FI115911B - Fuusioidut pyrrolokarbatsolit, menetelmä niiden valmistamiseksi ja niiden käyttö - Google Patents

Description

1 115911

Fuusioidut pyrrolokarbatsolit, menetelmä niiden valmistamiseksi ja niiden käyttö Tämä hakemus on jatkohakemus US-sarjanumeron 08/ 5 452 335 hakemukselle, joka on jätetty 26. toukokuuta 1995, joka on cip-hakemus US-sarjanumeron 08/427 160 hakemukselle, joka on jätetty 24. huhtikuuta 1995, joka on cip-hakemus US-sarjanumeron 08/323 755 hakemukselle, joka on jätetty 14. lokakuuta 1994.

10 Keksinnön tausta

Julkaisut, joita siteerataan tässä hakemuksessa, liitetään tähän viitteinä.

Mikrobijohdannaisaine, jota kutsutaan nimellä "K-252a", on ainutlaatuinen yhdiste, joka on saanut merkittä-15 vää huomiota useiden viime vuosien aikana sen erilaisten toiminnallisten vaikutuksiensa vuoksi. K-252a on indolo-karbatsolialkaloidi, joka alunperin eristettiin Nocordiosis sp. -viljelmästä (Kase, H. ym., 39 J. Antibiotics 1059, 1986). K-252a on useiden entsyymien estäjä, mukaan lukien 20 proteiininkinaasi C ("PKC") ja trk-tyrosiinikinaasi. K-252a:n raportoidut toiminnalliset vaikutukset ovat moninaisia ja erilaisia: kasvaimen esto (US-patentit nrot 4 877 776 ja 5 063 330; eurooppalainen julkaisu 238 011, Nomaton nimel- * lä) ; hyönteismyrkkyvaikutus (US-patentti nro 4 735 939); • · * » 25 tulehduksen esto (US-patentti nro 4 816 450); hermosoluihin • · .. liittyvien sairauksien hoito (WIPO-julkaisu WO 94/02448,

• 1 I

julkaistu 3. helmikuuta 1994 Cephalon, Inc. ja Kyowa Hakko • · · '·* ’ Kogyo Co., Ltd. -yritysten nimissä).

Raportoiduilla indolokarbatsoleilla on useita ylei- : 30 siä ominaisuuksia: erityisesti kukin koostuu kolmesta vii- siatomisesta renkaasta, joissa kaikissa on typpiosa; stau- : rosporiini (johdettu Streptomyces sp. :stä) ja K-252a (joh- ,··. dettu Nocordiosis sp. :stä) käsittävät kumpikin sokeriosan, • · joka on kiinnittynyt kahden N-glykosidisen sidoksen väli-35 tyksellä. Sekä K-252a:ta että staurosporiinia on tutkittu ·,,,· laajasti selvittämällä niiden hyödyllisyyttä lääkeaineina.

115911 2

Indolokarbatsolit ovat tavallisesti lipofiilisiä, minkä vuoksi ne voivat verraten helposti läpäistä biologisia kalvoja, ja päinvastoin kuin proteiinipitoiset aineet, niiden säilyvyysaika in vivo on pidempi.

5 Vaikka K-252a:lla on tällaisia erilaisia ja käyttö kelpoisia vaikutuksia, yhdisteen haittana on se, että koska sen alkuperä on mikrobinen, se täytyy johtaa viljelyvä-liaineesta fermentointiprosessin kautta; kirjallisuudessa esitetään, että K-252a:ta ei ole koskaan syntetisoitu kelo miallisesti. Siten yhdisteillä, joilla on halutut K-252a:n toiminnalliset vaikutukset mutta jotka voitaisiin helposti johtaa kemiallisia synteesimenetelmiä käyttäen, voisi olla useita ainutlaatuisia ja erilaisia etuja nykyisin saatavilla oleviin karbatsoliyhdistetyyppeihin verrattuna.

15 Keksinnön yhteenveto

Hakemuksessa tuodaan esille synteettisiä, orgaanisia, pienimolekyylisiä yhdisteitä, jotka ovat biologisesti vaikuttavia ja joihin viitataan "fuusioituina pyrrolokar-batsoleina". "Synteettisillä" tarkoitetaan sitä, että 20 esille tuodut molekyylit on kemiallisesti syntetisoitu de novo; indolokarbatsoli K-252a on "luonnon" yhdiste siinä mielessä, että se täytyy aluksi johtaa fermentointiproses-sin kautta ja sen jälkeen eristää ja puhdistaa.

Indolokarbatsoleista poiketen uudet fuusioidut pyr-iiti; 25 rolokarbatsolimme käsittävät ainutlaatuisen "E"-renkaan, .. jossa ei ole typpeä 12-asemassa (viitteitä varten käyte- » I t tään aakkosellista renkaanmerkitsemistä, joka on esitetty ’ ’ julkaisussa Porter, B. ja Ross, C., 57 J. Org. Chem. 2105, 1992). Lisäksi fuusioiduissa pyrrolokarbatsoleissa ei ole * * i : 30 kahden N-glykosidisidoksen välityksellä kiinnittyvää soke- riosaa. Koska yhdisteissämme ei ole tällaista sokeriosaa, : synteettinen tuotanto voidaan helposti toteuttaa. Edulli- ,·>·, sesti ja yllättäen ainutlaatuiset yhdisteemme, jotka eivät ole mikrobista alkuperää, voidaan helposti syntetisoida ja 35 niillä on monia erilaisia ja selektiivisiä biologisia vai-kutuksia, joiden avulla niitä voidaan soveltaa moniin eri 3 115911 käyttötarkoituksiin ja joita tähän mennessä on havaittu vain tietyillä indolokarbatsoleilla.

Hakemuksessa esille tuotavat fuusioidut pyrrolokar-batsolit ovat seuraavan yleisen kaavan mukaisia:

5 Kaava G

R1

avV

(G) » ·> R~

Rakenneosat tuodaan esille yksityiskohtaisesti infra. 10 Kuten aikaisemmin todettiin, E-renkaassa "X"-rakenneosa ei ole typpi.

Edulliset fuusioidut pyrrolokarbatsolit ovat seuraavan kaavan mukaisia:

Kaava I

15 R1

: *· I

«:· a1^^! b1 Α2Λ a)<B2 r5 :.Γ: R^^I1 x R6 : .·. R2 « : .·. Rakenneosat tuodaan esille yksityiskohtaisesti ,···, infra.

T 20 Edullisempia fuusioituja pyrrolokarbatsoleja ovat yhdisteet, joiden kaavat ovat: * » · 4 115911

Kaava Ia R1 A1V.N b1 A2'\_a / ^b2 5 r4 . /P\\ R2 ίο Kaava Ib R1 a1Vn^1 A2^ A Λ"Β2 r5

"YV#iTiiR

(b)Ic )-( E

r3 R2 20 Rakenneosat tuodaan esille yksityiskohtaisesti infra.

Edullisia menetelmiä synteettiseen valmistukseen .. tuodaan myös esille tässä, mukaan lukien menetelmät paik- kaspesifisen fuusioidun pyrrolokarbatsolin, laktaami-iso-····, 25 meerin valmistamiseksi sekä fuusioidun pyrrolokarbatsolin halogenoimiseksi.

·' ” Olemme todenneet, että fuusioituja pyrrolokarbatso- v ' lejamme voidaan käyttää monin eri tavoin, kuten: lisäämään hermosolujen toimintaa ja eloonjäämistä, joko yksistään • »

Jj j 30 tai yhdistelmänä hermosolun ravitsemustekijän (tekijöiden) ja/tai indolokarbotsolien kanssa; lisäämään kasvutekijän . \ aiheuttamaa vaikutusta; estämään proteiinikinaasi C:n ’k,’ ("PKC") vaikutusta; estämään trk-tyrosiinikinaasin vaiku- ·;·’ tusta; estämään eturauhassyöpäsolulinjan kasvua; estämään 35 solun reaktioteitä, jotka liittyvät tulehdusprosessiin, ja * > » 115911 5 lisäämään hermosolujen, joilla on vaara kuolla, eloonjäämistä. Näistä erilaisista vaikutuksista johtuen esille tuodut yhdisteet on käyttökelpoisia monissa erilaisissa tarkoituksissa, mukaan lukien tutkimus- ja hoitoympäris-5 töissä.

Nämä ja muut fuusioitujen pyrrolokarbatsolien ominaisuudet ja edut tuodaan esille patenttihakemuksen seu-raavilla sivuilla.

Edullisten suoritusmuotojen yksityiskohtainen ku- 10 vaus

Kuvaamme ensin piirrokset.

I. Piirrokset

Kuvio 1 on kaaviokuva, joka osoittaa, että fuusioidut pyrrolokarbatsolit lisäävät NT-3:lla aiheutettua ChAT-15 aktiivisuutta rotan etuaivojen tyvitumakeviljelmissä.

Kuvio 2 on kaaviokuva, joka esittää fuusioitujen pyrrolokarbatsoli-isomeerien (IX ja X) kemiallisen synteesin indolista (IV).

Kuvio 3 on kaaviokuva, joka esittää fuusioitujen 20 pyrrolokarbatsoli-isomeerien (XIV ja VIIX) kemiallisen synteesin 2-(2-indenyyli)indolista (XI).

Kuvio 4 on kaaviokuva, jossa heksahydrokarbatsoli (XVIII) dehydrataan ja muodostuu vastaava osittain (XIX) tai täydellisemmin dehydratoitu (XX) fuusioitu pyrrolokar-25 batsoli.

Kuvio 5 on kaaviokuva, joka esittää 2-(2-indenyy-li) indoli johdannaisen (XXII) kemiallisen synteesin 1-kar-‘ boksi-2-tributyylistannyyli-indolista (XXI).

Kuvio 6 on kaaviokuva, joka esittää indoloindeny-•'•1 1 30 leeni-imidin (XXIII) kemiallisen synteesin 2-(2-indenyy- li) indolista (XXII). Indoloindenyyli-imidi (XXIII) sykli-j .·. soidaan pelkistysolosuhteissa, jolloin muodostuu vastaava ,·*·, fuusioitu pyrrolokarbatsoli (XXIV) .

• Kuvio 7 on kaaviokuva, joka esittää bromatun fuusi- *:.* 35 oidun pyrrolokarbatsolin (XXVI) kemiallisen synteesin fuu- sioidusta pyrrolokarbatsolista (XXV) .

6 115911

Kuvio 8 on kaaviokuva, joka esittää valittujen fuusioitujen pyrrolokarbatsoli-isomeerien (XXXIII ja XXXIV) kemiallisen synteesin indolista (XXVII).

Kuvio 9 on kaaviokuva, joka esittää valittujen fuu-5 sioitujen pyrrolokarbatsoli-isomeerien (XXXIII ja XXXIV) kemiallisen synteesin indolista (XXX).

Kuvio 10 on kaaviokuva, joka esittää fuusioitujen pyrrolokarbatsolien välituotteiden kemiallisen synteesin, kun pyrrolokarbatsolien F-renkaassa on typpiatomi.

10 Kuvio 11 on kaaviokuva, joka esittää fuusioitujen pyrrolokarbatsolien välituotteiden (XL) kemiallisen synteesin, kun pyrrolokarbatsolien sekä B- että F-renkaassa on rengasheteroatomej a.

Kuvio 12 on kaaviokuva, joka esittää välituotteiden 15 (XL) muuttamisen fuusioiduiksi pyrrolokarbatsoli-isomee- reiksi (XLIII ja XLIV) , kun isomeereissä sekä B- että F-renkaissa on rengasheteroatomeja.

II. Fuusioidut pyrrolokarbatsolit

Keksinnön kohteena ovat fuusioidut pyrrolokarbatso-20 lit, jotka esitetään seuraavilla kaavoilla: A. Kaava 6 • · R1 * ;· Γ·..’ :V.· (G) : .·. R" • * » • · · · * · . \ 25 jossa • · t

a) A1 ja A2 ovat yhdessä O ja B1 ja B2 ovat yhdessä O; tai A1 ja A2 ovat yhdessä O ja B1 ja B2 ovat yhdessä H, H

> I I

115911 7 tai H,OH; tai B1 ja B2 ovat yhdessä O ja A1 ja A2 ovat yhdessä H,H tai H, OH; b) R1 on H tai 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyli; c) R2 on H, 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyli tai 5 2-8 hiiliatomia sisältävä alkenyyli, jolloin alkyyli voi olla substituoitu ryhmillä OH, -NR7R8, -CONR7R8, -NR10COR9, -NR10SO2R9, C02R9, -OCOR9, OR9, -NHC (=NH)NH2; joissa R7 ja R8 toisistaan riippumatta ovat H tai 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyli, tai R7 ja R8 yhdessä muodostavat sidoksen muo-10 dostavan ryhmän, jolla on yleinen kaava - (CH2) 2-0- (CH2) 2~; jolloin R9 on 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyli tai fenyy-li; ja R10 on H tai 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyli; d) R3 on H, F, Cl, Br, I tai Ci-4-alkyyli; e) R4 on H, fenyyli, heteroaryyli, F, Cl, Br, I, 15 -CN, -N02, OH, -OR9, -COR9, C02R9, -CONR7R8, -CHO, 1-8 hii liatomia sisältävä alkyyli, 2-4 hiiliatomia sisältävä alkenyyli tai 2-4 hiiliatomia sisältävä alkynyyli, jolloin alkyyli voi olla substituoitu ryhmillä F, Cl, Br, I, fenyyli, heteroaryyli, -N02, -OH, -OR9, -CN, -NR7R8, 20 -O (CH2) nNR7R8 , jossa n on 1-4; ryhmällä -S (O) yR11, jossa y on 1 tai 2 ja R11 on H tai 1-4 hiiliatomia sisältävä al-kyyli; tai ryhmillä -CONR7R8, -C02R9, -OCONHR9 tai • -NR10CONR7R8, ja alkenyyli voi olla substituoitu ryhmillä F, Cl, Br, I, fenyyli, heteroaryyli, CN tai -C02R9; ja R7 ,,(t; 25 ja R8 itsenäisesti ovat H tai 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyli, tai R7 ja R8 muodostavat yhdessä sidoksen muodos- • · · tavan ryhmän, jolla on yleinen kaava - (CH2) 2-0-(CH2) 2-; ja • * · *·’ ’ R9 on 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyli; ja R10 on H tai 1- 4 hiiliatomia sisältävä alkyyli; • t : 30 f) R5 on H, -OR9, -COR9, nitro tai -CHO; jolloin R9 on 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyli; ; g) R6 on H, F, Cl, Br, I, -OR9, -O (CH2) nNR7R8, jossa ,·*·, n on 1-4; tai R6 on 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyli tai * · 2-4 hiiliatomia sisältävä alkenyyli, jolloin alkyyli ja 35 alkenyyli voivat olla substituoituja heteroaryylillä tai 115911 8 ryhmällä -CO2R9, jolloin R7 ja R8 ovat toisistaan riippumatta H tai 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyli ja R9 on 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyli; h) X on -CH=CH-, -O-, -S-, -C(=0)-, -CH20- tai 1-3 5 hiiliatomia sisältävä alkyleeni, joka voi olla substituoi-tu ryhmillä OR10, jossa R10 on H tai 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyli; R15, jossa R15 on 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyli; tai -S(0)2R9, jossa R9 on 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyli tai fenyyli; 10 i) B ja F toisistaan riippumatta yhdessä niihin kiinnittyneiden hiiliatomien kanssa muodostavat joko (I) tyydyttymättömän 6-jäsenisen karbosyklisen aromaattisen renkaan, jossa 1-3 hiiliatomia voi olla korvattu typpiatom(e)illa; tai 15 (II) tyydyttymättömän 5-jäsenisen karbosyklisen aromaattisen renkaan, jossa joko (A) yksi hiiliatomi on korvattu happi-, typpi- tai rikkiatomilla, tai (B) kaksi hiiliatomia on korvattu i) rikki- ja 20 typpiatomilla tai ii) happi- ja typpiatomilla.

B. Kaava I

R’ A1..N b1 α2ΛΛΛβ2 p5

R3V^N

: : : R2 • » * » » ·

« I

» I I • » : 25 jossa :'j a) A1 ja A2, B1, B2, R1, R2, R3, R4, R5, R6 ja X mer- , kitsevät samaa kuin kaavassa (G) ; * * t 115911 9 C. Kaavat Ia ja Ib R' R1

I I

β1 A1NJY β1 a2 \ A / B2 . Α2·^ \ A/ ^b2

Mc /=\ e JCf)l [©Te N^ViQJ

X^"'-/ R6 \|^·Ν χ-^^β R2 R3 R2

Kaava Ia Kaava Ib jossa 5 a) A1 ja A2, ja B1 ja B2 merkitsevät samaa kuin kaa vassa (G) ; b) R1 on H; c) R2 on H, allyyli, hydroksietyyli tai alkyyli, jossa on 1 - 4 hiiltä, edullisesti metyyli; 10 dl) R3 on H, F, Cl, Br, I tai alkyyli, jossa on 1 - 4 hiiltä; d2) kukin R4 on H, F, Cl, Br, I, alkyyli, jossa on , ;.t 1-4 hiiltä, edullisesti metyyli, alkoksi, jossa on 1 - 4 i » t hiiltä, edullisesti metoksyyli, heteroaryylialkenyyli, ' , 15 edullisesti pyridyylivinyyli, heteroaryylialkyyli, edulli- ···· sesti pyridyylietyyli, syaanietyyli, syaanivinyyli, fenyy- • « * * · li, alkynyyli, fenyylialkenyyli, edullisesti styryyli, ai- f » : **· koksikarbonyylialkenyyli, edullisesti etoksikarbonyyli- : vinyyli, tai halogeenialkyyli; 20 d3) kukin R5 on H, alkoksi, jossa on 1 - 4 hiiltä, : edullisesti metoksyyli; d4) R6 on H, F, Cl, Br, I, alkyyli, jossa on 1 - 4 , *. hiiltä, edullisesti metyyli, alkoksi, jossa on 1 - 4 hiil- • > » *;;/ tä, edullisesti metoksyyli, heteroaryylialkenyyli, edulli- 25 sesti pyridyylivinyyli, heteroaryylialkyyli, edullisesti * « » 115911 ίο pyridyylietyyli, tai alkoksikarbonyylialkenyyli, edullisesti etoksikarbonyylivinyyli ; e) X merkitsee samaa kuin kaavassa (G).

Termillä "aminohappo" tarkoitetaan molekyyliä, joka 5 sisältää sekä aminohapporyhmän että karboksyyliryhmän. Se käsittää "α-aminohapon", jolla on sen tavanomainen merkityksensä, ts. se on karboksyylihappo, jossa karboksyyliryhmän viereisessä hiilessä on funktionaalinen aminoryhmä. a-aminohapot voivat olla luonnossa esiintyviä tai ei-luon-10 nossa esiintyviä aminohappoja. Aminohappoja ovat myös "di-peptidit", jotka voidaan määritellä tässä kahtena aminohappona, jotka ovat liittyneet yhteen peptidisidoksella. Siten dipeptidien rakenneosat eivät rajoitu α-aminohappoihin, ja sellainen voi olla mikä tahansa molekyyli, jossa on sekä 15 aminoryhmä että karboksyyliryhmä. Edullisia ovat a-amino-hapot, dipeptidit, kuten lysyyli-h-alaniini, ja aminoalkaa-nihapot, joissa on 2 - 8 hiiltä, esim. 3-dimetyyliamino-voihappo.

Fuusioitujen pyrrolokarbatsolien edullisia suori-20 tusmuotoja ovat muodot, joiden kaavat ovat I, Ia ja Ib taulukossa I, ja joissa on tehty seuraavat substituutiot (roo-V ·’ malaiset numerot ilmoittavat kaavan numeron) : i*\. _Taulukko_____

··· Yhdiste(1) A1 A2121 B^2'31 R2 R3 R4 X

• · « · ·:··: i-i__o__o__h__h__h__ch2 :·. 1-2 H. H O H H H CHp * # · -----— 1-3__O__ihji__H__H__H__CH2 1-4__O__O__CH3__H__H__CH2 . . I-5<4) CHa H H CH2 » · *-- -------------- ^w...........

1-6__O__O__H__H__Br__CH2 1-7__O__O__H__H__F__CH2 | 1-8151__=__=__H__H__F__CH2

Ia-1__O__O__H__Cl__H__CH2 , !·. Ia-2ί6>__=__=__H__Cl__H__CH2 » » » />·, 1-9 H.H 1 O I H 1 H 1_Br_ CH2 115911 11

Ib-l__O__O__H__CH3__H__CH2 I-1Q__O__O__H__H__Cl__CH2 1-11__O__IKH__H__H__Br__CH2 1-12__HJ1__O__H__H__F__CH2 1-13__H.J1__O__H__H__OCH3__CH2

Ia-3(7)__O__O__H__H__H__CH2

Ib-2 (8>__O__O__H__H__H__CH2 1-14__O__O__H__H__H__CH2CH2

1-15__O__O__H__H__H__CH=CH

1-16__O__1LH__H__H__H__CH2CH2 1-17__1LH__O__H__H__H__CH2CH2 1-18__O__HJ1__H__H__H__CH2CH2 1-19__H^H__O__H__H__H__CH2CH2

1-20__O__O__H__H__H__S

1-21__O__O__H__H__H__O

1-22__O__HJl__H__H__F__CH2CH2 1-23__O__1LH__H__H__F__CH2 1-24__1LH__O__H__H__HC=CHC6H5__CH2 1-25__1LH__O__H__H__HC=CHCQ2C2H5__CH2 1-2 6 H. H O CH2CH= H H CH2 ;·.____Cil_____ 1-27__1LH__O__H__H__CgHs__CH2 • * ·

1-28__O__O__H__H__H__CO

1-29__H^H__O CH2CH2OH H__H__CH2 •Ml»

1-30__O__1LH__H__H__H__CO

: ” 1-31__H .OH O__H__H__H__CO

’* : 1-32 (12> H.H__O__H__H__HC=CH-2-pyr__CH2

Ia-4 (9)__O__O__H__H__H__CH2CH2 :,: : I-33__ibji__O__H__H__HC=CH-4-pyr__CH2 :,,.: 1-34__HJ1__O__H__H__H2CCH2-2-pyr__CH2 ; F, 1-35__H^H__O__H__H__HC=CHCN__CH2 1-36__HJ1__O__H__H__C=CH__CH2 1-37 O O H H (CH2)4CH3 CH2 > :. i.: Ia-5ί7) I O 1 O 1 H I H I_H_ CH2CH2 115911 12 la-6(1Qi__0__0__H__H__H__CH2CH2 la-71111__0__0___H__H__H__CH2CH2

1-38__H. OH 0__H__H__H__CH=CH

1-39 H.H O H H HC=CH-2-ftaali- CH2 ______imidi__ 1-40__H_H__0____Jodi__CH2 1-41__0 H.H__H__H__HC=CH-2-pyr__CH2

1-42__0__H.H__H__H__H__S

1-43__HJi__0__H__H__H__S

1-44 H.H 0 [ H__H__CH=CHl__CH2 (1) R1, R5 ja R6 ovat kukin H, ellei toisin ole mainittu.

(2) A1 ja A2 ovat H,H; H,OH; tai kummatkin on yhdis-5 tetty ja ne ovat happi, milloin näin on ilmoitettu.

(3) B1 ja B2 ovat H, H; H,OH; tai kummatkin on yhdistetty ja ne ovat happi, milloin näin on ilmoitettu.

(4) Yhdiste 1-5 on yhdisteiden seos, jossa yhdisteitä on moolisuhteessa 1/5 ja jossa ΑλΆ2 = H, H; B3^2 = 0/A1A2 10 = O; BXB2 = H, H.

(5) Yhdiste 1-8 on yhdisteiden seos, jossa yhdisteitä V : on moolisuhteessa 2/1 ja jossa A1 A2 = H, H; BXB2 = O/A^2 = O; BV = H, H.

(6) Yhdiste II-2 on yhdisteiden seos, jossa yhdis- ·;··; 15 teitä on moolisuhteessa 4/1 ja jossa A1A2 = H,H; B1B2 = 0/A1A2 O. = O; BXB2 = H, H.

tl» (7) R6 = Br.

• * · (8) R5 = Br.

. (9) R6 = F.

20 (10) R6 = 2-pyridyylivinyyli.

*·;*’ (11) R6 = 2-pyridyylietyyli.

(12) 2-pyr = 2-pyridyyli.

Erityisesti edullisia taulukon I mukaisia yhdistei- t t · tä ovat yhdisteet 1-1, 1-2 1-3, 1-4, 1-6, 1-7, 1-9, 1-11, ♦ * » 25 1-12, 1-14, 1-15, 1-16, 1-17, 1-22, 1-23, 1-26, 1-29, 1-32, * * > 115911 13 1-34, 1-39, 1-42 ja 1-43, joista yhdisteet 1-34 ja 1-32 ovat edullisimmat.

Myös fuusioitujen pyrrolokarbatsolien farmaseuttisesti hyväksyttävät suolat kuuluvat tässä esille tuotujen 5 yhdisteiden suojapiiriin. Tässä käytettävällä termillä "farmaseuttisesti hyväksyttävät suolat" tarkoitetaan epäorgaanista happoadditiosuolaa, kuten hydrokloridia, sulfaattia ja fosfaattia, tai orgaanista happoadditiosuolaa, kuten asetaattia, maleaattia, fumaraattia, tartraattia ja 10 sitraattia. Esimerkkeinä farmaseuttisesti hyväksyttävistä metallisuoloista ovat alkalimetallisuolat, kuten natrium-suola ja kaliumsuola, maa-alkalimetallisuolat, kuten mag-nesiumsuola ja kalsiumsuola, aluminiumsuola ja sinkkisuola. Esimerkkeinä farmaseuttisesti hyväksyttävistä ammonium-15 suoloista ovat ammoniumsuola ja tetrametyyliammoniumsuola. Esimerkkeinä farmaseuttisesti hyväksyttävistä orgaanisista amiiniadditiosuoloista ovat suolat, jotka on muodostettu morfoliinin ja piperidiinin kanssa. Esimerkkeinä farmaseuttisesti hyväksyttävistä aminoadditiosuoloista ovat suolat, 20 jotka on muodostettu lysiinin, glysiinin ja fenyylialanii-nin kanssa.

: Keksinnön avulla saatavat yhdisteet voidaan formu- loida lääkekoostumuksiksi sekoittamalla ne yhteen farma-seuttisesti hyväksyttävien myrkyttömien apuaineiden ja kan-25 taj a-aineiden kanssa. Kuten edellä mainittiin, tällaiset » · ;·_ koostumukset voidaan valmistaa annosteltaviksi ruoansula- *... tuskanavan ulkopuolelle, erityisesti nestemäisten liuosten * tai suspensioiden muodossa; tai annosteltaviksi suun kautta, erityisesti tablettien tai kapselien muodossa; tai ne- > i » h! I 30 nän kautta, erityisesti jauheiden, nenätippojen tai aero- * » » ’...· solien muodossa; tai ihon kautta, esimerkiksi lääkelaasta- : reiden avulla.

» t I

Koostumus voidaan tarkoituksenmukaisesti annostella

* I

·* yksikkölääkemuodossa ja se voidaan valmistaa millä tahansa M.‘ 35 farmasian teknologiassa tunnetulla menetelmällä, esimer- * f 115911 14 kiksi menetelmällä, joka on kuvattu kirjassa Remington's Pharmaceutical Sciences (Mack Pub. Co., Easton, PA, 1980). Ruoansulatuskanavan ulkopuolelle annosteltavissa formulaa-tioissa voi olla yleisinä apuaineina steriiliä vettä tai 5 suolaliuosta, polyalkyleeniglykoleja, kuten polyetyleeni- glykolia, öljyjä ja kasvisperäisiä, hydrattuja naftaleeneja ja vastaavia aineita. Erityisesti biologisesti yhteensopivat, biologisesti hajoavat laktidipolymeeri, laktidi/ glykolidikopolymeeri tai polyoksietyleeni-polyoksipro-10 pyleenikopolymeerit voivat olla käyttökelpoisia apuaineita säädeltäessä vaikuttavien yhdisteiden vapautumista. Muita mahdollisia käyttökelpoisia ruoansulatuskanavan ulkopuolelle tapahtuvaan annosteluun tarkoitettuja jakelusys-teemejä näille vaikuttaville yhdisteille ovat etyleeni-15 vinyyliasetaattikopolymeeripartikkelit, osmoottiset pumput, implantoitavat infuusiosysteemit sekä liposomit. Inhalaa-tioina annosteltavat formulaatiot sisältävät apuaineita, esimerkiksi laktoosia, tai ne voivat olla vesiliuoksia, jotka sisältävät esimerkiksi polyoksietyleeni-9-lauryyli-20 eetteriä, glykolaattia ja deoksikolaattia, tai öljyliuok- sia, jotka annostellaan nenätippoina, tai nenän kautta an-;*: nosteltavana geelinä. Ruoansulatuskanavan ulkopuolelle an- j nosteltavat formulaatiot voivat myös sisältää glykolaattia, annosteltaessa kielen alle, salisylaattia annosteltaessa 25 peräsuoleen, tai sitruunahappoa annosteltaessa emättimeen.

• · .. Lääkelaastareihin tarkoitetut formulaatiot ovat edullisesti i * i · lipofiilisia emulsioita.

« * * I I i • Tämän keksinnön aineita voidaan käyttää siten, että ne ovat ainoana vaikuttavana aineena lääkkeessä, tai niitä ! 30 voidaan käyttää yhdistelmänä muiden vaikuttavien aineiden, esim. kasvutekijöiden kanssa, jotka voivat edesauttaa her-j mosolujen eloonjäämistä tai aksonien regeneroitumista sai- ,··, rauksissa tai häiriöissä.

Tässä kuvatuissa lääkekoostumuksissa olevien yhdis-35 teiden pitoisuudet vaihtelevat useista tekijöistä johtuen, > i 115911 15 ja niitä ovat annosteltavan lääkkeen annostus, käytettävien yhdisteiden kemialliset ominaisuudet (esim. hydrofo-bisuus) sekä antotapa. Yleisesti ottaen keksinnön yhdisteet voivat olla fysiologisessa suolaliuoksessa, joka si-5 sältää noin 0,1 - 10 % w/v yhdistettä, annosteltaessa ruoansulatuskanavan ulkopuolelle. Tyypilliset annosrajat ovat noin 1 pg/kg - 1 g/kg ruumiinpainoa kohden päivässä; edullinen annosraja on noin 0,01 - 100 mg/kg ruumiinpainoa kohden päivässä. Annosteltavan lääkkeen edullinen annostus 10 riippuu muuttujista, joita ovat sairauden tai häiriön tyyppi ja etenemisvaihe, kyseessä olevan potilaan kokonaister-veydentila, valitun yhdisteen suhteellinen biologinen teho, sekä yhdisteen ja apuaineen formulaatio sekä antotapa.

