FI118983B - Kaksimuotoinen dielektrinen TM-resonaattorilaite ja menetelmät sen kytkentäkertoimen ja resonanssitaajuuksien säätämiseksi - Google Patents
Kaksimuotoinen dielektrinen TM-resonaattorilaite ja menetelmät sen kytkentäkertoimen ja resonanssitaajuuksien säätämiseksi Download PDFInfo
- Publication number
- FI118983B FI118983B FI945387A FI945387A FI118983B FI 118983 B FI118983 B FI 118983B FI 945387 A FI945387 A FI 945387A FI 945387 A FI945387 A FI 945387A FI 118983 B FI118983 B FI 118983B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- dielectric
- resonator
- mode
- protrusions
- dielectric resonator
- Prior art date
Links
Classifications
-
- H—ELECTRICITY
- H01—ELECTRIC ELEMENTS
- H01P—WAVEGUIDES; RESONATORS, LINES, OR OTHER DEVICES OF THE WAVEGUIDE TYPE
- H01P11/00—Apparatus or processes specially adapted for manufacturing waveguides or resonators, lines, or other devices of the waveguide type
- H01P11/008—Manufacturing resonators
-
- H—ELECTRICITY
- H01—ELECTRIC ELEMENTS
- H01P—WAVEGUIDES; RESONATORS, LINES, OR OTHER DEVICES OF THE WAVEGUIDE TYPE
- H01P7/00—Resonators of the waveguide type
- H01P7/10—Dielectric resonators
Landscapes
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Manufacturing & Machinery (AREA)
- Control Of Motors That Do Not Use Commutators (AREA)
Description
1 118983
Kaksimuotoinen dielektrinen TM-resonaattorilaite ja menetelmät sen kytkentäker-toimen ja resonanssitaajuuksien säätämiseksi.
Esillä oleva keksintö liittyy dielektriseen resonaattorilaitteeseen ja menetelmään sen 5 kytkentäkertoimen ja resonanssitaajuuden säätämiseksi, ja erityisesti kaksimuotoiseen dielektriseen TM-resonaattorilaitteeseen ja menetelmiin kytkentäkertoimen säätämiseksi kahden kaksimuotoisen dielektrisen TM-resonaattorilaitteen välillä ja vastaavasti kahden dielektrisen resonaattorin resonanssitaajuuksien säätämiseksi.
10 Kuvio 1 esittää tavanomaista kaksimuotoista dielektristä resonaattorilaitetta 1, johon kuuluu ristin muotoinen kaksimuotoinen dielektrinen TM-resonaattori 2, joka on esitetty japanilaisessa kuulutusjulkaisussa n:o 63-313901.
Kuvioon 1 viitaten nähdään, että tavanomaisessa kaksimuotoisessa dielektrisessä 15 TM-resonaattorissa 1 kaksimuotoinen dielektrinen TM-resonaattori 2 on järjestetty tai asennettu sähköä johtavaan koteloon 3, joka toimii aaltojohtona. Kaksimuotoinen dielektrinen TM-resonaattori 2 on tehty dielektrisestä keraamisesta aineesta ja on saatu aikaan muodostamalla samakappaleisesti kaksi TM-tilan suorakulmaisen suun-taissärmiön muotoista dielektristä resonaattoria 4A ja 4B ristin muotoon, niin että 20 dielektrisen resonaattorin 4A pituussuunta on kohtisuorassa dielektrisen resonaattorin 4B pituussuuntaan nähden. Lisäksi sähköisesti johtavat kerrokset (ei näytetty),
\ 1 2·· kuten Ag-paksukalvot tai vastaavat on muodostettu dielektristen resonaattorien 4A
: V: ja 4B molempiin päätypintoihin ja johtavat kerrokset on juotettu kotelon 3 sisäpin- :3: töihin, joihin ne ovat sähköisessä kytkennässä. Näiden kahden dielektrisen resonaat- ! :1: 25 torin 4A ja 4B risteysosaan (jota jäljempänä sanotaan risteysosaksi) on muodostettu ·:· kytkentäurat 5 dielektrisen resonaattorin 4A toimintamuodon kytkemiseksi dielektri- • · · · sen resonaattorin 4B toimintamuotoon, jolloin urat on muodostettu niin, että kum- mankin pituussuuntainen pituus ulottuu dielektristen resonaattoreiden 4A ja 4B etu- ·1. pinnasta niiden takapintaan, ja niin että kummankin syvyys ulottuu risteysosan kah- ···· .·1·. 30 desta vastakkaisesta kulmasta risteysosan keskikohtaa kohti risteysosan lävistäjän • · · suunnassa.
• · • · • · ·
Kuviossa 2 on esitetty: • · · • · · *· · · · • · 2 • · 3 2 118983 (a) dielektristen resonaattorien 4A ja 4B sähköiset kenttäviivat Ei ja vastaavasti E2, jotka ovat yhdensuuntaiset resonaattorien vastaavien pituussuuntien kanssa ja jotka on merkitty pistekatkoviivoin;
5 (b) parillisen muodon kenttäviivat Ee, jotka ulottuvat dielektrisen resonaattorin 4B
vasemmasta päästä kahden dielektrisen resonaattorin 4A ja 4B risteysosan läpi dielektrisen resonaattorin 4A yläpäähän ja päinvastoin, ja ulottuvat myös dielektrisen resonaattorin 4A alapäästä risteysosan läpi dielektrisen resonaattorin 4B oikeaan päähän ja päinvastoin, jota on osoitettu katkoviivoin; ja 10 (c) parittoman muodon toiset kenttäviivat Eo, jotka ulottuvat dielektrisen resonaattorin 4B oikeasta päästä risteysosan läpi dielektrisen resonaattorin 4A yläpäähän ja päinvastoin, ja ulottuvat myös dielektrisen resonaattorin 4A alapäästä risteysosan läpi dielektrisen resonaattorin 4B vasempaan päähän ja päinvastoin, jota on osoitet-15 tu ehein viivoin, jolloin dielektrinen resonaattori 4A muodostaa kenttäviivat Ei, dielektrinen resonaattori 4B muodostaa kenttäviivat E2 ja kuviossa 1 esitetty kaksimuotoinen dielektrinen resonaattori 2 muodostaa kenttäviivat Ee ja Eo.
20
Koska mainitut kaksi uraa 5 on muodostettu kaksimuotoisen dielektrisen TM- • · • *·· resonaattorin 2 risteysosan kahteen lävistäjän suunnassa vastakkaiseen kulmaan, : V: kuten kuviossa 2 on esitetty, niin parittoman muodon tehollinen dielektrinen vakio, f'*: jossa kenttäviivat Eo kulkevat urien 5 kautta, on erilainen kuin parittomassa muo- : 25 dossa, jossa kenttäviivat Ee kulkevat sellaisen osan kautta, johon ei ole muodostettu "•y uria 5, ja näin ollen kahden dielektrisen resonaattorin 4A ja 4B toimintamuotojen :T: välille muodostuu kytkentä.
• ··· Sellaisen kaksimuotoisen dielektrisen TM-resonaattorin perusominaisuuksiin kuuluu: ···· ;··*: 30 • · · (a) kahden dielektrisen resonaattorin 4A ja 4B vastaavat resonanssitaajuudet; ja • · ·«* m (b) molempien dielektrisen resonaattorien 4A ja 4B välinen kytkentäkerroin.
• * · • · · ** ··· • · • · ·· 3 118983
Perinteisesti, dielektristen resonaattorien 4A ja 4B resonanssitaajuuksien säätämistä varten on säädetty leikkuusyvyyttä, kun on leikattu osa kummankin dielektrisen resonaattorin 4A ja 4B sivupinnasta niiden päässä tai lähellä päätä, mikä on eri asia kuin risteysosa, jonka läpi molemmat kenttäviivat Ei ja E2 kulkevat, niin että leika-5 taan kenttäviivoja Ei tai E2, kuten kuviossa 2 näytetyssä sivupinnan kohdassa 100 säädettäessä dielektrisen resonaattorin 4A resonanssitaajuutta, kummankin dielektrisen resonaattorin 4A ja 4B päätyosassa. Toisaalta, dielektristen resonaattorien 4A ja 4B välisen kytkentäkertoimen säätämiseksi, urien 5 syvyyksiä säädetään leikkaamalla niiden pohjaosia niin, että leikataan osa risteysosasta, kuten kuviossa 2 näy-10 tetty osa 101.
Laskettaessa dielektristen resonaattorien 4A ja 4B vastaavia resonanssitaajuuksia ja niiden välistä kytkentäkerrointa, nämä parametrit voidaan laskea perustuen taa-juusominaiskäyrän kahteen mitattuun taajuuden huippuarvoon, heijastushäviön kah-15 teen huippuarvoon ja verkon analyysimittauksessa saatuihin painotettuihin Q- arvoihin, käyttäen tavanomaisia laskentamenetelmiä, jotka ovat alan ammattilaisille yleisesti tunnettuja.
