FI117144B - Menetelmä lentotuhkan käsittelemiseksi leijukattilassa ja kattilalaitos - Google Patents

Description

11

MENETELMÄ LENTOTUHKAN KÄSITTELEMISEKSI LE LASSA JA KATTILALAITOS

Nyt esillä oleva keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 5 osassa määriteltyä menetelmää lentotuhkan käsitteiemiseks lassa. Keksintö koskee myös kattilalaitosta.

Leijukattiloissa syntyy palamisprosessin tuloksena kahde tuhkaa, pohjatuhkaa ja lentotuhkaa. Pohjatuhka poistetaa 10 tulipesän arinan läpi alakautta lämpötilassa 600 - 900 °C. T savukaasujen mukana kulkeutuva lentotuhka kerätään lämpöpintojen jälkeen lämpötilassa 130 - 250 °C sähkö-suotimella. Sekä pohja· että lentotuhkaa voidaan kierrättää ta pesään.

15 Jätteiden polton tarkoituksena on pienentää niiden voiyyr sijoitusta varten ja ottaa talteen niiden energiasisältö. Voidaa että kaatopaikkajätteen poltolla saadaan ainakin 90 % säästö, ja tuloksena on kaatopaikkajätteeseen 20 hygieenisempi tuhka. Jätteenpolton tuottamia jätemateria; savukaasut ja kiinteä tuhka. Kuten polttoprosesseissa :Y: savukaasujen hallintaan ja käsittelyyn epäpuhtauksien poi: ; f- on kiinnitetty suurta huomiota. Tuhka on myös pyritty mahdollisimman hyvin talteen loppusijoitusta varten.

25 • « · *- v YI. Jätteenpoltossa leijutustekniikan (leijupedin) käyttö on käytte *“··’ ratkaisu, mutta sen kilpailukyky arinatekniikkaa vastaan „ arinatekniikkaan verrattuna suuremman lentotuhkamäärän ··*!* Vähemmän ongelmallisen pohjatuhkan osuus leijutustekni luokkaa 90 — 30 % knknnaicti ihkauirracta kun ca annatakniil 11 2 sisältämien raskasmetallien ja dioksiinien johdosta. Lentotul ky II isyyttä on pyritty vähentämään sen jälkikäsittelyllä, mikä c Yleinen tapa on käsitellä tuhkaa kemiallisesti tai immobilisoi sisältämät komponentit muotoon, jossa niiden uuttaminen 5 ulos tuhkasta, esim. loppusijoituspaikan maaperään, estyy. E US-patentissa 4977837 on esitetty menetelmä, jossa n. C (600 F) jäähdytetystä savukaasusta erotetaan lentotul sekoitetaan lasimurskeeseen, joka voi olla peräisin jätelasist sulatetaan erityisessä vitrifikaatiouunissa, joka lämmit 10 650°C:een lasin sulattamiseksi. Tuloksena on lasitettu ti voidaan käyttää täyttömaana, teiden pohjina tai rakennusmaa

Kemiallisten käsittelymenetelmien haittana on niiden vaal investoinnit ja kemikaalikustannukset sekä, mikäli ne perustu' 15 pesuun, myös niiden tuloksena saatujen liuosten käsittely, soinnissa puolestaan, vaikka uuttuminen voidaankin estää, neet jäävät kuitenkin kapseloituneina jätteeseen, mikä on varmuustekijä pitkäaikaisessa loppusijoituksessa. Toisaalta tuhkan dioksiinit halutaan hajottaa, joudutaan käyttämäär 20 lämpötiloja tuhkan käsittelyssä, mikä vie energiaa.

• * * • * :V: Patentissa US-5086715 on esitetty menetelmä, jolla savu . .·. olevien dioksiinien ja furaanien de novo -synteesi estetään r .!!!: jäähdytysvaiheessa, jossa savukaasut jäähdytetään nopea; 25 450 °C:sta 250 °C:een ennen kiintoaineiden erotusvaihetta, Ί tii siis erityisen jäähdytysväliaineen (veden) syöttämistä suon ***** savukaasuvirtaukseen. Tätä lämpötilan laskua vastaava ene jää ottamatta talteen jäähdytystavan vuoksi.

