FI119265B - Käämi ja sen valmistusmenetelmä - Google Patents

Description

119265 KÄÄMI JA SEN VALMISTUSMENETELMÄ Keksinnön ala [001] Keksintö liittyy elektroniikassa kuten teholähde-elektroniikassa käytettäviin käämeihin ja käämien valmistusmenetelmiin.

5 Tekniikan tausta [002] Käämejä käytetään lukuisissa elektronisissa laitteissa, joista voimme mainita muuntajat ja induktorit.

[003] Käämitasolla tarkoitetaan käämin osaa. Yhdessä käämissä on ainakin yksi käämitaso ja kukin käämitaso sisältää ainakin yhden kierroksen.

10 Kierros alkaa ja päättyy piirilevyllä suunnilleen samasta kohtaa. Kierroksen tavallisin muoto on ympyrä, mutta muitakin muotoja esiintyy. Kierrokset valmistetaan sähköä johtavasta materiaalista kuten kupariliuskoista.

[004] Käämitasojen lisäksi käämi sisältää liittimiä eli pinnejä. Pinnejä on parillinen lukumäärä siten, että yhden pinnin kautta sähkövirtaa johdetaan 15 käämiin ja toisen pinnin kautta sähkövirta siirtyy käämistä ulos. Käämin valmistuksessa piirilevyyn muodostetaan reikiä pinnejä varten. Pinnit asetetaan reikiin ja juotetaan kiinni käämitasoihin kolvilla tai muulla tavalla.

··· :···: [005] Seuraavassa esitetään eräitä tunnettuja tapoja valmistaa käämi.

• : ” [006] Ensimmäisessä valmistustavassa käämitasot ja ns. välilevyt vai- φ * · 20 mistetaan eri kappaleista. Välilevyt toimivat sähköeristeinä käämitasojen vä-:·:: Iillä. Käämitasot ja välilevyt muodostavat pinon, jossa jokaisen kahden kää- mitason väliin on asetettu välilevy. Lisäksi yksi välilevy on asetettu pinon alimmaksi kerrokseksi ja yksi välilevy on asetettu pinon ylimmäksi kerrokseksi. Muuntajassa käytetään tyypillisesti käämiä, jossa käämitasot ja välilevyt : 25 muodostavat 10-36 kerrosta sisältävän pinon.

• · · O [007] Ensimmäiseen valmistustapaan liittyy tiettyjä ongelmia. Ensinnäkin käämin valmistaminen on suhteellisen hidasta, koska käämi kootaan useista • ·* ... kappaleista eli käämitasoista ja välilevyistä. Käämitasojen ja välilevyjen reiät tulee asettaa tarkasti päällekkäin pinnien muodostamista varten. Jotta reiät • · · • V 30 saadaan asetettua tarkasti päällekkäin, käämitasot ja välilevyt täytyy liimata tai kiinnittää muulla tavalla toisiinsa. Toiseksi käämin kokoaminen edellyttää käsityötä, mikä nostaa valmistuskustannuksia. Kolmanneksi käämitasot ja 2 119265 välilevyt saattavat mennä pinoon väärässä järjestyksessä, jolloin käämi ei toimi oikealla tavalla. Toisin sanoen valmistusmenetelmän on virhealtis.

[008] Toisessa valmistustavassa käämi integroidaan elektroniseen laitteeseen. Oletetaan, että elektroninen laite, johon käämi integroidaan, on esi- 5 merkiksi muuntaja. Tällöin käämiin sisältyvät käämitasot sijoitetaan samalle piirilevylle muuntajan muun johdotuksen kanssa.

[009] Toiseen valmistustapaan liittyy seuraavia ongelmia. Ensinnäkin vetojen toteuttaminen taloudellisesti mielekkäällä tavalla on vaikeaa. Vedoilla tarkoitetaan kupariliuskojen asettamista piirilevylle. Muuntajan käämin valio mistaminen saattaa edellyttää esimerkiksi 0,1 mm paksuisen kupariliuskan käyttämistä vedoissa. Samanaikaisesti muuntajan muiden komponenttien johdotus saattaa edellyttää esimerkiksi 0,018 mm paksuisen kupariliuskan käyttämistä vedoissa.