Toisin sanoen, kuten yllä on kuvattu, kun tavanomaisesti säädetään kytkentäker-20 rointa, urien 5 pohjaosat leikataan niin, että leikataan molempia kenttäviivoja Ei ja E2 käyttäen analogista leikkuumenetelmää. Toisaalta, kun säädetään kahden dielekt- • · * *·· risen resonaattorin 4A ja 4B resonanssitaajuuksia, leikataan dielektristen resonaatto- * · vV reiden 4A ja 4B vastaavia osia, jotka ovat muita kuin risteysosa niin, että leikataan :’**.* vastaavia kenttäviivoja Ei ja E2 käyttäen toista analogista leikkuumenetelmää.
: 25
IM I
*:* Näissä säätömenetelmissä kaksimuotoisen dielektrisen TM-resonaattorin 2 yllä mai- :T: nittua osaa hieman leikataan ja sitten mitataan resonanssitaajuudet. Tämä menette ly toistetaan niin, että saadaan haluttu kytkentäkerroin ja/tai halutut resonanssitaa-··· juudet. Toisin sanoen käytetään ns. leikkaa-ja-kokeile-menetelmää, kun säädetään
MM
30 kytkentäkerrointa ja resonanssitaajuuksia. Tähän tapaukseen liittyy se ongelma, että
• M
kytkentäkertoimen ja resonanssitaajuuksien säätöön kuluu pitkä aika.
• « • · ·
Keksinnön tarkoituksena on näin ollen saada aikaan kaksimuotoinen dielektrinen TM-resonaattorilaite, jonka yhteydessä on mahdollista säätää kytkentäkerrointa • M • « • ·
Ml 4 118983 kahden dielektrisen resonaattorin välillä ja resonanssitaajuuksia lyhyemmässä ajassa kuin tavanomaisella laitteella.
Keksinnön toisena tarkoituksena on saada aikaan menetelmiä, joilla voidaan säätää 5 kahden kaksimuotoisen dielektrisen TM-resonaattorilaitteen välinen kytkentäkerroin ja laitteen resonanssitaajuudet lyhyemmässä ajassa kuin tavanomaisella laitteella.
Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi on keksinnön yhden toteutustavan mukaan järjestetty dielektrinen resonaattorilaite, johon kuuluu: 10 sähköä johtava kotelo; ristin muotoinen kaksimoodinen dielektrinen TM-resonaattori, joka on järjestetty mainittuun koteloon, ja joka käsittää ensimmäisen ja toisen dielektrisen resonaatto-15 rin, jotka on järjestetty samakappaleisesti kohtisuoraan toistensa suhteen; moodin eli toimintamuodon kytkentäelimet ensimmäisen dielektrisen resonaattorin toimintamuodon kytkemiseksi mainitun toisen dielektrisen resonaattorin toimintamuotoon, joka on muodostettu mainittuun kaksimoodiseen dielektriseen TM-20 resonaattoriin; ja • * : *·· ainakin yksi ensimmäinen dielektrisen materiaalin ulkonema kytkentäkertoimen sää- • « •\v tämiseksi ensimmäisen ja toisen dielektrisen resonaattorin välillä, muodostettuna ·* « : V ensimmäisen ja toisen dielektrisen resonaattorin risteysosan alueelle, jolloin maini- • · · 25 tun ensimmäisen ulkoneman poistamisen aiheuttama kytkentäkertoimen säädön määrä on ennalta määrätty.
«·· • · · • · «
Edellä mainitussa laitteessa on edullisesti järjestetty useita ensimmäisiä ulkonemia ··· siten, että kunkin ensimmäisen ulkoneman aiheuttama kytkentäkertoimen säädön ··♦· •*“j 30 määrä on olennaisesti sama.
a ··· • ·
Edellä mainitussa laitteessa on edullisesti järjestetty useita ensimmäisiä ulkonemia
• «»M
. ’ siten, että yhden ensimmäisen ulkoneman aiheuttama kytkentäkertoimen säädön määrä on sama kuin toisen ensimmäisen ulkoneman aiheuttama kytkentäkertoimen 35 säädön määrä kerrottuna kokonaisluvulla.
5 118983
Keksinnön toisen näkökohdan mukaan on aikaansaatu dielektrinen resonaattori, johon kuuluu: 5 sähköä johtava kotelo; ristin muotoinen kaksimoodinen dielektrinen TM-resonaattori järjestettynä mainittuun koteloon, mainittuun kaksimoodiseen dielektriseen TM-resonaattoriin kuuluessa ensimmäinen ja toinen dielektrinen resonaattori, jotka on järjestetty samakappalei-10 sesti kohtisuoraan toistensa suhteen; moodin eli toimintamuodon kytkentäelimet ensimmäisen dielektrisen resonaattorin toimintamuodon kytkemiseksi mainitun toisen dielektrisen resonaattorin toimintamuotoon, joka on muodostettu mainittuun kaksimoodiseen dielektriseen TM-15 resonaattoriin; ainakin yksi dielektrisen materiaalin toinen ulkonema ensimmäisen dielektrisen resonaattorin resonanssitaajuuden säätämiseksi, muodostettuna ensimmäisen dielektrisen resonaattorin alueelle, joka on muualla kuin ensimmäisen ja toisen dielektrisen 20 resonaattorin risteysosassa, jossa ensimmäisen dielektrisen resonaattorin voimavii-vat kulkevat, jolloin mainitun toisen ulkoneman poistaminen aiheuttaa ensimmäisen ·· • *·· dielektrisen resonaattorin resonanssitaajuuden säädön määrällä, joka on ennalta t V: määrätty; ja ·· ♦ • · ♦ • * · i :*: 25 ainakin yksi dielektrisen materiaalin kolmas ulkonema toisen dielektrisen resonaatto- ·:· iin resonanssitaajuuden säätämiseksi, muodostettuna toisen dielektrisen resonaattori*: rin alueelle, joka on muualla kuin ensimmäisen ja toisen dielektrisen resonaattorin risteysosassa, joissa toisen dielektrisen resonaattorin voimaviivat kulkevat, mainitun ··· kolmannen ulkoneman poistamisen aiheuttaessa toisen dielektrisen resonaattorin ··· .·*·; 30 resonanssitaajuuden säädön määrällä, joka on ennalta määrätty.
··· ··· • · ***. Yllä mainitussa laitteessa joukko toisia ulkonemia on edullisesti järjestetty siten, että mainittujen toisten ulkonemien aiheuttamat resonanssitaajuuksien säädön määrät ovat keskenään olennaisesti samat, ja joukko kolmansia ulkonemia on edullisesti « · · • · • · ··· 6 118983 jäljestetty siten, että kolmansien ulkonemien aiheuttamat resonanssitaajuuksien säädön määrät ovat keskenään olennaisesti samat.
Edellä mainitussa laitteessa joukko toisia ulkonemia on edullisesti järjestetty niin, 5 että yhden toisen ulkoneman aiheuttama resonanssitaajuuden säädön määrä on olennaisesti sama kuin kokonaisluvulla kerrottu säädön määrä, jonka aiheuttaa toinen toisista ulkonemista, ja joukko kolmansia ulkonemia on edullisesti järjestetty siten, että yhden kolmannen 10 ulkoneman aiheuttama resonanssitaajuuden säädön määrä on olennaisesti sama kuin kokonaisluvulla kerrottu säädön määrä, jonka aiheuttaa joku toinen kolmansista ulkonemista.
Keksinnön kolmannen näkökohdan mukaan on järjestetty dielektrinen resonaattori-15 laite, johon kuuluu: sähköä johtava kotelo; ristin muotoinen kaksimoodinen dielektrinen TM-resonaattori, joka on järjestetty 20 mainittuun koteloon, ja joka käsittää ensimmäisen ja toisen dielektrisen resonaattorin, jotka on jäljestetty samakappaleisesti kohtisuoraan toistensa suhteen; • · *
• M
• J V: moodin eli toimintamuodon kytkentäelimet ensimmäisen dielektrisen resonaattorin i’*\· toimintamuodon kytkemiseksi mainitun toisen dielektrisen resonaattorin toiminta- : 25 muotoon, joka on muodostettu mainittuun kaksimoodiseen dielektriseen TM- ·:· resonaattoriin; ···* « « · • · · * ainakin yksi ensimmäinen dielektrisen materiaalin ulkonema kytkentäkertoimen sää-·*· tämiseksi ensimmäisen ja toisen dielektrisen resonaattorin välillä, muodostettuna »«•i 30 ensimmäisen ja toisen dielektrisen resonaattorin risteysosan alueelle, jolloin maini- • · · tun ensimmäisen ulkoneman poistamisen aiheuttama kytkentäkertoimen säädön • · määrä on ennalta määrätty; · » ainakin yksi dielektrisen materiaalin toinen ulkonema ensimmäisen dielektrisen re- ·· 35 sonaattorin resonanssitaajuuden säätämiseksi, muodostettuna ensimmäisen dielekt- 7 118983 risen resonaattorin alueelle, joka on muualla kuin ensimmäisen ja toisen dielektrisen resonaattorin risteysosassa, jossa ensimmäisen dielektrisen resonaattorin voimavii-vat kulkevat, jolloin mainitun toisen ulkoneman poistaminen aiheuttaa ensimmäisen dielektrisen resonaattorin resonanssitaajuuden säädön määrällä, joka on ennalta 5 määrätty; ja ainakin yksi dielektrisen materiaalin kolmas ulkonema toisen dielektrisen resonaattorin resonanssitaajuuden säätämiseksi, muodostettuna toisen dielektrisen resonaattorin alueelle, joka on muualla kuin ensimmäisen ja toisen dielektrisen resonaattorin 10 risteysosassa, joissa toisen dielektrisen resonaattorin voimaviivat kulkevat, mainitun kolmannen ulkoneman poistamisen aiheuttaessa toisen dielektrisen resonaattorin resonanssitaajuuden säädön määrällä, joka on ennalta määrätty.
