaessa. Menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: (i) tukivalssin vieminen pölkyn kanssa kosketuksiin ja (ii) pölkyn kaarevuuden 10 Δ laskeminen pölkyn läpimitasta ja tukivalssin asennosta, kun tukivalssi viedään pölkyn kanssa kosketuksiin. Menetelmä käsittää edelleen seuraavat vaiheet: (lii) tu-kivalssin syöttäminen vertauslähtöläpimitasta Φ viimeistään kaarevuuden poistamiseen saakka väliaikaisella syöttönopeudella f, joka on ennalta määrättyä syöttöno-peutta F suurempi korjausarvon a syöttönopeudella pölkyn kiertymistä kohti, korja-15 usarvon a ollessa laskettu pölkyn kaarevuusarvosta Δ, jolloin vertauslähtöläpimitta Φ on pölkyn läpimitta pölkyn kaarevuusarvoa Δ laskettaessa; (iv) väliaikaisella syöttönopeudella f tapahtuvan tukivalssin syötön lopettaminen viimeistään silloin, kun kaarevuus on poistunut pölkystä; ja (v) tukivalssin syöttäminen tämän jälkeen ennalta määrätyllä syöttönopeudella F.

20 Tämän keksinnön erään tunnusomaisen piirteen mukaan korjausarvo a saadaan seu- • · · *·' * raavasta yhtälöstä: • · · • · · α = 2ΔΤ/(Φ-0) ·:··: 25 jossa T on viilun paksuus ja 0 on etukäteen valittu vertausloppuläpimitta. Lisäksi :*·*: tukivalssin syöttö väliaikaisella syöttönopeudella f päättyy tukivalssin saavuttaessa vertausloppuläpimitan 0, minkä jälkeen tukivalssi syötetään ennalta määrätyllä :·. syöttönopeudella F.

• · · 30 • · · • · · *. Tämän keksinnön erään toisen tunnusmerkin mukaan korjausarvo a saadaan seuraa- • · vasta yhtälöstä: • · · • · • · • · · α = Δ/Ν • · · • * n • · · • · · • ’ jossa N on etukäteen valittu määrä pölkyn kierroksia, joiden kierryttyä tukivalssi tulee vertausloppuläpimittaan 0 vertauslähtöläpimitasta Φ. Lisäksi tukivalssin syöttö väliaikaisella syöttönopeudella f päättyy tukivalssin saavutettua vertausloppu- • * 7 läpimitan 0 pölkyn kierryttyä N kertaa, minkä jälkeen tukivalssi syötetään ennalta määrätyllä syöttönopeudella F.

Esillä oleva keksintö koskee myös pölkkyä tukevaa laitetta, joka käsittää ainakin 5 yhden tukivalssin, jonka tehtävänä on estää pölkyn kaareutuminen viilua pölkystä sorvattaessa sekä ohjausyksikön, joka on tarkoitettu tukivalssin syöttämiseen pölkyn keskihakusuunnassa viilua sorvattaessa, ja joka käsittää tukivalssin ohjaamiseen tarkoitetun tasauskytkimen, jonka tehtävänä on (i) syöttää tukivalssi vertauslähtölä-pimitasta Φ väliaikaisella syöttönopeudella f, joka on ennalta määrättyä syöttöno-10 peutta F suurempi etukäteen valitun koijausarvon a syöttönopeudella pölkyn kiertymistä kohden, jolloin vertauslähtöläpimitta Φ on hieman suurempi kuin se pölkyn läpimitta, jolla tukivalssi viedään koskettamaan pölkkyä; (ii) pysäyttää väliaikaisella syöttönopeudella f tapahtuva tukivalssin syöttö viimeistään silloin, kun kaarevuus on poistettu pölkystä, ja (iii) syöttää sen jälkeen tukivalssi ennalta määrätyllä syöt-15 tönopeudella F, jolloin viilun sorvauksen aikana ilmaantuva kaareutuminen poistuu pölkystä viilua sorvattaessa.

Esillä oleva keksintö koskee siis pölkkyä tukevaa laitetta, joka käsittää ainakin yhden tukivalssin, joka on tarkoitettu estämään pölkyn kaareutuminen, jota ilmenee 20 viilua pölkystä sorvattaessa sekä ohjausyksikön, joka on tarkoitettu tukivalssin ... syöttämiseen pölkyn keskihakusuunnassa viilun sorvauksen aikana, ja joka käsittää • · · 'S ' tukivalssin ohjaamiseen tarkoitetun tasauskytkimen, jonka tehtävänä on (i) tuoda v : tukivalssi kosketuksiin pölkyn kanssa; (ii) pölkyn kaarevuuden Δ laskeminen pölkyn läpimitasta ja tukivalssin asennosta, kun tukivalssi viedään koskettamaan pölkkyä; 25 (iii) syöttää tukivalssia vertauslähtöläpimitasta Φ viimeistään kaarevuuden poistami- seen saakka väliaikaisella syöttönopeudella f, joka on ennalta määrättyä syöttöno- :T: peutta F suurempi korjausarvon a syöttönopeudella pölkyn kiertymistä kohden, korjausarvon a ollessa laskettu pölkyn kaarevuudesta Δ, jolloin vertauslähtöläpimit- :·. ta Φ on pölkyn läpimitta pölkyn kaarevuutta Δ laskettaessa; (iv) lopettaa tukirullan [·;·, 30 syöttö väliaikaisella syöttönopeudella f viimeistään silloin, kun pölkyn kaarevuus on • · · poistunut; ja (v) syöttää sen jälkeen tukivalssi ennalta määrätyllä syöttönopeudella • · • · · Tl ·.·.· F.

• · · • · • · • · ·

Esillä olevan keksinnön erään sovellutuksen mukaan korjausarvo a saadaan seuraa-35 vasta yhtälöstä: • ·· • · a = 2 Δ T / (Φ - 0) 8 jossa T on viilun paksuus ja 0 on vertausloppuläpimitta.

Esillä olevan keksinnön erään toisen sovellutuksen mukaan korjausarvo a saadaan seuraavasta yhtälöstä: 5

α = Δ / N

jossa N on jokin vapaasti valittu määrä pölkyn kierroksia, joiden kierryttyä tuki-valssi tulee vertausloppuläpimittaan 0 vertauslähtöläpimitasta Φ. Lisäksi tasaus-10 kytkin pysäyttää tukivalssin syötön väliaikaisella syöttönopeudella f, kun tukivalssi on saavuttanut vertausloppuläpimitan 0 pölkyn kierryttyä N kierrosta ja syöttää tämän jälkeen tukivalssin ennalta määrätyllä syöttönopeudella F.

Kuvion 5 yhteydessä selitetään eräs edullinen keksinnön mukainen menetelmä, joka 15 on tarkoitettu ainakin yhden viilusorvin tukivalssin ohjaamiseen. Tämän menetelmän mukaan tukivalsseja ei sijoiteta pölkyn kuvitellulle kehäpinnalle C, vaikka ne syötetään pölkyn keskihakusuunnassa. (Kuten edellä on selitetty, kuviteltu kehäpinta C esittää pölkyn kehäpintaa ilman kaarevuutta.) Sen sijaan tukivalssit syötetään vertauslähtöläpimitasta Φ väliaikaisella syöttönopeudella f, joka saadaan nostamalla 20 ennalta määrättyä syöttönopeutta F etukäteen valitun korjausarvon a syöttönopeudella pölkyn kiertymistä kohden. Mainittu vertauslähtöläpimitta Φ on juuri ja jumi ; suurempi kuin se pölkyn läpimitta, jolla tukivalssit viedään pölkyn kanssa koske- . :*·*: tuksiin. Syöttönopeus F on arvo, jolla paksuuden T omaava viilu on määrä sorvata.

; . .*. Sorvattu viilu on niin muodoin koijausarvon a verran paksumpi kuin T, joten viilun I ··· 25 sorvauksen aikana ilmaantuva kaarevuus poistuu asteittain pölkystä viilua sorvatta- , ;·. essa.

• · · ' · • · · • · · • · ·

Huomattakoon, että vertauslähtöläpimitan Φ tulee olla mahdollisimman lähellä pölkyn todellista läpimittaa, mikäli toimenpiteen tehokkuutta ja tuotosta halutaan paran- • · • ** 30 taa. Tämän vuoksi operaattorin tulee asettaa käsin tukivalssit mahdollisimman lähel- v : le pölkyn kehäpintaa ennen kuin tukivalssien syöttö aloitetaan väliaikaisella syöttö- nopeudella f.

• · • · · • · • ·

Mikäli arvioitu kaarevuus δ syötetään vaihtoehtoisesti aikaisemmin ohjausyksikköön • · · *·'·[ 35 41 (jota selitetään yksityiskohtaisemmin tuonnempana), tukivalssit voidaan siirtää automaattisesti asemaan, joka on lähellä kaartunutta kehäpintaa Cl mutta ei aivan siinä kiinni ja syöttää sitten väliaikaisella syöttönopeudella f yksikön 41 ohjauksessa.

9

Keksintöä kuvataan nyt yksityiskohtaisemmin viittaamalla edelleen kuvioon 5. Kuten yllä selitettiin, mikäli tukivalssit 21 viedään koskettamaan kuvitteellista kehäpin-taa C ja ne syötetään siihen, sorvatusta viilusta tulee kaarevuusarvon Δ verran haluttua paksumpaa. Mikäli tukivalssit 21 taas syötetään ennalta määrätyllä syöttönopeu-5 della F vertauslähtöläpimitasta, pölkyn 1 kaareutumista ei voi estää, koska terää 15 syötetään samalla nopeudella, joten pölkyn 1 ja tukivalssien 21 väliin jäävä välys H ei pienene. On edullisempaa, että tukivalssit syötetään väliaikaisella syöttönopeudel-la f, joka saadaan nostamalla ennalta määrättyä syöttönopeutta F etukäteen valitun korjausarvon a syöttönopeudella pölkyn kiertymistä kohden. Tällöin välys H piene-10 nee, kunnes se poistuu kokonaan, minkä jälkeen tukivalssit 21 viedään koskettamaan pölkkyä niin, että kaarevuus poistuu asteittain pölkystä ja samanaikaisesti estetään kaartuminen edelleen. Tulokseksi saadaan viilua, joka on korjausarvon a verran paksumpaa. Tämä arvo on kuitenkin mahdollista määrätä sellaiseksi, että ylimääräinen paksuus säilyy täysin hyväksyttävänä ja vähäpätöisenä prosessin myöhempiä 15 vaiheita sekä markkinoita ajatellen. Tukivalssien syöttö väliaikaisella syöttönopeudella f päätetään niin muodoin viimeistään silloin, kun kaarevuuden katsotaan poistuneen pölkystä eli silloin, kun tukivalssit 21 ovat saavuttaneet kuvitteellisen kehä-pinnan C3, joka vastaa teränpitimen sijaintia. Täältä tukivalssit syötetään ennalta määrätyllä syöttönopeudella F.

20

Keksinnön eräässä toisessa sovellutuksessa tukivalsseja syötetään väliaikaisella • · · : syöttönopeudella f vertauslähtöläpimitan Φ ja ennalta määrätyn vertausloppuläpimi- • · · _ , * . tan 0 välisellä alueella. Tukivalssien syöttö väliaikaisella syöttönopeudella f loppuu • · · ' : *···* joko silloin, kun vertausloppuläpimitta 0 saavutetaan tai viimeistään silloin, kun | * 25 kaarevuuden katsotaan kadonneen pölkystä. Tämä menetelmä soveltuu viilusorviin, ;: *** jossa pölkkyä kannattavat kaksoiskarat. Kaarevuus voidaan poistaa ennen kuin suu- • · · : ret karat irrotetaan pölkystä määräämällä vertausloppuläpimitan 0 arvo hieman suu rempien karojen läpimittaa suuremmaksi. Silloin kun ainoastaan pienet karat kannat-tavat pölkkyä, kaarevuus on jo poistettu tukivalsseilla ja pölkkyä vastakkaisilta si-30 vuilta puristavan teränpitimen avulla. Vaikkakin pölkky ohuempana kaartuisi hei- • pommin, sen kaartuminen voidaan tällä tavoin estää, koska tukivalssit ja teränpidin syötetään samalla nopeudella F.

• · • · • · · :V: Keksintöä voidaan soveltaa edelleen siten, että tukivalsseja syötetään väliaikaisella 35 syöttönopeudella f vertauslähtöläpimitasta alkaen siihen saakka kunnes pölkky N kierrosta kierryttyään saavuttaa vertausloppuläpimitan tavoitteena kaarevuuden poistaminen pölkystä. Tässä tapauksessa tukivalssin väliaikainen syöttönopeus f 10 saavutetaan nostamalla ennalta määrätty syöttönopeus F etukäteen valitun korjaus-arvon a syöttönopeudella jokaista pölkyn kiertymistä kohden:

Korjausarvo α = δ / N 5 jossa 5 on arvioitu kaarevuusarvo ja N on se määrä pölkyn kierroksia, joiden kierryttyä tukivalssit tulevat vertausloppuläpimittaan 0 vertauslähtöläpimitasta. Tukivals-sien syöttö alkaa ennalta määrätyllä syöttönopeudella F joko silloin, kun pölkky on kiertynyt N kierrosta tai viimeistään silloin, kun kaarevuus on poistettu, jopa ennen 10 N-kierrosmäärän kiertymistä.