III. Fuusioitujen pyrrolokarbatsolien hyödyt 15 Fuusioidut pyrrolokarbatsolimme ovat osoittaneet, että niillä on joukko tärkeitä toiminnallisia farmakologisia vaikutuksia, joista on hyötyä erilaisissa tapauksissa, kuten sekä tutkimus- että hoitoaloilla. Esittämisen helpottamiseksi, ja jotta ei rajoitettaisi käyttöalueita, 20 joiden suhteen nämä yhdisteet voidaan karakterisoida, kuvaamme tavallisesti fuusioitujen pyrrolokarbatsolien vai-kutukset seuraavasti: A. Vaikutus ravitsemusteki j ään regoivien solujen toimintaan ja/tai eloonjääntiin • *« * ltti; 25 B. Entsyymiaktiivisuuden esto « · C. Tulehdukseen liittyvien vasteiden esto * * * D. Solun kasvun esto, johon kasvuun liittyy li- « · * *·’ * sääntymistiloja E. Kokeellisesti ohjelmoidun motorisen neuronin • » : 30 kuoleman esto

Vaikutus ravitsemusteki j ään reagoivien solujen, ; .·. esim. hermoston solujen toimintaan ja/tai eloonj ääntiin, voidaan suorittaa käyttäen mitä tahansa seuraavista ko- • * keistä: (1) viljellyn selkäytimen koliiniasetyylitransfe- 35 raasin ("ChAT") koe; (2) viljellyn selkäydinhermon taka- « · » * * 115911 16 juuren ganglion ("DRG") neuriitin pidentymisen koe; (3) viljellyn etuaivojen tyvitumakkeen neuronin ("BFN") ChAT-aktiivisuuden koe. Entsyymiaktiivisuuden esto voidaan määrittää käyttäen PKC:n estokoetta ja trk-tyrosiinikinaasin 5 estokoetta. Tulehdukseen liittyvän vasteen esto voidaan suorittaa käyttäen indoliamiini-2,3-dioksigenaasi ("IDO") -mRNA-koetta. Solun kasvun esto, johon kasvuun liittyy lisääntymistiloja, voidaan määrittää mittaamalla haluttujen solulinjojen, kuten AT2-linjan, kasvu eturauhassyövässä. 10 Kehityksellisesti ohjelmoidun motorisen neuronin kuoleman estoa voidaan arvioida in ovo, käyttäen kanan alkion somaattisia motorisia neuroneja, jotka solut kokevat luonnollisen kuoleman alkionkehityksen päivinä 6 ja 10, ja analysoimalla tällaisen luonnollisen solukuoleman estoa, 15 jonka välittävät tässä esille tuodut yhdisteet.

Tässä käytettävällä termillä "vaikutus", kun sitä käytetään termien "toiminta" ja "eloonjääminen" muunnelmina, tarkoitetaan positiivista tai negatiivista vaihtelua tai muutosta. Vaikutukseen, joka on positiviinen, voidaan 20 tässä viitata "lisäyksenä" tai "lisäämisenä", ja vaikutukseen, joka on negatiivinen, voidaan viitata tässä "estona" tai "estämisenä".

:’.it Tässä käytettävällä termillä "lisäys" tai "lisäämi- nen", kun niitä käytetään muuntelemaan termejä "toiminta" (ιιιί 25 tai "eloonjääminen", tarkoitetaan, että fuusioidulla pyr- .. rolokarbatsolilla on positiivinen vaikutus ravitsemusteki- • 1 1 *,,, jälle reagoivan solun toimintaan ja/tai eloonjäämiseen • 1 · '·1 ’ verrattuna soluun, kun fuusioitua pyrrolokarbatsolia ei ole mukana. Esimerkiksi, mutta ei rajoittaen, esim. ko- i.i ! 30 linergisen neuronin eloonjäämisen tapauksessa, fuusioitu

• · I

pyrrolokarbatsoli osoittaisi, että kolinergisen hermosolu- ; populaation, joka on vaarassa kuolla (esim. vammasta, sai- * 1 · raustilasta, rappeutumatilasta tai luonnon kulusta joh- « · tuen), eloonjääminen lisääntyisi verrattuna kolinergiseen 35 hermosolupopulaatioon, kun fuusioitua pyrrolokarbatsolia • < · · ♦ 17 115911 ei olisi mukana, mikäli käsitellyllä populaatiolla on suhteellisesti pidempi toiminta-aika kuin ei-käsitellyllä populaatiolla. Lisäesimerkkinä, ja jälleen rajoittamatta keksintöä, esim. sensorin neuronin toiminnan tapauksessa, 5 fuusioitu pyrrolokarbatsoli saisi aikaan sensorisen hermo-solupopulaation (esim. neuriitin pidentyminen) toiminnan lisääntymisen verrattuna sensoriseen hermosolupopulaa-tioon, kun tällaista fuusioitua pyrrolokarbatsolia ei ole läsnä, mikäli käsitellyn populaation neuriitin pidentymi-10 nen on suhteellisesti suurempaa kuin pidentyminen ei-käsi-tellyssä populaatiossa.

Tässä käytettävällä termillä "esto" tai "estäminen" tarkoitetaan, että ilmoitetun aineen (esim. entsyymiaktiivisuus) spesifinen vaste on suhteellisesti pienempi fuusi-15 oidun pyrrolokarbatsolin läsnä ollessa.

Tässä käytettävät termit "neuroni", "hermoston solu" ja "hermosolu" käsittävät, mutta eivät rajoitu näihin, heterogeenisen populaation hermosolutyyppejä, joissa on yksi tai monia välittäjäaineita ja/tai yksi tai monia toi-20 mintoja; edullisesti nämä ovat kolinergisiä ja sensorisia neuroneja. Tässä käytettävä sanonta "kolinerginen neuroni" , )’,· tarkoittaa keskushermoston (CNS) ja ääreishermoston (PNS) neuroneja, joiden välittäjäaine on asetyylikoliini; esi-merkkeinä ovat etuaivojen tyvitumakkeiden ja selkäytimen « · M « ftit; 25 neuronit. Tässä käytettävä sanonta "sensorinen neuroni" • * .. käsittää neuroneja, jotka reagoivat ympäristön ärsykkeille • »· (esim. lämpötila, liike), jotka tulevat esim. iholta, li- • * · *·' ' haksesta ja nivelistä; esimerkkinä on DRG:n neuroni.

Tässä mainittu "ravitsemustekijä" on molekyyli, • s : 30 joka vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti ravitsemustekijään reagoivan solun eloonjäämiseen tai toimintaan. Esimerkkei-: .·, nä troofisista tekijöistä ovat sädehermon ravitsemustekijä (CNTF) , fibroblastiperuskasvutekijä (bFGF) , insuliini- ja * · insuliinin kaltaiset kasvutekijät (esim. IGF-I, IFG-II, *.!.· 35 IGF-III), interferonit, interleukiinit, sytokiinit ja neu- 115911 18 rotrofiinit, mukaan lukien hermokasvutekijä (NGF), neuro-trofiini-3 (NT-3) , neurotrofiini-4/5 ja aivoista johdettu hermosolun ravitsemustekijä (BDNF).

Tässä määritelty "ravitsemustekijälle reagoiva so-5 lu" on solu, jossa on reseptori, johon ravitsemustekijä voi spesifisesti sitoutua; esimerkkeinä ovat neuronit (esim. kolinergiset ja sensoriset neuronit) ja ei-hermoso-lut (esim. monosyytit ja neoplastiset solut).

Tässä käytettävä termi "ravitsemustekijän vaikutus" 10 ja "ravitsemustekijän aiheuttama vaikutus" määritellään minä tahansa vasteena, joka syntyy suoraan tai epäsuorasti ravitsemustekijän (esim. NGF) sitouduttua soluun, jossa on ravitsemustekijän reseptori (esim. neuroni, joka käsittää trk:n). Esimerkiksi NGF:n sitouduttua trkuhon, esimerkki-15 vasteena voisi olla trk-tyrosiinitähteiden autofosforylaa-tio, mistä on seurauksena lisääntynyt ChAT-aktiivisuus, mikä johtaa lisääntyneeseen neuronin eloonjäämiseen ja/ tai toimintaan.

Tässä käytettävällä termillä "trk” tarkoitetaan 20 suuren affiniteetin omaavaa neurotrofiinireseptoriperhet-tä, joita tällä hetkellä ovat trk A, trk B ja trk C, sekä :T: muita kalvoproteiineja, joihin neurotrofiini voi sitoutua.

•\# Tässä käytettävissä sanonnoissa "ravitsemustekijän vaikutus" ja "ravitsemustekijän aiheuttama vaikutus" termi 25 "ravitsemusteki jä" käsittää sekä endogeeniset että ekso- ♦ · geeniset ravitsemustekijät, jossa "endogeeninen" tarkoit- • » » taa ravitsemusteki jää, jota on normaalisti läsnä, ja "ek-‘ ’ sogeeninen" ravitsemustekijää, joka on lisätty järjestel mään. Kuten on määritelty, "ravitsemustekijän aiheuttama : 30 vaikutus" käsittää vaikutuksen, jonka ovat aiheuttaneet * « · (1) endogeeniset ravitsemusteki jät; (2) eksogeeniset ra- j vitsemustekijät ja (3) endogeenisten ja eksogeenisten ra- .**·, vitsemusteki joiden yhdistelmä.

Tässä käytettävällä sanonnalla "lisääntymistila", 35 jota käytetään viitattaessa "soluihin", tarkoitetaan solu- • * * 115911 19 ja, joiden säätelemätön tai epänormaali kasvu voi johtaa ei-toivotun tilan kehittymiseen, esimerkiksi syöpään liittyvän tai psoriaasitilan kehittymiseen.

Tässä käytettävä "syöpä" ja "syöpään liittyvä" tar-5 koittavat nisäkkään solujen pahanlaatuista lisääntymistä. Esimerkkeinä ovat eturauhasen syöpä, hyvänlaatuinen eturauhasen liikakasvu, munasarja-, rinta- ja muut tunnetut syövät. Tässä käytetävällä termillä "psoriaasi" tai "pso-riaasitila" tarkoitetaan häiriöitä, joihin liittyy kera-10 tinosyyttien liiallinen lisääntyminen, tulehdussolun suodattuminen ja sytokiinimuutos.

Tässä käytettävällä termillä "vaarassa kuolla", jotka käytetään biologisten aineiden, esim. solun, kuten neuronin, yhteydessä, tarkoitetaan tilaa tai olosuhdetta, 15 jolla on negatiivinen vaikutus biologiseen aineeseen siten, että aineella on lisääntynyt todennäköisyys kuolla tämän tilan tai olosuhteen johdosta. Esimerkiksi osoitamme esimerkissä III (E)(1), että tässä esille tuodut yhdisteet voivat "pelastaa" tai lisätä motoristen neuronien eloon-20 jäämistä, jotka motoriset neuronit ovat luonnollisesti vaarassa kuolla in ovo ohjelmoidussa solukuolemamallissa. Samalla tavoin esimerkiksi neuroni voi olla vaarassa kuol-j\t la luonnollisen ikääntymisprosessin johdosta, joka aiheut- taa neuronin kuoleman, tai vaurion, kuten päävamman joh-25 dosta, joka voi olla sellainen, että neuronit ja/tai glia- * · solut, joihin tällainen vamma vaikuttaa, voivat olla vaa-

• I I

*... rassa kuolla. Edelleen, esimerkiksi neuroni voi olla vaa- * 1 · ’ rassa kuolla sairaustilan tai olosuhteen johdosta, kuten neuronit, jotka ovat vaarassa kuolla ALS-sairauden vuoksi.

• I

: 30 Siten lisättäessä solujen, jotka ovat vaarassa kuolla, eloonjäämistä käyttäen keksinnön yhdistettä, tarkoitetaan : sitä, että yhdiste alentaa tai estää solukuoleman riskiä.

,··*’ Tässä käytettävällä termillä "saatta yhteyteen" ’!* tarkoitetaan suoraan tai epäsuorasti osien saattamista yh- 35 teen siten, että osat suoraan tai epäsuorasti joutuvat 115911 20 fyysiseen kosketukseen toinen toistensa kanssa, jolloin päästään haluttuun lopputulokseen. Siten, kuten tässä on käytetty, kohdesolu voidaan "saattaa yhteyteen" tässä esille tuodun yhdisteen kanssa siitä huolimatta, että yh-5 diste ja solu eivät välttämättä fyysisesti liity yhteen (kuten esimerkiksi tapauksessa, jossa ligandi ja reseptori fyysisesti liittyvät yhteen), kunhan haluttuun lopputulokseen päästään (esim. solun eloonjäämisen lisääntyminen). Yhteen saattaminen käsittää siten toimintoja, kuten osien 10 yhteen saattaminen astiassa (esim. tässä esille tuodun yhdisteen lisääminen astiaan, jossa on soluja, in vitro kokeita varten), kuin myös yhdisteen annostelun kohteeseen (esim. tässä esille tuodun yhdisteen injisointi laborato-rioeläimeen in vivo kokeita varten, tai ihmiseen hoitotar-15 koituksissa).

A. Vaikutus ravitsemustekijään reagoivien solujen toimintaan ja/tai eloonjäämiseen

Esille tuotuja fuusioituja pyrrolokarbatsoleja voidaan käyttää lisäämään hermoston solujen toimintaa ja/tai 20 eloonjäämistä. Tässä yhteydessä fuusioituja pyrrolokarbat soleja voidaan käyttää hyväksi yksistään tai yhdessä mui-den fuusioitujen pyrrolokarbatsolien kanssa, tai yhdistel-minä muiden edullisten molekyylien, kuten indolokarbatso-lien kanssa, joilla on myös kyky vaikuttaa osoitetun solun ,tii; 25 toimintaan ja/tai eloonjäämiseen. Tilanteissa, joissa fuu- .. sioidun pyrrolokarbatsolin on tarkoitus lisätä esim. neu- rotrofiinin vaikutusta, voidaan käyttää hyväksi eksogeeni-" siä neurotrofiineja fuusioidun pyrrolokarbatsolin yhtey dessä .

i 30 Monille erilaisille neurologisille häiriöille on tunnusomaista hermosolut, jotka ovat kuolemassa, vaurioi- : .·. tuneet, toiminnallisesti heikentyneet, käyvät läpi akso- ,*·_ nien rappeutumista, ovat vaarassa kuolla, jne. Tällaisia • · "!* häiriöitä ovat, mutta eivät rajoitu näihin: Alzheimerin *,.*,· 35 tauti; motorisen neuronin häiriöt (esim. amyotroofinen la- 21 115911 teraaliskleroosi); Parkinsonin tauti; aivoverenkierron häiriöt (esim. halvaus, iskemia); Huntingtonin tauti; AIDS-dementia; epilepsia; multippeliskleroosi; ääreishermoston sairaudet (esim. sairaudet, jotka vaikuttvat DRG-5 neuroneihin kemoterapiaan liittyvissä ääreishermoston sairauksissa) , mukaan lukien sokeritaudin aiheuttama hermo-sairaus; eksitatoristen aminohappojen aiheuttamat häiriöt; häiriöt, jotka liittyvät aivojen tai selkäytimen aivotärähdys- tai läpäisyvaurioihin.

10 Kuten hakemuksen tämän osuuden esimerkeissä on esi tetty, fuusioidun pyrrolokarbatsolin kyky lisätä hermoston solujen toimintaa ja/tai eloonjäämistä voidaan määrittää seuraavia kokeita käyttäen: 1. Selkäytimen ChAT-aktiivisuuskoe 15 2. Etuaivojen tyvitumakkeiden ChAT-aktiivisuuskoe 3. DRG:n neuriitin kasvukoe 4. Neurotrofiinivaikutuksen lisäämisen koe

ChAT katalysoi asetyylikoliinivälittäjäaineen synteesiä, ja sitä pidetään toiminnallisen kolinergisen neu-20 ronin entsyymimerkkiaineena. Toiminnallinen neuroni pystyy myös jäämään eloon. Neuronin eloonjäämistä tutkitaan mää-rittämällä kvantitatiivisesti elävien neuronien aikaan j*.#> saama väriaineen (esim. kalseiini-AM) talteenotto ja ent- symaattinen muuttaminen. Neurotrofiinit aktivoivat trk: ta, « · a * 25 esim. trk-A:n kinaasiaktiivisuutta soluissa, kuten senso- • | risissa tai kolinergisissä neuroneissa. Neurotrofiinin, ♦ «· kuten NT-3:n lisäys voidaan määrittää vertaamalla neuro- * * » ’ trofiinin toiminnallista vaikutusta yhdessä mukana olevan fuusioidun pyrrolokarbatsolin kanssa ja ilman sitä.

» i : 30 Koska tässä esille tuodut fuusioidut pyrrolokarbat- solit ovat käyttökelpoisia monin eri tavoin, niitä voidaan : hyödyntää monilla eri aloilla. Yhdisteitä voidaan käyttää .···, kehitettäessä in vitro malleja hermosolun eloonäämiselle, * · toiminnalle, identifioinnille, tai seulottaessa muita syn-35 teettisiä yhdisteitä, joilla on samanlaisia vaikutuksia • * * 115911 22 kuin fuusioiduilla pyrrolokarbatsoleilla. Yhdisteitä voidaan käyttää tutkimustarkoituksissa, tutkittaessa, määriteltäessä ja määritettäessä molekyylikohteita, jotka liittyvät toiminnallisiin vasteisiin. Esimerkiksi merkitsemäl-5 lä radioaktiivisella leimalla fuusioitu pyrrolokarbatsoli, joka liittyy tiettyyn solun toimintaan (esim. mitoosin alku) , kohde, johon fuusioitu pyrrolokarbatsoli sitoutuu, voidaan identifioida, eristää ja puhdistaa karakterisointia varten. Toisessa esimerkissä fuusioitua pyrrolokarbat-10 solia voidaan käyttää seulontavälineenä, kun halutaan löytää aineita, joilla on vähäinen ravitsemustekijän kaltainen vaikutus, mutta jotka yhdistettyinä vähintään yhden esille tuodun fuusioidun pyrrolokarbatsolin kanssa, pystyvät lisäämään ravitsemustekijään reagoivan solun ravitse-15 mustekijän aiheuttamaan vaikutusta.

Neuronien rappeutuminen, kuolema tai toimintahäiriö on luonteenomaista monille ihmisen neurologisille sairauksille, joita ovat, mutta eivät rajoitu niihin, Alzheimerin tauti; motorisen neuronin häiriöt (esim. ALS); Parkinsonin 20 tauti; aivoverenkierron häiriöt (esim. halvaus, iskemia); Huntingtonin tauti; AIDS-dementia; epilepsia; multippeli-skleroosi; aivojen tai selkäytimen aivotärähdys- tai lä- ·*·.. päisyvauriot; ääreishermoston sairaudet (esim. sairaudet, jotka vaikuttavat DRG:hen kemoterapiaan liittyvässä 25 ääreishermoston sairaudessa) sekä häiriöt, jotka ovat ek-sitatoristen aminohappojen aiheuttamia. Koska esille tuo- • · · dut fuusioidut pyrrolokarbatsolit ovat käyttökelpoisia li- » * * ‘ sättäessä ravitsemustekijään reagoivien solujen (esim. ko- linergiset ja sensoriset neuronit) ravitsemustekijän aihe-ί 30 uttamaa vaikutusta, esille tuodut yhdisteet sopivat edul- » I 1 lisesti farmakologisen vaikutuksensa vuoksi lääkkeiksi.

I Siten, koska esille tuodut yhdisteet ovat todistetusti ,*·, käyttöökelpoisia esim. lisäämään ChAT-aktiivisuutta tai * i ·’ DRG:n neuronien eloonjäämistä, yhdisteiden hyväksikäyttö 35 hoidettaessa häiriöitä, joihin liittyy esim. alentunut 115911 23

ChAT-aktiivisuus tai DRG:n neuronien kuolema, kuuluu tämän keksinnön suojapiiriin.

Esimerkki 111(A)(1): Selkäytimen ChAT-aktiivisuuden lisääminen 5 Kuten mainittiin, ChAT on spesifinen biokemiallinen merkkiaine toiminnallisille kolinergisille neuroneille. Kolinergiset neuronit ovat suurin kolinerginen panos hip-pokampuksen muodostumisessa, hajuhermon ytimessä, aivovar-ren ytimessä, aivokuorella, mantelitumakkeessa ja talamuk-10 sen osissa. Selkäytimessä motoriset neuronit ovat koliner-gisiä neuroneja, jotka sisältävät ChAT:ta (Phelps ym. , J. Comp. Neurol. 273:459 - 472 (1988)). ChAT-aktiivisuutta on käytetty tutkittaessa neurotrofiinien (esim. NGF tai NT-3) vaikutuksia kolinergisten neuronien eloonjääntiin ja/ tai 15 toimintaan. ChAT-koe toimii myös osoituksena ChAT-pitoi-suustasojen säätelystä kolinergisissä neuroneissa.

Fuusioidut pyrrolokarbatsolit lisäävät ChAT-aktiivisuutta dissosioidussa rottasikiön selkäydinviljelmäko-keessa (Taulukko II). Esimerkiksi yhdiste 1-13 lisää ChAT-20 aktiivisuutta 217 % kontrolliviljelmiin verrattuna (fuusioidulla pyrrolokarbatsolilla käsittelemättömät viljel-; mät) sen jälkeen, kun solujen on annettu kiinnittyä kont- •’•f, rollikudosvil jelykoloihin 2-3 tunnin ajan. Näissä ko- keissa fuusioitu pyrrolokarbatsoli lisättiin suoraan dis-25 sosioituun selkäydinviljelmään. Keksinnön yhdisteet lisä- * · sivät selkäytimen ChAT-aktiivisuutta pitoisuudesta riippu- • Il valla tavalla. Yhdisteet, jotka lisäsivät ChAt-aktiivi- * i ·

» ♦ I

suutta vähintään 120 % kontrolliin verrattuna, katsottiin vaikuttaviksi. Lisääntynyt ChAT-aktiivisuus havaittiin sen M l 30 jälkeen, kun oli lisätty yhden kerran fuusioitua pyrrolo- karbatsolia. Fuusioitu pyrrolokarbatsoli lisättiin samana j .·. päivänä kuin dissosioitu selkäydinsoluviljelmä aloitet- • »· » ,·*·, tiin. Lisääntynyt ChAT-aktiivisuus oli havaittavissa 48 » · *’ tuntia myöhemmin.

» » »

• I I

115911 24

Taulukko II: Fuusioitujen pyrrolokarbatsolien vaikutus selkäytimen ChAT-aktiivisuuteen

Yhdiste % kontrollista, nro käsittelemättömistä __viljelmistä_ 1-4__124_ 1-5__137_ 1-1__148_ 1-6__209_ 1-7__164_ 1-8__200_ 1-2__160_

Ia-1_____________139_

Ia-2__161_ 1-9__185_

Ib-1__138_ 1-3__174_ 1-10__189_ 1-11__188_

Ia-3__138_ 'f Ib-2__153_ : '* 1-12__173_ 1-14__153_ 1-13__217_ 1-15__182_ : ‘: ’: 1-20__130_ 1-16__142_ : 1-17__197_ f. 1-18__133_ , \ 1-22__143_ 1-19__203_ 1-21__122_ : 1-24 236_ 115911 25

Yhdiste % kontrollista, nro käsittelemättömistä __viljelmistä_ 1-25__168_ 1-26__167_ 1-23__208_ 1-29__154_ 1-28__<120_ 1-27__120_ 1-32__288_ 1-30,31__132_

Ia-4__<120_ 1-33__144_ 1-34__254_ 1-35__121_ 1-36__167_ 1-37__<120_

Ia-5__132_

Ia-6__139_

Ia-7__<120_ ..... 1-38__208_ ’ 1-39__268_ : ” 1-40__150_ ***:. 1-41__122_ *ί": 1-42__177_ : 1-43__138_ V : 1-44 127_ 26 115911

Menetelmät: Rottasikiön selkäytimen soluja dis- sosioitiin, ja tutkimukset suoritettiin kuvatulla tavalla (Smith ym., J. Cell Biology 101:1608 - 1621 (1985);

Glicksman ym. , J. Neurochem. 61:210 - 221 (1993)). Disso-5 sioidut solut vamistettiin rotista leikellyistä selkäyti-mistä (alkiopäivä 14 - 15) käyttäen standardeja trypsiini-dissosiaatiomenetelmiä (Smith ym., J. Cell Biology 10:1608 - 1621 (1985)). Solut laitettiin pitoisuuksina 6 x 105 solua/cm2 levyille poly-l-ornitiinilla päällystet- 10 tyihin muovisiin kudosviljelmäkuoppiin seerumittomaan N2-ravintoliuokseen, johon oli lisätty 0,05 % naudan seeru-mialbumiinia (BSA) (Bottenstein ym., PNAS USA 76:514 - 517 (1979)). Viljelmiä inkuboitiin 37 °C:ssa kosteutetussa ympäristössä, jossa oli 5 % CO2/95 % ilmaa, 48 tunnin ajan.

15 ChAT-aktiivisuus mitattiin kahden päivän kuluttua in vitro, käyttäen Fonnumin menetelmää (Fonnum, J. Neurochem. 24:407 - 409 (1975)), jota ovat muunnelleet McManaman ym. ja Glicksman ym. (McManaman ym., Developmental Biology 125:311 - 320 (1988); Clicksman ym., J. Neurochem.

20 61:210 - 221 (1993)).

Esimerkki III (A) (2): Etuaivojen tyvitumakkeiden ; Γ: ChAT-aktiivisuuskoe •\# Tutkittiin fuusioitujen pyrrolokarbatsolien kykyä lisätä ChAT-aktiivisuutta etuaivojen tyvitumakeviljelmis- • · 4 * 25 sä. Fuusioitujen pyrrolokarbatsolien todettiin lisäävän ..t ChAT-aktiivisuutta etuaivojen tyvitumakevil j elmissä (Tau- lukko III; "NT" = ei testattu). Kontrolliviljelmiin ei li-*' * sätty fuusioitua pyrrolokarbatatsolia.

* * * » » » » · · * 1 * t * t I I *

Iti · I » ♦ t *

* * I

115911 27

Taulukko III: Fuusioidut pyrrolokarbatsolit edis-tävät ChAT-aktiivisuutta etuaivojen tyvitumakkeissa_

Yhdiste ChAT-aktiivisuus (% kontrollista)

__lOOnM__250nM__500nM__lOOOnM

_1-1__inaktiivinen inaktiivinen inaktiivinen__NT_ _I~2__inaktiivinen__137_ 137_ | inaktiivinen | _I~3__inaktiivinen inaktiivinen 130__NT_

1-12__279__389__NT__NT

_I~24 inaktiivinen__151__NT___NT_ 1-36__122__131__123 inaktiivinen 1-29__140__189__194__210 1-34 | inaktiivinen 1_192_| inaktiivinen | inaktiivinen 1

Menetelmät: Etuaivojen tyvitumake leikeltiin rotan 5 sikiöistä (17 tai 18 päivän ikäiset sikiöt) ja solut dis-sosioitiin neutraalin proteaasin (Dispase™, Collaborative Research) kanssa. Neuronit laitettiin tiheydellä 5 x 104 solua/kuoppa (1,5 x 105 solua/cm2) poly-l-ornitiinilla ja laminiinilla peitetyille levyille. Soluja viljeltiin seeru-10 mittomassa N2-ravintoliuoksessa, jossa oli 0,05 % BSA:a, ,, 37 °C:ssa kosteutetussa ympäristössä, 5 %CC>2/95 % ilmassa.

t ·

ChAT-aktiivisuus arvioitiin viisi päivää levyjen valmista- 115911 28

Taulukko IV: Fuusioidut pyrrolokarbatsolit edistävät DRG:n neuriitin kasvua

Yhdiste Konsentraatio 200 nM

Kontrolli muutamia harvoja neuriitteja nähtä- 5 vissä NGF tiheää neuriittikasvua, joka ulottuu kolon reunoille 1-1 vähäinen määrä neuriitteja 1-2 vähäisestä määrästä tiheään neulo riittien kasvuun 1-3 tiheää neuriittikasvua, joka ei kuitenkaan ulotu kolon reunoille Menetelmät: Selkäydinhermon takajuuren ganglioita leikeltiin kanan alkioista (alkiokehityksen 9. päivä), ja 15 yksittäiset gangliot laitettiin poly-l-ornitiinilla ja laminiinilla peitetyille levyille. Kuhunkin erilliseen viljelmään lisättiin fuusioitua pyrrolokarbatsolia tai 50 ng/ml NGF:ää sen jälkeen, kun solujen oli annettua kiinnittyä 1-2 tuntia. Kudosviljelmiä viljeltiin 48 tuntia 20 seerumittomassa N2-ravintoliuoksessa, johon oli lisätty 0,05 % BSA:a (Bottenstein ym., PNAS USA 76:514 - 517 :V: (1979)). Viljelmiä pidettiin 37 °C:ssa kosteutetussa ympä- ristössä, 5 % CO2/95 % ilmassa. Hermosäikeiden kasvua ar-vioitiin neuriittien tiheyden ja pituuden perusteella.

• » · · 25 Asiantuntijoille tulisi olla selvää, että neuriitin kasvu- • t kokeet ovat puolikvantitatiivisia ja niihin liittyy näkö- • »· *,,, havaintoon perustuva vertailu, jossa verrataan kontrolli- ‘ viljelmää ja hermosolukoeviljelmää (Alberts ym., Molecular

Biology of the Cell, 2. painos, Garland Publishing, Inc.

: 30 New York, (1989) .

Esimerkki 111(A)(4): Neurotrofiinivaikufcuksen lilt. sääntymisen koe ,··*, Testattiin fuusioitujen pyrrolokarbatsolien kykyä ·’ lisätä neurotrofiinin, NT-3:n vaikutusta etuaivojen tyvi- 35 tumakeviljelmissä. ChAT-aktiivisuutta arvioitiin koliner- ♦ » » ( 115911 29 gisen neuronin toiminnan ja eloonjäämisen mittana. Näissä tutkimuksissa käytetty NT-3-pitoisuus (100 ng/ml) lisäsi ChAT-aktiivisuutta kontrolliviljelmiin nähden (ei käsitelty NT-3:lla tai fuusioidulla pyrrolokarbatsolilla) 40 %. 5 Yhdisteet 1-1, 1-6 ja 1-7 lisäsivät kukin ChAT-aktiivi suutta, kun mukana oli 100 ng/ml:n pitoisuus NT-3:a. Kun nämä yhdisteet lisättiin kukin yksinään etuaivojen tyvitu-makeneuroneihin siten, ettei NT-3:a ollut mukana, ei havaittu mitään vaikutusta ChAT-aktiivisuuteen. ChAT-aktii-10 visuuden lisääntyminen on suurempaa kuin lisäys, joka saatiin aikaan yksistään NT-3:lla, kuten kuvan 1 pylväsdiagrammi osoittaa.

Menetelmät. Etuaivojen tyvitumakeviljelmät valmistettiin rotan sikiöistä (sikiönkehityksen 17. päivä), ja 15 ne dissosioitiin neutraalin proteaasin, Dispase™, kanssa. Solut laitettiin tiheydellä 4 x 105 solua/cm2 poly-l-orni-tiinilla päällystetyille muovisille kudosviljelmälevyille seoksena, jossa oli DMEM- ja Fl2-ravintoliuosta (50/50 v/v GIBCO), ja johon oli lisätty 5 % hevosen seerumia ja 0,5 % 20 nautasikiön seerumia. Soluja inkuboitiin 37 °C:ssa kosteutetussa ympäristössä, jossa oli 5 % CO2/95 % ilmaa, viiden ·’: päivän ajan. ChAT-aktiivisuus mitattiin esimerkissä : III (A) (1) kuvatulla tavalla.

