FI118762B - Menetelmä ja laite rainan rullauksessa pituusleikkurin muutonvaihdon yhteydessä - Google Patents

Description

118762

Menetelmä ja laite rainan rullauksessa pituusleikkurin muutonvaihdon yhteydessä 5 Keksintö liittyy menetelmään kuiturainan rullauksessa pituusleikkurin muutonvaihdon yhteydessä, jossa menetelmässä kuiturainaa rullataan kantotelarullaimes-sa, jossa pituusleikkurilla leikatut osarainat rullataan rainarulliksi kantotelojen kannattamana hylsyjen ympärille, jossa menetelmässä pituusleikkurille hylsyt syötetään jonona muutonvaihtoa varten, jossa menetelmässä muutonvaihdon ajak-10 si eli valmiiden rullien poistamiseksi ja uusien rullien aloittamiseksi rullaus pysäytetään, jossa menetelmässä raina katkaistaan katkaisulaitteella, osarainojen hännät kiinnitetään rainarulliin, valmiit rainarullat poistetaan rullantyöntimen avulla, siirretään uudet hylsyt kantotelojen tuentaan. Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen menetelmä.

15

Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 15 johdanto-osan mukainen laite menetelmän toteuttamiseksi.

Pituusleikkureilla leikataan täysleveä raina pituussuunnassa osarainoiksi leikkaus-20 osalla ja osarainat rullataan asiakasrulliksi kiinnirullausosalla. Rullaimissa osarai- • · :\i nat rullataan hylsyjen ympärille kuiturainarulliksi ja pituussuuntaiset peräkkäiset : hylsyt on lukittu paikoilleen hylsyjonoksi kumpaankin päähän sijoitetulla hylsyn- « · ·.; · lukituslaitteella. Pituusleikkurissa rullaimena käytetään usein kantotelarullaimia, • · ·.; · joissa osarainat rullataan kahden kantotelan kannattamana osarainarulliksi toisen ··> ·...· 25 kantotelan ja muodostuvan kuiturainarullan välisen nipin kautta. Kantotelana voi daan myös käyttää kahden johto telan ympärille sijoitettua hihnajäijestelyä, eli niin ·· : " kutsuttua hihnatelastoa.

• · • · • 44

Tekniikan tasosta tunnetaan siis pituusleikkureita, joissa käytetään kantotelanil-ί,,,ί 30 laimia osarullien rullaamiseksi paperi- tai kartonkirainan pituusleikkauksen jäi- ··· keen. Esillä oleva keksintö liittyy kantotelatyyppisiin rullaimiin, joissa pituus- • •44 4 4 4 4 4 • 44 • 4 2 118762 leikatut osarainat rullataan rullausytimien, esimerkiksi hylsyjen, ympärille kahden telan tai yhden telan ja yhden telaston tukemana. Seuraavassa selostuksessa ja patenttivaatimuksissa yksinkertaisuuden vuoksi termiä kantotela käytetään puhuttaessa kantotelatyyppisen rullaimen tuentatelasta/-telastosta, eli sisältäen sekä 5 kantotela että hihnatelasto merkityksen. Lisäksi tässä kuvauksessa termillä hylsy tarkoitetaan myös muun tyyppisiä kantotelatyyppisissä rullaimissa käytettäviä ja käytettäväksi soveltuvia rullausytimiä. Edelleen tässä kuvauksessa tilanteen mukaan on rullaimella rullattavia osarainoja ja muodostuvia rainarullia käsitelty joko yksikössä tai monikossa kuitenkin siten, että tarkoitetaan kaikkia rullaimessa käsi- 10 teltäviä osarainoja ja rainarullia. Tekniikan tasosta tunnetaan myös muuttuvageo-metrisiä kantotelarullaimia, joissa rullaa kannattavista kantoteloista toinen tai molemmat ovat siirrettäviä. Tällaisissa muuttuvageometrisissä pituusleikkureissa muodostuvan rullan keskeinen horisontaalinen sijainti riippuu kantotelojen keskinäisestä asemasta ja rullan halkaisijasta.

15

Pituusleikkurissa kuiturainan rullauksessa muutonvaihtolla tarkoitetaan vaihetta, jossa rullien valmistuksessa joudutaan aina ennen uuden rullauksen aloittamista pysäyttämään rullaus, katkaisemaan rainan rullaimella ja poistamaan muutto eli valmiiksi rullatut rullat ja uusien hylsyjen asettamisen jälkeen rullaimelle joudu- • · ♦ * · ,·. : 20 taan uuden muuton eli seuraavaksi valmistettavien osarainarullien rullaus uudes- • ** • · . taan käynnistämään. Nykyisin muutonvaihtoaika rainan rullauksessa on käytän- *·> • nössä koneellisia ratkaisuja käytettäessä noin 30 - 70 sekuntia rullauksen pysäy- • M » 3 118762 kakantotelan ja muodostuvan kuiturainarullan välisessä rullausnipissä kiinni. Tästä aiheutuu ongelma siinä vaiheessa, kun valmistuneet kuiturainarullat työnnetään ulos rullaimesta, koska liimattu raina saattaa avautua rullasta. Avautuva raina aiheuttaa tietyillä rainalaaduilla, erityisesti raskailla laaduilla, kuten kartonkirainoil-5 la, palstautumista liimaraidan alueelta, eli liima ei enää anna periksi, vaan rainan pintakerros irtoaa liiman mukana sen sijasta, että liimaraita avautuisi liima-alueelta. Palstautunut liimaraita ei enää tartu kiinni, jolloin häntä jää valmiissa rullassa irti rullasta. Rainan pään irtijääminen rullasta saattaa aiheuttaa rainan repeytymistä sekä ongelmia mittauksissa ja kuiturainarullan kuljetuksessa ja jatkoit) käsittelyssä. Toisaalta rullattaessa ohuita kuiturainarullia saattaa ongelmana se, että liima nipin puristusvaikutuksen johdosta saattaa puristua useamman rainaker-roksen läpi.

