FI121333B - Menetelmä rainan rullauksessa pituusleikkurin muutonvaihdon yhteydessä - Google Patents

Description

Menetelmä rainan rullauksessa pituusleikkurin muutonvaihdon yhteydessä 5 Keksintö liittyy menetelmään kuiturainan rullauksessa pituusleikkurin muutonvaihdon yhteydessä, jossa menetelmässä kuiturainaa rullataan kantotelarullaimessa, jossa pituusleikkurilla leikatut osarainat rullataan rainarulliksi kantotelojen kannattamatta hylsyjen ympärille, jossa menetelmässä pituusleikkurille hylsyt syötetään jonona muutonvaihtoa varten, jossa 10 menetelmässä muutonvaihdon ajaksi eli valmiiden rullien poistamiseksi ja uusien rullien aloittamiseksi rullaus pysäytetään, jossa menetelmässä raina katkaistaan katkaisulaitteella, osarainojen hännät kiinnitetään rainarulliin, valmiit rainarullat poistetaan mllantyöntimen avulla, siirretään uudet hylsyt kantotelojen tuontaan. Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen 15 menetelmä.

Pituusleikkureilla leikataan täysleveä raina pituussuunnassa osarainoiksi leikkausosalla ja osarainat rullataan asiakasrulliksi kiinnirullausosalla, Rullaimissa osarainat rullataan hylsyjen ympärille kuiturainarulliksi ja 20 pituussuuntaiset peräkkäiset hylsyt on lukittu paikoilleen hylsyjonoksi kumpaankin päähän sijoitetulla hylsynlukituslaitteella. Pituusleikkurissa rullaimena käytetään usein kantotelarullaimia, joissa osarainat rullataan kahden kantotelan kannattamana osarainarulliksi toisen kanto telan ja muodostuvan kuiturainarullan välisen nipin kautta. Kantotelana voidaan myös käyttää kahden 25 johtotelan ympärille sijoitettua hihnajärjestelyä, eli niin kutsuttua hihnatelastoa.

Tekniikan tasosta tunnetaan siis p ituusi eikkureita, joissa käytetään kantotelarullaimia osarullien rullaamiseksi paperi- tai kartonkirainan pituusleikkauksen jälkeen. Esillä oleva keksintö liittyy kantotelatyyppisiin 30 rullaimiin, joissa pituusleikatut osarainat rullataan rullausytimien, esimerkiksi hylsyjen, ympärille kahden telan tai yhden telan ja yhden telaston tukemana, 2

Seuraavassa selostuksessa ja patenttivaatimuksissa yksinkertaisuuden vuoksi termiä kantotela käytetään puhuttaessa kantotelatyyppisen rullaimen tuentatelasta/-telastosta, eli sisältäen sekä kantotela että hihnatelasto merkityksen. Lisäksi tässä kuvauksessa termillä hylsy tarkoitetaan myös muun tyyppisiä 5 kantotelatyyppisissä rullaimissa käytettäviä ja käytettäväksi soveltuvia rullausytimiä. Edelleen tässä kuvauksessa tilanteen mukaan on rullaimella rullattavia osarainoja ja muodostuvia ramarullia käsitelty joko yksikössä tai monikossa kuitenkin siten, että tarkoitetaan kaikkia rullaimessa käsiteltäviä osarainoja ja rainarullia. Tekniikan tasosta tunnetaan myös muuttuvageometrisiä 10 kantotelarullaimia, joissa rullaa kannattavista kantoteloista toinen tai molemmat ovat siirrettäviä. Tällaisissa muuttuvageometrisissä pituusleikkureissa muodostuvan rullan keskeinen horisontaalinen sijainti riippuu kantotelojen keskinäisestä asemasta j a rullan halkaisijasia.

15 Pituusleikkurissa kuiturainan rullauksessa muutonvaihtolla tarkoitetaan vaihetta, jossa rullien valmistuksessa joudutaan aina ennen uuden rullauksen aloittamista pysäyttämään rullaus, katkaisemaan rainan rullaimella ja poistamaan muutto eli valmiiksi rullatut rullat ja uusien hylsyjen asettamisen jälkeen ruUaimelle joudutaan uuden muuton eli seuraavaksi valmistettavien osarainarullien rullaus 20 uudestaan käynnistämään. Nykyisin muutonvaihtoaika rainan rullauksessa on käytännössä koneellisia ratkaisuja käytettäessä noin 30 - 70 sekuntia rullauksen pysäytyksestä sen uudelleen aloitukseen.

Eräänä ongelmana tekniikan tasosta tunnettujen kimnirullaimien yhteydessä 25 liittyy rullattavien osarainarullien eli kunkin valmistuvan kuiturainarullan hännän kiinnitykseen muutonvaihtoa varten. Valmistuvan kuiturainarullan hännän, eli rullalle menevän rainan loppupään, kiinnittämiseen on käytetty menetelmää, jossa liimaraidat on applikoitu rainaan ennen kiinnirullausnippiä, ja liimaraidat on ajettu rullan sisään rullausnipin läpi ennen rullaimen pysäyttämistä. Kuiturainarulla on 30 kosketuksessa sekä takakantotelaan että etukantotelaan, jolloin liima puristuu takakantotelan ja muodostuvan kuiturainarullan välisessä rullausnipissä kiinni.