Rotan rekombinantti-NT-3: a tuotettiin käyttäen re-25 kombinanttibakulovirusta ilmentävää vektoria polyhedronvi- .. ruspromoottorin läsnä ollessa (Fraser, In Vitro Cell, and • <· *,,, Dev. Biol. 25:225 - 235 (1989)). Plasmidi, pXM-NT3 (Hall- ’·’ ‘ book ym., Neuron 6:845 - 858 (1991), jossa oli rotan NT- 3-cDNA-kloonia, saatiin tri Ira Blackilta (University of * 30 Medicine and Denstistry of New Jersey, Piscataway, NJ) .

NT-3-cDNA subkloonattiin siirtovektoriksi, pVL1392 (In : .·. Vitrogen Corp., San Diego, CA) rekombinanttivirustuotantoa » * * varten. Rekombinanttia bakulovirusta tuotettiin Meyer ym.

• » kuvaamalla tavalla (Meyer ym., J. Neurochem 62:825 - 835 :..v 35 (1994)).

115911 30

Esimerkki III (A) (5) : DRG:n neuronin eloonjäämiskoe

Fuusioidut pyrrolokarbatsolit edistävät selkäydin-hermon takajuuren ganglion (DRG) hermosolujen eloonjäämistä kanan DRG-neuroniviljelmissä. Solujen eloonjäämistä 5 mitattiin kalseiini-AM: n, elävän väriaineen analogin, fluoreseiinidiasetaatin talteenoton perusteella. Elävät solut ottavat talteen kalseiinia ja se lohkeaa solun sisällä fluoreseiinisuoloiksi, jotka pysyvät elävien solujen koskemattomissa kalvoissa. Elävien neuronien mikro-10 skooppisesti lasketut määrät korreloivat suoraan suhteellisten fluoresenssiarvojen kanssa, jotka on saatu elävien solujen fluorimetrisessä kokeessa. Tämän menetelmän avulla saadaan siten luotettava ja kvantitatiivinen mitta solun eloonjäämisestä kyseisen viljelmän kokonaissolupopulaati-15 ossa. (Bozyczko-Coyne ym., J. Neur. Meth. 50:205 - 216, 1993).

Fuusioidut pyrrolokarbatsolit lisäävät selkäydin-hermon takajuuren ganglion hermosolujen elossa pysymistä, ja vaikutus on havaittu piitoisuuksilla 100 - 500 nM (Tau-20 lukko V). Kaikki nämä analogit lisäsivät tehokkaasti myös selkäytimen ChAT-aktiivisuutta (katso esimerkki 111(A)(1), *:'. Taulukko II). Tarkasteltaessa mikroskooppisesti takajuuren t ganglion neuroneja, joita on stimuloitu esitetyllä kuudel- * i · la vaikuttavalla yhdisteellä, todetaan myös lisääntynyttä 25 hermosäikeen kasvua.

• i ·

I i I

• » · • ·

• I

I < » » * » » 115911 31

Taulukko V: Fuusioidut pyrrolokarbatsolit edistävät DR6:n neuronien eloonjäämistä

Yhdiste Neuronien eloonjäänti (% kontrollista) ___lOOnM__250nM__500nM_ 1-12__126__165__178_ 1-34__159__203 207_ _1-24__154__167__163_ _1-15__inaktiivinen__132__inaktiivinen 1-32__173__164__151_ _1-23__inaktiivinen__128__135_ 5 Menetelmät: Selkäydinhermon takajuuren ganglioita leikeltiin kanan alkioista, jotka olivat alkionkehityksen 9. päivän ikäisiä, ja dissosioidut solut valmistettiin dis-sosioimalla ne edelleen Dispaseen (neutraali proteaasi, Collaborative Research). Neuroneja ympättiin alhaisella 10 tiheydellä (3 x 104 solua/cm2) 96-koloiseen poly-L-orni- tiinilla ja laminiinilla päällystettyihin levyihin. Soluja viljeltiin 48 tuntia seerumittomassa N2-ravintoliuoksessa (Bottenstein ja Sato, 1979) 37 °C:ssa kosteutetussa ympä- ' I · ,·’ : ristössä, 5 % C02/95 % ilmassa. Solun eloonjäämistä arvioi- : *.. 15 tiin 48 tunnin kuluttua käyttäen edellä kuvattua elävien ··· solujen fluorimetrista koetta.

•: · · B. Entsyymiaktiivisuuden esto

Esimerkiksi indolokarbatsolin, K-252a:n kyky estää proteiinikinaasi C:n ("PKC") entsyymiaktiivisuutta on hy- 20 vin tunnettu ja dokumentoitu. PKC-aktiivisuuden estoa on , , ehdotettu erääksi tavaksi estää, välittää, vähentää ja/tai • « · ·;; * ehkäistä monia erilaisia sairaustiloja, mukaan lukien tu- *·.·* lehdussairaudet, allergia ja syöpään liittyvät tilat, ku- • ten on osoitettu seuraavissa esimerkkiviitteissä: US-pa- » 4 * · 25 tentit nrot 4 877 776 ja 4 923 986; julkaistu EP-patentti ·, 558 962 (julkaistu 8. syyskuuta 1993 E. R. Squibb & Sons,

Inc.:n nimissä); Tadka, T. ym., 170(3) Biochem. Biophys.

115911 32

Res. Comm. 1151, 1980) . Tyrosiinikinaasit, joihin trk kuuluu, ovat entsyymejä, jotka katalysoivat ATP:n gamma-fosfaatin siirtoa tyrosiinin hydroksyyliryhmään monissa pää-proteiineissa. Noin puolet tunnetuista onkogeeneistä tuot-5 tavat aktivoituja proteiinityrosiinikinaaseja (katso Chang, C-J & Geahlen, R. L. 55(11) J. Nat. Prods. 1529, 1992).

Erilaisten syöpään liittyvien tilojen esto, välitys, vähentäminen ja/tai ehkäisy proteiinikinaasien eston kautta on esitetty (katso Chang, C-J, supra).

10 Koska proteiinikinaasiaktiivisuuden ja tiettyjen sairauksien ja häiriöiden välillä on tärkeä yhteys, fuusioidut pyrrolokarbatsolimme ovat käyttökelpoisia myös sekä tutkimus- että hoitotilanteissa. Esimerkiksi tutkimusympäristössä yhdisteitä voidaan käyttää kehitettäessä 15 kokeita ja malleja, joiden avulla voidaan paremmin ymmärtää tehtävät, joita proteiinikinaasin (esim. PKC, trk-ty-rosiinikinaasi) estolla on niihin liittyvissä häiriöissä ja sairauksissa. Hoitotilanteissa yhdisteitä, jotka estävät näitä entsyymivaikutuksia, voidaan käyttää estämään 20 näiden entsyymien haitallisia seuraamuksia häiriöissä, kuten syövässä.

Kuten esitimme tämän osan esimerkeissä, entsyymi- c. _ aktiivisuuden esto, käyttäen fuusioituja pyrrolokarbatso- leja, voidaan määrittää seuraavia kokeita käyttäen: 25 1. PKC-aktiivisuuden estokoe .. 2. trkA-tyrosiinikinaasiaktiivisuuden estokoe * t ·

Esimerkki 111(B)(1): PKC-aktiivisuuden estokoe ’·’ ’ Fuusioidut pyrrolokarbatsolit estivät proteiiniki-

naasi C:n vaikutuksen (Taulukko VI). Proteiinikinaasi C

• » i.i : 30 -koe on tuotu esille (Muraka ym., US-patentti 4 923 986,

Kikkawa ym., J. Biol. Chem. 257:13341 - 13348 (1982)). Koe ; suoritettiin käyttäen useita fuusioitujen pyrrolokarbatso- * * t [ lien konsentraatioita. Määritettiin konsentraatio, jolla * » proteiinikinaasi C estyi 50 % (IC50) · 35 1 * $ 115911 33

Taulukko VI: Proteiinikinaasi C:n esto

Yhdiste PKC:n esto __IC50(uM)_ _Izl__0, 07_ _1^6__lj_0_ _IzJ__0, 15_ _Ij-2__0,11_ _1^9__4j_5_ _1X3__M_ _1-11__0, 45_ _1-12__0, 085_ _1-14__0, 015_ 1-15__0,05_ _1-20__0,15_ _1-16__0,035_ _1-17__1^0_ _1-22__0,25_ _1-24__8J_0_ _1-26__0_j_3_ _1-23__0,06_ : 1-29__0, 04_

Esimerkki III (B) (2) : trkA-tyrosiinikinaasiaktiivi- '5 suuden estokoe l Fuusioidut pyrrolokarbatsolit estivät trkA-tyrosii- ; ;nikinaasin vaikutusta, mikä määritettiin ELISA:11a. trkA on suuren affiniteetin omaava neurotrofiinien reseptori. Fuu-: sioituja pyrrolokarbatsoleja lisättiin 96-koloisille mikro- ,···# 10 tiitterilevyille, jotka oli aikaisemmin peitetty fosfory- lointisubstraatilla (fosfolipaasi C-gamma (PLCgamma)/pGEX-: fuusioproteiini) (katso Rotin ym., 11 EMBO J. 559, 1992).

Sitten testattiin näiden yhdisteiden kyky estää trkA-, .*, tyrosiinikinaasin aiheuttama substraatin fosforyloituminen.

115911 34

Useimmat fuusioiduista pyrrolokarbatsoleista estivät trkA-tyrosiinikinaasiaktiivisuutta, ja ICscmarvot olivat noin 20 nM (Taulukko VII).

Taulukko VII: trkA-tyrosiinikinaasiaktiivisuuden 5 esto

Yhdiste trkA-kinaasin esto __IC50 (nM)_ _]>2__20, 6_ _I>3__24,5_ _1-12__26,7_ _]>1__>1, 000_ _1^7__>1,000_ _1-15__>1,000_ _1-17__66, 0_ _1-24__>1,000_ _1-23__70, 6_ _1-29__18,4_ _1-32__>1,000_ 1-30, 1-31 _>1,000_ ’ Menetelmät: 96-koloisia ELISA-levyjä (Nunc) peitet- : ’·· tiin 100 μΐ/kolo fosforylointisubstraatilla (40 pg/ml PLC- ..!·* 10 gamma)/pGEX-fuusioproteiini) , joka oli 20 mM:ssa Tris- ‘1·*: puskuria, pH:ssa 7,6, 137 mM:ssa NaCl:a ja 0,02 % Nakissa ·*·,, yön yli 4 °C:ssa. Levyt pestiin sitten kolme kertaa TBST:llä (20 mM Tris, pH 7,6, 137 mM NaCl, 0,2 % Tween-20) ja tämän jälkeen ne salvattiin 3 %:ssa naudan seerumialbu-: 15 miinissa (BSA), joka oli TBSTrssä, pitäen 37 °C:ssa yksi tunti. Levyt pestiin kolme kertaa TBST:llä, sen jälkeen ne • · pestiin kaksi kertaa TBS:llä (TBST ilman Tween-20: tä) . Sit->· · ten lisättiin fuusioituja pyrrolokarbatsoleja erilaisina

pitoisuuksina reaktioseokseen (50 mM HEPES, pH 7,4, 5 mM

20 MnCl2, 5 mM MgCl2, 140 mM NaCl, 16 μΜ ATP ja 15 ng trkA ko- » » * i » » 115911 35 konaistilavuudessa 100 μΐ). Negatiivisena kontrollina reak-tioliuokseen lisättiin 100 mM EDTArta. Levyjä inkuboitiin sitten 37 °C:ssa 15 min. Havainnointivasta-aine, monoklo-naalinen antifosfotyrosiinivasta-aine (UBI), lisättiin lai-5 mennoksena 1:2 000 TBSTrssä, ja inkuboitiin yksi tunti 37 °C:ssa. Levyt pestiin sitten kolme kertaa TBST:llä, sen jälkeen inkuboitiin yksi tunti 37 °C:ssa emäksisellä fosfa-taasilla merkatun vuohen anti-hiiren IgG:n kanssa (1:2 000 TBST:ssä (Bio-Rad)). Kun oli pesty kolme kertaa TBST:llä, 10 sen jälkeen kaksi kertaa TBS:llä, muodostettiin värillinen tuote, käyttäen NADPH:ta emäksisen fosfataasin substraattina ja diaforaasin ja alkoholidehydrogenaasin (GIBCO-BRL ELISA -monitusjärjestelmä) liitosreaktiota. Värillinen tuote luettiin 490 nm:ssa mikrolevylukijassa (Biotek).

15 C. Tulehdukseen liittyvän vasteen induktion esto

Ihmisen interferonit (IFN:t), jotka on merkitty alfa- (IFNa), beta- (IFNB) ja gamma- (IFNgamma) interferoneina, indusoivat niiden biologisia vasteita soluissa kahdesta erilaisesta solun pinnalla olevasta reseptorista, 20 joista ensimmäinen reseptori on IFNa:a ja IFNB:ta varten ja toinen IFNgammaa varten. IFN-spesifisten geenien trans-kriptio on välttämätön myöhempiä IFN:n aiheuttamia biolo-gisia vasteita varten. IFN-reseptoreissa ei ole lainkaan tunnettua kinaasiaktiviisutta, mutta spesifisen IFN:n si-25 toutuminen sen reseptoriin stimuloi solun sisäisten pro- .. teiinien fosforyloitumista; kun nämä proteiinit ovat fos- • »i foryloituneet, ne siirtyvät nopeasti tumaan ja aloittavat ’·* ’ IFN-spesifisten geenien transkription.

Monet IFN:n aikaan saamat biologiset vasteet, ts.

I a i 30 virusten monistumisen esto, kasvaimen kasvun esto, jne., ovat eläimelle edullisia. Jotkut IFNgamman biologiset vas-: .·, teet ovat kuitenkin haitallisia. Esimerkiksi, kun IFNgam- .**[ maa annetaan kehon ulkopuolelta, se pahentaa multippeli- • t skleroosin ja nivelreuman oireita; endogeenisen IFNgamman 35 uskotaan myös olevan mukana näiden sairauksien oireiden * t · 115911 36 pahenemisessa. Lisäksi IFNgammalla uskotaan myös olevan tärkeä tehtävä (aiheuttava ja negatiivinen) verenmyrkytyksessä ja yleisessä tulehduksessa.

Indoliamiini-2,3-dioksigenaasi (IDO) on entsyymi, 5 joka aloittaa tryptofaanin hajoittamisen kynueriniinireak-tiosarjassa makrofageissa, monosyyteissä ja astrosyyteis-sä. Tryptofaanin hajoamisreaktiosarja, kuin myös interferoni j ärj estelmä ovat suhteellisen inaktiivisia soluissa normaaleissa fysiologisissa olosuhteissa. Kinoliinihappo, 10 jota on normaalisti läsnä hyvin pieninä, vaarattomina määrinä, syntyy tryftofaanin hajoamisreaktiossa. On ehdotettu, että kinoliinihappo on neurotoksinen ylistimuloimalla glutamaattireseptoreja (NMDA), minkä seurauksena Ca++:a virtaa soluun sisään ja tämän jälkeen NMDA-reseptoriposi-15 tiiviset neuronit kuolevat. On ehdotettu, että jotkut tulehduksellisista aivosairauksista ovat kinoliinihappoyli-määrän aiheuttamia. Patologisissa tilanteissa lisääntynyt IFNgamma voi indusoida IDO:a vasteena tällaisille tilanteille, jolloin tryptofaanin hajoamisreaktiosarja aktivoi-20 tuu ja näin ollen kinoliinihappojen pitoisuudet nousevat, mistä on seurauksena neuronien kuolema (katso Heyes, M.P. ym. 115 Braun 1249, 1992) . Kohonneita kinoliinihappotasoja F. on raportoitu monissa erilaisissa tulehduksellisissa aivo- häiriöissä, mukaan lukien HIV, Lymen tauti, päävamma, hal-25 vaus, autoimmuunisairaudet ja verenmyrkytys (katso 259

Science 25, 1993) .

K-252a ja staurosporiini estävät kummatkin IFNa- • I i * geenien transkriptiota, ja tämä transkription esto ei lii ty proteiinikinaasi C:n estoon. Tämä todistettiin käsitte- * · !.! : 30 lemällä pitkään soluja TPArlla, joka eliminoi kaiken im- munologisessa siirtoanalyysissä havaittavissa olevan PKC:n : mutta ei IFNa:n indusoimaa transkriptiota eikä sen K- » * · ,*··[ 252a: 11a ja staurosporiinilla aiheutettua estoa (katso

• I

Kessler ja Levy 266 IBC 23471, 1991; katso myös Schindler M,* 35 ym., 257 Science 809, 1994). K-252a:n on myös ehdotettu » * I i i 37 175911 omaanvan tulehduksenvastaista ja antiallergisia vaikutuksia in vivo (katso Ohimori, K. ym., 38(1), 6 Drug Res 809, 1988).

IDO:n ja kinoliinihapon välisen yhteyden haitalli-5 suudesta sekä seuraamuksista, jotka johtuvat kinoliiniha-posta ja joistakin patologisista tiloista, johtuen yhdisteet, jotka pystyvät estämään IFNgammaa indusoimasta IDO:a, ovat käyttökelpoisia tutkimusympäristössä, jossa yhdisteet, jotka estävät IDO:n induktiota, voidaan leimata 10 radioaktiivisesti, jolloin ne voidaan identifoida, voidaan eristää ja puhdistaa soluja, joihin nämä yhdisteet sitoutuvat ja jotka ovat mukana tulehdusreaktiossa. Hoitotilanteessa yhdisteitä, jotka estävät tällaisen induktion, voidaan käyttää estämään, välittämään, ehkäisemään ja/tai 15 hoitamaan sairauksia ja häiriöitä, kuten verenmyrkytystä, multippeliskleroosia, nivelreumaa ja kroonisia tulehdussairauksia .

Esimerkki 111(C)(1): IFNt:n aiheuttaman IDO-mRNÄ:n induktion esto 20 Tutkittiin keksinnön mukaisten fuusioitujen pyrro- lokarbatsolien farmakologista vaikutusta, joka koostuu niiden kyvystä estää IFNgamman aiheuttama indoliamiini-j\t> 2,3-dioksigenaasi (IDO) -mRNA:n induktio THP-l-soluissa, ihmisen monosyyttisolulinjassa.

i(”. 25 Soluviljelmä: THP-l-soluja (American Type Culture .. Collection, Rockville, MD) , ihmisen monosyyttileukemiaso- • · lulinjaa, kasvatettiin RPMI 1640 -ravintoliuoksessa (Me- • · ’·’ * diatech, Herndon Valley, VA) yhdessä 50 μΜ 2-merkaptoeta- nolin ja 10 % nautasikiön seerumin kanssa. Solut laitet- i.i : 30 tiin T75-viljelypulloihin konsentraationa 4 x 104 so- lua/cm2 10 ml:ssa ravintoliuosta, ja niitä käsiteltiin vä-: littömästi fuusioiduilla pyrrolokarbatsoleilla, joita oli eri pitoisuuksina. 30 minuutin kuluttua lisättiin rekom-

• I

binantti-IFNgammaa (E. coli) (Boehring Mannheim Corporati-·,!,* 35 on, Indianapolis, IN) 200 - 400 yksikköä/ml. Soluja inku- 115911 38 boitiin (37 °C, 5 % CO2/95 % ilma) 48 tuntia käsittelyn jälkeen.

RNA:n eristys: Solut pelletoitiin sentrifugoimalla (50 x g, 7 min) ja ravintoliuos dekantoitiin pois. Solut 5 pestiin sitten kaksi kertaa fosfaattipuskurisuolaliuoksel-la, pH 7,2 (PBS) (Mediatech, Herndon Valley, VA). Pestyissä pelleteissä olevat solut hajoitettiin 2 ml:ssa RNAzol B:tä (Tel-Test, Inc., Friendswood, TX) . RNA eristettiin kloroformiuutolla, saostettiin ja pestiin tuotteen mukana 10 seuraavan "RNA:n RNAzol B:n eristys" -ohjeen mukaisesti. RNA solubilisoitiin sitten foOrhon, ja konsentraatio ja puhtaus määritettiin lukemalla absorbanssi A260 nmrssä ja A280 nm:ssä. Lopuksi RNA:ta saostettiin uudelleen etanolissa yön yli -20 °C:ssa.

15 cDNA-koettimet: Indoliamiini-2,3-dioksigenaasi (IDO) -cDNA saatiin fil.tri Sohan L. Guptalta (Hippie Cancer Research Center, Dayton, OH) (katso Da., W. & Gupta, S. L. 168 Biochem. Biophys. Res. Commun. 1, 1990 ja Has-sanain, H.H. ym., 268 J. Biol. Chem. 5077, 1993). Glyse- 20 raldehydi-3-fosfaattidehydrogenaasi (GAPD) -cDNA saatiin

American Type Collectionin kautta (Rockville, MD) . Nämä cDNA:t valmistettiin ja puhdistettiin käyttäen perusmene- t r.^ telmiä (katso Sambrook, Fritsch, Maniatis (1989) Molecular .:. Cloning a Laboratory Manual/Second Edition 1, 1.21 - 1.24, 25 1.74 - 1.81, jota tästä eteenpäin kutsutaan nimellä .. "Maniatis a"), käyttäen Qiagen-plasmidin puhdistusväline- • · · paketteja (Qiagen Inc., Chatsworth, CA) . DNA-konsentraatio *·’ ’ ja puhtaus määritettiin absorbanssin avulla 280 ja 260 nm:ssa. Spesifiset DNA-kappaleet leikattiin perusmenetel- ! 30 mällä, käyttäen restriktioentsyymejä, ja tämän jälkeen ne ;,..ί erotettiin agargeeleillä Maniatiksen kuvaamalla tavalla ; .·. (katso Sambrook, Fritsch, Maniatis (1989) Molecular * * » ,···, Cloning a Laboratory Manual/Second Edition 1, 6.9 - 6.15, • · V jota tästä eteenpäin kutsutaan nimellä "Maniatis b").

35 cDNA-koettimet puhdistettiin edelleen [32P]-leimaamista 39 varten, käyttäen Geneclean II DNA -puhdistusvälinepakettia (BIO 101, Inc., La Jolla, CA) . Koettimet leimattiin dCTP-a-32P:llä (Amersham Corp., Arlington Heights, IL) leimaamalla alukkeet satunnaisesti, käyttäen Prime-a-Gene Labe-5 ling Systemiä (Promega Corp., Madison, WI).

mRNA:n analysointi ja kvantitointi: IDO-mRNA to dettiin Northern-siirreanalyysillä (katso Maniatis a, s. 7.39 - 7.51) perusmenetelmiä käyttäen. Kun erotus oli suoritettu elektroforeesia käyttäen 1 % agargeeleillä, jotka 10 sisälsivät formaldehydiä, RNA siirrettiin Magnagraph- nailonsiirotkalvolle (Micron Separations, Inc., Westboro, MA). Siirteet hybridisoitiin sitten [32P]-leimatulla IDO-cDNA:lla (Hippie Cancer Research Center, Dayton, OH) perusmenetelmien mukaisesti (katso Maniatis a, s. 7.52), 15 pestiin ja laitettiin fosforikuvantamiskasetteihin 1-4 päiväksi. IDO-cRNA:n kvantitointi suoritettiin käyttäen fosforikuvantamislaitetta (Molecular Dynamics), jossa tiheys (se on RNA:n määrä) ilmoitetaan suhteellisina fosfo-rikuvantamisyksiköinä. Siirteet käsiteltiin sitten glyser-20 aldehydi-3-fosfaattidehydrogenaasi (GAPD) -mRNA-koettimil la (ATCC, Rockville, MD), mRNA:11a, joka ei muutu IFNgam-ma-käsittelyn yhteydessä. GAPD-mRNA-mittaus, joka suorite- J. taan kvantitoimalla Northern-siirteet fosforikuvantamalla, * » 1 on keino normalisoida potentiaalinen näyte näyte-eroiksi t 25 geeleille laitetussa kokonais-RNA-määrässä. Syntynyt IDO- • · mRNA/GAPD-mRNA-suhde ilmoitetaan Taulukossa VIII prosent- • t % t · teinä suhteesta, joka on havaittu IFNirllä indusoiduissa • > t soluissa (määritellään 100 %:na).

• 1

» » I

lit ♦ » t t t · • » • » < t » * I ♦ • »

I I I

115911 40 _Taulukko VIII__

Lisäys soluihin

Yhdiste IFNy Fosforikuvantamisyksiköt _(nM)_ (yksikköä/ml) % IFNy -käsitellyistä soluista

Ei lisättyä yhdistettä__(200)__100_

Ei lisättyä yhdistettä__(_0J__0,75_ _1-29 (200nM)__(200)__57_ 1-2 ( 4 OOnM)__(400)__55_ _1-9 (4 OOnM)__(400)__60._ _1-11 ( 4 OOnM)__(400)__49_ _1-32 (4 OOnM)__(400) _70 _ D. Liikakasvutiloihin liittyvän solun kasvun esto

Vaikka hermokasvutekijä (NGF) on neurotroofinen 5 proteiini, jolla on ratkaiseva tehtävä sensoristen ja sympaattisten neuronien kehittymisessä ja ylläpidossa, on lisääntyviä todisteita siitä, että NGF:llä on hermostossa tapahtuvien toimintojen lisäksi joitakin biologisia vaikutuksia immuuni-tulehduskentän soluihin. Keratinosyyttien, 10 epidermiksen monilukuisimpien solujen, uskotaan olevan ratkaisevia ihon tulehdusvasteissa (Barker, JNWN ym., 337 • · ‘ Lancet 211, 1991); psoriaasissa, häiriössä, jolle on tun- * · * **· nusomaista keratinosyytin liiallinen lisääntyminen, tuleh- dussolun suodattuminen ja tiettyjen sytokiinien muuttumi-*:·*: 15 nen (Jablonka, S. ym. teoksessa: Roencgk, H. H., Miaback, ·*·.. H. (toim. ) Psoriasis Dekker, Inc., New York, NY, 1991, s.

261 - 342). NGF:n on myös raportoitu aktivoivan useimpia • soluja ja T-lymfosyyttejä, jotka tunkeutuvat psoriaatti-: seen vaurioon; interleukiini-6, jota myös ilmenee suurina 20 pitoisuuksina psoriaattisessa ihossa ja joka myös stimuloi *;· ihmisen keratinosyyttien lisääntymistä, voi lisätä NGF: n • tJ j erittymistä (katso Grossman, RM ym., 86 PNAS 6367, 1989, ja Frei, K. ym., 19 Eur. J. Immunol. 689, 1989). Viime ai-1 koina on raportoitu, että NGF stimuloi ihmisen keratino- ,‘h 25 syyttien lisääntymistä viljelmässä ja että K-252a estää 115911 41 tällaisen lisääntymisen (katso Pincelli, C. ym., 103(1) J. Invest. Derma. 13, 1994).

Lääkehoitotilanteissa fuusioituja pyrrolokarbatso-leja voidaan edullisesti käyttää hyväksi estettäessä kera-5 tinosyyttien liiallista lisääntymistä, jolloin estetään, välitetään, muutetaan käänteiseksi ja/tai ehkäistään pso-riaasitilan ilmenemistä. Fuusioitujen pyrrolokarbatsoliem-me käyttöä voidaan soveltaa edullisesti psoriaasitiloissa, jolloin K-252a voi estää ihmisen kerätinosyyttien lisään-10 tymisen sekä yhteyden keratinosyyttien liiallisen lisääntymisen ja psoriaasin välillä; fuusioituja pyrrolokarbat-soleja voidaan käyttää edelleen lisäämään tietämystä keratinosyyttien estosta sekä solujen suhteista esim. NGF:ään, keratinosyytteihin ja häiriöihin, joista esimerkkinä pso-15 riaasi.

Syövät, jotka määritellään lähes kaikkialla maailmassa siten, että niihin liittyy solujen liiallinen kasvu pahanlaatuiseen tilaksi, joka tyypillisesti johtaa kasvaimien muodostumiseen. Olemme siten tutkineet yhdisteiden 20 kykyä vaikuttaa eturauhassyöpäsolujen kasvuun, mikä on esimerkkinä määriteltäessä yhdisteitä, jotka estävät solu-jen kasvua, joihin liittyy liiallinen lisääntymistila.

φ ;·. Siten yhdisteemme voivat olla käyttökelpoisia myös tässä yhteydessä sekä tutkimus- että lääkehoitotarkoituksissa: **". 25 tutkimusympäristössä yhdisteitä voidaan käyttää esim. seu- .. lottaessa muita yhdisteitä, jotka voivat myös estää solu- • « jen kasvua, joihin liittyy liiallisia lisääntymistiloja; • · · ' lääkehoitotarkoituksissa yhdisteitä, jotka edullisesti estävät tiettyjen solujen, jotka liittyvät tiettyihin sai-f 30 rauksiin ja/tai häiriöihin, voidaan edullisesti käyttää välitettäessä, hoidettaessa ja/tai estettäessä tällaisia : ’·, sairauksia tai häiriöitä.

• I « • « 1 1 * t » 115911 42

Esimerkki III(D)(1): Eturauhassyöpäsolulinjän kasvun esto käyttäen fuusioituja pyrrolokarbatsoleja AT-2-solut ovat eturauhassyöpäsolualalinja, joka on johdettu Dunning H -kasvaimesta ja jonka on meille ystä-5 vällisesti antanut tri John Isaacs (lääkäri John Hopkins). Poiketen Dunning H -kasvainsoluista, AT-2-soluja voidaan kasvattaa in vitro.

Menetelmät: AT-2-soluja (7,5 x 104 solua/kuoppa) laitettiin muovisille kudosviljelylevyille, joissa oli 96 10 kuoppaa, RPMI-1640-ravintoliuoksen kanssa, joka sisälsi 10 % nautasikiön seerumia, 250 nM deksametasonia, 2 mM glutamiinia, 1 mM natriumpyruvaattia ja penisilliini/ streptomysiiniantibiootteja. Seuraavana päivänä yhdisteet lisättiin neljänä konsentraationa (10, 1, 0,1, 0,01 μΜ) 15 likimääräisen ICso-rajojen määrittämiseksi. Viljelmistä tutkittiin kolme päivää myöhemmin solujen lukumäärä, käyttäen MTS-koetta [(3-(4,5-dimetyylitiatsol-2-yyli)-5-(3-karboksimetoksifenyyli)-2-(4-sulfofenyyli)-2H-tetratso-lium, sisäinen suola)]. MTS-koe (ostettu pakettina Prome-20 galta) mittaa vesiliuokoisen formatsaanin muodostumisen (todetaan levylukijalaitteessa 490 nm:ssä), joka format-·': saani on muodostunut tetratsoliumyhdisteen (MTS) biologipa sen pelkistymisen seurauksena metabolisesti aktiivissa soluissa mitokondrion suksinaattidehydrogenaasin kautta.

25 Kun substraatin inkubointiajan lineaarisuus suhteessa so- • ♦ .. lutiheyksiin levyllä on määritetty, mitatun tuotteen määrä *,,, on suoraan verrannollinen solujen lukumäärään. MTS (333 • I · ’*’ ’ yg/ml) ja 25 μΜ fenatsiinimetosulfaattia sekoitetaan kes kenään ja lisätään suoraan kasvatusliuokseen, ja inkuboi- i.i : 30 daan 37 °C:ssa 5 % CO2/95 % ilma -inkubaattorissa 0,5-4 :,,.ί tuntia. Tuotteen absorbanssi 490 nm:ssä luetaan BIO-TEK- : .·. levylukimessa. Tausta-arvot saatiin kuopista, joissa oli kasvatusliuosta sekä substraattiliuosta, mutta ei soluja.