Esillä olevan keksinnön edellä esitetyissä sovellutuksissa pölkyn arvioitu kaarevuus määrää aluksi tukivalssien syöttönopeuden. On kuitenkin mahdollista, että tukivals-sien syöttö perustuu todelliseen kaarevuuteen Δ, joka saadaan alla esitettävissä kek-15 sinnön sovellutuksissa käytettävällä mittauksella. Pölkyn todellisen kaarevuuden Δ mittaamiseksi tukivalsseja siiretään pölkyn keskihakusuunnassa, kunnes ne tulevat pölkyn kanssa kosketuksiin. Seuraavaksi tukivalssien sijainti todetaan niiden koskettaessa sorvattavaa pölkkyä 1. Koska tukivalssien todettu sijainti esittää kaartuvaa kehäpintaa C1 tuolla hetkellä vastaavaa pölkyn läpimittaa, todellinen kaarevuus Δ 20 voidaan saada laskemalla kuvitteellista kehäpintaa C vastaavan pölkyn läpimitan ja . ·:·. kaarevaa kehäpintaa C1 vastaavan pölkyn läpimitan välinen ero.

• · · • · · • · ·

Todellista kaarevutta Δ mitattaessa sorvattavan pölkyn läpimittaa merkitään vertaus- • · · ***. lähtöläpimitalla Φ. Keksinnön eräässä suoritusmuodossa kaarevuus Δ poistetaan .1 25 pölkystä vertauslähtöläpimitan Φ ja ennalta määrätyn vertausloppuläpimitan 0 vä- • · ·*“* : " Iillä. Tätä varten tukivalssit syötetään väliaikaisella syöttönopeudella f, joka on en- : naita määrättyä syöttönopeutta F suurempi korjausarvon a syöttönopeudella pölkyn kiertymistä kohden. Korjausarvo a saadaan seuraavasta yhtälöstä: • · • · • · · :T: 30 a = 2 Δ T / (Φ - 0) • · • · · • · · jossa T on sorvatun viilun paksuus. Väliaikainen syöttönopeus f vaihdetaan ennalta *·;·’ määrättyyn syöttönopeuteen F joko silloin, kun saavutetaan vertausloppuläpimitta 0 :, ·*.: tai viimeistään silloin, kun kaarevuus on poistunut pölkystä.

: ·.: 35 • ·

Keksinnön eräässä toisessa suoritusmuodossa tukivalsseja syötetään väliaikaisella syöttönopeudella f vertauslähtöläpimitasta Φalkaen, kunnes pölkky on kiertynyt N kierrosta, tavoitteena todellisen kaarevuuden poistaminen. Tässä tapauksessa tuki- 11 valssin väliaikainen syöttönopeus f saadaan nostamalla ennalta määrättyä syöttöno-peutta F etukäteen valitun korjausarvon a syöttönopeudella pölkyn kiertymistä kohden. Korjausarvo cc saadaan seuraavasta yhtälöstä:

5 Korjausarvo α = Δ / N

jossa Δ on todellinen kaarevuus ja N on se määrä pölkyn kierroksia, joiden kierryttyä tukivalssit tulevat vertausloppuläpimittaan 0 vertauslähtöläpimitasta. Tuki-valssien syöttö alkaa ennalta määrätyllä syöttönopeudella F joko silloin, kun pölkky 10 on kiertynyt N kierrosta tai viimeistään silloin, kun kaarevuus on poistettu.

Lyhyt kuvaus piirroksista

Esillä olevan keksinnön luonne ja sen tavoitteet ymmärretään paremmin alla seuraa-15 vasta yksityiskohtaisesta selityksestä sekä oheisista piirroksista, joissa

Kuvio 1 esittää pölkyn sorvatun ytimen sen ollessa kaartunut;

Kuvio 2 esittää tasokuvan ja sivusuuntaisen, linjan A-A mukaisen poikkileikkauksen 20 tukivalsseista sekä pölkystä, joka kaartuu leikkuuvastuksen aiheuttaman kuormituk-; * · *; sen johdosta esisorvauksen aikana;

• •I

• · · • · · . Kuvio 3 on suurennoskuva kuviossa 2 esitetystä poikkileikkauksesta; • · · • * · • · .. 25 Kuvio 4 on poikldleikkauskuva tukivalsseista ja kuvion 2 pölkystä yleisesti tunnet- •. #" tua menetelmää käyttäen suoritetun kaarevuuden poistoleikkuun aikana; • · · • · ·

Kuvio 5 on poikkileikkauskuva kuviossa 2 esitetystä viilusorvista, johon esillä ole- • · : ’ · · van keksinnön mukaista tukivalssien syöttömenetelmää sovelletaan; :T: 30 .v. Kuvio 6 on sivusuuntainen poikkileikkauskuvanto kehäkäyttöisestä viilusorvista, jo- • · · L* ka on tarkoitettu tämän keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon soveltamiseen; • · • · · • · v.· Kuvio 7 on sivusuuntainen poikkileikkauskuvanto kehäkäyttöisestä viilusorvista, jo- :, * · * 35 ka on tarkoitettu tämän keksinnön toisen suoritusmuodon soveltamiseen;

Kuvio 8 on sivusuuntainen poikkileikkauskuvanto kehäkäyttöisestä viilusorvista, jo-: ka on tarkoitettu tämän keksinnön kolmannen suoritusmuodon soveltamiseen; 12

Kuviossa 9 esitetään pölkyn kaarevuus juuri ennen kuin pölkyn kaartunutta osuutta aletaan poistaa;

Kuvio 10 on kulkukaavio, jossa selitetään ensimmäisen suoritusmuodon mukainen 5 tukivalssien syötön ohjaukseen tarkoitettu menetelmä, jossa tukivalssien syöttö väliaikaisella syöttönopeudella, joka perustuu pölkyn arvioituun kaarevuuteen, päättyy viimeistään silloin, kun kaarevuus on poistunut pölkystä;

Kuvio 11 on kulkukaavio, jossa selitetään toisen suoritusmuodon mukainen tuki-10 valssien syötön ohjaukseen tarkoitettu menetelmä;

Kuvio 12 on kulkukaavio, jossa selitetään kolmannen suoritusmuodon mukainen tukivalssien syötön ohjaukseen tarkoitettu menetelmä; 15 Kuvio 13 on kulkukaavio, jossa selitetään neljännen suoritusmuodon mukainen tukivalssien syötön ohjaukseen tarkoitettu menetelmä;

Kuvio 14 on kulkukaavio, jossa selitetään viidennen suoritusmuodon mukainen tukivalssien syötön ohjaukseen tarkoitettu menetelmä; ja 20 ..... Kuvio 15 on sivusuuntainen poikkileikkauskuvanto viilusorvista, joka on tarkoitettu t · · tekniikan tason mukaisen tukivalssien syötön säätömenetelmän toimeenpanoon.

• · · • · » *···] Esillä olevaa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin piir- * * 25 roksiin. Kuvioissa 6-8 esitetään sivukuva kolmesta kehäkäyttöisestä, perusraken- : ’·· teeltaan identtisestä sorvista, joihin tätä keksintöä sovelletaan.

• · · • · · • · ·

Suoritusmuoto 1 ·· • · • · · ;·;*. 30 Kuvio 6 on sivukuva ensimmäisen suoritusmuodon mukaisesta viilusorvista. Tässä .·. piirroksessa viitenumero 1 tarkoittaa yleisesti pölkkyä, josta viilu 4 sorvataan. Niin • · » ‘•m\l sanottu kaksoiskarapari 6 (joista tässä esitetään ainoastaan toinen), jonka kumpikin • · *·“* kara koostuu suuresta karasta ja pienestä karasta, pitelee pölkkyä 1 sen kummastakin :V: päästä. Niin kauan kuin pölkyn läpimitta on suuri, pölkkyä pitelevät suuret karat.

35 Suuret karat poistetaan pölkyltä, kun se sorvataan pieneen läpimittaan.

• ·

Viitenumero 3 tarkoittaa perifeeristen, osista koottujen käyttötelojen joukkoa, jotka on sijoitettu akselin suunnassa tasavälein yhteiselle käyttöakselille 3a. Kussakin 13 käyttötelassa 3 on useita piikkejä 3b, jotka järjestetään sen kehälle niin, että ne voivat tarttua pölkyn 1 kehäpintaan. Käyttöakseli 3a saa perifeerisestä, tukikappaleen 11 päälle asennetusta käyttömoottorista 2 viilun sorvaukseen tarvittavan käyttövoiman. Vakionopeudella käytettävä, kolmivaiheinen induktiomoottori on riittävä peri-5 feeriselle käyttömoottorille 2.

Käyttöakselia 3a tukevat kääntövarret 5 (joista esitetään ainoastaan yksi), jotka on kiinnitetty perifeeristen käyttötelojen 3 yläpuolella sijaitsevaan tappiin 7 niin, että mainitut perifeeriset käyttötelat 3 kiertyvät tapin 7 suhteen. Viilua sorvattaessa pu-10 ristuselin 9 puristaa perifeerisiä käyttöteloja 3 koko ajan pölkkyä 1 vasten niin, että mainitut käyttötelat 3 voidaan siirtää kohti pölkkyä 1 samalla kun pölkyn 1 läpimitta pienenee sorvauksen edetessä. Piikit 3b ovat näin ollen koko ajan kiinnittyneinä pölkyn 1 kehäpintaan ja varmistavat, että viilun sorvauksen edellyttämä vääntömo-mentti siirtyy pölkkyyn 1.

15

Kohdassa 15 esitetään viilusorvin terä, joka on kiinnitetty teränpitimeen 17 teräkii-lan 15a avulla. Viitenumero 13 tarkoittaa usean puristuskiskon kokonaisuutta, jotka on kiinnitetty tukikappaleeseen 11. Kukin puristuskisko 13 sijaitsee kahden vierekkäisen käyttötelan 3 välissä käyttöakselilla 2c niin, että sen alapää on hieman viilu-20 sorvin terän 15 leikkuureunan ja viilun kuljetussivun yläpuolella, jolloin se puristaa pölkkyä 1 lähellä sitä kohtaa, missä viilusorvin terän 15 leikkuureuna kytkeytyy pölkkyyn 1. Puristuskiskot 13 estävät tehokkaasti viilun 4 halkeamisen sorvauksen aikana.

• · · • · · • · · *'*. 25 Viitenumero 18 tarkoittaa syöttömekanismia, joka käsittää useita kierrettäviä syöt- .* * töruuveja 18a (joista esitetään ainoastaan yksi), jotka ovat esimerkiksi kiertyväkier- • · ; teisiä, syöttöruuvin moottorin 18b, joka on esimerkiksi servomoottori sekä asennon- • · · *·* * ilmaisunen 18c, joka on esimerkiksi pyörivä kooderi. Kierrettävät syöttöruuvit 18a kytketään teränpitimeen 20, jossa on viilusorvin terä 15. Ohjausyksikön 41 ( jota • · • ’·· 30 selitetään yksityiskohtaisemmin tuonnempana) säätelemä syöttöruuvin moottori 18b :T: pyörittää kiertyviä syöttöruuveja 18a ja kuljettaa näin teränpidintä 20 edestakaisin . · | ·. ennalta määrätyllä radalla halutulla syöttönopeudella sorvaten viilun ennalta määrät- • · · l»'.m tyyn paksuuteen. Tukikappale 11 varustetaan nostosylinterillä (jota ei esitetä), jonka • · * *.' avulla tämän kappaleen yläpinta voidaan avata tarkastusta ja huoltoa varten.

# · • · · /O • ·

Viitenumero 21 tarkoittaa useita vapaasti kiertyviä, osista koottuja vaakasuoria tuki-valsseja, joita varustetaan tukikehyksen 23 päälle laakeripesän 21a välityksellä. Vaihtoehtoisesti voidaan usean osista kootun valssin sijaan varustaa yksi tukivalssi.

14

Vaakasuorien tukivalssien 21 rotaatioakselin halkaisija sijaitsee suurin piirtein vastapäätä perifeerisiä käyttöteloja 3 pölkyn 1 toisella puolen samassa tai jokseenkin samassa tasossa kuin pölkyn 1 rotaatioakseli. Tukivalssit 21 viedään pölkyn 1 ke-häpinnan kanssa kosketuksiin, jotta estettäisiin pölkyn 1 taipuminen vaakatasossa 5 sorvauksen aikana.

Viitenumerolla 21c merkitään pyörähdyskulman ilmaisinta, esimerkiksi pyörivää kooderia, jonka tehtävänä on ilmaista tukivalssien 21 rotaatio heti kun valssi 21 koskettaa pölkkyä 1. Pyörähdyskulman ilmaisin 21c lähettää sitten tunnistustiedon oh-10 jausyksikköön 41. Tukikehys 23 asetetaan liukupinnalle 27 ja sen annetaan kulkea edestakaisin ennalta määrättyä rataa vaakatasossa siirtomekanismin 25 välityksellä.

Siirtomekanismi 25 käsittää useita kierrettäviä johtoruuveja 25a, jotka ovat esimerkiksi kiertyväkierteisiä, johtoruuvin syöttömoottorin 25b, joka on esimerkiksi ser-15 vomoottori sekä asennonilmaisimen 25c, joka on esimerkiksi pyörivä kooderi. Kunkin johtoruuvin 25a yksi pää kytketään tukikehykseen 23 laakeripesän välityksellä (jota ei esitetä). Ohjausyksiköllä 41 valvotaan tukivalssien 21 syöttönopeutta niiden syöttämiseksi pakkosyötöllä tai seurantasyötöllä niin, että valssit 21 pysyvät kytkettyinä pölkyn 1 kehäpintaan samalla kun pölkyn 1 läpimitta pienenee sorvaus-20 prosessin kuluessa. Tällöin siirtomekanismi 25 voi saattaa vaakasuorat tukivalssit 21 edestakaiseen liikkeeseen jollain halutulla pikasiirtonopeudella.