3 Tästä aiheutuu ongelma siinä vaiheessa, kun valmistuneet kuiturainarullat työnnetään ulos rullaimesta, koska liimattu raina saattaa avautua rullasta. Avautuva raina aiheuttaa tietyillä rainalaaduilla, erityisesti raskailla laaduilla, kuten kartonkirainoilla, palstautumista iiimaraidan alueelta, eli liima ei enää anna 5 periksi, vaan rainan pintakerros irtoaa liiman mukana sen sijasta, että liimaraita avautuisi liima-alueelta. Palstautunut liimaraita ei enää tartu kiinni, jolloin häntä jää valmiissa rullassa irti rullasta. Rainan pään irtijääminen rullasta saattaa aiheuttaa rainan repeytymistä sekä ongelmia mittauksissa ja kuiturainarullan kuljetuksessa ja jatkokäsittelyssä. Toisaalta rullattaessa ohuita kuiturainarullia 10 saattaa ongelmana se, että liima nipin puristusvaikutuksen johdosta saattaa puristua useamman rainakerroksen läpi.

Hännän liimautumiseen liittyvää ongelmaa selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisesti oheisen piirustuksen kuvioihin IA ja IB viitaten. Muodostuva 15 kuiturainarulla 10’ käsittää alueen 1’2, joka on takakantotelan 1Γ ja kuiturainarullan 10’ muodostaman nipin läpimennyt iiimaraita-alue. Viitemerkinnällä i’i on merkitty avoinna olevaa liimaraitaa. Viitenumerolla 15’ on merkitty katkaisuterää, joka paikoitetaan seuraavan hylsykoon mukaan. Kun kuviossa IB esitetyn mukaisesti valmista kuiturainaruilaa 10’ siirretään 20 työntimellä 17’ kohti etukantotelaa, tässä hihnatelasto, joka muodostuu kahdesta telasta 12’, 13’ ja hihnasta 14’, ulostyöntöä varten, on pituus l’i kuten kuviossa IA esitetyssä versiossa, ja viitemerkinnällä Γ3 on merkitty sitä Iiimaraidan 1’2 osuutta, joka avautuu ulostyönnön aikana ja jolla alueella mahdollinen palstautuminen saattaa esiintyä. Viitemerkinnällä Γ4 on merkitty liimaraitaa, joka 25 ei avaudu. Näin ollen ainoastaan pieni alue l’i pyrkii pitämään häntää kiinni rullassa 10’ katkaisun ja ulostyönnön jälkeen, mikä on usein osoittautunut riittämättömäksi, ja rainan häntä on saattanut jäädä lepattamaan ja rulla on myöhemmin alkanut purkaantua, 30 Tekniikan tasosta tunnetaan myös erilaisia menetelmiä rainan katkaisemiseksi ja rainan katkaisulaitteiksi käytettäviksi lcantotelatyyppisten rullaimien yhteydessä, . 4 joista eräs on esitetty FI-patenttijulkaisussa 101876. Tässä tunnetussa järjestelyssä tarvitaan erillinen vastaterä riittävän katkaisukulman saavuttamiseksi telojen välistä nousevaa katkaisuterää varten. Lisäksi tässä tunnetussa ratkaisussa tarvitaan erillinen pienen rullan poistaja pienien rullien poistamiseksi rullaimesta.

5 Eräs tämän tyyppinen rullain on esitetty kuviossa 2, jossa viitenumerolla 17’ on merkitty rullantyönnintä ja viitenumeroilla 15’, 16’ rainan katkaisulaitteistoa, joka käsittää katkaisuterän 15’ ja vastaterän 16’. Valmistuneen rullan 10’ alaslaskulaitetta on merkitty viitenumerolla 19’ sekä loppuliimauslaitetta viitenumerolla 29’. Kuviosaijassa 3A-3D on puolestaan esitetty eräs tekniikan 10 tasosta tunnettu vastaterällinen rainan katkaisusekvenssi ja kuvioissa 4A-4C on esitetty eräs tekniikan tasosta tunnettu katkaisusekvenssi toteutettuna ilman vastaterää. Näitä tunnettuja katkaisusekvenssejä kuvataan tarkemmin tämän selityksen erityisessä osassa. Tunnetuissa ratkaisuissa on monesti tarvittu niin kutsuttu Ioppupyöräytys, jonka aikana valmis rainarulla pyöräytetään vielä kerran 15 akselinsa ympäri liimattujen häntien kiinnittämiseksi rullan 10’ ja rullantyöntimen 17’ välisessä nipissä. Tähän on kuitenkin kulunut aikaa jopa 10 sekuntia, mikä on sinänsä paljon muutonvaihdon kestäessä kokonaisuudessaan vain 30-70 sekuntia. Lisäksi tekniikan tasosta tunnetuissa järjestelyissä, joissa ei ole vastaterää, on katkaisun toteuttamiseksi tehtävä katkaisuterällä pieni niin kutsuttu katkaisuliike, 20 jolloin katkaisukohdan todellinen sijainti jää epämääräiseksi.

Eräs ongelma, joka esiintyy tekniikan tason mukaisten kantotelarullaimien yhteydessä, liittyy hylsyjen pituuden mittaamiseen. Tekniikan tasosta tunnetusti hylsyjen pituus mitataan siten, että hylsyjonon sisäänsyötön aikana mitataan 25 anturilla hylsyjonon pään paikka suhteessa toisen pään paikkaan, jolloin saadaan selville hylsyjonon pituus. Epäkohtana tässä menettelyssä on se, että jos syötettävässä jonossa on useampi hylsy, ei yksittäisten hylsyjen pituutta pystytä mittaamaan, koska hylsyjen välinen saumakohta ei erotu riittävän luotettavasti. Jos hylsyt syötettäisiin ja siten myös mitattaisiin yksitellen, kuluisi varsinkin 30 rullattaessa paksuja kuiturainalajeja liikaa aikaa, koska käytettävissä oleva aika riippuu rullien valmistumisajasta, joka ei yleensä riitä hylsyjen erillissyöttöön ja - 5 mittaamiseen, joten hylsyt tulee syöttää jonona. Toisaalta rullattavia osarullia saattaa olla samanaikaisesti niin paljon, ettei niitä varten tarvittavia hylsyjä ehditä yksitellen syöttämään ja mittaamaan, vaikka mahdollisesti rullien valmistumisaika saattaisikin mahdollistaa erillissyötön ja -mittauksen. Tekniikan tasosta tunnetulla 5 järjestelyllä sinänsä saadaan siis tieto hylsyjonon pituudesta, mutta sillä ei saada tietoa yksittäisten hylsyjen pituuksista eikä eripituisten hylsyjen keskinäisestä järjestyksestä.