• · ‘1* Lisäksi arvoja saatiin myös koloista, joissa oli soluja, .·.· 35 jotka oli laitettu levylle päivänä 0 ja tutkittu sinä päi- 1 t 1 * t 115911 43 vänä, jolloin yhdiste lisättiin (päivä 1) solujen lukumäärän määrittämiseksi yhdisteen lisäyksen hetkellä. Kun alkuperäinen annoksen etsintäkoe oli suoritettu, seuraavat tutkimukset suoritettiin siten, että odotetun IC^o-arvon 5 lähellä oli kolme tai useampia konsentraatioita.

Taulukko IX__

Yhdiste nro AT-2-solukasvun __IC50 (nM)_ _1^3__380___ _]>7__1370_ _1-29__ 3260_ _1^2__4600_ _1-24__>10,000_ _1-14__3070_ _1-15__4300_ _1-20__>10,000_ _1-21__>10, 000_ E. Kehityksellisesti ohjelmoidun motorisen neuronin kuoleman esto 10 Kanassa somaattiset motoriset neuronit kuolevat .· · luonnollisesti alkionkehityksen 6. ja 10. päivänä (E6 ja ’·· E10) . (Katso Chu-Wang, IW & Oppenheim, RW 177 J. Comp.

*:1 Neurol. 33, 1978 ja Hamburger, V 160 J. Comp. Neurol. 535, ·;··· 1975) . Tämän jakson aikana motoristen neuronien, jotka ^ 15 ovat kehittyvien kana-alkioiden lanteen selkäytimen kum- mankin puolin, lukumäärä vähenee noin 50 %, noin 46 000:sta 23 000:een.

. , Kuten alla olevat tiedot kertovat, tässä esille tuodut fuusioidut pyrrolokarbatsolit estävät näiden neuro- • » ’y1 20 nien luonnollisesti ilmenevän kuoleman, ja tällainen esto : : : ilmenee annoksesta riippuvalla tavalla.

t I I

t t » I » I * »

1 I

* I · < t < 115911 44

Esimerkki III (E) (1) : Motorisen neuroninen kuoleman esto In Ovo fuusioituja pyrrolokarbatsoleja käyttäen

Kanan alkioita (E6 - E9) käsiteltiin joko vehiik-kelillä (5 % Solutol HS 15, BASF Aktiengesellschaft) tai 5 kuvatulla tavalla 1-34- tai I-32-konsentraatioilla. Näytteet (50 μΐ) laitettiin verisuoneksi muodostuneeseen alkion rakkokalvoon munankuoressa olevan ikkunan kautta aikaisemmin kuvatulla tavalla (Oppenheim ym., 1988). Alkiot lopetettiin päivänä E10 ja selkäytimet poistettiin, kiin-10 nitettiin Carnoyn liuoksessa (10 % etikkahappo, 60 % etanoli, 30 % kloroformi), laitettiin paraffiiniin, jaettiin osiin 8 um:n välein ja värjättiin tioniilla aikaisemmin kuvatulla tavalla (Oppenheim ym., 1988). Motoriset neuronit (identifioitu morfologian ja paikan perusteella) 15 laski henkilö, joka ei ollut tietoinen käsittelyolosuhteista, joka kymmenennestä osasta aikaisemmin annettujen kriteerien mukaan (Oppenheim ym., 1982, Oppenheim ym., 1986).

Päivittäinen 1-34:n tai 1-32:n annostelu E6 - E9 20 -ikäisten kanojen rakkokalvoon in ovo johti eloonjääneiden lanteen motoristen neuronien lukumäärän kasvuun annoksesta riippuvalla tavalla (Taulukko X) . Yhdisteiden 1-34 ja 1-32 •h,, maksimivaikutus saavutettiin annoksella 0,6 ug/muna, mikä johti 27 % tai 31 % kasvuun, tässä järjestyksessä, moto-25 risten neuronien eloonjäämisessä käsitellyissä vastaan • 1 kontrolli-, vehiikkelillä käsitellyissä alkioissa.

1 · 115911 45 _Taulukko X___ Käsittely Päivittäinen Motoristen neuronien Pelastettujen annos lukumäärä motoristen neu- (ug/muna) ka + SD ronien lisäys ____vs. kontrolli

Kontrolli- q 9440 + 453 vehikkeli____ 1-34 0, 6__11976 + 1106**__27_ _ 0,3__11593 + 654**__23_ _ 0,15__10135 + 354*__7_ __0, 015__10480 + 585*__11_ 1-32 1,2__11743 + 1497**__24_ __0j_6__12357 + 499**__31_ __0^3__10215 + 481*__8_ _ 0,06_ 9657 + 529_ Ei merkitsevä |

Motoristen neuronien lukumäärä edustaa laskutoimituksia, jotka on tehty selkäytimen toisella puolella.

5 Studentin t-testi: ** p<0,01; * p<0,05 vastaan kont rolli, vehiikkelillä käsitellyt alkiot IV Synteesimenetelmiä fuusioitujen pyrrolokarbatso-lien valmistamiseksi ... Keksintö käsittää myös menetelmän D-rengas-fuusi- ,! 10 oidun pyrrolokarbatsolin valmistamiseksi, ja se käsittää * " seuraavat vaiheet: ····' a) otetaan indoli, jonka yleinen kaava on IV, t • · * 43r 1·: r2 * » ; \ 15 jossa R2 on H, SO2R9, CO2R9 tai alkyyli, jossa on 1 - 4 hiiliatomia, ja kumpikin R3a ja R4a on H, F, Cl, Br, I, ‘τ’ -OR9, -0(CH2)nNR7R8, NR7R8, -SR11, alkyyli, aryyli, hetero- aryyli, -(CH2)nSRn, -(CH2)nOR9 tai - (CH2)nNR7R8; 115911 46 b) saatetaan mainittu indoli reagoimaan 2-indanonin kanssa, jolla on seuraava yleinen kaava: R53

Rsa 5 jossa kukin R5a ja R6a on H, F, Cl, Br, I, alkyyli,

aryyli, heteroaryyli, CN, NO2, OR9, -0 (CH2) nNR7R8, C02R9, SR11, - (CH2)nS (0)yR9, -(CH2)nSRu, NR7R8 tai -(CH2)nNR7R8 ja X

on alkyleeniryhmä, jossa on 1 - 3 hiiliatomia, tai -C(R10)2-, olosuhteissa, joissa muodostuu tertiaarinen 2— (2 — 10 sykloalkenyyli)indoloalkoholi,

43 R

“R (V> R6a ja eliminoidaan mainitun alkoholin hydroksyyliryhmä, jol-.loin muodostuu vastaava 2-(2-sykloalkenyyli) indoli Γ·.. 15 R R5a ' |i (VI);

•Ti 33R ^ X

, , c) saatetaan mainittu 2-(2-sykloalkenyyli)indoli reagoimaan imidin kanssa, jolla on seuraava yleinen kaava: 1 · » • 1

» i I

» I

• ti I · » « » » 115911 47 R1 °v N ,0

XJ

jossa R1 on kuten edellä määriteltiin, olosuhteissa, joissa muodostuu tetrahydropyrrolokarbatsoli, jonka 5 yleinen kaava on VII

R’ _ \_/ jq5a (VII) ; 3a>^N X-^R8* R R2 ja d) dehydrogenoidaan mainitun tetrahydropyrrolo-karbatsolin tetrahydrokarbatsolirengas olosuhteissa, joissa 10 muodostuu fuusioitu pyrrolokarbatsoli, jonka yleinen kaava

on VIII

r N^_ 0_\ /“O c (VIII) ·· ;· )=( RSa :. n r2 , . Keksintö käsittää myös menetelmän lähes puhtaiden * · · · 15 paikkaspesifisten D-rengas-fuusioitujen pyrrolokarbatsoli- '*·*’ laktaami-isomeerien valmistamiseksi, ja mainittu menetelmä : käsittää seuraavat vaiheet:

a) otetaan fuusioitu pyrrolokarbatsoli, jonka ylei-nen kaava on VIII

115911 48 Ή.

0=< >=ο VJ R5a , W^N X^^R*a jaR μ,ζ jossa R1, R2, R3a, R4a, R5a, R6a ja X ovat kuten aikaisemmin määriteltiin; b) pelkistetään mainitun fuusioidun pyrrolo-5 karbatsolin imidiryhmä olosuhteissa, joissa muodostuu kaksi

pyrrolokarbatsolilaktaami-isomeeria, joiden yleiset kaavat ovat IX ja X

R1 o_^nn .n q λ- \ j c-5 4 >9 r-) \ / *-».53

r y=\ n R

ja 3aV^^N Sard's4 X'^'R03 3aR '2 R R R2 UX) (X); 10 ja c) erotetaan mainitut isomeerit olosuhteissa, jois- • “ sa muodostuu suhteellisen puhtaita paikkaspesifisiä D- V * rengas-fuusioituja pyrrolokarbatsolilaktaami-isomeereja.

Keksintö käsittää myös menetelmän paikkaspesifisen :j : 15 D-rengasfuusioidun pyrrolokarbatsolilaktaami-isomeerin val- mistamiseksi, ja mainittu menetelmä käsittää seuraavat vai- . heet: • » »

a) otetaan yhdiste, jonka yleinen kaava on XI

t » • * * i » * 115911 49 « r53 R2 jossa R2, R3a, R4a, R5a, R6a ovat kuten aikaisemmin määriteltiin ja X on S, 0, CO, alkyleeni, jossa on 1 - 3 hiiliatomia, -C (R10) 2/ -CH2Z-, -ZCH2- tai -CH2ZCH2-; 5 b) saatetaan mainittu yhdiste reagoimaan alemman

alkyyli-h-syaaniakrylaatin, edullisesti etyyli-h-syaani-akrylaatin kanssa olosuhteissa, joissa muodostuu tetra-hydrokarbatsolisyaaniesteri-isomeereja, joiden yleiset kaavat ovat XII ja XV

10

Π O

NC, /C-°R . RO-S CN

0rW~0 · ϊΎλ-/ίΓ*ι H R2 » * * t · · • · *’ ,” (XII) (XV), • · · * · · · ·;··· jossa R on alempi alkyyliryhmä; c) erotetaan mainitut isomeerit olosuhteissa, joissa muodostuu suhteellisen puhtaita paikkaspesifisiä tetrahyd- * > » 15 rokarbatsolisyaaniesteri-isomeerej a; , . d) dehydrogenoidaan erikseen kummankin mainitun *;;/ isomeerin tetrahydrokarbatsolirengas riittävästi siten, et- ’···' tä muodostuu vastaavia karbatsolisyaaniestereitä tl* I I » * · » · I 1

* I I

1 1 > 115911 50 0 Π

Il U

NC C—OR RO— C CN

""€Äjä“ - '"rvQi5 H2 R2 (XIII) (XVI) ja

e) saatetaan erikseen kumpikin mainittu karbatso-lisyaaniesteri reagoimaan pelkistävissä olosuhteissa, jois-5 sa toisistaan riippumatta muodostuu paikkaspesifisiä fuusioituja pyrrolokarbatsoleja, joiden yleiset kaavat ovat XIV ja XVII

it R1

^ A

OTMtU. ” iTYmiO

s2 R2 * (XIV) (XVII) • · • * ·

Keksintö koskee myös menetelmää D-rengasfuusioidun ·:·*: 10 pyrrolokarbatsolin valmistamiseksi, ja menetelmä käsittää ·’·_ seuraavat vaiheet:

a) otetaan indoli, jonka yleinen kaava on IV

4aR

!·; <iv)' ·;* R |\| R2 : 15 jossa R2, R3a ja R4a ovat kuten aikaisemmin määriteltiin; 2 * ^ 115911 oi b) saatetaan mainittu indoli reagoimaan 2-bentsosykloalkanonin kanssa, jolla on seuraava yleinen kaava :

Rsa >^f-x r63 5 jossa R5a ja R6a ovat kuten aikaisemmin määriteltiin ja X on alkyleeniryhmä, jossa on 2 - 3 hiiltä, ja mainittu reaktio suoritetaan olosuhteissa, joissa muodostuu tertiää-rinen 2-(2-(1,2,3,4-tetrahydroalkyyli))indolyylialkoholi, 10 ja eliminoidaan mainitun alkoholin hydroksyyliryhmä, jol loin muodostuu vastaava 2-(2-syklo-alkenyyli)indoli; c) saatetaan mainittu 2-(2-sykloalkenyyli)indoli reagoimaan imidin kanssa, jonka yleinen kaava on: R1 0, n ,0 Ύ: 15

jossa R1 on edellä määritelty; ja mainittu reaktio suoritetaan olosuhteissa, joissa muodostuu tetrahydr-oaryylialkyylipyrrolokarbatsoli, jonka yleinen kaava on : “ 20 XVIII

V : R1 *LB’ ,··, 6 (χγιιΐ); H': “R ' n2 • · ja joko < 1 1 > 1 · · 52 Π59Π

i) dehydrogenoidaan mainitun pyrrolokarbatsolin D-rengas olosuhteissa, joissa muodostuu vastaava fuusioitu pyrrolokarbatsoli, jonka yleinen kaava on XIX

5 r1 ’A Ab1

«R

|j V f/'' pvöa y^'N \—/ (XIX); P R2 tai ii) dehydrogenoidaan mainitun pyrrolokarbatsolin E- rengas olosuhteissa, joissa muodostuu vastaava fuusioitu

10 pyrrolokarbatsoli, jonka yleinen kaava on XX

R1 'A n 4aR R* (XX) 3aR ^ R2 • · '' D-rengasfuusioituja pyrrolokarbatsoleja voidaan ♦ myös valmistaa menetelmällä, joka käsittää seuraavat vai-':“ί 15 heet: i a) otetaan alempi alkyylistannyyli-indoli, jonka yleinen kaava on XXI, jossa R2 on -CO2H, -SO2R9, -CO2R9 tai alkyyli; R3a ja R4a ovat kuten edellä määriteltiin; ; ,·, b) liitetään mainittu alempi alkyylistannyyli- 20 indoli yhdisteen kanssa, jonka yleinen kaava on seuraava: 115911 53 jossa R5a ja R6a ovat kuten edellä määriteltiin; X on S, 0, CO, aikeeni, jossa on 1 - 3 hiiltä, -C(R10)2-, -CH2Z-, ZCH2- ja CH2ZCH2-, ja Y on Br, I tai -OSO2CF3, ja mainittu liitosreaktio suoritetaan olosuhteissa, joissa 5 muodostuu indoli, jonka yleinen kaava on XXII; c) saatetaan indoli reagoimaan erikseen joko i) imidin kanssa, jonka yleinen kaava on: R1 °v N ,0

XJ

tai 10 ii) alemman alkyyli-h-syaaniakrylaatin kanssa; ja kumpikin reaktio suoritetaan olosuhteissa, joissa toisistaan riippumatta muodostuu vastaava indoloimidi, jonka yleinen kaava on XXIII; d) syklisoidaan mainittu indoloimidi olosuhteissa, 15 joissa muodostuu fuusioitu pyrrolokarbatsoli, jonka yleinen kaava on XXIV.

Seuraavat kohdat pätevät tässä:

Alempi alkyyli tarkoittaa 1-4 hiiliatomia.

• · : · Aryyli on Cö-io, edullisesti fenyyli tai naftyyli.

; '.· 20 Alkyyli-h-syaaniakrylaatin alkyyliryhmässä on 1 - 8 hiiliatomia.

» · « * ·;··· Aryylialkyyli on 1 - 7 hiiliatomia.

j’. Heteroaryyli on ryhmä, jossa on 3 - 10 atomia, jot- * ka on valittu seuraavista: C, O, S ja N, joista vähintään * * · 25 yksi on O, S tai N.

, , Heteroaryylialkyyli on heteroaryyliryhmä, joka on kiinnitetty alkyyliin, jossa on 1 - 8 hiiliatomia.

* I

*·’ Aikeeni on 2 - 8 hiiliatomia.

» : Monosakkaridi on 3-, 4-, 5-, 6- tai 7-hiilinen so- 30 keri, kuten glukoosi, riboosi tai ramnoosi.

Alkyylikarbonyylioksi sisältää alkyyliryhmän, jossa * » ;;; aon 1-8 hiiltä.

54 115911 V. Synteesimenetelmien yleinen kuvaus

Keksinnön yhdisteet valmistetaan käyttäen alla kuvattuja yleisiä menetelmiä.

Keksinnön fuusioitujen pyrrolokarbatsolien valmis-5 tamiseksi käytettiin kahta yleistä synteesireittiä (Kuvat 2 ja 3). Menetelmässä A (Kuvio 2) käytetään indolijohdan-naista (IV), joka on joko substituoimaton tai substituoitu hiilistään 4-7. Indolijohdannaiset valmistetaan perusmenetelmiä käyttäen (US-patentti 3 976 639; US-patentti 10 3 732 245; The Chemistry of Heterocyclic Compounds, Indo les, osat 1 ja 2; Houlihan toim., Wiley-Interscience (1972)). Menetelmässä A (Kuvio 2) lH-indoli tai sen johdannainen suojataan litiumindoli-l-karboksylaattivälituot-teena (Tetrahedron Lett. 26:5935 (1985)), sitten sitä kä-15 sitellään vahvalla emäksellä, kuten t-BuLi:lla, sitten se alkyloidaan sopivalla 2-indanonijohdannaisella, jolloin sadaan vastaava tertiaarinen alkoholi V. 2-indanonijohdannaiset voidaan valmistaa aikaisemmin kuvattuja menetelmiä käyttäen (katso US-patentti 4 192 888; US-patentti 20 4 128 666, J. Amer. Chem. Soc. 89:4524 (1967); Tetrahedron

Lett. 43:3789 (1974); Chem. Ber. 122:1791 (1989); Can. J. Chem. 60:2678 (1982); Helvetica Chimica Acta 70:1791 (1987); Chem. Pharm. Bull. 33:3336 (1985); J. Org. Chem.

.|. 55:4835 (1990); Tetrahedron 45:1441 (1989); Synthesis 818 • · « · ...,: 25 (1981)). Syntynyttä tertiääristä alkoholia V käsitellään » * laimealla hapolla (esim. 2 N HCl:lla, joka on asetonissa), jolloin saadaan vastaava 2-(2-indenyyli) indoli VI. Vaihto-’ ehtoisesti edellä kuvattu lähtöaine, lH-indolijohdannainen muutetaan 1-substituoiduksi indolijohdannaiseksi (IV: R2 ei *** : 30 ole H) perusmenetelmiä käyttäen, esimerkiksi käsittelemäl- ’...· lä lH-indolia emäksellä ja alkylointiaineella, jolloin ; saadaan 1-substituoitu indoli. Näissä esimerkeissä indoli- .··*. johdannaista voidaan suoraan käsitellä vahvalla emäksellä (esim. t-BuLi, sek-BuLi, n-BuLi, litiumdi-isopropyyliami-35 di), sen jälkeen alkyloida 2-indanonijohdannaisella, joi- 115911 55 loin saadaan vastaava tertiaarinen alkoholi V, jossa on substituentteja indolirenkaan 1-asemassa. Suorittamalla sykoadditioreaktio yhdisteille, joiden yleinen kaava on VI, maleimidillä, edullisesti lämpötilassa, joka on 160 -5 200 °C, muodostuu vastaava tetrahydrokarbatsoli VII. 2— (2 — indenyyli)indolien sykloaddiotioreaktioita ei ole aikaisemmin kuvattu. 2-vinyyli-indolien sykloadditioreaktiot maleimidien kanssa ovat hyvin tunnettuja (US-patentti nro 4 912 107 ja siinä olevat viitteet). Yhdiste VII dehydra-10 taan tunnettujen menetelmien mukaisesti esimerkiksi 2,3-dikloori-5,6-disyaani-l,4-bentsokinonin, palladioidun aktiivihiilen, rikin tai natriumnitriitin kanssa (US-patentti nro 4 912 107 ja siinä olevat viitteet), jolloin saadaan vastaava aromatisoitu pyrrolokarbatsolijohdannainen 15 VIII. Laktaami-isomeereja, joiden yleinen kaava on IX ja X, voidaan valmistaa pelkistämällä imidi VIII pelkistimel-lä (esim. sinkkiamalgaama, vetykloridikaasu, sinkkiamal-gaama etikkahapossa, sinkki jääetikkahapossa tai hydridi-pelkistimet, kuten litiumaluminiumhydridi). Paikkaisomee-20 rit erotetaan perusmenetelmin, kuten uudelleenkiteyttämäl-lä tai kromatografoimalla, esimerkiksi pylväskromatogra-foimalla tai HPLC:llä. Imidit pelkistetään hydroksilaktaa-meiksi, joissa A1, A2 tai B1, B2 = H,OH, käyttäen hydridi-pelkistimiä, kuten boorihydridejä tai alumiinihydridejä 25 (US-patentti nrot 4 192 107 ja 4 923 986 sekä niissä ole-..^ vat viitteet) . Syntynyt hydroksyyliryhmä muutetaan helpos- ti alkoksi- tai tioalkyyliryhmäksi (US-patentti nro t · · • ’ 4 923 986). Johdannaisia, joissa A1, A2 tai B1, B2 ovat yhdessä S tai N, valmistetaan EP-patenttihakemuksessa nro 30 0 508 792 AI kuvatulla tavalla.

Menetelmä B (Kuvio 3) kuvaa uuden menetelmän fuu-: ,·. sioitujen pyrrolokarbatsolilaktaami-isomeerien (XIV, XVII) .···, vamistamiseksi. Suorittamalla sykloadditioreaktio yhdis teelle, jonka yleinen kaava on XI, etyyli-B-syaaniakrylaa-35 tiliä, lämpötilassa 160 - 200 °C, saadaan tetrahydrokar- 115911 56 batsolisyaaniestereitä (XII ja XV) . Isomeerit XII ja XV erotetaan paikkaspesifisiksi isomeereiksi uudelleenkiteyt-tämällä tai kromatografoimalla, esim. pylväskromatografoi-malla tai HPLC:llä. XII ja XV voidaan erottaa dehydraamal-5 la tunnettujen menetelmien mukaisesti, esimerkiksi 2,3- dikloori-5,6-disyaani-l,4-bentsokinolilla, palladioidulla aktiivihiilellä, rikillä tai natriumnitriitillä (US-pa-tentti nro 4 912 107 ja siinä olevat viitteet), jolloin saadaan vasaava aromatisoitu pyrrolokarbatsolijohdannainen 10 (XIII tai XVI). Paikkaspesifiset laktaamit, joiden yleiset rakenteet ovat XIV ja XVII (kuvio 3) , voidaan valmistaa erikseen suorittamalla pelkistävä syklisointireaktio vastaaville nitriiliestereille XIII tai XVI, käyttäen pelkis-timiä, esimerkiksi Raney-nikkeliä/H2:ta, PdO:ta tai palla-15 dioitua aktiivihiiltä.

Fuusioidut pyrrolokarbatsolijohdannaiset, joiden kaava on I, jossa X = CH2CH2, XIX tai CH=CH, XX, valmistetaan menetelmillä, jotka on kuvattu menetelmille A ja B (kuvat 2 ja 3), paitsi etä 2-indanoniyhdiste korvattiin 20 2-tetralonilla. 2-tetraloniyhdiste voidaan valmistaa perusmenetelmiä käyttäen (J. Med. Chem. 32:2128 (1989); J.

!*: Med. Chem. 36:2279 (1993); J. Med. Chem. 32:2485 (1993);

Tetrahedron Lett. 14:951 (1971); J. Org. Chem. 33:4288 ··· (1968); J. Org. Chem. 26:4232 (1961); J. Med. Chem.

25 25:1358 (1982); Synth. Commun. 21:981 (1991); WO 92/06967, ;·, WO 92/16524 ja W0 90/15047). Kuviossa 4 esitetään fuusioi- '... tu pyrrolokarbatsoli j ohdannainen, jossa X on CH2CH2 ' (XVIII). Dehydraamalla osittain XVIII 2,3-dikloori-5,6- disyaani-1,4-bentsokinonilla tolueenissa 65 °C:ssa, saa-·*·.“ : 30 daan vastaava dihydronaftyylijohdannainen XIX. Käsittele- mällä XVIII: aa 2,3-dikloori-5,6-disyaani-l,4-bentsokino-i nilla dioksaanissa palautusjäähdytyslämpötiloissa saadaan vastaava täydellisesti dehydrattu naftyylijohdannainen XX. ( Korvaamalla 2-indanoniyhdiste 2-bentsosuberonijohdannai- 35 sella (J. Amer. Chem. Soc. 13:1344 (1991); J. Org. Chem.

115911 57 44:1342 (1979)) saadaan pyrrolokarbatsoleja, joiden ylei nen rakenne on I, jossa X = CH2CH2CH2. Ketoni johdannaisia, joissa X = C=0, voidaan valmistaa hapettamalla joko imidi tai laktaami, jonka kaava on I, käyttäen perushapettimia 5 (esim. SeC>2, CrC>3, Na2CrC>7 tai MnC>2) .

Yhdisteitä, joissa X = S, 0 tai C=0 (yleinen rakenne XXII), voidaan valmistaa suorittamalla menetelmissä A ja B kuvattuja sykloadditioreaktioita (kuviot 2 ja 3). Esimerkiksi yhdisteet 2-(2-(1-oksoindenyyli)indoli, 2 — (2 — 10 bentsotienyyli)indoli, 2-(2-indenyyli)indoli ja 2 — (2 — bentsofuranyyli)indoli voidaan kukin valmistaa liittämällä l-karboksi-2-tributyylistannyyli-indoli (XXI) 2-bromibent-sotiofeenin, 2-bromibentsofuraanin tai l-okso-2-(trifluo-rimetaanisulfonaatti)indeenin kanssa (kuvio 5) kirjalli-15 suudessa julkaistuja perusmenetelmiä käyttäen (Angew. Chem. Int. Ed. Engl. 2:508 (1986); J. Amer. Chem. Soc.

109:5478 (1987); Tetrahedron Lett. 37:4407 (1986)). Kar- batsolin valmistus voidaan myös suorittaa siten, että käsitellään 2-(2-bentsotienyyli)indolia tai 2-(2-bentsofura-20 nyyli)indolia (XVII, jossa X=S tai O, tässä järjestyksessä) maleimidillä tai etyyli-5-syaaniakrylaatilla happaman katalyytin, kuten trifluorietikkahapon läsnä ollessa, joi- > loin saadaan yhdiste, jonka yleinen kaava on XXIII (kuvio 6) . Nämä yhdisteet voidaan syklisoida, jolloin muodostuu 25 fuusioitu pyrrolokarbatsoli (yleinen rakenne XXIV) , käsit-r telemällä katalyytillä, esimerkiksi Pd(OAc)2:Ha jääetik- • t « kahapossa.

* * « ·’ ’ Palladiumkatalysoitua ristiliitosmenetelmää käyte tään muiden johdannaisten valmistamiseksi, esimerkiksi, : 30 kun kuvassa 6 X:ssä on 1 - 3 hiiltä, liittämällä vastaavan syklisen ketonin 2-(trifluorimetaanisulfonaatti)johdannai-: .·. nen l-karboksi-2-tributyylistannyyli-indolin kanssa.

,*··, Laktaami-isomeerit, joiden yleiset kaavat ovat XIV

ja XVII, joissa R2 on vety, voidaan alkyloida emäksen *«: 35 (esim. alkali- tai maa-alkalilmetallien hydridien, alkok- 115911 58 sidien, hydroksidien tai orgaanisten litiumyhdisteiden) läsnä ollessa käsittelemällä R2L:llä, jossa L on lähtevä ryhmä, kuten halogeeni. Syntyneessä fuusioidussa pyrrolo-karbatsolissa on alkyyliryhmä sitoutuneena indoli-typpeen 5 (AU-A-29607 ja US-patentti nro 4 912 107). Sokeriryhmä voidaan lisätä indoli-typpeen kuvatulla tavalla (EP-pa-tenttihakemus nro 0 602 597 A2).

Imidit, joiden yleinen kaava on XX, joissa imidi-typpi on sitoutunut vedyn välityksellä, voidaan muuttaa 10 R1-ryhmäksi rakenteelle I kuvatulla tavalla (US-patentti nro 4 923 986). Laktaami-isomeerit sekä johdannaiset, joissa R1 ei ole H, valmistetaan menetelmässä A kuvatuilla menetelmillä.

Imidit, joiden yleinen kaava on I, jossa R3, R4 R5 15 tai R6 ovat muita kuin vetyjä, valmistetaan kuvatuilla menetelmillä (US-patentti nro 4 923 986) tai käyttäen orgaanisen kemian asiantuntijoiden tuntemia perusmenetelmiä.

Fuusioituja pyrrolokarbatsoleja, joiden yleinen kaava on G, joissa renkaat B ja F voivat toisistaan riip-20 pumatta sisältää typpi-, happi- tai rikkirengasatomeja, kuten edellä määriteltiin E1:lle E2:lle, voidaan valmistaa vastaavilla menetelmillä kuin mitä käytettiin valmistetta-essa karbosyklisiä analogeja, jotka on kuvattu yleisissä kaavoissa la ja Ib.

25 Johdannaisten, joissa B-rengas on 6-atominen typen • · sisältävä heterosyklinen rengas, valmistus esitetään ku- • « i viosssa 8. lH-atsaindoli (XXVII: lH-indolin sijaan käytet-' ty N:ää indolin fenyyliosan 4-, 5-, 6- ai 7-asemissa; R = H, R3a, R4a ovat kuten aikaisemmin kuvattiin), joka on ··: : 30 substituoitu tai substituoimaton, suojataan litio-l-kar- boksylaattina, sen jälkeen käsitellään vahvalla emäksellä, ; kuten t-butyylilitiumilla, sen jälkeen alkyloidaan sykli- sellä ketoni johdannaisella (esimerkiksi 2-indanoni tai » t

• 2-tetraloni), jolloin saadaan tertiaarinen alkoholi XXIX

*J.‘ 35 (R5a, R6a ja X kuten edellä määriteltiin) . lH-atsaindoli- 115911 59 johdannaisia voidaan valmistaa käyttäen aikaisemmin kuvattuja kirjallisuuden menetelmiä (katso J. Org. Chem. 57:6995 (1992); Bioorg. Med. Chem. Lett. 2:1053 (1992); Heterocycles 34:2347 (1992); J. Hetero. Chem. 29:359 5 (1992); Khim. Geterotsikl. Soedin. 1:86 (1979); Khim.

Geterotsikl. Soedin. 8:1135 (1978); J. Hetero. Chem. 6:775 (1969); Tetrahedron 49:2885 (1993); Chem. Pharm. Bull.