• · « ·«« 30 Saksalaisessa hakemusiulkaisussa DE-3733831 on esitet 11 3 jätteenpolttolaitoksissa ei ole aina käytettävissä kahta katt voidaan järjestää savukaasuvirtauksen suhteen peräkkäin toisessa poltetaan arvokkaampaa ja hyötysuhteeltaan polttoainetta, kuten hiiltä.

5

Poistettavan lentotuhkan määrää voidaan yrittää vähentää mällä suotimella erotettua lentotuhkaa tulipesään. Tästä huol poistettavan korkean jätemaksun lentotuhkan osuus suureksi.

10 Suomalaisessa patentissa FI-110025 on esitetty menetelmä, jutusreaktorista tuleva partikkeli-kaasu-suspensio jaetaan syl messa kahteen fraktioon, joista karkeampi fraktio poistetaan alaosasta ja palautetaan tulipesään ja hienompi fraktio poiste lonierottimen keskusputken kautta. Tämä hienompi frakti 15 puolestaan kahteen fraktioon, joista karkeampi osa erotetaan keskusputken yläosaan sijoitetulla pyörreimurilla ja palaute pesään, kun taas hienompi osa poistuu keskusputkesta savi tauksen mukana, ja se voidaan erottaa muilla menetelmillä.

kaisulla voidaan syklonierottimen erotusastetta nostaa ja kiei 20 sinkertaisella ratkaisulla prosessiin muuten savukaasuvirtau :*·*: kana poistuvia partikkeleita. Tämäkin julkaisu esittää siis yhi :Y: tuhkan kierrätykseen perustuvan teknisen ratkaisun.

• · φ • · · • · · .!!!: Keksinnön tarkoituksena on poistaa em. epäkohdat ja esitt ... 25 telmä, jolla korkean jätemaksun aiheuttavan lentotuhkan n daan minimoida ja vastaavasti nostaa sen tuhkan määrää, jo ***** vaarallisuusluokituksessa pohjatuhkaa. Tämän tarkoituksen t seksi keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa omaista se, mikä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 30 merkkiosassa.

V

4

päävirtauksesta erotetusta ns. sivuvirtauksessa lentotuhk savukaasutilavuuteen on huomattavasti korkeampi kuin alkuf virtauksessa ja savukaasukanavaan jatkavassa, toista kuljettavassa virtauksessa, ns. päävirtauksessa. Savu 5 olevien haitallisten aineiden määrä lentotuhkan massayksil jää tällöin paljon pienemmäksi, ja vaikka haitallis* tiivistyisivätkin täysimääräisesti tuhkan pinnalle, niiden tuhkassa on vastaavasti huomattavasti pienempi kuin n Edullisesti pyritään käsittelemään tätä ensimmäistä lentotuh 10 kuljettavaa virtausta siten, että haitallisten aineiden tiivis tapahdu tai se on selvästi vähäisempää. Jos en; lentotuhkafraktio erotetaan virtauksesta mahdollisimman lämpötilassa, joka on vähintään 400 °C, jäähtyvän st raskasmetallit, dioksiinit ja furaanit eivät tiivisty tuhkan pinr 15 saatu tuhka voidaan poistaa jätteenä, jonka vaarallisuusl vastaavasti jätemaksu on pohjatuhkan tasoa. Toinen lentoti kulkee savukaasujen mukana normaalien käsittelyvaiheiden I

Ensimmäisen ja toisen lentotuhkafraktion erotus voi perus 20 karkeamman fraktion ja hienomman fraktion lajittelemisek :v: toisistaan.