Tekniikan tasosta tunnetuissa kantotelatyyppisissä kiinmmllaimissa on 10 hylsyjonoon tartuttu imukuppirivillä niiden siirtämiseksi rullausasemaan uuden muuton aloittamiseksi. Tekniikan tasosta tunnetuista ratkaisuissa käytetään yhdessä rivissä olevia imukuppeja, joista hylsyt saattavat irrota helposti hylsyyn vaikuttavan imukupin keskiakseliin nähden kohtisuoran voiman johdosta. Voima voi aiheutua joko painovoimasta tai kiihtyvyydestä. Lisäksi hylsyjen asema siirron 15 aikana on epätarkka käytettäessä vain yhtä imukuppiriviä.

Keksinnön päämääränä on saada aikaan menetelmä ja laite rainan rullauksessa pituusleikkurin muutonvaihdon yhteydessä, jossa edellä kuvatut ongelmat ja epäkohdat on eliminoitu tai ainakin minimoitu.

20

Keksinnön eräänä ei-välttämättömänä lisäpäämääränä on luoda menetelmä ja laite, jota käytettäessä rainan pään kiinniliimaaminen valmistuvaan kuiturainarullaan tapahtuu siten, ettei palstautumista pääse tapahtumaan paksuilla kuiturainalajeilla, eikä rainan pää jää roikkumaan irtonaisena valmiissa rullassa, ja 25 toisaalta rullattaessa ohuita laatuja, ei liima tunkeudu useamman kerroksen läpi.

Keksinnön eräänä ei-välttämättömänä lisäpäämääränä on saada aikaan järjestely, jossa rainan katkaisua varten ei tarvita erillistä vastaterää ja jossa toisaalta katkaisuterän paikka on katkaisuhetkellä kiinteä, jolloin katkaisukohta on tarkka. 30 6

Edelleen keksinnön ei-välttämättömänä lisäpäämääränä on saada aikaan järjestely, jossa ei tarvita erillistä pienen rullan poistajaa.

Keksinnön eräänä ei-välttämättömänä lisäpäämääränä on luoda mittausjärjestely 5 hylsypituuden mittaamiseksi, jolla hylsyjonon kunkin hylsyn pituus ja hylsyjen välinen järjestys saadaan selville.

Keksinnön eräänä ei-välttämättömänä lisäpäämääränä on saada järjestely, jossa hylsyjonon siirto on varmatoimista, ja hylsyjen asema on tarkka.

10

Edellä esitettyjen ja myöhemmin esille tulevien päämäärien saavuttamiseksi on keksinnön mukaiselle menetelmälle pääasiallisesti tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

15 Keksinnön erään sovelluksen mukaisesti valmistuva kuiturainarulla työnnetään irti takakantotelasta rullan hidastamisen aikana ennen rainan pään liimausta tai liimauksen aikana siten, että rainan katkaisuterä pystyy siirtymään ylös katkaisuasemaan ilman että raina katkeaa. Keksinnön tässä sovelluksessa liimaraita tai ainakin sen loppuosa menee valmistuvaan rainarullaan vasta kun 20 rulla on nostettu irti takakantotelasta. Näin saavutetaan etuna se, että suurempi osa liimaraitaa jää paljaaksi odottamaan lopullista kiinnipuristusta rullan ulostyöntimen ja rullan välisessä nipissä, ja toisaalta se, että ulostyöntämisen aikana avautuva liimaraita ei ole mennyt takakantotelan ja muodostuvan rainarullan välisen nipin läpi, jolloin liima ei ole puristunut, eikä palstautumista 25 synny niin helposti kuin tekniikan tasosta tunnetuissa ratkaisuissa eikä toisaalta ole vaaraa liiman puristumisesta ohuilla laaduilla usean kerroksen läpi. Keksinnön tässä sovelluksessa liima painuu ennen lopullista ldinnipuristusta vain ratakireydellä eikä se ole joutunut kulkemaan rullausnipin läpi. Keksinnön tässä sovelluksena eräänä uutuutena on siten myös se, että valmistuva kuiturainarullaa 30 siirretään pienen matkan verran kantotelojen vielä pyöriessä. Tämän jälkeen voidaan tarvittaessa rainarulla pysäyttää ja käynnistää uudelleen pyörimään tai 7 rainarulla voi pyöriä etukantotelan ja rullantyöntimen varassa koko ajan. Näin saavutetaan loppuun asti liimattu valmis kuiturainarulla. Lisäksi etuna tässä on se, että koska liima-aine ei ole joutunut puristuksen alaiseksi nipissä, tarttuu liima varsinaisen liimauksen aikana paremmin ollessaan tuoretta, koska puristumista ja 5 siten liiman leviämistä ei ole tapahtunut aikaisemmissa vaiheissa.