Edellä mainitussa laitteessa joukko ensimmäisiä ulkonemia on edullisesti jäljestetty 15 siten, että mainittujen ensimmäisten ulkonemien aiheuttamat kytkentäkertoimien säädön määrät ovat keskenään olennaisesti samansuuruiset, joukko toisia ulkonemia on edullisesti jäljestetty siten, että mainittujen toisten ulkonemien aiheuttamat resonanssitaajuuksien säädön määrät ovat keskenään olennai-20 sesti samansuuruisia, ja joukko kolmansia ulkonemia on edullisesti jäljestetty siten, että mainittujen kolmansien ulkonemien aiheuttamat resonanssitaajuuksien säädön ti : '·· määrät ovat keskenään olennaisesti samansuuruisia.
• · • · » • · « • · • V Edellä mainitussa laitteessa on edullisesti järjestetty joukko ensimmäisiä ulkonemia 25 siten, että yhden ensimmäisen ulkoneman aiheuttama kytkentäkertoimen säädön >a*j* määrä on olennaisesti sama kuin kokonaisluvulla kerrottu säädön määrä, jonka ai- :T: heuttaa jokin toinen ensimmäisistä ulkonemista, ··· joukko toisia ulkonemia on edullisesti jäljestetty siten, että toisista ulkonemista yh- • M» 30 den aiheuttama resonanssitaajuuden säädön määrä on olennaisesti sama kuin ko-konaisluvulla kerrottu säädön määrä, jonka aiheuttaa jokin toisista ulkonemista, ja • · ··· * . * joukko kolmansia ulkonemia on edullisesti järjestetty siten, että kolmansista uiko- neroista yhden aiheuttama resonanssitaajuuden säädön määrä on olennaisesti sama • * • · *·« 8 118983 kuin kokonaisluvulla kerrottu säädön määrä, jonka aiheuttaa jokin toinen kolmansista ulkonemista.
Vielä yhden keksinnön näkökannan mukaan on jäljestetty menetelmä kytkentäker-5 toimen säätämiseksi dielektrisen resonaattorilaitteen ristin muotoisen kaksimoodisen dielektrisen TM-resonaattorin ensimmäisen ja toisen dielektrisen resonaattorin välillä, mainitun ristin muotoisen kaksimoodisen dielektrisen TM-resonaattorin ollessa järjestetty sähköä johtavaan koteloon, mainittuun kaksimoodiseen dielektriseen TM-resonaattoriin kuuluessa ensimmäinen ja toinen dielektrinen resonaattori, jotka on 10 muodostettu samakappaleiseksi kohtisuorasi! toisiaan vastaan, laitteeseen kuuluessa: moodin eli toimintamuodon kytkentäelimet ensimmäisen dielektrisen resonaattorin toimintamuodon kytkemiseksi mainitun toisen dielektrisen resonaattorin toiminta-15 muotoon, joka on muodostettu mainittuun kaksimoodiseen dielektriseen TM-resonaattoriin; ja ainakin yksi ensimmäinen dielektrisen materiaalin ulkonema kytkentäkertoimen säätämiseksi ensimmäisen ja toisen dielektrisen resonaattorin välillä, muodostettuna 20 ensimmäisen ja toisen dielektrisen resonaattorin risteysosan alueelle, jolloin mainitun ensimmäisen ulkoneman poistamisen aiheuttama kytkentäkertoimen säädön määrä on ennalta määrätty, • · • « · • · · • · ·’**· menetelmään kuuluessa vaihe, jossa poistetaan mainittu ainakin yksi ensimmäinen • · • · · 118983
Vielä yhden keksinnön lisänäkökohdan mukaan on järjestetty menetelmä dielektri-sen resonaattorilaitteen ristin muotoisen kaksimoodisen dielektrisen TM-resonaatto-rin ensimmäisen ja toisen dielektrisen resonaattorin resonanssitaajuuden säätä-5 miseksi, ristin muotoisen kaksimoodisen dielektrisen TM-resonaattorin ollessa järjestetty sähköä johtavaan koteloon, mainittuun kaksimoodiseen dielektriseen TM-resonaattoriin kuuluessa ensimmäinen ja toinen dielektrinen resonaattori, jotka on muodostettu samakappaleisesti kohtisuorasti toisiinsa nähden, laitteeseen kuuluessa: 10 moodin eli toimintamuodon kytkentäelimet mainitun ensimmäisen dielektrisen resonaattorin toimintamuodon kytkemiseksi mainitun toisen dielektrisen resonaattorin toimintamuodon kanssa, muodostettuna mainittuun kaksimoodiseen TM-dielekt-riseen resonaattoriin; 15 ainakin yksi dielektrisen materiaalin toinen uikonema ensimmäisen dielektrisen resonaattorin resonanssitaajuuden säätämiseksi, muodostettuna ensimmäisen dielektrisen resonaattorin alueelle, joka on muualla kuin ensimmäisen ja toisen dielektrisen resonaattorin risteysosassa, jossa ensimmäisen dielektrisen resonaattorin voimavii-20 vat kulkevat, jolloin mainitun toisen ulkoneman poistaminen aiheuttaa ensimmäisen dielektrisen resonaattorin resonanssitaajuuden säädön määrällä, joka on ennalta määrätty; ja • · • · t · · • « ainakin yksi dielektrisen materiaalin kolmas uikonema toisen dielektrisen resonaatto- • · * 25 rin resonanssitaajuuden säätämiseksi, muodostettuna toisen dielektrisen resonaatto-*·· · ··· rin alueelle, joka on muualla kuin ensimmäisen ja toisen dielektrisen resonaattorin ···· ;*·*. risteysosassa, joissa toisen dielektrisen resonaattorin voimaviivat kulkevat, mainitun kolmannen ulkoneman poistamisen aiheuttaessa toisen dielektrisen resonaattorin resonanssitaajuuden säädön määrällä, joka on ennalta määrätty, ·♦·· 30 • ·
«M
menetelmään kuuluessa seuraavat vaiheet: : : ··· * poistetaan mainittu ainakin yksi toinen uikonema ja siten säädetään ensimmäisen :.;V dielektrisen resonaattorin resonanssitaajuus, ja O 35 10 118983 poistetaan mainittu ainakin yksi kolmas ulkonema, ja siten säädetään toisen dielekt-risen resonaattorin resonanssitaajuus.
Edellä mainitussa menetelmässä on useita toisia ulkonemia muodostettu edullisesti 5 siten, että mainittujen toisten ulkonemien aiheuttamat resonanssitaajuuksien säädön määrät ovat asetetut keskenään olennaisesti samoiksi, useita kolmansia ulkonemia on edullisesti muodostettu siten, että mainittujen kolmansien ulkonemien aiheuttamat resonanssitaajuuksien määränsäädöt ovat asetetut 10 keskenään olennaisesti samoiksi.
Edellä mainitussa menetelmässä useita toisia ulkonemia on edullisesti muodostettu siten, että mainittujen toisien ulkonemien vaikutus resonanssitaajuuden säädön määrään on asetettu olennaisesti samaksi kuin kokonaisluku kertaa mainitun toisen 15 ulkoneman aiheuttama säädön määrä, useita kolmansia ulkonemia on edullisesti muodostettu siten, että mainitun yhden kolmannen ulkoneman aiheuttama resonanssitaajuuden säädön määrä on olennaisesti sama kuin kokonaisluku kertaa jonkin muun kolmannen ulkoneman aiheuttama 20 säädön määrä.
Esillä olevan keksinnön mukaisesti voidaan ensimmäisen ja toisen dieiektrisen reso-: V: naattorin välistä kytkentäkerrointa ja/tai kahden dieiektrisen resonaattorin reso- nanssitaajuuksia helposti säätää ennalta määrätyillä säädön määrillä leikkaamalla irti • :*: 25 tai poistamalla yksi tai useampia ulkonemia kytkentäkertoimien säätämiseksi ja yksi «M · ··· tai useampia ulkonemia resonanssitaajuuksien säätämiseksi ulkonemien yksiköillä.
• · · » • · * • · · * »
Erityisesti ulkonemien aiheuttamat määränsäädöt on edullisesti asetettu keskenään olennaisesti samoiksi, tai ulkoneman aiheuttama määränsäätö on edullisesti asetettu • · · · .·*·, 30 olennaisesti samaksi kuin kokonaisluku kertaa jonkin muun ulkoneman aiheuttama • · · säädön määrä. Tässä tapauksessa ensimmäisen ja toisen dieiektrisen resonaattorin • · *···[ välinen kytkentäkerroin ja/tai kahden dieiektrisen resonaattorin resonanssitaajuudet voidaan helposti säätää digitaalisin määrin.
• · · • · * ··· « » · • · • · ··· 11 1 1 8983 Näin ollen, esillä olevassa keksinnössä ei tarvitse käyttää edellä mainittua "leikkaa-ja-kokeile”-menetelmää, jossa resonanssitaajuuksien ja kytkentäkertoimen säätö ja mittaus toistetaan. Tästä seuraa kytkentäkertoimen ja resonanssitaajuuksien säätötoimenpiteiden suorituskertojen väheneminen ja myöskin säätöön tarvittavan ajan 5 lyheneminen.