[010] Piirilevyllä on yleensä vähintään kaksi kuparikerrosta, mutta kupa-15 rikerroksia voi olla yli kymmenenkin. Piirilevyn kuparikerroksiin sijoitetaan elektronisen laitteen johdotus ja käämin vedot. Tarkemmin sanoen johdotus ja käämin vedot toteutetaan syövyttämällä piirilevyä tietyistä kohdista ja tietyiltä syvyyksiltä. Piirilevyn kuparikerrosten paksuudet on määritetty elektronisen laitteen kuten muuntajan johdotuksen tarpeiden mukaisesti. Nämä pak- • * j"* 20 suudet ovat usein epäsopivia käämin vedoille.

• · • · · [011] Toiseksi käämin pinneille on vaikea löytää optimaaliset paikat, !“! etenkin silloin, kun pinnit lävistävät useita päällekkäisiä piirilevyjä. Huonosti • · · sijoitetut pinnit kasvattavat muuntajan hajainduktanssia.

• · • ♦ [012] Kolmanneksi käämin valmistaminen saattaa edellyttää useampia *** 25 piirilevykerroksia kuin mitä muuntajan muut komponentit edellyttävät. Toisin sanoen käämin integroiminen muuntajaan (tai johonkin muuhun laitteeseen) :»:V on usein epätaloudellinen valmistustapa.

• · · • · *\*·* [013] Kolmannessa valmistustavassa käämi valmistetaan yhtenäisestä • · : ’·· kuparilevystä. Kuparilevyn paksuus vastaa vetojen paksuutta. Käämitasot 30 leikataan irti kuparilevystä siten, että käämitasot ovat kiinni toisissaan. Leik-:v, kaamisessa voidaan käyttää eri menetelmiä. Sitten leikattu kuparilevy, joka \.I sisältää käämitasot, taitellaan yhteen. Taittelun jälkeen käämitasot muodos- ’···’ tavat pinon. Koska käämitasot ovat osittain kiinni toisissaan, käämiin ei ehkä , 119265 tarvitse muodostaa yhtään pinniä. Käämitasojen välille tarvitaan kuitenkin sähköeristeenä toimivat välilevyt.

[014] Kolmanteen valmistustapaa liittyy seuraavia ongelmia. Välilevyjen sijoittaminen paikoilleen vaatii melko paljon aikaa ja välilevyjen sijoittaminen 5 on virhealtis valmistusvaihe. Lisäksi valmistustavan käytettävyys rajoittuu käämeihin, joissa käytetään suhteellisen paksuja vetoja.

Keksinnön yhteenveto [015] Keksinnön tavoitteena on käämirakenne, joka tarjoaa ratkaisuja edellä mainittuihin ongelmiin. Tavoite saavutetaan patenttivaatimuksen 1 10 mukaisella rakenteella ja vaatimuksen 7 mukaisella menetelmällä.

[016] Keksinnön mukaisesti käämi, joka sisältää ainakin kalvon, magne-tisoituvasta materiaalista valmistetun käämirungon sydämen, käämitasoja sähkö johtavia pinnejä, on toteutettu seuraavalla tavalla: [017] Kalvon joka toinen jakso käsittää kaksi käämitasoa, ensimmäisen 15 käämitason jakson yhdellä puolella ja toisen käämitason jakson vastakkaiselle puolelle. Kalvo toimii sähköeristeenä ensimmäisen käämitason ja toisen käämitason välillä. Kalvon joka toinen jakso käsittää välilevyn, joka toimii sähkö-eristeenä ainakin yhdelle käämitasoile, käämin kunkin käämitason muodostuessa ainakin yhdestä sähköä johtavasta kierroksesta. Kalvon kää- !..,*·* 20 mitasoja käsittäviin jaksoihin on muodostettu reiät ja kalvon muihin jaksoihin on muodostettu avaukset yksittäisen pinnin valmistamiseksi tinaamalla.

··· Käämirungon sydän on työnnetty kalvon jaksoihin käämirungon sydäntä var- ·«·· : .*. ten tehtyjen avausten läpi.

