FI119763B - Menetelmä ja laite rainan rullauksessa pituusleikkurin muutonvaihdon yhteydessä - Google Patents

Description

Menetelmä ja laite rainan rullauksessa pituusleikkurin muutonvaihdon yhteydessä 5 Keksintö liittyy menetelmään kuiturainan rullauksessa pituusleikkurin muutonvaihdon yhteydessä, jossa menetelmässä kuiturainaa rullataan kantotelarullaimessa, jossa pituusleikkurilla leikatut osarainat rullataan rainarulliksi kantotelojen kannattamana hylsyjen ympärille, jossa menetelmässä pituusleikkurille hylsyt syötetään jonona muutonvaihtoa varten, jossa 10 menetelmässä muutonvaihdon ajaksi eli valmiiden rullien poistamiseksi ja uusien rullien aloittamiseksi rullaus pysäytetään, jossa menetelmässä raina katkaistaan katkaisulaitteella, osarainojen hännät kiinnitetään rainarulliin, valmiit rainarullat poistetaan rullantyöntimen avulla, siirretään uudet hylsyt kantotelojen tuentaan. Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen 15 menetelmä.

Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 16 johdanto-osan mukainen laite menetelmän toteuttamiseksi.

20 Pituusleikkureilla leikataan täysleveä raina pituussuunnassa osarainoiksi leikkausosalla ja osarainat rullataan asiakasrulliksi kiinnirullausosalla. Rullaimissa osarainat rullataan hylsyjen ympärille kuiturainarulliksi ja pituussuuntaiset peräkkäiset hylsyt on lukittu paikoilleen hylsyjonoksi kumpaankin päähän sijoitetulla hylsynlukituslaitteella. Pituusleikkurissa 25 rullaimena käytetään usein kantotelarullaimia, joissa osarainat rullataan kahden kantotelan kannattamana osarainarulliksi toisen kantotelan ja muodostuvan kuiturainarullan välisen nipin kautta. Kantotelana voidaan myös käyttää kahden johtotelan ympärille sijoitettua hihnajärjestelyä, eli niin kutsuttua hihnatelastoa.

30 Tekniikan tasosta tunnetaan siis pituusleikkureita, joissa käytetään kantotelarullaimia osarullien rullaamiseksi paperi- tai kartonkirainan 2 pituusleikkauksen jälkeen. Esillä oleva keksintö liittyy kantotelatyyppisiin rullaimiin, joissa pituusleikatut osarainat rullataan rullausytimien, esimerkiksi hylsyjen, ympärille kahden telan tai yhden telan ja yhden telaston tukemana. Seuraavassa selostuksessa ja patenttivaatimuksissa yksinkertaisuuden vuoksi 5 termiä kantotela käytetään puhuttaessa kantotelatyyppisen rullaimen tuentatelasta/-telastosta, eli sisältäen sekä kantotela että hihnatelasto merkityksen. Lisäksi tässä kuvauksessa termillä hylsy tarkoitetaan myös muun tyyppisiä kantotelatyyppisissä rullaimissa käytettäviä ja käytettäväksi soveltuvia rullausytimiä. Edelleen tässä kuvauksessa tilanteen mukaan on rullaimella 10 rullattavia osarainoja ja muodostuvia rainarullia käsitelty joko yksikössä tai monikossa kuitenkin siten, että tarkoitetaan kaikkia rullaimessa käsiteltäviä osarainoja ja rainarullia. Tekniikan tasosta tunnetaan myös muuttuvageometrisiä kantotelarullaimia, joissa rullaa kannattavista kantoteloista toinen tai molemmat ovat siirrettäviä. Tällaisissa muuttuvageometrisissä pituusleikkureissa 15 muodostuvan rullan keskeinen horisontaalinen sijainti riippuu kantotelojen keskinäisestä asemasta ja rullan halkaisijasta.

Pituus leikkurissa kuiturainan rullauksessa muutonvaihtolla tarkoitetaan vaihetta, jossa rullien valmistuksessa joudutaan aina ennen uuden rullauksen aloittamista 20 pysäyttämään rullaus, katkaisemaan rainan rullaimella ja poistamaan muutto eli valmiiksi rullatut rullat ja uusien hylsyjen asettamisen jälkeen rullaimelle joudutaan uuden muuton eli seuraavaksi valmistettavien osarainarullien rullaus uudestaan käynnistämään. Nykyisin muutonvaihtoaika rainan rullauksessa on käytännössä koneellisia ratkaisuja käytettäessä noin 30 - 70 sekuntia rullauksen 25 pysäytyksestä sen uudelleen aloitukseen.

Eräänä ongelmana tekniikan tasosta tunnettujen kiinnirullaimien yhteydessä liittyy rullattavien osarainarullien eli kunkin valmistuvan kuiturainarullan hännän kiinnitykseen muutonvaihtoa varten. Valmistuvan kuiturainarullan hännän, eli 30 rullalle menevän rainan loppupään, kiinnittämiseen on käytetty menetelmää, jossa liimaraidat on applikoitu rainaan ennen kiinnirullausnippiä, ja liimaraidat on ajettu 3 rullan sisään rullausnipin läpi ennen rullaimen pysäyttämistä. Kuiturainarulla on kosketuksessa sekä takakantotelaan että etukantotelaan, jolloin liima puristuu takakantotelan ja muodostuvan kuiturainarullan välisessä rullausnipissä kiinni. Tästä aiheutuu ongelma siinä vaiheessa, kun valmistuneet kuiturainarullat 5 työnnetään ulos rullaimesta, koska liimattu raina saattaa avautua rullasta. Avautuva raina aiheuttaa tietyillä rainalaaduilla, erityisesti raskailla laaduilla, kuten kartonkirainoilla, palstautumista liimaraidan alueelta, eli liima ei enää anna periksi, vaan rainan pintakerros irtoaa liiman mukana sen sijasta, että liimaraita avautuisi liima-alueelta. Palstautunut liimaraita ei enää tartu kiinni, jolloin häntä 10 jää valmiissa rullassa irti rullasta. Rainan pään irtijääminen rullasta saattaa aiheuttaa rainan repeytymistä sekä ongelmia mittauksissa ja kuiturainarullan kuljetuksessa ja jatkokäsittelyssä. Toisaalta rullattaessa ohuita kuiturainarullia saattaa ongelmana se, että liima nipin puristusvaikutuksen johdosta saattaa puristua useamman rainakerroksen läpi.