Hännän liimautumiseen liittyvää ongelmaa selostetaan seuraavassa yksityiskohtai-15 sesti oheisen piirustuksen kuvioihin IA ja IB viitaten. Muodostuva kuiturainarulla 10’ käsittää alueen Γ2, joka on takakantotelan 1Γ ja kuiturainarullan 10’ muodostaman nipin läpimennyt liimaraita-alue. Viitemerkinnällä l’i on merkitty avoinna olevaa liimaraitaa. Viitenumerolla 15’ on merkitty katkaisuterää, joka paikoitetaan seuraavan hylsykoon mukaan. Kun kuviossa IB esitetyn mukaisesti valmista kui- * · · • · .·. ; 20 turainarullaa 10’ siirretään työntimellä 17’ kohti etukantotelaa, tässä hihnatelasto, • ·· • · . .·. joka muodostuu kahdesta telasta 12’, 13’ ja hihnasta 14’, ulostyöntöä varten, on ; pituus l*i kuten kuviossa IA esitetyssä versiossa, ja viitemerkinnällä Γ3 on merkit- ··· * I ty sitä liimaraidan \\ osuutta, joka avautuu ulostyönnön aikana ja jolla alueella *·· * mahdollinen palstautuminen saattaa esiintyä. Viitemerkinnällä Γ4 on merkitty lii-25 maraitaa, joka ei avaudu. Näin ollen ainoastaan pieni alue l’i pyrkii pitämään hän-: tää kiinni rullassa 10’ katkaisun ja ulostyönnön jälkeen, mikä on usein osoittautuisi nut riittämättömäksi, ja rainan häntä on saattanut jäädä lepattamaan ja rulla on » myöhemmin alkanut purkaantua.

• · 30 Tekniikan tasosta tunnetaan myös erilaisia menetelmiä rainan katkaisemiseksi ja • · · .·/. rainan katkaisulaitteiksi käytettäviksi kantotelatyyppisten rullaimien yhteydessä, • ·· • · 4 118762 joista eräs on esitetty FI-patenttijulkaisussa 101876. Tässä tunnetussa järjestelyssä tarvitaan erillinen vastaterä riittävän katkaisukulman saavuttamiseksi telojen välistä nousevaa katkaisuterää varten. Lisäksi tässä tunnetussa ratkaisussa tarvitaan erillinen pienen rullan poistaja pienien rullien poistamiseksi rullaimesta. Eräs tä-5 män tyyppinen rullain on esitetty kuviossa 2, jossa viitenumerolla 17’ on merkitty rullantyÖnnintä ja viitenumeroilla 15’, 16’ rainan katkaisulaitteistoa, joka käsittää katkaisuterän 15’ ja vastaterän 16’. Valmistuneen rullan 10’ alaslaskulaitetta on merkitty viitenumerolla 19’ sekä loppuliimauslaitetta viitenumerolla 29’. Kuvio-saijassa 3A-3D on puolestaan esitetty eräs tekniikan tasosta tunnettu vastaterälli-10 nen rainan katkaisusekvenssi ja kuvioissa 4A-4C on esitetty eräs tekniikan tasosta tunnettu katkaisusekvenssi toteutettuna ilman vastaterää. Näitä tunnettuja katkai-susekvenssejä kuvataan tarkemmin tämän selityksen erityisessä osassa. Tunnetuissa ratkaisuissa on monesti tarvittu niin kutsuttu loppupyöräytys, jonka aikana valmis rainarulla pyöräytetään vielä kerran akselinsa ympäri liimattujen häntien 15 kiinnittämiseksi rullan 10’ ja rullantyöntimen 17’ välisessä nipissä. Tähän on kuitenkin kulunut aikaa jopa 10 sekuntia, mikä on sinänsä paljon muutonvaihdon kestäessä kokonaisuudessaan vain 30-70 sekuntia. Lisäksi tekniikan tasosta tunnetuissa järjestelyissä, joissa ei ole vastaterää, on katkaisun toteuttamiseksi tehtävä katkaisuterällä pieni niin kutsuttu katkaisuliike, jolloin katkaisukohdan todellinen • · · /'/· 20 sijainti j ää epämääräiseksi.

• · · • f • · · • · · ··· ; Eräs ongelma, joka esiintyy tekniikan tason mukaisten kantotelarullaimien yhtey- • · » ··· 1 : dessä, liittyy hylsyjen pituuden mittaamiseen. Tekniikan tasosta tunnetusti hylsy- • · · · .·2 3 4 5. jen pituus mitataan siten, että hylsyjonon sisäänsyötön aikana mitataan anturilla **· 25 hylsyjonon pään paikka suhteessa toisen pään paikkaan, jolloin saadaan selville :1; hylsyjonon pituus. Epäkohtana tässä menettelyssä on se, että jos syötettävässä 2 ··· · 3 f ": jonossa on useampi hylsy, ei yksittäisten hylsyjen pituutta pystytä mittaamaan, koska hylsyjen välinen saumakohta ei erotu riittävän luotettavasti. Jos hylsyt syö- tettäisiin ja siten myös mitattaisiin yksitellen, kuluisi varsinkin rullattaessa paksu- 4 (.].t 30 ja kuiturainalajeja liikaa aikaa, koska käytettävissä oleva aika riippuu rullien vai- 5 ,·, ; mistumisajasta, joka ei yleensä riitä hylsyjen erillissyöttöön ja -mittaamiseen, jo- • ·· • · 5 118762 ten hylsyt tulee syöttää jonona. Toisaalta rullattavia osarullia saattaa olla samanaikaisesti niin paljon, ettei niitä varten tarvittavia hylsyjä ehditä yksitellen syöttämään ja mittaamaan, vaikka mahdollisesti rullien valmistumisaika saattaisikin mahdollistaa erillissyötön ja -mittauksen. Tekniikan tasosta tunnetulla järjestelyllä 5 sinänsä saadaan siis tieto hylsyjonon pituudesta, mutta sillä ei saada tietoa yksittäisten hylsyjen pituuksista eikä eripituisten hylsyjen keskinäisestä jäijestyksestä.

Tekniikan tasosta tunnetuissa kantotelatyyppisissä kiinnirullaimissa on hylsy-jonoon tartuttu imukuppirivillä niiden siirtämiseksi rullausasemaan uuden muuton 10 aloittamiseksi. Tekniikan tasosta tunnetuista ratkaisuissa käytetään yhdessä rivissä olevia imukuppeja, joista hylsyt saattavat irrota helposti hylsyyn vaikuttavan imukupin keskiakseliin nähden kohtisuoran voiman johdosta. Voima voi aiheutua joko painovoimasta tai kiihtyvyydestä. Lisäksi hylsyjen asema siirron aikana on epätarkka käytettäessä vain yhtä imukuppiriviä.

15

Keksinnön päämääränä on saada aikaan menetelmä ja laite rainan rullauksessa pituusleikkurin muutonvaihdon yhteydessä, jossa edellä kuvatut ongelmat ja epäkohdat on eliminoitu tai ainakin minimoitu.

• · • · · • · « • · ;*·,· 20 Keksinnön eräänä ei-välttämättömänä lisäpäämääränä on luoda menetelmä ja lai- * · : t: te, jota käytettäessä rainan pään kiinniliimaaminen valmistuvaan kuiturainarullaan i :'j tapahtuu siten, ettei palstautumista pääse tapahtumaan paksuilla kuiturainalajeilla, eikä rainan pää jää roikkumaan irtonaisena valmiissa rullassa, ja toisaalta rullatta-essa ohuita laatuja, ei liima tunkeudu useamman kerroksen läpi.