· · · *···: Kuvioluettelo • · · • · *···’ 25 [018] Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin oheisten kaaviollisten kuvioiden avulla, joista • · * # *· t kuvio 1 esittää esimerkin kääminauhasta, kuvio 2 esittää käämin pinneille tarkoitettuja avauksia kääminauhassa, • · 30 kuvio 3A esittää yhteentaitetun kääminauhan ja käämirungon, . * kuvio 3B esittää yhteentaitetun kääminauhan sivulta katsottuna, φ * v : kuvio 4 esittää käämitason, kierroksen ja vedon, kuvio 5A esittää perspektiivikuvan juotosalueesta, 4 119265 kuvio 5B hahmottaa pinnin muodostamista juotosalueelle, kuvio 6 hahmottaa käämin, jossa on kaksi pinniä, ja kuvio 7 esittää käämin valmistusmenetelmän

Keksinnön yksityiskohtainen selostus 5 [022] Keksinnön avulla toteutetaan käämi, jossa on ainakin kaksi käämi- tasoa. Käämitasot sisältävää kalvoa nimitetään "kääminauhaksi”.

[023] Kuvio 1 esittää esimerkin kääminauhasta. Kääminauha sisältää kalvon, johon on tehty taitoksia ja avauksia. Kalvo tulee valmistaa materiaalista, jonka pinnat toimivat sähköeristeenä.

10 [024] Kääminauhan kalvona voidaan käyttää esimerkiksi filmiä. Poly- amidikalvo, joka kestää 300 Celsius-asteen lämpötilan, on eräs sopiva materiaali. Kalvo saattaa olla kauttaaltaan samaa materiaalia kuten polyamidia. On kuitenkin mahdollista, että kalvo sisältää eri materiaaleja kerroksittain. Kun kalvo sisältää sähköä johtavia kerroksia ja sähköeriste-kerroksia, kalvoa 15 voidaan nimittää piirilevyksi. Kalvomateriaalin valinnassa tulee huomioida, että kalvoon täytyy tehdä taitoksia ja avauksia. Toisin sanoen kalvon tulee taittua rikkoutumatta.

[025] Kalvolle on sijoitettu käämitasoja kuten käämitaso 102 ja kalvoon .*;··* on avauksia, esimerkiksi avaus/juotosalueen pala 101. Keksinnön mukaisen : ** 20 käämin valmistuksessa on olennaista, että käämitasojen lisäksi kääminauha sisältää välilevyt, koska tämä helpottaa huomattavasti käämin valmistusta.

• · · Välilevyihin on tehty tarvittavat avaukset kuten avaus 103.

• · · *···* [026] Kääminauhassa käytettävä kalvo täytyy yleensä leikata irti le- veämmästä aihiosta. Katkoviivat 104 hahmottavat kalvon leikkaamista irti ai-25 hiosta. Toisinaan aihio saattaa olla oikean levyinen, jolloin riittää, että aihios-ta katkaistaan sopivan pituinen pala käämiä varten.

·»· [027] Käämitason 102 lisäksi kääminauha sisältää muita käämitasoja » ·*·.. kuten käämitason 105. Voimme ajatella kääminauhan muodostuvan jaksoista .···. siten, että joka toinen jakso 106 sisältää välilevyn ja joka toinen jakso 107 *·* 30 sisältää käämitason.

«« I

• i · • · \.lt [028] Jaksojen väleihin tehdään taitokset. Esimerkiksi käämitason 105 '*·** sisältävään jaksoon liittyy taitokset 108. Kääminauha taitellaan pinoksi siten, että jokaisen käämitason päälle ja alle käännetään (109) välilevyn sisältävä 5 119265 jakso. Kääminauhan taitoskohdat on sijoitettu siten, että käämitasot ja välilevyt muodostavat pinon.

[029] Lisäksi kääminauhan taitoskohdat on sijoitettu siten, että avaukset kuten käämin sydämelle tarkoitetut avaukset 110, asettuvat pinossa päällek- 5 käin.

[030] Kääminauha on toteutettu siten, että kääminauhan vastakkaiset puolet ovat periaatteessa samanlaisia. Tarkemmin sanoen kuviossa 1 kääminauhan jaksojen 106 vastakkaiset puolet ovat samanlaisia eli ne sisältävät pelkän kalvon ja toimivat täten välilevyinä. Jaksot 107 sisältävät kaksi käämi- 10 tasoa eli yhden käämitason kääminauhan kummallakin puolella.