Nämä ja muut keksinnön tavoitteet ja piirteet käyvät ilmi seuraavasta selostuksesta, jossa esitetään keksinnön edullisia suoritusesimerkkejä viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa samoja osia on merkitty samoilla viitenumeroilla, ja joissa: 10
Kuvio 1 esittää osittain aukileikattuna perspektiivikuvana tavanomaista kaksimoo-dista TM-resonaattorilaitetta, jossa on kaksimoodinen TM-resonaattori;
Kuvio 2 esittää edestä nähtynä tavanomaisen kaksimoodisen TM-resonaattorilait-15 teen kaksimoodista TM-resonaattoria, havainnollistaen tavanomaista me netelmää kytkentäkertoimen säätämiseksi kuviossa 1 näytetyn kaksimoodisen TM-resonaattorin kahden dielektrisen resonaattorin välillä, ja menetelmää kuviossa 1 näytetyn kaksimoodisen TM-resonaattorin kahden dielektrisen resonaattorin resonanssitaajuuksien säätämiseksi; 20
Kuvio 3 esittää osittain aukileikattuna perspektiivikuvana keksinnön edullisen suori- :*·" tusesimerkin mukaista kaksimoodista TM-resonaattorilaitetta; ja • · • · · • * · • ·
Kuvio 4 esittää osittain aukileikattuna perspektiivikuvana keksinnön toisen edulli- * 25 sen suoritusmuodon mukaista kaksimoodista TM-resonaattorilaitetta.
« » · ·*· · ··· * [•j*. Keksinnön edullisia suoritusesimerkkejä selostetaan seuraavassa viittaamalla oheisiin · * piirustuksiin.
*·· 30 Kuvio 3 on osittain aukileikattu perspektiivikuva keksinnön edullisen suoritusmuodon • · T mukaisesta ristin muotoisesta kaksimoodisesta TM-resonaattorilaitteesta 8.
*«« • * • · ···
Kuvion 3 mukainen kaksimoodinen TM-resonaattorilaite g on varustettu kaksimoodi- : ;*: sella TM-resonaattorilla 2, joka on asennettu sähköä johtavaan koteloon 3, joka ··· :**’· 35 toimii aaltojohtimena. Kaksimoodinen TM-resonaattori 2 on tehty dielektrisestä ke- ··· 12 1 1 8983 raamisesta materiaalista, ja se on koottu muodostamalla samankappaleisesti yhteen kaksi TM-moodin suorakulmaisen suuntaissärmiön muotoista dielektristä resonaattoria 4A ja 4B ristin muotoon siten, että dielektrisen resonaattorin 4A pituussuunta on kohtisuorassa dielektrisen resonaattorin 4B pituussuuntaa vastaan. Lisäksi sähköä 5 johtavat kerrokset (ei näytetty) kuten Ag-paksukalvot tai vastaavat on muodostettu dielektristen resonaattorien 4A ja 4B molempiin päätypintoihin, ja johtavat kerrokset on juotettu kotelon 3 sisäpintoihin, joihin ne ovat sähköisesti kytketyt.
Ristin muotoon muodostetun kahden dielektrisen resonaattorin 4A ja 4B risteys-10 osaan on muodostettu kytkentäurat 5 oikeaan yläkulmaan ja vasempaan pohjakul-maan, ja ne ulottuvat pituudellaan dielektristen resonaattoreiden 4A ja 4B etupinnasta niiden takapintaan. Kummankin kytkentäuran 5 syvyys ulottuu risteysosan kahdesta kulmasta, jotka ovat vastapäätä toisiaan, kohti risteysosan keskustaa risteysosan halkaisijan suunnassa. Tässä tapauksessa kytkentäurat 5 on muodostettu 15 siten, että ne katkaisevat joitakin parittoman moodin kenttäviivoista Eo ja pienentävät parillisen moodin tehollista dielektristä vakiota, jonka kenttäviivat Eo kulkevat kytkentäurien 5 kautta. Siitä syystä kytkentäurat 5 tekevät poikittaismagneettisen parillisen moodin tehollisen dielektrisen vakion suuruudeltaan erilaiseksi kuin sen parittoman moodin tehollinen dielektrinen vakio, ja tämä johtaa kahden dielektrisen 20 resonaattorin 4A ja 4B toimintamoodien väliseen kytkentään.
* * : '·· Kaksimoodisen dielektrisen TM-resonaattorin 2 risteysosaan on muodostettu dielekt- • ♦ \v risten resonaattorien 4A ja 4B kanssa samaa dielektristä keraamista materiaalia ole- • · · : ’.·* vat sylinterimäiset ulkonemat 6 samakappaleisesti dielektrisen resonaattorin 2 kans- • · ·,: · 25 sa risteysosan vasempaan yläkulmaan ja oikeaan alakulmaan sen etupintaan, jossa „)·* parittoman moodin kenttäviivat Eo kulkevat, ulkonemien kautta kulkevan diagonaa- :T: lisuunnan poiketessa siitä diagonaalisuunnasta, jossa kytkentäurat 5 on muodostet tu, ulkonemien ollessa helposti leikattavissa irti kaksimoodisesta dielektrisestä TM-resonaattorista 2 yksi kerrallaan, mikäli tarpeellista, jolloin ulkonemat 6 on järjestet- :***: 30 ty kytkentäkertoimen κ säätämiseksi dielektristen resonaattoreiden 4A ja 4B välillä.
• · · .···. Kun yksi tai useampia ulkonemia 6 leikataan irti tai poistetaan, tapahtuu parittoman * · moodin tehollisen dielektrisen vakion aleneminen erilailla kuin parillisen moodin, • * jonka kenttäviivat Eo kulkevat kytkentäurien 5 kautta ja jonka tehollinen dielektrinen *·:·: vakio on pienentynyt kytkentäurien 5 vaikutuksesta, jolloin tämä johtaa kytkentäker- • · · :···· 35 toimen κ pienenemiseen.
13 1 1 8983
Kahden ulkoneman 6 tilavuudet ovat olennaisesti keskenään samat ja kaksi ulkone-maa 6 on muodostettu sijainniltaan symmetrisesti kaksimoodisen dielektrisen TM-resonaattorin 2 risteysosan keskustaan nähden. Tässä tapauksessa kytkentä-5 kertoimen muutoksen määrä Δκ, kun yksi ulkonema 6 leikataan irti tai poistetaan, on sama kuin muutoksen määrä, kun toinen ulkonema leikataan irti tai poistetaan, minkä lisäksi ulkonemat 6 on muodostettu siten, että mainittu muutoksen määrä Δκ saa ennalta määrätyn arvon. Siitä syystä kytkentäkertoimen κ säätöarvo Δκ on ennalta määrätty tai tunnettu, kun yksi ulkonema 6 leikataan irti tai poistetaan. Näin 10 ollen, kun yksi ulkonema 6 leikataan irti tai poistetaan, voimme arvioida, että kyt-kentäkertoimeksi tulee (κ - Δκ), ja edelleen, kun kaksi uikonemaa 6 leikataan irti tai poistetaan, voimme arvioida, että kytkentäkertoimeksi tulee (κ - 2Δκ). Toisin sanoen, kahden dielektrisen resonaattorin 4A ja 4B välinen kytkentäkerroin voidaan asettaa halutuksi kytkentäkertoimeksi tai kytkentäkertoimeksi, joka on olennaisesti sama 15 tai lähes sama kuin haluttu kytkentäkerroin, tarvitsematta mitata kytkentäkerrointa k. Tässä tapauksessa, vaikka kytkentäkerroin κ tämän jälkeen hienosäädetään, voidaan säätöprosessi suorittaa helposti.
Kuvion 3 esittämässä edullisessa suoritusesimerkissä on muodostettu kaksi ulkone-20 maa kytkentäkertoimen κ säätämiseksi. Keksintö ei ole rajoittunut tähän tapaukseen. Voidaan muodostaa yksi tai enemmän kuin kolme uikonemaa 6 kytkentä-kertoimen κ säätämiseksi. Ei edellytetä, että ulkonemien 6 säädön määrät Δκ ovat keskenään samat. Keksinnössä edellytetään, että ulkonemien 6 aiheuttaman säädön • · määrät Δκ ovat ennalta tunnettuja tai ennalta määrättyjä. Esimerkiksi yhden uiko- • · • 25 neman 6 aiheuttama kytkentäkertoimen säädön määrä voi olla kokonaisluku kertaa • ·· · ··· toisen ulkoneman 6 aiheuttama säädön määrä.
