FI116229B

FI116229B - Sivuohjauksella varustettu alipainehihnakuljetin rainanmuodostuskonetta varten

Info

Publication number: FI116229B
Application number: FI20045156A
Authority: FI
Inventors: Juha Laitio
Original assignee: Metso Paper Inc
Priority date: 2004-04-29
Filing date: 2004-04-29
Publication date: 2005-10-14
Also published as: CA2501423A1; CA2501423C; US7422132B2; US20050242148A1; FI20045156A0; DE102005016706B4; DE102005016706A1

Description

116229

SIVUOHJAUKSELLA VARUSTETTU ALIPAINEHIHNAKULJETIN RAINANMUODOS-TUSKONETTA VARTEN

Keksinnön kohteena sivuohjauksella varustettu alipainehihnakul-5 jetin rainanmuodostuskonetta varten, joka alipainehihnakuljetin on tarkoitettu päänvientinauhan kuljettamiseen ja johon kuuluu - runkorakenne ja siinä ainakin kaksi taittotelaa, - ilmaa läpäisevä hihnalenkki, joka on sovitettu taittotelojen ympärille, ja 10 - ohjausvälineet sivuohjauksen aikaansaamiseksi ja siten päänvientinauhan pitämiseksi alipainehihnakuljettimella, jossa hihnalenkin päänvientinauhaa kuljettavalla osalle on järjestetty alipainevaikutus.

15 WO-hakemujulkaisussa numero 03018909 esitetään lähes johdannon mukainen alipainehihnakuljetin. Esitetyssä, kuten muissakin tunnetuissa alipainehihnakuljettimissa päänvientinauhan kulku hihnalenkin pinnalla perustuu kitkavoimaan päänvientinauhan ja hihnalenkin välillä. Lisäksi kitkavoima on verrannollinen 20 hihnalenkin sisälle järjestetyn alipaineen suuruuteen. Käytännössä alipaineen suurentaminen lisää kitkavoimaa, jonka suunta on sama kuin hihnalenkin kulkusuunta. Tämän lisäksi päänvien-: : : tinauhalla ja hihnalenkillä on yleensä sama kulkusuunta, jolloin • päänvientinauhaan ei kohdistu minkäänlaista poikittaissuuntaista 25 voimaa. Tällöin päänvientinauha voi varsin helposti liikkua :poikittaissuunnassa ennen päänvientinauhan ja hihnalenkin kulkusuuntien poikkeamisesta aiheutuvaa palauttavaa poikittais-voimaa.

30 Varsinkin pitkissä hihnakuljettimissa käytetään lisäksi ohjaus-..]* välineinä sivuseinämiä päänvientinauhan pitämiseksi hihnalenkin ; : päällä. Toisin sanoen sivuseinämillä pyritään estämään päänvien- tinauhan poikittaissuuntainen liike. Käytännössä on kuitenkin 'Xl todettu, että sivuseinämän este- ja ohjausvaikutus on riittämä- 35 tön estämään päänvientinauhan poikittaissuuntainen liike kor-keasta sivuseinämästä huolimatta. Päänvientinauhan ja si-vuseinämä väliin jää lisäksi ilmakerros, jolloin päänvientinauha käpristyy ja nousee tyypillisesti sivuseinämää pitkin ylöspäin.

2 116229 Tällöin päänvientinauha on ainakin osittain pois alipaineen vaikutuksesta ja muutenkin väärässä kohdassa runkorakenteen suhteen. Tämä saattaa johtaa päänviennin epäonnistumiseen tai ainakin aiheuttaa toimintahäiriöihin. Sivuseinämät myös keräävät 5 irtoainesta ja ne vaikuttavat muutenkin epäedullisesti päänvien-tinauhan kulkuun kuitenkaan toimimatta suunnitellulla tavalla. Toisaalta hihnakuljettimia käytetään myös ilman sivuseinämiä, jolloin vältetään edellä mainitut ongelmat, mutta samalla menetetään sivuseinämien vähäinenkin ohjaava vaikutus.