[031] Kuviossa 1 on nähtävissä kolme kalvolle sijoitettua käämitasoa ja kalvon vastakkaisella puolella on toiset kolme käämitasoa, joten käämitasoja on yhteensä kuusi.

[032] Kuvio 2 esittää käämin pinneille tarkoitettuja avauksia käämi-15 nauhassa. Kun kuvion 1 kääminauha on taitettu pinoksi, avaukset asettuvat päällekkäin. Kuvio 2 esittää niitä neljää juotosaluetta, jotka sijoittuvat pinon yhdelle sivulle. Juotosalue 214 sijoittuu avauksen 101 kohdalle. Kukin juo-tosalue ulottuu pinon läpi.

··· [033] Pino muodostuu siis kääminauhan jaksoista. Avaukset voidaan f*·. 20 toteuttaa eri tavoin. Pinneille tarkoitetut avaukset on edullisesti toteutettu si- :· ten, että kääminauhan joka toiseen jaksoon on muodostettu lovi 215 ja kää- : ;*; minauhan joka toiseen jaksoon on muodostettu reikä. Tarkemmin sanoen vä- ··· · . .*. lilevyn sisältävässä jaksossa juotosalueella on lovi 215 ja käämitason sisältä- .*··, vässä jaksossa 216 juotosalueella on reikä. Tällöin voidaan muodostaa usei- * · 25 ta pinnejä samanaikaiseksi työntämällä juotosalueita sisältävä pinon sivu su- , laan tinaan.

* * * • · · .*··, [034] Kuvio 3A esittää yhteentaitetun kääminauhan ja käämirungon.

• t Käämin pääosina voidaan pitää käämirunkoa 311 ja kääminauhaa 312.

: *·* Käämirunko 311 on valmistettu ferriittistä, raudasta tai jostain muusta magne- 30 tisoituvasta materiaalista.

[035] Käämirunko muodostuu kahdesta erillisestä osasta, joissa kum- ·"· massakin on pala käämirungon sydäntä 313. Kääminauha 312 asetetaan ·*» 6 119265 käämirunkoon 311 siten, että käämirungon sydän (ja sen pala 313) lävistää kääminauhan muodostaman pinon.

[036] Todetaan, että kuvio 3A esittää vain erään mahdollisen käämirungon. Käämirunko voidaan muotoilla eri tavoin. Esimerkiksi käämi-rungon sy- 5 dän voi sijoittua kokonaisuudessaan vain toiseen käämirungon osaan. Periaatteessa käämirunko voi sisältää pelkästään sydämen. Myös kuvion 3A kääminauha on muotoiltavissa eri tavoin. Esimerkiksi kääminauhan jaksojen ja avausten lukumäärä saattaa vaihdella.

[037] Keksinnön mukainen kääminauha sisältää vähintään kolme jaksoa 10 siten, että yhteen kääminauhan jaksoon on sijoitettu kaksi käämitasoa, yksi käämitaso kääminauhan kummallekin puolelle, kahden muun kääminauhan jakson toimiessa välilevyinä.

[038] Kuvio 3B esittää yhteentaitetun kääminauhan 312 sivulta katsottuna. Kääminauha 312 on taitettu pinoksi seuraavasti. Pinon päällimmäisenä 15 kerroksena on kääminauhan jakso 314, joka sisältää välilevyn. Myös pinon alimmaisena kerroksena on välilevyn sisältävä käämi-nauhan jakso (jakso 315).

[039] Kääminauhan joka toinen jakso sisältää käämitason (316-319) .···. kääminauhan molemmin puolin. Käämitasojen 316 ja 317 välissä on käämi- :·*’ 20 nauhaan sisältyvä kalvo, joten käämitasojen välillä on tarvittava sähköeriste.

• ·· * . Vastaavasti käämitasojen 318 ja 319 välillä on sähköeristeenä toimiva kalvo.

♦ ··· : .·. [040] Kääminauhan joka toinen jakso eli jaksot 314, 320 ja 315 sisältä- "V vät pelkästään kalvon. Näitä jaksoja nimitetään siis välilevyiksi.