» » II» ft ft · . Ensimmäisen lentotuhkafraktion sisältävässä savukaasuvir • · * on suhteellisesti enemmän tuhkaa, eli tuhkan määrä tilavui * · 25 kohti on suurempi kuin erottimesta lähtevässä savukaasuvir *::!a (tuhka on ’’konsentroidumpaa”), ja siitä johtuen se savuka; ’···* josta ensimmäisen fraktion lentotuhka erotetaan kuur huomattavan pieni verrattuna täysimittaiseen koko kaasuvirrc puhdistukseen. Savukaasut, joista lentotuhka on näin erotetti * · · 30 johtaa takaisin tulipesään.tai ne johdetaan 11 5 lämmönvaihtimella haluttuun, vähintään 400°C lämpötilaa tämän lentotuhkafraktion erotusta. Vaihtoehtoisesti sen void asettua vapaasti erotuslämpötilaan, joka riippuu savukaasu jäähtymisestä virtauskanavassa. Lentotuhkan erotus savi 5 voidaan suorittaa esim. suhteellisen välittömästi sen jäit ensimmäisen lentotuhkafraktion sisältävä savukaasuvii lajittelulaitteella erotettu savukaasun päävirtauksesta erotuslämpötila voi olla niinkin suuri kuin yli 800°C.

10 Keksintö ei vaadi ylimääräisiä kemikaaleja eikä savukaasu ’’shokkijäähdytystä”. Lajittelu voidaan toteuttaa esimerkiksi l· periaatteella toimivassa erottimessa keräämällä keskipe johdosta savukaasun pyörremäisessä virtauksessa hiei fraktiosta erottuva karkeampi fraktio erilleen ennen sen kulk 15 hienomman fraktion mukana savukaasukanavaan ja jälkilämi kautta. Tässä voidaan käyttää esimerkiksi suomalaisesta 110025 tunnettua ratkaisua, jossa keskipakoe savukaasukanavaan lähtevässä putkessa (syklonin keskup tapahtuu savukaasu/kiintoaine-suspension pyörteisestä vii 20 johtuen karkeamman fraktion erottuminen säteen s uloimmaksi, josta se voidaan poistaa kehän muotoiselta • · :v; Poistossa voidaan käyttää apuna imua, joka voidaan .V, puhaltimella tai esim. ejektorilla.

• · » ·*· 25 Lentotuhkasta erotettavan hienomman fraktion osuus le kokonaismäärästä (sen tuhkan määrästä, joka ilman : kulkeutuisi savukaasukanavan ja jälkilämpöpintojen kautl erotukseen) on edullisesti vähintään 40 p-%.

·*· t 30 Savukaasukanavaan savukaasujen oääosan mukana mene 11 6 - lajittelulaitteen, joka on järjestetty erottamaan savukaasu menevästä tentotuhkasta ensimmäinen, konsentroidumpi frak - kanava ensimmäisen fraktion johtamiseksi pois lajittelulaitte - erotin ensimmäisen fraktion erottamiseksi kanavassa 5 savukaasuista.

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oi rustuksiin, joissa 10 kuva 1 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaista laitosta, kuva 2 esittää keksinnön mukaista laitosta toisen suoriti mukaisesti, 15 kuva 3 esittää laitetta, jolla lentotuhkafraktiot voidaan erot taan, ja kuva 4 esittää kuvan 3 yksityiskohtaa.

20 Kuvassa 1 on esitetty laitos, jossa keksinnön mukaista m< : V voidaan käyttää. Laitoksessa poltetaan jätettä, joka voi olla e \v yhdyskuntajätettä (esim kiinteä yhdyskuntajäte; solid municip teollisuuden jätettä, erilaisia lietteitä, tai erikoisjätettä. Tälläisi ·:··: on tyypillistä, että polttoprosessissa syntyy haitallisia aine ·:· 25 merkittävimpiä ovat raskasmetallit, dioksiinit ja furaai .···. kerääntyvät savukaasujen mukana kulkevaan lentotuhkaan.

Tulipesää 1 rajoittaa alhaalta leijutusilman ja polttoilman j teenä toimiva arina 2. Arina voi olla muodostettu yhdensi 30 ontoista palkeista, joissa on suuttimet, joista ylös suuntauti 7 n:

Tulipesässä 1 on arinan 2 alapuolella pohjatuhkan poisto; jonka toiminta on sinänsä tunnettu.

Tulipesän 1 seinämät on varustettu lämmönsiirtoputkilla ρε 5 mön siirtämiseksi putkissa viilaavaan veteen ja höyryyn.