35:1823 (1987); Khim. Geterotsikl. Soedin. 3:375 (1979); J. Organomet. Chem. 445:273 (1993); Heterocycles 34(2379 10 (1992); J. Chem. Soc. C 11:1505 (1969); julkaistut paten tit WO 94/20497 ja WO 94/20459). Syntynyttä tertiääristä alkoholia XXIX voidaan käsitellä laimealla hapolla, esimerkiksi 2 N HCl:lla, joka on asetonissa, jolloin saadaan dehydrattu tuote XXX. Aikaisemmin kuvatut lähtöaineet, 1H-15 atsaindolijohdannaiset (XXVII), voidaan muuttaa 1-substi- tuoiduksi atsaindolijohdannaiseksi (R2 ei ole H) perusmenetelmin, esimerkiksi käsittelemällä 1-atsaindolia emäksellä ja alkylointiaineella, jolloin saadaan 1-substituitu tuote. Näissä esimerkeissä lH-atsaindolijohdannaista voidaan 20 käsitellä suoraan vahvalla emäksellä, sen jälkeen alky- loida syklisellä ketonijohdannaisella, jolloin saadaan : : : vastaava tertiaarinen alkoholi XXIX, jossa on atsaindoli- renkaan 1-asemassa substituentte j a. Suorittamalla sykload-.1. ditioreaktioita yhdisteelle, jonka yleinen kaava on XXX, 25 maleimidin kanssa (kuvio 8), saadaan yhdisteitä, joiden ;·, yleinen kaava on XXXI. Dehydraamalla välituote XXXI taval- » » · *... la, joka on kuvattu VIII: n valmistuksen yhteydessä (kuvio ’ 2), sadaan imidijohdannaisia, joiden yleinen kaava on XXXII (kuvio 8) . Laktaami-isomeereja, joiden yleiset kaa- • * · •'•1 ·' 30 vat ovat XXXIII ja XXXIV, voidaan valmistaa saattamalla imidi johdannaiset, joiden yleinen kaava on XXXII, reagoi- maan pelkistimien, kuten sinkkiamalgaama-HCl:n, etikkaha-

• i · I

possa olevan sinkkiamalgaaman kanssa tai hydridipelkisti-mien, kuten litiumaluminiumhydridin kanssa. Paikkaisomee- » » » 'd·' 35 rit voidaan erottaa perusmenetelmin, kuten uudelleenko- 115911 60 teyttämällä tai kromatografoimalla, esimerkiksi pylväskro-matografoimalla tai HPLC:llä. Imidit pelkistetään hydrok-silaktaameiksi, joissa A1, A2 tai B1, B2 = H, OH, hydridi-pelkistimillä, kuten boorihydrideillä tai alumiinihydri-5 deillä.

Menetelmässä B (kuvio 9) kuvataan vaihtoehtoinen menetelmä paikkaisomeerilaktaamien XXXIII ja XXXIV valmistamiseksi suoraan. Saatettaessa yhdiste, jonka yleinen kaava on XXX, reagoimaan etyyli-b-syaaniakrylaatin kanssa, 10 saadaan tetrahydrokarbatsoli-isomeereja XXXV ja XXXVI.

Paikkaisomeerit voidaan erottaa perusmenetelmin, kuten uudelleenkiteyttämällä tai kromatografoimalla, esimerkiksi pylväskromatografoimalla tai HPLC:llä. Isomeerit voidaan dehydrata tunnettujen menetelmien mukaisesti, esimerkiksi 15 2,3-dikloori-5, 6-disyaani-l,4-bentsokinolilla (DDQ), jol loin saadaan vastaavia aromatisoituja pyrrolokarbatsoli-johdannaisia, joiden yleiset kaavat ovat XXXVII ja XXXVIII. Laktaami-isomeereja, joiden yleiset kaavat ovat XXXIII ja XXXIV, voidaan valmistaa pelkistävästi syklisoi-20 maila nitriiliestereitä XXXVII ja XXXVIII pelkistimillä, esim. Raney-nikkelillä, PdOrlla tai palladioidulla aktii-: vihiilellä typpiatmosfäärissä.

Yhdisteitä, joissa B-rengas on 5-atominen rengas, joka sisältää hapen tai rikin, voidaan valmistaa furyyli- ...,: 25 pyrroleista tai tienopyrroleista, tässä järjestyksessä, :·, indolien sijaan, seuraamalla synteesikaavioita, jotka on • » » "... esitetty kuvioissa 8 ja 9. Rengasfuusioituja furyylipyrro- ’ leita voidaan valmistaa käyttäen aikaisemmin julkaistuja kirjallisuuden menetelmiä tai niiden muunnelmia (Coll. H' >‘ 30 Czech. Chem. Commun. 53:1770 (1988); Can. J. Chem. 56:1429 (1978); C.R. Hebd. Seaces Acad. Sei., Ser. C 281:793 : (1975)). Rengasfuusioituja tienyylipyrroleja voidaan vai- • t » t .**, mistaa käyttäen aikaisemmin julkaistuja kirjallisuuden me- * »

* netelmiä tai niiden muunnelmia (belgialainen patentti BE

;.c: 35 899925; Ind. J. Chem. 20B:271 (1981); Can. J. Chem.

115911

Dl 56:1429 (1978)); Bull. Soc. Chim. Fr. 11 - 12 2:2511 (1975); C.R. Hebd. Seaces Acad. Sci., Ser. C 277:1149 (1973)) .

Vaihtoehtoisesti yhdisteitä, joissa F sisältää typ-5 pirengasatomeja, voidaan valmistaa lähtien sykloalkanoni- fuusoiduista pyridiinijohdannaisista (X = Ci-3-alkeeni). Sykloalkanonipyridiinijohdannaisten synteesit on kuvattu kirjallisuudessa (J. Med. Chem. 36:3381 (1993)), ja näitä yhdisteitä voidaan käyttää suoraan valmistettaessa väli-10 tuotteita, joiden yleinen rakenne on XXXIX (kuvio 10) . Rengasfuusioidut sykloalkyyli- tai sykloalkanonipyridiini-johdannaiset voivat orgaanisen kemian asiantuntijat muuttaa syklisiksi vinyylibromideiksi. Vinyylibromidivälituot-teet voisivat olla sopivia substraatteja, joille voitai-15 siin suorittaa tina-ristiliitosmenetelmä, joka on esitetty kuviossa 5.

Yhdisteitä, joissa F-renkaassa on happiatomi, voidaan valmistaa lähtien furyylifuusioiduista sykloalkano-neista ai sykloalkenyylijohdannaisista (X = Ci-3-alkeeni) . 20 Yhdisteitä, joissa F-renkaassa on rikkiatomeja, voidaan valmistaa lähtien fuusioiduista sykloalkenyylitiofeeneis-::: ta. Sykloalkyyli-rengasfuusioituja tienyyli- ja furyyli- johdannaisia voidaan valmistaa käyttäen aikaisemmin kir-··· jallisuudessa kuvattuja menetelmiä (Acta Chem. Scand.

25 25:1287 (1971); J. Am. Chem. Soc. 103:2760 (1981)) tai • · :*, niiden muunnelmia. Nämä välituotteet voidaan muuttaa fu- • »» |... ryyli- tai tienyylisyklopentanoneiksi tai furyyli- tai tienyylisyklopenteeneiksi. Vaihtoehtoisesti orgaanisen synteesikemian asiantuntijat voivat muuttaa lähtöaineet * * · ·’*:? 30 vastaaviksi syklisiksi vinyylibromideiksi. Vinyylibromidi- ’...· välituotteita voidaan käyttää haluttujen välituotteiden • saamiseksi, käyttäen tina-ristiliitosmenetelmää, joka on esitetty kuviossa 5.

B- ja F-renkaassa voivat kumpikin olla substituoi-*···' 35 tuja heteroatomeilla samanaikaisesti, kuten esitetään ku- 115911 62 vassa 11. Välituote XL voidaan muodostaa heteroatomilla substituoidusta B-rengasvälituotteesta (XXVII) ja F-ren-kaan käsittävästä heteroatomilla substituoidusta syklisestä ketoni- tai vinyylibromidivälituotteesta, kuten on esi-5 tetty kuvioissa 8 ja 5. Imidi- ja laktaamijohdannaiset,

joissa on heteroatomeja B- ja F-renkaissa, voidaan valmistaa menetelmillä, jotka on esitetty kuvissa 8 ja 9. Vaihtoehtoisesti palladiumkatalysoitua ristiliitosmenetelmää, joka on esitetty kuviossa 6, voidaan käyttää valmistet-10 taessa imidijohdannaisia, joiden yleinen rakenne on XLII

(kuvio 12). Pelkistämällä imidi kuvatuilla (kuvio 8) menetelmillä saadaan laktaami-isomeereja XLIII ja XLIV (kuvio 12) .

A. Synteesimenetelmien yksityiskohtainen kuvaus 15 Kuvio 2: Fuusioitujen pyrrolokarbatsolien synteesi (Menetelmä A)

Osa IA

Vaihe-1A: 2-(2-(2-hydroksi)indanyyli)indolin val mistus (Kuvio 2, V, R2, R3, R3 = H, X = CH2) 20 n-BuLi:a (107,5 mmol, 43 ml, 2,5 M liuos heksaa- neissa) lisättiin tipoittain (15 min) liuokseen, jossa oli : 12,0 g, 102,4 mmol) indolia (kuvio 2 I, R2, R3 = H) kuivas- sa THF:ssa (400 ml) -78 °C:ssa (typpiatmosfääri) . Liuosta • j. sekoitettiin 30 min, sitten CC>2-kaasua johdettiin liuoksen • 1 1 » ...,: 25 läpi 10 min ajan. Kirkkaan liuoksen annettiin lämmetä ym- • · päristön lämpötilaan, sitten se väkevöitiin puoleen alku- * 1 1 peräisestä tilavuudestaan alennetussa paineessa. Lisättiin * THF:a (200 ml) ja liuos jäähdytettiin uudelleen -78 °C:seen. Tässä vaiheessa lisättiin tipoittain t-BuLi:a •d : 30 (102 mmol, 60 ml, 1,7 M liuos heksaaneissa) (45 min). Syn- tyneen keltaisen liuoksen annettiin sekoittua kaksi tuntia j -78 °C.ssa. Seuraavaksi lisättiin tipoittain 2-indanonia (15,0 g, 112,6 mmol) THF:ssa (100 ml) (30 min), ja seosta » 1 • sekoitettiin yksi tunti. Reaktio tukahdutettiin lisäämällä I 1 · 35 vettä (5 ml), syntynyt seos kaadettiin kylläiseen NH4CI- » t 115911 63 liuokseen (250 ml) ja uutettiin sitten eetterillä (1 x 200 ml). Eetterikerros pestiin 100 ml:lla kylläistä NH/iCl:a, kuivattiin (MgSOi) ja väkevöitiin alennetussa paineessa, jolloin saatiin öljyinen tuote. Tuote (V) uudel-5 leenkiteytettiin Et20-heksaanista, jolloin saatiin 10,5 g kullankeltaista jauhetta, jonka sulamispiste oli 244 - 245 °C. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: ΧΗ NMR (CDCI3) : δ 2,4 (bs, 1H);, 3,3 (d, 2H) , 3,6 (d, 2H) , 6,4 (s, 1H) , 7,1 - 7,4 (m, 7H) , 7,6 (d, 1H) , 8,6 (bs, 1H) . Anal, lasketut 10 arvot yhdisteelle C17H15NO; C, 81,90; H, 6,06; N, 5,62. Saadut arvot: C, 82,16; H, 6,03; N, 5,58.

Emäliuos väkevöitiin, jolloin saatiin öljyinen tuote. Pylväskromatografoimalla (silikageeli, EtOAc:heksaani 1:2) saatiin vielä 2,1 g tuotetta, jolloin kokonaissaanto 15 oli 12,6 g (49 %).

Vaihe-2A: 2-(2-indenyyli)indolin valmistus (kuvio 2, VI)

Sekoitettuun liuokseen, jossa oli 2-(2-(2-hydrok-si) indanyyli) indolia (kuvio 2, V, R2, R3 = H, X = CH2) 20 (4,0 g, 16,1 mmol) asetonissa (30 ml), lisättiin 2 N HC1:a (10 ml) . Seosta sekoitettiin ympäristön lämpötilassa yksi • · · ji .* tunti. Lisättiin noin 20 ml vettä ja saostuma otettiin talteen suodattamalla. Suodos pestiin hyvin vedellä ja ··· kuivattiin, jolloin saatiin 3,6 g (98 %) valkoista kiin- 25 teää tuotetta, jonka sp. oli 273 - 274 °C (MeOH) . Saatiin ;·. seuraavat NMR-tiedot: XH NMR (CDC13) : δ 3,9 (s, 2H) , 6,7 (s, 1H) , 7,0 - 7,6 (m, 9H) , 8,3 (bs, 1H) . Anal, lasketut arvot yhdisteelle C17H13N, C, 88,28; H, 5,67; N, 6,06. Saadut arvot: 88,11; H, 5,60; N; 5,98.

• t » : 30 Vaihe-3A: 4c,7a,7b, 12a-tetrahydro-6H, 12H, 13H-in- deno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5,7- (5H,7H)dionin val-; mistus (kuvio 2, VII, R2, R3, R = H, X = CH2)

Seosta, jossa oli 2-(2-indenyyli)indolia (kuvio 2, \ VI, R, R2, R3 = H, X = CH2) (1,0 g, 4,3 mmol) ja maleimidiä » « · ’*:»* 35 (525 mg, 5,41 mmol) 10 cm:n suljetussa reaktioastiassa

1 I

„ 115911 64 180 - 190 °C:ssa 30 minuuttia. Kun reaktio oli jäähdytetty ympäristön lämpötilaan, lisättiin MeOH:a (5 ml). Tuote (VII) otettiin talteen ja saatiin 880 mg (62 %) valkoista kiinteää tuotetta, jonka sp. oli 254 - 255 °C (MeOH). Saa-5 tiin seuraavat NMR-tiedot: 1H NMR (DMSO-de, 300 MHz): δ 3,1 - 3,4 (m, 2H), 3,8 (m, 2H) , 3,95 (t, 1H) , 4,35 (d, 1H), 6,9 - 7,4 (m, 7H), 7,75 (d, 1H), 11,05 (s, 1H), 11,25 (s, 1H) .

Esimerkki V(A) (1) 10 Vaihe-4A: 6H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]- karbatsoli-5,7-(5H,7H)dionin valmistus (kuvio 2, VIII, Yhdiste 1-1)

Yhdiste VII (kuvio 2, R2, R3, R = H) (800 mg, 2,44 mmol) liuotettiin tolueeniin (60 ml) . Tolueeniliuokseen 15 lisättiin kiinteää 2,3-dikloori-5,6-disyaani-l,4-bentso-kinonia (1,4 g, 6,1 mmol) yhdessä erässä. Liuoksen annettiin olla 60 - 65 °C:ssa kuusi tuntia. Jäähauteella jäähdyttämisen jälkeen kiinteä tuote kerättiin talteen suodattamalla, se suspensoitiin uudelleen MeOH:iin (20 ml) ja 20 otettiin talteen suodattamalla. Tuote (VIII) uudelleenki-teytettiin asetoni-MeOH:sta, jolloin saatiin 710 mg (90 %) : keltaista kiinteää ainetta, jonka sulamispiste oli suurem- pi kuin 330 °C. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 1R NMR (DMSO-• d6, 300 MHz): δ 4,3 (s, 2H) , 7,35 (t, 1H) , 7,45 - 7,65 (m, 25 4H) , 7,75 (d, 1H) , 8,95 (d, 1H) , 9,1 (d, 1H) , 11,15 (s, • * ;·. 1H), 12,3 (s, 1H) . MS(FAB): m/e 325 (m + 1) + . Anal, laske- • * » tut arvot yhdisteelle C21H12N2O2 · 0,75 H2O: C, 74,65; H, 4,03; N, 8,29. Saadut arvot: C, 74,40; H, 3,75; N, 8,26.

, , Esimerkit V(A)(2) ja (3) : 30 6H,7H,12H13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli- 5(5H)onin (kuvio 2, IX, Yhdiste 1-3) ja 5H, 6H, 12H, 13H-• indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-7 (7H) onin valmistus (kuvio 2, X, Yhdiste 1-2) valmistus ^ Sekoitettu suspensio, jossa oli Zn-jauhetta (5 g) ’h* 35 ja elohopea (II)kloridia (1 g), valmistettiin 10 ml:aan 115911 65 vettä. Lisättiin tipoittain väkevää kloorivetyhappoa (2 ml). Kymmenen minuutin kuluttua vesikerros dekantoitiin ja poistettiin. Saatu sinkkiamalgaama pestiin ensin vedellä, sitten toistaen EtOH:lla. Sinkkiamalgaama suspensoi-5 tiin EtOH:iin (75 ml). Seuraavaksi lisättiin yhtenä eränä kiinteää yhdistettä VIII (500 mg, 1,5 mmol, R, R2, R3 = H, X = CH2) . HCl-kaasua johdettiin seoksen läpi ja sen annettiin kiehua palautusjäähdytyslämpötilassa kaksi tuntia. Kun liuos oli jäähdytetty ympäristön lämpötilaan, se väke-10 voitiin alennetussa paineessa, jolloin saatiin öljyinen tuote. Öljyiseen tuotteeseen lisättiin THF-EtOAc:a (200 ml), 1:1) ja seos uutettiin kylläisellä NaHCC^-liuoksella (3 x 100 ml), kylläisellä NaCl-liuoksella (3 x 100 ml) ja syntynyt liuos kuivattiin (MgSCL) . Kuivausaine poistettiin 15 ja liuotin väkevöitiin alennetussa paineessa, jolloin saatiin käsittelemätöntä kiinteää ainetta. Puhdistamalla pyl-väskromatografoimalla (silikageeli, 95:5, EtOAc:MeOH) saatiin 240 mg (50 %) 4:1 seosta, jossa oli yhdistettä 1-3 ja 1-2. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: aH NMR (DMSO-d6, 300 20 MHz): δ 4,15 (s, 1, 6H) , 4,25 (s, 0,4H), 4,9 (s, 0,4H), 4,95 (s, 1,6H), 7,2 - 7,8 (m, 6H), 8,0 (d, 1H), 8,6 (s, ;‘i‘: 0,8H) , 8,8 (s, 0,2H) , 9,2 (d, 0,2H), 9,4 (d, 0,8H), 11,8 (s, 0,2H) , 11,95 (s, 0,8H) . MS(FAB): m/e 311 (m+l) + .

·;· B. Synteesimenetelmien yksityiskohtainen kuvaus *11« 25 Kuvio 3: Fuusioitujen pyrrolokarbatsolien synteesi :', (Menetelmä B) • 1 ·

'··. Osa IIB

t » 1 • · ·

Vaihe-lB: 3-syaani-4-etoksikarbonyyli-l,2,3,4-tet- , , rahydro[lH]indeno[2,3-a]-9H-karbatsolin (XII) ja 4-syaani- » > · j · 30 3-etoksikarbonyyli-l,2,3,4-tetrahydro[1H]indeno[2,3-a]-9H-

* I

karbatsolin (XV) valmistus f

Vaihe-l: Seosta, jossa oli 2-(2-indenyyli) indolia ((VI) (R2, R3, R4, R5, R6 = H, X = CH2, 2,5 g, 15,2 mmol) 1 < 1 ·_ ja etyyli-cis-B-syaaniakrylaattia (10 g, 80 mmol) sulje- 35 tussa reaktiokolvissa, kuumennettiin 190 °C:ssa sekoittaen > I » j 1 i I ( 66 1 1 591 1 1,5 tuntia. Seos jäähdytettiin ympäristön lämpötilaan, lisättiin MeOH:a (20 ml) ja liuos jäähdytettiin -20 °C:seen. Yhdiste XV kerättiin talteen suodoksesta, jolloin saatiin 1,65 g (31 %) vaaleankeltaista kiinteää 5 ainetta, jonka sp. oli 270 - 272 °C (asetoni-MeOH) . Saatiin seuraavat NMR-tiedot: NMR (DMSO-d6, 300 MHz): δ 1,3 (t, 3H) , 3,1 - 3,4 (m, 3H) , 3,7 (m, 1H) , 3,9 (t, 1H),4,4 (m, 2H) , 4,6 (d, 1H) , 6,95 - 7,2 (m, 6H) , 7,3 (d, 1H) , 7,45 (d, 1H) , 11,3 (s, 1H) IR (KBr) cm-1: 2210 (CN) ; 1690 10 (C=0) . MS(FÄB): m/e 356 (M+) .

Suodos XV väkevöitiin alennetussa paineessa, jolloin saatiin viskoosia öljymäistä tuotetta. Ylimäärä etyy-li-cis-L-syaaniakrylaattia poistettiin Kugelrohr-tislauk-sella (lämmityslaitteen lämpötila 80 - 85 °C, 0,5 mm).

15 Lisättiin eetteriä ja yhdiste XII (R2, R3, R4, R5, R6 = H, X = CH2) uudelleenkiteytettiin jäännöksestä, jolloin saatiin 650 mg (12 %) harmahtavan valkoista kiinteää ainetta, jonka sp. oli 206 - 207 °C (asetoni-MeOH). Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 1H NMR (DMSO-d6, 300 MHz): δ 1,15 (t, 3H) , 20 3,1 - 3,25 (m, 1H) , 3,4 - 3,5 (m, 1H) , 3,8 (q, 1H) , 3,9 (m, 1H), 4,05 (t, 1H), 4,2 - 4,3 (m, 3H), 6,95 (t, 1H) , :Ί': 7,1 (t, 1H) , 7,2 - 7,4 (m, 5H) , 7,55 (m, 1H) , 11,35 (s, 1H) . MS (FAB) :m/e = 356 (m+) .

.j. Vaihe-2B: 2-syaani-4-etoksikarbonyyli-indeno[2,3- 25 a]-9H-karbatsolin valmistus (kuvio 3, XIII (R2, R3, R4, R5, • * R6 = H, X = CH2)) • 1 ·

Yhdiste XII (400 mg, 1,12 mmol) liuotettiin kuivaan • t · t > · * tolueeniin (50 ml). 2,3-dikloori-5,6-disyaani-l,4-bentso-kinonia (640 mg, 2,8 mmol) lisättiin sekoitettuun liuok- ·’·· : 30 seen yhtenä annoksena. Liuosta sekoitettiin 60 - 65 °C:ssa ’...· kuusi tuntia. Jäähauteessa jäähdyttämisen jälkeen saostuma : otettiin talteen suodattamalla, tuote suspensoitiin tl» · .·*. MeOH:iin (20 ml), otettiin talteen ja pestiin kylmällä

* I

• MeOH:lla (10 ml), jolloin saatiin 355 mg (90 %) vaalean-35 vihreää kiinteää ainetta, jonka sp. oli 292 - 293 °C (ase- 115911 67 töni). Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 1H NMR (DMSO-dö, 300 MHz): δ 1,4 (t, 3H), 4,3 (s, 2H) , 4,7 (q, 2H) , 7,3 (m, 1H) , 7,4 - 7,7 (m, 4H) , 7,8 (d, 1H) , 8,05 (d, 1H) , 8,45 (d, 1H), 12,5 (s, 1H) . IR (KBr)cnf1: 2210 (CN) ; 1710 (C=0) . 5 MS(FAB): m/e = 353(m+l)+. Anal, lasketut arvot yhdisteelle C23H16N2O2: C, 78,39; H, 4,58; N, 7,95. Saadut arvot: C, 78,61; H, 4,28; N, 7,75.

Esimerkki V(B)(1)

Vaihe-3B: 6H,7H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4- 10 b]karbatsoli-5(5H)-onin valmistus (kuvio 3, XIV, Yhdiste 1-3)

Seosta, jossa oli yhdistettä XIII (300 mg, 0,85 mmol) ja Raney-nikkelikatalyyttiä (n. 1 g, märkänä) MeOH/ THF:ssa (125/25 ml), hydrattiin 35 psi:ssä Parr-laitteis-15 tossa 12 tuntia. Syntynyt liuos laimennettiin THF:lla (50 ml) ja sitten se suodatettiin seliitin läpi. Liuotin väkevöitiin alennetussa paineessa ja tuote puhdistettiin pylväskromatografoimalla (silikageelil, EtOAc:heksaani; 2:1, Rf = 0,3). Tuotefraktiot kerättiin talteen ja väkevöi-20 tiin, jolloin saatiin valkoista kiinteää ainetta. Tämä kiinteä aine trituroitiin MeOH:ssa (10 ml), otettiin tali'; teen suodattamalla ja kuivattiin (100 °C, 0,5 mm, 12 tun- ;*·ιι tia), jolloin saatiin 140 mg (53 %) yhdistettä 1-3 valkoi-

sena kiinteänä aineena, jonka sp. oli suurempi kuin 300 °C

t )tii; 25 (THF-MeOH) . Saatiin seuraavat NMR-tiedot: XH NMR (DMSO-dö, 300 MHz): δ 4,25 (s, 2H) , 4,9 (s, 2H) , 7,2 (t, 1H) , 7,35 - 7,5 (m, 3H) , 7,6 (d, 1H) , 7,8 (t, 1H) , 8,8 (s, 1H) , 9,2 (d, 1H), 11,85 (s, 1H) . MS(FAB): m/e - 311 (M+l)+. Anal, lasketut arvot yhdisteelle: C21H14N2O . 0,4 H20; C, 79, 42; • · !..* : 30 H, 4,65; N, 8,82. Saadut arvot: C, 79, 54; H, 4,60; N, 8,70.

• » « » » » 115911 68

Vaihe-4B: 4-syaani-3-etoksikarbonyyli-indeno[2,3- a]-9H-karbatsolin valmistus (kuvio 3, XVI, R2, R3, R4, R5, R6 = H, X = CH2)

Sekoitettuun liuokseen, jossa oli yhdiste XV 5 (1,1 g, 3,1 mmol; R2, R3, R4, R5, R6 = H, X = CH2) kuivassa tolueenissa (70 ml), lisättiin 2,3-dikloori-5,6-disyaani-1,4-bentsokinonia (1,75 g, 7,7 mmol) yhdessä erässä. Liuosta sekoitettiin 60 - 65 °C:ssa kuusi tuntia. Jäähau-teella jäähdyttämisen jälkeen saostuma otettiin talteen 10 suodattamalla, tuote suspensoitiin MeOH:iin (40 ml), otettiin talteen ja pestiin kylmällä MeOH:lla (10 ml), jolloin saatiin 975 mg (89 %) vaaleanvihreää kiinteää ainetta

(XVI; R2, R3, R4, R5, R6 = H, X = CH2) , jonka sp. oli 260 -263 °C (asetoni). Saatiin seuraavat NMR-tiedot: XH NMR

15 (DMSO-de, 300 MHz): δ 1,4 (t, 3H) , 4,35 (s, 2H) , 4,6 (q, 2H) , 7,3 - 7,5 (m, 3H) , 7,55 - 7,8 (m, 5H) , 8,5 (d, 1H) , 12,6 (s, 1H) . IR (KBr) cm'1: 2210 (CN) ; 1710 (C=0) . MS(FAB): m/e = 353(m+l)+. Anal, lasketut arvot yhdisteelle C23Hi6N202: C, 78,39; H, 4,58; N, 7,95. Saadut arvot: C, 20 78,77; H, 4,39; N, 7,71.

Esimerkki V(B) (2)

Vaihe-5B: 6H, 7H, 12H, 13H-indeno [2,3-a]pyrrolo [3,4-. c]karbatsoli-5 (5H)-onin valmistus

Seosta, jossa oli yhdistettä XVI (170 mg, 0,5 mmol) 25 ja Raney-nikkelikatalyyttiä (n. 500 mg, märkänä) MeOH/ • » THF:ssa (3:1 75 ml), hydrattiin 35 psi:ssä Parr-laitteis- ♦ · · tossa 12 tuntia. Syntynyt liuos laimennettiin THF:lla * (50 ml) ja sitten se suodatettiin seliitin läpi. Liuotin väkevöitiin alennetussa paineessa ja tuote puhdistettiin : 30 pylväskromatografoimalla (silikageelil, EtOAc:heksaani; 2:1, Rf = 0,3), jolloin saatiin 115 mg (77 %) harmahtavan : valkoista kiinteää ainetta (XVII, yhdiste 1-2), sp. >

300 °C (THF-MeOH) . Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 1H NMR

• » *·* (DMSO-de, 300 MHz): δ 4,15 (s, 2H) , 4,95 (s, 2H) , 7,2 - 7,5 :.i.‘ 35 (m, 4H) , 7,65 (d, 1H) , 7,7 (d, 1H) , 8,0 (d, 1H) , 8,6 (s, 115911 69 1H), 9,4 (d, 1H), 11,95 (s, 1H) . MS (FAB) : m/e 311 (m+l)\

Anal, lasketut arvot yhdisteelle C21H14N2O · 0,4 H2O; C, 79,42; H, 4,65; N, 8,82. Saadut arvot: C, 79,61; H, 4,56; N, 8,63.

5 C. Synteesimenetelmien yksityiskohtainen kuvaus

Halogenoitujen fuusioitujen pyrrolokarbatsolien valmistus

Osa IIIA. Fluoratut johdannaiset

Vaihe-1A: 5-fluori-2- (2- (2-hydroksi) indanyyli) indo-10 Iin valmistus: Tämä yhdiste valmistettiin käyttäen suurin piirtein samaa menetelmää kuin osassa IA, vaihe-lA, paitsi että yhdiste I korvattiin 5-fluori-indolilla.

5-fluori-2-(2-(2-hydroksi)indanyyli)indoli; saanto 15 64 %, sp. 158 - 161 °C (hajoaa) (MeOH-eetteri) . Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 1E NMR (CDC13, 300 MHz): δ 2,2 (bs, 1H), 3,35 (d, 2H) , 3,6 (d, 2H) , 6,4 (s, 1H) , 6,95 (t, 1H) , 7,2 - 7,35 (m, 6H) , 8,6 (bs, 1H) . Anal, lasketut arvot yhdisteelle C17H14FNO; C, 76, 36; H, 5,28; N, 5,24. Saadut 20 arvot: C, 76,70; H, 5,20; N, 5,08.

Vaihe-2A: 5-fluori-2-(2-indenyyli)indolin valmistus Tämä yhdiste valmistettiin suurin piirtein samalla ;\t menetelmällä kuin osassa IA, vaihe-2A.

5-fluori-2-(2-indenyyli) indoli; saanto 95 %, sp. 25 233 - 236 °C, hajoaa, (MeOH-eetteri) . Saatiin seuraavat .. NMR-tiedot: XH NMR (DMS0-d6, 300 MHz): δ 3,1 - 3,4 (m, 2H) , 3,7 - 3,8 (m, 2H) , 3,95 (m, 1H) , 4,3 (d, 1H) , 6,9 (m, 1H) , 7,1 - 7,3 (m, 5H) , 7,4 (d, 1H) , 11,2 - 11,3 (d, 2H) .

Vaihe 3A: 3-fluori-4c,7a,7b,12a-tetrahydro-6H,12H,-: 30 13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5,7 (5H,7H)-dio- •... · nin valmi s tus : Seosta, jossa oli 5-fluori-2-(2-indenyyli) indolia ,···, (365 mg, 1,45 mmol) ja maleimidiä (215 mg, 2,2 mmol) 10 • ► cm:n suljetussa reaktioastiassa, kuumennettiin 180 ·.:.· 35 190 °C:ssa 30 minuuttia. Kun reaktio oli jäähdytetty ympä- 115911 70

ristön lämpötilaan, lisättiin jääkylmää CH30H:ta (4 ml). Syntyneet kiteet kerättiin talteen suodattamalla, jolloin saatiin 275 mg (55 %) tuotetta, jonka sp. oli 272 - 275 °C (asetoni-MeOH). Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 2Η NMR

5 (DMSO-de, 300 MHz): δ 3,1 - 3,4 (m, 2H) , 3,7 - 3,8 (m, 2H) , 3,95 (m, 1H), 4,3 (d, 1H) , 6,9 (m, 1H) , 7,1 - 7,3 (m, 5H) , 7,4 (d, 1H) , 11,2- 11,3 (d, 2H) .