• * · ··· [041] Todetaan, että kuviossa 1 esitetty kääminauha sisältää yhteensä 25 seitsemän jaksoa. Koska kääminauha 312 sisältää viisi jaksoa, kyseessä on . ,·. kaksi eri kääminauhaa. Kaikkia eripituisia kääminauhoja yhdistää kuitenkin • · · w.‘ se periaate, että käämirungon sydän lävistää kääminauhan jaksot sydäntä *·"* varten tehtyjen avausten kohdalta. Esimerkkinä avauksista voimme mainita kuvion 1 avaukset 110.

·«· 30 [042] Kuvio 4 esittää käämitason, kierroksen ja vedon. Käämitaso sisäl- tää ainakin yhden kierroksen. Kuvio 4 esittää käämitasoa, joka sisältää kolme • · .*··. kierrosta 401, 402 ja 403. Kierrokset 401-403 kiinnitetään kalvoon (kalvon palaan) 404 esimerkiksi liimaamalla. Vaihtoehtoisesti kerrokset voidaan syö- 7 119265 vyttää kalvoon 404 piirilevytekniikan mukaisesti. Vedolla tarkoitetaan koko käämitasoa tai jotakin sen osaa. Esimerkiksi kohdasta 405 alkavaa ja kohtaan 406 päättyvää käämitason osaa nimitetään vedoksi.

[043] Käämitaso voidaan kiinnittää yhteen tai useampaan pinniin esi-5 merkiksi seuraavasti: käämitason uloin kierros 401 kiinnitetään vapaasta päästään 407 pinniin ja käämitason sisin kierros 403 kiinnitetään vapaasta päästään 408 toiseen pinniin tai toiseen käämitasoon.

[044] Kuvio 5A esittää perspektiivikuvan juotosalueesta. Juotosalue sisältää kolme palaa siten, että pala 501 kuuluu välilevynä toimivaan jaksoon, 10 keskimmäinen pala 502 kuuluu käämitason sisältävään jaksoon ja pala 503 kuuluu toiseen välilevynä toimivaan jaksoon.

[045] Keskimmäinen pala 502 saattaa esimerkiksi kuulua kuviossa 1 esitetyn kääminauhan keskimmäiseen jaksoon. Tällöin palat 501 ja 503 kuuluvat niihin jaksoihin, jotka sijaitsevat kääminauhan keskimmäisen jakson 15 kummallakin puolen.

[046] Pala 502 sisältää reiän 504, johon pinni juotetaan. Tarkemmin sanoen pinni juotetaan siten, että palat 501-503 kastetaan katkoviivaan 505 asti sulaan, nestemäiseen tinaan. Tällöin reikä 504 sijaitsee nestepinnan alapuo-lella ja saattaa täyttyä pelkästään tästä syystä. Reiän 504 täyttymiseen tinalla • · · :\ 20 vaikuttaa todennäköisesti myös tunnettu kapillaari-ilmiö, joka nostaa sulaa ’... tinaa reikään nuolen 506 osoittamassa suunnassa.

··*· :[047] Seuraavassa kuviossa paloja 501-503 ja kapillaari-ilmiötä tarkas-··· · . teilaan alhaaltapäin eli nuolen 506 osoittamasta suunnasta.

··· [048] Kuvio 5B hahmottaa pinnin muodostamista juotosalueelle. Kuvio 25 5B sisältää samat palat 501-503 kuin kuvio 5A. Lisäksi kuvio 5B sisältää nel- . jä muuta palaa 507-510. Paloja on siis yhteensä seitsemän, joten voimme .···, ajatella, että palat kuuluvat kuviossa 1 esitettyyn kääminauhaan. Seitsemän * · palaa muodostavat yhden juotosalueen, esimerkiksi kuviossa 2 esitetyn juo- : *·· tosalueen 214.

··« • f 30 [049] Oletetaan, että kuvion 1 kääminauha on taiteltu pinoksi ja pinon yksi sivu, jota on hahmotettu kuviossa 2, kastetaan sulaan tinaan. Tällöin nel-jä juotosaluetta täyttyy samanaikaisesti tinasta. Tarkemmin sanoen kukin nel- • · jästä juotosalueesta täyttyy siten, että sula tina tunkeutuu kääminauhan väli- 8 119265 levyihin tehtyjen avausten 511-514 kautta reikiin 515, 504 ja 516. Reikä 504 on siis sama reikä, joka esitettiin kuviossa 5A.