25 • » : Keksinnön eräänä ei-välttämättömänä lisäpäämääränä on saada aikaan järjestely, ·*** *...* jossa rainan katkaisua varten ei tarvita erillistä vastaterää ja jossa toisaalta katkai- •: · ·: suterän paikka on katkaisuhetkellä kiinteä, jolloin katkaisukohta on tarkka.

• · 30 Edelleen keksinnön ei-välttämättömänä lisäpäämääränä on saada aikaan järjestely, • · * : jossa ei tarvita erillistä pienen rullan poistajaa.

6 118762

Keksinnön eräänä ei-välttämättömänä lisäpäämääränä on luoda mittausjäijestely hylsypituuden mittaamiseksi, jolla hylsyjonon kunkin hylsyn pituus ja hylsyjen välinen jäij estys saadaan selville.

5

Keksinnön eräänä ei-välttämättömänä lisäpäämääränä on saada järjestely, jossa hylsyjonon siirto on varmatoimista, ja hylsyjen asema on tarkka.

Edellä esitettyjen ja myöhemmin esille tulevien päämäärien saavuttamiseksi on 10 keksinnön mukaiselle menetelmälle pääasiallisesti tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaiselle laitteelle puolestaan on pääasiallisesti tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 15 tunnusmerkkiosassa.

15

Keksinnön erään sovelluksen mukaisesti valmistuva kuiturainarulla työnnetään irti takakantotelasta rullan hidastamisen aikana ennen rainan pään liimausta tai liimauksen aikana siten, että rainan katkaisuterä pystyy siirtymään ylös katkaisu-asemaan ilman että raina katkeaa. Keksinnön tässä sovelluksessa liimaraita tai 20 ainakin sen loppuosa menee valmistuvaan rainarullaan vasta kun rulla on nostettu • · irti takakantotelasta. Näin saavutetaan etuna se, että suurempi osa liimaraitaa jää 4 · : :*· paljaaksi odottamaan lopullista kiinnipuristusta rullan ulostyöntimen ja rullan vä- ··· j j*: lisessä nipissä, ja toisaalta se, että ulostyöntämisen aikana avautuva liimaraita ei ole mennyt takakantotelan ja muodostuvan rainarullan välisen nipin läpi, jolloin * * * 25 liima ei ole puristunut, eikä palstautumista synny niin helposti kuin tekniikan tasosta tunnetuissa ratkaisuissa eikä toisaalta ole vaaraa liiman puristumisesta ohuil- • · : **· la laaduilla usean kerroksen läpi. Keksinnön tässä sovelluksessa liima painuu en- · nen lopullista kiinnipuristusta vain ratakireydellä eikä se ole joutunut kulkemaan •i**: rullausnipin läpi. Keksinnön tässä sovelluksena eräänä uutuutena on siten myös 30 se, että valmistuva kuiturainarullaa siirretään pienen matkan verran kantotelojen vielä pyöriessä. Tämän jälkeen voidaan tarvittaessa rainarulla pysäyttää ja käyn- »··» • ·

• * I

• ·· • · 7 118762 nistää uudelleen pyörimään tai rainarulla voi pyöriä etukantotelan ja rullantyönti-men varassa koko ajan. Näin saavutetaan loppuun asti liimattu valmis kuitu-rainarulla. Lisäksi etuna tässä on se, että koska liima-aine ei ole joutunut puristuksen alaiseksi nipissä, tarttuu liima varsinaisen liimauksen aikana paremmin olles-5 saan tuoretta, koska puristumista ja siten liiman leviämistä ei ole tapahtunut aikaisemmissa vaiheissa.

Keksinnön erään sovelluksen mukaisesti valmiin rullan rullantyönnin on muotoiltu ja sovitettu liikkumaan siten, että se voi tehdä riittävän katkaisukulman rainalle 10 paikallaan olevaa katkaisuterää vasten. Rullantyönnin on sen muotoinen, että se mahtuu rullan ja telan väliin ilman, että rullien painopiste siirtyy etumaisen kanto-telan laen yli ensimmäisen kantotelan lähellä ennen kuin raina katkeaa, sopivim-min rullantyönnin on ohut. Rullantyönnin on sovitettu liikkumaan työntöliikkeen alussa ennen rainan katkeamista. Rullantyönnin on edullisesti varustettu oh-15 jainosalla, jonka välityksellä voidaan työntää myös pieni rulla pois rullausasetel-masta ilman työntimeen liitettyä erillisellä toimilaitteella liikuteltavaa pienen rullan poistolaitetta. Keksinnön tämä sovellus mahdollistaa katkaisun aikana paikallaan olevan katkaisuterän ilman vastaterää, koska raina taittuu riittävän jyrkässä kulmassa katkaisuterään vasten ohjainosan varmistaessa rainan kulun ja edelleen • 1 ·'·, j 20 kiristyy terää vasten ja katkeaa, jolloin katkaisukohta on tarkka eikä tarvita mo-• · : ;1; nimutkaisia järjestelyjä vastaterän toteuttamiseksi. Ainakin osittain rullantyönnin • i· ulottuu muodostuvan kuiturainarullan ja takakantotelan keskiöiden kautta kulke- 8 118762 hylsyn pituus suorana mitauksena mittaamalla hylsyn ensimmäisen pään ja toisen pään välinen etäisyys tai epäsuorana mittauksena erotuksena edellisestä mittauksesta ja jäljelle jäävän hylsyjonon pituudesta. Näin saadaan tieto yksittäisen hylsyn pituudesta riittävän nopeasti, kun mittaus suoritetaan ennen hylsyjen syöttöä 5 rullanneen ja vedettäessä aina yksi eli mitattava hylsy erilleen. Mittaus voidaan suorittaa joko mitattavan hylsyn päästä suorana mittauksena tai jäljellä olevan hylsyjonon ensimmäisen hylsyn päästä epäsuorana erotusmittauksena. Mittauksen jälkeen työnnetään hylsyt koneeseen, jolloin niiden väliset raot umpeutuvat ja hylsyjono on lukittavissa paikoilleen hylsylukkojen väliin. Toisaalta mittaus on 10 toteutettavissa myös siten, että mitattava hylsy poikkeutetaan hetkelliseksi erilleen syöttösuunnasta muuhun hylsyjonoon verrattuna ja suoritetaan mittaus. Mittauksen jälkeen hylsy palautetaan syöttösuuntaan ja työnnetään hylsyt koneeseen, jolloin niiden väliset raot umpeutuvat ja hylsyjono on lukittavissa paikoilleen hylsy-lukkojen väliin. Näin saadaan tieto hylsyjonossa olevan kunkin hylsyn pituudesta 15 ja eripituisten hylsyjen keskinäisestä järjestyksestä. Mittausvälineet voivat käsittää absoluuttisen anturin, joka mittaa hylsyjonon paikkaa, ja/tai lineaarianturin tai valokennon tai lasermittaukseen perustuvan mittausvälineen, jonka välityksellä mitataan jonosta erotetun hylsyn paikka. Hylsyjonosta erilleen siirrettävän hylsyn *Y; vetämiseen käytetään toimilaitetta, joka voi olla esimerkiksi vetopyörä tai erilli- • · :*·,· 20 nen hihna, jolla on eri nopeus kuin hylsyjonokuljettimen hihnalla, tai työnnin, • « : jolla mitattava hylsy poikkeutetaan jonosta, tai mitattava hylsy voidaan poikkeut- ij*: taa jonosta painovoiman välityksellä.