Keksinnön erään sovelluksen mukaisesti valmiin rullan rullantyönnin on muotoiltu ja sovitettu liikkumaan siten, että se voi tehdä riittävän katkaisukulman rainalle paikallaan olevaa katkaisuterää vasten. Rullantyönnin on sen muotoinen, 10 että se mahtuu rullan ja telan väliin ilman, että rullien painopiste siirtyy etumaisen kantotelan laen yli ensimmäisen kantotelan lähellä ennen kuin raina katkeaa, sopivimmin rullantyönnin on ohut. Rullantyönnin on sovitettu liikkumaan työntö liikkeen alussa ennen rainan katkeamista. Rullantyönnin on edullisesti varustettu ohjainosalla, jonka välityksellä voidaan työntää myös pieni 15 rulla pois rullausasetelmasta ilman työntäneen liitettyä erillisellä toimilaitteella liikuteltavaa pienen rullan poistolaitetta. Keksinnön tämä sovellus mahdollistaa katkaisun aikana paikallaan olevan katkaisuterän ilman vastaterää, koska raina taittuu riittävän jyrkässä kulmassa katkaisuterään vasten ohjainosan varmistaessa rainan kulun ja edelleen kiristyy terää vasten ja katkeaa, jolloin katkaisukohta on 20 tarkka eikä tarvita monimutkaisia järjestelyjä vastaterän toteuttamiseksi. Ainakin osittain rullantyönnin ulottuu muodostuvan kuiturainarullan ja takakantotelan keskiöiden kautta kulkevan linjan toiselle puolelle, jolloin sen välityksellä aikaansaatava rullan työntöliike saattaa rullan niin pitkälle, että liimauksen loppu tulee painetuksi rullaa vasten työntänen ja rullan välisessä nipissä hallitusti rullan 25 alaslaskulaitteen ylöspäin viettävää aluetta vasten, joka puolestaan mahdollistaa sen, ettei rulla karkaa, vaan pysyy hallinnassa.

Keksinnön erään sovelluksen mukaisesti syötettäessä hylsyjonoa rullanneen jonon mitattavaa hylsyä vedetään nopeammin kuin muuta jonoa, jolloin mitattavan 30 hylsyn ja jäljelle jäävän jonon välille jää rako, jonka raon avulla saadaan mitattua hylsyn pituus suorana mittauksena mittaamalla hylsyn ensimmäisen pään ja toisen 8 pään välinen etäisyys tai epäsuorana mittauksena erotuksena edellisestä mittauksesta ja jäljelle jäävän hylsyjonon pituudesta. Näin saadaan tieto yksittäisen hylsyn pituudesta riittävän nopeasti, kun mittaus suoritetaan ennen hylsyjen syöttöä rullanneen ja vedettäessä aina yksi eli mitattava hylsy erilleen.

5 Mittaus voidaan suorittaa joko mitattavan hylsyn päästä suorana mittauksena tai jäljellä olevan hylsyjonon ensimmäisen hylsyn päästä epäsuorana erotusmittauksena. Mittauksen jälkeen työnnetään hylsyt koneeseen, jolloin niiden väliset raot umpeutuvat ja hylsyjono on lukittavissa paikoilleen hylsylukkojen väliin. Toisaalta mittaus on toteutettavissa myös siten, että mitattava hylsy 10 poikkeutetaan hetkelliseksi erilleen syöttösuunnasta muuhun hylsyjonoon verrattuna ja suoritetaan mittaus. Mittauksen jälkeen hylsy palautetaan syöttösuuntaan ja työnnetään hylsyt koneeseen, jolloin niiden väliset raot umpeutuvat ja hylsyjono on lukittavissa paikoilleen hylsylukkojen väliin. Näin saadaan tieto hylsyjonossa olevan kunkin hylsyn pituudesta ja eripituisten 15 hylsyjen keskinäisestä järjestyksestä. Mittausvälineet voivat käsittää absoluuttisen anturin, joka mittaa hylsyjonon paikkaa, ja/tai lineaarianturin tai valokennon tai lasermittaukseen perustuvan mittausvälineen, jonka välityksellä mitataan jonosta erotetun hylsyn paikka. Hylsyjonosta erilleen siirrettävän hylsyn vetämiseen käytetään toimilaitetta, joka voi olla esimerkiksi vetopyörä tai erillinen hihna, 20 jolla on eri nopeus kuin hylsyjonokuljettimen hihnalla, tai työnnin, jolla mitattava hylsy poikkeutetaan jonosta, tai mitattava hylsy voidaan poikkeuttaa jonosta painovoiman välityksellä.

