FI117087B - Oksasakset tai muut vastaavat leikkurit - Google Patents

Description

11

Oksasakset tai muut vastaavat leikkurit

Keksinnön tausta Tämän keksinnön kohteena ovat oksasakset tai muu leikkurit, jotka käsittävät ensimmäisen pitkänomaisen kahvaosan, 5 simmäinen pää ja toinen pää, ensimmäisen teräosan sovitettuna er kahvaosan jatkeeksi sen ensimmäiseen päähän, toisen teräosan ensimmäiseen teräosaan ensimmäisestä nivel pisteestä liikkumaai sesti ensimmäisen teräosan suhteen saksien avoimen ja suljetun a Iillä ja toisen pitkänomaisen kahvaosan, jolla on ensimmäinen pä 10 pää, nivelöitynä ensimmäisestä päästään toiseen teräosaan toises teestä ja ainakin yhden varren, jolla toinen pitkänomainen kahvaos tetty ensimmäiseen pitkänomaiseen kahvaosaan ja joka on nivelöi sekä ensimmäiseen että toiseen pitkänomaiseen kahvaosaan pisl sijaitsevat lähempänä pitkänomaisten kahvaosien toista päätä kuir 15 simmäistä päätä

Oksasaksia tunnetaan esimerkiksi US-patenttijulkaisuista ja 6 513 248 ja FR-patenttijulkaisusta 2 569 521. US-patenttijulkaii 248 tunnetaan yhdellä kädellä käytettäväksi tarkoitetut oksasakset notut käsileikkurit, jotka soveltuvat pensaiden tai pienehköjen pui 20 leikkaamiseen. Niiden käyttöalue rajoittuu ennen kaikkea sellak *** v : leikkaamiseen, joihin pääsee helposti käsiksi ilman erityisiä apuvälii * tikkaita tai vastaavia.

US-patenttijulkaisusta 5 570 510 tunnetaan puolestaan j:': tai raivaussakset, joiden kahvaosat ovat oleellisesti pidemmät kuin 25 US 6 513 248 kuvatuissa oksasaksissa. Täten niiden avulla voi le «lt* .··*. verran etäämpänä tai ylempänä olevia oksia. Niissä on myös hän mekanismi, joka lisää saksien leikkausvoimaa, joten ne soveltuva sain määrin paksumpien oksien leikkaamiseen. Pitkähköt ja suhte jaan kulmaan aukeavat kahvaosat kuitenkin hankaloittavat merkittä\ • * • * . .............. ....... _ _ B . . _ 2 11

Keksinnön yhteenveto

Esillä olevan keksinnön tavoitteena onkin tuoda esiin oksasakse vastaavat leikkurit, joissa edellä kuvattuihin tunnettuihin oksasak ongelmat erityisesti pensaiden keskellä tai yläosissa sijaitsevien ' 5 kaamisessa on onnistuttu välttämään. Tähän päästään keksinnön oksasaksien tai muiden vastaavien leikkureiden avulla, joille on tunr että ensimmäinen ja toinen pitkänomainen kahvaosa on sovite avoimessa asennossa olemaan koko pituudeltaan toisistaan etäisy mahdollistaa saksien käytön yhdellä kädellä kahvaosien koko pituuc 10 Keksinnön mukaisesti on siten aikaansaatu oksasaksi vastaavat leikkurit, jotka soveltuvat käytettäviksi ennen kaikkea silli sileikkureilla ei ylety ja tai jaksa ja raivaussaksilla ei mahdu suoritt teltua leikkausta. Keksinnön mukaiset oksasakset soveltuvat käytetl hyvin sekä yhdellä että kahdella kädellä kahvaosien koko pituuden 15 tarvittavan leikkausetäisyyden tai leikkausvoiman mukaan.