10

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada rainanmuodostuskonetta varten uudenlainen sivuohjsuksella varustettu alipainehihnakul-jetin, jolla vältetään tunnetun tekniikan epäkohdat. Keksinnön mukaisen alipainehihnakuljettimen tunnusomaiset piirteet ilmene-15 vät oheisista patenttivaatimuksista. Keksinnön mukaisessa alipainehihnakuljettimessa käytetään aktiivisia ohjausvälineitä päänvientinauhan pitämiseksi poikittaissuunnassa halutulla kohdalla. Lisäksi ohjausvälineiden toimintaa ja tehoa voidaan säätää, jolloin kuhunkin positioon saadaan toimiva päänvienti-20 laite. Ohjausvälineiden käytön vaikutus hihnalenkin toimintaan ja tehoon on olematon, mutta käyttö edesauttaa alipainehihnakul-:.· jettimen puhtaana pysymistä. Edelleen ohjausvälineet voidaan : yksinkertaisesti liittää jo olemassa oleviin alipainehihnakul- *:·; jettimiin, mikä voi ratkaista esiintyneitä päänvientiongelmia.

• 25 Keksinnön mukaisilla ohjausvälineillä päänvientinauha voidaan paikoittaa tarkasti tai ainakin sen sivuttaissuuntaista liikettä • ^ voidaan luotettavasti rajoittaa, mikä on päänviennin kannalta < » erittäin edullista.

···! 30 Keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaamalla ·...· oheisiin eräitä keksinnön sovelluksia kuvaaviin piirroksiin, joissa * *

Kuva la esittää tunnetun alipainehihnakuljettimen poikki-V : 35 leikattuna,

Kuva Ib esittää keksinnön mukaisen alipainehihnakuljettimen poikkileikattuna, 3 116229

Kuva 2 esittää periaatepiirroksena keksinnön mukaisen ali-painehihnakuljettimen sovitettuna rainanmuodostusko-neeseen,

Kuva 3 esittää periaatepiirroksena keksinnön mukaisen ali-5 painehihnakuljettimen yläviistosta katsottuna.

Keksinnön mukaista alipainehihnakuljetinta käytetään erityisesti päänvientinauhan viemiseen ja ohjaamiseen paperi-, kartonki- ja muissa vastaavissa rainanmuodostuskoneissa. Alipainehihnakulje-10 tin, myöhemmin yksinkertaisemmin kuljetin, voidaan asentaa kiinteästi rainamuodostuskoneeseen tai se voidaan nivelöidä kääntyväksi. Kuvassa 2 esitetään yksi keksinnön mukainen kuljetin, jolla päänvientinauha on sovitettu vietäväksi kuivatussy-linteriltä 10 kahden telan 11 ja 12 muodostamaan telanippiin 13.

15 Tässä päänvientinauha ajetaan ensin kaapimella 14 alas ja päänvientiä aloitettaessa päänvientinauha samalla katkaistaan, mikä jälkeen katkaistu pää ohjataan kuljettimelle. Joissakin sovelluksissa päänvientinauha voidaan irrottaa kuivatussylinte-rin pinnalta kuljettimella, jonka ensimmäinen taittotela on 20 alipaineistettu. Tällöin kuvassa 2 esitetty kaavin 14 ja katkaisulaite 15 ovat tarpeettomia. Kuvan 2 sovelluksessa päänvien-tinauha ohjataan kuljettimella telanippiin 13, mutta kohde voi j olla myös esimerkiksi köysinippi tai seuraavan päänvientilaite.

·;··· Kuljetinta voi myös edeltää toimen samanlainen kuljetin ja joku j 25 muu päänvientilaite.

Pääkomponentteina kuljettimeen kuuluu runkorakenne 16 ja siinä ainakin kaksi taittotelaa 17 ja 18. Pääosin runkorakenne 16 muodostuu sivulevyistä 19 ja 20, jotka on tuettu toisiinsa ··.: 30 sopivilla rakenteilla (ei esitetty) . Kuljettimessa on lisäksi ·,,,· ilmaa läpäisevä hihnalenkki 21, joka on sovitettu taittotelojen 17 ja 18 ympärille. Hihnalenkin päänvientinauhaa kuljettavalla osalle on myös järjestetty alipainevaikutus, jolla päänvientinauha saatetaan kiinni hihnalenkkiin. Tällöin hihnalenkkiä V : 35 pyörittämällä voidaan päänvientinauhaa hallitusti kuljettaa : eteenpäin. Sivulevyjen väli on avoin, jolloin runkorakenteen sisään järjestetty alipaine ulottuu hihnalenkin läpi päänvien- 4 116229 tinauhaan. Ilmanvirtausta esitetään nuolilla kuvissa la ja Ib. Käytännössä hihnalenkki on tavallisesti ilmaa läpäisevä viira. Hihnalenkin sisälle, taittotelojen väliselle alueelle voidaan tuottaa alipaine esimerkiksi imulaatikon, coandapuhallusten tai 5 foililistojen avulla. Jos koko runkorakenne alipaineistetaan, sivulevyjen väli suljetaan runkorakenteen alapuolelta alipaine-vaikutuksen kohdistamiseksi hihnalenkin yläjuoksulle. Imulaatik-koa ja foililistoja käytettäessä runkorakenteen alapuoli voi olla avoin kuvien la, Ib ja 3 mukaisesti.