• · · • · ♦ « t 1

Ohjausyksikköön 41 kuuluu ohjain 41a, tasauslaite 41c sekä ohjaussignaalin lähetin • ♦ · / ^ 41b, jonka tehtävänä on ohjata yllä kuvattujen moottorien 2, 18b ja 25b käyttöä etu- ♦ ♦ · ***. 25 käteen asennetun ohjelman avulla. Ohjausyksikön 41 rakenne on samanlainen kuin mikrotietokoneen, ja se käsittää keskusyksikön (CPU) sekä ROM- ja RAM-muistin, • · • 2 vaikkakaan näitä elementtejä ei esitetä piirroksessa. Ohjain 41a vastaanottaa ilmai- 2 * sinten 18c, 21c ja 25c lähtösignaalit sekä viilun paksuuden asetusarvon T tulosig-naaleinaan ja käsittelee saamansa tiedon etukäteen asennetun ohjelman avulla. Oh- • 1·· 30 jaussignaalin lähetin 41b siirtää moottoreihin 2, 18b ja 25b ohjaimen 41a laskemat :T: käyttösignaalit ilmaisimista 18c, 21c ja 25c saaduista signaaleista. Tasauslaite 41c .·)·. laskee väliaikaisen syöttönopeuden f viilun paksuudesta T ja koijausarvosta a, jonka • t « I.! avulla ohjaimen 41a laskutoimitus korjataan.

• · ♦ · · • · v.: 35 Kutakin moottoria 2, 18b ja 25b voidaan ohjata toisista riippumatta valmisteluaikana ennen viilun sorvausta tai sen jälkeen manuaalisesti tai puoliautomaattisesti: ohjausyksikköön 41 tallennettu tietokoneohjelma ohjaa kuitenkin kaikkien mainittujen moottorien 2, 18b, 25b sekä 35b käyttöä viilua sorvattaessa.

15

Ennen viilun sorvausta ympäryspinnaltaan epätasainen pölkky 1 viedään kahden karan 6 väliin, missä vastaavat karan moottorit (joita ei esitetä) vetävät sen pyörimään tyhjäkäynnillä. Samanaikaisesti teränpidintä 20 siirretään syöttömekanismin 18 välityksellä kohti pölkkyä halutulla pikasiirtonopeudella, kunnes viilusorvin teränpiti-5 meen 20 asennettu terä 15 koskettaa pyörivää pölkkyä 1 ja kytkeytyy leikkautumaan sen ympärykseen. Teränpidintä 20 pölkkyä 1 kohti siirrettäessä karan moottorin kiertymisnopeus ja syöttömekanismin 18 pikasiirtonopeus voidaan määrätä mielivaltaisesti manuaalisella tai puoliautomaattisella toiminnolla. Sorvin terän 15 pyörivän pölkyn 1 pintaan kytkeytymiseen saakka karojen 6 kiertymisnopeutta säätää kuiten-10 kin tietokoneohjelma, joka vastaa tai seuraa perifeeristen käyttötelojen 3 ajonopeutta. Samanaikaisesti myös syöttömekanismin 18 syöttönopeutta säätelee tietokoneohjelma niin, että se vastaa karojen kiertymisnopeutta, joka lasketaan karan pyöräh-dyskulman ilmaisimen (jota ei esitetä) tuottamasta tiedosta.

15 Automaattisen toimenpiteen aikana tukivalssien 21 syöttöä ohjataan niin, että se on teränpitimen 20 syötön mukainen. On mahdollista syöttää ainoastaan teränpidintä, jolloin tukivalssien 21 syötön valintakytkin (jota ei esitetä) asetetaan manuaaliseksi. Tämä on erityisen edullista, mikäli pölkyn pinnalla on kaarnaa tai se on halkeillut. Jos tällaista pölkkyä puristetaan tukivalsseilla, siihen saattaa kohdistua poikkeava 20 kuormitus. Tällöin pölkky saattaa murtua tai siinä oleva halkeama laajeta, jolloin sorvattu viilu juuttuu terän leikkuureunan päälle. Kun pölkky on sorvattu suurin piirtein lieriömäiseksi, syötön valintakytkin voidaan kuitenkin muuttaa automaatti-seksi. Tällöin tukivalssit 21 siirtyvät ohjausyksikön 41 määräämään sijaintiin, mistä • · · ne syötetään sopivalla nopeudella.

• · · "·. 25 * Tukivalssien syötönsäätömenetelmää selitetään tuonnempana kuvion 10 kulkukaavi- • · : “ on yhteydessä. Tämä säätömenetelmä voidaan tallentaa tietokoneohjelman tavoin : johonkin muistivälineeseen, esimerkiksi magneettilevylle tai CD-ROM-levylle viilu- sorvin ohjausta varten ja se voidaan haluttaessa ajaa ohjaimeen 41a. Vaihtoehtoi- • · • ’·· 30 sesti tällainen muistiväline voidaan asentaa ennalta viilusorviin.

• · · • · · • · · .·[·. Ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa suoritusmuodossa 2,5 mm:n paksuinen va- • · · I.I neriviilu sorvataan pölkystä, jonka paksuus ennen sorvausta on korkeintaan 600 mm, ja jonka on sorvattaessa laskettu kaartuvan 1 mm. Tukivalssit syötetään väliai- • · 35 katsella syöttönopeudella f korjausarvon a ollessa 0,05 mm näissä suoritusmuodois-sa.

f · 16

Ennen sorvauksen aloittamista viilun paksuus T 2,5 mm ja korjausarvo a 0,05 mm syötetään ohjaimeen 41a, jotta tukivalssien 21 väliaikainen syöttönopeus voitaisiin laskea kohdassa 11. Myös pölkyn suurin mahdollinen läpimitta 600 mm syötetään ohjaimeen 41a kohdassa 13. Pölkyn maksimiläpimitta mitataan pölkyn ollessa las-5 taajalla (jota ei esitetä) ennen pölkyn keskittämistä.

Kohdassa 15 teränpidin 20 ja tukivalssit 21 syötetään eteenpäin vastaaviin lepoasentoihinsa, joihin ne myös jäävät, jolloin pölkky voidaan edelleen syöttää sorviin ja karat 6 voivat pidellä sitä (tukivalssien viitteenä on kaikissa kulkukaavioissa ”BR”). 10 Ohjelma etenee vaiheeseen 17, jossa pölkky syötetään viilusorviin ja karat 6 pitelevät sitä.

Mikäli lepoasennot sijaitsevat kaukana pölkystä, tyhjäkäyntiin kuluva aika lisääntyy, mikä heikentää viilusorvin hyötysuhdetta. Tämän johdosta on edullista, että terän-15 pidin 20 ja tukivalssit 21 sijoitetaan pienellä välyksellä aivan pölkyn lähelle.

Vaiheeseen 17 saakka ohjaus voidaan suorittaa automaattisesti. On kuitenkin edullista, että operaattori suorittaa seuraavan vaiheen 19 varmuuden vuoksi manuaalisesti sorvauksen käynnistyskytkintä (jota ei esitetä) käyttäen. Tässä vaiheessa voi-20 daan myös liian kauaksi pölkystä jääneet tukivalssit 21 siirtää lähemmäs manuaalisesti. Teränpidintä 20 ja tukivalsseja 21 voidaan käyttää automaattisesti kaarevuu-.·:·. den poistoleikkuun jäljellä olevissa vaiheissa seuraavan pölkyn syöttöön asti.

··» « · · • · · t* . Kun sorvaus on aloitettu sorvauksen käynnistyskytkintä painamalla, asennonilmai- 25 sin 18c ja pyörähdyskulman ilmaisin 21c ilmaisevat jatkuvasti vastaavasti pölkyn * tuolloisen läpimitan ja tukivalssien 21 tuolloisen aseman, jotka syötetään ohjaimeen • · ! y 41a kohdassa 21. Samanaikaisesti karan pyörähdyskulman ilmaisimella (jota ei v * esitetä) tuotetaan jatkuvasti karojen kiertymisnopeutta esittävä signaali, joka syöte tään ohjaimeen 41a samassa vaiheessa (karojen viitteenä on kaikissa kulkukaaviois-30 sa”SP”).

• · · • · · • · ·

Kohdassa 23 teränpitimen 20 syöttönopeus F lasketaan viilun paksuudesta T, karan * * t y.y kiertymisnopeutta esittävästä signaalista ja pölkyn läpimittaa esittävästä signaalista.

**;·* Prosessi etenee vaiheeseen 25, jossa teränpidin syötetään pölkkyä kohti syöttönope- # · *·.:.·* 35 udella F, jolloin alkaa esisorvaus. Tukivalsseja ei syötetä vielä tällöin, koska niitä ohjataan manuaalisesti esisorvauksen aikana.

17

Kun pölkky 1 on sorvattu jokseenkin lieriömäiseksi, tukivalssit 21 siirretään manuaalisesta automaattiseen, jolloin tukivalssin syöttö tapahtuu seuraavasti: siirtomeka-nismi 25 siirtää ensin automaattisesti tukivalssit 21 tyhjäkäyntiasemasta asemaan, joka on hyvin lähellä kaartuvaa kehäpintaa Cl, joka sijaitsee 2 mm kuvitellusta ke-5 häpinnasta C ulospäin. Tämä tukivalssien automaattinen siirtyminen tapahtuu te-ränpitimen syötöstä riippumattomalla syöttönopeudella. Pölkyn läpimittaa, joka vastaa tätä hyvin lähellä sijaitsevaa tukivalssien sijaintia, ja joka on hieman suurempi sitä läpimittaa, jolla tukivalssit myöhemmin koskettavat pölkkyä, kutsutaan vertauslähtöläpimitaksi (kohta 31). Arvo 2 mm on pölkyn arvioidun 1 mm kaare-10 vuuden ja 1 mm marginaalin summa. Jos siis todellinen kaarevuus Δ on alle 2 mm, tukivalssit 21 eivät tule kosketuksiin pölkyn kanssa. Operaattori voi muuttaa tätä määrää silmämääräisesti tarkastellen.

Kohdassa 32 tukivalssien väliaikainen syöttönopeus f lasketaan nostamalla syöttö-15 nopeutta F korjausarvon a syöttönopeudella kutakin pölkyn kiertymistä kohden. Toisin sanoen väliaikainen syöttönopeus f on syöttönopeutta F suurempi korjausarvon a syöttönopeudella pölkyn kiertoliikettä kohden. (Syöttönopeus F lasketaan viilun paksuudesta T sekä karan kiertymisnopeutta ja pölkyn läpimittaa kohdassa 23 tarkoittavista signaaleista. Korjausarvo a syötetään kohdassa 11.) Tuki-20 valssit 21 syötetään tällä väliaikaisella syöttönopeudella f taipuman korjaamiseksi sitten kohdassa 33.

• · · • · · • · ·

Seuraavassa selitetään pölkyn 1 kaarevuuden korjaaminen. Kuvio 9 esittää pölkyn 1 • · · m\. kaarevuuden poistoleikkuun aikana. Pölkky 1 on esisorvattu niin, että kaarevuusarvo *··. 25 on Δ. Sillä välin tukivalssit 21 asetetaan vertauslähtöläpimittaan, joka sijaitsee 2 * mm kuvitteellisesta kehäpinnasta C. Kahden tyyppisistä katkoviivoista koostuva ke- • · :"" hä C3 esittää kuvitteellisen kehäpinnan kaarevuuden Δ ollessa nolla sen jälkeen kun

v · kaarevuus on poistettu pölkystä. Tämä merkitsee, että kuvitteellinen kehäpinta C

vastaa kaartunutta kehäpintaa Cl kaartumisen poistamisen jälkeen.

30 • :T: Jotta kaareva kehäpinta Cl vastaisi kuvitteellista kehäpintaa C3, teränpidin 20 syöte- ..\φ tään etäisyydeltä L pölkyn keskihakusuunnassa nopeudella T mm (viilun paksuus) • · · 1,1 pölkyn 1 kiertoliikettä kohden (syöttönopeudella F), kun taas tukivalssit 21 syöte- tään etäisyydeltä LI, joka tarkoittaa etäisyyttä L, johon on lisätty 2 mm (tukivalssien • · ·. v 35 21 ja kuvitteellisen kehäpinnan C välinen etäisyys) saman ajan kuluessa.

• · • · · • · · • · Tässä suoritusmuodossa tukivalssien väliaikainen syöttönopeus f on 2,55 mm pölkyn kiertymistä kohden. Tämä saadaan nostamalla ennalta määrättyä syöttönopeutta 18 F, joka on 2,5 mm pölkyn kiertoliikettä kohden, etukäteen valitun korjausarvon a, joka on 0,05 mm pölkyn kiertoliikettä kohden, syöttönopeudella. Tällä tukivalssien väliaikaisella syöttönopeudella f tukivalssien 21 ja kuvitteellisen kehäpinnan C välinen etäisyys 2 mm pienenee 0,05 mm kutakin pölkyn kiertoliikettä kohden ja on ko-5 konaan poissa pölkyn kierryttyä 40 kierrosta. Toisin sanoen kun pölkky 1 on kiertynyt 40 kierrosta, tukivalssit 21 saavuttavat kuvitellun kehäpinnan C3.