* · • · · • « · «·· · * · ·

Keksinnön erään sovelluksen mukaisessa kiinnirullaimessa käytetään hylsyjonon 25 siirtoon kourusta kantotelojen väliseen nieluun imukuppeja, jotka on sijoitettu • :.· · ainakin kahteen riviin, tai ainakin kahta imuvyöhykettä. Imukuppirivit tai imu- • · · vyöhykkeet on järjestetty rinnakkain, kulmaan toisiinsa nähden, välimatkan pää- ····· hän toisistaan hylsyjonon pituussuunnassa ulottuviksi. Näin tartunta hylsyihin on ·:*·♦ tukeva ja lisäksi keksinnön edullisen lisätunnuspiirteen mukaisesti rivien välinen ,V( 30 kulma ja etäisyys voidaan säätää kantotelojen välisen tilan ja hylsykoon mukaan *·* * ; siten, että saadaan riittävä voima hylsyjen pitämiseksi kiinni ja lisäksi tiedetään ·. *: 9 118762 hylsyjen asema tarkasti. Keksinnön tämän sovelluksen mukaisesti hylsyihin tartutaan kahdella tai useammalla rivillä imukuppeja tai kahdella tai useammalla imu-vyöhykkeellä, ja imukuppirivien/imuvyöhykkeiden asema toisiinsa nähden voi olla kiinteä tai edullisesti aseteltavissa hylsyjen halkaisijan ja kantotelojen välisen 5 tilan mukaan. Imukuppirivit on edullisimmin kiinnitetty/imuvyöhykkeet on jäljestetty palkkeihin, jotka puolestaan on kiinnitetty hylsyn laittajaan, joka vie hylsyt telojen väliseen nieluun sen jälkeen, kun edellinen valmis rulla on poistunut. Imukuppirivien/imuvyöhykkeiden keskinäistä asemaa muutetaan mekanismilla esimerkiksi nivelmekanismilla tai johteilla toimilaitteen, esimerkiksi sylinterin tai 10 liikeruuvin, liikuttamana, joka muuttaa palkkien, joihin imukupit on kiinnitetty, välistä etäisyyttä ja mahdollisesti palkkien välistä kulmaa. Imukuppirivien välinen keskinäinen asema asetetaan sopivaksi hylsykoon ja kantotelojen välisen tilan mukaan 15 Esillä oleva keksintö ja sen eri sovellukset soveltuvat käytettäväksi erittäin edullisesti rullattaessa paksuja kuiturainalajeja, kuten kartonkeja, erityisemmin päällystettyjä kartonkeja, koska palstautuminen on ongelma erityisesti päällystetyillä kartonkilaaduilla ja toisaalta koska paksuja laatuja rullattaessa rullat valmistuvat nopeasti, jolloin yksittäisiä hylsyjä ei ehditä mitata. Myöskin paksujen laatujen • m 20 hylsyt ovat usein raskaita ja vaativat siten paljon nostovoimaa, mikä keksinnön • · • edullisella sovelluksella saavutetaan. Keksintö ia sen eri sovellukset soveltuvat

• · · J

«·« • ·1. myös käytettäväksi ohuiden rainalajien rullauksessa.

**· · • 1 • · 1 • » t • · · · : Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin oheisen piirustuksen 25 kuvioihin viitaten, joiden yksityiskohtiin keksintöä ei ole kuitenkaan tarkoitus : mitenkään ahtaasti rajoittaa.

··· · ·1 • · • · ···

Kuvioissa 1A-1B on kaaviollisesti esitetty eräs tekniikan tasosta tunnettu järjeste-.... j ly rainan loppuhännän liimaamisessa.

30

• 1 I

• · 1 • · · • · · • «I • · 118762 ίο

Kuviossa 2 on kaaviollisesti esitetty eräs tekniikan tason mukainen jäijestely, jossa rainan katkaisu toteutetaan katkaisuterän ja vastaterän välityksellä.

Kuvioissa 3A-3D on kaavio llisesti esitetty tekniikan tasosta tunnetun ratkaisun 5 sekvenssikaavio käytettäessä vastaterällistä rainan katkaisua.

Kuvioissa 4A-4C on kaavio llisesti esitetty tekniikan tason mukainen ratkaisu, jossa rainan katkaisu toteutetaan katkaisuliikkeen tekevällä katkaisuterällä.

10 Kuvioissa 5A-5C on esitetty kaavio llisesti eräs sovellus keksinnön yhteydessä käytettäväksi mittausjäq estetyksi hylsyjen mittaamisessa.

Kuvioissa 6A-6B on kaavio llisesti esitetty eräs sovellus keksinnön mukaiseksi valmistuvan rullan loppuhännän liimauksen yhteydessä toteutettavaksi jäijestelyk-15 si.

Kuvioissa 7A-7D on esitetty kaaviollisesti keksinnön erään sovelluksen mukainen järjestely valmistuvan rainarullan ulostyöntämiseksi.

• · • · ♦ • · · • · : 20 Kuvioissa 8A-8D on esitetty kaaviollisesti keksinnön erään sovelluksen mukainen • » . jäijestely pienen rullan poistamiseksi rullaimesta.

··· • · « · · · · ·1· · • :2· Kuvioissa 9A-9B on esitetty keksinnön mukainen jäijestely hylsyjonon siirtämi- ··· ♦ :3: seksi.

··· 25 ί Seuraavissa kuvioissa on kaaviollisesti esitetty tekniikan tasosta tunnettuja ratkai- ··· !1m<' suja sekä keksinnön eri sovelluksia. Kuvioissa on toisistaan vastaavista osista käy- m ..φ.: tetty samoja viitemerkintöjä, kuitenkin siten, että tekniikan tason mukaisissa rat- •;: kaisussa on viitenumerot varustettu yläpilkulla.