Esimerkki V(C)(1)

Vaihe 4A: 3-fluori-6H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrro- 10 lo[3,4-c]karbatsoli-5,7(5H,7H)-dionin (yhdiste 1-7) val mistus

Liuokseen, jossa oli 3-fluori-4c,7a,7b,12a-tetra-hydro-6H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5, 6 (5H, 7H) dionia (osa IIIA, vaihe 3) (250 mg, 0,73 mmol) 15 tolueenissa (25 ml), lisättiin kiinteää 2,3-dikloori-5,6- disyaani-1,4-bentsokinonia (410 mg, 1,8 mmol) yhdessä erässä. Seosta kuumennettiin 45 °C:ssa kuusi tuntia. Jää-hauteella jäähdyttämisen jälkeen saostuma otettiin talteen suodattamalla ja suspensoitiin uudelleleen MeOHriin (10 ml). 20 Tuote otettiin talteen suodattamalla ja pestiin kylmällä MeOHrlla (1 x 5 ml). Uudelleenkiteyttämällä THF-MeOH-:T: Et2<DH:sta saatiin 215 mg (86 % saanto) yhdistettä 1-7. Yh- • \t disteen 1-7 sulamispiste oli suurempi kuin 275 °C. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 1H NMR (DMSO-d6, 300 MHz): δ 4,25 25 (s, 2H); 7,35 - 7,55 (m, 3H) ; 7,65 (m, 1H) ; 7,75 (d, 1H) ; 8,6 (d, 1H); 9,1 (d, 1H) ; 11,3 (s, 1H) ; 12,35 (s, 1H) .

MS(FAB): m/e 343 (m+l)\ * « · * Esimerkki V(C)(2)

Vaihe 5A: 3-fluori-6H,7H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyr-: 30 rolo[3,4-c]karbatsoli-5 (5H) -onin ja 3-fluori-6H,7H,12H,13H- *...· indeno [2,3-a]pyrrolo [3,4-c] karbatsoli-7 (7H) -onin valmistus : (Yhdiste 1-8) .···, Valmistettiin sekoitettu suspensio, jossa oli Zn- • · ’’ jauhetta (1,3 g) ja elohopea (II) kloridia (200 mg) vedessä 35 (3 ml), ja lisättiin 0,5 ml väkevää kloorivetyhappoa ti- » » 115911 71 poittain. Viiden minuutin kuluttua vesikerros dekantoi-tiin. Sinkkiamalgaama pestiin ensin vedellä, sitten toistaen EtOH:lla. Sinkkiamalgaama suspensoitiin EtOH:iin (20 ml) ja 75 mg (0,22 mmol) kiinteää yhdistettä 1-7 li-5 sättiin yhtenä eränä. HCl-kaasua johdettiin seoksen läpi ja sen annettiin kiehua palautusjäähdytyslämpötilassa yksi tunti. Kun liuos oli jäähdytetty ympäristön lämpötilaan, se väkevöitiin alennetussa paineessa, jolloin saatiin käsittelemätöntä kiinteää ainetta. Kiinteä aine liuotettiin 10 THF-EtOAc:iin (1:1, 100 ml) ja uutettiin kylläisellä

NaHC03:lla (2 x 100 ml), kylläisellä NaCl-liuoksella (3 x 100 ml) ja kuivattiin sitten (MgS04) . Kuivausaine poistettiin suodattamalla ja liuotin väkevöitiin alennetussa paineessa. Tuote puhdistettiin pylväskromatografoimalla (si-15 likageeli, 2:1, EtOAc:heksaanit), Rf = 0,3, jolloin saatiin 20 mg (saanto 28 %) yhdisteen 1-8 seosta. Seoksen sp. oli suurempi kuin 300 °C. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: *Η NMR (DMSO-d6, 300 MHz): δ 4,15 (s, 1,34H); 4,25 (s, 0,66H); 4,9 (s, 0, 66H) ; 4,95 (s, 1,34H); 7,2 - 7,85 (m, 6H) ; 8,6 20 (s, 0, 67H); 8,85 (s, 0,33H); 8,9 (d, 0,33H); 9,4 (d, 0,67H); 11,95 (s, 0,33H); 12,0 (s, 0,67H). MS(FAB): m/e :*·*: 329 (m+l)\ F·,. Esimerkki V(C) (3) (Menetelmä B)

Vaihe IB: 6-fluori-4-syaani-3-etoksikarbonyylil, - « · » · 25 2,3,4-tetrahydro[1H]indeno[2,3-a]-9H-karbatsolin valmistus .. Seosta, jossa oli 5-fluori-2-(2-(2-hydroksi) inda- • * · nyyli) indolia (osa IIIA, vaihe IA, 1,5 g, 6,0 mmol) ja • > · ’·’ etyyli-cis-b-syaaniakrylaattia (10,0 g, 80 mmol) suljetus sa reaktiokolvissa, kuumennettiin 180 °C:ssa sekoittaen • « i.i i 30 1,5 tuntia. Seos jäähdytettiin ympäristön lämpötilaan.

Lisättiin MeOH:a (10 ml) ja liuos jäähdytettiin -20 : ,·. °C:seen. Tuote otettiin talteen ja saatiin 650 mg (saanto .···, 29 %) vaalean kullankeltaista kiinteää ainetta, jonka sp.

oli 301 - 305 °C (MeOH). Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 1H

35 NMR (DMSO-de, 300 MHz): δ 1,3 (t, 3H) , 3, 1 - 3,35 (m, 3H) , 115911 72 3,75 (s, m, 4H) , 3,95 (m, 1H) , 4,4 (q, 2H) , 4,65 (d, 1H) , 6,9 - 7,0 (m, 1H), 7,02 - 7,4 (m, 6H) , 11,4 (s, 1H) . IR(KBr) cm'1: 2210 (CN) ; 1690 (C=0) .

Vaihe 2B: 6-fluori-4-syaani-3-etoksikarbonyyli [1H] -5 indeno[2,3-a]-9H-karbatsolin valmistus

Sekoitettuun liuokseen, jossa oli 6-fluori-4-syaa-ni-3-etoksikarbonyyli-l, 2,3,4-tetrahydro[1H]indeno[2,3-a]-9H-karbatsolia (Esimerkki V(C)3, vaihe IB) (400 mg, 1,1 mmol) kuivassa tolueenissa (40 ml), lisättiin 2,3-dikloo-10 ri-5,6-disyaani-l,4-bentsokinonia (600 mg, 2,7 mmol) yhdessä erässä. Liuosta sekoitettiin 65 - 70 °C:ssa kuusi

tuntia. Jäähauteella jäähdyttämisen jälkeen saostuma otettiin talteen suodattamalla, tuote suspensoitiin uudelleen MeOH:iin (20 ml), otettiin jälleen talteen ja pestiin kyl-15 mällä MeOH:lla (10 ml), jolloin saatiin 375 mg (saanto 92 %) vaaleankeltaista tuotetta, jonka sp. oli 256 258 °C (asetoni). Saatiin seuraavat NMR-tiedot: XH NMR

(DMSO-de, 300 MHz): δ 1,4 (t, 3H) , 4,3 (s, 2H) , 4,7 (q, 2H), 7,0 (m, 1H), 7,1 (m, 1H), 7,15 (m, 1H), 7,4 - 7,9 (m, 20 4H) , 12,5 (s, 1H) . IR (KBr) cm'1: 2210 (CN) ; 1710 (C=0) .

MS(FAB): m/e 370(m)+.

Γ: Vaihe 3B: 3-fluori-5H,6H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyr- rolo[3,4-c]karbatsoli-7(7H)-onin valmistus (Yhdiste 1-12)

Seosta, jossa oli 6-fluori-4-syaani-3-etoksikarbo- 25 nyyli [ 1H] indeno [2,3-a]-9H-karbatsolia (Esimerkki V(C)3, vaihe 2B) (100 mg, 0,27 mmol) ja Raney-nikkelikatalyyttiä *,,, (noin 500 mg, märkänä) THF/MeOH:ssa (50 ml), hydrattiin 35 • » · ’·’ psi:ssä Parr-laitteistossa 12 tuntia. Lisättiin THF:a (50 ml) ja liuotin suodatettiin CeliteR-piimaan läpi ja » » i.i : 30 väkevöitiin alennetussa paineessa. Tuote puhdistettiin • · * pylväskromatografoimalla (silikageelil, EtOAc:heksaani; ; 2:1, Rf = 0,3), jolloin saatiin 15 mg (saanto 17 %) yhdis-

I I I

,···, tettä 1-12 harmahtavan valkoisenaa kiinteänä aineena. Yh- ’’’ disteen 1-12 sp. oli suurempi kuin 300 °C. Saatiin seuraa- 35 vat NMR-tiedot: NMR (DMSO-d6, 300 MHz): δ 4,18 (s, 2H) , 115911 73 4,95 (s, 2H) , 7,3 - 7,45 (m, 4H) , 7,6 - 7,75 (m, 2H) , 7,83 (d, 1H), 8,6 (s, 1H), 9,4 (d, 1H); 12,0 (s, 1H) . MS(FAB): m/e 329 (m+l)+.

Esimerkki V(C)(4) 5 3-fluori-6H,7H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4- c]karbatsoli-5(5H)-onin valmistus (Yhdiste 1-23)

Sekoitettuun liuokseen, jossa oli 6-fluori-4-syaa-ni-3-etoksikarbonyyli-l,2,3,4-tetrahydro[1H]indeno[2,3-a]-9H-karbatsolia (Esimerkki V(C)3, vaihe 2B) (230 mg, 0,6 10 mmol) kuivassa tolueenissa (25 ml), lisättiin 2,3-dikloo-ri-5,6-disyaani-l,4-bentsokinonia (340 mg, 1,5 mmol) yhdessä erässä. Liuosta sekoitettiin 65 - 70 °C:ssa kuusi tuntia. Jäähauteella jäähdyttämisen jälkeen saostuma otettiin talteen suodattamalla, tuote suspensoitiin uudelleen 15 MeOH:iin (20 ml), otettiin talteen ja pestiin kylmällä MeOHrlla (10 ml), jolloin saatiin 160 mg (70 %) vaaleankeltaista kiinteää ainetta. Sulamispise oli > 300 °C (asetoni) . Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 1H NMR (DMSO-d6, 300 MHz): δ 1,45 (t, 3H, J = 6 Hz), 4,3 (s, 2H), 4,65 (g, 2H, 20 J = 6 Hz), 7,4 - 7,6 (m, 3H), 7,62 - 7,68 (m, 1H), 7,75 - 7,82 (m, 2H), 8,5 (d, 1H, J = 8 Hz), 12,55 (s, 1H) . IR (KBr) cm'1: 2210 (CN) ; 1710 (C=0) . MS (FAB) : m/e 370 (m)+.

,. 3-fluori-6H,7H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,2-c]- h karbatsoli-5(5H)-onin valmistus (Yhdiste 1-23) 25 Seosta, jossa oli 6-fluori-4-syaani-3-etoksikarbo- * · .·_ nyyli-[1H]-indeno [2,3-a]-9H-karbatsolia (125 mg, 0,34 *,,, mmol; Esimerkki V(C)3, vaihe 3B) ja Raney-nikkelikatalyyt- • * · * ’ tiä (noin 500 mg, märkänä) THF:ssa (50 ml), hydrattiin 35 psi:ssä Parr-laitteistossa 12 tuntia. Lisättiin THF:a : 30 (50 ml) ja liuos suodatettiin Celite :n läpi ja väkevöi- • · t tiin alennetussa paineessa, jolloin saatiin 75 mg käsitte- j lemätöntä tuotetta. Tuote puhdistettiin HPLC:lla, jolloin ,··, saatiin yhdiste 1-23 valkoisena kiinteänä aineena. Sula- * · '·* mispiste oli suurempi kuin 300 °C. Saatiin seuraavat NMR- 35 tiedot: XH NMR (DMSO-d6, 300 MHz): δ 4,26 (s, 2H) , 4,9 (s, * » 115911 74 2H) , 7,25 - 7, 60 (m, 4H) , 7,75 - 8,05 (m, 2H) , 8,83 (s, 1H), 8,9 (d, 1H, J = 10 Hz), 11,88 (s, 1H) . MS(FAB): m/e 329 (m+l)\ D. Synteesimenetelmien yksityiskohtainen kuvaus 5 Kloorattujen fuusioitujen pyrrolokarbatsolien val mistus

Osa IIIB. Klooratut johdannaiset

Vaihe IA: 6-kloori~2-(2-(2-hydroksi)indanyyli)in- dolin valmistus: 10 Tämä yhdiste valmistettiin suurin piirtein samalla menetelmällä kuin osassa IA, vaiheessa IA, paitsi että yhdiste I korvattiin 6-kloori-indolilla.

6-kloori-2-(2-(2-hydroksi)indanyyli)indoli: saanto (24 %); sp. 202 - 204 °C (MeOH-eetteri). Saatiin seuraavat 15 NMR-tiedot: XH NMR (CDC13, 300 MHz): δ 2,35 (s, 1H) , 3,35 (d, 2H) , 3,6 (d, 2H), 6,4 (s, 1H) , 7,05 (d, 1H) , 7,2 - 7,4 (m, 5H), 7,45 (d, 1H), 8,6 (s, 1H).

Vaihe 2A: 6-kloori-2-(2-indenyyli)indolin valmis tus : 20 Tämä yhdiste valmistettiin suurin piirtein samalla menetelmällä kuin osassa IA, vaiheessa 2A.

6-kloori-2-(2-indenyyli) indoli, saanto 94 %; sp.

215 - 218 °C, hajoaa, (MeOH-eetteri) . Saatiin seuraavat NMR-tiedot: ΧΗ NMR (CDC13, 300 MHz): δ 3, 9 (s, 2H) , 6,65 25 (s, 1H), 7,0 - 7,65 (m, 8H) , 8,25 (s, 1H) .

Vaihe 3A: 2-kloori-4c,7a,7b,12a-tetrahydro-12H,13H- indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-6H-5,7 (5H,7H) -dionin ’ valmistus.

Seosta, jossa oli 6-kloori-2-(2-indenyyli)indolia • » 1 30 (210 mg, 0,8 mmol) ja maleimidiä (160 mg, 1,7 mmol) 10

• » I

cm: n suljetussa reaktioastiassa, kuumennettiin 180 : 190 °C:ssa yksi tunti. Kun reaktio oli jäähdytetty ympä- .···, ristön lämpötilaan, tuote liuotettiin MeOH:iin (4 ml). Li- ’·* sättiin Et20:a (5 ml) ja heksaania (10 ml) tuotteen saos- 35 tamiseksi öljynä. Öljy kiinteytyi keltaiseksi kiinteäksi

* > I

75 1 1 591 1 tuotteeksi seisotettaessa. Puhdistamalla pylväskromatogra-foimalla (silikageeli, EtOAc:heksaanit, 2:1) saatiin 200 mg /saanto 69 %) tuotetta, jonka sp. oli suurempi kuin 225 °C. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 1H NMR (DMSO-d6, 300 5 MHz): δ 3,0 - 3,3 (m, 2H) , 3,75 (m, 2H) , 3,9 (t, 1H) , 4,3 (d, 1H), 6,9 - 7,3 (m, 6H) , 7,7 (d, 1H) , 11,2 (s, 1H) , 11,35 (s, 1H).

Esimerkki V(D) (1)

Vaihe 4: 2-kloori-6H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo-10 [3,4-c]karbatsoli-5,7(5H,7H)-dionin valmistus (Yhdiste

Ia-1)

Liuokseen, jossa oli 2-kloori-4c,7a,7b,12a-tetra-hydro-6H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli- 5,7 (5H,7H)-dionia (250 mg, 0,7 mmol) tolueenissa (50 ml), 15 lisättiin kiinteää 2,3-dikloori-5,6-disyaani-l,4-bentso- kinonia (400 mg, 1,7 mmol) yhdessä erässä. Seosta sekoitettiin 60 - 65 °C:ssa neljä tuntia. Liuos jäähdytettiin jäähauteessa ja saostuma otettiin talteen suodattamalla. Tuote suspensoitiin uudelleen ja trituroitiin MeOH:ssa 20 (10 ml) . Tuote otettiin talteen ja uudelleenkiteytettiin THF-MeOH-Et20: sta, jolloin saatiin 210 mg (saanto 85 %) : : yhdistettä Ia-1 keltaisena kiinteänä aineena, jonka sp.

, oli suurempi kuin 300 °C. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: • 1H NMR (DMSO-de, 300 MHz): δ 4,25 (s, 2H) , 7,3 (d, 2H) , !!!!; 25 7,4 - 7,5 (m, 2H) , 7,6 (s, 1H) , 7,75 (d, 1H) , 8,85 (d, 1H), 9,05 (d, 1H), 11,15 (s, 1H) , 12,35 (s, 1H) . MS (FAB) : m/e 359 (m+l)+.

* 1 1

Esimerkki V(D) (2) 2-kloori-6H,7H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-·'·; ί 30 c]karbatsoli-5 (5H)-onin ja 2-kloori-5H, 6H, 12H, 13H-indeno-[2,3-a]pyrrolo [3,4-c]karbatsoli-7 (7H)-onin valmistus (Yh- • diste Ia-2) • I | » ,··1, Sekoitettuun suspensioon, jossa oli Zn-jauhetta • 1 (1,5 g) ja elohopea (II) kloridia (400 mg) vedessä (5 ml), * · · *!·’ 35 lisättiin (tipoittain 1 ml väkevää kloorivetyhappoa. 10

* » I

76 1 1 591 1 minuutin kuluttua vesikerros dekantoitiin. Sinkkiamalgaama pestiin ensin vedellä, sitten toistaen EtOH:lla. Sinkkiamalgaama suspensoitiin EtOHriin (25 ml) ja lisättiin kiinteää yhdistettä II-l (120 mg, 0,34 mmol) yhdessä eräs-5 sä. HCl-kaasua johdettiin liuokseen samalla, kun sen annettiin kiehua palautusjäähdytyslämpötilassa neljä tuntia. Kun liuos oli jäähdytetty ympäristön lämpötilaan, se väke-vöitiin alennetussa paineessa. Jäännös liuotettiin THF-EtOAc:iin (1:1, 100 ml) ja uutettiin kylläisellä NaHCChrlla 10 (2 x 100 ml), kylläisellä NaCl-liuoksella (2 x 100 ml) ja kuivattiin (MgSCh) . Kuivausaine poistettiin suodattamalla ja liuotin väkevöitiin alennetussa paineessa, jolloin saatiin käsittelemätöntä kiinteää ainetta. Tuote puhdistet tiin pylväskromatografoimalla (silikageeli, EtOAc:heksaa-15 nit, 2:1), Rf = 0,35, jolloin saatiin 65 mg (saanto 56 %) yhdisteen Ia-2 seosta. Seoksen sp. oli suurempi kuin 300 °C. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: XH NMR (DMSO-d6, 300 MHz): δ 4,15 (s, 1,6H), 4,2 (s, 0,4H), 4,9 (d, 1H), 7,2 - 7,5 (m, 3H) , 7,55 - 7,8 (m, 2H) , 8,0 (d, 1H) , 8,6 (s, 20 0,8H), 8,8 (s, 0,2H), 9,1 (d, 0,2H), 9,4 (d, 0,8H), 11,95 (s, 0,2H), 12,05 (s, 0,8H). MS(FAB): m/e 345 (m+l)+.

:T: Esimerkki V(D) (3)

Vaihe IA: 5-kloori-2-(2-(2-hydroksi) indanyyli) in- ··· dolin valmistus • · · · 25 Tämä yhdiste valmistettiin suurin piirtein samalla t · ;·, menetelmällä kuin osassa IA, vaiheessa IA, paitsi että yh- « I t diste I korvattiin 5-kloori-indolilla.

* » · * * * ' 5-kloori-2-(2-(2-hydroksi)indanyyli)indoli, saanto

1,7 g (36 %), sp. 254 - 256 °C (eetteri-heksaani) , 1H NMR

hi: 30 (CDC13): δ 2,3 (bs, 1H) , 3,35 (d, 2H) , 3,6 (d, 2H) , 6,35 (s, 1H), 7,1 - 7,4 (d, 6H) , 7,6 (s, 1H) , 8,6 (s, 1H) .

] Vaihe 2A: 5-kloori-2-(2-indenyyli) indolin valmistus • « · · Tämä yhdiste valmistettiin suurin piirtein samalla

t I

• menetelmällä kuin osassa IA, vaiheessa 2A.

* * · 115911 77 5-kloori-2-(2-indenyyli)indoli; saanto 1,35 g (96 %), sp. 260 - 263 °C (eetteri-heksaani), XH NMR (CDC13) : δ 3,85 (s, 2H) , 6,65 (s, 1H) , 7,05 (s, 1H) , 7,15 (d, 1H) , 7,2 - 7,35 (m, 3H) , 7,4 (d, 1H) , 7,5 (d, 1H) , 8,25 (bs, 5 1H) .

Vaihe 3A: 3-kloori-4c,7a,7b,12a-tetrahydro-6H,12H,-13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5,7(5H,7H)-dio-nin valmistus

Seosta, jossa oli 5-kloori-2-(2-indenyyli)indolia 10 (280 mg, 1,1 mmol) ja maleimidiä (200 mg, 2,1 mmol) 10 cm:n suljetussa reaktioastiassa, kuumennettiin 180 190 °C:ssa yksi tunti. Kun reaktio oli jäähdytetty ympäristön lämpötilaan, lisättiin MeOH:a (4 ml). Liuos jäähdytettiin -20 °C:seen ja tuote otettiin talteen valkoisena 15 kiinteänä aineena. Uudelleenkiteyttämällä asetoni-MeOH- eetteristä saatiin 250 mg valkoista kiinteää tuotetta (63 %), sp. 292 . 293 °C. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 1H NMR (DMSO-de, 300 MHz): δ 3,05 - 3,3 (m, 2H) , 3,7 - 3,8 (m, 2H) , 3,95 (m, 1H) , 4,3 (d, 1H) , 7,0 - 7,35 (m, 6H) , 20 7,7 (s, 1H), 11,3 (s, 1 H), 11,4 (s, 1H).

Vaihe 4A: 3-kloori-6H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrro- : : lo[3,4-c]karbatsoli-5,7(5H,7H)-dionin valmistus (Yhdiste 1-10)

Kiinteää 2,3-dikloori-5,6-disyaani-l,4-bentsokino-25 nia (345 mg, 1,52 mmol) lisättiin yhdessä erässä liuok seen, jossa oli 3-kloori-4c, 7a, 7b,12a-tetrahydro-6H,12H,- • * · 13H-indeno [2,3-a] pyrrolo [3,4-c] karbatsoli-5, 7 (5H, 7H) -dio- • * · * nia (220 mg, 0,61 mmol) tolueenissa (50 ml). Seosta sekoi tettiin 60 - 65 °C:ssa neljä tuntia. Liuos jäähdytettiin ·*: : 30 jäähauteessa ja saostuma otettiin talteen suodattamalla.

Tuote suspensoitiin uudelleen ja trituroitiin MeOHtlla j (10 ml) . Tuote otettiin talteen ja uudelleenkiteytettiin .···, THF-Me0H-Et20:11a, jolloin saatiin 210 mg (96 %) yhdistettä • I — 10 keltaisena kiinteänä aineena. Sulamispiste oli suu-

’·’·' 35 rempi kuin 320 °C. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 1H NMR

115911 78 (DMSO-d6, 300 MHz): δ 4,2 (s, 2Η) , 7,4 - 7,65 (m, 4Η) , 7,75 (d, 1Η), 8,89 (s, 1H) , 9,05 (d, 1H) , 11,3 (s, 1H) ; 12,4 (s, 1H). MS(FAB): m/e 359 (m+l)+. Anal, lasketut ar vot yhdisteelle: C2iHnCIN202: C, 69, 47; H, 3,19; N, 7,72. 5 Saadut arvot C, 69,29; H, 3,04; N, 7,60.

E. Synteesimenetelmien yksityiskohtainen kuvaus Bromattujen fuusioitujen pyrrolokarbatsolien valmistus

Osa IIIC. Bromatut ja jodatut johdannaiset 10 Esimerkki V(E)(1) 3-bromi-6H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]kar-batsoli-5,7(5H,7H)-dionin valmistus (Yhdiste 1-6)

Kiinteää N-bromisukkinimidiä (55 mg, 0,31 mmol) lisättiin yhdessä erässä sekoitettuun liuokseen, jossa oli 15 yhdistettä 1-1 (100 mg, 0,31 mmol) kuivassa THF:ssa (5 ml) typpiatmosfäärissä. Seosta sekoitettiin ympäristön lämpötilassa kaksi tuntia. Tumma liuos laimennettiin EtOAc:lla (5 ml) ja pestiin peräkkäin 5 % Na2S203-liuoksella (1 x 10 ml), vedellä (1 x 10 ml), kylläisellä NaCl-liuoksella (2 x 20 10 ml) ja kuivattiin (MgSCh) . Liuotin väkevöitiin alenne tussa paineessa, jolloin saatiin 85 mg (saanto 68 %) kä-,·' · sittelemätöntä tuotetta. Uudelleenkiteyttämällä THF-

MeOH:sta saatiin yhdiste 1-6 keltaisena jauheena, jonka ··· sp. oli suurempi kuin 300 °C. Saatiin seuraavat NMR- 25 tiedot: XH NMR (DMS0-d6, 300 MHz): δ 4,25 (s, 2H), 7,4 - 7,8 :·. (m, 5H), 9,0 - 9,05 (d, s, 2H) , 11,3 (s, 1H) , 12,4 (s, • · · 1H) . MS(FAB): m/e 404 (m+l)+.

Esimerkki V(E) (2) , , 3-bromi-6H,7H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]- • · · ·*;· · 30 karbatsoli-5 (5H)-onin valmistus (Yhdiste 1-11) • * *··* Kiinteää N-bromisukkinimidiä (20 mg, 0,1 mmol) li- j sättiin sekoitettuun liuokseen, jossa oli yhdistettä 1-3 (Esimerkki V(B) (1)) (30 mg, 0,1 mmol) kuivassa THF:ssa ·, (5 ml) typpiatmosfäärissä. Seosta sekoitettiin ympäristön • · » 35 lämpötilassa kuusi tuntia, sitten sitä pidettiin » » 115911 79 -20 °C:ssa 24 tuntia. Tuote otettiin talteen suodattamalla, jolloin saatiin 30 mg (saanto 80 %) yhdistettä 1-11 vaaleankeltaisena kiinteänä tuotteena, jonka sulamispiste oli suurempi kuin 340 °C (THF-MeOH). Saatiin seuraavat 5 NMR-tiedot: XH NMR (DMSO-d6, 300 MHz): δ 4,3 (s, 2H) , 4,9 (s, 2H) , 7,35 - 7, 45 (m, 2H) , 7,55 (bs, 2H) , 7,7 - 7,85 (m, 2H), 8,9 (s, 1H), 9,35 (s, 1H), 12,05 (s, 1H) . MS(FAB): m/e 389 (m+) . Anal, lasketut arvot yhdisteelle: C2iHi3BrN20 . 0,4 H20: C, 63, 50; H, 3,33; N, 6,86. Saadut 10 arvot: C, 63,61; H, 3,51; N, 7,07.

Esimerkki V(E) (3) 3-bromi-5H,6H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]-karbatsoli-7(7H)-onin valmistus (Yhdiste 1-9)

Kiinteää N-bromisukkinimidiä (20 mg, 0,1 mmol) li-15 sättiin sekoitettuun liuokseen, jossa oli yhdistettä 1-2 (30 mg, 0,1 mmol) kuivassa THF:ssa (7 ml) typpiatmosfää-rissä. Seosta sekoitettiin ympäristön lämpötilassa kuusi tuntia, sitten sitä pidettiin -20 °C:ssa 12 tuntia. Tuote otettiin talteen suodattamalla, jolloin saatiin 32 mg 20 (saanto 84 %) valkoista kiinteää ainetta (yhdiste 1-9).

Yhdisteen 1-9 sp. oli suurempi kuin 320 °C (THF-MeOH) . Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 1E NMR (DMSO-d6, 300 MHz): δ 4,2 (s, 2H), 4,95 (s, 2H) , 7,3 - 7,5 (m, 2H) , 7,6 (bs, ··* 2H) , 7,7 (d, 1H), 8,15 (s, 1H) , 8,6 (s, 1H) , 9,4 (d, 1H) , f · · · 25 12,15 (s, 1H) . MS(FAB): m/e 389 (m+) . Anal, lasketut arvot :·. yhdisteelle: C2iHi3BrN20: C, 64,80; H, 3,37; N, 7,20. Saa- dut arvot: C, 64,62; H, 3,63; N, 6,72.

Esimerkki V(E) (4) . , Vaihe IA: 2-(2-(2-hydroksi-5-bromi)indanyyli)indo- · 30 Iin valmistus » · ’···* Tämä yhdiste valmistettiin suurin piirtein samalla • menetelmällä kuin osassa IA, vaiheessa IA, paitsi että .·**. yhdiste I korvattiin 5-bromi-2-indanonilla.

·, 2-(2-(2-hydroksi-5-bromi)indanyyli)indoli, saanto

;**’ 35 500 mg (31 %) , sp. 158 - 160 °C (eetteri-heksaani) , *Η NMR

115911 80 (CDC13) δ 2,3 (bs, 1H) , 3,25 - 3,4 (dd, 4H) , 6,4 (s, 1H) , 7,1 - 7,4 (m, 6H) , 7,6 (d, 1H) , 8,6 (s, 1H) .

Vaihe 2A: 2-(2-(5-bromi-indenyyli) indolin ja 2-(2-(6-bromi-indenyyli)indolin valmistus 5 Tämä yhdiste valmistettiin suurin piirtein samalla menetelmällä kuin osassa IA, vaiheessa 2A.

2-(2-(5-bromi-indenyyli)indolin ja 2- (2-(6-bromi-indenyyli) indoli; ΧΗ NMR (CDCI3) δ 3,8 (d, 2H) , 6,7 (s, 0,5H), 6,95 (s, 0,5H), 7,1 - 7,6 (m, 6H), 8,25 (bs, 1H).

10 Vaihe 3A: 4c,7a,7b,12a-tetrahydro-6H,12H,13H-(5- bromi)indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5,7(5H,7H)-dionin ja 4c,7a,7b,12a-tetrahydro-6H,12H,13H-(6-bromi)in deno [2 , 3-a]pyrrolo [3 , 4-c] karbatsoli-5 , 7 (5H,7H)-dionin valmistus 15 Seosta, jossa oli 2-(2-(5-bromi-indenyyli)indolia ja 2-(2-(6-bromi-indenyyli)indolia (260 mg, 0,84 mmol) ja maleimidiä (125 mg, 1,3 mmol) 10 cm:n suljetussa reaktio-astiassa, kuumennettiin 180 - 190 °C:ssa yksi tunti. Kun reaktio oli jäähdytetty ympäristön lämpötilaan, lisättiin 20 MeOH:a (4 ml). Liuos jäähdytettiin -20 °C:seen ja tuote otettiin talteen valkoisena kiinteänä tuotteena.