Jos kaarevuusmäärä Δ on 1 mm, tukivalssien 21 ja kuvitellun kehäpinnan C välinen etäisyys on myös 1 mm. Tukivalssit 21 tulevat niin muodoin tällä väliaikaisella 10 syöttönopeudella f kosketuksiin kaartuneen kehäpinnan Cl kanssa vasta pölkyn kierryttyä 20 kertaa. Kaarevuus poistuu pölkystä asteittain jäljellä olevien pölkyn 20 kierroksen kuluessa, kuten yllä selitettiin.

Väliaikaista syöttönopeutta f voidaan soveltaa mikäli tukivalssien 21 rotaatioakseli 15 sijaitsee samassa vaakatasossa kuin karojen rotaatioakseli. Jos tukivalssien 21 rotaatioakseli sijaitsee joko tämän tason yläpuolella tai alapuolella, tukivalssit tulee syöttää jollain tarkistetulla nopeudella, joka kompensoi niiden akselien siirtymisen tasosta.

20 Kuten edellä esitettiin, pölkyn läpimitta ja tukivalssien 21 sijainti ilmaistaan jatkuvasti sorvauksen aikana, joten pölkyn läpimittaa ja tukivalssien 21 sijaintia esittäviin :T: signaaleihin perustuva todellinen kaarevuus Δ on mahdollista määritellä. Tarkemmin sanoen tukivalssien sijaintien ja kuvitellun kehäpinnan C väliin jäävää etäisyyttä ; voidaan pitää ehdottomasti todellisena kaarevuutena Δ. Koska pölkyn muoto muut- ··· 25 tuu jonkin verran tukivalssien puristuessa sitä vasten, muodonmuutos voidaan ottaa :·. huomioon, jolloin todellinen kaarevuus lasketaan hyvin tarkasti.

• · · m ··· • · · * Kohdassa 35 määritellään, ovatko tukivalssit 21 saavuttaneet vai ei kuvitellun kehäpinnan C3. Mikäli KYLLÄ, pölkyn kaareutuminen katsotaan poistetuksi. Tällöin • · : *· 30 prosessi jatkuu kohtaan 41, jossa tukivalssien 21 väliaikaisen syöttönopeuden f kor- v : vaa syöttönopeus F, ja jolloin aloitetaan viilun, jonka paksuudeksi on määrätty 2,5 mm, pääasiallinen sorvaus. Näin mahdollistetaan viilun sorvaus pölkystä samalla • · .·**. kun estetään sen kaartuminen jatkossa. Kun pienin mahdollinen sorvausläpimitta tai ··· .·. läpimitta, jossa sorvaus päättyy ilmaistaan kohdassa 27, tukivalssit ja teränpidin py- • · · *·*·[ 35 säytetään sorvauksen päättämiseksi.

• · · • · · • ·

Mikäli taas katsotaan, ettei kaarevuus ole vielä poistunut kohdassa 35 eli jos tässä kohdassa vastaus on EI, prosessi jatkuu vaiheeseen 28, missä määritellään, tode- 19 taanko pienin mahdollinen sorvausläpimitta. Jos vastaus on EI, tukivalssien 21 syöttöä jatketaan väliaikaisella syöttönopeudella f. Mikäli pienin mahdollinen sorvausläpimitta todetaan (eli vastaus on KYLLÄ) kohdassa 28, vaikka pölkyn todetaankin olevan edelleen kaareva (eli vastaus on EI) kohdassa 35, jolloin tukivalsseja 5 syötetään edelleen väliaikaisella syöttönopeudella f, sorvaus päätetään siirtymättä vaiheeseen 41, missä tukivalssit 21 syötetään syöttönopeudella F.

Tämän tukivalssien syötön säätömenetelmän avulla kaarevuus poistuu pölkystä asteittain sorvauksen edetessä. Kaarevuuden poistoleikkuun aikana tuotettu viilu on 10 paksuudeltaan täysin tasaista ja huomattavasti laadukkaampaa kuin yleisesti tunnettuja menetelmiä käyttäen sorvattu samanlainen viilu, joka tavallisesti hylätään, koska se on niin heikkolaatuista.

Vaikkakaan kaareva osuus ei olisi täysin poistunut pölkystä sorvauksen päättyessä, 15 sitä ei poisteta äkillisesti yhdellä kertaa kun tukivalssit tulevat pölkyn kanssa kosketuksiin ja puristavat sitä, kuten edellä esitetyissä tekniikan tason menetelmissä. Tämän suoritusmuodon avulla voidaan näin ratkaista tekniikan tason menetelmissä ilmenevät ongelmat.

20 Suoritusmuoto 2

Kuvio 7 on sivukuva , jossa havainnollistetaan kaaviomaisesti vaihtoehtoinen kara- ton viilusorvi, johon esillä olevaa keksintöä sovelletaan toisessa suoritusmuodossa.

Samoihin osiin, joita kuvattiin edellä kuvion 6 yhteydessä, viitataan samoilla viite- 25 numeroilla, joten niitä ei enää selitetä.

• · ~ • · · ' · · • · · *... Viitenumerolla 51 tarkoitetaan useita vapaasti kierrettäviä, osista koottuja pysty- • · · suoria tukivalsseja, jotka on jäljestetty tukikehyksen 53 päälle laakeripesien 51a välityksellä. Pystysuorien tukivalssien 51 rotaatioakseli sijaitsee jokseenkin kohti- : *“ 30 suoraan pölkyn 1 rotaatioakselin alapuolella. Pystysuorat tukivalssit 51 viedään kos- • · · v : kettamaan pölkyn 1 kehäpintaa, jotta estettäisiin pölkyn 1 kaartuminen pysty suun- nassa. Tukikehys 53 kytketään kiertyvästi vaakasuorien tukivalssien 21 tukikehyk- • ♦ .···. seen 23 kääntöakselin 53a välityksellä. Tukikehys 53 kytketään myös vintturikoneis- • · *·* toon 55. Pystysuorat tukivalssit 51 voidaan siirtää jokseenkin kohtisuorassa pölkyn ::* 35 1 rotaatioakselia kohti ja siitä poispäin.

• · ψ • ·· • ·

Vintturikoneisto 55 käsittää moottorin 55a, joka on esimerkiksi servomoottori, asen-nonilmaisimen 55b, joka on esimerkiksi kiertyvä kooderi, viimeisen alennus vaihteen 20 55c, jonka tehtävänä on vastaanottaa vintturikoneiston moottorin 55a tuottama käyttövoima, viimeisen alennusvaihteen 55c jättöakseliin kytketty kääntövarsi 55d, puskurin 55e, kytkimen 55f ja tukiakselin 55g.

5 Painejousen käsittävän puskurin 55e tehtävänä on absorboida liikakuormitus ja estää näin vintturikoneiston 55 vaurioituminen tai pystysuorien tukivalssien 51 ei-toivotut siirtymiset. Liikakuormitus voi aiheutua esimerkiksi pölkyn 1 ja pystysuorien tukivalssien 51 väliin takertuneista lastuista.

10 Viitenumero 61 tarkoittaa moottorien kokonaisohjauksen säätelyyn tarkoitettua ohjausyksikköä. Ohjausyksikkö 61 käsittää ohjaimen 61a, jonka tehtävänä on työstää sinne asennetulla ohjelmalla mainittujen ilmaisinten antamia erilaisia tulosignaaleja. Näihin tulosignaaleihin kuuluvat viilun paksuuden asetusarvo T, korjausarvo a ja etukäteen valittu pölkyn läpimitta 0. Ohjausyksikkö 61 käsittää lisäksi käyttösig-15 naalin lähettimen 61b, jonka tehtävänä on ohjaimesta 61a saatujen lähtösignaalien siirtäminen moottoreihin näiden toiminnan säätelyä varten. Lisäksi siihen kuuluu ta-sauslaite 61c, jonka tehtävänä on korjata ohjaimen 61a toimintaa laskemalla väliaikainen syöttönopeus f viilun paksuudesta T ja koijausarvosta a.

20 Kutakin näistä moottoreista voidaan säätää erikseen valmistuksen aikana ennen viilun sorvausta tai sen jälkeen manuaalisesti tai puoliautomaattisesti: ohjausyksikköön :T: 61 tallennetaan kuitenkin jokin tietokoneohjelma, joka on tarkoitettu kaikkien näi- : T: den moottorien toiminnan säätelyyn yhdessä viilua sorvattaessa.

• · · • · · • · · 25 Tämän suoritusmuodon mukaista tukivalssien syötönsäätömenetelmää selitetään :·. ensimmäisen suoritusmuodon menetelmän suhteen kuviossa 11 esitettyyn kulku- • · · kaavioon viitaten.

• · · • · ·

Ensimmäisessä suoritusmuodossa todellinen kaarevuus Δ vähenee pölkystä asteittain • · : ** 30 sorvauksen edetessä. Kun kohdassa 35 tukivalssien 21 katsotaan saavuttaneen kuvi- • · · : teihin kehäpinnan C3, jolloin pölkyn kaarevuus siis katsotaan poistetuksi, tukivals- sien väliaikainen syöttönopeus f korvataan ennalta määrätyllä syöttönopeudella F.

• · Tässä suoritusmuodossa pölkyn läpimitta voidaan kuitenkin määrätä vapaasti siellä, • · · missä tukivalssien 21 syöttö väliaikaisella nopeudella f päättyy, jopa ennen kuin • · · '·'·[ 35 kaarevuus on poistettu pölkystä. Tämän pölkyn läpimitan nimityksenä on • · · *· " ’’vertausloppuläpimitta 0”. Mikäli vertausloppuläpimitta 0 todetaan kohdassa 37, isot karat irrotetaan ja pölkkyä pitelevät vain pienet karat akselin suuntaisissa päissä.

21

Tukivalssit liikkuvat tästä lähtien ennalta määrätyllä syöttönopeudella F väliaikaisen syöttönopeuden sijasta f (kohta 41).

Tällä tavoin tuki valssien syötönsäätö väliaikaisella syöttönopeudella f voidaan lopet-5 taa heti kun vertausloppuläpimitta 0 on todettu. Pienten karojen kykemiseen mennessä pölkyn kaarevuus on poistettu, millä estetään tehokkaasti pölkyn vaurioituminen ja vältetään viilusorvin toiminnan keskeytyminen.

Suoritusmuoto 3 10

Esillä olevan keksinnön kolmatta suoritusmuotoa selitetään viittaamalla kuvioon 8. Osiin, jotka ovat samanlaisia kuin edellä kuvatut, viitataan samoilla viitenumeroilla, joten niitä ei enää selitetä.

15 Tässä suoritusmuodossa viilusorvi käsittää sarjan pyörövalsseja 71, jotka ovat siirrettävissä suurin piirtein vaakasuunnassa sekä ylempiä ja alempia tukivalsseja, vastaavasti 91 ja 81, joita kumpiakin voidaan siirtää viistosti. Tämän suoritusmuodon viilusorvi säätelee ylempien ja alempien tukivalssien 81 ja 91 syöttöä, minkä tarkoituksena on poistaa pölkystä kaarevuus samalla kun tuotetaan laadukasta viilua.

20

Kuviossa 8 näkyvä pyörövalssain 71 muodostaa perifeerisen apukäyttöjäijestelmän, joka koostuu useista vapaasti kiertyvistä, ohuista valsseista sijoitettuina akselin suunnassa toisistaan erilleen yhteiselle käyttöakselille 71a. Vaikkakaan sen kehä-. .·. pinnoilla ei ole piikkejä kuten edellä mainituissa perifeerisissä käyttövalsseissa 3, 25 pyörövalssain 71 kykenee tuottamaan lisävääntömomentin, jota pölkyn 1 kehän ta- • · ..t sainen kiertyminen edellyttää ja estää sorvatun viilun 4 juuttumisen leikkuureunaan, ‘. siirtäen sorvatun viilun 4 tasaisesti myötävirtaan.

• · · • · ·

Tukikehykseen 73 kytketään laakeripesän 71a välityksellä käyttöakseli 71a, jonka : *** 30 tehtävänä on vastaanottaa pölkyn 1 kehän tasaisen kiertymisen edellyttämä lisävään- • · · : tömentti käyttömoottorista 72, esimerkiksi servomoottorista, joka on asennettu tuki- kappaleen 11 päälle. Tukikehys 73 asennetaan liukupinnalle 77 ja se kulkee edestä- • * .···. kaisin pyörövalssin syöttömekanismin 75 avulla. Tämän rakenteen ansiosta pyörö- *·* valssain 71 seuraa tiiviisti pölkkyä 1 ja pysyy siihen kytkeytyneenä sen läpimitan '·*·* 35 pienentyessä viilun sorvauksen aikana, syöttäen osan vääntömomentista, jota edelly- • * tetään pölkyn 1 kehän vetämiseen.

22

Pyörövalssin syöttömekanismi 75 käsittää syöttöruuvin 75a, esimerkiksi palloruu-vin, joka kytketään tukikehykseen 73 laakeripesän välityksellä (jota ei esitetä), pyörövalssin syöttömoottorin 75b, esimerkiksi servomoottorin, pyörövalssin asennonil-maisimen 75 c, esimerkiksi kiertyvän kooderin. Kuten edellä yksityiskohtaisesti seli-5 tettiin, ohjausyksikkö 101 säätelee pyörövalssin syöttömoottoria 75b niin, että pyö-rövalssain 71 seuraa tiiviisti pölkkyä 1 ja pysyy siihen kytkettynä sen läpimitan pienentyessä viilun sorvauksen aikana.