Keksinnön mukaisesti ensimmäinen ja toinen pitkänoma osa on sovitettu saksien avoimessa asennossa olemaan toisistaan iä, joka mahdollistaa saksien käytön yhdellä kädellä kahvaosien ko ta. Tämä tekee saksista erittäin helppo- ja myös monikäyttöiset, 20 voidaan käyttää sekä lähellä olevien oksien katkaisuun, jolloin kahv; ... taan terien läheisyydestä, että etäämmällä olevien oksien leikkaai * · · loin kahvaosiin tartutaan niiden toisesta päästä. Sen lisäksi, että : daan niiden koko kahvaosan pituudelta käyttää yhdellä kädellä, vok käyttää myös kahdella kädellä ja samoin koko kahvaosan pituud * 25 kahdella kädellä luonnollisesti lisää käytettävissä olevaa leikkuuvoin

Erityisen edullisen rakenteen tarjoaa suoritusmuoto, jo :***: osien välinen etäisyys saksien avoimessa asennossa on pienempi ensimmäisessä päässä kuin niiden toisessa päässä. Tällä tavoin s . en puoleinen pää saadaan kapeammaksi ja saksien leikkuukita on .···. 30 vissä ahtaampaan tilaan kuin muutoin olisi asianlaita. Rakenne n 3 kiksi 3 -10-kertainen, kahvaosien väliseen etäisyyteen nähden saki avoimessa asennossa.

Edelleen on edullista, että ensimmäinen ja toinen kahva* vät toisessa päässään osuudet, jotka on käännetty terävään kulm 5 osien pääosan aksiaalissuuntaan nähden. Edullisesti näiden ensit toisen kahvaosan käännettyjen osuuksien pituudet vastaavat ole* simmäisen ja toisen kahvaosan välistä etäisyyttä saksien avoim nossa. Muodostamalla kahvaosien toiseen päähän osuus, joka or terävään kulmaan kahvaosien muuhun pituuteen nähden aikaans 10 kenne, jossa saksiin muodostuu eräänlainen pistoolimainen kahva, vasta saksia voidaan käyttää yhdellä kädellä siten, että ne muodc kaajan käden jatkeen, mikä mahdollista myös suhteellisen etäällä o en mukavan leikkaamisen.

Jotta kahvaosia ei tarvitse toteuttaa rakenteeltaan kov 15 on edullista että ensimmäinen ja toinen kahvaosa on edelleen yh siinsa toisella varrella, joka on nivelöidysti liitetty sekä ensimmäise seen kahvaosaan pisteistä, jotka ovat lähempänä pitkänomaisten

simmäistä päätä kuin mainitun ainakin yhden varren nivelpisteet. S

kahvaosien väliin myös toinen varsi, kyetään kahvaosien keskinäir 20 sitomaan tarkemmin ja kahvaosat saadaan paremmin kohdistumaa ... suhteen myös silloin, kun kahvaosia joudutaan puristamaan suhte yJ makkaasti leikkauksen yhteydessä.

i Jotta keksinnön mukaisten oksasaksien tai muiden vast kureiden käyttö olisi nopeaa ja kevyttä, on edullista, että ainakin ji 25 mäisen ja toisen kahvaosan välistä varsista on varustettu jousella, *:* taa ensimmäistä ja toista kahvaosaa erilleen toisistaan kohti saks asentoa. Täten oksasakset avautuvat automaattisesti, kun puristus ta vapautetaan, ja ne ovat siten valmiina uuteen leikkaukseen ilm e .·. toimenpiteitä.

• · · •M • i* V ♦ ΚΊινιηΙι lattal n 4 kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaiset oksasakset tai muu leikkurit poikkileikkauksena niiden pituussuuntaista keskilinjaa pitkir kuvio 3 esittää kuvion t mukaiset oksasakset tai mut leikkurit niiden ollessa avoimessa asennossaan ja 5 kuvio 4 esittää kuvion 1 mukaiset oksasakset tai mui leikkurit poikkileikkauksena niiden pituussuuntaista keskilinjaa pilki lessa avoimessa asennossaan.