15 Hännän liimautumiseen liittyvää ongelmaa selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisesti oheisen piirustuksen kuvioihin IA ja IB viitaten. Muodostuva kuiturainarulla 10’ käsittää alueen T2, joka on takakantotelan 1Γ ja kuiturainarullan 10’ muodostaman nipin läpimennyt liimaraita-alue. 20 Viitemerkinnällä l’i on merkitty avoinna olevaa liimaraitaa. Viitenumerolla 15’ on merkitty katkaisuterää, joka paikoitetaan seuraavan hylsykoon mukaan. Kun kuviossa IB esitetyn mukaisesti valmista kuiturainarullaa 10’ siirretään työntimellä 17’ kohti etukantotelaa, tässä hihnatelasto, joka muodostuu kahdesta telasta 12’, 13’ ja hihnasta 14’, ulostyöntöä varten, on pituus l’i kuten kuviossa 25 IA esitetyssä versiossa, ja viitemerkinnällä T3 on merkitty sitä liimaraidan T2 osuutta, joka avautuu ulostyönnön aikana ja jolla alueella mahdollinen palstautuminen saattaa esiintyä. Viitemerkinnällä P4 on merkitty liimaraitaa, joka ei avaudu. Näin ollen ainoastaan pieni alue l’i pyrkii pitämään häntää kiinni rullassa 10’ katkaisun ja ulostyönnön jälkeen, mikä on usein osoittautunut 30 riittämättömäksi, ja rainan häntä on saattanut jäädä lepattamaan ja rulla on myöhemmin alkanut purkaantua.

4

Tekniikan tasosta tunnetaan myös erilaisia menetelmiä rainan katkaisemiseksi ja rainan katkaisulaitteiksi käytettäviksi kantotelatyyppisten rullaimien yhteydessä, joista eräs on esitetty FI-patenttijulkaisussa 101876. Tässä tunnetussa jäij estetyssä 5 tarvitaan erillinen vastaterä riittävän katkaisukulman saavuttamiseksi telojen välistä nousevaa katkaisuterää varten. Lisäksi tässä tunnetussa ratkaisussa tarvitaan erillinen pienen rullan poistaja pienien rullien poistamiseksi rullaimesta. Eräs tämän tyyppinen rullain on esitetty kuviossa 2, jossa viitenumerolla 17’ on merkitty rullantyönnintä ja viitenumeroilla 15’, 16’ rainan katkaisulaitteistoa, joka 10 käsittää katkaisuterän 15’ ja vastaterän 16’. Valmistuneen rullan 10’ alaslaskulaitetta on merkitty viitenumerolla 19’ sekä loppuliimauslaitetta viitenumerolla 29’. Kuviosaijassa 3A-3D on puolestaan esitetty eräs tekniikan tasosta tunnettu vastaterällinen rainan katkaisusekvenssi ja kuvioissa 4A-4C on esitetty eräs tekniikan tasosta tunnettu katkaisusekvenssi toteutettuna ilman 15 vastaterää. Näitä tunnettuja katkaisusekvenssejä kuvataan tarkemmin tämän selityksen erityisessä osassa. Tunnetuissa ratkaisuissa on monesti tarvittu niin kutsuttu loppupyöräytys, jonka aikana valmis rainarulla pyöräytetään vielä kerran akselinsa ympäri liimattujen häntien kiinnittämiseksi rullan 10’ ja rullantyöntimen 17’ välisessä nipissä. Tähän on kuitenkin kulunut aikaa jopa 10 sekuntia, mikä on 20 sinänsä paljon muutonvaihdon kestäessä kokonaisuudessaan vain 30-70 sekuntia. Lisäksi tekniikan tasosta tunnetuissa järjestelyissä, joissa ei ole vastaterää, on katkaisun toteuttamiseksi tehtävä katkaisuterällä pieni niin kutsuttu katkaisuliike, jolloin katkaisukohdan todellinen sijainti jää epämääräiseksi.

25 Eräs ongelma, joka esiintyy tekniikan tason mukaisten kantotelarullaimien yhteydessä, liittyy hylsyjen pituuden mittaamiseen. Tekniikan tasosta tunnetusti hylsyjen pituus mitataan siten, että hylsyjonon sisäänsyötön aikana mitataan anturilla hylsyjonon pään paikka suhteessa toisen pään paikkaan, jolloin saadaan selville hylsyjonon pituus. Epäkohtana tässä menettelyssä on se, että jos 30 syötettävässä jonossa on useampi hylsy, ei yksittäisten hylsyjen pituutta pystytä mittaamaan, koska hylsyjen välinen saumakohta ei erotu riittävän luotettavasti.

5

Jos hylsyt syötettäisiin ja siten myös mitattaisiin yksitellen, kuluisi varsinkin rullattaessa paksuja kuiturainalajeja liikaa aikaa, koska käytettävissä oleva aika riippuu rullien valmistumisajasta, joka ei yleensä riitä hylsyjen erillissyöttöön ja -mittaamiseen, joten hylsyt tulee syöttää jonona. Toisaalta rullattavia osarullia 5 saattaa olla samanaikaisesti niin paljon, ettei niitä varten tarvittavia hylsyjä ehditä yksitellen syöttämään ja mittaamaan, vaikka mahdollisesti rullien valmistumisaika saattaisikin mahdollistaa erillissyötön ja -mittauksen. Tekniikan tasosta tunnetulla järjestelyllä sinänsä saadaan siis tieto hylsyjonon pituudesta, mutta sillä ei saada tietoa yksittäisten hylsyjen pituuksista eikä eripituisten hylsyjen keskinäisestä 10 järjestyksestä.

Tekniikan tasosta tunnetuissa kantotelatyyppisissä kiinnirullaimissa on hylsyjonoon tartuttu imukuppirivillä niiden siirtämiseksi rullausasemaan uuden muuton aloittamiseksi. Tekniikan tasosta tunnetuista ratkaisuissa käytetään 15 yhdessä rivissä olevia imukuppeja, joista hylsyt saattavat irrota helposti hylsyyn vaikuttavan imukupin keskiakseliin nähden kohtisuoran voiman johdosta. Voima voi aiheutua joko painovoimasta tai kiihtyvyydestä. Lisäksi hylsyjen asema siirron aikana on epätarkka käytettäessä vain yhtä imukuppiriviä.

20 Keksinnön päämääränä on saada aikaan menetelmä ja laite rainan rullauksessa pituusleikkurin muutonvaihdon yhteydessä, jossa edellä kuvatut ongelmat ja epäkohdat on eliminoitu tai ainakin minimoitu.