• ·* Vaihe 4A: 9-bromi-6H, 12H, 13H-indeno [2,3-a]pyrro- ; lo [3,4-c]karbatsoli-5,7 (5H,7H)-dionin (Yhdiste Ib-2) ja ··· 10-bromi-6H, 12H, 13H- (6-bromi) indeno [2,3-a]pyrrolo [3,4-c] - « * < · 25 karbatsoli-5,7 (5H,7H) -dionin (Yhdiste Ia-3) valmistus

Kiinteää 2,3-dikloori-5, 6-disyaani-l, 4-bentsokino- • ♦ ♦ nia (335 mg, 1,5 mmol) lisättiin yhdessä erässä liuokseen, jossa oli 4c,7a,7b,12a-tetrahydro-6H,12H,13H-5-bromi-in- , , deno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5,7(5H,7H)-dionia ja • * · ·;· · 30 4c, 7a, 7b, 12a-tetrahydro-6H, 12H, 13H-6-bromi-indeno [2,3-a] - *<·.’ pyrrolo [3, 4-c] karbatsoli-5,7 (5H, 7H)-dionia (240 mg, 0,59 • mmol) tolueenissa (20 ml) . Seosta sekoitettiin 60 65 °C:ssa neljä tuntia. Liuos jäähdytettiin jäähauteessa ja ·, saostuma otettiin talteen suodattamalla. Tuote suspen- 35 soitiin uudelleen ja trituroitiin MeOH:lla (10 ml). Tuote 115911 81 otettiin talteen ja puhdistettiin pylväskromatografoimalla (silikageeli, EtOAc:heksaani 1:1).

Yhdiste Ia-3: Rf 0,45 (10-bromi-isomeeri). Sulamispiste oli suurempi kuin 300 °C. 1H NMR (DMSO-dö, 300 MHz) : 5 δ 4,3 (s, 2H) , 7,3 (m, 1H) , 7,5 - 7,75 (m, 3H) , 8,0 (s, 1. yhdisteelle C2iHnBrN202 · 0,4 H2O: C, 61,45; H, 2,90; N, 6,82. Saadut arvot C, 61.39; H, 2,67; N, 6,66.

Yhdiste Ib-2: Rf 0,4 (9-bromi-isomeeri) , sp. > 300 °C. NMR (DMSO-de, 300 MHz): δ 4,3 (s, 2H) , 7,35 (m, 10 1H), 7,55 - 7,75 (m, 4H), 8,95 (d, 1H), 9,3 (s, 1H), 11,3 (s, 1H); 12,35 (s, 1H) . MS (FAB) : m/e 404 (m+l)+. Anal, lasketut arvot yhdisteelle C2iHiiBrN2C>2: C, 62,55; H, 2,75; N, 6,95. Saadut arvot C, 62,23; H, 2,71: N, 6,66.

Esimerkki V(E)(5) 15 3-jodi-5H,6H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]- karbatsoli-7(7H)-onin (Yhdiste 1-40) valmistus

Vaihe 1: 3-tributyylistannyyli-5H,6H,12H,13H-in- deno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-7(7H)-onin valmistus

Liuokseen, jossa oli 3-bromi-5H,6H,12H,13H-indeno-20 [2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-7(7H)-onia (Yhdiste 1-9) (50 mg, 0,13 mmol), bis(tributyylitinaa) (0,065 mmol, 0,13 .· * mmol) ja trietyyliamiinia (1,0 ml) DMF:ssa (11 ml), lisät-tiin tetrakis (trifenyylifosf iini) palladium (O) : a (32 mg). *· Liuosta kuumennettiin suljetussa reaktioputkessa lilt 25 120 °C:ssa 18 tuntia. Seos jäähdytettiin ympäristön lampö- ;·. tilaan ja liuotin väkevöitiin alennetussa paineessa. Tuote puhdistettiin pylväskromatografoimalla (silikageeli,

EtOAc:MeOH; 1:2; Rf = 0,64), jolloin saatiin 17 mg (20 %).

, , Yhdiste puhdistettiin edelleen valmistavalla TLC:llä (si- ·;;* 30 likageeli, EtOAc-.heksaani, 3:1), jolloin saatiin otsikon ’**·* yhdiste kullankeltaisena kiinteänä aineena, sp. > 300 °C.

• XH NMR (DMS0-d6, 300 MHz): d 0,88 (t, 3H) , 1,13 (q, 2H) , 1.33 (q, 2H), 1,58 (q, 2H) , 4,17 (s. 2H) , 4,92 (s, 2H) , 7.33 - 7,54 (m, 4H) , 7,63 - 7,71 (m, 3H) , 8,0 (s, 1H) , ♦ * » • 1 * · * * » 115911 82 8,54 (s, 1H) , 9,42 (d, 1H) , 11,92 (s, 1H) ; MS (m/e) = 600 (m+1) H), 8,9 - 9,05 (dd, 2H) , 11,25 (s, 1H) . MS (FAB) : m/e 404 (m+l)+. Anal. Lasketut arvot yhdisteelle 5 Vaihe 2: Yhdisteen 1-40 valmistus

Liuokseen, jossa oli 3-tributyylistannyyli-5H,6H,-12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-7(7H)-onia (vaihe 1) (16 mg, 0,026 mmol) kuivassa CH2Cl2:ssa (4 ml), lisättiin liuos, jossa oli l2.1ta (8 mg, 2 ml CH2Cl2:ta) ti-10 poittain. Seosta sekoitettiin ympäristön lämpötilassa kaksi tuntia, sitten lisättiin liuos, jossa oli 10 % NaHS03:a. Kun oli sekoitettu 10 min, seos suodatettiin. Kiinteä aine otettiin talteen ja pestiin vedellä, CH2Cl2:lla ja kuivattiin tyhjössä (100 °C, 6 tuntia), jolloin saatiin 6 mg 15 (53 %) yhdistettä 1-40, :Η NMR (DMSO-d6, 300 MHz): d 4,29 (s, 2H), 4,96 (s, 2H) , 7,33 - 7, 50 (m, 3H) , 7,66 - 7,79 (m, 2H), 8,29 (s, 1H) , 8,62 (s, 1H) , 8,42 (d, 1H) , 12,08 (s, 1H). MS (m/e) = 437 (m+l)+.

Esimerkki V(E) (6) 20 3-(2-jodietyyli)-5H,6H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrro- lo[3,4-c]karbatsoli-7(7H)-onin valmistus (Yhdiste 1-44)

I M

V ·’ Vaihe 1: 3-(2-trimetyylisilyylietenyyli-5H, 6H, - : 12H, 13H-indeno [2,3-a]pyrrolo [3,4-c] karbatsoli-7 (7H)-onin *·· valmistus M 4 t 25 Liuokseen, jossa oli 3-bromi-5H,6H,12H,13H-indeno- ;·. [2,3-a] pyrrolo [3, 4-c] karbatsoli-7 (7H)-onia (yhdiste 1-9) • 1 · (400 mg, 1,0 mmol), 2-(trimetyylisilyylivinyyli)tributyy- listannaania (500 mg, 1,3 mmol) ja sinkkikloridia (170 mg, 1,3 mmol) DMF:ssa (5 ml), lisättiin bis(trifenyylifosfii- ··· · 30 ni)palladium(II) kloridia (7 mg). Liuosta kuumennettiin • · suljetussa reaktioputkessa 100 °C:ssa 36 tuntia. Seos jäähdytettiin ympäristön lämpötilaan ja liuotin väkevöi- • « · · tiin alennetussa paineessa. Jäännös trituroitiin heksaa-^ nissa, jolloin saatiin 470 mg (89 %) kullankeltaista kiin- ‘•h1 35 teää ainetta. Tuote kromatografoitiin (neutraali alumi- * · * · 115911 83 niumoksidi, THF:heksaani; 1:1 - THF:heksaani 2:1, Rf = 0,45) ja otsikon yhdiste kiteytyi kerättyihin fraktioihin, sp. > 300 °C. 1H NMR (DMSO-de, 300 MHz) d 0,2 (s, 9H) , 4,17 (s, 2H) , 4,94 (s, 2H) , 6,55 (d, 1H, J= 19,1 Hz). 7,12 (d, 5 1H, J = 19,2 Hz), 7,33 - 7, 45 (m, 4H) , 7,56 - 7, 59 (m, 1H), 7,68 (d, 1H, J = 7 Hz), 8,09 (s, 1H) , 8,62 (s, 1H) , 9,40 (d, 1H, J = 7,6 Hz), 12,01 (s, 1H) ; MS (m/e) = 431 (m+l)~

Vaihe 2 10 Suspensioon, jossa oli 3-(2-trimetyylisilyyliete- nyyli-5H,6H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-7(7H)-onia (vaihe 1) (50 mg, 0,12 mmol) CH2Cl2:ssa (3 ml), lisättiin tipoittain jodidiliuosta (19 mg), joka oli CH2Cl2:ssa. Seosta sekoitettiin neljä tuntia ympäristön 15 lämpötilassa, sitten se väkevöitiin alennetussa paineessa. Jäännökseen lisättiin liuos, jossa oli 10 % Nhso3:a (2 ml), ja liuosta sekoitettiin 20 tuntia. Keltainen kiinteä aine otettiin talteen ja se kuivattiin, jolloin saatiin 35 mg. Kiinteän aineen THF-uutteesta saatiin haihduttamisen ja 20 MeOH:ssa trituroinnin jälkeen 10 mg yhdistettä 1-44 keltaisena kiinteänä aineena, sp. > 300 °C. 1H NMR (DMSO-d6, v:‘: 300 MHz): d 4,17 (s, 2H) , 4,96 (s, 2H) , 7,22 - 7, 70 (m, 7H) , (m, 1H), 8,10 (s, 1H) , 8,63 (s, 1H) , 9,40 (d, 1H, J = -f. 7,6 Hz), 12,04 (s, 1H) ; MS (m/e) = 463 (m+l)“.

* « 1 1 25 F. Synteesimenetelmien yksityiskohtainen kuvaus ;·. Metyloitujen fuusioitujen pyrrolokarbatsolien vai- « «· mistus • 1 1

Osa IVA. Metyloidut johdannaiset , , Esimerkki V(F) (1) i · · ;; · 30 Vaihe IA: 2-(2-(2-hydroksi) indanyyli)-7-metyyli- • · indolin valmistus ;'· Tämä yhdiste valmistettiin suurin piirtein samalla I I I ( menetelmällä kuin osassa IA, vaiheessa IA, paitsi että yh- tl» ·, diste I korvattiin 7-metyyli-indolilla.

» » » • 1 1 »Il M) < 1 I »

III

115911 84 2-(2-(2-hydroksi)indanyyli-7-metyyli-indoli: saanto 11 %; sp. 199 - 200 °C. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 1H NMR (CDC13, 300 MHz): δ 2,3 (s, 1H) , 2,55 (s, 3H) , 3,4 (d, 2H) , 3,6 (d, 2H) , 6,4 (s, 1H) , 7,0 (m, 2H) , 7,2 - 7,35 (m, 4H) , 5 7, 45 (d, 1H), 8,5 (s, 1H) .

Vaihe 2A: 2-(2-indenyyli)-7-metyyli-indolin val mistus Tämä yhdiste valmistettiin suurin piirtein samalla menetelmällä kuin osassa ΙΔ, vaiheessa 2Δ.

10 2-(2-indenyyli)-7-metyyli-indoli; saanto 92 %, sp.

204 - 206 °C. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: XH NMR (CDCI3, 300 MHz): δ 2,6 (s, 3H) , 3,85 (s, 2H) , 6,7 (s, 1H) , 7,0 - 7,5 (m, 8H), 8,2 (s, 1H).

Vaihe 3A: l-metyyli-12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo- 15 [3,4-c]karbatsoli-6H-5,7(5H,7H)-dionin valmistus (Yhdiste Ib-1)

Seosta, jossa oli 2-(2-indenyyli)-7-metyyli-indolia (100 mg, 0,41 mmol) ja maleimidiä (80 mg, 0,82 mmol) 10 cm:n suljetussa reaktioastiassa, kuumennettiin 180 - 20 185 °C:ssa 30 min. Kun reaktio oli jäähdytetty ympäristön lämpötilaan, tuote liuotettiin CHaOH:iin (5 ml) ja saostet-: : tiin lisäämällä hitaasti eetteri-heksaania (1:2), jolloin saatiin keltaista amorfista kiinteää ainetta. Tämä kiinteä • aine, l-metyyli-4c, 7a, 7b, 12a-tetrahydro-6H, 12H, 13H-indeno- 25 [2,3-a] pyrrolo [3, 4-c] karbatsoli-5, 7 (5H, 7H) -dioni, joka oli • · ;·, tolueenissa (20 ml), lisättiin kiinteään 2,3-dikloori-5, 6- • * · disyaani-1,4-bentsokinoniin (235 mg, 1,03 mmol) yhdessä # » * * erässä. Seosta kuumennettiin 60 - 65 °C:ssa kuusi tuntia.

Kun se oli jäähdytetty ympäristön lämpötilaan, saostunut • · * ί·· : 30 kiinteä aine otettiin talteen. Tuote suspensoitiin ja se trituroitiin kylmässä MeOH:ssa, ja saostuma otettiin tal-I teen suodattamalla. Saostuma pestiin kylmällä MeOH:lla ja .···, uudelleenkiteytettiin THF-Me0H-Et20: sta, jolloin saatiin ·_ Yhdiste Ib-1 oranssina jauheena. Saanto oli 35 mg (25 %).

*!·* 35 Sp. oli suurempi kuin 320 °C. Saatiin seuraavat NMR-tie- 115911 85 dot: NMR (DMSO-d6, 300 MHz): δ 2,65 (s, 3H) , 4,35 (s, 2H) , 7,2 (t, 2H), 7,35 (d, 1H) , 7,4 - 7,55 (m, 2H) , 7,8 (d, 1H), 8,8 (d, 1H), 9,15 (d, 1H), 11,2 (s, 1H) , 12,35 (s, 1H). MS(FAB): m/e 339 (m+l)+.

5 Esimerkit V(F)(2) ja (3)

Vaihe 1A: 2-(2-(2-hydroksi)indanyyli)-1-metyyli- indolin valmistus n-BuLi:a (6ml ml, 2,5 M liuos heksaaneissa, 15,2 mmol) lisättiin tipoittain 10 min aikana liuokseen, jossa 10 oli juuri tislattua 1-metyyli-indolia (2,0 g, 15,2 mmol) kuivassa eetterissä (15 ml), typpiatmosfäärissä. Liuosta kuumennettiin palautusjäähdytyslämpötilassa kuusi tuntia.

Kun se oli jäähdytetty ympäristön lämpötilaan, lisättiin tipoittain 2-indanonia (2,2 g, 16,8 mmol) eetterissä 15 (15 ml). Seosta kuumennettiin palautusjäähdytyslämpötilas sa 30 min, se kaadettiin 2 N:seen HCl:oon (50 ml) ja uutettiin CH2Cl2:lla (2 x 50 ml) . Yhdistetyt CH2Cl2-kerrok-set pestiin ^Culla (2 x 50 ml), kylläisellä NaCl-liuoksel-la (2 x 50 ml) ja kuivattiin (MgSCh) . Tuote puhdistettiin 20 pylväskromatografoimalla (silikageeli, CH2CI2) , jolloin saatiin 500 mg (saanto 13 %), sp. 160 - 161 °C. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: XH NMR (CDC13, 300 MHz): δ 2,2 (s, ·*·.. 1H), 3,5 (d, 2H), 3,65 (d, 2H) , 4,0 (s, 3H) , 7,0 - 7,6 (m, * .:. 9H) .

25 Vaihe 2A: 2- (2-indenyyli) -1-metyyli-indolin vai- ♦ · ;·, mistus > < i Tämä yhdiste valmistettiin suurin piirtein samalla * · menetelmällä kuin osassa IA, vaiheessa 2A.

2-(2-indenyyli)-1-metyyli-indoli; saanto 95 %; sp.

:«>' I 30 146 - 148 °C. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 1H NMR (CDCI3, 300 MHz): δ 4,0 (s, 2H) , 4,1 (s, 3H) , 7,1 - 7,7 (m, 10H) .

: MS (FAB) : m/e 245 (m+) .

• > » > » • I f 115911 86

Vaihe 3A: 13-metyyli-4c, 7a, 7b, 12a-tetrahycl.ro- 6H,12H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5,7(5H,7H)-dionin valmistus

Seosta, jossa oli 2-(2-indenyyli)-1-metyyli-indolia 5 (300 mg, 1,4 mmol) ja maleimidiä (200 mg, 2,1 mmol) 10 cm:n suljetussa reaktioastiassa, kuumennettiin 180 190 -°C:ssa 30 min. Kun se oli jäähdytetty ympäristön lämpötilaan, lisättiin MeOHra (5 ml) ja muodostuneet kiteet otettiin talteen suodattamalla ja pestiin kylmällä 10 MeOH:lla, jolloin saatiin 335 mg (saanto 70 %) vaaleankeltaista kiinteää tuotetta. Sulamispiste oli suurempi kuin 220 °C, asetoni-MeOH. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: XH NMR (CDC13, 300 MHz): δ 2,9 (m, 1H) , 3,4 - 3,55 (m, 2H) , 3,65 -3,95 (m, 5H), 4,5 (d, 2H), 7,1 - 7,5 (m, 7H), 8,1 (d, 1H).

15 MS(FAB) : m/e 342 (m+) .

Esimerkki V(F) (4)

Vaihe 4A: 13-metyyli-6H,12H-indeno[2,3-a]pyrrolo- [3,4-c]karbatsoli-5,7(5H,7H)-dionin valmistus (Yhdiste 1-4) 20 Kiinteää 2,3-dikloori-5,6-disyaani-l,4-bentsokino- nia (500 mg, 2,2 mmol) lisättiin yhdessä erässä liuokseen, jossa oli 13-metyyli-4c,7a,7b,12a-tetrahydro-6H,12H-in-de no [2,3-a]pyrrolo[3,4-c] karbatsoli-5,7 (5H,7H)-dionia (300 mg, 0,9 mmol) tolueenissa (25 ml). Seosta sekoitet-»,,,; 25 tiin 60 - 65 °C:ssa neljä tuntia. Kun liuos oli jäähdytet ty jäähauteessa, saostuma otettiin talteen suodattamalla.

• I ·

Kiinteä aine suspensoitiin MeOHriin, otettiin uudelleen * talteen ja pestiin kylmällä MeOH:lla (5 ml). Tuote uudel-leenkiteytettiin THF-MeOH:sta, jolloin saatiin 260 mg • · · •‘•ί · 30 (saanto 88 %) yhdistettä 1-4 kellertävänä jauheena. Yhdis- • · » ·...* teen 1-4 sulamispiste oli suurempi kuin 220 °C. Saatiin ; seuraavat NMR-tiedot: NMR (DMS0-d6, 300 MHz): δ 4,2 (s, !··! 3H) , 4,6 (s, 2H) , 7,3 (t, 1H) , 7,4 - 7,55 (m, 2H) , 7,6 (t, 1H) , 7,75 (m, 2H) , 9,0 (d, 1H) , 9,15 (d, 1H) , 11,2 (s, :.i.: 35 1H) . MS (FAB); m/e 338 (m+) .

115911 87

Esimerkki V(F) (5) (Menetelmä A) 13-metyyli-6H,7H,12H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]-karbatsoli-5(5H)-onin ja 13-metyyli-5H,6H,12H-indeno[2,3- a]pyrrol°[3,4-c]karbatsoli-7(7H)-onin seoksen valmistus 5 (Yhdiste 1-5)

Sekoitettuun suspensioon, jossa oli Zn-jauhetta (800 mg) ja elohopea (II)kloridia (100 mg) vedessä (5 ml), lisättiin (tipoittain) 0,5 ml väkevää kloorivetyhappoa. Viiden minuutin kuluttua vesikerros dekantoitiin. Sinkki-10 amalgaama pestiin ensin vedellä, sitten toistaen EtOHilla.

Sinkkiamalgaama suspensoitiin THF:iin (40 ml) ja lisättiin kiinteää yhdistettä 1-4 (Esimerkki V(A)(3)) (200 mg, 0,6 mmol) yhdessä erässä. HCl-kaasua johdettiin liuokseen samalla, kun sen annettiin kiehua palautusjäähdytyslämpöti-15 lassa yksi tunti. Liuos jäähdytettiin jäähauteessa ja ruskea saostuma otettiin talteen suodattamalla ja pestiin MeOHrlla (5 ml). Uudelleenkiteyttämällä THF-eetteristä saatiin 45 mg (saanto 23 %) seosta kullankeltaisena jauhemaisena tuotteena, jonka sp. oli suurempi kuin 260 °C. 20 Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 1H NMR (DMS0-d6, 300 MHz): δ 4,2 (s, 3H) , 4,6 (s, 1,67H), 4,75 (s, 0,33H), 4,85 (s, 0,33H), 4,90 (s, 1,67H), 7,25 - 7,45 (m, 3H) , 7,55 (t, 1H) , 7,65 (d, 1H) , 7,75 (d, 1H) , 8,0 (d, 1H) , 8,55 (s, 0,83H) , 8,8 (s, 0,17H) , 9,3 (d, 0,17H), 9,5 (d, 0,83H).

25 MS(FAB): m/e 325 (m+l) + .

• · ;·. G. Synteesimenetelmien yksityiskohtainen kuvaus • · ·

Metoksiloitujen fuusioitujen pyrrolokarbatsolien valmistus

Osa VA: Metoksiloidut johdannaiset ·'··' 5 30 5-metoksi-2-(2-(2-hydroksi) indanyyli) indolin vai- f ♦ mistus • F. Vaihe IA: .···, Tämä yhdiste valmistettiin suurin piirtein samalla menetelmällä kuin osassa IA, vaiheessa IA, paitsi että yh- '·..* 35 diste I korvattiin 5-metoksi-indolilla.

115911 88 5-metoksi-2-(2-(2-hydroksi)indanyyli)indoli; saanto 2,9 g (59 %) , sp. 139 - 142 °C (eetteri-heksaani). Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 1R NMR (CDC13) : δ 2,3 (bs, 1H) , 3,3 (d, 2H) , 3,55 (d, 2H) , 3,9 (s, 3H) , 6,35 (s, 1H) , 6,8 (d, 5 1H), 7,05 (s, 1H), 7,2 - 7,4 (m, 5H), 8,45 (bs, 1H).

Vaihe 2A: 5-metoksi-2-(2-indenyyli)indolin valmistus Tämä yhdiste valmistettiin suurin piirtein samalla menetelmällä kuin osassa IA, vaiheessa 2A.

10 5-metoksi-2-(2-indenyyli)indoli; saanto (50 %) , sp. 208 - 210 °C (eetteri-heksaani), 1H NMR (CDCI3) : δ 3,9 (s, 5H) , 6,6 (s, 1H), 6,85 (d, 1H) , 7,05 (d, 2H) , 7,15 - 7,3 (m, 3H), 7,4 (d, 1H), 7,45 (d, 1H), 8,15 (bs, 1H).

Vaihe 3A: 6-metoksi-4-syaani-3-etoksikarbonyyli- 15 1,2,3,4-tetrahydro-[1H]indeno[2,3-a]-9H-karbatsolin valmistus

Seosta, jossa oli 5-metoksi-2-(2-indenyyli)indolia (500 mg, 1,9 mmol) ja etyyli-cis-b-syaaniakrylaattia (5,0 g, 40 mmol) suljetussa reaktiokolvissa, kuumennettiin 20 180 °C:ssa sekoittaen 1,5 tuntia. Reaktioseos jäähdytet tiin ympäristön lämpötilaan, lisättiin MeOH:a (10 ml) ja liuos jäähdytettiin -20 °C:seen. Tuote otettiin talteen, jolloin saatiin 175 mg (24 %) vaalean kullankeltaista kiinteää tuotetta, sp. 278 - 282 °C. Saatiin seuraavat 25 NMR-tiedot: XH NMR (DMSO-d6, 300 MHz): δ 1,25 (t, 3H) , • · 3,1 - 3,35 (m, 3H) , 3,8 (s, m, 4H) , 3,9 (m, 1H) , 4,3 -4,55 (m, 2H), 4,6 (d, 1H) , 6,7 (d, 1H) , 6,95 (s, 1H) , • « · 7,05 - 7,25 (m, 5H), 11,1 (s, 1H) . IR (KBr) cm'1: 2210 (CN); 1690 (C=0).

• * • t * ’·· - 30 Vaihe 4A: 6-metoksi-4-syaani-3-etoksikarbonyyli- 1,2,3,4-tetrahydro- [1H] indeno [2,3-a] -9H-karbatsolin val- j b. mistus • * * · ,·*, 2,3-dikloori-5, 6-disyaani-l, 4-bentsokinonia (185 • · '·’ mg, 0,81 mmol) lisättiin yhdessä erässä sekoitettuun ‘.h’ 35 liuokseen, jossa oli 6-metoksi-4-syaani-3-etoksikarbonyy- • » • ·

I t I

115911 89

1i — 1,2,3,4-tetrahydro-[1H]indeno[2,3-a]-9H-karbatsolia (125 mg, 0,32 mmol) kuivassa tolueenissa (20 ml). Liuosta sekoitettiin 60 - 65 °C:ssa kuusi tuntia. Kun se oli jäähdytetty jäähauteessa, saostuma otettiin talteen suodatta-5 maila, tuote suspensoitiin MeOHriin (20 ml), otettiin talteen ja pestiin kylmällä MeOHrlla (10 ml). Suodos uudel-leenkiteytettiin asetonista, jolloin saatiin 110 mg (90 %) vaalean kullankeltaista tuotetta. Sulamispiste oli suurempi kuin 250 °C. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 1H NMR

10 (DMSO-de, 300 MHz): δ 1,4 (t, 3H) , 3,9 (s, 3H) , 4,25 (s, 2H), 4,6 (q, 2H), 7,25 (d, 1H), 7,4 (m, 2H), 7,62 (m, 1H), 7,75 (m, 1H), 7,95 (d, 1H) , 12,5 (s, 1H) . IR (KBr) cm"1: 2210 (CN); 1710 (C=0) . MS(FAB) : m/e 370 (m+) .

Vaihe 5A: 3-metoksi-5H,6H,12,13H-indeno[2,3-a]pyr-15 rolo[3,4-c]karbatsoli-7(7H)-onin valmistus (Yhdiste 1-13)

Seosta, jossa oli 6-metoksi-4-syaani-3-etoksikar-bonyyli[1H]indeno[2,3-a]-9H-karbatsolia (80 mg, 0,21 mmol) ja Raney-nikkelikatalyyttiä (noin 500 mg, märkänä) THF:ssa (50 ml), hydrattiin 35 psi:ssä Parr-laitteistossa 12 tun-20 tia. Lisättiin THF:a (50 ml) ja liuos suodatettiin sitten CeliteR:n läpi ja väkevöitiin alennetussa paineessa. Tuote puhdistettiin pylväskromatografoimalla (silikageeli, EtO-Ac:heksaani, 2:1, Rf = 0,3), jolloin saatiin 76 mg (94 %) yhdistettä 1-13 harmahtavan valkoisena kiinteänä tuottee- » « * * 25 na. Sulamispiste oli suurempi kuin 300 °C. Saatiin seuraa- • · ... vat NMR-tiedot: 1H NMR (DMSO-d6, 300 MHz): δ 3,9 (s, 3H) , 4,15 (s, 2H), 4,95 (s, 2H) , 7,1 (d, 1H) , 7,3 - 7,8 (m, • · * 5H) , 8,57 (s, 1H), 9,4 (d, 1H) ; 11,75 (s, 1H) . MS (FAB): m/e 341 (m+l) + . Anal, lasketut arvot yhdisteelle C22H16N2O2 · i.i : 30 0, 75 H20; C, 74,66; H, 4,99; N, 7,92. Saadut arvot: C, 74,46; H, 4,65; N, 7,79.

• · · 1 t • · » I * 1 » I > 115911 90 H. Synteesimenetelmien yksityiskohtainen kuvaus Fuusioitujen pyrrolokarbatsolien, joissa on laajennettuja E-rengasjohdannaisia

Osa VIA: Laajennetut E-rengasjohdannaiset 5 Esimerkki V(H) (1)

Vaihe IA: 2- (2- (2-hydroksi) -1,2,3,4-tetrahydronaf-tyyli) indoli (kuvio 2, V, R2, R3 = H, X = CH2CH2 n-BuLi:a (85,3 iranol, 34 ml 2,5 M liuosta heksaa-neissa) lisättiin tipoittain liuokseen, jossa oli indolia 10 (10,0 g, 85,3 mmol) kuivassa THF:ssa (500 ml) -78 °C:ssa (typpiatmosfäärissä) 15 min ajan. Liuosta sekoitettiin 30 min, sen jälkeen lisättiin (annettiin kuplia reaktioon) C02-kaasua 10 min ajan. Liuoksen annettiin lämmetä ympäristön lämpötilaan, sitten se väkevöitiin noin 300 ml:ksi 15 alennetussa paineessa. Lisättiin THF:a (200 ml) ja liuos jäähdytettiin uudelleen -78 °C:seen. Liuos, jossa oli t-BuLi:a (85,3 mmol, 50 ml 1,7 M liuosta heksaaneissa) , lisättiin sitten tipoittain. Syntyneen keltaisen liuoksen annettiin sekoittua kaksi tuntia -78 °C:ssa. 2-indanonin 20 sijaan lisättiin 2-tetralonia (13,7 g, 12,9 mmol) tipoit tain ja seosta sekoitettiin yksi tunti. Reaktio tukahdu-'· ’· : tettiin lisäämällä vettä (5 ml) . Reaktio kaadettiin kyl- Iäiseen NH4Cl-liuokseen (250 ml) ja uutettiin eetterillä «·· (2 x 200 ml) . Et20-kerros pestiin 100 ml: 11a kylläistä • · « · 25 NH4Cl-liuosta, sen jälkeen kuivattiin (MgS04) ja väkevöi- :·. tiin öljyksi. Tuote uudelleenkiteytettiin MeOH:sta, joi- * * ·

loin saatiin 10 g (45 %) valkoista kiinteää tuotetta (sp. 191 - 192 °C) . Saatiin seuraavat NMR-tiedot: ΧΗ NMR

(CDCI3) : d 2,1 - 2,2 (b, 2H) , 2,5 - 2,65 (m, 1H) , 2,9 - 3,1 •;j j 30 (m, 2H), 3,35 (m, 1H) , 5,35 (s, 1H) , 6,2 (s, 1H) ; 6,2 - 7,1 (m, 6H) , 7,35 (d, 1H) , 7,4 (d, 1H) , 11,5 (s, 1H) .

• Anal, lasketut arvot yhdisteelle C18H17NO: C, 82,10; H, .·**. 6,51; N, 5,32. Saadut arvot: C, 82,07; H, 6,47; N, 5,18.