Ylemmät tukivalssit 81 muodostuvat useista vapaasti kiertyvistä, osista kootuista 10 tukivalsseista, joiden pinnalla on lukuisia piikkejä 81a. Ylemmät tukivalssit 81 varustetaan tukikehyksen 83 päälle laakeripesän 81b välityksellä ja ne jäljestetään pölkyn 1 rotaatioakselin yläpuolelle jokseenkin diametraalisesti pyörövalsseja 71 vastapäätä pölkyn 1 rotaatioakselin toiselle puolen. Pölkyn 1 kehäpintaan kytkettävissä olevat tukivalssit 81 vastaanottavat käyttömoottorin 81c, esimerkiksi servomoottorin 15 tuottaman käyttövoiman ja tuottavat pölkyn 1 kehän kiertymiseen tarvittavan lisä-vääntömomentin. Samoin valssit 81 estävät pölkyn 1 kaareutumisen sorvauksen aikana. Tukikehys 83 asennetaan liukupinnalle 87 ja ylemmän tukivalssin syöttömekanismi 85 mahdollistaa sen edestakaisen viiston liikkeen.

20 Ylemmän tukivalssin syöttömekanismi 85 käsittää syöttöruuveja 85a, esimerkiksi palloruuveja, jotka on kytketty tukikehykseen 83 laakeripesän välityksellä (jota ei esitetä), ylemmän tukivalssin syöttömoottorin 85b, esimerkiksi servomoottorin sekä ylemmän tukivalssin asennonilmaisimen 85c, esimerkiksi pyörivän kooderin. Kuten • . .·. edellä yksityiskohtaisesti selitettiin, ohjausyksikkö 101 säätelee ylemmän tukivalssin 25 syöttömoottorin 85b toimintaa niin, että ylemmät tukivalssit 81 seuraavat tiiviisti • · ^ .. pölkkyä 1 ja pysyvät siihen kytkeytyneinä sen läpimitan pienentyessä viilun sorva- uksen aikana. Ylemmän tukivalssin syöttömekanismi 85 voi myös siirtää ylempiä • · · tukivalsseja 81 edestakaisin sopivalla pikasiirtonopeudella.

• · : ’·· 30 Alemmat tukivalssit 91 koostuvat useista vapaasti kiertyvistä, osista koostuvista tu- • · ♦ : kivalsseista, jotka varustetaan tukikehykselle 93 laakeripesän 91a välityksellä.

m

Alemmat tukivalssit 91 sijaitsevat välittömästi ylempien tukivalssien 81 alla pölkyn .···, 1 rotaatioakselin alapuolella. Pölkyn 1 kehään kytkettävissä olevat alemmat tuki- ’·] valssit 91 vastaanottavat käyttömoottorin 91c, esimerkiksi servomoottorin tuottaman v.: 35 käyttövoiman ja johtavat pölkyn 1 kiertymiseen ja sorvaukseen tarvittavan lisävään- • · \*·: tömomentin. Edelleen valssit 91 estävät pölkyn 1 kaartumisen sorvauksen aikana.

23

Viitenumero 9Id tarkoittaa pyörähdyskulman ilmaisinta, esimerkiksi pyörivää koo-deria, jonka tehtävänä on pölkyn 1 pyörähdyskulmien mittaaminen ja näitä mittauksia koskevan datan lähettäminen ohjausyksikköön 101 teränpitimen syöttömeka-nismin 18 syöttönopeuden säätämiseksi pölkyn 1 rotaationopeuden mukaan. Tuki-5 kehys 93 asennetaan liukupinnalle 97 ja alemman tukivalssin syöttömekanismi 95 mahdollistaa sen viiston edestakaisen liikkeen ennalta määrätyllä radalla.

Syöttömekanismi 95 käsittää useita kiertyviä johtoruuveja 95a, jotka ovat esimerkiksi pallokierteisiä, johtoruuvin syöttömoottorin 95b, esimerkiksi jonkin servo-10 moottorin, asennonilmaisimen 95c, esimerkiksi pyörivän kooderin. Kunkin johto-ruuvin 95 a yksi pää kytketään tukikehykseen 93 laakeripesän välityksellä (jota ei esitetä). Ohjausyksikkö 101 säätelee syöttömoottorin 95b toimintaa johtoruuvien 95a syötön ohjaamiseksi niin, että alemmat tukivalssit 91 pysyvät kytkeytyneinä pölkyn 1 kehäpintaan pölkyn 1 läpimitan pienentyessä sorvausprosessissa. Syöttö-15 mekanismilla 95 voidaan tuottaa myös alempien tukivalssien 91 edestakainen liike halutulla pikasiirtonopeudella.

Huomattakoon, että pinnalla olevien piikkien 81a sijasta valssit 81 voidaan päällystää jollain aineksella, kuten esimerkiksi kumilla tai hiomapaperilla tai -kankaalla. 20 Vaihtoehtoisesti valsseihin 81 voidaan muodostaa uria tai pyällyksiä, jotka lisäävät kitkakerrointa kosketuksessa pölkkyyn 1. Edelleen valsseissa 81 voi olla useita pie-:T: niä ulokkeita, joiden leikkaussyvyys pölkyn 1 suhteen pysyy samana pölkyn kovuu- : *: ’: desta riippumatta.

t • · · • · · • · · _ 25 Viitenumerolla 101 tarkoitetaan ohjausyksikköä, jonka tehtävänä on yllä selitettyjen • · .. moottorien kokonaistoiminnan valvonta ensimmäisen ja toisen suoritusmuodon oh- • · · *... jausyksikköjen, vastaavasti yksikköjen 41 ja 61 toimintaa vastaavasti. Ohjausyksik kö 101 käsittää ohjaimen 101a, joka on tarkoitettu työstämään siihen asennetun ohjelman avulla erilaisia tulosignaaleja, joita esimerkiksi ilmaisimet tuottavat. Näihin : ** 30 tulosignaaleihin kuuluvat viilun paksuuden asetusarvo T, korjausarvo aja vapaasti ·«· · määrätty määrä pölkyn kierroksia, joiden kierryttyä pölkyn kaarevan osuuden tulee olla poissa. Ohjausyksikkö 101 käsittää lisäksi käyttösignaalin lähettimen 101b, jon- « · .···. ka tehtävänä on lähtösignaalien lähetys ohjaimesta 101a moottoreihin niiden toi- minnan säätelyä varten. Lisäksi ohjausyksikköön 101 kuuluu tasauslaite 101c, joka • · · *·’·] 35 korjaa ohjaimen 101a toimintaa laskemalla väliaikaisen syöttönopeuden f viilun paksuudesta T ja korjausarvosta a.

24

Kutakin moottoria voidaan ohjata toisista riippumatta valmistuksen aikana ennen viilun sorvausta tai sen jälkeen manuaalisesti tai puoliautomaattisesti; ohjausyksikköön 101 tallennettu tietokoneohjelma säätelee kuitenkin näiden kaikkien moottorien toimintaa yhdessä viilun sorvauksen aikana.

5 Tämän suoritusmuodon tukivalssien syötönsäätöä selitetään viittaamalla kuvion 12 kulkukaavioon.

Kim tätä suoritusmuotoa sovellettaessa katsotaan, että kaarevuus on koijattu tai 10 poistettu pölkystä sorvauksen edetessä, tukivalssien väliaikainen syöttönopeus f korvataan ennalta määrätyllä syöttönopeudella F kuten ensimmäisessä ja toisessa suoritusmuodossa. Tämän suoritusmuodon erityispiirteenä on, että kun pölkky on kiertynyt etukäteen valitun N-määrän kierroksia ja tukivalssien ollessa syötetyt alusta alkaen väliaikaisella syöttönopeudella f (kohta 39), tukivalssien väliaikainen 15 syöttönopeus f korvataan ennalta määrätyllä syöttönopeudella F (kohta 41) vaikka kaarevuutta ei vielä katsotakaan poistetun pölkystä. Pääasiallista sorvausta jatketaan tästä kohdasta aina pienimmän mahdollisen sorvausläpimitan saavuttamiseen saakka. Tällä tavoin pölkyn kaarevuuden poistamiseen tarkoitettua tukivalssien syöttöä voidaan jatkaa kierrättämällä pölkkyä mikä tahansa haluttu kierrosmäärä ja tuki-20 valssien ollessa syötetyt alusta alkaen väliaikaisella syöttönopeudella f sorvattavan pölkyn läpimitasta riippumatta.

• · · • · · • · · •

Kussakin kolmessa edellä esitetyssä suoritusmuodossa pölkyn kaarevuus arvioidaan . .·. ja korjausarvo a valitaan oletetun kaarevuusarvon δ pohjalta. Tukivalssien väliai- 25 kainen syöttönopeus f saadaan tämän jälkeen nostamalla ennalta määrättyä syöttö- • · ... nopeutta F korjausarvon a syöttönopeudella pölkyn kiertymistä kohden. Kolmannen • · · suoritusmuodon esittämä menetelmä on erityisen tehokas silloin, kun peräkkäin sorvataan useita saman läpimitan omaavia pölkkyjä, koska läpimitaltaan samanlaisissa pölkyissä kaarevuus on helposti samanlainen. Pölkyn kierrosluvuksi N asetetaan • · ’ *' 30 niin muodoin jokin suuri arvo, jolla sorvataan peräkkäin läpimitaltaan suuret pölkyt.

Kun halutaan sorvata peräkkäin läpimitaltaan pieniä pölkkyjä, pölkyn kierrosluvuksi . ·; ·. N määrätään jokin pienempi arvo.

• · • · « • · • · *·* Neljännessä ja viidennessä suoritusmuodossa taas kunkin pölkyn kaarevuutta ei ar- • · · *·*·] 35 vioida vaan se mitataan konkreettisesti. Tukivalssien syöttö perustuu siten todelli- :.**i seen, mittauksen mukaiseen kaarevuuteen Δ. Tämä on erityisen edullista silloin, kun sorvattavien pölkkyjen läpimitoissa on suuria eroja.

25

Suoritusmuoto 4 Tässä suoritusmuodossa ensimmäisen suoritusmuodon tukivalsseja ohjataan syöttö-nopeudella, joka perustuu todelliseen, mitattuun kaarevuuteen Δ eikä arvioituun 5 ympärykseen. Niinpä tässä suoritusmuodossa käytetään kuvion 6 viilusorvia. Tämän suoritusmuodon mukaista tukivalssien syötönsäätöä selitetään viittaamalla kuvioon 13.

Kohdassa 12 viilun paksuus T 2,50 mm syötetään ensiksi ohjaimeen 41a. Myös 10 vertausloppuläpimitta 0 250 mm syötetään ohjaimeen 41a samassa vaiheessa. Kuten edellä selitettiin, vertausloppuläpimitta 0 on arvo, jossa tukivalssien syöttö väliaikaisella syöttönopeudella f päättyy vaikka kaarevuutta ei olisi vielä poistettu pölkystä. Vertausloppuläpimitta 0 on hieman isojen karojen läpimittaa suurempi, joten pölkyn kaarevuus voidaan poistaa ennen kuin isot karat irrotetaan pölkyn akselin 15 suuntaisista päistä, ainoastaan pienten karojen jäädessä pitelemään pölkkyä.

Teränpitimen syöttö ja viilun sorvaus alkavat, kun prosessi on edennyt vaiheeseen 25. Kun tukivalssien 21 toiminta kytketään automaattiseksi, tukivalssit 21 siirretään lepoasennosta keskihakusuunnassa sopivalla nopeudella vaiheeseen 30. Tukivalssien 20 21 tullessa pölkyn 1 kanssa kosketuksiin pyörimisen alkamiseksi pyörähdyskulman ilmaisin 21c tuottaa ja lähettää rotaatiosignaalin ohjausyksikköön 41 vaiheessa 30a.

:*·*: Samanaikaisesti kun edellä esitetyllä tavalla tuotetaan tukivalssien rotaatiosignaali, . ·: ·. myös asennonilmaisimet 25c ja 18c tuottavat ja lähettävät vastaavasti tukivalssien ja . .·. teränpitimen paikkasignaalit ohjausyksikköön 41 vaiheessa 30a. Pölkyn todellinen • · · 25 kaarevuus Δ lasketaan näistä signaaleista.

• · ^ • · • ·

Edellä on esitetty eräs esimerkki todellisen kaarevuuden määrittelystä ja sitä seuraa- • · · vasta syötönsäädöstä tämän suoritusmuodon mukaan. Tässä esimerkissä karojen viiteakselin S sekä tukivalssien ja pölkyn välisen kosketuskohdan väliin jäävä etäi- • · : ’·· 30 syys on 303 mm tukivalssien kiertoliikkeen alkaessa heti tukivalssien tultua pölkyn • · · V : kanssa kosketuksiin. Tämä merkitsee, että vertauslähtöläpimitta Φ on 606 mm. Ka- rojen viiteakselin S ja teränpitimeen viedyn terän 15 leikkuureunan välinen etäisyys .···. on näin olleen 300 mm, joka vastaa pölkyn läpimittaa 600 mm. Huomautettakoon, • · että terän reunan asento on esitetty teränpitimen asentona. Pölkyn läpimitta 600 mm, 35 jonka määrää teränpitimen asento, vastaa kuvitteellista kehäpintaa C edellä maini- • · :: tusti tukivalssien kiertoliikkeen alkaessa.