Keksinnön erään sovelluksen mukaisessa kiitmirullaimessa käytetään hylsyjonon 25 siirtoon kourusta kantotelojen väliseen nieluun imnkuppeja, jotka on sijoitettu ainakin kahteen riviin, tai ainakin kahta imuvyöhykettä. Imukuppirivit tai imuvyöhykkeet on järjestetty rinnakkain, kulmaan toisiinsa nähden, välimatkan päähän toisistaan hylsyjonon pituussuunnassa ulottuviksi. Näin tartunta hylsyihin on tukeva ja lisäksi keksinnön edullisen lisätunnuspiirteen mukaisesti rivien 30 välinen kulma ja etäisyys voidaan säätää kantotelojen välisen tilan ja hylsykoon mukaan siten, että saadaan riittävä voima hylsyjen pitämiseksi kiinni ja lisäksi 9 tiedetään hylsyjen asema tarkasti Keksinnön tämän sovelluksen mukaisesti hylsyihin tartutaan kahdella tai useammalla rivillä imukuppeja tai kahdella tai useammalla imuvyöhykkeellä, ja imukuppirivien/imuvyöhykkeiden asema toisiinsa nähden voi olla kiinteä tai edullisesti aseteltavissa hylsyjen halkaisijan ja 5 kantotelojen välisen tilan mukaan. Imukuppirivit on edullisimmin kiirmitetty/imuvyöhykkeet on järjestetty palkkeihin, jotka puolestaan on kiinnitetty hylsyn laittajaan, joka vie hylsyt telojen väliseen nieluun sen jälkeen, kun edellinen valmis rulla on poistunut. Imukuppirivien/imuvyöhykkeiden keskinäistä asemaa muutetaan mekanismilla esimerkiksi nivelmekanismilla tai 10 johteilla toimilaitteen, esimerkiksi sylinterin tai liikeruuvin, liikuttamana, joka muuttaa palkkien, joihin imukupit on kiinnitetty, välistä etäisyyttä ja mahdollisesti palkkien välistä kulmaa. Imukuppirivien välinen keskinäinen asema asetetaan sopivaksi hylsykoon ja kantotelojen välisen tilan mukaan 15 Esillä oleva keksintö ja sen eri sovellukset soveltuvat käytettäväksi erittäin edullisesti rullattaessa paksuja kuiturainalajeja, kuten kartonkeja, erityisemmin päällystettyjä kartonkeja, koska palstautuminen on ongelma erityisesti päällystetyillä kartonkilaaduilla ja toisaalta koska paksuja laatuja rullattaessa rullat valmistuvat nopeasti, jolloin yksittäisiä hylsyjä ei ehditä mitata. Myöskin 20 paksujen laatujen hylsyt ovat usein raskaita ja vaativat siten paljon nostovoimaa, mikä keksinnön edullisella sovelluksella saavutetaan. Keksintö ja sen eri sovellukset soveltuvat myös käytettäväksi ohuiden rainalajien rullauksessa.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin oheisen piirustuksen 25 kuvioihin viitaten, joiden yksityiskohtiin keksintöä ei ole kuitenkaan tarkoitus mitenkään ahtaasti rajoittaa.

Kuvioissa IA-IB on kaaviollisesti esitetty eräs tekniikan tasosta tunnettu jäqestely rainan loppuhännän liimaamisessa.

30 10

Kuviossa 2 on kaaviollisesti esitetty eräs tekniikan tason mukainen jäijestely, jossa rainan katkaisu toteutetaan katkaisuterän ja vastaterän välityksellä.

Kuvioissa 3A-3D on kaaviollisesti esitetty tekniikan tasosta tunnetun ratkaisun 5 sekvenssikaavio käytettäessä vastaterällistä rainan katkaisua.

Kuvioissa 4A-4C on kaaviollisesti esitetty tekniikan tason mukainen ratkaisu, jossa rainan katkaisu toteutetaan katkaisuliikkeen tekevällä katkaisuterällä.

10 Kuvioissa 5A-5C on esitetty kaaviollisesti eräs sovellus keksinnön yhteydessä käytettäväksi mittausjärjestelyksi hylsyjen mittaamisessa.

Kuvioissa 6A-6B on kaaviollisesti esitetty eräs sovellus keksinnön mukaiseksi valmistuvan rullan loppuhännän liimauksen yhteydessä toteutettavaksi 15 järjestelyksi.

Kuvioissa 7A-7D on esitetty kaaviollisesti keksinnön erään sovelluksen mukainen j ärj estely valmistuvan rainarullan ulostyöntämiseksi.

20 Kuvioissa 8A-8D on esitetty kaaviollisesti keksinnön erään sovelluksen mukainen järjestely pienen rullan poistamiseksi rullaimesta.

Kuvioissa 9A-9B. on esitetty keksinnön mukainen järjestely hylsyjonon siirtämiseksi.

25

Seuraavissa kuvioissa on kaaviollisesti esitetty tekniikan tasosta tunnettuja ratkaisuja sekä keksinnön eri sovelluksia. Kuvioissa on toisistaan vastaavista osista käytetty samoja viitemerkintöjä, kuitenkin siten, että tekniikan tason mukaisissa ratkaisussa on viitenumerot varustettu yläpilkulla.

30 11

Kuviossa IA on kaaviollisesti esitetty tekniikan tasosta tunnetussa ratkaisussa rullaus vaihe, jossa kuiturainarulla 10’ on valmistumassa ja siihen on applikoitu liima-ainetta pintakerroksen pysyttämiseksi kiinni valmiissa kuiturainarullassa 10’. Takakantotelaa on merkitty viitenumerolla 11’ ja etukantotela muodostuu 5 hihnatelastosta, joka käsittää kaksi telaa 12’ ja 13’ sekä niiden ympärille sovitetun hihnan 14’, joka muodostaa päättymättömän hihnasilmukan. Katkaisuterää on merkitty viitenumerolla 15’ ja sen vastaterää viitenumerolla 16’. Kuvion IA mukaisesti liima-aineen applikoinnin jälkeen on kuiturainarullan 10’ pintaan muodostunut liima-alue 1*2, joka on takakantotelan 11 ’ ja muodostuvan 10 kuiturainarullan 10’ muodostaman nipin läpi mennyt liima-alue, joka liimautuu tiukasti kiinni kuiturainarullan 10’ massan vaikuttaessa nipissä puristusvoimana. Liima-alue, joka siirrettäessä kuiturainarullaa 10’ kohti ulostyöntövaihetta avautuu, on merkitty kuvioon viitemerkinnällä l’j. Kun kuiturainarulla 10’ kuvion IB mukaisessa tilanteessa on työnnetty ulostyöntöön katkaisua varten, on liima-15 alue l’i avoinna, kuten edellä esitetyssä vaiheessapa kuiturainarullasta 10’ rainan kiristyessä avoinna oleva liima-alue Γ3 avautuu ja saattaa palstautua liiman ollessa erittäin tiukasti kiinni kuiturainarullassa 10’, ja liima-alue, joka pysyy kiinni kuiturainarullassa 10’, on merkitty viitenumerolla Γ4. Kun kuiturainarulla 10’ on työnnetty ulos rullantyöntimellä, on rainan pintakerrokseen jäänyt ainoastaan 20 liima-alue l’i, joka pyrkii pitämään rainan hännän kiinni rullassa 10’ katkaisun ja ulostyönnön jälkeen, koska liima-alue Γ3 on saattanut avautua ja palstautua.