30 • · · • · « • · · * · · 2 • ·· 3 • · Π 118762

Kuviossa IA on kaavallisesti esitetty tekniikan tasosta tunnetussa ratkaisussa rullausvaihe, jossa kuiturainarulla 10’ on valmistumassa ja siihen on applikoitu liima-ainetta pintakerroksen pysyttämiseksi kiinni valmiissa kuiturainarullassa 10’. Takakantotelaa on merkitty viitenumerolla 1Γ ja etukantotela muodostuu 5 hihnatelastosta, joka käsittää kaksi telaa 12’ ja 13’ sekä niiden ympärille sovitetun hihnan 14’, joka muodostaa päättymättömän hihnasilmukan. Katkaisuterää on merkitty viitenumerolla 15’ ja sen vastaterää viitenumerolla 16’. Kuvion IA mukaisesti liima-aineen applikoinnin jälkeen on kuiturainarullan 10’ pintaan muodostunut liima-alue Γ2, joka on takakantotelan 11’ ja muodostuvan kuiturainarul-10 lan 10’ muodostaman nipin läpi mennyt liima-alue, joka liimautuu tiukasti kiinni kuiturainarullan 10’ massan vaikuttaessa nipissä puristusvoimana. Liima-alue, joka siirrettäessä kuiturainarullaa 10’ kohti ulostyöntövaihetta avautuu, on merkitty kuvioon viitemerkinnällä l’i. Kun kuiturainarulla 10’ kuvion IB mukaisessa tilanteessa on työnnetty ulostyöntöön katkaisua varten, on liima-alue l’i avoinna, 15 kuten edellä esitetyssä vaiheessa, ja kuiturainarullasta 10’ rainan kiristyessä avoinna oleva liima-alue 1’3 avautuu ja saattaa palstautua liiman ollessa erittäin tiukasti kiinni kuiturainarullassa 10’, ja liima-alue, joka pysyy kiinni kuiturainarullassa 10’, on merkitty viitenumerolla 1%. Kun kuiturainarulla 10’ on työn-netty ulos rullantyöntimellä, on rainan pintakerrokseen jäänyt ainoastaan liima- * · t 20 alue l’i, joka pyrkii pitämään rainan hännän kiinni rullassa 10’ katkaisun ja ulos- • ·♦ . ,·, työnnön jälkeen, koska liima-alue Γ3 on saattanut avautua ja palstautua.

• · · ··· • · • · · • » • ·· · : ,·. Kuviossa 2 on kaavallisesti esitetty tekniikan tasosta tunnettu järjestely, jossa ··* · käytetään vastaterällistä katkaisua, eli jossa katkaisuterän 15’ lisäksi on rullaimen *·· 25 yhteyteen jäljestetty vastaterä 16’, joiden yhteisvaikutuksen avulla raina saadaan • katkaistua. Rainan loppuliimauslaitetta on merkitty viitenumerolla 29’.

·· · »·· • · • · «··

Kuvion 3A mukaisessa tilanteessa kuiturainarullat 10’ ovat tulleet halkaisijaltaan • · haluttuun kokoon, ts. rulla 10’ on täysi rulla, ja kantotelarullain on pysäytetty.

• ♦ .·. 30 Seuraavaksi kuvion 3B mukaisesti ensimmäinen katkaisuelin 15’ nostetaan kanto- • · * ; \ telojen 11’ ja 12’, 13’, 14’ välisestä raosta ylöspäin siihen kohtaan, että katkaisu- • · « • ·· • · 12 1 1 8762 kohta on oikea uusien rullausytimien halkaisijan mukaisesti Samanaikaisesti rul-lantyöntimenl7’ kärki, joka on edullisesti tela, käännetään nivelien varassa ylös. Tämän jälkeen rullantyönnintä 17’ aletaan kääntää nivelien varassa, jolloin rullan-työntimen 17’ kärki työntää rullaa 10’ irti takakantotelasta 1Γ sen verran, että 5 toinen katkaisuelin 16’ sopii liikkumaan täyden rullan avaamasta raosta ylhäältä alaspäin. Rullantyöntimen 17’ kärjen kääntäminen ylös nivelien varassa antaa riittävän tilan katkaisuelimen 16’ liikkumiseen sen alapuolelta. Kuviossa 3C on esitetty tilanne, jossa rullantyöntimelläl7’ työnnetään valmis rulla 10’ alaslasku-laitteelle 19’. Kuviossa 3D on esitetty tilanne, jossa uusi rullausydin eli hylsy 20’ 10 on asetettu kantotelojen 11’ ja 12’, 13’, 14’ tuentaan niiden väliseen kitaan ja uusi rullaus on siten valmis alkamaan kantotelarullaimista sinänsä tunnetulla tavalla.

Kuvioissa 4A-4C on esitetty kaavio Uisesti tekniikan tasosta tunnettu järjestely, jossa katkaisussa ei käytetä vastaterää. Kuviossa 4A esitetyssä tilanteessa on kui-15 turainarulla 10’ valmistumassa ja kuiturainaa W’ rullataan takakantotelan 11’ ja hihnatelaston 12’, 13’, 14’ tukemana kuiturainarullalle 10’. Kuviossa 4B esitetyssä tilanteessa rullantyönnin 17’ on siirretty työntämään valmista kuiturainarullaa 10’ kohti alaslaskulaitetta 19’ ja katkaisuterä 15’ nousee katkaisuasemaan ja suo-. . riitaa rainan katkaisemiseksi erillisen katkaisuliikkeen. Kuviossa 4C esitetyssä • · a 1*. 20 tilanteessa valmis kuiturainarulla 10’ on siirretty alaslaskulaitteelle 19’ ja uusi • a# hylsy 20’ on siirretty takakantotelan 11’ ja hihnatelaston 12’, 13’, 14’ tuentaan ja • a a : katkaisuterä 15’ on laskettu odotusasemaan.