10

Kuvassa la esitetään tunnetun tekniikan mukainen kuljetin poikkileikattuna. Tässä päänvientinauhan 24 pitämiseksi kuljet-timella käytetään sivuohjausta, joka on toteutettu ohjausvälineillä 22. Tunnetussa tekniikassa ohjausvälineinä käytetään 15 passiivisia sivuseinämiä 23, jotka kiinnitetään runkorakenteeseen 16. Kuvassa la sivuseinämät 23 on kiinnitetty sivulevyihin 19 ja 20, jotka ovat U-profiilia runkorakenteen 16 jäykkyyden lisäämiseksi. Kuvassa la esitetään käytännössä esiintyvä ongelmatilanne, jossa päänvientinauha 24 nousee sivuseinämää 23 20 myöten ylös. Pahimmassa tapauksessa päänvientinauha pää tipahtaa kokonaan pois kuljettimelta, jolloin päänvienti on aloitettava : uudestaan. Toiminnallisesti samanlaisista osista on käytetty ,: samoja viitenumerolta.

» » 25 Keksinnön mukaan ohjausvälineet 22 muodostuvat ilmapuhalluksista 25, jotka on järjestetty päänvientinauhan 24 molemmin puolin ja päänvientinauhan 24 puolelle runkorakennetta 16. Toisin sanoen *· runkorakennetta sivuavien ilmapuhallusten avulla kuljettimen laidoille muodostetaan este, jolla päänvientinauha saadaan 30 pidettyä hallinnassa. Kyse on tällöin aktiivisesta esteestä. Ilmapuhallukset siirtävät niiden vaikutuspiiriin tulevan pään-vientinauhan takaisin hihnalenkille, jolloin päänvientinauha '!!! saadaan palautettua nopeasti takaisin oikeaan kohtaan. Ilmapu- ;* hallus vaikuttaa lähinnä vain hihnalenkille tulossa olevaan : : : 35 päänvientinauhaan. Ilmapuhallukset on lisäksi sovitettu oleelli- sesti kohtisuoraan hihnalenkin suhteen. Tällöin ilmapuhallukset painavat päänvientinauhaa vastakkaiseen suuntaan verrattuna 5 116229 suuntaan, johon päänvientinauhan reuna nousisi käyristyessään. Toisaalta päänvientinauha pysyy alipaineen vaikutuksesta tasomaisen aina hihnalenkin reunaan asti, mikä osaltaan estää päänvientinauhan reunan käyristymisen. Kuvassa 3 ilmapuhallukset 5 ovat oleellisesti kohtisuorassa hihnalenkin suhteen. Käytännössä ilmapuhalluksia voidaan kuitenkin kiertää pituusakselinsa suhteen tai yksittäisillä suuttimilla ilmapuhallus voidaan ohjata osittain myös päänvientinauhan kulkusuuntaan tai sitä vastaan. Toisin sanoen ilmapuhalluksia voidaan kiertää pituusak-10 selinsa ympäri, jolloin ilmapuhallus suuntautuu enemmän kohti hihnalenkin keskilinjaa tai vastaavasti hihnalenkistä poispäin. Toisaalta erilaisilla suuttimilla voi ilmapuhallusta myös suunnata eteen tai taaksepäin hihnalenkin kulkusuuntaan nähden. Käytännössä voidaan käyttää jompaa kumpaa tai kumpaakin suun-15 tausta yhtä aikaan. Kuvassa 3 esitetään pitkällä katkoviivoite-tulla nuolella kohtisuoraa ilmapuhallusta, joka on kohtisuora sekä hihnalenkin että sen kulkusuunnan suhteen. Vastaavasti keskipitkillä katkoviivoitetuilla nuolilla kuvataan ilmapuhal-luksen kääntöä hihnalenkin kulkusuunnan suhteen. Ilmapuhallusten 20 pituusakselinsa suhteen kiertämistä kuvataan lyhyillä katkoviivoitetuilla nuolilla. Molempia ohjauksia käyttämällä ilmapuhal-: : lusten suuntavektori on kahden edellä kuvatun nuolen resultantti (ei esitetty). Kuvassa 3 nuolien pituudet ovat erilaisia niiden erottamiseksi toisistaan. Nuolen pituus ei siis tässä kuvaa • t·, 25 ilmapuhalluksen suuruutta.