Keksinnön eräänä ei-välttämättömänä lisäpäämääränä on luoda menetelmä ja 25 laite, jota käytettäessä rainan pään kiinniliimaaminen valmistuvaan kuiturainarullaan tapahtuu siten, ettei palstautumista pääse tapahtumaan paksuilla kuiturainalajeilla, eikä rainan pää jää roikkumaan irtonaisena valmiissa rullassa, ja toisaalta rullattaessa ohuita laatuja, ei liima tunkeudu useamman kerroksen läpi.

6

Keksinnön eräänä ei-välttämättömänä lisäpäämääränä on saada aikaan järjestely, jossa rainan katkaisua varten ei tarvita erillistä vastaterää ja jossa toisaalta katkaisuterän paikka on katkaisuhetkellä kiinteä, jolloin katkaisukohta on tarkka.

5 Edelleen keksinnön ei-välttämättömänä lisäpäämääränä on saada aikaan järjestely, jossa ei tarvita erillistä pienen rullan poistajaa.

Keksinnön eräänä ei-välttämättömänä lisäpäämääränä on luoda mittausj ärj cstcl y hylsypituuden mittaamiseksi, jolla hylsyjonon kunkin hylsyn pituus ja hylsyjen 10 välinen j ärj estys saadaan selville.

Keksinnön eräänä ei-välttämättömänä lisäpäämääränä on saada järjestely, jossa hylsyjonon siirto on varmatoimista, ja hylsyjen asema on tarkka.

15 Edellä esitettyjen ja myöhemmin esille tulevien päämäärien saavuttamiseksi on keksinnön mukaiselle menetelmälle pääasiallisesti tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaiselle laitteelle puolestaan on pääasiallisesti tunnusomaista se, 20 mitä on esitetty patenttivaatimuksen 16 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön erään sovelluksen mukaisesti valmistuva kuiturainarulla työnnetään irti takakantotelasta rullan hidastamisen aikana ennen rainan pään liimausta tai liimauksen aikana siten, että rainan katkaisuterä pystyy siirtymään ylös 25 katkaisuasemaan ilman että raina katkeaa. Keksinnön tässä sovelluksessa liimaraita tai ainakin sen loppuosa menee valmistuvaan rainarullaan vasta kun rulla on nostettu irti takakantotelasta. Näin saavutetaan etuna se, että suurempi osa liimaraitaa jää paljaaksi odottamaan lopullista kiinnipuristusta rullan ulostyöntimen ja rullan välisessä nipissä, ja toisaalta se, että ulostyöntämisen 30 aikana avautuva liimaraita ei ole mennyt takakantotelan ja muodostuvan rainarullan välisen nipin läpi, jolloin liima ei ole puristunut, eikä palstautumista 7 synny niin helposti kuin tekniikan tasosta tunnetuissa ratkaisuissa eikä toisaalta ole vaaraa liiman puristumisesta ohuilla laaduilla usean kerroksen läpi. Keksinnön tässä sovelluksessa liima painuu ennen lopullista kiinnipuristusta vain ratakireydellä eikä se ole joutunut kulkemaan rullausnipin läpi. Keksinnön tässä 5 sovelluksena eräänä uutuutena on siten myös se, että valmistuva kuiturainarullaa siirretään pienen matkan verran kantotelojen vielä pyöriessä. Tämän jälkeen voidaan tarvittaessa rainarulla pysäyttää ja käynnistää uudelleen pyörimään tai rainarulla voi pyöriä etukantotelan ja rullantyöntimen varassa koko ajan. Näin saavutetaan loppuun asti liimattu valmis kuiturainarulla. Lisäksi etuna tässä on se, 10 että koska liima-aine ei ole joutunut puristuksen alaiseksi nipissä, tarttuu liima varsinaisen liimauksen aikana paremmin ollessaan tuoretta, koska puristumista ja siten liiman leviämistä ei ole tapahtunut aikaisemmissa vaiheissa.

Keksinnön erään sovelluksen mukaisesti valmiin rullan rullantyönnin on 15 muotoiltu ja sovitettu liikkumaan siten, että se voi tehdä riittävän katkaisukulman rainalle paikallaan olevaa katkaisuterää vasten. Rullantyönnin on sen muotoinen, että se mahtuu rullan ja telan väliin ilman, että rullien painopiste siirtyy etumaisen kantotelan laen yli ensimmäisen kantotelan lähellä ennen kuin raina katkeaa, sopivimmin rullantyönnin on ohut. Rullantyönnin on sovitettu 20 liikkumaan työntöliikkeen alussa ennen rainan katkeamista. Rullantyönnin on edullisesti varustettu ohjainosalla, jonka välityksellä voidaan työntää myös pieni rulla pois rullausasetelmasta ilman työntimeen liitettyä erillisellä toimilaitteella liikuteltavaa pienen rullan poistolaitetta. Keksinnön tämä sovellus mahdollistaa katkaisun aikana paikallaan olevan katkaisuterän ilman vastaterää, koska raina 25 taittuu riittävän jyrkässä kulmassa katkaisuterään vasten ohjainosan varmistaessa rainan kulun ja edelleen kiristyy terää vasten ja katkeaa, jolloin katkaisukohta on tarkka eikä tarvita monimutkaisia järjestelyjä vastaterän toteuttamiseksi. Ainakin osittain rullantyönnin ulottuu muodostuvan kuiturainarullan ja takakantotelan keskiöiden kautta kulkevan linjan toiselle puolelle, jolloin sen välityksellä 30 aikaansaatava rullan työntöliike saattaa rullan niin pitkälle, että liimauksen loppu tulee painetuksi rullaa vasten työntimen ja rullan välisessä nipissä hallitusti rullan 8 alaslaskulaitteen ylöspäin viettävää aluetta vasten, joka puolestaan mahdollistaa sen, ettei rulla karkaa, vaan pysyy hallinnassa.