Tulipesä 1 toimii kiertopetiperiaatteella (CFB), eli kattili kiertoleijukattila. Tulipesästä 1 savukaasut ja sen mukana ki kiintoaineet menevät ensiksi ulosmenokanavan 5ε 10 syklonierottimeen 6, joka erottaa savukaasuista leijupetimat palauttaa sen syklonin alapäästä lähtevän paiautuskanavar tulipesään 1 sinänsä tunnetun kaasulukkorakenteen K Savukaasut, joista leijupetimateriaali on erotettu, ja niider lentotuhka kulkevat syklonierottimen 6 yläosan 15 savukaasukanavaan 5. Syklonierottimen jälkeen savukaasut 5 on iämmönvaihtimina toimivat jälkilämpöpinnat.

Kun poltetaan jätettä, tulipesässä 1 pidetään yllä jätedirekti maa lämpötilaa (yli 850 °C) ja pitkää viipymäaikaa. Tälli 20 voimassa olevan jätteenpoltodirektiivin 2000/76/EY

*· * : V polttolaitokset on suunniteltava, varustettava ja rakennettava 0 j käytettävä siten, että prosessista syntyvän kaasun lämpötila polttoilman viimeisen syötön jälkeen valvotusti ja homo ·:··: kaikkein epäedullisemmissakin olosuhteissa kahdeksi sekur 25 °C:een mitattuna uunin sisäseinän läheisyydestä tai !··% toimivaltaisen viranomaisen hyväksymästä palami:

edustavasta kohdasta. Jos vaarallisen jätteen s halogenoitujen orgaanisten aineiden pitoisuus on enemmän ]::: prosentti kloorina ilmaistuna, lämpötila on nostettava 11C

***** 30 vähintään kahdeksi sekunniksi.

11 8 tilavuusvirtauksena määriteltynä on huomattavasti piene savukaasukanavaan 5 menevässä päävirtauksessa, j lentotuhkan hienompi fraktio. Vielä voidaan mainita, että uiosmenokohdassa savukaasut eivät ole juuri ehtineet jä 5 niiden lämpötila on käytännössä sama kuin esimerkiksi jätee toteutettu lämpötila.

Lajittelulaitteesta 8 lähtee kanava 9, jossa on erotin 10 le erottamiseksi savukaasusta kiintoaineena. Kanava 9 10 mahdollisesti olevat lämmönsiirtimet on järjestetty r erotuslämpötila (kaasun lämpötila) on vähintään 400°C, vähintään 450°C. Kun lämpötila on tällä alueella, raski dioksiinit ja furaanit eivät tiivisty ja syntetisoidu lentotuhkapartikkelien pinnalle. Vaihtoehtoisesti voidaan kui 15 jättää suorittamatta ja erottaa lentotuhka muodossa, jossa siii aineita, mutta huomattavasti pienempinä pitoisuuksina kuin n johtuen pienestä kaasutilavuudesta verrattuna lentotuhkan Koko savukaasuvirtauksen kuumakäsittelyyn verrattuna käsitellä tilavuudeltaan alle 5%, edullisesti alle 3 % kattilan ti 20 savukaasuista. Koska lajittelulaitteella 8 saadaan * i * i V lentotuhkapartikkelien konsentroitu sivuvirtaus lentotuhkai *X: erotusasteen johdosta (edullisesti vähintään 4 kokon aislentotuhkasta), on käsittely tehokasta nirr ·:·: lentotuhkafraktion osalta. Erottimen 10 jälkeen kanava 25 mahdollisen toisen lämmönvaihtimen 14 kautta tulip .***. lentotuhkasta vapautettujen savukaasujen palauttamisek

Erottimessa 10 talteen otettu lentotuhka on valmis pois loppusijoituspaikkaan (nuoli A1). On selvää, että lentotu *::: tämän jälkeen kaikki ne käyttömahdollisuuudet kuin enne • 9 '***' 30 erotuksella että se vastaa vaarallisuusluokitukseltaan pohja 11 9 tällöin olla keskipakoperiaatteella toimiva erotin, kuten Periaatteessa voidaan käyttää sähkösuodintakin, mutta se rajoittaa korkean lämpötilan vaatimat materiaalit, jotka kustannuksia.