[050] Kuvio 6 hahmottaa käämiä, jossa on kaksi pinniä. Kahden pinnin väliin on mahdollista laittaa enemmän kierroksia/käämitasoja tekemällä kier- 5 rokset/käämitasot kapeammista vedoista ja kompensoimalla vetojen ohuutta useilla identtisillä käämitasoilla. Näin yhden käämitason impedanssi pienenee. Kahden identtisen käämitason rinnan kytkentä mahdollistaa kaksinkertaisen kierrosten lukumäärän kahden pinnin välillä ilman impedanssin kasvua näiden pinnien välillä. Vastaavasti neljän identtisen käämitason rinnankytken-10 tä mahdollistaa nelinkertaisen kierrosten lukumäärän.

[051] Kuviossa 6 hahmotettu käämi sisältää kaksi käämitasoa 601 ja 602, joiden vapaat päät on yhdistetty kahdella pinnillä 603 ja 604.

[052] Pinnejä 603, 604 on edullisesti kaksi ja ne on kiinnitetty käämin käämitasojen kuten käämitasojen 601 ja 602 vapaisiin päihin.

15 [053] Kuvio 7 esittää käämin valmistusmenetelmän. Menetelmä käsittää seuraavat vaiheet.

[054] Aluksi muodostetaan 701 kalvon joka toiseen jaksoon kaksi käämitasoa, ensimmäinen käämitaso jakson yhdelle puolelle ja toinen käämitaso Γ'"; jakson vastakkaiselle puolelle, kalvon toimiessa sähköeristeenä ensimmäi- 20 sen käämitason ja toisen käämitason välillä.

• [055] Kalvon joka toinen jakso jätetään 702 välilevyksi, joka toimii säh- köeristeenä ainakin yhdelle käämitasolle, käämin kunkin käämitason sisäl- ; ·*· täessä ainakin yhden sähköä johtavan kierroksen.

··· [056] Kalvon jaksot taitellaan 703 pinoksi ja pinoon muodostetaan 704 25 ainakin kaksi pinniä, pinnien kiinnittyessä ainakin kahteen käämitasoon.

:.:V [057] Lopuksi magnetisoituvasta materiaalista valmistettu käämirungon :..’i sydän työnnetään 705 kalvon jaksoihin tehtyjen avausten läpi.

f*.. [058] Menetelmään liittyy seuraavia yksityiskohtia.

[059] Oletetaan, että kalvon jokaiseen käämitason sisältävään jaksoon •V. 30 on muodostettu reiät ja kalvon muihin jaksoihin on muodostettu avaukset • · .··*. pinniä varten. Tällöin pinnin muodostamiseksi se pinon sivu, joka sisältää pinniä varten muodostetut reiät ja avaukset, upotetaan sulaan tinaan.

n 119265 9 [060] Ensimmäinen käämitaso on muodostavissa syövyttämällä ensimmäinen käämitaso kalvon sähköä johtavaan kerrokseen.

[061] Vaihtoehtoisesti ensimmäinen käämitaso on muodostettavissa kiinnittämällä ainakin yksi sähköä johtava kierros kalvoon.

5 [062] Keksintö on määritelty oheisissa patenttivaatimuksissa.

tM

: : ··* ♦ t • * • *· « * «·· **·* • · • · · • · · ··· · • · ♦ • · · ·«· *·· : : ·♦· • · · • e · ··· ··* • · • * ··· ·* • · * ·· ··· ♦ · • · *·♦ ·· « • · · • • · «•t • ·

Claims (10)