Keksinnön erään sovelluksen mukaisesti syötettäessä hylsyjonoa rullaimeen jonon 5 mitattavaa hylsyä vedetään nopeammin kuin muuta jonoa, jolloin mitattavan hylsyn ja jäljelle jäävän jonon välille jää rako, jonka raon avulla saadaan mitattua hylsyn pituus suorana mittauksena mittaamalla hylsyn ensimmäisen pään ja toisen pään välinen etäisyys tai epäsuorana mittauksena erotuksena edellisestä mittauksesta ja jäljelle jäävän hylsyjonon pituudesta. Näin saadaan tieto 10 yksittäisen hylsyn pituudesta riittävän nopeasti, kun mittaus suoritetaan ennen hylsyjen syöttöä rullaimeen ja vedettäessä aina yksi eli mitattava hylsy erilleen. Mittaus voidaan suorittaa joko mitattavan hylsyn päästä suorana mittauksena tai jäljellä olevan hylsyjonon ensimmäisen hylsyn päästä epäsuorana erotusmittauksena. Mittauksen jälkeen työnnetään hylsyt koneeseen, jolloin niiden 15 väliset raot umpeutuvat ja hylsyjono on lukittavissa paikoilleen hylsylukkojen väliin. Toisaalta mittaus on toteutettavissa myös siten, että mitattava hylsy poikkeutetaan hetkelliseksi erilleen syöttösuunnasta muuhun hylsyjonoon verrattuna ja suoritetaan mittaus. Mittauksen jälkeen hylsy palautetaan syöttösuuntaan ja työnnetään hylsyt koneeseen, jolloin niiden väliset raot 20 umpeutuvat ja hylsyjono on lukittavissa paikoilleen hylsylukkojen väliin. Näin saadaan tieto hylsyjonossa olevan kunkin hylsyn pituudesta ja eripituisten hylsyjen keskinäisestä jäijestyksestä. Mittausvälineet voivat käsittää absoluuttisen anturin, joka mittaa hylsyjonon paikkaa, ja/tai lineaarianturin tai valokennon tai lasermittaukseen perustuvan mittausvälineen, jonka välityksellä mitataan jonosta 25 erotetun hylsyn paikka. Hylsyjonosta erilleen siirrettävän hylsyn vetämiseen käytetään toimilaitetta, joka voi olla esimerkiksi vetopyörä tai erillinen hihna, jolla on eri nopeus kuin hylsyjonokuljettimen hihnalla, tai työnnin, jolla mitattava hylsy poikkeutetaan jonosta, tai mitattava hylsy voidaan poikkeuttaa jonosta painovoiman välityksellä.

30 9

Keksinnön erään sovelluksen mukaisessa kiinnirullaimessa käytetään hylsyjonon siirtoon kourusta kantotelojen väliseen nieluun imukuppeja, jotka on sijoitettu ainakin kahteen riviin, tai ainakin kahta imuvyöhykettä. Imukuppirivit tai imuvyöhykkeet on järjestetty rinnakkain, kulmaan toisiinsa nähden, välimatkan 5 päähän toisistaan hylsyjonon pituussuunnassa ulottuviksi. Näin tartunta hylsyihin on tukeva ja lisäksi keksinnön edullisen lisätunnuspiirteen mukaisesti rivien välinen kulma ja etäisyys voidaan säätää kantotelojen välisen tilan ja hylsykoon mukaan siten, että saadaan riittävä voima hylsyjen pitämiseksi kiinni ja lisäksi tiedetään hylsyjen asema tarkasti. Keksinnön tämän sovelluksen mukaisesti 10 hylsyihin tartutaan kahdella tai useammalla rivillä imukuppeja tai kahdella tai useammalla imuvyöhykkeellä, ja imukuppirivien/imuvyöhykkeiden asema toisiinsa nähden voi olla kiinteä tai edullisesti aseteltavissa hylsyjen halkaisijan ja kantotelojen välisen tilan mukaan. Imukuppirivit on edullisimmin kiinnitetty/imuvyöhykkeet on järjestetty palkkeihin, jotka puolestaan on 15 kiinnitetty hylsyn laittajaan, joka vie hylsyt telojen väliseen nieluun sen jälkeen, kun edellinen valmis rulla on poistunut. Imukuppirivien/imuvyöhykkeiden keskinäistä asemaa muutetaan mekanismilla esimerkiksi nivelmekanismilla tai johteilla toimilaitteen, esimerkiksi sylinterin tai liikeruuvin, liikuttamana, joka muuttaa palkkien, joihin imukupit on kiinnitetty, välistä etäisyyttä ja mahdollisesti 20 palkkien välistä kulmaa. Imukuppirivien välinen keskinäinen asema asetetaan sopivaksi hylsykoon ja kantotelojen välisen tilan mukaan

Esillä oleva keksintö ja sen eri sovellukset soveltuvat käytettäväksi erittäin edullisesti rullattaessa paksuja kuiturainalajeja, kuten kartonkeja, erityisemmin 25 päällystettyjä kartonkeja, koska palstautuminen on ongelma erityisesti päällystetyillä kartonkilaaduilla ja toisaalta koska paksuja laatuja rullattaessa rullat valmistuvat nopeasti, jolloin yksittäisiä hylsyjä ei ehditä mitata. Myöskin paksujen laatujen hylsyt ovat usein raskaita ja vaativat siten paljon nostovoimaa, mikä keksinnön edullisella sovelluksella saavutetaan. Keksintö ja sen eri 30 sovellukset soveltuvat myös käytettäväksi ohuiden rainalajien rullauksessa.

10

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin oheisen piirustuksen kuvioihin viitaten, joiden yksityiskohtiin keksintöä ei ole kuitenkaan tarkoitus mitenkään ahtaasti rajoittaa.

5 Kuvioissa 1A-1B on kaaviollisesti esitetty eräs tekniikan tasosta tunnettu järjestely rainan loppuhännän liimaamisessa.

Kuviossa 2 on kaavio llisesti esitetty eräs tekniikan tason mukainen järjestely, jossa rainan katkaisu toteutetaan katkaisuterän ja vastaterän välityksellä.

10

Kuvioissa 3A-3D on kaavio llisesti esitetty tekniikan tasosta tunnetun ratkaisun sekvenssikaavio käytettäessä vastaterällistä rainan katkaisua.

Kuvioissa 4A-4C on kaavio llisesti esitetty tekniikan tason mukainen ratkaisu, 15 jossa rainan katkaisu toteutetaan katkaisuliikkeen tekevällä katkaisuterällä.

Kuvioissa 5A-5C on esitetty kaavio llisesti eräs sovellus keksinnön yhteydessä käytettäväksi mittausjärjestetyksi hylsyjen mittaamisessa.

20 Kuvioissa 6A-6B on kaavio llisesti esitetty eräs sovellus keksinnön mukaiseksi valmistuvan rullan loppuhännän liimauksen yhteydessä toteutettavaksi järjestelyksi.