• · # · * · * • · * • ·
Dielektrisen resonaattorin 4A kohdissa, jotka ovat muualla kuin risteysosassa, kuten resonaattorin päässä tms. kohdassa, jonka läpi ainoastaan kenttäviivat Ei kulkevat, ··»· .···. 30 on muodostettu kaksi sylinterimäistä uikonemaa 7A samasta dielektrisestä keraami- sesta aineesta kuin dielektrinen resonaattori 4A dielektrisen resonaattorin 4A reso- • · *··· j nanssitaajuuden f0i säätämiseksi, ulkonemien 7A ollessa muodostettu samakappa- leisesti dielektrisen resonaattorin 4A kanssa sen etupinnan yläpään keskelle, kuten kuviossa 3 on näytetty, jossa dielektrisen resonaattorin 4A kenttäviivat Et kulkevat, 35 jolloin ulkonemat 7A ovat helposti leikattavissa irti tai poistettavissa dielektrisestä 14 1 1 8983 resonaattorista 4A yksitellen tarpeen vaatiessa. Kun yksi tai useampia ulkonemia 7A leikataan irti tai poistetaan, pienenee dielektrisen resonaattorin 4A tehollinen di-elektrinen vakio, jolloin dielektrisen resonaattorin 4A resonanssitaajuus f0i kasvaa.
5 Edullisessa suoritusesimerkissä on muodostettu kaksi ulkonemaa 7A siten, että niiden tilavuudet ovat keskenään olennaisesti samat. Tässä tapauksessa resonanssi-taajuuden foi säädön määrä Afi, kun yksi ulkonema 7A leikataan irti tai poistetaan, on olennaisesti sama kuin säädön määrä, kun toinen ulkonema 7A leikataan irti tai poistetaan. Ulkonemat 7A on muodostettu siten, että säädön määrä Afi saa ennalta 10 määrätyn arvon. Kun tällöin vain yksi ulkonema 7A leikataan irti tai poistetaan, dielektrisen resonaattorin 4A resonanssitaajuudeksi tulee (f0i + Afi). Kun kaksi ulkonemaa 7A leikataan irti tai poistetaan, tulee dielektrisen resonaattorin 4A resonanssitaajuudeksi (f0i + 2Afi).
15 Samalla tavoin kuin ulkonemat 7A, on dielektrisen resonaattorin 4B osiin, jotka ovat risteysosan ulkopuolella, kuten sen päässä tai kohdassa, jonka kautta kulkevat vain kenttäviivat E2, muodostettu kaksi sylinterimäistä ulkonemaa 7B, jotka ovat samaa dielektristä keraamista materiaalia kuin dielektrinen resonaattori 4B, dielektrisen resonaattorin 4B resonanssitaajuuden f02 säätämiseksi, ulkonemien 7B ollessa sa-20 makappaleisesti dielektrisen resonaattorin 4B kanssa sen etupinnan oikean pään keskellä, kuten kuviossa 3 on näytetty, kohdassa, jonka kautta dielektrisen reso-naattorin 4B kenttäviivat E2 kulkevat, jolloin ne on helppo leikata irti tai poistaa di- elektrisestä resonaattorista 4B yksi kerrallaan tarvittaessa. Kun yksi tai useampi ui- • * ·*·*: konema 7B leikataan irti tai poistetaan, pienenee dielektrisen resonaattorin 4B tehol- • · • 25 linen dielektrinen vakio, jolloin dielektrisen resonaattorin 4B resonanssitaajuus f02 • M · kasvaa.
• « · • · · • i · • · ·
Edullisessa suoritusesimerkissä on muodostettu kaksi ulkonemaa 7B, joiden tilavuu- det ovat keskenään olennaisesti samat. Tässä tapauksessa resonanssitaajuuden f02 .···. 30 säädön määrä Af2, kun yksi ulkonema 7B leikataan irti tai poistetaan, on olennaisesti • · sama kuin säädön määrä, kun toinen ulkonema 7B leikataan irti tai poistetaan. UI- * * *···] konemat 7B on muodostettu siten, että säädön määrä Af2 saa ennalta määrätyn arvon. Siitä syystä, kun yksi ulkonema 7B leikataan irti tai poistetaan, voimme arvi-oida resonanssitaajuuden fo2 muutoksen määrän Af2. Kun tällöin vain yksi ulkonema 35 7B leikataan irti tai poistetaan, dielektrisen resonaattorin 4B resonanssitaajuudeksi is 118983 tulee (f02 + Af2). Kun kaksi ulkonemaa 7B leikataan irti tai poistetaan, dielektrisen resonaattorin 4B resonanssitaajuudeksi tulee (f02 + 2Af2).
Kuviossa 3 esitetyssä edullisessa suoritusesimerkissä on muodostettu kaksi ulkone-5 maa 7A ja kaksi ulkonemaa 7B vastaavasti säätämään vastaavia resonanssitaajuuk-sia. Keksintö ei ole rajoittunut tähän. Voidaan muodostaa yksi tai useampia kuin kolme ulkonemaa 7A tai 7B resonanssitaajuuden säätämiseksi. Edellytyksenä ei ole, että ulkonemien 7A tai 7B aiheuttamat säädön määrät Afi tai Af2 ovat keskenään olennaisesti samat. Keksinnössä edellytetään, että ulkonemien 7A tai 7B aiheutta-10 mat säädön määrät Aft tai Af2 ovat ennalta tunnettuja tai ennalta määrättyjä. Esimerkiksi yhden ulkoneman 7A tai 7B aiheuttama resonanssitaajuuden säädön määrä voi olla kokonaisluku kertaa toisen ulkoneman 7A tai 7B aiheuttama säädön määrä.
Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaan kahden dielektrisen resonaattorin 4A 15 ja 4B välistä kytkentäkerrointa tai kahden dielektrisen resonaattorin 4A ja 4B reso-nanssitaajuuksia voidaan helposti säätää ennalta määrätyillä säätömäärillä leikkaamalla irti tai poistamalla yksi tai useampia ulkonemia 6 kytkentäkertoimien säätämiseksi ja yksi tai useampia ulkonemia 7A ja 7B resonanssitaajuuksien säätämiseksi yksiköillä, jotka vastaavat ulkonemia 6,7A ja 7B.
20
Erityisesti on ulkonemien 6, 7A ja 7B aiheuttamat säädön määrät asetettu edullisesti • · : *·· keskenään olennaisesti samoiksi, tai ulkoneman 6, 7A tai 7B aiheuttama säädön ν',·' määrä on asetettu edullisesti olennaisesti samaksi kuin kokonaisluku kertaa toisen • *,·* ulkoneman 6, 7A tai 7B aiheuttama säädön määrä. Tässä tapauksessa kahden di- jt;*| 25 elektrisen resonaattorin 4A ja 4B välistä kytkentäkerrointa ja/tai kahden dielektrisen resonaattorin 4A ja 4B resonanssitaajuuksia voidaan helposti säätää digitaalisin määrin.
• ··· Näin ollen keksinnössä ei tarvitse käyttää aiemmin mainittua "leikkaa-ja-kokeile"- *··· :**'· 30 menetelmää, jossa resonanssitaajuuksien kytkentäkertoimen säätö ja mittaus toiste- • · · /..m taan. Tämä johtaa toimenpiteiden lukumäärän vähenemiseen säätömenetelmässä • * kytkentäkertoimen ja resonanssitaajuuksien säätämiseksi, ja myöskin vähentää sää- • · . töön tarvittavaa aikaa.
• · · • · (
«M
··· • · • · • · · ie 118983
Esitetyssä edullisessa suoritusesimerkissä on risteysosan alueelle muodostettu kyt-kentäurat 5, jotka leikkaavat parittoman moodin kenttäviivoja Eo, kuten kuviossa 3 on näytetty, ja lisäksi ulkonemat 6 on muodostettu risteysosan kohtiin, joiden kautta kulkee parillisen moodin kenttäviivat Ee. Kuitenkaan keksintö ei ole rajoittunut tä-5 hän. Kytkentäurat 5 voidaan muodostaa risteysosan vasempaan yläkulmaan ja oikeaan alakulmaan leikkaamaan parillisen moodin kenttäviivoja Ee, jotka näkyvät kuviossa 3, ja ulkonemat 6 voidaan muodostaa risteysosan oikeaan yläkulmaan ja vasempaan alakulmaan kohtiin, joiden läpi parittoman moodin kenttäviivat Eo kulkevat.
10
Edullisessa suoritusesimerkissä on muodostettu kaksi kytkentäuraa 5 kahden di-elektrisen resonaattorin 4A ja 4B risteysosan kahteen kulmaan, mutta keksintö ei ole rajoittunut tähän. Moodin kytkentäelimet dielektrisen resonaattorin 4A toimintamuodon kytkemiseksi dielektrisen resonaattorin 4B toimintamuodon kanssa, kuten aina-15 kin yksi kytkentäura 5 tai ontelo parittoman tai parillisen moodin kenttäviivojen Eo tai Ee leikkaamiseksi, voidaan muodostaa risteysosan alueelle aikaansaamaan kytkentä kahden dielektrisen resonaattorin 4A ja 4B välille.