;;; Päänvientinauha on herkimmillään siirtymään sivuttaissuunnassa ’>·*' juuri kuljettimelle saapuessaan. Keksinnön mukaan ilmapuhalluk set onkin järjestetty hihnalenkin kulkusuunnassa alipainekuljet-ff'-‘ 30 timen ensimmäiseen päähän. Tällöin päänvientinauha saadaan : : rauhoittumaan hihnalenkin päälle, missä se pysyy kuljettimen toisen päähän asti. Periaatteessa ilmapuhallus voidaan toteuttaa ;;; usealla vierekkäisellä suuttimella. Tällöin ilmapuhallukset on ’·;·* runkorakenteen molemmilla puolilla muodostavat yhtenäisen 35 ilmaverhon, joka on leveys suunnassaan sovitettu runkorakenteen : pituussuuntaiseksi. Ilmaverho muodostaa aktiivisen esteen, jolloin päänvientinauha saadaan pidettyä tarkasti hallinnassa.

116229 e

Useasta yksittäisestä suuttimesta purkautuva ilma saattaa muodostaa päänvientinauhan kulkua häiritsevän ilmapuhalluksen. Keksinnön mukaan ilmaverhojen 26 muodostamiseksi kuljettimeen kuuluu kaksi ilmaveistä 27, yksi päänvientinauhan 24 molemmin 5 puolin. Tällöin aikaansaadaan tasainen ja laminaarinen ilmaver-ho, joka on lisäksi tarkkarajainen ilman turbulentteja. Kuvassa 3 on esitetty vain osa keksinnön mukaisesta kuljettimesta. Lyhyissä kuljettimissa taittotelojen väli on noin 300 - 500 mm, mutta pisimmät hihnakuljettimet voivat olla jopa kaksikin metriä 10 pitkiä. Käytännössä ilmaveitsen 27 pituus on vähintään 200 mm ja se on sovitettu hihnalenkin kulkusuunnassa ensimmäiseltä taitto-telalta 17 eteenpäin. Kyseisellä matkalla päänvientinauhan mahdollinen poikittaissuuntainen liike eliminoituu, jolloin päänvientinauha pysyy hihnalenkin päällä loppuun asti. Tällöin 15 koko kuljettimen pituudelle ulottuvat ilmaveitset ovat tarpeettomia. Toisaalta sivuohjausta voidaan tarvita koko hihnalenkin kuljettavalla osalla, jolloin ilmaveitsi on kuljettimen pituinen tai jopa hiukan pitempi kattavan ilmaverhon muodostamiseksi. Täyspitkiä ilmaveitsiä voidaan käyttää myös esimerkiksi estämään 20 ympäristön haitallisten ilmavirtausten ulottumasta päänvien-tinauhaan.

• »

Myös yksittäisillä putki- ja/tai rakosuuttimilla voidaan aikaan-saada toimiva ilmaverho käyttämällä sopivaa ilmapuhallusten 25 suuntausta ja/tai sopivaa ohjauspintaa. Ilmapuhallukset sijoitetaan erityisesti alueelle, jolla päänvientinauha saapuu hihna-;;; lenkin pinnalle. Päänviennin edetessä kyseinen alue kuitenkin '*·’ usein muuttuu päänvientinauhan kiristyessä hihnalenkillä.

Käytännössä mainittu alue siirtyy hihnalenkillä sen kulkusuun-.,; ' 30 nassa eteenpäin. Niinpä ohjausvälineet tulee olla oleellisesti ; : koko sillä hihnalenkin alueella, jolle päänvientinauha tulee koko halutun aktiivisen ohjausajan. Sovelluksesta riippuen ja varsinkin monta perättäistä kuljetinta käsittävissä päänvien-"···’ neissä, on joissakin kuljettimissa ohjaimet koko pituudella tai 35 vain osamatkalla.