• a a • aa a a a a a a a a a a a a a ,*··. Kuviossa 5A-5C on esitetty kaaviollisesti keksinnön erään sovelluksen mukaista a a a 25 hylsyjonon 20 pituuden mittaamista. Hylsyjono käsittää useita eripituisia hylsyjä • ·*; 20i..., 20s, jotka hylsyjonona 20 työnnetään kuljettimella, joka muodostuu teloista aaa a : * * *: 21,23 ja niiden ympärikiertävästä hihnasta 22 nopeudella V1 kohti rullainta. Kul- aaa jettimen yhteyteen on jäljestetty absoluuttinen anturi 24, jolla mitataan hylsyjonon a a paikkaa, sekä toinen anturi 26, joka on sopivimmin esimerkiksi lineaarianturi, a a 30 jonka välityksellä mitataan jonosta erotetun hylsyn pituus. Kuviossa 5A esitetyssä • a · a · a I *. tilanteessa hylsyjonoa 20 ollaan siirtämässä kohti rullainta ja mittausvaiheessa • a a ** • a · a a 13 1 1 8762 anturin 26 mittauksesta saadaan paikkatieto 1 eli hylsyjonon 20 mitattavan hylsyn 20i ensimmäisen pään asema. Kuviossa 5B on hylsyjonon 20 mitattava hylsy 20i siirretty ainakin osittain erilleen muusta jonosta esimerkiksi erinopeuksisella V2 esim. vetopyörällä 27 tai hihnalla tai poikkeuttamalla sitä poikkisuunnassa esi-5 merkiksi työntimellä tai pystysuunnassa esimerkiksi painovoiman välityksellä. Keksinnön mukaisesti voidaan mittaus suorittaa suorana mittauksena mittaamalla anturilla 26 mitattavan hylsyn ensimmäinen pää, FIG. 5A ja toinen pää, FIG.5B tai epäsuorana mittauksena mitattavan hylsyn 20i ja jäljelle jäävän hylsyjonon 20 välille jäävän raon F tai poikkeutuskohdan avulla mittaamaan ensimmäisen hylsyn 10 20i pituus erotuksena edellisestä mittauksesta (paikkatieto 1), FIG. 5A ja jäljelle jäävän hylsyjonon 20 pituudesta (paikkatieto 2), FIG. 5C. Kuviossa 5C esitetyn mukaisesti saadaan anturin 26 mitatessa seuraavan hylsyn 2Ο2 ensimmäinen pää eli jäljellä olevan hylsyjonon 20 pää paikkatieto 2, jolloin mitattavan hylsyn 20i pituus L on paikkatieto 1 - paikkatieto 2. Muiden hylsyjonon 20 hylsyjen 15 2Ο2...2Ο5 pituus mitataan vastaavasti. Kuviossa esitetyssä hylsyjonossa on viisi hylsyä, mutta luonnollisesti hylsyjen lukumäärä vaihtelee tilanteen ja rullaimen mukaan, tavanomaisesti välillä 2-8.

Kuvioissa 6A-6B on esitetty kaaviollisesti keksinnön erään sovelluksen mukainen • · · .·. : 20 järjestely, jossa valmistuva kuiturainarulla 10 työnnetään rullantyöntimellä 17 sen • · · * * . verran irti takakantotelasta 11 rullan 10 hidastuvuuden aikana ja ennen liima- • · * • « · : aineen applikointia tai applikoinnin aikana siten, että katkaisuterä 15 pystyy nou- f»· « • semaan ylös ilman että raina W katkeaa. Kun liima-aineen applikointi suoritetaan • · · · :***; keksinnön mukaisesti siten, että liimaraita tai ainakin sen loppuosa menee valmis- • · · 25 tuvaan rullaan vasta kun valmistuva rulla on irti takakantotelasta 11 jää suurempi j :*: osa liimaraitaa paljaaksi odottamaan lopullista kiinnipuristusta rullantyöntimen 17 ja kuiturainarullan 10 välisessä nipissä. Kuvion 6A mukaisessa tilanteessa kuitu-rainarullat 10 työnnetään rullantyöntimellä 17 irti takakantotelasta 11 hidastusvai-heessa ennen rullaimen pysäyttämistä ja liimaraidat ajetaan kuiturainarullaan 10 ja 30 kone pysäytetään siten, että liimaraita jää katkaisukohdan yläpuolelle. Avoinna • · · ! oleva liima-alue h on pituudeltaan noin 200-300 mm, ja ratakireydella kiinni pai- • ·· ♦ « 14 118762 netun liima-alueen osuus on I4, ja rullantyöntimen 17 ja/tai takakantotelan 11 nipin läpi on mennyt liima-alue I5. Kuviosta 6B puolestaan käy ilmi tilanne, jossa rullantyöntimelläl7 siirretään valmista kuiturainarullaa 10 kohti alaslaskulaitetta, jolloin rullasta 10 uudelleen avautuu liima-alue 1$, joka siis on osittain edellä esi-5 tetyn kuvion liima-alue U, mutta verrattuna tekniikan tasosta tunnettuun, ei tämä liima ole puristunut tiukasti kiinni, koska se ei ole kulkeutunut takakantotelan 11 ja valmistuvan rullan 10 välisestä nipistä, jolloin sen aiheuttama palstautumisriski on huomattavasti pienempi kuin tekniikan tasosta tunnetuista ratkaisuissa. Liima-alue 17 on puolestaan edellisen kuvion liima-alue I5 sekä se osuus liima-alueesta I4, 10 joka pysyy kiinni rullassa. Liima-alueet k ja h liimautuvat rullan 10 rullantyöntimen 17 ja rullan 10 välisessä nipissä työnnettäessä rullaa 10 edelleen kohti alaslaskulaitetta.

Kuvioissa 7A-7D on esitetty kaaviollisesti keksinnön erästä sovellusta uudeksi 15 rullantyöntimeksi 17, joka on sovitettu siten, että rullaan 10 liimattu häntä kelataan kiinni rullan pintaan rullantyöntimen 17 työntöliikkeellä hallitusti siten, ettei rulla ei pääse karkaamaan kontaktista rullantyöntimen kanssa, jolloin etukantote-laa ei välttämättä tarvitse pyörittää. Kuten kuvioista käy ilmi, on rullantyönnin 17 . , muotoiltu ja sovitettu liikkumaan siten, että se tekee riittävän katkaisukulman rai- • · · t 1 · *. 20 nalle katkaisuterää vasten ilman että rullien painopiste siirtyy etummaisen kanto- • · · V telan 18 laen yli. . Rullantyönnin 17 on sen muotoinen, että se mahtuu rullan ja • · · • telan väliin ilman, että rullien painopiste siirtyy etumaisen kantotelan laen yli en-*** 2 • .·, simmäisen kantotelan lähellä ennen kuin raina katkeaa, sopivimmin rullantyönnin • 1 # ,2··. on ohut, Rullantyönnin 17 on varustettu ohjainosalla 17A, jonka välityksellä voi- 25 daan työntää pieni rulla pois rullausasetelmasta ilman työntimeen liitettyä erilli-: sellä toimilaitteella liikuteltavaa pienen rullan poistolaitetta. Kuviossa 7A esite- ttt · .3. tyssä tilanteessa on kuiturainarulla 10 valmistumassa ja kuviossa 7B on katkaisu- • · · \ terä 15 nostettu katkaisuasemaan. Kuviossa 7C esitetyssä tilanteessa rullantyönti- • · mellä 17 työnnetään valmista kuiturainarullaa 10 etukantotelan 18 lakea kohti, • · 30 jolloin katkaisuterä 15 katkaisee rainan W, jolloin rullantyöntimen 17 ohjainosa • · · • · « • · • · · 2 • · · 3 • 1 15 1 1 8762 17Α varmistaa rainan oikean kulkureitin. Kuviossa 7D esitetyssä vaiheessa rullan-työnnin 17 työntää valmiin rullan alaslaskulaitteelle.