Kuvioissa 7A-7D on esitetty kaaviollisesti keksinnön erään sovelluksen mukainen 25 järjestely valmistuvan rainarullan ulostyöntämiseksi.

Kuvioissa 8A-8D on esitetty kaaviollisesti keksinnön erään sovelluksen mukainen järjestely pienen rullan poistamiseksi rullaimesta.

30 Kuvioissa 9A-9B on esitetty keksinnön mukainen järjestely hylsyjonon siirtämiseksi.

11

Seuraavissa kuvioissa on kaaviollisesti esitetty tekniikan tasosta tunnettuja ratkaisuja sekä keksinnön eri sovelluksia. Kuvioissa on toisistaan vastaavista osista käytetty samoja viitemerkintöjä, kuitenkin siten, että tekniikan tason 5 mukaisissa ratkaisussa on viitenumerot varustettu yläpilkulla.

Kuviossa IA on kaavio llisesti esitetty tekniikan tasosta tunnetussa ratkaisussa rullausvaihe, jossa kuiturainarulla 10’ on valmistumassa ja siihen on applikoitu liima-ainetta pintakerroksen pysyttämiseksi kiinni valmiissa kuiturainarullassa 10 10’. Takakantotelaa on merkitty viitenumerolla 1Γ ja etukantotela muodostuu hihnatelastosta, joka käsittää kaksi telaa 12’ ja 13’ sekä niiden ympärille sovitetun hihnan 14’, joka muodostaa päättymättömän hihnasilmukan. Katkaisuterää on merkitty viitenumerolla 15’ ja sen vastaterää viitenumerolla 16’. Kuvion IA mukaisesti liima-aineen applikoinnin jälkeen on kuiturainarullan 10’ pintaan 15 muodostunut liima-alue 1Y joka on takakantotelan 1Γ ja muodostuvan kuiturainarullan 10’ muodostaman nipin läpi mennyt liima-alue, joka liimautuu tiukasti kiinni kuiturainarullan 10’ massan vaikuttaessa nipissä puristusvoimana. Liima-alue, joka siirrettäessä kuiturainarullaa 10’ kohti ulostyöntövaihetta avautuu, on merkitty kuvioon viitemerkinnällä IV Kun kuiturainarulla 10’ kuvion 20 IB mukaisessa tilanteessa on työnnetty ulostyöntöön katkaisua varten, on liima-alue l’i avoinna, kuten edellä esitetyssä vaiheessa, ja kuiturainarullasta 10’ rainan kiristyessä avoinna oleva liima-alue Γ3 avautuu ja saattaa palstautua liiman ollessa erittäin tiukasti kiinni kuiturainarullassa 10’, ja liima-alue, joka pysyy kiinni kuiturainarullassa 10’, on merkitty viitenumerolla Γ4. Kun kuiturainarulla 10’ on 25 työnnetty ulos rullantyöntimellä, on rainan pintakerrokseen jäänyt ainoastaan liima-alue l’i, joka pyrkii pitämään rainan hännän kiinni rullassa 10’ katkaisun ja ulostyönnön jälkeen, koska liima-alue Γ3 on saattanut avautua ja palstautua.

Kuviossa 2 on kaaviollisesti esitetty tekniikan tasosta tunnettu järjestely, jossa 30 käytetään vastaterällistä katkaisua, eli jossa katkaisuterän 15’ lisäksi on rullaimen 12 yhteyteen järjestetty vastaterä 16’, joiden yhteisvaikutuksen avulla raina saadaan katkaistua. Rainan loppuliimauslaitetta on merkitty viitenumerolla 29’.

Kuvion 3A mukaisessa tilanteessa kuiturainarullat 10’ ovat tulleet halkaisijaltaan 5 haluttuun kokoon, ts. rulla 10’ on täysi rulla, ja kantotelarullain on pysäytetty. Seuraavaksi kuvion 3B mukaisesti ensimmäinen katkaisuelin 15’ nostetaan kantotelojen 1Γ ja 12’, 13’, 14’ välisestä raosta ylöspäin siihen kohtaan, että katkaisukohta on oikea uusien rullausytimien halkaisijan mukaisesti. Samanaikaisesti rullantyöntimenl7’ kärki, joka on edullisesti tela, käännetään 10 nivelien varassa ylös. Tämän jälkeen rullantyönnintä 17’ aletaan kääntää nivelien varassa, jolloin rullantyöntimen 17’ kärki työntää rullaa 10’ irti takakantotelasta 11 ’ sen verran, että toinen katkaisuelin 16’ sopii liikkumaan täyden rullan avaamasta raosta ylhäältä alaspäin. Rullantyöntimen 17’ kärjen kääntäminen ylös nivelien varassa antaa riittävän tilan katkaisuelimen 16’ liikkumiseen sen 15 alapuolelta. Kuviossa 3C on esitetty tilanne, jossa rullantyöntimelläl7’ työnnetään valmis rulla 10’ alaslaskulaitteelle 19’. Kuviossa 3D on esitetty tilanne, jossa uusi rullausydin eli hylsy 20’ on asetettu kantotelojen 11’ ja 12’, 13’, 14’ tuentaan niiden väliseen kitaan ja uusi rullaus on siten valmis alkamaan kantotelarullaimista sinänsä tunnetulla tavalla.

20

Kuvioissa 4A-4C on esitetty kaaviollisesti tekniikan tasosta tunnettu järjestely, jossa katkaisussa ei käytetä vastaterää. Kuviossa 4A esitetyssä tilanteessa on kuiturainarulla 10’ valmistumassa ja kuiturainaa W’ rullataan takakantotelan 1Γ ja hihnatelaston 12’, 13’, 14’ tukemana kuiturainarullalle 10’. Kuviossa 4B 25 esitetyssä tilanteessa rullantyönnin 17’ on siirretty työntämään valmista kuiturainarullaa 10’ kohti alaslaskulaitetta 19’ ja katkaisuterä 15’ nousee katkaisuasemaan ja suorittaa rainan katkaisemiseksi erillisen katkaisuliikkeen. Kuviossa 4C esitetyssä tilanteessa valmis kuiturainarulla 10’ on siirretty alaslaskulaitteelle 19’ ja uusi hylsy 20’ on siirretty takakantotelan 11 ’ ja 30 hihnatelaston 12’, 13’, 14’ tuentaan ja katkaisuterä 15’ on laskettu odotusasemaan.