Vaihtoehtoisesti, uran 5 ja ontelon asemesta voidaan muodostaa kuviossa 4 esitetyl-20 lä tavalla ainakin yksi sylinterimäinen ulkonema 8 samaa dielektristä keraamista materiaalia kuin dielektriset resonaattorit 4A ja 4B, toimimaan moodin kytkentäeli-:\a minä, ulkonemien 8 ollessa muodostettu samakappaleisesti dielektrisen resonaatto- rin 2 kanssa risteysosan oikeaan yläkulmaan ja vasempaan alakulmaan sen etupin- • · : v. nalle kohtaan, jossa parillisen moodin kenttäviivat Ee kulkevat. Lisäksi, kun ainakin : .·. 25 yhdet sylinterimäiset ulkonemat 6, jotka ovat samaa dielektristä keraamista materi- * * » aalia kuin dielektriset resonaattorit 4A ja 4B, on muodostettu samakappaleisesti di- m !·:·. elektrisen resonaattorin 2 kanssa risteysosan oikeaan yläkulmaan ja vasempaan • · · alakulmaan sen etusivulle kohtaan, jossa parillisen moodin kenttäviivat Ee kulkevat, voidaan muodostaa ainakin yhdet sylinterimäiset ulkonemat 8, jotka toimivat moo- ['.V.' 30 din kytkentäeliminä, samakappaleisesti dielektrisen resonaattorin 2 kanssa risteys- • · osan vasempaan yläkulmaan ja oikeaan alakulmaan sen etusivulle kohtaan, jonka • · · kautta parittoman moodin kenttäviivat Eo kulkevat.
* • · : Vaihtoehtoisesti, jotta aikaansaadaan lisää moodin kytkentäelimiä, ovat ensimmäi- • · · :***· 35 nen ja toinen dielektrinen resonaattori 4A ja 4B muodostetut siten, että ensimmäi- • · Ώ 118983 sen dielektrisen resonaattorin 4A päätypinnan koko tai pinta-ala on erisuuri kuin toisen dielektrisen resonaattorin 4B pään pinnan koko tai pinta-ala.
Vaihtoehtoisesti, jotta saadaan aikaan vielä lisää moodin kytkentäelimiä, voidaan 5 muodostaa ainakin yksi ulkonema, joka on dielektristen resonaattorien 4A ja 4B kanssa samaa dielektristä keraamista materiaalia, samakappaleisesti dielektrisen resonaattorin 2 kanssa risteysosan neljästä kulmasta ainakin yhteen, tai ulottumaan etusivulta takasivulle ainakin yhdessä risteysosan neljästä kulmasta.
10 Vaikka keksintöä on edellä kuvattu edullisten esimerkkien yhteydessä viittaamalla piirustuksiin, on otettava huomioon, että monenlaiset muunnokset ovat ammattimiehelle ilmeisiä. Sellaiset muutokset luonnollisesti sisältyvät keksinnön suoja-alaan, elleivät ne eroa oheenliitetyistä patenttivaatimuksista.
• t ·
• M
• • 1 • · · • · · • · ·· · « 1 · « I * « • · * f · • · · *·· · 1 · *··· • · 1 • · · • · · * • •I m • · · • 1 • t *«· ·»« • · • ·
• M
• · • · ·
» I I
• Il 1 · • · * · • 1 ·
Claims (15)
1. Dielektrinen resonaattorilaite (8), johon kuuluu: 5 sähköä johtava kotelo (3); ristin muotoinen kaksimoodinen dielektrinen TM-resonaattori (2), joka on järjestetty mainittuun koteloon, ja joka käsittää ensimmäisen ja toisen dielektrisen resonaattorin (4A, 4B), jotka on järjestetty samakappaleisesti kohtisuoraan toistensa suhteen; 10 ja moodin eli toimintamuodon kytkentäelimet (5, 6) ensimmäisen dielektrisen resonaattorin toimintamuodon kytkemiseksi mainitun toisen dielektrisen resonaattorin toimintamuotoon, joka on muodostettu mainittuun kaksimoodiseen dielektriseen 15 TM-resonaattoriin; tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu lisäksi ainakin yksi ensimmäinen dielektrisen materiaalin ulkonema (6) kytkentäkertoimen säätämiseksi ensimmäisen ja toisen dielektrisen resonaattorin välillä, muodostettuna ensimmäisen ja toisen dielektrisen resonaattorin risteysosan alueelle, jolloin maini-20 tun ensimmäisen ulkoneman poistamisen aiheuttama kytkentäkertoimen säädön määrä on ennalta määrätty. ·· • * • *· • · V.·
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että on muodostettu usei- j \i ta ensimmäisiä ulkonemia siten, että kunkin ensimmäisen ulkoneman (6) aiheutta- jj’: 25 ma kytkentäkertoimen säädön määrä on olennaisesti sama. ·♦* ···*
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että on muodostettu usei- ta ensimmäisiä ulkonemia siten, että yhden ensimmäisen ulkoneman (6) aiheuttama ··· kytkentäkertoimen säädön määrä on sama kuin toisen ensimmäisen ulkoneman ai- »·«· ·***· 30 heuttama kytkentäkertoimen säädön määrä kerrottuna kokonaisluvulla.
• · · ·· « · ***, 4. Dielektrinen resonaattorilaite (8), johon kuuluu: • * sähköä johtava kotelo (3); • · · • : 35 oi ·»**/ 19 1 1 8983 ristin muotoinen kaksimoodinen dielektrinen TM-resonaattori (2) järjestettynä mainittuun koteloon, mainittuun kaksimoodiseen dielektriseen TM-resonaattoriin kuuluessa ensimmäinen ja toinen dielektrinen resonaattori (4A, 4B), jotka on järjestetty samakappaleisesti kohtisuoraan toistensa suhteen; 5 moodin eli toimintamuodon kytkentäelimet (5, 6) ensimmäisen dielektrisen resonaattorin 4A toimintamuodon kytkemiseksi mainitun toisen dielektrisen resonaattorin 4B toimintamuotoon, joka on muodostettu mainittuun kaksimoodiseen dielektriseen TM-resonaattoriin (2); tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu lisäksi 10 ainakin yksi dielektrisen materiaalin toinen ulkonema (7A) ensimmäisen dielektrisen resonaattorin (4A) resonanssitaajuuden säätämiseksi, muodostettuna ensimmäisen dielektrisen resonaattorin (4A) alueelle, joka on muualla kuin ensimmäisen ja toisen dielektrisen resonaattorin risteysosassa, jossa ensimmäisen dielektrisen resonaatto-15 rin (4A) voimaviivat kulkevat, jolloin mainitun toisen ulkoneman poistaminen aiheuttaa ensimmäisen dielektrisen resonaattorin (4A) resonanssitaajuuden säädön määrällä, joka on ennalta määrätty; ja ainakin yksi dielektrisen materiaalin kolmas ulkonema (7B) toisen dielektrisen reso-20 naattorin (4B) resonanssitaajuuden säätämiseksi, muodostettuna toisen dielektrisen resonaattorin (4B) alueelle, joka on muualla kuin ensimmäisen ja toisen dielektrisen resonaattorin risteysosassa, joissa toisen dielektrisen resonaattorin voimaviivat kul-kevät, mainitun kolmannen ulkoneman (7B) poistamisen aiheuttaessa toisen dielekt- • 4 · :v. risen resonaattorin resonanssitaajuuden säädön määrällä, joka on ennalta määrätty. : :* 25 4 4 4 4 4 4 ** V
5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että joukko toisia ulkone- mia (7A) on jäljestetty siten, että mainittujen toisten ulkonemien aiheuttamat reso- • · · nanssitaajuuksien säädön määrät ovat keskenään olennaisesti samat, ja joukko kolmansia ulkonemia (7B) on edullisesti järjestetty siten, että kolmansien ulkonemi-’!!! 30 en aiheuttamat resonanssitaajuuksien säädön määrät ovat keskenään olennaisesti *T* samat. 444 • * • · ···
6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että joukko toisia ulkone- •mia (7A) on jäljestetty niin, että yhden toisen ulkoneman (7A) aiheuttama reso- • » • · ··· 20 118983 nanssitaajuuden säädön määrä on olennaisesti sama kuin kokonaisluvulla kerrottu säädön määrä, jonka aiheuttaa toinen toisista ulkonemista (7A), ja joukko kolmansia ulkonemia (7B) on edullisesti järjestetty siten, että yhden kolman-5 nen ulkoneman (7B) aiheuttama resonanssitaajuuden säädön määrä on olennaisesti sama kuin kokonaisluvulla kerrottu säädön määrä, jonka aiheuttaa joku toinen kolmansista ulkonemista (7B).