Kuvioissa 8A-8C on kaavallisesti esitetty keksinnön eräs edullinen sovellus, jos-5 sa keksinnön erään edullisen sovelluksen mukaista rullantyönnintä 17 käytetään pienen rullan 10 poistamiseen. Rullantyönnin 17 vastaa olennaisilta piirteiltään edellä kuvioiden 7A-7D yhteydessä kuvattua. Kuviossa 8A esitetyssä tilanteessa on rullantyöntimen 17 ohjainosa 17A viety kosketukseen poistettavan pienen rullan 10 kanssa, joka rulla 10 on kantotelojen 11,18 tuennassa niiden välisessä kilo dassa. Kuvion 8B mukaisesti rullantyöntimen 17 ohjainosalla 17A työnnetään pientä rullaa 10 kohti alaslaskulaitetta 19, ja kuviossa 8C on pieni rulla 10 siirretty alaslaskulaitteelle 19 rullantyöntimellä 17, minkä jälkeen rullantyönnin 17 palautetaan odotusasemaan seuraavaa tarvittavaa joko pienen rullan tai ison rullan poistoa varten, ja pieni rulla 10 poistuu alaslaskulaitteen 19 välityksellä.

15

Kuvioissa 9A-9B on kaaviollisesti esitetty keksinnön sovellus, jossa hylsyjonon 20 siirtämiseksi kourusta kantotelojen väliseen nieluun on rullaimen yhteyteen jäljestetty ainakin kaksi imukuppiriviä 31, 32, jotka tarttuvat hylsyjonoon 20 ja siirtävät hylsyjonon 20 hylsyt varmatoimisesti ja luotettavasti kantotelojen 11 ja • · * ,·, · 20 18 tuentaan. Imukuppirivit on kiinnitetty/imuvyöhykkeet on edullisesti järjestetty • M i · , .palkkeihin, jotka puolestaan on kiinnitetty hylsyn laittajaan, joka vie hylsyt telojen *♦·» : .·. väliseen nieluun sen jälkeen, kun edellinen valmis rulla on poistunut. Kuviossa • M · : 9A on esitetty tartunta pieneen hylsyyn ja kuviossa 9B suureen hylsyyn. Imukup- ··· * pirivistöjen 31, 32 välinen kulma ja sema on säädettävissä kantotelojen välisen ·· 25 tilan ja käytettävän hylsykoon mukaan sekä siten, että saavutetaan tukeva ote hyl- • syjonosta 20. Imukuppirivistön sijasta voidaan soveltaa kahta yhtenäistä imu- ·**’: vyöhykettä 31, 32.

·»* m * • ·

Keksintöä on edellä selostettu vain eräisiin sen edullisiin sovelluksiin viitaten, 30 joiden yksityiskohtiin keksintöä ei kuitenkaan ole tarkoitus mitenkään ahtaasti • » · • · .·. : rajoittaa.

• ·· • *

Claims (22)

1. Menetelmä kuiturainan rullauksessa pituusleikkurin muutonvaihdon yhteydessä, jossa menetelmässä kuiturainaa (W) rullataan kantotelarul-5 laimessa, jossa pituusleikkurilla rullatut osarainat (W) rullataan rainarul- liksi (10) etukantotelan (12,13,14; 18) ja takakantotelan (11) kannattamana hylsyjen (2Ο1...2Ο5) ympärille, jossa menetelmässä pituusleikkurille hylsyt syötetään jonona (20) muutonvaihtoa varten, jossa menetelmässä muutonvaihdon ajaksi eli valmiiden rullien (10) poistamiseksi ja uusien 10 rullien (10) aloittamiseksi rullaus pysäytetään, jossa menetelmässä raina katkaistaan katkaisulaitteella (IS), osarainojen hännät kiinnitetään raina-rulliin, valmiit osarainarullat poistetaan rullantyöntimen (17) avulla, siirretään uudet hylsyt (20i...205) kantotelojen (11, 12, 13, 14; 18) tuentaan, jossa menetelmässä poistettaessa valmista osarainarullaa (10) pituusleik-15 kurista rullantyöntimellä (17) rainarullan (10) rainan päähän applikoidun liima-aineen muodostavan liimaraidan pääasiallinen loppuosa puristetaan lopullisesti kiinni rullantyöntimen (17) ja osarainarullan (10) välisessä ni-pissä ja valmiit osarainarullat työnnetään pois rullaimesta rullantyöntimel-lä (17), tunnettu siitä, että menetelmässä rullantyönnin (17) ainakin osit- • · 20 tain ulottuu muodostuvan kuiturainarullan (10) ja takakantotelan (11) kes- • » • ·1; kiöiden kautta kulkevan linjan etukantotelan puoleiselle puolelle. ··» • · • · · • · · » · ♦ ·

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetel- ··· · mässä valmistuva osarainarulla (10) rullan hidastamisen aikana työnnetään 25 irti/kevennetään takakantotelasta (11) ennen liima-aineen applikointia rai- ·« • 1·· nalle tai liima-aineen applikoinnin aikana siten, että estetään liimaraidan ··· pääasiallisen loppuosan läpimeneminen takakantotelan (11) ja osarainarul-lan (10) välisestä nipistä/puristuminen takakantotelan (11) ja osarainarul-·;··: lan (10) välisessä nipissä. 30 • · · • · · • ·· • · 118762 17

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liima-aineen pääasiallisen loppuosan applikoinnilla aikaansaadaan liima-raidan viimeiset 300-500 mm.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mene telmässä valmiit osarainarullat työnnetään pois rullaimesta rullantyönti-mellä (17) alaslaskulaitteelle (19) siirtämällä rullantyöntä (17) siten, että rullantyöntimen (17) rainaa koskettava ohjainosa (17A) ulottuu muodostuvan kuiturainarullan (10) ja takakantotelan (11) keskiöiden kautta kulke-10 van linjan etukantotelan puoleiselle puolelle, jolloin saadaan aikaan riittä vä katkaisukulma rainalle (W) ja että raina katkaistaan katkaisun aikana paikallaan olevaa katkaisuterää (15) vasten.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1- 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 15 menetelmässä valmistuvaa osarainarullaa (10) siirretään irti takakantote- lasta (11) kantoteloj en vielä pyöriessä.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1- 5 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että ·*.*. menetelmässä pituusleikkurin muutonvaihtoa edellisen muuton rullauksen • · 20 aikana pituusleikkurin rullaimelle syötetään uudet hylsyt (20i...20s) jono- • m : i’: na (20) ja että menetelmässä jonon yksittäisten hylsyjen pituus mitataan si- ··· j ;’: ten, että hylsyjonosta (20) poikkeutetaan/erotetaan yksi hylsy (20i) sen : suoraa tai epäsuoraa mittausta varten. ··· · 1 • · • · «··