26

Koska tukivalssien asento vastaa vertauslähtöläpimittaa Φ 606 mm (vaihe 31) ja te-ränpitimen asento vastaa pölkyn läpimittaa 600 mm, todellinen kaarevuus Δ 3 mm (3 mm = 606 mm-600 mm/2) saadaan vaiheessa 3 Ib.

5 Jotta todellinen kaarevuus Δ voitaisiin poistaa siitä lähtien, jolloin tukivalssit ensi kertaa koskettavat pölkkyä aina vertausloppuläpimittaan 250 mm saakka, lasketaan korjausarvo a vertauslähtöläpimitasta Φ, vertausloppuläpimitasta 0 ja viilun paksuudesta Τ(α = 2ΔΤ/(Φ- 0)) vaiheessa 31c. Väliaikainen syöttönopeus f saadaan siten nostamalla ennalta määrättyä syöttönopeutta F koijausarvon a syöttöno-10 peudella pölkyn kiertymistä kohden vaiheessa 32. Tukivalssit syötetään tällä väliaikaisella syöttönopeudella vaiheessa 33. Väliaikainen syöttönopeus f on siis ennalta määrättyä syöttönopeutta F suurempi korjausarvon a syöttönopeudella kutakin pölkyn kiertoliikettä kohden.

15 Korjausarvon a laskeminen selitetään alla todellisten arvojen avulla.

Todellisen kaarevuuden Δ 3 mm poistaminen vertauslähtöläpimitasta Φ vertausloppuläpimittaan 0 tarkoittaa, että kaarevuus poistetaan samalla kun teränpidintä syötetään keskihakusuunnassa 175 mm (175 mm = (600 mm-250 mm) /2). Kun siis viilun 20 paksuudeksi määrätään 2,5 mm, pölkky kiertyy 70 kertaa samalla kun teränpidintä syötetään 175 mm (175 mm/2,5 mm = 70). Siten laaditaan seuraava yhtälö: • · · • · · • · · iV: Pölkyn kierrosluku = ( Φ - 0 )/2T.

• « · • · · • · · ·:··· 25 Pölkyn 70 kiertoliikkeen aikana poistettavaa todellista kaarevuutta 3 mm varten tu- :‘.(i kivalsseja on siis syötettävälikimääräisesti lisää 0,04 mm pölkyn kiertoliikettä koh- • · · « den tai ylimääräinen 3 mm/70 kutakin kiertoliikettä kohden. Likimääräinen 0,04 mm • · · vastaa korjausarvoa aja pysyy laadun suhteen sallituissa rajoissa. Voidaan siis laa-tia seuraava yhtälö koijausarvon a laskemiseksi: • *· * 30 ··· • · · *·* * α = Δ / pölkyn kierrosluku = 2ΔΤ / (Φ - 0) • · • · · • · · • ·

Tukivalssien tulee niin muodoin edetä väliaikaisella syöttönopeudella f , joka on suunnilleen 2,54 mm (T + a) pölkyn kiertoliikettä kohden.

• · ♦ * * 35 • · · ’· ** Mikäli korjausarvo a ei ole sallituissa rajoissa, vertausloppuläpimitta 0 on muutet tava pienemmäksi kuin 250 mm. Kun väliaikainen syöttönopeus f on laskettu edellä 27 esitetyllä tavalla, tukivalssit syötetään tällä väliaikaisella syöttönopeudella f vaiheessa 33.

Kaarevuus poistetaan pölkystä asteittain sorvauksen edetessä. Kun vaiheessa 35 kat-5 sotaan, että tukivalssit 21 ovat tulleet kuviteltuun kehäpintaan C, joka vastaa terän-pitimen sijaintia, jolloin kaarevuus on poistettu, kaarevuuden poistoleikkuu päättyy. Mikäli toisaalta vapaasti valittu vertausloppuläpimitta 250 mm todetaan vaiheessa 37, vaikka kaarevuutta ei vielä olisi poistettu, tukivalssien väliaikainen syöttönopeus f vaihdetaan ennalta määrättyyn syöttönopeuteen F vaiheessa 41. Samanaikaisesti 10 isot karat irrotetaan pölkyn päistä ja sorvausta jatketaan pienten karojen avulla. Koska pienet karat pitelevät tässä vaiheessa vailla kaarevuutta olevaa pölkkyä, kaarevuus voidaan tehokkaammin poistaa pölkystä kuin yleisesti tunnettujen menetelmien avulla.

15 Suoritusmuoto 5

Viidennen suoritusmuodon mukaista syötönsäätömenetelmää selitetään viittaamalla kuvion 14 kulkukaavioon.

20 Ennen viilun sorvauksen aloittamista viilun paksuus 2,50 mm syötetään ohjaimeen 41a kohdassa 12a. Tässä kohdassa ohjaimeen syötetään myös N-määrä pölkyn kier- • · · ·,· · roksia, joiden aikana tukivalssit syötetään väliaikaisella syöttönopeudella f. Pölkyn v · kierryttyä N-määrän kierroksia väliaikaisella syöttönopeudella f tukivalssien syötön : aloittamisesta tämä syöttönopeus f toisin sanoen kumotaan. Tässä suoritusmuodossa ·:·'·· 25 N-määräksi syötetään luku 30.

• · * **· • · • · · •

Samoin kuin neljännessä suoritusmuodossa, prosessin edetessä vaiheeseen 25 te- * : ränpidintä aletaan syöttää viilun esisorvausta varten. Kun tukivalssien syöttö kytke- .. tään automaattiseksi kaarevuuden poistoleikkuun suorittamista varten, tukivalssit 21 • · · *... 30 siirretään keskihakusuuntaan jollain sopivalla syöttönopeudella kohdassa 30. Sa- • · · * moin kuin neljännessä suoritusmuodossa, tukivalssien 21 tullessa pölkyn 1 kanssa :V: kosketuksiin kiertoliikkeen aloittamiseksi pyörähdyskulman ilmaisin 21c tuottaa ja lähettää rotaatiosignaalin ohjausyksikköön 41 kohdassa 30a. Samanaikaisesti maini-tun tukivalssien rotaatiosignaalin tuottamisen kanssa myös asennonilmaisimet 25c ja • · · I *. 35 18c tuottavat ja lähettävät vastaavasti tukivalssien ja teränpitimen asentosignaalit ’* ohjausyksikköön 41 kohdassa 30a. Pölkyn todellinen kaarevuus Δ lasketaan näistä signaaleista kohdassa 3 Ib.

28

Samoin kuin neljännessä suoritusmuodossa, tukivalssien asento niiden tullessa pölkyn kanssa kosketuksiin kiertoliikkeen aloittamiseksi vastaa vertauslähtöläpimittaa Φ 606 mm ja teränpitimen asento vastaa tässä kohdassa pölkyn läpimittaa 600 mm. Todellinen kaarevuus Δ 3 mm (3 mm = 606 mm-600 mm/2) saadaan vaiheessa 3 Ib.

5

Jotta tämä todellinen kaarevuus Δ voitaisiin poistaa lähtien siitä, jolloin tukivalssit koskettavat pölkkyä ja aloittavat kiertoliikkeen aina siihen saakka, jolloin pölkky on kiertynyt N kierrosta ja saavuttaa vertausloppuläpimitan, lasketaan korjausarvo a todellisesta kaarevuusarvosta Δ ja pölkyn kierrosluvun arvosta N (α = Δ/N) kohdas-10 sa 3 le. Tämän jälkeen väliaikainen syöttönopeus f saadaan nostamalla ennalta määrättyä syöttönopeutta F korjausarvon a syöttönopeudella a pölkyn kiertymistä kohden (kohta 32). Tukivalssit syötetään tällä väliaikaisella syöttönopeudella kohdassa 33.

15 Korjausarvon a laskeminen selitetään tuonnempana todellisten arvojen avulla. Todellisen kaarevuuden Δ 3 mm poistaminen lähtien siitä, jolloin tukivalssit aloittavat kiertoliikkeen vertauslähtöläpimitalla Φ aina siihen saakka, jolloin pölkky on kiertynyt N kierrosta tarkoittaa, että kun todellinen kaarevuusarvo Δ jaetaan arvolla N, saadaan korjausarvo a, jota käytetään ennalta määrätyn syöttönopeuden F tasaami-20 seen sorvattavana olevan pölkyn läpimitasta riippumatta. Korjausarvo a on siten tässä tapauksessa 0,10 mm ( a = 3 mm/30 ). Mikäli tämä ei mahdu hyväksyttyihin • · · ’•V rajoihin, kierroslukua N on nostettava. Eräs tapa on nostaa kierroslukua lisäämällä : arvoa 10, kunnes korjausarvo a on hyväksytyissä rajoissa. Mikäli esimerkiksi a = 0,05 mm, kun arvo N = 60, katsotaan hyväksyttäväksi, tukivalssien väliaikainen "·*: 25 syöttönopeus määrätään arvoon 2,55 mm pölkyn kiertymistä kohden (viilun paksuus T + korjausarvo a = 2,55 nim) kohdassa 32.

• M

• · · • · ·

Kun väliaikainen syöttönopeus f on laskettu edellä esitetyllä tavalla, tukivalssit ete- : ·. nevät tällä mainitulla syöttönopeudella f kohtaan 3 3.

:..l* 30 • · · • · ·

Kaarevuus poistetaan pölkystä asteittain sorvauksen edetessä. Kun kohdassa 35 kat- • · sotaan kaarevuus poistetuksi, kaarevuuden poistoleikkuu päättyy. Vaihtoehtoisesti • · · pölkyn kierryttyä N kierrosta, vaikka todettaisiin, että kaarevuutta ei ole vielä pois-tettu (kohta 39), tukivalssien väliaikainen syöttönopeus f vaihdetaan ennalta määrät-35 tyyn syöttönopeuteen F kohdassa 41 pääasiallisen sorvauksen aloittamiseksi tästä • · · lähtien.

29 Tämän suoritusmuodon mukaan pölkyn kaarevuus voidaan poistaa kokonaan kierrättämällä pölkkyä N kierrosta. Tästä syystä tämän suoritusmuodon mukainen menetelmä on aivan erityisen edullinen, kun useita saman läpimitan omaavia pölkkyjä on sorvattava peräkkäin, koska läpimitaltaan samanlaisten pölkkyjen kaarevuus on hel-5 posti samanlainen. Läpimitaltaan suurten pölkkyjen sorvaamiseksi peräkkäin pölkyn kierrosluvuksi N määrätään niin muodoin jokin suuri arvo. Kun halutaan sorvata useita läpimitaltaan pieniä pölkkyjä, pölkyn kierrosluvuksi N määrätään jokin verrattain pieni arvo.

10 Muita suoritusmuotoja

Neljännen ja viidennen suoritusmuodon menetelmää, jossa tukivalssien syöttö perustuu todelliseen kaarevuuteen Δ, voidaan soveltaa kolmannen suoritusmuodon menetelmään.

15

Koska kolmannessa suoritusmuodossa tukivalssit kiertyvät ennen pölkyn kanssa kosketuksiin joutumista, voidaan pyörähdyskulman ilmaisinten avulla todeta tukivalssien tulo kosketuksiin pölkyn kanssa. Tähän voidaan käyttää erilaisia mekaanisia määränilmaisimia, kuten esimerkiksi kiertyvää kooderia, venymäanturia 20 (punnituskennoa, paineanturia), lähestymiskytkintä, mikrokytkintä ja syijäytysantu-ria. Myös valoantureita, kuten esimerkiksi katoptrista anturia voidaan käyttää.

··· *.· : Mainituista laitteista kiertyvä kooderi, lähestymiskytkin, venymäanturi ja katoptri- ··· :.· ' nen anturi ovat kolmannessa suoritusmuodossa edullisimmat.

« · « • · ♦ ··· *:1·: 25 Voidaan varustaa esimerkiksi jokin erillinen kierrettävä elin (jota ei esitetä), joka !\# tulee pölkyn kanssa kosketuksiin samaan aikaan kuin tukivalssit, jolloin kiertyvä kooderi tai lähestymiskytkin voi ilmaista kiertyvän elimen kiertoliikettä tarkoittavan signaalin, mikä osoittaa, että tukivalssi on joutunut pölkyn kanssa kosketuksiin.

• · • · • ·· *... 30 Venymäanturia voidaan käyttää ilmaisemaan paineen, jonka tukivalssit saavat osak- *\ seen tullessaan kosketuksiin pölkyn kanssa.

• · • · · • · · • ·

Myös katoptrista anturia voidaan käyttää ilmaisemaan pölkyn pintaa tukivalssien S,·' tullessa pölkyn kanssa kosketuksiin.

• · · • · Λ< . . j5 • · · 1 Korostettakoon, että näitä antureita voidaan käyttää suoritusmuodoissa 1-5.

30

Kuten yllä olevasta selityksestä käy ilmi, esillä olevan keksinnön avulla voidaan tehokkaasti estää pölkyn vaurioituminen viilua sorvattaessa. Kaarevuus voidaan asteittain poistaa pölkystä, jolloin saadaan laadukasta ja paksuudeltaan tasaista viilua. Lisäksi tämä keksintö mahdollistaa viilun sorvaamisen pienimpään mahdolliseen sor-5 vausläpimittaan samalla kun estetään pölkyn kaartuminen, mikä parantaa viilutuo-tosta.