Kuviossa 2 on kaaviollisesti esitetty tekniikan tasosta tunnettu järjestely, jossa käytetään vastaterällistä katkaisua, eli jossa katkaisuterän 15’ lisäksi on rullannen 25 yhteyteen järjestetty vastaterä 16’, joiden yhteisvaikutuksen avulla raina saadaan katkaistua. Rainan loppuliimauslaitetta on merkitty viitenumerolla 29’.

Kuvion 3A mukaisessa tilanteessa kuiturainarullat 10’ ovat tulleet halkaisijaltaan haluttuun kokoon, ts. rulla 10’ on täysi rulla, ja kantotelanillain on pysäytetty. 30 Seuraavaksi kuvion 3B mukaisesti ensimmäinen katkaisuelin 15’ nostetaan kantotelojen 1Γ ja 12’, 13’, 14’ välisestä raosta ylöspäin siihen kohtaan, että 12 katkaisukohta on oikea uusien rullausytimien halkaisijan mukaisesti. Samanaikaisesti rullantyöntimenl7’ kärki, joka on edullisesti tela, käännetään nivelien varassa ylös. Tämän jälkeen rullantyönnintä 17’ aletaan kääntää nivelien varassa, jolloin rullaniyöntimen 17’ kärki työntää rullaa 10’ irti takakantotelasta 5 11 ’ sen verran, että toinen katkaisuelin 16’ sopii liikkumaan täyden rullan avaamasta raosta ylhäältä alaspäin. Rullantyöntimen 17’ kärjen kääntäminen ylös nivelien varassa antaa riittävän tilan katkaisuelimen 16’ liikkumiseen sen alapuolelta. Kuviossa 3C on esitetty tilanne, jossa rullantyöntimelläl7’ työnnetään valmis rulla 10’ alaslaskulaitteelle 19’. Kuviossa 3D on esitetty tilanne, jossa uusi 10 rullausydin eli hylsy 20’ on asetettu kantotelojen 11’ ja 12’, 13’, 14’ tuentaan niiden väliseen kitaan ja uusi rullaus on siten valmis alkamaan kantotelarallaimista sinänsä tunnetulla tavalla.

Kuvioissa 4A-4C on esitetty kaaviollisesti tekniikan tasosta tunnettu järjestely, 15 jossa katkaisussa ei käytetä vastaterää. Kuviossa 4A esitetyssä tilanteessa on kuiturainarulla 10’ valmistumassa ja kuiturainaa W’ rullataan takakantotelan 1Γ ja hihnatelaston 12’, 13’, 14’ tukemana kuiturainarullalle 10’. Kuviossa 4B esitetyssä tilanteessa rullantyönnin 17’ on siirretty työntämään valmista kuiturainarullaa 10’ kohti alaslaskulaitetta 19’ ja katkaisuterä 15’ nousee 20 katkaisuasemaan ja suorittaa rainan katkaisemiseksi erillisen katkaisuliikkeen. Kuviossa 4C esitetyssä tilanteessa valmis kuiturainarulla 10’ on siirretty alaslaskulaitteelle 19’ ja uusi hylsy 20’ on siirretty takakantotelan 11’ ja hihnatelaston 12’, 13’, 14’ tuentaan ja katkaisuterä 15’ on laskettu odotusasemaan.

25

Kuviossa 5A-5C on esitetty kaaviollisesti keksinnön erään sovelluksen mukaista hylsyjonon 20 pituuden mittaamista. HyLsyjono käsittää useita eripituisia hylsyjä 20i..., 205, jotka hylsyjonona 20 työnnetään kuljettune 11a, joka muodostuu teloista 21, 23 ja niiden ympärikiertävästä hihnasta 22 nopeudella V] kohti rullainta. 30 Kuljettimen yhteyteen on järjestetty absoluuttinen anturi 24, jolla mitataan hylsyjonon paikkaa, sekä toinen anturi 26, joka on sopivimmin esimerkiksi 13 lineaarianturi, jonka välityksellä mitataan jonosta erotetun hylsyn pituus. Kuviossa 5A esitetyssä tilanteessa hylsyjonoa 20 ollaan siirtämässä kohti rullainta ja mittausvaiheessa anturin 26 mittauksesta saadaan paikkatieto 1 eli hylsyjonon 20 mitattavan hylsyn 20i ensimmäisen pään asema. Kuviossa 5B on hylsyjonon 5 20 mitattava hylsy 20] siirretty ainakin osittain erilleen muusta jonosta esimerkiksi erinopeuksisella V2 esim. vetopyörällä 27 tai hihnalla tai poikkeuttamalla sitä poikkisuunnassa esimerkiksi työntimellä tai pystysuunnassa esimerkiksi painovoiman välityksellä. Keksinnön mukaisesti voidaan mittaus suorittaa suorana mittauksena mittaamalla anturilla 26 mitattavan hylsyn 10 ensimmäinen pää, FIG. 5A ja toinen pää, FIG.5B tai epäsuorana mittauksena mitattavan hylsyn 20] ja jäljelle jäävän hylsyjonon 20 välille jäävän raon F tai poikkeutuskohdan avulla mittaamaan ensimmäisen hylsyn 20i pituus erotuksena edellisestä mittauksesta (paikkatieto 1), FIG. 5A ja jäljelle jäävän hylsyjonon 20 pituudesta (paikkatieto 2), FIG. 5C. Kuviossa 5C esitetyn mukaisesti saadaan 15 anturin 26 mitatessa seuraavan hylsyn 20? ensimmäinen pää eli jäljellä olevan hylsyjonon 20 pää paikkatieto 2, jolloin mitattavan hylsyn 20] pituus L on paikkatieto 1 - paikkatieto 2. Muiden hylsyjonon 20 hylsyjen 2Ο2...2Ο5 pituus mitataan vastaavasti. Kuviossa esitetyssä hylsyjonossa on viisi hylsyä, mutta luonnollisesti hylsyjen lukumäärä vaihtelee tilanteen ja rullaimen mukaan, 20 tavanomaisesti välillä 2-8.