5 Päävirtausta ja jäljelle jäänyttä lentotuhkafraktiota savukaasukanava 5 kulkee syklonierottimen 6 jälkilämpöpintojen 12 kautta, joissa otetaan talteen savi lämpösisältö. Savukaasut ovat tämän jälkeen jäähtyneet t 10 130 - 250 °C lämpötilaan. Tässä vaiheessa ne voidaa savukaasuista erottimella 13, joka voi olla pussisuodin tai säh Savukaasut kulkevat eteenpäin savukaasukanavassa jatkokäsittelyyn (mahdolliset puhdistusvaiheet) ja ne poisteta jälkeen ilmakehään. Erottimella 13 talteenotettu lentotuhki 15 osaksi kierrättää takaisin tulipesään 1 (nuoli C) ja osaki jätetuhkana (nuoli A2), jolla on korkeampi vaarallisuusko sivuvirtauksesta poistetulla tuhkalla A1.

Kuvassa 2 on esitetty kuvan 1 laitosta muistuttava laitos, jos; 20 osia on merkitty samoilla viitemerkinnöillä kuin edellä. Erons ·# ♦ : V se, että kanava 9 kulkee suoraan erottimeen 10 ilman :V: jäähdytystä lämmönvaihtimella. Erottimena 10 voi tässä tap olla sykloni, josta kanava 9 jatkuu lämmönvaihtimen 11 :·*: menee tulipesään 1. Lentotuhka erotetaan savukaasuista ! 25 oleellisesti savukaasujen lähtölämpötilassa, n. 850°C , j; !**·. talteen jätetuhkana kuten edellä.

* * . Imu savukaasuvirtauksen ja karkeamman lentotuh *;;; ohjaamiseksi kanavaan 9 on saatu aikaan puhaltimella 15 * m '···* 30 kuvien 1 ja 2 suoritusmuodoissa erottimen 10 jälkeer 10 n: sisäilmaa), joka samalla toimii imuvaikutuksen aikaa väliaineena. Ilmaa syötetään se määrä, joka tarvitaan k savukaasuvirtauksen lämpötila sopivalle alueelle, esim. 400 Tätä ilmaa voidaan käyttää samalla polttoprosessin sekundäi 5 koska se kulkee kanavaa 9 pitkin tulipesään.

Vastaavalla tavalla ejektoria ja ilmansyöttöä sen kautta voida? kuvan 2 lämmönvaihtimen 11 tilalla imun aikaansaarr sekundääri-ilman syöttämiseksi.

10

Toinen vaihtoehto on johtaa savukaasuvirtaus tuhkanerotuksi savukaasukanavaan 5 ja yhdistää se näin taas savi päävirtaukseen. Yhdistäminen tapahtuu edullisesti kohdas savukaasukanavassa kulkevan päävirtauksen lämpötila on si 15 samaa luokkaa kuin siihen tuotavan sivuvirtauksen lämpötila 1 on vastaavaa savukaasujen sivuvirtauksen pafautuslinjaa e 10 savukaasukanavaan 5 jälkilämpöpintojen 12 ja erottimen merkitty kirjaimella R.. Kuvassa 2 vastaava palautuslinjaa erottimesta 10 savukaasukanavaan 5 ennen jälkilämpöp 20 olevaan osuuteen. Etuna savukaasujen palautuksella päävi : V on se, että ne voidaan jälkikäsillä (mm. puhdistus) :V: päävirtauksen kanssa. Puhallin 15, joka saa aika; : lajittelulaitteeseen 8, voi olla palautuslinjassa R.

* « » 25 Kuvissa 3 ja 4 on esitetty lajittelulaitteen 8 rakenne. L« perustuu siihen havaintoon, että keskipakoerottimena toimiva • * keskusputkessa ylöspäin viilaavassa, leijupetimateriaaiista . partikkeli/kaasususpension hienommassa fraktiossa ;;; uudelleen separoitumista, eli keskusputkessa virtaava 30 oartikkeli/kaasususoension fraktio jakaantuu niin ett; 11 keskusputken yläosaan sijoitetulla lajittelulaitfc

Lajittelulaitteeseen on järjestetty imu tämän karkeamn poistamiseksi.