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus

Kuvioissa 1, 2 ja 3, 4 on esitetty keksinnön mukaiset ok: 10 muut vastaavat leikkurit suljetussa asennossaan ja vastaavasti asennossaan. Jatkossa keksinnön mukaisista oksasaksista tai mu vista leikkureista käytetään yksinkertaisuuden vuoksi vain nimitystä Keksinnön mukaiset sakset käsittävät kaksi pitkänomc osaa 1 ja 2. Kahvaosan 1 toiseen päähän on liitetty sen jatkeeks 15 joka muodostaa kuvioiden 1-4 esittämissä sivukuvannoissa saksie dan alemman leuan. Tämä leuka 5 on jossain määrin käyrä, kute omaista oksasaksissa. Tähän teräosaan 5 on nivel pisteestä 7 niv< teräosa 6 liikkumaan saksimaisesti teräosan 5 suhteen. Kuvioisss sivukuvannoissa .tämä teräosa 6 muodostaa leikkuukidan ylemmär 20 ten kuvioista 2 ja 4 erityisesti ilmenee, on teräosa 6 kaksitoiminen s *** : nivelpisteen 7 toisella puolella muodostaa mainitun leikkuukidan t : ja toisella puolella vipumaisen osan, josta vetämällä teräosa 6 saat tamaan saksimaisen leikkausliikkeensä teräosan 5 suhteen nivelpi päri.

··· · 25 Teräosan 6 vipumaisen osan päähän on liitetty kahvaoi ···· .···. mäisestä päästään 8 nivelellä 10. Kahvaosien 1 ja 2 toisten päide kahvaosien teräosilla varustetuista päistä 3 ja vastaavasti 8 olevien vastaavasti 9 väliin on sovitettu varsi 11, joka on nivelöity akselitaf *111 vaosaan 1 ja akselitapilla 14 kahvaosaan 2 muodostettuun korvakl * · • * Λ ......... .. .... ....

5 r väliin sijoitettu myös toinen varsi 12, joka on nivelöity kahvaosien teen akselitapeilla 15 ja 16.

Kuten kuvioita tarkastelemalla voidaan havaita, on l· muodostettu kourumaiseksi siten, että kahvaosa 2 osin työntyy k 5 sisään suljettaessa sakset kuvioiden 1 ja 2 mukaiseen suljettuun ai toittamalla varsien 11 ja 12 pituudet ja toisaalta kulma, jonka ne n kahvaosan 1 suhteen, sopivasti, saadaan kahvaosien 1 ja 2 liike s\ taessa tasaiseksi, vaikka kahvaosat 1 ja 2 olisivat jossain määrin toisistaan niiden teräosista 5 ja 6 poispäin olevissa päissä 4 ja 9 ku 10 puoleisissa päissä. Keskeistä on tällöin, että matkat, jotka nivelpist siirtyvät kahvaosan 1 aksiaalissuunnassa, kun sakset suljetaan, o1 kät. Luonnollisesti näiden matkojen tulee olla yhtä suuri kuin matl· velpiste 10 siirtyy kahvaosan 1 aksiaalissuunnassa, kun sakset sulj tavoin kahvaosat saadaan koko pituudeltaan tasaisesti asettuma 15 vasten sakset suljettaessa.

Kuten kuvioista 3 ja 4 ilmenee, on varret 11 ja 12 imitoit* nattu siten, että kahvaosien 1 ja 2 välinen etäisyys saksien terien päässä on jonkin verran pienempi kuin niiden toisissa päissä. Täh; lyyn on useitakin syitä. Ensinnäkin saksien terien puoleinen pää si 20 tavoin kapeammaksi ja saksien leikkuukita on siten vietävissä ahti laan kuin muutoin olisi asianlaita. Varsi 11 on sovitettu saksien y ; asennossa muodostamaan pienemmän kulman kahvaosan 1 suht* : tä varsi 12 muodostaa kahvaosan 1 suhteen. Tämä merkitsee puol I»· että varsi 11 liikkuu saksia avattaessa ja suljettaessa pienemmäss 25 kahvaosaan 1 nähden. Tällä saavutetaan leikkuu voimassa progn e>;;· eli voima kasvaa leikkauksen loppua kohden. Jos kahvaosat 1 ja 2 ko saksien toiminnan ajan yhdensuuntaiset eli saksien etupää oiis *·« kuin takapää, edellä mainittuja etuja ei saavutettaisi. Saksien etui . joko tarpeettoman korkea, mikä vaikeuttaisi saksien käyttöä ahtai! .···. 30 sa, tai takapäästä tarpeettoman matala, jolloin ei voitaisi käyttää h • m.