Kuvioissa 6A-6B on esitetty kaaviollisesti keksinnön erään sovelluksen mukainen järjestely,, jossa valmistuva kuiturainarulla 10 työnnetään rullantyöntimellä 17 sen verran irti takakantotelasta 11 rullan 10 hidastuvuuden aikana ja ennen liima-25 aineen applikointia tai applikoinnin aikana siten, että katkaisuterä 15 pystyy nousemaan ylös ilman että raina W katkeaa. Kun liima-aineen applikointi suoritetaan keksinnön mukaisesti siten, että liimaraita tai ainakin sen loppuosa menee valmistuvaan rullaan vasta kun valmistuva rulla on irti takakantotelasta 11 jää suurempi osa liimaraitaa paljaaksi odottamaan lopullista kiinnipuristusta 30 rullantyöntimen 17 ja kuiturainarullan 10 välisessä nipissä. Kuvion 6A mukaisessa tilanteessa kuiturainarullat 10 työnnetään rullantyöntimellä 17 irti 14 takakantotelasta 11 hidastusvaiheessa ennen rullaimen pysäyttämistä ja liimaraidat ajetaan kuiturainarullaan 10 ja kone pysäytetään siten, että liimaraita jää katkaisukohdan yläpuolelle. Avoinna oleva liima-alue li on pituudeltaan noin 200-300 mm, ja ratakireydellä kiinni painetun liima-alueen osuus on U, ja 5 rullantyöntimen 17 ja/tai takakantotelan 11 nipin läpi on mennyt liima-alue I5. Kuviosta 6B puolestaan käy ilmi tilanne, jossa rullantyöntimelläl7 siirretään valmista kuiturainarullaa 10 kohti alaslaskulaitetta, jolloin rullasta 10 uudelleen avautuu liima-alue le, joka siis on osittain edellä esitetyn kuvion liima-alue U, mutta verrattuna tekniikan tasosta tunnettuun, ei tämä liima ole puristunut tiukasti 10 kiinni, koska se ei ole kulkeutunut takakantotelan 11 ja valmistuvan rullan 10 välisestä nipistä, jolloin sen aiheuttama palstautumisriski on huomattavasti pienempi kuin tekniikan tasosta tunnetuista ratkaisuissa. Liima-alue I7 on puolestaan edellisen kuvion liima-alue I5 sekä se osuus liima-alueesta U, joka pysyy kiinni rullassa. Liima-alueet 16 ja h liimautuvat rullan 10 rullantyöntimen 15 17 ja rullan 10 välisessä nipissä työnnettäessä rullaa 10 edelleen kohti alaslaskulaitetta.

Kuvioissa 7A-7D on esitetty kaaviollisesti keksinnön erästä sovellusta uudeksi rullantyöntimeksi 17, joka on sovitettu siten, että rullaan 10 liimattu häntä 20 kelataan kiinni rullan pintaan rullantyöntimen 17 työntöliikkeellä hallitusti siten, ettei rulla ei pääse karkaamaan kontaktista rullantyöntimen kanssa, jolloin etukantotelaa ei välttämättä tarvitse pyörittää. Kuten kuvioista käy ilmi, on rullantyönnin 17 muotoiltu ja sovitettu liikkumaan siten, että se tekee riittävän katkaisukulman rämälle katkaisuterää vasten ilman että rullien painopiste siirtyy 25 etummaisen kantotelan 18 laen yli. . Rullantyönnin 17 on sen muotoinen, että se mahtuu rullan ja telan väliin ilman, että rullien painopiste siirtyy etumaisen kantotelan laen yli ensimmäisen kantotelan lähellä ennen kuin raina katkeaa, sopivimman rullantyönnin on ohut. Rullantyönnin 17 on varustettu ohjainosaila 17A, jonka välityksellä voidaan työntää pieni rulla pois rullausasetelmasta ilman 30 työntimeen liitettyä erillisellä toimilaitteella liikuteltavaa pienen rullan poistolaitetta. Kuviossa 7A esitetyssä tilanteessa on kuiturainarulla 10 15 valmistumassa ja kuviossa 7B on katkaisuterä 15 nostettu katkaisuasemaan. Kuviossa 7C esitetyssä tilanteessa rullaniyöntimellä 17 työnnetään valmista kuiturainarullaa 10 etukantotelan 18 lakea kohti, jolloin katkaisuterä 15 katkaisee rainan W, jolloin rullantyöntimen 17 ohjainosa 17A varmistaa rainan oikean 5 kulkureitin. Kuviossa 7D esitetyssä vaiheessa rullantyönnin 17 työntää valmiin rullan alaslaskulaitteelle.