5 Lajittelulaite on sopivimmin rengasmainen erotin, joki keskusputken kehältä hienomman fraktion mainitun kai osan. Rengasmainen erotin liittyy keskusputken sisäpintaa poistamaan keskusputken yläosassa partikkeli/kaasus hienomman fraktion karkeamman osan koko keskusputken k 10 havaittu, että nimenomaan keskusputken partikkeli/kaasususpension hienomman fraktion karkeamr esiintyminen on todennäköisintä keskusputken seinämän sisi

Kuvassa 4 on esitetty syklonierottimen 6 sisälle keskisesti 15 pystysuuntainen keskusputki 16, johon partikkeli/kaasus hienompi fraktio (nuoli H F) siirtyy virraten ylöspäin kesku kohti keskusputken 16 yläosassa olevaa ulosmenoau

Keskusputken 16 yläosaan, liittymään keskuspul ulosmenoaukkoon 17 on järjestetty mainittu lajittel 20 Lajittelulaitteen 8 kohdalla erotetaan partikkeli/kaasus : V hienommasta fraktiosta hienomman fraktion karkeampi osuu :Y: erottunut keskusputkessa 16 viilaavasta hienommasta : lähelle keskusputken 16 sisäseinämää. Lajittelulaite 8 on rr rengasmainen, jolloin hienomman fraktion partikkelikoltaan 25 osa siirtyy keskusputken 16 ulosmenoaukosta 17, joki !···. rengasmaisen lajittelulaitteen 8 keskelle, edellä * * päävirtauksena savukaasukanavaan 5, josta se virte . kuvattuihin prosessin jatkovaiheisiin, kuten savukaasujen lä teenottoon.

• 4 * .· 11 12 oleellisesti pystysuuntainen ulkopinta rajautuu keskusputker pintaan 19. Huuliraon 18 rengasmainen ja oleellisesti pystys sisäpinta on muodostettu olennaisesti keskusputken 1 suuntaisella rengaslevyllä 20, joka ulottuu olennais< 5 tysuuntaisena keskusputken ulosmenoaukon 17 reunasta al< kanavan 9 sisäänmenoaukon 21. Huuliraon 18 lajittelulaitteessa 8 on rengasmainen kammio 22. Kammior kehä on radiaalisuunnassa ulompana kuin keskusputken 16 Rengasmaista kammiota 22 rajaa yläosassa vaakaseinä 2\ 10 konee ulosmenoaukon 17 reunasta. Kanavan 9 lajittelulaitteeseen liittyvä osuus voi olla yksi- tai useampihaar loin sisäänmenoaukkoja 21 on kammion 22 pystysuuntaisess nässä 24 vastaava määrä.

15 Hienomman fraktion karkeamman osan siirtymistä keskusj seinän sisäpinnalle voidaan edistää ohjaussiivekkeillä esim maisilla tai kartiomaisilla. Edelleen huulirakoon 18 voidaai ohjaussiipiä. Esitetyssä sovelluksessa keskusputki 16 ja lajit ovat muodoltaan oleellisesti lieriömäisiä, mutta on myös ka 20 muodot ovat toimivia joko koko rakennemuotona tai osana sit; ·· » » « · • « • ·

Seuraavassa keksintöä valaistaan eräällä laskennallisella e • « : joka ei ole sitä rajoittava.

• ft* ·:··: 25 u/l· Esimerkki: Tuhkan tuotto lentotuhkan fraktioinnilla ja kierrätyk • · · • · e* ^ polttoaineen tuhkantuotto 5 t/h .:. lentotuhkan kierrätys pesään 1,7 t/h 30 syklonin erotusaste 99,88% « · ··· a ai* _ αλλλ j.ii~ 11 13 Tästä esimerkistä voidaan havaita, että korkean jätemak; lentotuhkaftaktiota tulee ulos prosessista vain 9,2 % laitoks kokonaistuotosta, kune se lentotuhka kierrätyksellä pesi 5 edeltävää fraktioinpa on arviolta 35-40 p-% luokkaa.