13

Kuviossa 5A-5C on esitetty kaaviollisesti keksinnön erään sovelluksen mukaista hylsyjonon 20 pituuden mittaamista. Hylsyjono käsittää useita eripituisia hylsyjä 20i..2Ο5, jotka hylsyjonona 20 työnnetään kuljettune 11a, joka muodostuu teloista 5 21, 23 ja niiden ympärikiertävästä hihnasta 22 nopeudella Vj kohti rullainta.

Kuljettimen yhteyteen on järjestetty absoluuttinen anturi 24, jolla mitataan hylsyjonon paikkaa, sekä toinen anturi 26, joka on sopivimmin esimerkiksi lineaarianturi, jonka välityksellä mitataan jonosta erotetun hylsyn pituus. Kuviossa 5A esitetyssä tilanteessa hylsyjonoa 20 ollaan siirtämässä kohti rullainta 10 ja mittausvaiheessa anturin 26 mittauksesta saadaan paikkatieto 1 eli hylsyjonon 20 mitattavan hylsyn 20i ensimmäisen pään asema. Kuviossa 5B on hylsyjonon 20 mitattava hylsy 201 siirretty ainakin osittain erilleen muusta jonosta esimerkiksi erinopeuksisella V2 esim. vetopyörällä 27 tai hihnalla tai poikkeuttamalla sitä poikkisuunnassa esimerkiksi työntimellä tai pystysuunnassa 15 esimerkiksi painovoiman välityksellä. Keksinnön mukaisesti voidaan mittaus suorittaa suorana mittauksena mittaamalla anturilla 26 mitattavan hylsyn ensimmäinen pää, FIG. 5A ja toinen pää, FIG.5B tai epäsuorana mittauksena mitattavan hylsyn 20i ja jäljelle jäävän hylsyjonon 20 välille jäävän raon F tai poikkeutuskohdan avulla mittaamaan ensimmäisen hylsyn 201 pituus erotuksena 20 edellisestä mittauksesta (paikkatieto 1), FIG. 5A ja jäljelle jäävän hylsyjonon 20 pituudesta (paikkatieto 2), FIG. 5C. Kuviossa 5C esitetyn mukaisesti saadaan anturin 26 mitatessa seuraavan hylsyn 2Ο2 ensimmäinen pää eli jäljellä olevan hylsyjonon 20 pää paikkatieto 2, jolloin mitattavan hylsyn 20i pituus L on paikkatieto 1 - paikkatieto 2. Muiden hylsyjonon 20 hylsyjen 2Ο2...2Ο5 pituus 25 mitataan vastaavasti. Kuviossa esitetyssä hylsyjonossa on viisi hylsyä, mutta luonnollisesti hylsyjen lukumäärä vaihtelee tilanteen ja rullaimen mukaan, tavanomaisesti välillä 2-8.

Kuvioissa 6A-6B on esitetty kaaviollisesti keksinnön erään sovelluksen mukainen 30 järjestely, jossa valmistuva kuiturainarulla 10 työnnetään rullantyöntimellä 17 sen verran irti takakantotelasta 11 rullan 10 hidastuvuuden aikana ja ennen liima- 14 aineen applikointia tai applikoinnin aikana siten, että katkaisuterä 15 pystyy nousemaan ylös ilman että raina W katkeaa. Kun liima-aineen applikointi suoritetaan keksinnön mukaisesti siten, että liimaraita tai ainakin sen loppuosa menee valmistuvaan rullaan vasta kun valmistuva rulla on irti takakantotelasta 11 5 jää suurempi osa liimaraitaa paljaaksi odottamaan lopullista kiinnipuristusta rullantyöntimen 17 ja kuiturainarullan 10 välisessä nipissä. Kuvion 6A mukaisessa tilanteessa kuiturainarullat 10 työnnetään rullantyöntimellä 17 irti takakantotelasta 11 hidastusvaiheessa ennen rullaimen pysäyttämistä ja liimaraidat ajetaan kuiturainarullaan 10 ja kone pysäytetään siten, että liimaraita 10 jää katkaisukohdan yläpuolelle. Avoinna oleva liima-alue h on pituudeltaan noin 200-300 mm, ja ratakireydellä kiinni painetun liima-alueen osuus on I4, ja rullantyöntimen 17 ja/tai takakantotelan 11 nipin läpi on mennyt liima-alue I5. Kuviosta 6B puolestaan käy ilmi tilanne, jossa rullantyöntimellä 17 siirretään valmista kuiturainarullaa 10 kohti alaslaskulaitetta, jolloin rullasta 10 uudelleen 15 avautuu liima-alue k, joka siis on osittain edellä esitetyn kuvion liima-alue I4, mutta verrattuna tekniikan tasosta tunnettuun, ei tämä liima ole puristunut tiukasti kiinni, koska se ei ole kulkeutunut takakantotelan 11 ja valmistuvan rullan 10 välisestä nipistä, jolloin sen aiheuttama palstautumisriski on huomattavasti pienempi kuin tekniikan tasosta tunnetuista ratkaisuissa. Liima-alue I7 on 20 puolestaan edellisen kuvion liima-alue I5 sekä se osuus liima-alueesta I4, joka pysyy kiinni rullassa. Liima-alueet k, ja h liimautuvat rullan 10 rullantyöntimen 17 ja rullan 10 välisessä nipissä työnnettäessä rullaa 10 edelleen kohti alaslaskulaitetta.

25 Kuvioissa 7A-7D on esitetty kaaviollisesti keksinnön erästä sovellusta uudeksi rullantyöntimeksi 17, joka on sovitettu siten, että rullaan 10 liimattu häntä kelataan kiinni rullan pintaan rullantyöntimen 17 työntö liikkeellä hallitusti siten, ettei rulla ei pääse karkaamaan kontaktista rullantyöntimen kanssa, jolloin etukantotelaa ei välttämättä tarvitse pyörittää. Kuten kuvioista käy ilmi, on 30 rullantyönnin 17 muotoiltu ja sovitettu liikkumaan siten, että se tekee riittävän katkaisukulman rainalle katkaisuterää vasten ilman että rullien painopiste siirtyy 15 etummaisen kantotelan 18 laen yli. . Rullantyönnin 17 on sen muotoinen, että se mahtuu rullan ja telan väliin ilman, että rullien painopiste siirtyy etumaisen kantotelan laen yli ensimmäisen kantotelan lähellä ennen kuin raina katkeaa, sopivimmin rullantyönnin on ohut. Rullantyönnin 17 on varustettu ohjainosalla 5 17A, jonka välityksellä voidaan työntää pieni rulla pois rullausasetelmasta ilman työntimeen liitettyä erillisellä toimilaitteella liikuteltavaa pienen rullan poisto laitetta. Kuviossa 7A esitetyssä tilanteessa on kuiturainarulla 10 valmistumassa ja kuviossa 7B on katkaisuterä 15 nostettu katkaisuasemaan. Kuviossa 7C esitetyssä tilanteessa rullantyöntimellä 17 työnnetään valmista 10 kuiturainarullaa 10 etukantotelan 18 lakea kohti, jolloin katkaisuterä 15 katkaisee rainan W, jolloin rullantyöntimen 17 ohjainosa 17A varmistaa rainan oikean kulkureitin. Kuviossa 7D esitetyssä vaiheessa rullantyönnin 17 työntää valmiin rullan alaslaskulaitteelle.