7 116229

Esitetyssä ilmaveitsessä 27 on muotoiltu puhalluspalkki 28 ja kansi 29, joiden välissä on säädettävä suutinrako. Käytännössä ilma virtaa puhalluspalkin pintaa seuraten kääntyen samalla alaspäin. Kyse on siis coanda-ilmiöstä, joka imee suuria määriä 5 ympäröivää ilmaa aikaansaaden ilmaverhon, jolla on suuri nopeus ja tilavuusvirta. Lisäksi ilmaverho ulottuu koko puhalluspalkin pituudelle ja se on tarkkarajainen. Kuvassa Ib esitetään piste-katkoviivoilla ilmaverhon 26 virtauskuviota.

10 Esitetty ilmaveitsi toimii paineilmalla, jota varten puhallus-palkissa on ainakin yksi liitosyhde. Tavallisesti yli 600 mm pitkissä ilmaveitsissä käytetään kahta liitosyhdettä tasaisen ilmapuhalluksen aikaansaamiseksi. Keksinnön mukaan ilmaveitsi on sovitettu siten, että ilmapuhalluksen nopeus on vähintään 25 15 m/s. Tällöin ilmaveitsen teho riittää varmasti estovaikutuksen aikaansaamiseen. Ilmaveitsen toimintaa voidaan säätää monella tavalla. Ensinnäkin puhalluspalkin 28 ja kannen 29 välissä on vaihdettava säätölevy, joka voidaan vaihtaa löysäämällä ensin ruuvit 30. Tavallisesti suutinrako on noin 0,05 - 0,1 mm. Tämän 20 takia paineilmakanavaan 35 on tavallisesti asennettu suodatin 31 ja öljynpoistin 32. Ilmaveistä 27 voidaan lisäksi säätää pai- _t·' neensäätimen 33 asetusta muuttamalla. Esimerkiksi 1,4 bar : paineella ja 0,05 mm suutinraolla ilmavirtauksen nopeus on 15 ·;··; m/s. Vastaavasti 5,5 barin paineella nopeus on jo 50 m/s.

* ,·. 25 Lisäksi esimerkiksi puhalluspalkin muotoilulla voidaan vaikuttaa V ilmapuhalluksen ominaisuuteen. Käytännössä puhalluspalkin coandasädettä suurentamalla on myös puhallusrakoa suurennettava, jolloin käytettävää painetta voidaan nostaa.

30 Edellä kuvatut keinot ovat lähinnä ilmaveitsen säätämistä varten. Puhalluspalkin 28 etäisyyden sovittamiseksi sekä V korkeus- että leveyssuunnassa runkorakenteen 16 suhteen on runkorakenteen 16 ja puhalluspalkin 28 väliin järjestetty säätöelimet 34. Säätöelimien 34 liikesuuntia esitetään nuolilla : ; : 35 kuvassa 3. Säätöelimiin voidaan myös yhdistää esimerkiksi ilmaveitsen kiertäminen pituusakselinsa suhteen. Yksinkertaisimmillaan säätöelimet ovat hahloilla varustettuja ruuviliitoksia.

116229 s

Kyseisillä säätöelimillä ilmaveitset voidaan kiinnittää jo olemassa oleviin kuljettimiin. Kuljettimen toimintaa on testattu erilaisilla asetuksilla. Käytännössä esitetyn sovelluksen mukaisen puhalluspalkin etäisyys runkorakenteesta on korkeus-5 suunnassa 5 - 100 mm, edullisemmin 20 - 50 mm ja sivusuunnassa 0-50 mm. Yleisesti ilmapuhallus on siis sivuttaissuunnassa päänvientinauhan molemmin puolin sen ulkopuolella. Esitetyissä esimerkeissä ilmapuhallukset ovat myös runkorakenteen ulkopuolella. Tällöin ilmapuhallukset voivat purkautua vapaasti alas-10 päin ilmaverhon kuitenkin muodostaessa aktiivisen esteen. Haluttaessa voidaan runkorakenteen ja ohjausvälineiden väliseen tilaan järjestää ilman kulkua haittaamaton tukirakenne, kuten esimerkiksi verkko päänvientinauhan esteeksi esimerkiksi ilmapu-halluksen häiriöiden varalle. Toisaalta testeissä ilmapuhallus-15 ten väli oli vain hieman päänvientinauhaa leveämpi, jolloin aikaansaatu sivuohjaus esti tehokkaasti varsin pienetkin päänvientinauhan heilahtelut. Lisäksi havaittiin, että ilmaveitsen kapean suihkun muodostava puhallusilma poistui hihnakuljettimen sisäisten alipainelaitteiden avulla häiritsemättä hihnalenkin 20 toimintaa, vaikka ilmaveitsi olikin asetettu hihnalenkin päälle. Näin ollen ilmaveitsi voidaan asettaa jopa hihnalenkin päälle, mitä esittää katkoviivoitettu ilmaveitsi kuvassa Ib. Yleisesti i • ilmapuhallukset on sovitettu alkamaan päänvientinauhan puolelta runkorakennetta, tavallisesti siis hihnalenkin yläpuolelta. 25 Toisin sanoen ilmapuhalluksen suunta on pääpiirteittäin sama kuin alipainevaikutuksen suunta.