6 ilmenee. Jousi 22 on istutettu vinottain varren 11 sisään. Jousi 22 p tamaan kahvaosia 1 ja 2 erilleen toisistaan eli avaamaan sakset ku 4 esittämään asentoon. Jousen 21 sijoittaminen varren 11 sisääi jousen pysymisen paikoillaan ja suojaa sitä myös ulkoisilta vaurioil 5 tumiselta. Jousikuormitus voitaisiin toteuttaa myös toisin, kuten esi joittamalla sopiva kierrejousi nivelpisteen 13 tai 15 tai vaikkapa nik pien yhteyteen.

Saksien maksimaalinen avautumiskulma niiden kuvioissi tettyyn avoimeen asentoon on rajoitettu kuvioiden esittämässä kek 10 ritusmuodossa muodostamalla varren 12 kahvaosan 2 puoleiseen joitusnokka 23. Saksien avautuessa tämä nokka 23 asettuu haluU maalisessa avautumisasennossa kahvaosan 2 jäykistys ripaa 24 va vartta 12 kiertymästä enempää nivelpisteen 16 suhteen. Vastaavg rajoitusrakenne voitaisiin toteuttaa myös minkä tahansa muun varr< 15 pään yhteyteen.

Keksinnön mukaisten saksien käytettävyyden tekemisek simman hyväksi on niiden teräosista 5 ja 6 poispäin oleviin kahvat päihin muodostettu osuudet 17 ja 18, jotka muodostavat terävän k vaosien 1 ja 2 aksiaalissuuntaan nähden. Saksiin muodostuu 20 eräänlainen pistoolimainen kahva, joka mahdollistaa saksien hei myös silloin, kun sakset muodostavat käyttäjän suoraksi ojennetur : keen. Näiden osuuksien 17 ja 18 pituus on edullista valita jotakuinl· : leveyden suuruiseksi tai jotakuinkin yhtä suureksi kuin kahvaosien *·· \„5 nen etäisyys saksien avoimessa asennossa niiden osuuksien 17 j< 25 sessa päässä.

*:· Saksien lukitsemiseksi niiden kuvioiden 1 ja 2 mukaisee ···· f. asentoon on kahvaosien 1 ja 2 poispäin teräosista 5 ja 6 sijaitseva! varustettu lukitusmekanismilla. Tämä lukitusmekanismi muodos . osaan 1 liittyvästä säppiosasta 19 ja kahvaosaan 2 liittyvästä luk • · · lii 30 20. Säppiosalla on kaksi stabiilia asentoa eli asento, jossa se lukil m. m 7

Yllä keksinnön mukaisia oksasaksia tai muita vastaavis on kuvattu vain yhden esimerkinomaisen suoritusmuodon avulla ja rettävää, että niihin voidaan tehdä lukuisia, erityisesti muotoilullisia poikkeamatta kuitenkaan oheisten patenttivaatimusten määritteleir 5 piiristä. Täten esimerkiksi lukitusmekanismin paikkaa ja rakenne suhteellisen helposti muuttaa ilman, että se vaikuttaisi itse saksien millään tavoin. Samoin avausjousen sijaintia ja rakennetta samoin kulmaa rajoittavien osien sijaintia ja rakennetta voidaan myös help oida, kuten yllä onkin jo todettu.