Keksinnön erään menettelytavan mukaan tukivalssit syötetään vertauslähtöläpimitas-ta Φ väliaikaisella syöttönopeudella f, joka on ennalta määrättyä syöttönopeutta F 10 suurempi etukäteen valitun korjausarvon a syöttönopeudella pölkyn kiertoliikettä kohden. (Vertauslähtöläpimitta Φ on toisin sanoen hieman suurempi kuin se pölkyn läpimitta, jolla tukivalssit viedään pölkyn kanssa kosketukseen.) Tämän menetelmän avulla sorvauksen aikana ilmaantuva pölkyn kaarevuus voidaan poistaa asteittain koqausarvolla a kutakin pölkyn kiertymistä kohden, jolloin saadaan jatkuvasti laa-15 dukasta, paksuudeltaan tasaista viilua.

Toisin kuin yleisesti tunnetuissa menetelmissä, tällä menetelmällä tukivalsseja ei siirretä äkillisesti kuviteltuun kehäpintaan. Näin ollen sorvattu viilu ei ole kaarevalla osalla paksumpaa eikä vaurioita aiheudu, mikäli pölkkyyn kohdistuu epätavallinen 20 kuormitus.

• · · V : Keksinnön erään toisen menettelytavan mukaan tukivalsseja syötetään väliaikaisella • · · · syöttönopeudella f vertauslähtöläpimitan ja etukäteen valitun vertausloppuläpimitan : 0 välillä. Tätä menetelmää sovelletaan erityisen edullisesti viilusorviin, jossa on ·:··: 25 useita karoja; jos vertausloppuläpimitta 0 määrätään jonkin karan läpimitan mu- kaan, kaarevuus poistetaan pölkystä vertauslähtöläpimitan ja tuon mainitun karan välillä.

• · · .. Mikäli tätä menetelmää sovelletaan kaksoiskaralliseen viilusorviin, on erityisen 30 edullista määrätä vertausloppuläpimitaksi 0 arvo, joka on hieman ison karan arvoa • · · *·.’ * suurempi. Kaareva osuus voidaan poistaa siihen mennessä, kun isot karat irrotetaan pölkystä ja korvataan pienillä karoilla. Tukivalssit puristavat niin muodoin pölkkyä kuviteltuun kehäpintaan C, koska pölkky käy sorvausprosessin loppupuolella t.\e ohuemmaksi ja siten helpommin taipuvaksi, jolloin pölkyn lisäkaartuminen estetään • *. 35 tehokkaasti.

• Il • · · • · Tätä menetelmää voidaan soveltaa myös niin sanottuun ’’karattomaan sorvaamiseen”, jolloin karat irrotetaan pölkystä sopivalla hetkellä sorvausprosessin kuluessa.

31

Jos välittömästi ennen karojen irrotusta vallitsevaa läpimittaa nimitetään vertauslop-puläpimitaksi 0, kaareva osuus voidaan poistaa ennen kuin karat irrotetaan. Näin ollen pölkyn ollessa ohuempi ja siten helpommin taipuva sorvausprosessin loppupuolella tukivalssit puristavat pölkyn kuviteltuun kehäpintaan C, jolloin estetään te-5 hokkaasti pölkyn lisäkaartuminen.

Vielä erään toisen menettelytavan mukaan korjausarvo α saadaan seuraavasta yhtälöstä: α = δ / N, jossa δ on pölkyn arvioitu kaarevuusarvo ja N on etukäteen valittu määrä pölkyn kierroksia, joiden kierryttyä tukivalssit tulevat vertausloppuläpimit-10 taan 0 vertauslähtöläpimitasta Φ. Tukivalsseja syötetään väliaikaisella syöttönope-udella f kunnes pölkky on kiertynyt N kierrosta, jolloin tukivalssit saavuttavat verta-usloppuläpimitan 0. Tällä menetelmällä arvioitu kaarevuus poistetaan sorvattavan pölkyn läpimitasta riippumatta, kun pölkky on kiertynyt N kierrosta.

15 Vielä erään toisen menettelytavan mukaan pölkyn todellinen kaarevuusarvo Δ lasketaan pölkyn läpimitasta ja tukivalssien asennosta, kun tukivalssit viedään pölkyn kanssa kosketuksiin. Tukivalssit syötetään sitten vertauslähtöläpimitasta Φ väliaikaisella syöttönopeudella f, joka on ennalta määrättyä syöttönopeutta F suurempi kor-jausarvon α syöttönopeudella pölkyn kiertymistä kohden, jolloin vertauslähtöläpi-20 mitta Φ on pölkyn läpimitta pölkyn kaarevuusarvoa Δ laskettaessa. Korjausarvo α lasketaan seuraavasta yhtälöstä: α = 2ΔΤ/ (Φ - 0), jossa T on viilun paksuus ja 0 • · · : on etukäteen valittu vertausloppuläpimitta. Syöttöä väliaikaisella syöttönopeudella f : jatketaan viimeistään siihen saakka, että kaarevuus on poistunut pölkystä. Tuki- : valssien syöttö väliaikaisella syöttönopeudella f päättyy, kun vertausloppuläpimitta ·:··· 25 0 saavutetaan ja viimeistään silloin, kun kaarevuus on poistettu pölkystä. Tämän r.mm jälkeen tukivalssit syötetään ennalta määrätyllä syöttönopeudella F. Tämän mene- telmän avulla kaarevuus voidaan poistaa asteittain vertauslähtöläpimitan ja vapaasti valitun vertausloppuläpimitan välillä. Tällä menetelmällä voidaan tehokkaasti pois-taa todelliseen kaarevuusarvoon perustuva pölkyn kaarevuus. Kun sorvattavana on 30 eri tyyppisiä pölkkyjä, vaihtelevia läpimittoja, pituuksia tai muita leikkuuolosuhtei- • · · ’·) * ta, on edullisinta käyttää hyväksi todellista kaarevuusarvoa, koska kaarevuuden : V: vaihtelu riippuu näistä tekijöistä.

• · · • · • · • · · #.\t Vaihtoehtoisesti korjausarvo α voidaan laskea seuraavasta yhtälöstä: α = Δ/ N, jossa l *. 35 N on etukäteen valittu määrä pölkyn kierroksia, joiden kierryttyä tukivalssit tulevat ’* vertausloppuläpimittaan 0 vertauslähtöläpimitasta Φ. Tässä tapauksessa tukivalssi en syöttö väliaikaisella syöttönopeudella f päättyy, kun pölkky on kiertynyt N kier-, rosta, jolloin tukivalssit ovat saavuttaneet vertausloppuläpimitan 0. Tämän jälkeen 32 tukivalsseja syötetään ennalta määrätyllä syöttönopeudella F. Tällä tavoin kaarevuus voidaan poistaa pölkystä välillä, joka sijoittuu tukivalssien vertauslähtöläpimitan Φ ja pölkyn N-kierrosmäärän kiertymisen väliin pölkyn läpimitan koosta riippumatta.

5 Koska keksintöön voidaan tehdä useita muitakin muunnoksia, korjauksia ja vaihdoksia ilman, että poistuttaisiin tämän keksinnön olennaisten tunnusmerkkien piiristä tai hengestä on selvää, että yllä esitetty suoritusmuoto on ainoastaan havainnollistava eikä missään mielessä rajoittava. Ainoastaan oheiset patenttivaatimukset rajaa-vat esillä olevan keksinnön piirin tai hengen.

«·· • · 1 • · · «·· • · · • · » • · · • · · «·· • · ·· • · • ·· ♦ «· • · · • · · ·· • ·

• M

·»· • · · • · · » • · • · · • 1 · • · ··· • · • · ··· • · * · # • · · • · · • 1 · • · · • ·

Claims (12)

33

1. Menetelmä, joka on tarkoitettu viilusorvissa käytettävän, pölkkyä (1) tukevan laitteen ainakin yhden tukivalssin (21, 51, 81, 91) syötön ohjaamiseen, jolloin 5 ainakin yksi tukivalssi syötetään pölkyn keskihakusuunnassa ja pölkyn kaareutuminen estetään viilua (4) pölkystä sorvattaessa, tunnettu siitä, että se käsittää seuraavat vaiheet: mainitun tukivalssin (21, 51, 81, 91) syöttäminen vertauslähtöläpimitasta Φ väliaikaisella syöttönopeudella f, joka on ennalta määrättyä syöttönopeutta F 10 suurempi etukäteen valitun koijausarvon a syöttönopeudella pölkyn (1) kiertymistä kohden, jolloin mainittu vertauslähtöläpimitta Φ on hieman mainitun pölkyn sitä läpimittaa suurempi, jolla tukivalssi viedään pölkyn kanssa kosketuksiin, tukivalssin syötön päättäminen väliaikaisella syöttönopeudella f viimeistään silloin, kun kaarevuus on poistettu pölkystä; ja 15 mainitun tukivalssin syöttäminen tämän jälkeen ennalta määrätyllä syöttönopeudella F, jolloin viilua (4) sorvattaessa ilmaantuva kaarevuus poistetaan pölkystä viilun sorvauksen aikana.

2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att inmatningen av nämnda 5 stödvals (21, 51, 81, 91) med den provisoriska matningshastigheten f upphör dä stödvalsen har uppnätt en pä förhand vald referensslutdiameter 0, varefter stödvalsen mätäs med en pä förhand bestämd matningshastighet F.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun tukivalssin (21, 51, 81, 91) syöttö väliaikaisella syöttönopeudella f päättyy, kun tukivalssi on saavuttanut etukäteen valitun vertausloppuläpimitan 0, minkä jälkeen . ·:·. tukivalssi syötetään ennalta määrätyllä syöttönopeudella F. • # · • · · ***. 25 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että koijausarvo a saadaan seuraavasta yhtälöstä: : *** α = δ /N • · · : jossa 6 on pölkyn (1) arvioitu kaarevuusarvo ja N on etukäteen valittu määrä pölkyn kierroksia, joiden kierryttyä mainittu tukivalssi (21, 51, 81, 91) tulee etukäteen :T: 30 valittuun vertausloppuläpimittaan 0 vertauslähtöläpimitasta Φ, ja siitä, että mainitun tukivalssin syöttö väliaikaisella syöttönopeudella f / . lopetetaan, kun tukivalssi on saavuttanut vertausloppuläpimitan 0 pölkyn kierryttyä N kierrosta, minkä jälkeen tukivalssi syötetään ennalta määrätyllä syöttönopeudella • · F. :‘· 35

3. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att korrigeringsvärdet a erhälls 10 med följande ekvation: α = δ/Ν varvid δ är stockens (1) uppskattade krökningsvärde och N är ett förbestämt valt antal stockvarv, efter vilket varvantal nämnda stödvals (21, 51, 81, 91) när den pä förhand valda referensslutdiametem 0 ffän referensstartdiametem Φ, 15 och av att inmatningen av nämnda stödvals med den provisoriska matningshastigheten f avslutas dä stödvalsen har uppnätt referensslutdiametem 0 när stocken har vridits N varv, varefter stödvalsen mätäs med den pä förhand bestämda matningshastigheten F. 20 4. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att den pä förhand bestämda matningshastigheten F motsvarar en pä förhand bestämd tjocklek hos faneret (4) som hyvlats av frän nämnda stock (1). • · · • ·· • · · *·’/ 5. Förfarande enligt patentkrav 3 eller 4, kännetecknat av att referensdiametem Φ • · · *·!·' 25 motsvarar i stort sett tvä gänger stockens (1) uppskattade krökningsvärde δ, till vilket nämnda stocks diameter har adderats dä stödvalsens (21, 51, 81, 91) • · • *·· inmatning böijar med den provisoriska matningshastigheten f. • · · • · · • · ·

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennalta • · määrätty syöttönopeus F vastaa mainitusta pölkystä (1) sorvatun viilun (4) ennalta määrättyä paksuutta. 34

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vertauslähtöläpimitta Φ vastaa suurin piirtein pölkyn (1) arvioitua kaarevuusarvoa δ kaksinkertaisena, johon on lisätty mainitun pölkyn läpimitta tuki valssin (21, 51, 81, 5 91) syötön alkaessa väliaikaisella syöttönopeudella f.

6. Förfarande avsett för att styra inmatningen av ätminstone en stödvals (21, 51, 81, 30 91) i en anordning som stöder en stock (1) och som är avsedd att användas i en .···. fanersvarv, varvid ätminstone en stödvals mätäs i stockens centripetala riktning och stockens krökning förhindras medan faneret (4) hyvlas av stocken, kännetecknat av • · · *· att det innefattar följande skeden: • · · att föra nämnda stödvals (21,51,81,91) i kontakt med stocken (1); 35 att beräkna stockens krökning Δ utgäende frän stockens diameter samt : frän nämnda stödvals läge, dä den förs i kontakt med stocken; • · · att mata stödvalsen frän referensslutdiametem Φ ätminstone ända tills den sista krökningen har eliminerats med den provisoriska matningshastigheten f, 38 som är högre än en pä förhand bestämd matningshastighet F med ett korrigeringsvärde a per stockvarv, varvid korrigeringsvärdet a beräknats pä nämnda stocks krökning Δ, varvid referensslutdiametem Φ är stockens diameter da nämnda stocks krökning Δ beräknas; 5 att sluta mata stödvalsen med den provisoriska matningshastigheten f senast dä nämnda krökning har eliminerats frän stocken; och att därefter mata stödvalsen med nämnda pä förhand bestämda matningshastighet F. 10

7. Förfarande enligt patentkrav 6, kännetecknat av att korrigeringsvärdet a fas med följande ekvation: a = 2 Δ T/ (Φ - 0) varvid T är nämnda faners (4) tjocklek och 0 är en pä förhand vald referensslutdiameter 15 och av att inmatningen av stödvalsen (21, 51, 81, 91) med den provisoriska matningshastigheten f avslutas dä stödvalsen uppnätt referensslutdiametem 0, varefter stödvalsen mätäs med den pä förhand bestämda matningshastigheten F.