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetel- ·· • *·· mässä mitattavan hylsyn (20i) ja jäljelle jäävän hylsyjonon (20) välille ·...· jäävän raon (F) tai poikkeutuksella aikaansaatavan pykälän välityksellä ♦ mitataan mitattavan hylsyn (20i) paikka sekä jäljellä olevan hylsyjonon *:**: (20) paikka ja hylsyn (20i) pituus määritetään epäsuorana mittauksena ero- 30 tuksena mainittujen mittausten perusteella saaduista paikkatiedoista. • · • m φ • *· • · 118762 18

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä mitataan jonosta (20) poikkeutetun/erotetun, mitattavan hylsyn (20i) ensimmäisen ja toisen pään asema hylsyn (20i) pituuden määrittämiseksi suorana mittauksena. 5

9. Jonkin patenttivaatimuksen 6-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä mitattavan hylsyn (20i) ja muun hylsyjonon (20) erottamiseksi siirretään mitattavaa hylsyä (20i) vetopyörällä (27), hihnakuljettimel-la tai vastaavalla, jolloin mitattavan hylsyn (20i) siirtonopeus on suurempi 10 kuin muun hylsyjonon (20) nopeus.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 6-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä mitattavan hylsyn (20i) ja muun hylsyjonon (20) erottamiseksi siirretään mitattavaa hylsyä (20i) poikkisuunnassa työntimellä tai 15 vastaavalla.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 6-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä mitattavan hylsyn ja muun hylsyjonon erottamiseksi siirretään mitattavaa hylsyä pystysuunnassa, edullisesti painovoiman väli- • · 20 tyksellä.

• · • « · • « · ··· : 12. Jonkin patenttivaatimuksen 6-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, : että menetelmässä mitataan mittalaitteella, esimerkiksi anturilla (26), mi- tattavan hylsyn (20i) asema ja hylsyn pituuden selvittämiseksi mitataan 25 jäljellä olevan hylsyjonon (20) ensimmäisen hylsyn asema, jolloin mitatta- ·· • **· van hylsyn (20i) pituus saadaan erotuksena suoritetuista mittauksista. ·· · • e • « • ♦e :\j

13. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, *:**: että menetelmässä hylsyt (20) siirretään pituusleikkuriin rullaimen taka- 30 kantotelan ja etukantotelan tuentaan niiden muodostamaan kitaan ainakin • ♦ • · · • ·· • · 118762 19 kahden imukuppirivistön (31, 32) tai kahden yhtenäisen imuvyöhykkeen (31, 32) välityksellä.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että imukup- 5 pirivien/imuvyöhykkeiden (31,32) välinen etäisyys ja/tai kulma on säädet tävissä hylsykoon mukaan.

15. Laite kuiturainan rullauksessa pituusleikkurin muutonvaihdon yhteydessä, joka laite on sovitettu kantotelarullaimen yhteyteen, joka kantotelarullain 10 käsittää takakantotelan (11) ja etukantotelan (12, 13, 14; 18), joiden kan nattamana pituusleikkurilla osarainoiksi leikatut osarainat rullataan osa-rainarulliksi mllausytimien (20) eli hylsyjen ympärille, joka laite käsittää rullantyöntimen (17), joka rullantyönnin (17) on nivelöity rullaimen yhteyteen siten, että työnnin (17) on sovitettu työntämään rulla (10) pois rul-15 laimesta muodostaen nipin rullantyöntimen (17) ja valmiin osarainarullan (10) välille osarainarullan häntään applikoidun liimaraidan lopulliseksi kiinnipuristamiseksi, tunnettu siitä, että rullantyönnin ainakin osittain ulottuu muodostuvan osarainarullan (10) ja takakantotelan (11) keskiöiden kautta kulkevan linjan etukantotelan puoleiselle puolelle rainan katkaisun • 1 .1.t; 20 suorittamiseksi katkaisun aikana paikallaan pysyvää katkaisuterää (15) t · • ;1; vasten. • · » • 1 • · · » · · • · » ·

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että rullantyönnin f ": käsittää ohjainosan (17A) rainan kulun ohjaamiseksi muodostuvan osa- 25 rainarullan (10) ja takakantotelan (11) keskiöiden kautta kulkevan linjan ·· • 1·· toiselle puolelle rainan katkaisun suorittamiseksi katkaisun aikana paikal- • · · laan pysyvää katkaisuterää (15) vasten. » 1 * 1 φ • ·» • · *:2:

17. Patenttivaatimuksen 15 tai 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että rullan- 30 työnnin (17) on ohut siten, että se on sovitettu mahtumaan osarainarullan • · · • · · • ·· 2 • · 118762 20 (10) ja takakantotelan (11) väliin ilman, että osarainarullan (10) painopiste siirtyy etukantotelan yli.

18. Jonkin patenttivaatimuksen 15-17 mukainen laite, tunnettu siitä, että lai- 5 te käsittää hylsykuljettimen (21, 22, 23) hylsyjen syöttämiseksi pituusleik- kurin rullanneen ja mittausjärjestelyn (24, 26) hylsykuljettimella (21, 22, 23. kuljetettavien hylsyjen pituuden mittaamiseksi hylsy kerrallaan, että mittausjärjestely (24, 26) käsittää ainakin yhden anturin (26) ja toimilaitteen (27) mitattavan hylsyn erottamiseksi hylsykuljettimella (21, 22, 23) 10 kulkevasta hylsyjonosta (20).

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen laite, tunnettu siitä, että toimilaite (27) on vetopyörä, kuljetin tai työnnin.

20. Patenttivaatimuksen 18 mukainen laite, tunnettu siitä, että toimilaite pe rustuu mitattavan hylsyn erottamiseen painovoiman välityksellä.

21. Jonkin patenttivaatimuksen 15-20 mukainen laite, tunnettu siitä, että rullaimen yhteyteen on järjestetty ainakin kaksi välimatkan päässä toisiin- • · » • · ,·, : 20 sa nähden olevaa riviä imukuppeja (31, 32) tai kaksi imuvyöhykettä hylsy- • ·· • · , jen (20) siirtämiseksi jonona rullanneen. ··· • · • · · • · · 999

· • ;*· 22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen laite, tunnettu siitä, että imukuppirivi- 999 · en/imuvyöhykkeiden (31, 32) välinen kulma ja/tai asema on säädettävä. ··m 25 99 • * • ·· 999 • 9 • · 9·· 9 9 9 9 9 9 9 99 9 9 9 9 9 9 9 9 9 . . » 9 9 9 9 99 9 9 118762 21