7. Dielektrinen resonaattorilaite (8), johon kuuluu: 10 sähköä johtava kotelo (3); ristin muotoinen kaksimoodinen dielektrinen TM-resonaattori (2), joka on järjestetty mainittuun koteloon (3), ja joka käsittää ensimmäisen ja toisen dielektrisen reso-15 naattorin (4A, 4B), jotka on järjestetty samakappaleisesti kohtisuoraan toistensa suhteen; moodin eli toimintamuodon kytkentäelimet (5) ensimmäisen dielektrisen resonaattorin (4A) toimintamuodon kytkemiseksi mainitun toisen dielektrisen resonaattorin 20 (4B) toimintamuotoon, joka on muodostettu mainittuun kaksimoodiseen dielektri- seen TM-resonaattoriin tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu lisäksi • t • · • «· • : V: ainakin yksi ensimmäinen dielektrisen materiaalin ulkonema (6) kytkentäkertoimen säätämiseksi ensimmäisen ja toisen dielektrisen resonaattorin (4A, 4B) välillä, muo-: 25 dostettuna ensimmäisen ja toisen dielektrisen resonaattorin risteysosan alueelle, ;!· jolloin mainitun ensimmäisen ulkoneman poistamisen aiheuttama kytkentäkertoimen säädön määrä on ennalta määrätty; • ··· ainakin yksi dielektrisen materiaalin toinen ulkonema (7A) ensimmäisen dielektrisen ···· ·"*· 30 resonaattorin (4A) resonanssitaajuuden säätämiseksi, muodostettuna ensimmäisen «·· dielektrisen resonaattorin alueelle, joka on muualla kuin ensimmäisen ja toisen di- » t • · elektrisen resonaattorin risteysosassa, jossa ensimmäisen dielektrisen resonaattorin voimaviivat kulkevat, jolloin mainitun toisen ulkoneman (7A) poistaminen aiheuttaa ensimmäisen dielektrisen resonaattorin (4A) resonanssitaajuuden säädön määrällä, ··· 35 joka on ennalta määrätty; ja 2i 1 1 8983 ainakin yksi dielektrisen materiaalin kolmas ulkonema (7B) toisen dielektrisen resonaattorin (4B) resonanssitaajuuden säätämiseksi, muodostettuna toisen dielektrisen resonaattorin alueelle, joka on muualla kuin ensimmäisen ja toisen dielektrisen resonaattorin risteysosassa, joissa toisen dielektrisen resonaattorin voimaviivat kulke-5 vat, mainitun kolmannen ulkoneman (7B) poistamisen aiheuttaessa toisen dielektrisen resonaattorin (4B) resonanssitaajuuden säädön määrällä, joka on ennalta määrätty.
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että joukko ensimmäisiä 10 ulkonemia (6) on muodostettu siten, että mainittujen ensimmäisten ulkonemien aiheuttamat kytkentäkertoimien säädön määrät ovat keskenään olennaisesti samansuuruiset, joukko toisia ulkonemia (7A) on edullisesti järjestetty siten, että mainittujen toisten 15 ulkonemien aiheuttamat resonanssitaajuuksien säädön määrät ovat keskenään olennaisesti samansuuruisia, ja joukko kolmansia ulkonemia (7B) on edullisesti järjestetty siten, että mainittujen kolmansien ulkonemien aiheuttamat resonanssitaajuuksien säädön määrät ovat keskenään olennaisesti samansuuruisia. 20
9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että joukko ensimmäisiä ulkonemia (6) on muodostettu siten, että yhden ensimmäisen ulkoneman aiheutta-ma kytkentäkertoimen säädön määrä on olennaisesti sama kuin kokonaisluvulla ker- * · a rottu säädön määrä, jonka aiheuttaa jokin toinen ensimmäisistä ulkonemista (6), : 25 • · « *’ V joukko toisia ulkonemia (7A) on edullisesti järjestetty siten, että toisista ulkonemista * yhden aiheuttama resonanssitaajuuden säädön määrä on olennaisesti sama kuin • « » kokonaisluvulla kerrottu säädön määrä, jonka aiheuttaa jokin toisista ulkonemista .:. (7A), ja *::: 30 « · "* joukko kolmansia ulkonemia (7B) on edullisesti järjestetty siten, että kolmansista M* ulkonemista (7B) yhden aiheuttama resonanssitaajuuden säädön määrä on olennai-sesti sama kuin kokonaisluvulla kerrottu säädön määrä, jonka aiheuttaa jokin toinen . kolmansista ulkonemista (7B). Ml • M 35 22 1 1.8983
10. Menetelmä kytkentäkertoimen säätämiseksi dielektrisen resonaattorilaitteen (8) ristin muotoisen kaksimoodisen dielektrisen TM-resonaattorin ensimmäisen ja toisen dielektrisen resonaattorin (4A, 4B) välillä, mainitun ristin muotoisen kaksimoodisen dielektrisen TM-resonaattorin ollessa järjestetty sähköä johtavaan koteloon (3), 5 mainittuun kaksimoodiseen dielektriseen TM-resonaattoriin kuuluessa ensimmäinen ja toinen dielektrinen resonaattori (4A, 4B), jotka on muodostettu samakappaleisek-si kohtisuorasti toisiaan vastaan, laitteeseen kuuluessa: moodin eli toimintamuodon kytkentäelimet (5) ensimmäisen dielektrisen resonaatto-10 rin toimintamuodon kytkemiseksi mainitun toisen dielektrisen resonaattorin toimintamuotoon, joka on muodostettu mainittuun kaksimoodiseen dielektriseen TM-resonaattoriin, tunnettu siitä, että laitteeseen lisäksi kuuluu: ainakin yksi ensimmäinen dielektrisen materiaalin ulkonema (6) kytkentäkertoimen 15 säätämiseksi ensimmäisen ja toisen dielektrisen resonaattorin välillä, muodostettuna ensimmäisen ja toisen dielektrisen resonaattorin risteysosan alueelle, jolloin mainitun ensimmäisen ulkoneman (6) poistamisen aiheuttama kytkentäkertoimen säädön määrä on ennalta määrätty, ja että 20 menetelmään kuulu vaihe, jossa poistetaan mainittu ainakin yksi ensimmäinen ulkonema (6), ja siten säädetään ensimmäisen ja toisen dielektrisen resonaattorin väli- * *♦· nen kytkentäkerroin.
• · • · · • « · • « :***: 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodoste- i(:*: 25 taan useita ensimmäisiä ulkonemia siten, että mainittujen ensimmäisten uikonemien ^j* (6) vaikutus kytkentäkertoimien säädön määriin on asetettu toisiinsa nähden olen- naisesti samaksi. •
12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodoste- ···· .··*. 30 taan useita ensimmäisiä ulkonemia (6) edullisesti siten, että yhden ensimmäisen ui- • e· koneman vaikutus kytkentäkertoimen säädön määrään on asetettu olennaisesti sa- •' · *···* maksi kuin kokonaisluku kertaa toisen ensimmäisen ulkoneman (6) säädön määrä. * ·
13. Menetelmä dielektrisen resonaattorilaitteen ristin muotoisen kaksimoodisen die-35 lektrisen TM-resonaattorin ensimmäisen ja toisen dielektrisen resonaattorin (4A, 4B) 23 11βΜ.3 resonanssitaajuuksien säätämiseksi, ristin muotoisen kaksimoodisen dielektrisen TM-resonaattorin ollessa järjestetty sähköä johtavaan koteloon (3), mainittuun kaksi-moodiseen dielektriseen TM-resonaattoriin kuuluessa ensimmäinen ja toinen dielekt-rinen resonaattori (4A, 4B), jotka on muodostettu samakappaleisesti kohtisuorasti 5 toisiinsa nähden, laitteeseen kuuluessa: moodin eli toimintamuodon kytkentäelimet (5) mainitun ensimmäisen dielektrisen resonaattorin toimintamuodon kytkemiseksi mainitun toisen dielektrisen resonaattorin toimintamuodon kanssa, muodostettuna mainittuun kaksimoodiseen TM-dielekt-10 riseen resonaattoriin, tunnettu siitä, että laitteeseen lisäksi kuuluu: ainakin yksi dielektrisen materiaalin toinen ulkonema (7A) ensimmäisen dielektrisen resonaattorin (4A) resonanssitaajuuden säätämiseksi, muodostettuna ensimmäisen dielektrisen resonaattorin (4A) alueelle, joka on muualla kuin ensimmäisen ja toisen 15 dielektrisen resonaattorin risteysosassa, jossa ensimmäisen dielektrisen resonaattorin voimaviivat kulkevat, jolloin mainitun toisen ulkoneman (7A) poistaminen aiheuttaa ensimmäisen dielektrisen resonaattorin resonanssitaajuuden säädön määrällä, joka on ennalta määrätty; ja 20 ainakin yksi dielektrisen materiaalin kolmas ulkonema (7B) toisen dielektrisen resonaattorin (4B) resonanssitaajuuden säätämiseksi, muodostettuna toisen dielektrisen I'*·· resonaattorin (4B) alueelle, joka on muualla kuin ensimmäisen ja toisen dielektrisen : V: resonaattorin (4A, 4B) risteysosassa, joissa toisen dielektrisen resonaattorin (4B) :***: voimaviivat kulkevat, mainitun kolmannen ulkoneman poistamisen (7B) aiheuttaessa [ :*: 25 toisen dielektrisen resonaattorin (4B) resonanssitaajuuden säädön määrällä, joka on *: ennalta määrätty, »M* • · · • 4 · • · · ja että menetelmään kuuluu seuraavat vaiheet: ·· ···· .***. 30 poistetaan mainittu ainakin yksi toinen ulkonema (7A) ja siten säädetään ensimmäi- *·· sen dielektrisen resonaattorin (4A) resonanssitaajuus, ja • S • · · . poistetaan mainittu ainakin yksi kolmas ulkonema (7B), ja siten säädetään toisen \i.: dielektrisen resonaattorin (4B) resonanssitaajuus. • M : · 35 «M ·»"* 24 116983
14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostetaan useita toisia ulkonemia (7A) siten, että mainittujen toisten ulkonemien aiheuttamat resonanssitaajuuksien säädön määrät ovat asetetut keskenään olennaisesti samoiksi, ja 5 useita kolmansia ulkonemia (7B) muodostetaan siten, että mainittujen kolmansien ulkonemien aiheuttamat resonanssitaajuuksien määränsäädöt ovat asetetut keskenään olennaisesti samoiksi.