15 Kuvioissa 8A-8C on kaaviollisesti esitetty keksinnön eräs edullinen sovellus, jossa keksinnön erään edullisen sovelluksen mukaista rullantyönnintä 17 käytetään pienen rullan 10 poistamiseen. Rullantyönnin 17 vastaa olennaisilta piirteiltään edellä kuvioiden 7A-7D yhteydessä kuvattua. Kuviossa 8A esitetyssä tilanteessa on rullantyöntimen 17 ohjainosa 17A viety kosketukseen poistettavan 20 pienen rullan 10 kanssa, joka rulla 10 on kantotelojen 11, 18 tuennassa niiden välisessä kidassa. Kuvion 8B mukaisesti rullantyöntimen 17 ohjainosalla 17A työnnetään pientä rullaa 10 kohti alaslaskulaitetta 19, ja kuviossa 8C on pieni rulla 10 siirretty alaslaskulaitteelle 19 rullantyöntimellä 17, minkä jälkeen rullantyönnin 17 palautetaan odotusasemaan seuraavaa tarvittavaa joko pienen 25 rullan tai ison rullan poistoa varten, ja pieni rulla 10 poistuu alaslaskulaitteen 19 välityksellä.

Kuvioissa 9A-9B on kaaviollisesti esitetty keksinnön sovellus, jossa hylsyjonon 20 siirtämiseksi kourusta kantotelojen väliseen nieluun on rullaimen yhteyteen 30 järjestetty ainakin kaksi imukuppiriviä 31, 32, jotka tarttuvat hylsyjonoon 20 ja siirtävät hylsyjonon 20 hylsyt varmatoimisesti ja luotettavasti kantotelojen 11 ja 16 18 tuentaan. Imukuppirivit on kiinnitetty/imuvyöhykkeet on edullisesti järjestetty palkkeihin, jotka puolestaan on kiinnitetty hylsyn laittajaan, joka vie hylsyt telojen väliseen nieluun sen jälkeen, kun edellinen valmis rulla on poistunut. Kuviossa 9A on esitetty tartunta pieneen hylsyyn ja kuviossa 9B suureen hylsyyn.

5 Imukuppirivistöjen 31, 32 välinen kulma ja asema on säädettävissä kantotelojen välisen tilan ja käytettävän hylsykoon mukaan sekä siten, että saavutetaan tukeva ote hylsyjonosta 20. Imukuppirivistön sijasta voidaan soveltaa kahta yhtenäistä imuvyöhykettä 31, 32.

10 Keksintöä on edellä selostettu vain eräisiin sen edullisiin sovelluksiin viitaten, joiden yksityiskohtiin keksintöä ei kuitenkaan ole tarkoitus mitenkään ahtaasti rajoittaa.

Claims (24)

17

1. Menetelmä kuiturainan rullauksessa pituusleikkurin muutonvaihdon yhteydessä, jossa menetelmässä kuiturainaa (W) rullataan 5 kantotelarullaimessa, jossa pituusleikkurilla rullatut osarainat (W) rullataan rainarulliksi (10) etukantotelan (11) ja takakantotelan (12, 13, 14; 18) kannattamana hylsyjen (20].. .20s) ympärille, jossa menetelmässä pituusleikkurille hylsyt syötetään jonona (20) muutonvaihtoa varten, jossa menetelmässä muutonvaihdon ajaksi eli valmiiden rullien (10) 10 poistamiseksi ja uusien rullien (10) aloittamiseksi rullaus pysäytetään, jossa menetelmässä raina katkaistaan katkaisulaitteella (15), osarainojen hännät kiinnitetään rainarulliin, valmiit osarainarullat poistetaan rullantyöntimen (17) avulla, siirretään uudet hylsyt (2Ο1...2Ο5) kantotelojen (11, 12, 13, 14; 18) tuentaan, tunnettu siitä, että 15 menetelmässä hylsyt (20) siirretään pituusleikkuriin rullaimen takakantotelan ja etukantotelan tuentaan niiden muodostamaan kitaan ainakin kahden imukuppirivistön (31, 32) tai kahden yhtenäisen imuvyöhykkeen (31, 32) välityksellä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että imukuppirivien/imuvyöhykkeiden (31, 32) välinen etäisyys ja/tai kulma on säädettävissä hylsykoon mukaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 25 menetelmässä poistettaessa valmista osarainarullaa (10) pituusleikkurista rullantyöntimellä (17) rainarullan (10) rainan päähän applikoidun liima-aineen muodostavan liimaraidan pääasiallinen loppuosa puristetaan lopullisesti kiinni rullantyöntimen (17) ja osarainarullan (10) välisessä nipissä. 30 18 4. .Tonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä valmistuva osarainarulla (10) rullan hidastamisen aikana työnnetään irti/kevennetään takakantotelasta (11) ennen liima-aineen applikointia rainalle tai liima-aineen applikoinnin aikana siten, että 5 estetään liimaraidan pääasiallisen loppuosan läpimeneminen takakantotelan (11) ja osarainarullan (10) välisestä nipistä/puristuminen takakantotelan (11) ja osarainarullan (10) välisessä nipissä.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 10 että liima-aineen pääasiallisen loppuosan applikoinnilla aikaansaadaan liimaraidan viimeiset 300-500 mm. 6. .Tonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä valmiit osarainarullat työnnetään pois rullaimesta 15 rullantyöntimellä (17) ja että rullantyönnin (17) ainakin osittain ulottuu muodostuvan kuiturainarullan (10) ja takakantotelan (11) keskiöiden kautta kulkevan linjan etukantotelan puoleiselle puolelle.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 20 menetelmässä valmiit osarainarullat työnnetään pois rullaimesta rullantyöntimellä (17) alaslaskulaitteelle (19) siirtämällä rullantyönnintä (17) siten, että rullantyöntimen (17) rainaa koskettava ohjainosa (17A) ulottuu muodostuvan kuiturainarullan (10) ja takakantotelan (11) keskiöiden kautta kulkevan linjan etukantotelan puoleiselle puolelle, 25 jolloin saadaan aikaan riittävä katkaisukulma rainalle (W) ja että raina katkaistaan katkaisun aikana paikallaan olevaa katkaisuterää (15) vasten.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä valmistuvaa osarainarullaa (10) siirretään irti 30 takakantotelasta (11) kantotelojen vielä pyöriessä. 19