Kuvioissa 8A-8C on kaaviollisesti esitetty keksinnön eräs edullinen sovellus, jossa keksinnön erään edullisen sovelluksen mukaista rullantyönnintä 17 10 käytetään pienen rullan 10 poistamiseen. Rullantyönnin 17 vastaa olennaisilta piirteiltään edellä kuvioiden 7A-7D yhteydessä kuvattua. Kuviossa 8A esitetyssä tilanteessa on mllantyöntimen 17 ohjainosa 17A viety kosketukseen poistettavan pienen rullan 10 kanssa, joka rulla 10 on kantotelojen 11, 18 tuennassa niiden välisessä kidassa. Kuvion 8B mukaisesti rullantyöntimen 17 ohjainosalla 17A 15 työnnetään pientä rullaa 10 kohti alaslaskulaitetta 19, ja kuviossa 8C on pieni rulla 10 siirretty alaslaskulaitteelle 19 rullantyöntimeliä 17, minkä jälkeen rullantyönnin 17 palautetaan odotusasemaan seuraavaa tarvittavaa joko pienen rullan tai ison rullan poistoa varten, ja pieni rulla 10 poistuu alaslaskulaitteen 19 välityksellä.

20

Kuvioissa 9A-9B on kaaviollisesti esitetty keksinnön sovellus, jossa hylsyjonon 20 siirtämiseksi kourusta kantotelojen väliseen nieluun on rullaimen yhteyteen järjestetty ainakin kaksi imukuppiriviä 31, 32, jotka tarttuvat hylsyjonoon 20 ja siirtävät hylsyjonon 20 hylsyt varmatoimisesti ja luotettavasti kantotelojen 11 ja 25 18 tuentaan. Imukuppirivit on kiinnitetty/imuvyöhykkeet on edullisesti järjestetty palkkeihin, jotka puolestaan on kiinnitetty hylsyn laittajaan, joka vie hylsyt telojen väliseen nieluun sen jälkeen, kun edellinen valmis rulla on poistunut. Kuviossa 9A on esitetty tartunta pieneen hylsyyn ja kuviossa 9B suureen hylsyyn. Imukuppirivistöjen 31, 32 välinen kulma ja sema on säädettävissä kantotelojen 30 välisen tilan ja käytettävän hylsykoon mukaan sekä siten, että saavutetaan tukeva 16 ote hylsyjonosta 20. Imukuppirivistön sijasta voidaan soveltaa kahta yhtenäistä imuvyöhykettä 31, 32.

Keksintöä on edellä selostettu vain eräisiin sen edullisiin sovelluksiin viitaten, 5 joiden yksityiskohtiin keksintöä ei kuitenkaan ole tarkoitus mitenkään ahtaasti rajoittaa.

Claims (5)

1. Menetelmä kuiturainan rullauksessa pituusleikkurin muutonvailidon yhteydessä, jossa menetelmässä kiiiturainaa (W) rullataan 5 kantotelarullaimessa, jossa pituusleildcurilla rullatut osarainat (W) rullataan rainarulliksi (10) etukantotelan (11) ja takalcantotelan (12,13,14; 18) kannattamana hylsyjen (20i...20s) ympärille, jossa menetelmässä pituusleiklcurille hylsyt syötetään jonona (20) muutonvaihtoa varten, jossa menetelmässä miiutonvaihdon ajaksi eli valmiiden rullien (10) 10 poistamiseksi ja uusien rullien (10) aloittamiseksi rullaus pysäytetään, jossa menetelmässä raina katkaistaan katkaisulaitteella (15), osarainojen hännät kiinnitetään rainarulliin, valmiit osarainarullat poistetaan rullantyöntimen (17) avulla, siiiTetään uudet hylsyt (2Ο1...2Ο5) kantotelojen (11, 12, 13, 14; 18) tuentaan, jossa menetelmässä 15 poistettaessa valmista osarainarullaa (10) pituusleikkurista rullantyöntimellä (17) rainarullan (10) rainan päähän applilcoidun liima-aineen muodostavan liimaraidan pääasiallinen loppuosa puristetaan lopullisesti ldinni rullantyöntimen (17) ja osarainarullan (10) välisessä nipissä, tunnettu siitä, että menetelmässä valmistuva osarainarulla (10) 20 rullan hidastamisen aikana työnnetään irti/kevennetään takakantotelasta (11) ennen liima-aineen applikointia rainalle tai liima-aineen applilcoinnin aikana siten, että estetään liimaraidan pääasiallisen loppuosan läpimeneminen takakantotelan (11) ja osarainaiullan (10) välisestä nipistä/purlstuminen takakantotelan (11) ja osarainarullan (10) välisessä 25 nipissä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liima-aineen pääasiallisen loppuosan applikoinrhlla aikaansaadaan liimaraidan viimeiset 300-500 mm. 30 18

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnetta siitä, että menetelmässä valmiit osaxainarullat työnnetään pois rullaimesta rullantyöntimellä (17) ja että rullantyönnin (17) ainakin osittain ulottuu muodostuvan kuiturainarullan (10) ja takakantotelan (11) keskiöiden 5 kautta kulkevan linj an etukantotelan puoleiselle puolelle.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä valmiit osarainarullat työnnetään pois rullaimesta rullantyöntimellä (17) alaslaskulaitteelle (19) siirtämällä rullantyönnintä 10 (17) siten, että rullantyöntimen (17) rainaa koskettava ohjainosa (17A) ulottuu muodostuvan kuiturainarullan (10) ja takakantotelan (11) keskiöiden kautta kulkevan linjan etukantotelan puoleiselle puolelle, jolloin saadaan aikaan riittävä katkaisuloilma rainalle (W) ja että raina katkaistaan katkaisun aikana paikallaan olevaa katkaisuterää (15) vasten. 15

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä valmistuvaa osarainarullaa (10) siirretään irti takalcanto telasta (11) kantotelojen vielä pyöriessä. 20 19