15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodoste taan useita toisia ulkonemia (7A) siten, että mainittujen toisien ulkonemien vaikutus resonanssitaajuuden säädön määrään on asetettu olennaisesti samaksi kuin kokonaisluku kertaa mainitun toisen ulkoneman (7A) aiheuttama säädön määrä, ja 15 useita kolmansia ulkonemia (7B) muodostetaan siten, että mainitun yhden kolmannen ulkoneman (7B) aiheuttama resonanssitaajuuden säädön määrä on olennaisesti sama kuin kokonaisluku kertaa jonkin muun kolmannen ulkoneman (7B) aiheuttama säädön määrä. 20 • · • · • ·· • · • * * • · · • · ·· · • * · • * • m 9 9 9 9 9 9 9 9 999 9 9 999 9 999· 999 9 9 9 9 9 9 9 9 999 9 9999 999 « · • t 999 9 9 99 9 9 9 9 999 9 • 9 9 9 9 9 •99 999 999 • 9 9 9 • 99 25 Λ 118983
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| JP31422493 | 1993-11-18 | ||
| JP31422493A JP3246141B2 (ja) | 1993-11-18 | 1993-11-18 | 誘電体共振器装置 |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI945387A0 FI945387A0 (fi) | 1994-11-16 |
| FI945387A FI945387A (fi) | 1995-05-19 |
| FI118983B true FI118983B (fi) | 2008-05-30 |
Family
ID=18050783
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI945387A FI118983B (fi) | 1993-11-18 | 1994-11-16 | Kaksimuotoinen dielektrinen TM-resonaattorilaite ja menetelmät sen kytkentäkertoimen ja resonanssitaajuuksien säätämiseksi |
Country Status (5)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US5710530A (fi) |
| EP (1) | EP0654843B1 (fi) |
| JP (1) | JP3246141B2 (fi) |
| DE (1) | DE69419391T2 (fi) |
| FI (1) | FI118983B (fi) |
Families Citing this family (13)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| FR2734084B1 (fr) * | 1995-05-12 | 1997-06-13 | Alcatel Espace | Resonateur dielectrique pour filtre hyperfrequence, et filtre comportant un tel resonateur |
| JP3298485B2 (ja) * | 1997-02-03 | 2002-07-02 | 株式会社村田製作所 | 多重モード誘電体共振器 |
| JP3468093B2 (ja) * | 1998-04-23 | 2003-11-17 | 株式会社村田製作所 | 誘電体フィルタ、共用器および電子機器 |
| JP3389868B2 (ja) | 1998-11-09 | 2003-03-24 | 株式会社村田製作所 | 誘電体フィルタの自動特性調整方法、自動特性調整装置およびそれを用いた誘電体フィルタの製造方法 |
| JP3633520B2 (ja) * | 2001-04-04 | 2005-03-30 | 株式会社村田製作所 | 共振器装置、フィルタ、デュプレクサおよび通信装置 |
| DE10119033B4 (de) * | 2001-04-18 | 2005-11-03 | Robert Bosch Gmbh | Verfahren zum Abgleich eines Resonators in einem Oszillator |
| US6650208B2 (en) * | 2001-06-07 | 2003-11-18 | Remec Oy | Dual-mode resonator |
| US7283022B2 (en) * | 2005-02-09 | 2007-10-16 | Powerwave Technologies, Inc. | Dual mode ceramic filter |
| CN102881970B (zh) * | 2011-07-14 | 2015-03-25 | 凯镭思通讯设备（上海）有限公司 | 一种用于同轴腔体滤波器的容性交叉耦合装置 |
| US20130049901A1 (en) | 2011-08-23 | 2013-02-28 | Mesaplexx Pty Ltd | Multi-mode filter |
| US9406988B2 (en) | 2011-08-23 | 2016-08-02 | Mesaplexx Pty Ltd | Multi-mode filter |
| US20140097913A1 (en) | 2012-10-09 | 2014-04-10 | Mesaplexx Pty Ltd | Multi-mode filter |
| US9325046B2 (en) | 2012-10-25 | 2016-04-26 | Mesaplexx Pty Ltd | Multi-mode filter |
Family Cites Families (11)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| JPS52157734U (fi) * | 1976-05-24 | 1977-11-30 | ||
| JPS5368191A (en) * | 1976-11-30 | 1978-06-17 | Nec Corp | Tuning fork type vibrator |
| JPS60123106A (ja) * | 1983-12-06 | 1985-07-01 | Nec Corp | 周波数トリミング法 |
| JPS61121502A (ja) * | 1984-11-16 | 1986-06-09 | Murata Mfg Co Ltd | 誘電体共振装置 |
| JPH0770882B2 (ja) * | 1987-06-16 | 1995-07-31 | 株式会社村田製作所 | 導波管型誘電体フィルタ |
| JPS6477008A (en) * | 1988-08-08 | 1989-03-23 | Minolta Camera Kk | Automatic focusing device |
| SU1599917A1 (ru) * | 1989-01-27 | 1990-10-15 | Предприятие П/Я Г-4149 | Диэлектрический многомодовый резонатор |
| DE69033945T2 (de) * | 1989-09-25 | 2002-10-10 | Murata Manufacturing Co | Steckverbinder |
| JPH04267604A (ja) * | 1991-02-21 | 1992-09-24 | Hitachi Ferrite Ltd | 誘電体同軸共振器 |
| JPH0744373B2 (ja) * | 1991-05-31 | 1995-05-15 | 株式会社村田製作所 | 導波管型誘電体共振器装置 |
| DE69217848T2 (de) * | 1991-11-30 | 1997-09-25 | Murata Manufacturing Co | Koaxialleiter/Mikrostreifenleitungsübergang |
-
1993
- 1993-11-18 JP JP31422493A patent/JP3246141B2/ja not_active Expired - Fee Related
-
1994
- 1994-11-15 EP EP94118051A patent/EP0654843B1/en not_active Expired - Lifetime
- 1994-11-15 DE DE69419391T patent/DE69419391T2/de not_active Expired - Lifetime
- 1994-11-16 FI FI945387A patent/FI118983B/fi not_active IP Right Cessation
-
1996
- 1996-04-24 US US08/636,913 patent/US5710530A/en not_active Expired - Lifetime
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| DE69419391T2 (de) | 2000-01-13 |
| FI945387A0 (fi) | 1994-11-16 |
| US5710530A (en) | 1998-01-20 |
| JP3246141B2 (ja) | 2002-01-15 |
| EP0654843B1 (en) | 1999-07-07 |
| JPH07142912A (ja) | 1995-06-02 |
| EP0654843A1 (en) | 1995-05-24 |
| DE69419391D1 (de) | 1999-08-12 |
| FI945387A (fi) | 1995-05-19 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI118983B (fi) | Kaksimuotoinen dielektrinen TM-resonaattorilaite ja menetelmät sen kytkentäkertoimen ja resonanssitaajuuksien säätämiseksi | |
| FI115338B (fi) | Kaksimuotoinen dielektrinen TM-resonaattorilaite ja suurtajuinen kaistanpäästösuodatinlaite, jossa käytetään mainittua kaksimuotoista dielektristä TM-resonaattorilaitetta | |
| EP1473796B1 (en) | Dielectric waveguide | |
| US4691179A (en) | Filled resonant cavity filtering apparatus | |
| EP1562254B1 (en) | Coplanar waveguide filter and method of forming same | |
| US5880650A (en) | Dielectric resonator for a microwave filter, and a filter including such a resonator | |
| JPH07105644B2 (ja) | 有極型誘電体フィルタ | |
| US20100073111A1 (en) | Tem mode resonator | |
| US5894252A (en) | Laminated ceramic electronic component with a quadrangular inner conductor and a method for manufacturing the same | |
| US6163227A (en) | Non radiative dielectric waveguide having a portion for line conversion between different types of non radiative dielectric waveguides | |
| EP0788180B1 (en) | Multi-mode cavity for waveguide filters | |
| CN116417770B (zh) | 滤波器、容性耦合结构及其调节方法 | |
| CA2196257C (en) | Multi-mode cavity for waveguide filters, including an elliptical waveguide segment | |
| GB2313714A (en) | Waveguide hybrid junction | |
| FI118399B (fi) | Kaksitoiminen TM-muodon dielektrinen resonaattorilaite, joka on varustettu ikkunalla sähkömagneettisen kentän kytkentää varten, ja dielektrisellä resonaattorilaitteella varustettu kaistanpäästösuodatinlaite | |
| JP3491687B2 (ja) | 導波管マイクロ波回路またはミリ波回路 | |
| Jia et al. | Rigorous analysis of rectangular waveguide junctions by Fourier transform technique | |
| JPH0865007A (ja) | 高周波フィルタ | |
| GB2385209A (en) | Dielectric resonator with improved thermal cycle fatigue tolerance | |
| SU1166201A1 (ru) | Волноводно-диэлектрический фильтр | |
| CA1196069A (en) | Piezoelectric resonator | |
| JPH0577201B2 (fi) | ||
| JPH09186047A (ja) | コンデンサの容量調整方法及び発振器の周波数調整方法 | |
| JPH07202530A (ja) | 誘電体共振器及びフィルタ装置 | |
| JP2001196807A (ja) | フィルタ装置 |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| FG | Patent granted |
Ref document number: 118983 Country of ref document: FI |
|
| MA | Patent expired |