6. Menetelmä, joka on tarkoitettu viilusorvissa käytettävän, pölkkyä (1) tukevan laitteen ainakin yhden tukivalssin (21, 51, 81, 91) syötön ohjaamiseen, jolloin ainakin yksi tukivalssi syötetään pölkyn keskihakusuunnassa ja pölkyn 10 kaareutuminen estetään viilua (4) pölkystä sorvattaessa, tunnettu siitä, että se käsittää seuraavat vaiheet: mainitun tukivalssin (21,51,81,91) vieminen kosketuksiin pölkyn (1) kanssa; pölkyn kaarevuuden Δ laskeminen pölkyn läpimitasta sekä mainitun tukivalssin asennosta, kun se viedään pölkyn kanssa kosketuksiin; 15 tukivalssin syöttäminen vertauslähtöläpimitasta Φ viimeistään kaarevuuden poistumiseen saakka väliaikaisella syöttönopeudella f, joka on ennalta määrättyä syöttönopeutta F suurempi koijausarvon a syöttönopeudella pölkyn kiertymistä kohden, tämän koijausarvon a ollessa laskettu mainitusta pölkyn kaarevuudesta Δ, jolloin vertauslähtöläpimitta Φ on pölkyn läpimitta mainittua pölkyn kaarevuutta Δ 20 laskettaessa; väliaikaisella syöttönopeudella f tapahtuvan tukivalssin syötön päättäminen viimeistään silloin, kun mainittu kaarevuus on poistunut pölkystä; ja tukivalssin syöttäminen sen jälkeen mainitulla ennalta määrätyllä • · · syöttönopeudella F. • · · 25 [ * 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että koijausarvo • · • ** a saadaan seuraavasta yhtälöstä: 0 ' : a = 2 Δ T/ (Φ - 0 ) jossa T on mainitun viilun (4) paksuus ja 0 on etukäteen valittu :T: 30 vertausloppuläpimitta ja siitä, että tukivalssin (21, 51, 81, 91) syöttö väliaikaisella syöttönopeudella f päätetään tukivalssin saavutettua • · · .* . vertausloppuläpimitan 0, minkä jälkeen tukivalssi syötetään ennalta määrätyllä '*. ” syöttönopeudella F. • · • φ • · · ♦

8. Förfarande enligt patentkrav 6, kännetecknat av att korrigeringsvärdet a fas med 20 ekvationen: α = Δ/Ν ..... där N är ett pä förhand bestämt valt antal stockvarv (1), efter vilket varvantal I.*.’ nämnda stödvals (21, 51, 81, 91) när referensslutdiametem 0 frän • · · ’·*.* referensstartdiametem Φ, • · · *·ί·* 25 och av att stödvalsens inmatning med den provisoriska matningshastigheten f avslutas dä nämnda stödvals uppnätt referensslutdiametem 0 ·· • *·· efter att stocken roterat N varv, varefter stödvalsen mätäs med den pä förhand bestämda matningshastigheten F.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että koijausarvo :*· J a saadaan yhtälöstä: α = Δ/Ν 35 jossa N on etukäteen valittu määrä pölkyn (1) kierroksia, joiden kierryttyä mainittu tuki valssi (21, 51, 81, 91) tulee vertausloppuläpimittaan 0 vertauslähtöläpimitasta Φ, ja siitä, että tukivalssin syöttö väliaikaisella syöttönopeudella f päätetään, kun 5 mainittu tukivalssi on saavuttanut vertausloppuläpimitan 0 pölkyn kierryttyä N kierrosta, minkä jälkeen tukivalssi syötetään ennalta määrätyllä syöttönopeudella F.

9. Anordning som stöder en stock (1), innefattande ätminstone en stödvals (21, 51, • .···. 81, 91), som är avsedd att förhindra krökning av stocken, som uppstär dä faner (4) *·*. hyvlas frän stocken, samt en styrenhet (41), vars uppgift är att mata nämnda stödvals • · · *· *i i stockens centripetalriktning medan stocken svarvas, kännetecknad av att nämnda • · · styrenhet (41) innefattar en utjämnarkoppling (41c), med vilken man reglerar driften ”... 35 av nämnda stödvals (21, 51, 81, 91) sä att • : nämnda stödvals mätäs frän referensslutdiametem Φ med en • · · provisorisk matningshastighet f, som är högre än en pä förhand bestämd matningshastighet F, med ett pä förhand valt korrigeringsvärde a per roterat 39 stockvarv (1), varvid referensstartdiametem Φ är en aning större än den stockdiameter vid vilken nämnda stödvals förs i kontakt med stocken; inmatningen av stödvalsen med den provisoriska matningshastigheten f avslutas senast dä krökningen har eliminerats frän stocken; och 5 stödvalsen mätäs därefter med den pä förhand bestämda matningshastigheten F, varvid den krökning som uppstär dä faneret (4) svarvas avlägsnas frän stocken under svarvningens gäng.

9. Pölkkyä (1) tukeva laite, joka käsittää vähintään yhden tukivalssin (21, 51, 81, 91), joka on tarkoitettu estämään pölkyn kaareutumisen, jota ilmenee viilua (4) 10 pölkystä sorvattaessa, sekä ohjausyksikön (41), jonka tehtävänä on syöttää mainittua tukivalssia pölkyn keskihakusuunnassa pölkyn sorvauksen aikana, tunnettu siitä, että mainittu ohjausyksikkö (41) käsittää tasauskytkimen (41c), jolla säädellään mainitun tukivalssin (21,51,81,91) käyttöä niin, että syötetään mainittu tukivalssi vertauslähtöläpimitasta Φ väliaikaisella 15 syöttönopeudella f, joka on ennalta määrättyä syöttönopeutta F suurempi etukäteen valitun koijausnopeuden a syöttönopeudella pölkyn (1) kiertymistä kohden, jolloin vertauslähtöläpimitta Φ on hieman pölkyn sitä läpimittaa suurempi, jolla mainittu tukivalssi viedään kosketuksiin pölkyn kanssa; päätetään tukivalssin syöttö väliaikaisella syöttönopeudella f viimeistään 20 silloin, kun kaarevuus on poistettu pölkystä; ja syötetään tukivalssia tämän jälkeen ennalta määrätyllä syöttönopeudella F, jolloin viilua (4) sorvattaessa ilmaantuva kaarevuus poistetaan pölkystä viilun • · · λ. sorvauksen aikana. • · · • · · • · · 25 10. Pölkkyä (1) tukeva laite, joka käsittää vähintään yhden tukivalssin (21, 51, 81, 91), joka on tarkoitettu estämään pölkyn kaareutumisen, jota ilmenee viilua (4) : ’** pölkystä sorvattaessa, sekä ohjausyksikön (41), jonka tehtävänä on syöttää mainittua • · · v : tukivalssia pölkyn keskihakusuunnassa pölkyn sorvauksen aikana, tunnettu siitä, että mainittu ohjausyksikkö (41) käsittää tasauskytkimen (41c), jolla säädellään 30 mainitun tukivalssin (21, 51, 81, 91) käyttöä niin, että :***: viedään mainittu tukivalssi kosketuksiin pölkyn (1) kanssa; ··· .* . lasketaan pölkyn kaarevuus Δ pölkyn läpimitasta ja mainitun tukivalssin • · · asennosta sen j älkeen kun se on viety pölkyn kanssa kosketuksiin; • · *···* syötetään mainittu tukivalssi vertauslähtöläpimitasta Φ viimeistään 35 kaarevuuden poistumiseen saakka väliaikaisella syöttönopeudella f, joka on ennalta • : määrättyä syöttönopeutta F suurempi koijausarvon a syöttönopeudella pölkyn • · . . - kiertymistä kohden, tämän koijausarvon a ollessa laskettu mainitusta pölkyn 36 kaarevuudesta Δ, jolloin lähtöläpimitta Φ on pölkyn läpimitta mainittua pölkyn kaarevuutta Δ laskettaessa; päätetään mainitun tukivalssin syöttö väliaikaisella syöttönopeudella f viimeistään silloin, kun mainittu kaarevuus on poistunut pölkystä; ja 5 syötetään tukivalssi tämän jälkeen ennalta määrätyllä syöttönopeudella F.

10. Anordning som stöder en stock (1), innefattande ätminstone en stödvals (21, 51, 81,91), som är avsedda att förhindra krökning av stocken, som uppkommer dä faner (4) hyvlas av frän stocken, samt en styrenhet (41), vars uppgift är att mata nämnda stödvals i stockens centripetalriktning medan stocken svarvas, kännetecknad av att nämnda styrenhet (41) innefattar en utjämnarkopplare (41c), med vilken driften av 15 nämnda stödvals (21,51,81,91) regleras sä att nämnda stödvals förs i kontakt med stocken (1); stockens krökning Δ beräknas utgäende frän stockens diameter och frän nämnda stödvals läge efter att den förts i kontakt med stocken; nämnda stödvals mätäs frän referensslutdiametem Φ ätminstone ända 20 tills krökningen har avlägsnats med den provisoriska matningshastigheten f, som är högre än en pä förhand bestämd matningshastighet F med ett korrigeringsvärdet a ... per stockvarv, varvid korrigeringsvärdet a beräknats pä nämnda stocks krökning Δ, *;[/ varvid referensslutdiametem Φ är stockens diameter vid beräkningen av stockens • · · * · * ^ * nämnda krökning Δ; 25 inmatningen av stödvalsen med den provisoriska matningshastigheten f avslutas senast dä nämnda krökning har avlägsnats frän stocken; och stödvalsen mätäs därefter med den pä förhand bestämda :T: matningshastigheten F.

11. Anordning som stöder en stock (1) enligt patentkrav 10, kännetecknad av att .···. korrigeringsvärdet a fas med följande ekvation; **:** a = 2 Δ T/ (Φ - 0) • · \**i där T är fanerets (4) tjocklek och 0 är referensslutdiametem. «·· • · • ♦ ···

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen pölkkyä (1) tukeva laite, tunnettu siitä, että koijausarvo a saadaan seuraavasta yhtälöstä: a = 2 Δ T/ ( Φ - 0 ) 10 jossa T on viilun (4) paksuus ja 0 on vertausloppuläpimitta.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen pölkkyä (1) tukeva laite, tunnettu siitä, että koijausarvo a saadaan seuraavasta yhtälöstä: α = Δ/Ν 15 jossa N on vapaasti valittu määrä pölkyn (1) kierroksia, joiden kierryttyä tukivalssi (21,51,81,91) tulee vertausloppuläpimittaan 0 vertauslähtöläpimitasta Φ ja siitä, että mainittu tasauskytkin (41c) lopettaa tukivalssin syöttämisen väliaikaisella syöttönopeudella f viimeistään silloin, kun mainittu tukivalssi on saavuttanut vertausloppuläpimitan 0 pölkyn kierryttyä N kierrosta ja syöttää 20 tukivalssin tämän jälkeen ennalta määrätyllä syöttönopeudella F. ... Patentkrav • · · • · · • · · • · · *·*/ 1. Förfarande avsett för att styra inmatningen av ätminstone en stödvals (21, 51, 81, • · · *·:·* 25 91) ien anordning som stöder en stock (1) och som är avsedd att användas i en fanersvarv, varvid ätminstone en stödvals mätäs i stockens centripetala riktning och • · : '·· stockens krökning förhindras medan faneret (4) hyvlas av stocken, kännetecknat av : J’: att det innefattar följande skeden: att mata nämnda stödvals (21,51,81,91) frän en referensstartdiameter 30. med en provisorisk matningshastighet f, som är högre än en pä forhand bestämd .···. matningshastighet F med ett pä forhand valt korrigeringsvärde a per roterat [''' stockvarv (1), varvid nämnda referensstartdiameter Φ är en aning större än den *. ·: stockdiameter vid vilken stödvalsen förs i kontakt med stocken, • · · ·...· att sluta mata stödvalsen med den provisoriska matningshastigheten f : ·. ^ ^ 35 senast dä stockens krökning har eliminerats; och : att därefter mata nämnda stödvals med den pä förhand bestämda • · · matningshastigheten F, 37 varvid den krökning av stocken som uppstär da faneret (4) hyvlas elimineras frän stocken under hyvlingens gang.

12. Anordning som stöder en stock (1) enligt patentkrav 10, kännetecknad av att • ♦♦ . korrigeringsvärdet a fas med följande ekvation: α = Δ/Ν 40 där N är ett fritt valt antal stockvarv (1), efter vilket varvantal nämnda stödvals (21, 51,81,91) när referensslutdiametem 0 frän referensstartdiametem Φ och av att nämnda utjämnarkopplare (41c) avslutar stödvalsens inmatning med den provisoriska matningshastigheten f senast dä nämnda stödvals 5 uppnätt referensslutdiametem 0 efter stocken har roterat N varv och matar därefter stödvalsen med den pä förhand bestämda matningshastigheten F. • · · • · · • · · t • · · • · · • · · • · · • · · ··· • · • · • · • · · ♦ ·· • · · • · · • · · • · · • · · • · 1 • · • · ·«· • · • · · • · · • · • · · • · • · • · · • · • · • · · · • · · • ·· • ·