Keksinnön mukaisella kuljettimella päänvientinauha saadaan , varmasti pidettyä hihnalenkin päällä. Lisäksi ilmaveitsiä ja ··1' 30 niiden toimintaa voidaan helposti säätää ja myös jälkiasennus on

t I

helppoa. Oleellista on myös aktiivisen sivuohjauksen muodostami-·';< nen ilmapuhalluksilla, joilla estetään päänvientinauhan karkaa- minen kuljettimen päältä.

* 1 i »

I t • I

Claims

116229

1. Sivuohjauksella varustettu alipainehihnakuljetin rainan-muodostuskonetta varten, joka alipainehihnakuljetin on tarkoi- 5 tettu päänvientinauhan (24) kuljettamiseen ja johon kuuluu - runkorakenne (16) ja siinä ainakin kaksi taittotelaa (17,18), - ilmaa läpäisevä hihnalenkki (21), joka on sovitettu taittote-lojen (17,18) ympärille, ja - ohjausvälineet (22) sivuohjauksen aikaansaamiseksi ja siten 10 päänvientinauhan (24) pitämiseksi alipainehihnakuljettimella, jossa hihnalenkin (21) päänvientinauhaa (24) kuljettavalla osalle on järjestetty alipainevaikutus, tunnettu siitä, että ohjausvälineet (22) muodostuvat ilmapuhal-luksista (25), jotka on järjestetty päänvientinauhan (24) 15 molemmin puolin ja päänvientinauhan (24) puolelle runkorakennetta (16) .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen alipainehihnakuljetin, tunnettu siitä, että ilmapuhallukset (25) on sovitettu oleelli- 20 sesti kohtisuoraan hihnalenkin (21) suhteen. • r ·

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen alipainehihnakulje- ·.··1: tin, tunnettu siitä, että ilmapuhallukset (25) on järjestetty • ;'t1 hihnalenkin (21) kulkusuunnassa alipainekuljettimen ensimmäiseen 25 päähän. • ·

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen alipainehihnakuljetin, tunnettu siitä, että ilmapuhallukset (25) on runkora- *;;; kenteen (16) molemmilla puolilla sovitettu yhtenäiseksi ilmaver- '•y‘ 30 hoksi (26), joka on leveyssuunnassaan sovitettu runkorakenteen (16) pituussuuntaiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen alipainehihnakuljetin, ; t tunnettu siitä, että ilmaverhojen (26) muodostamiseksi ali- ’· : 35 painehihnakuljettimeen kuuluu kaksi ilmaveistä (27). 116229

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen alipainehihnakuljetin, tunnettu siitä, että ilmaveitsen (27) pituus on vähintään 200 mm ja se on sovitettu hihnalenkin (21) kulkusuunnassa ensimmäiseltä taittotelalta (17) eteenpäin. 5

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen alipainehihnakuljetin, tunnettu siitä, että ilmaveitsessä (27) on muotoiltu puhalluspalkki (28) ja kansi (29), joiden välissä on säädettävä suutinrako.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 5-7 mukainen alipainehihnakuljetin, tunnettu siitä, että ilmaveitsi (27) on sovitettu siten, että ilmapuhalluksen (25) nopeus on vähintään 25 m/s.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen alipainehihnakuljetin, tunnettu siitä, että runkorakenteen (16) ja puhalluspalkin (28) väliin on järjestetty säätöelimet (34) puhalluspalkin (28) etäisyyden sovittamiseksi sekä korkeus- että leveyssuunnassa runkorakenteen (16) suhteen. 20

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen alipainehihnakuljetin, : tunnettu siitä, että puhalluspalkin (28) etäisyys runkoraken- ·:·· teestä (16) on korkeussuunnassa 5 - 100 mm, edullisemmin 20 - 50 : mm ja sivusuunnassa 0-50 mm. 1 I * i t · » * « s 116229