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että menetelmässä pituusleikkurin muutonvaihtoa edellisen muuton rullauksen aikana pituusleikkurin rullaimelle syötetään uudet hylsyt (20i...20s) jonona (20) ja että menetelmässä jonon yksittäisten hylsyjen pituus 5 mitataan siten, että hylsyjonosta (20) poikkeutetaan/erotetaan yksi hylsy (201) sen suoraa tai epäsuoraa mittausta varten.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä mitattavan hylsyn (20i) ja jäljelle jäävän hylsyjonon (20) 10 välille jäävän raon (F) tai poikkeutuksella aikaansaatavan pykälän välityksellä mitataan mitattavan hylsyn (201) paikka sekä jäljellä olevan hylsyjonon (20) paikka ja hylsyn (20i) pituus määritetään epäsuorana mittauksena erotuksena mainittujen mittausten perusteella saaduista paikkatiedoista. 15

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä mitataan jonosta (20) poikkeutetun/erotetun, mitattavan hylsyn (20i) ensimmäisen ja toisen pään asema hylsyn (20i) pituuden määrittämiseksi suorana mittauksena.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 9-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä mitattavan hylsyn (20i) ja muun hylsyjonon (20) erottamiseksi siirretään mitattavaa hylsyä (201) vetopyörällä (27), hihnakuljettimella tai vastaavalla, jolloin mitattavan hylsyn (20i) 25 siirtonopeus on suurempi kuin muun hylsyjonon (20) nopeus.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 9-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä mitattavan hylsyn (201) ja muun hylsyjonon (20) erottamiseksi siirretään mitattavaa hylsyä (201) poikkisuunnassa 30 työntimellä tai vastaavalla. 20

14. Jonkin patenttivaatimuksen 9 - 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä mitattavan hylsyn ja muun hylsyjonon erottamiseksi siirretään mitattavaa hylsyä pystysuunnassa, edullisesti painovoiman välityksellä. 5

15. Jonkin patenttivaatimuksen 9-14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä mitataan mittalaitteella, esimerkiksi anturilla (26), mitattavan hylsyn (201) asema ja hylsyn pituuden selvittämiseksi mitataan jäljellä olevan hylsyjonon (20) ensimmäisen hylsyn asema, jolloin 10 mitattavan hylsyn (201) pituus saadaan erotuksena suoritetuista mittauksista.

16. Laite kuiturainan rullauksessa pituusleikkurin muutonvaihdon yhteydessä, joka laite on sovitettu kantotelarullaimen yhteyteen, joka kantotelarullain 15 käsittää takakantotelan (11) ja etukantotelan (12, 13, 14; 18), joiden kannattamana pituusleikkurilla osarainoiksi leikatut osarainat rullataan osarainarulliksi rullausytimien (20) eli hylsyjen ympärille, tunnettu siitä, että rullaimen yhteyteen on järjestetty ainakin kaksi välimatkan päässä toisiinsa nähden olevaa riviä imukuppeja (31, 32) tai kaksi imuvyöhykettä 20 hylsyjen (20) siirtämiseksi jonona rullaimeen.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että imukuppirivien/imuvyöhykkeiden (31, 32) välinen kulma ja/tai asema on säädettävä. 25

18. Patenttivaatimuksen 16 tai 17 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää rullantyöntimen (17), joka rullantyönnin (17) on nivelöity rullaimen yhteyteen siten, että työnnin (17) on sovitettu työntämään rulla (10) pois rullaimesta muodostaen nipin rullantyöntimen (17) ja valmiin 30 osarainarullan (10) välille osarainarullan häntään applikoidun liimaraidan lopulliseksi kiinnipuristamiseksi. 21

19. Jonkin patenttivaatimuksen 16-18 mukainen laite, tunnettu siitä, että rullantyönnin ainakin osittain ulottuu muodostuvan osarainarullan (10) ja takakantotelan (11) keskiöiden kautta kulkevan linjan etukantotelan 5 puoleiselle puolelle rainan katkaisun suorittamiseksi katkaisun aikana paikallaan pysyvää katkaisuterää (15) vasten.

20. Jonkin patenttivaatimuksen 16-19 mukainen laite, tunnettu siitä, että rullantyönnin käsittää ohjainosan (17A) rainan kulun ohjaamiseksi 10 muodostuvan osarainarullan (10) ja takakantotelan (11) keskiöiden kautta kulkevan linjan toiselle puolelle rainan katkaisun suorittamiseksi katkaisun aikana paikallaan pysyvää katkaisuterää (15) vasten.

21. Jonkin patenttivaatimuksen 16-20 mukainen laite, tunnettu siitä, että 15 rullantyönnin (17) on ohut siten, että se on sovitettu mahtumaan osarainarullan (10) ja takakantotelan (11) väliin ilman, että osarainarullan (10) painopiste siirtyy etukantotelan yli.

22. Jonkin patenttivaatimuksen 16 - 21 mukainen laite tunnettu siitä, että 20 laite käsittää hylsykuljettimen (21, 22, 23) hylsyjen syöttämiseksi pituusleikkurin rullaimeen ja mittausjärjcstclyn (24, 26) hylsykuljettimella (21, 22, 23) kuljetettavien hylsyjen pituuden mittaamiseksi hylsy kerrallaan, että mittausj ärj es tel y (24, 26) käsittää ainakin yhden anturin (26) ja toimilaitteen (27) mitattavan hylsyn erottamiseksi 25 hylsykuljettimella (21, 22, 23) kulkevasta hylsyjonosta (20).

23. Patenttivaatimuksen 21 mukainen laite, tunnettu siitä, että toimilaite (27) on vetopyörä, kuljetin tai työnnin.

24. Patenttivaatimuksen 21 mukainen laite, tunnettu siitä, että toimilaite perustuu mitattavan hylsyn erottamiseen painovoiman välityksellä. 22