10 * ♦ »

I » I

« · • « · • · 1 2 3

Mfl 1 ··· * · ··· 1 9 • · m « « « *·· t * 9 99 • »91 999 • 9 · • · · 2 • •m 3 • m • ·

Claims (6)

1. Oksasakset tai muut vastaavat leikkurit, jotka käsittävä ensimmäisen pitkänomaisen kahvaosan (1), jolla on er 5 pää (3) ja toinen pää (4), ensimmäisen teräosan (5) sovitettuna ensimmäisen kat jatkeeksi sen ensimmäiseen päähän (3), toisen teräosan (6) nivelöitynä ensimmäiseen teräosaar mäisestä nivel pisteestä (7) liikkumaan saksimaisesti ensimmäisen t 10 suhteen saksien avoimen ja suljetun asennon välillä, toisen pitkänomaisen kahvaosan (2), jolla on ensimmäii ja toinen pää (9), nivelöitynä ensimmäisestä päästään (8) toiseer (6) toisesta nivelpisteestä (10), ja ainakin yhden varren (11), jolla toinen pitkänomainen ki 15 on yhdistetty ensimmäiseen pitkänomaiseen kahvaosaan (1) ja jo löidysti liitetty sekä ensimmäiseen että toiseen pitkänomaiseen kah1 2) pisteistä (13, 14), jotka sijaitsevat lähempänä pitkänomaisten kat 2) toista päätä (4, 9) kuin niiden ensimmäistä päätä (3, 8), t u n n e t että ensimmäinen ja toinen pitkänomainen kahvaosa (1, 20 tettu saksien avoimessa asennossa olemaan koko pituudeltaan tois syydellä, joka mahdollistaa saksien käytön yhdellä kädellä kahva» • * · koko pituudelta. ··· : 2. Patenttivaatimuksen 1 mukaiset oksasakset tai muu w leikkurit, tunnettu siitä, että kahvaosien (1, 2) välinen etäisj ·,: : 25 avoimessa asennossa on pienempi kahvaosien ensimmäisessä ρέ kuin niiden toisessa päässä (4, 9).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukaiset oksasakset tai nr ·· vat leikkurit, tunnettu siitä, että ensimmäisen ja toisen kahva : pituus on moninkertainen, kuten 3 - 10-kertainen, kahvaosien välisi ,···. 30 teen nähden saksien avoimessa asennossa. käännettyjen osuuksien (17, 18) pituudet vastaavat oleellisesti ensi toisen kahvaosan (1, 2) välistä etäisyyttä saksien avoimessa asenr

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 5 mukaiset oksasaks vastaavat leikkurit, tunnettu siitä, että ensimmäinen ja toinen k 5 2) on edelleen yhdistetty toisiinsa toisella varrella (12), joka on ni\ tetty sekä ensimmäiseen että toiseen kahvaosaan (1, 2) pisteistä { ka ovat lähempänä pitkänomaisten varsien ensimmäistä päätä (3,1 nitun ainakin yhden varren (11) nivelpisteet (13,14).

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 6 mukaiset oksasaks 10 vastaavat leikkurit, tunnettu siitä, että ne edelleen käsittävät ei ja toisen kahvaosan (1, 2) toisten päiden (4, 9) yhteyteen sovitetur kanismin (19, 20) saksien lukitsemiseksi niiden suljettuun asentoon

8. Patenttivaatimuksen 7 mukaiset oksasakset tai muu leikkurit, tunnettu siitä, että lukitusmekanismi käsittää toiseen l· 15 (2) liitetyn lukitusnokan (20) ja ensimmäiseen kahvaosaan liitetyn ke asentoa omaavan säppiosan (19), joka saksien ollessa suljettuna t( hiilissä asennossaan on lukitusnokan (20) takana lukiten sakse asentoonsa.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 8 mukaiset oksasaks 20 vastaavat leikkurit, tunnettu siitä, että ainakin jokin ensimmäisi kahvaosan (1, 2) välistä varsista (11, 12) on varustettu jousella, joi y z ensimmäistä ja toista kahvaosaa (1,2) erilleen toisistaan kohti saks : asentoa. • •I • I « I e·* • i • t « • « « «·« « • »· • · • « ·« « * § * · I • M «M « m m λ