119265

1. Käämi, joka sisältää ainakin kalvon, magnetoituvasta materiaalista valmistetun käämirungon sydämen (313), käämitasoja (102, 105, 316-319) ja sähköä johtavia pinnejä, 5 tunnettu siitä, että kalvon joka toinen jakso (107) käsittää kaksi käämitasoa, ensimmäisen käämitason (102, 105, 316, 319) jakson yhdellä puolella ja toisen käämitason (317, 318) jakson (107) vastakkaisella puolella, kalvon toimiessa sähköeristeenä ensimmäisen käämitason ja toisen käämitason välillä, 10 kalvon joka toinen jakso (106, 109) käsittää välilevyn, joka toimii sähköeristeenä ainakin yhdelle käämitasolle, käämin kunkin käämitason muodostuessa ainakin yhdestä sähköä johtavasta kierroksesta, kalvon käämitasoja käsittäviin jaksoihin (107) on muodostettu reiät ja kalvon muihin jaksoihin (106, 109) on muodostettu avaukset yksittäisen 15 pinnin valmistamiseksi tinaamalla, ja käämirungon sydän (313) on työnnetty kalvon jaksoihin (106, 107, 109), käämirungon sydäntä varten tehtyjen avausten (110) läpi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käämi, tunnettu siitä, että pinnejä (603, 604) on kaksi ja mainitut pinnit on kiinnitetty ainakin ensimmäi- 20 sen ja toisen käämintason vapaisiin päihin (407, 408) sähkön johtamiseksi .···, käämiin.

• · :·** 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käämi, tunnettu siitä, että • ·· * kalvo sisältää reikiä (504, 515, 516) ja avauksia (511-514) ainakin kahta pin- :·*: niä varten. ♦ · ♦ 1

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käämi, tunnettu siitä, että • ♦ » '···* pinni on muodostettu upottamalla se pinon sivu, joka sisältää pinniä varten muodostetut reiät (504, 515, 516) ja avaukset (511-514), sulaan tinaan, sulan tinan täyttäessä reiät ja avaukset.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käämi, tunnettu siitä, että :***: 30 kalvo käsittää ainakin yhden sähköä johtavan kerroksen ja että ensimmäinen ··· käämitaso (102, 105, 316, 319) on muodostettu syövyttämällä kalvon sähköä ) johtavaan kerrosta.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käämi, tunnettu siitä, että :T: ensimmäinen käämitaso (102, 105, 316, 319) on muodostettu kiinnittämällä :***: 35 ainakin yksi sähköä johtava kierros kalvoon. ·«* „ 119265

7. Menetelmä käämin valmistamiseksi, menetelmän ollessa tunnettu siitä, että muodostetaan (701) kalvon joka toiseen jaksoon kaksi käämita-soa, ensimmäinen käämitaso jakson yhdelle puolelle ja toinen käämitaso jak-5 son vastakkaiselle puolelle, kalvon toimiessa sähköeristeenä ensimmäisen käämitason ja toisen käämitason välillä, jätetään (702) kalvon joka toinen jakso välilevyksi, joka toimii sähköeristeenä ainakin yhdelle käämitasolle, käämin kunkin käämitason muodostuessa ainakin yhdestä sähköä johtavasta kierroksesta, 10 taitellaan (703) kalvon jaksot pinoksi, muodostetaan (704) pinoon ainakin kaksi sähköä johtavaa pinniä siten, että yksittäinen, tinaamalla valmistettu pinni kiinnittää kalvoon tehtyjen reikien ja avausten kautta ainakin kaksi käämitasoa yhteen, työnnetään (705) magnetisoituvasta materiaalista valmistettu kää-15 mirungon sydän kalvon jaksoihin, käämirungon sydäntä varten tehtyjen avausten läpi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pinnin muodostamiseksi upotetaan se pinon sivu, joka sisältää pinniä varten muodostetut 20 reiät (504, 515, 516) ja avaukset (511-514), sulaan tinaan, sulan tinan täyt- .···. täessä reiät ja avaukset. • •V

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, • · * " että kalvo käsittää ainakin yhden sähköä johtavaa kerroksen ja että ensim- ··♦ ;··· mäinen käämitaso (102, 105, 316, 319) muodostetaan syövyttämällä kalvon :·: i 25 sähköä johtavaa kerrosta.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu sii-\*.’ϊ tä, että ensimmäinen käämitaso (102, 105, 316, 319) muodostetaan kiinnit tämällä ainakin yksi sähköä johtava kierros kalvoon. ·· • · • ·· ··· * • · ··· • · • · φφφ • · · φφφ φ # φφ φ φ • φ φφφ „ 119265