44 « 4 m * • * • 4 * · » « « • ♦ · ♦ # * Ψ 4 « i · * » 4 4 4 4 t *4 4 4 4 4 « 4 4 4 4 4 4 44 4 4444 • 4 4 4 4 B «t ▲

Claims (18)

14

1. Menetelmä lentotuhkan käsittelemiseksi leijukattilassa, pesästä (1) tulevasta savukaasuvirtauksesta erotetaan tois 5 totuhkan ensimmäisen fraktion kuljettava virtaus ja lentotuh fraktion kuljettava virtaus, tunnettu siitä, että virtaukset erote että ensimmäistä fraktiota kuljettavaan virtaukseen tulee kiintoainepitoisuus kuin toista fraktiota kuljettavaan virtaukst lentotuhka erotetaan savukaasuista ensimmäistä fraktiota ki 10 virtauksesta ja poistetaan (A1) prosessista.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu erotuslämpötila on vähintään 400°C, edullisesti vähintään 4

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, turn että ensimmäisen fraktion kuljettavan virtauksen savukaasu! tulipesään (1) sen jälkeen, kun lentotuhka on erotettu siitä.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, turn 20 että ensimmäisen fraktion kuljettavan virtauksen savukaasui j*V toista fraktiota kuljettavaan virtaukseen sen jälkeen, kun Ien :Y: erotettu siitä. • · * Ψ · 9 • 99 999

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen meneteln 25 tu siitä, että ensimmäistä fraktiota kuljettavan virtauksen asettua vapaasti erotuslämpötilaan. • · «·*

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen r tunnettu siitä, että ensimmäistä fraktiota kuljettava virtaus *30 tään lämmnm/aihttmolla Μ Ή tai cnnralla iäährh/tx/lfcoliä or 15

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu ensimmäinen fraktio on karkeampi fraktio.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelrr 5 tu siitä, että savukaasuista erotetun, ensimmäistä fraktiota virtauksen tilavuus on alle 5 %, edullisesti alle 3 % savuka; sen kokonaistilavuudesta.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen n 10 tunnettu siitä, että ensimmäistä fraktiota kuljettavan virtauk misessa savukaasuista käytetään apuna imua.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 5-10 mukainen n tunnettu siitä, että virtaus jäähdytetään syöttämällä siihen 15 taan matalampaa väliainetta, jonka avulla samalla saada ejektiovaikutus, joka aiheuttaa fraktioiden erotuskohdassa \ imun.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menet 20 nettu siitä, että leijukattilan tulipesässä (1) poltetaan dioksiir f\: neita ja/tai raskasmetalleja synnyttäviä aineita, esimerkiksi jä • · » 9 · * · · : :9: 13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menet nettu siitä, että leijukattila toimii kiertopetiperiaatteella (CFB) 25 “···. 14. Kattilalalaitos, jossa on leijukattila, joka käsittää tulipese ***’ lähtevän savukaasukanavan (5), ja lajittelulaitteen (8) en . fraktion erottamiseksi savukaasukanavaan menevästä lenl • · · sekä kanavan (9) ensimmäisen fraktion johtamiseksi po 30 laitteesta (8), tunnettu siitä, että kattilalaitos käsittää erot 11 16

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen kattilalaitos, tunneth kanava (9) on virtaussuunnassa erottimen (10) jälkeen viety (1) savukaasujen johtamiseksi sinne.

16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen kattilalaitos, tunnetti kanava (9) on virtaussuunnassa erottimen (10) jälkeen viet> kanavana (R) savukaasukanavaan (5) lajittelulaitteen (8) osuudelle.

17. Patenttivaatimuksen 14, 15 tai 16 mukainen kattilalaitos siitä, että kanavassa (9) on lämmönvaihdin (11) virtaus ennen erotinta (10) erottimen erotuslämpötilan säätämiseksi

18. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen k 15 tunnettu siitä, että lajittelulaite (8) on keskipakolajittelulaite.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen kattilalaitos, tunnetti lajittelulaite (8) on liitetty savukaasukanavassa (5) oleva erottimen (6) ulosmenoon. 20 s\: 20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen kattilalaitos, tunnetti :Y: lajittelulaite (8) on sijoitettu syklonierottimen ulosmenossa o :kusputken (16) kehälle. ··1 * 1

21. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 14 - 20 mukaini laitos, tunnettu siitä, että kanava (9) käsittää puhaltimen (1 torin imun aiheuttamiseksi lajittelulaitteeseen (8). • · · • · « • · · · ♦ • · • · Λ 1 A 17