• « · * t · » ( » 115911 91

Vaihe 2A: 2-(2-(3,4-dihydro)naftyyli)indolin val mistus

Sekoitettuun liuokseen, jossa oli 2-(2-(2-hydroksi- I, 2,3,4-(tetrahydronaftyyli)indolia (vaihe 1) (5,0 g, 19,0 5 mmol) asetonissa (15 ml), lisättiin 2 N HCl:a (5 ml) ympäristön lämpötilassa. Liuosta sekoitettiin yksi tunti, sitten vettä (noin 25 ml) . Saostuma otettiin talteen suodattamalla, pestiin hyvin vedellä ja kuivattiin, jolloin saatiin 4,5 g (97 %) puhdistettua tuoutetta. Näyte uudelleen- 10 kiteytettiin MeOHrsta, jolloin saatiin tuotetta, jonka sp. oli 179 - 180 °C. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 1H NMR (CDC13) : δ 2,7 (m, 2H) , 2,9 (m, 2H) , 6,65 (s, 1H) , 6,98 (t, 1H), 7,05 - 7,15 (m, 6H) , 7,35 (d, 1H) , 7,4 (d, 1H) , II, 35 (bs, 1H) . Anal, lasketut arvot yhdisteelle CisHisN: 15 C, 88,13/ H, 6,16; N, 5,71. Saadut arvot: C, 88,24; H, 6,14; N, 5,61.

Vaihe 3A: 4c,7a,7b,12,13,13a-heksahydro-6H,14H- naftyyli[3,4-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5,7(5H,7H)-dionin valmistus (kuvio 4, XVIII, AI, A2; B1, B2 = O) 20 Sekoitettua seosta, jossa oli 2-(2-(3,4-dihydro- naftyyli) indolia (1500 ml, 2,0 mmol) ja maleimidiä (300 mg, « 1 : : 3,1 mmol) suljetussa reaktioastiassa, kuumennettiin 180 - 190 °C:ssa 30 min. Kun se oli jäähdytetty ympäristön läm-• potilaan, lisättiin MeOH:a (5 ml) ja tuote otettiin tai- » · 4 · 25 teen suodattamalla ja uudelleenkiteytettiin MeOHrsta, jol-··, loin saatiin 610 mg (saanto 89 %) valkoista kiinteää tuo- » 14 \.. tetta, sp. 256 - 258 °C. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: *H NMR (DMSO-de, 300 MHz): δ 1,6 - 1,75 (m, 1H) , 2,15 (d, 1H), 2,9 - 3,0 (m, 2H), 3,15 - 3,25 (m, 1H), 3,45 (t, 1H), i-i : 30 3, 95 (m, 1H) , 4,3 (d, 1H) , 7,0 - 7,4 (m, 7H) , 7,8 (d, 1H) , «li 10,8 (s, 1H) , 11,15 (s, 1H) .

• » • 4 1 » 1 1 > · · · • · »

I I

• » 4 1» » 4 I » * I · 14 1 I I I 4 4 4 115911 92

Vaihe 4: 12,13-dihydro-6H,14H-naftyyli[3,4-a]pyrro- lo[3,4-c]karbatsoli-5,7(5H,7H)-dionin valmistus (Yhdiste 1-14)

Kiinteää 2,3-dikloori-5,6-disyaani-l,4-bentsokino-5 nia (930 mg, 4,1 mmol) lisättiin yhdessä erässä liuokseen, jossa oli 4c,7a,7b,12,13,13a-heksahydro-6H,14H-naftyyli-[3,4-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5,7(5H,7H)-dionia (400 mg, 1,2 mmol) tolueenissa (50 ml). Seosta pidettiin 60 - 65 °C:ssa kuusi tuntia. Kun liuos oli jäähdytetty jäähau-10 teessä, kiinteä aine otettiin talteen suodattamalla, sus-pensoitiin MeOH:iin (20 ml), ja tuote otettiin talteen suodattamalla, jolloin saatiin 320 mg (79 %) yhdistettä 1-14 oranssina kiinteänä aineena. Sulamispiste oli 258 -260 °C. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 1H NMR (DMSO-dö, 300 15 MHz): δ 2,9 (m, 2H) , 3,1 (m, 2H) , 7,3 - 7,4 (m, 4H) , 7,5 -7,65 (m, 2H), 8,15 (d, 1H) , 8,95 (d, 1H) , 11,1 (s, 1H) , 12,0 (s, 1H). MS(FAB): m/e 338 (m+) . Anal, lasketut arvot yhdisteelle: C22H14N2O2: C, 78,09; H, 4,17; N, 8,28. Saadut arvot: C, 77,67; H, 3,96; N, 8,16.

20 Esimerkki V(H)(2) 6H,14H-naftyyli[3,4-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-: ; 5,7 (5H,7H)-dionin valmistus (Yhdiste 1-15)

Kiinteää 2,3-dikloori-5,6-disyaani-l,4-bentsokino-d. nia (465 mg, 2,1 mmol) lisättiin yhdessä erässä liuokseen, 25 jossa oli 4c, 7a, 7b, 12,13,13a-heksahydro-6H, 14H-naftyyli- » * [3,4-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5, 7(5H,7H)-dionia (200 mg, ♦ > · 0,59 mmol) kuivassa dioksaanissa (30 ml). Liuosta sekoi-’ tettiin palautusjäähdytyslämpötilassa 12 tuntia. Seos jäähdytettiin ympäristön lämpötilaan, saostuma poistettiin • J · 30 suodattamalla ja liuotin väkevöitiin alennetussa painees-

• I

·...* sa. Jäännöstä kuumennettiin palautusjäähdytyslämpötilassa j MeOH:ssa (25 ml), se jäähdytettiin ympäristön lämpötilaan, • · · * uudelleenkiteytettiin THF-MeOH:sta ja tuote otettiin tal-·_ teen, jolloin saatiin 120 mg (61 %) yhdistettä 1-15 rus- J.’ 35 keana kiinteänä aineena. Sulamispiste oli suurempi kuin 115911 93 330 °C. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 1H NMR (DMS0-d6, 300 MHz): δ 7,4 (t, 1H) , 7,6 (t, 1H) ; 7,7 - 7,8 (m, 3H) , 8,1 (m, 1H), 8,2 (d, 1H) , 8,6 (d, 1H) , 9,1 (d, 1H) , 10,0 (m, 1H), 11,2 (s, 1H), 12,9 (s, 1H) . MS (FAB): m/e 336 (m+) .

5 Anal, lasketut arvot yhdisteelle C22H12N2O2: C, 78,56; H, 3,60; N, 8,33. Saadut arvot: C, 78,03; H, 3,30; N, 8,12.

Esimerkki V(H)(3) 3-syaani-4-etoksikarbonyyli-l,2,3,4-tetrahydro-l,2-dihydronaftyyli[3,4-a]-9H-karbatsolin ja 4-syaani-3-etok-10 sikarbonyyli-1,2,3,4-tetrahydro-l,2-dihydronaftyyli[3,4- a]-9H-karbatsolin valmistus

Seosta, jossa oli 2-(2-3,4-dihydro)naftyyli)indolia (kuvio 2, R2, R3, R4, R5, R6 = H, X = CH2CH2, 1,0 g, 4,1 mmol) ja etyyli-cis-5-syaaniakrylaattia (5,0 g, 40 iranol) , 15 kuumennettiin suljetussa reaktiokolvissa 180 °C:ssa se koittaen yksi tunti. Seos jäähdytettiin ympäristön lämpötilaan ja ylimäärä syaaniakrylaattia poistettiin Kugel-rohr-tislauksella (lämmityslaitteen lämpötila 80 - 85 °C). Jäännökseen lisättiin MeOH:a (25 ml) ja tuote trituroi-20 tiin, jolloin saatiin 700 mg (46 %) valkoista kiinteää ai netta. 1H NMR -tiedot osoittivat, että kyseessä oli 2:1 ,1·’ seos, jossa oli kumpaakin 4-CN: 3-CN-isomeeria. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 1H NMR (DMSO-d6, 300 MHz): δ 1,25 ·;· (t, 3H) , 3,1 - 3,35 (m, 3H) , 3,8 (s,m, 4H) , 3,9 (m, 1H) , 25 4,3 -4,55 (m, 2H) , 4,6 (d, 1H) , 6,7 (d, 1H) , 6,95 (s, 1H) , 7,05 - 7,25 (m, 5H), 11,1 (s, 1H).

1 * » ,Vaihe 2B: 3-syaani-4-etoksikarbonyyli-l,2-dihydro-• ♦ » naftyyli[3,4-a]-9H-karbatsolin ja 4-syaani-3-etoksikarbo-, , nyyli-1,2-dihydronaftyyli[3,4-a]-9H-karbatsolin valmistus •y · 30 2,3-dikloori-5,6-disyaani-l, 4-bentsokinonia (900 .·.* mg, 4,0 mmol) lisättiin yhdessä erässä sekoitettuun liuok- • f. seen, jossa oli edellisen vaiheen tuote (590 mg, 1,6 mmol) kuivassa tolueenissa (50 ml). Liuosta sekoitettiin 65 -y 70 °C:ssa kuusi tuntia. Seos jäähdytettiin ympäristön läm- 35 potilaan ja saostuma poistettiin suodattamalla ja pestiin 115911 94 tolueenilla (10 ml). Tolueeniliuos väkevöitiin alennetussa paineessa, jolloin saatiin käsittelemätöntä kiinteää ainetta. Puhdistamalla pylväskromatografoimalla (silikagee-li, EtOAcrheksaani 2:1) saatiin 510 mg (87 %) harmahtavan 5 valkoista kiinteää tuotetta. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: NMR (DMSO-de, 300 MHz): δ 1,15 ja 1,4 (t, 3H) , 2,9 ja 3,1 - 3,2 (q, 2H) , 4,35 ja 4,6 (q, 2H) , 7,2 - 7,7 (m, 4H) , 7,9 (d, 0,5H), 8,2 (d, 0,5H), 8,4 (d, 1H), 12,2 (d, 1H).

Vaihe 3B: 12,13-dihydro-6H,7H,14H-naftyyli[3,4-a]-10 pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5(5H)-onin (Yhdiste 1-16) ja 12,13-dihydro-5H,6H,14H-naftyyli[3,4-a]pyrrolo[3,4-c]kar-batsoli-7(5H)-onin (Yhdiste 1-17) valmistus

Edeltävän vaiheen isomeeriseos (300 mg, 0,81 mmol) lisättiin Raney-nikkelikatalyyttiin (noin 1 g, märkänä), 15 joka oli MeOH (75 ml/THF:ssa (25 ml) ja sitä hydrattiin 35 psi:ssä Parr-laitteistossa 12 tuntia. Liuos laimennettiin THF:lla (50 ml), ja sitten se suodatettiin CeliteR:n läpi. Tuote puhdistettiin pylväskromatografoimalla (silikageeli; EtOAc:heksaani, 2:1, Rf 5-okso = 0,3, Rf 7-okso = 0,25). 20 Tuotetta sisältävät fraktiot otettiin taleen ja väkevöitiin, jolloin saatiin valkoista kiinteää ainetta. Näyte ,· : uudelleenkiteytettiin MeOH-eetteristä ja kuivattiin (100 °C, 0,5 mm, 12 tuntia) ja saatiin seuraavat tiedot:

··· Yhdiste 1-16: 5-oksoisomeeri, sp. > 300 °C. ΧΗ NMR

25 (DMSO-de, 300 MHz): δ 2,9 (m, 2H) , 3,1 (m, 2H) , 4,95 (s, :·. 2H) , 7,1 (t, 1H), 7,3 - 7,48 (m, 4H) , 7,55 (d, 1H) , 7,85 • · · !·;·. (d, 1H), 8,75 (s, 1H), 9,15 (d, 1H) , 11,6 (s, 1H) .

MS(FAB): m/e = 325 (M+l)+. Anal, lasketut arvot yhdisteel-. , le: C22H16N2O . 0,1 H20; C, 81,01; H, 5,01; N, 8,59. Saadut 30 arvot: C, 80, 83; H, 5,04; N, 8,46.

Yhdiste 1-17: 7-oksoisomeeri, sp. > 300 °C. 1H NMR

i (DMSO-de, 300 MHz): δ 2,9 (m, 2H), 3,1 (m, 2H) , 4,9 (s, 2H) , 7,2 - 7,35 (t, 4H) , 7,5 (t, 1H) , 7,6 (d, 1H) , 8,0 (d, 1H), 8,2 (m, 1H), 8,4 (s, 1H), 11,7 (s, 1H) . MS(FAB): 35 m/e = 325 (M+l)+. Anal. lasketut arvot yhdisteelle: 95 1 1 591 1 C22H16N2O . 0,25 H2O; C, 80,34; H, 5,06; N, 8,52. Saadut arvot: C, 80,16; H, 5,08; N, 8,23.

Esimerkki V(H)(4) 3-bromi-12,13-dihydro-6H,7H,14H-naftyyli[3,4-a]pyr-5 rolo[3,4-c]karbatsoli-5(5H)-onin valmistus (Yhdiste 1-18)

Kiinteää N-bromisukkinimidiä (14 mg, 0,1 mmol) lisättiin sekoitettuun liuokseen, jossa oli yhdistettä 1-16 (25 mg, 0,08 mmol) kuivassa THF:ssa (5 ml) typpiatmosfäärissä. Seosta sekoitettiin ympäristön lämpötilassa 12 tun-10 tia, sitten se väkevöitiin alennetussa paineessa. Uudel- leenkiteyttämällä MeOH:sta saatiin 25 mg (81 %) yhdistettä 1-18 valkoisena kiinteänä aineena. Sulamispiste oli suurempi kuin 300 °C (THF-MeOH). Saatiin seuraavat NMR-tie-dot: XH NMR (DMSO-de, 300 MHz): δ 2,9 (m, 2H) , 3,2 (m, 2H) , 15 4,9 (s, 2H), 7,3 - 7,45 (m, 3H) , 7,5 - 7,6 (m, 2H) , 7,82 (d, 1H), 8,92 (s, 1H), 9,35 (s, 1H), 11,8 (s, 1H). MS(FAB): m/e 403 (m+) .

Esimerkki V(H)(5) 3-bromi-12,13-dihydro-5H,6H,14H-naftyyli[3,4-a]pyr-20 rolo[3,4-c]karbatsoli-7(7H)-onin valmistus (Yhdiste 1-19)

Sekoitettuun liuokseen, jossa oli yhdistettä 1-17 : (25 mg, 0,08 mmol) kuivassa THF:ssa (7 ml) typpiatmosfää- rissä, lisättiin N-bromisukkinimidiä (14 mg, 0,1 mmol).

’·· Liuosta sekoitettiin ympäristön lämpötilassa 12 tuntia, • · · · 25 sitten se väkevöitiin alennetussa paineessa. Tuote uudel-leenkiteytettiin THF-eetteristä, jolloin saatiin 22 mg • «· (71 %) yhdistettä 1-19 valkoisena kiinteänä aineena. Sula- • * » mispiste oli suurempi kuin 300 °C (THF-MeOH). Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 1R NMR (DMSO-d6, 300 MHz): δ 2, 9 (m, 30 2H) , 3,05 (m, 2H) , 4,95 (s, 2H) , 7,3 - 7,35 (m, 3H) , 7,55 - 7,65 (m, 2H) , 8,15 (s, 1H) , 8,2 (m, 1H) , 8,48 (s, : 1H), 11,9 (s, 1H) . MS(FAB): m/e 403 (m+) .

• » 115911 96

Esimerkki V(H)(6)

Vaihe 1: 5-fluori-2-(2-(2-hydroksi)-1,2,3,4-tetra-hydronaftyyli)indolin valmistus (kuvio 3, V, R2 = H, R3 = F C5: ssä, X = CH2CH2) 5 Tämä yhdiste valmistettiin suurin piirtein samalla menetelmällä kuin esimerkissä V(H)(1), vaiheessa iA, paitsi että käytettiin 5-fluori-indolia (3,35 g, 24,8 mmol) ja 2-tetralonai (4,0 g, 27,3 mmol), jolloin saatiin 5-fluori- 2-(2-(2-hydroksi)-1,2,3,4-tetrahydronaftyyli)indolia; 10 saanto 1,8 g (26 %), sp. 158 - 159 °C, hajoaa, (eetteri-heksaani). Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 1H NMR (CDCI3, 300 MHz): d 2,1 (s, 1H) , 2,25 (t, 2H) , 2,8 - 2,9 (m, 1H) , 3,05 - 3,2 (m, 2H) , 3,45 (d, 1H) , 6,23 (s, 1H) , 6,9 (t, 1H), 7,1 - 7,3 (m, 6H), 8,55 (bs, 1H).

15 Vaihe 2: 2-(2-(3,4-dihydro)naftyyli)-5-fluori- indolin valmistus Käytettiin suurin piirtein samaa menetelmää kuin esimerkissä V(H)(1), vaiheessa 2A, käyttäen 5-fluori-2-(2-(2-hydroksi)-1,2,3,4-tetrahydronaftyyli)indolia (1,0 g, 20 3,6 mmol), saanto 900 mg (96 %), sp. 174 - 176 °C, hajoaa

(MeOH-eetteri). Saatiin seuraavat NMR-tiedot: XH NMR

(CDC13, 300 MHz): δ 2,75 - 2,82 (m, 2H) , 2,95 - 3, 02 (m, * 2H) , 6,65 (s, 1H) , 6,8 (s, 1H), 6,9 - 7,0 (m, 1H), 7,1 - * 7,3 (m, H), 8,25 (bs, 1H) .

25 Vaihe 3: 3-syaani-4-etoksikarbonyyli-6-fluori-l,2,- 3,4-tetrahydro-l, 2-dihydronaftyyli [3,4-a] -9H-karbatsolin • »· ja 4-syaani-3-etoksikarbonyyli-6-fluori-l,2,3,4-tetrahyd- * * · * ro-1,2-dihydronaftyyli[3,4-a]-9H-karbatsolin valmistus (kuvio 3, XII ja XV, R2, R3, R5, R6 = H, R4 = F) (X = : 30 ch2ch2) ·...· Seosta, jossa oli 2- (2- (3, 4-dihydro) naftyyli)-5- j fluori-indolia (700 mg, 2,7 mmol) ja etyyli-cis-h-syaani- .··*. akrylaattia (3,3 g, 27 mmol), kuumennettiin suljetussa

• I

’·* reaktiokolvissa 180 °C:ssa sekoittaen yksi tunti. Seos • · » 35 jäähdytettiin ympäristön lämpötilaan ja ylimäärä syaanoak- 97 1 1 591 1 rylaattia poistettiin Kugelrohr-tislauksella (lämmitys-laitteen lämpötila 80 - 85 °C, 0,5 mm). Jäännökseen lisättiin MeOH:a (25 ml) ja 4-syaanituote erotettiin, jolloin saatiin 400 mg (39 %) valkoista kiinteää ainetta, sp.

5 256 - 258 °C. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: XH NMR (DMSO-dö, 300 MHz): δ 1,25 (t, 3H) , 3,1 - 3,35 (m, 3H) , 3,8 (s,m, 4H), 3,9 (m, 1H), 4,3 - 4,55 (m, 2H), 4,6 (d, 1H), 6,7 (d, 1H), 6,95 (s, 1H), 7,05 - 7,25 (m, 5H), 11,1 (s, 1H).

Vaihe 4: 3-syaani-4-etoksikarbonyyli-6-fluori-1,2-10 tetrahydronaftyyli[3,4-a]-9H-karbatsolin valmistus 2,3-dikloori-5,6-disyaani-l,4-bentsokinonia (475 mg, 2,1 mmol) lisättiin yhdessä erässä sekoitettuun liuokseen, jossa oli 3-syaani-4-etoksikarbonyyli-6-fluori-1,2,- 3,4-tetrahydro-l,2-dihydronaftyyli[3,4-a]-9H-karbatsolia 15 (325 mg, 0,84 mol) kuivassa tolueenissa (50 ml). Liuosta sekoitettiin 65 - 70 °C:ssa kuusi tuntia. Seos jäähdytettiin ympäristön lämpötilaan, saostuma poistettiin suodattamalla ja pestiin tolueenilla (10 ml). Tolueeniliuos vä-kevöitiin alennetussa paineessa, jolloin saatiin käsitte-20 lemätöntä kiinteää ainetta. Puhdistamalla yhdistetty kiinteä aine pylväskromatografoimalla (silikageeli, EtOAc:hek-saani 2:1) saatiin 275 mg (85 %) vaaleankeltaista kiinteää tuotetta, sp. 258 - 260 °C. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: ΧΗ NMR (DMSO-de, 300 MHz): δ 1,2 (t, 3H) , 2,9 - 3,0 (g, 25 2H) , 3,1 - 3,2 (m, 2H) , 4,35 (q, 2H) , 7,3 - 7,5 (m, 5H) , 7,7 (m, 1H), 8,1 (m, 1H) , 12,25 (s, 1H).

Vaihe 5: 12,13-dihydro-3-fluori-5H, 6H, 14H-naftyyli [3,4-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-7(7H)-onin valmistus (Yhdiste 1-22) : 30 Liuosta, jossa oli 3-syaani-4-etoksikarbonyyli-6- ·...· f luori-1,2-tetrahydronaftyyli [3, 4-c]-9H-karbatsolia (140 • mg, 0,37 mmol) ja Raney-nikkelikatalyyttiä (noin 0,5 g, .···. märkänä) MeOH (40 ml)/THF:ssa (20 ml), hydrattiin 35 • · psi:ssä Parr-laitteistossa 12 tuntia. Lisättiin THF:a *J·’ 35 (50 ml) ja sitten se suodatettiin CeliteR:n läpi. Liuotin » » 115911 98 väkevöitiin alennetussa paineessa ja tuote uudeleenkitey-tettiin, jolloin saatiin 35 mg (28 %) valkoista kiinteää ainetta. Sulamispiste oli suurempi kuin 300 °C. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 1H NMR (DMSO-dö, 300 MHz): δ 2,85 5 (m, 2H) , 3,02 (m, 2H) , 4,9 (s, 2H) , 7,2 - 7,35 (m, 4H) , 7,6 (m, 1H), 7,8 (d, 1H), 8,2 (m, 1H), 8,45 (m, 1H), 11,95 (bs, 1H). MS(FAB): m/e 343 (M+l)+.

Esimerkki V(H) (7)

Vaihe 1: 2-(2-(2-hydroksi-6-fluori-l,2,3,4-tetra- 10 hydronaftyyli))indolin valmistus Tämä yhdiste valmistettiin suurin piirtein samalla menetelmällä kuin esimerkissä V(H)(1), vaiheessa IA, paitsi että käytettiin 6-fluori-2-tetralonia ja indolia, jolloin saatiin 2-(2-(6-fluori-2-hydroksi-l,2,3,4-tetrahyd-15 ronaftyyli) Iindolia; sp. 187 - 188 °C. *H NMR (CDC13, 300 MHz): d 2,05 (s, 1H) , 2,25 (m, 2H) , 2,75 - 2,9 (m, 1H) , 3,0 - 3,15 (m, 2H) , 3,4 (m, 2H) , 6,25 (s, 1H) , 7,0 - 7,2 (m, 3H), 7,25 - 7,35 (m, 2H) , 7,4 (d, 1H) , 7,55 (d, 1H) , 8,55 (s, 1H) . Anal, lasketut arvot yhdisteelle Ci8Hi6BrNO: 20 C, 63,17; H, 4,71; N, 4,09; Br, 23,35. Saadut arvot: C, 63,06; H, 4,71; N, 4,02; Br, 23,57.

.· : Vaihe 2: 2- (2- (6-fluori-3,4-dihydronaftyyli) indolin . · valmistus ·· Käytettiin suurin piirtein samaa menetelmää kuin 25 esimerkissä V(H)(1), vaiheessa 2A, käyttäen 2-(2-(2-hyd- :·. roksi-6-f luori-1,2,3,4-tetrahydronaftyyli) indolia (vaihe * ·» ,>;*t 1), jolloin saatiin otsikon yhdiste, sp. 228 - 231 °C.

* ' XH NMR (CDC13, 300 MHz): d 2,8 (m, 2H) , 2,95 (m, 2H) , 6,70 . , (s, 1H), 6,75 (s, 1H), 7,0 (m, 2H), 7,1 (m, 1H), 7,2 - 7,4 30 (m, 4H) , 7,4 (d, 1H) , 7,6 (d, 1H) , 8,3 (s, 1H) . Anal, las- ketut arvot yhdisteelle CisHiiBrN: C, 66, 58; H, 4,33; N, • 4,22; F 24,87. Saadut arvot: C, 66, 68; H, 4,35; N, 4,32; F, 24, 64.

» · ' ' » » · »

I I I

» » 99 115911

Vaihe 3: 10-fluori-4c,7a,7b,12,13,13a-heksahydro- 6H,14H-naftyyli[3,4-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5,7-(5H,7H)-dionin valmistus

Sekoitettuun seokseen, jossa oli 2-(2-(6-fluori-5 3,4-dihydronaftyyli)indolia (500 mg, 1,9 mmol) ja maleimi- diä (370 mg, 3,8 mmol) suljetussa reaktioastiassa, kuumennettiin 180 - 190 °C:ssa kaksi tuntia. Kun se oli jäähdytetty ympäristön lämpötilaan, lisättiin MeOH:a (3 ml) ja tuote otettiin talteen suodattamalla ja uudelleenkiteytet-10 tiin MeOHrsta, jolloin saatiin 465 mg (saanto 68 %) valkoista kiinteää tuotetta, sp. 322 - 325 °C. 1H NMR (aseto-ni-d6, 300 MHz): d 2,76 - 2,84 (m, 1H) , 2,98 - 3,10 (m, 1H), 3,17 - 3,20 (m, 1H) , 3, 95 - 3, 96 (m, 2H) , 4,24 - 4,32 (m, 1H), 4,53 (t, 1H, J = 5,8 Hz), 4,93 - 4,98 (dd, 1H, 15 J = 6 Hz, 1,8 Hz), 5, 34 - 5,37 (dd, 1H, J = 6,8 Hz, 1,8 Hz), 7,85 - 7,92 (m, 2H) , 7,97 - 8,09 (m, 3H) , 8,30 (d, 1H, J = 7,5 Hz), 8,38 - 8,43 (m, 1H) , 8,94 (d, 1H, J = 8,1 Hz), MS(m/e) = 360 (m+) .

Vaihe 4: 10-fluori-12,13-dihydro-6H,14H-naftyyli- 20 [3,4-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5,7(5H,7H)-dionin valmis tus (Yhdiste Ia-4) : Liuokseen, jossa oli 10-fluori-4c, 7a, 7b, 12,13,13a- heksahydro-6H, 14H-naftyyli [3,4-a] pyrrolo [3, 4-c] karbatsoli- ··. 5,7-(5H, 7H)-dionia (400 mg, 1,1 mmol) tolueenissa (50 ml), • · « * 25 lisättiin 2,3-dikloori-5, β-disyaani-l, 4-bentsokinonia (630 * » :·, mg, 2,8 mmol) yhdessä erässä. Seosta pidettiin 60 • « f *... 65 °C:ssa kuusi tuntia. Kun liuos oli jäähdytetty jäähau- ' teessä, kiinteät aineet otettiin talteen suodattamalla, suspensoitiin MeOH:iin (25 ml), ja tuote otettiin talteen t i i k'· 30 suodattamalla, jolloin saatiin 30 mg (77 %) yhdistettä

Ia-4, sp. 304 - 305 °C. *Η NMR (DMSO-de, 300 MHz): d 2,91 - I 2,96 (m, 2H) , 3,1 - 3,35 (m, 2H) , 7,11 - 7,18 (m, 1H) , !"*! 7,24 - 7,34 (m, 2H) , 7, 54 - 7, 63 (m, 2H) , 8,20 (t, 1H J = • » ”·[ 6,5 Hz), 8,94 (d, 1H, J = 7,9 Hz), 11.14 (s, 1H) , 12,0 (s, '•k’ 35 1H). MS(m/e) = 325 (m+l)+. Anal, lasketut arvot yhdisteel- 115911 100 le C22H13N2O2F: C, 74,15; H, 3,68; N, 7,86. Saadut arvot: C, 73,79; H, 3,50; N, 7,71.

Esimerkki V(H)(8)

Vaihe 1: 2- (2- (2-hydroksi-6-bromi-l,2,3,4-tetrahyd-5 ro)naftyyli)indolin valmistus

Otsikon yhdiste valmistettiin suurin piirtein samalla menetemällä kuin esimerkissä V (H) (1), vaiheessa IA, paitsi että käytettiin 6-bromi-2-tetralonia, jolloin saatiin 2-(2-(2-hydroksi-6-bromi-l,2,3,4-tetrahydro)naftyy-10 li) indolia, sp. 231 - 232 °C. 1R NMR (CDC13, 300 MHz): δ 2,1 (s, 1H) , 2,3 (m, 2H) , 2,8 - 2,9 (m, 1H) , 3,0 - 3,15 (m, 2H) , 3,4 (m, 2H) , 6,25 (s, 1H) , 6,8 - 6,9 (m, 2H) , 7,05 - 7,20 (m, 3H) , 7,4 (d, 1H) , 7,55 (d, 1H) , 8,55 (s.

1H) . Anal, lasketut arvot yhdisteelle Ci8Hi6FNO: C, 76,85; 15 H, 5,93; N, 4,98; F, 6,75. Saadut arvot: C, 76, 36; H, 5,75; N, 4,99; F, 6,66.

Vaihe 2: 2-(2-(6-bromi-3,4-dihydro)naftyyli)indolin valmistus Käytettiin suurin piirtein samaa menetelmää kuin 20 esimerkissä V(H)(1), vaiheessa 2A, käyttäen 2-(2-(2-hyd- roksi-6-bromi-l,2,3,4-tetrahydro)naftyyli)indolia (vaihe • * * .* 1), jolloin saatiin otsikon yhdiste, sp. 193 - 195 °C.

XH NMR (CDCI3, 300 MHz): d 2,8 (m, 2H) , 2,95 (m, 2H) , 6,65 k ·;· (s, 1H), 6,75 (s, 1H), 6,9 (m, 2H) , 7,1 (m, 2H) , 7,2 (t, 25 1H) , 7,4 (d, 1H), 7,6 (d, 1H), 8,3 (s, 1H) . Anal, lasketut • · ;·, arvot yhdisteelle C18H14FN: C, 82,11; H, 5,36; N, 5,32; F, * 1 » \..t 7,22. Saadut arvot: C, 81,94; H, 5,34; N, 5,30; F, 7,24.

» · ·

Vaihe 3: 10-bromi-4c,7a,7b,12,13,13a-heksahydro- 6H,14H-naftyyli[3,4-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5,7-(5H,7H)-: 30 dionin valmistus '...· Sekoitettuun seokseen, jossa oli 2-(2-(6-bromi-3,4- • dihydronaftyyli) indolia (400 mg, 0,95 mmol) ja maleimidiä .'*·. (540 mg, 2,4 mmol) suljetussa reaktioastiassa, kuumennet- » · • · * *_ tiin 190 °C:ssa kaksi tuntia. Kun se oli jäähdytetty ympä- 35 ristön lämpötilaan, lisättiin MeOH:a (3 ml) ja tuote otet- 115911 101 tiin talteen suodattamalla ja uudelleenkiteytettiin MeOH:sta, jolloin saatiin 500 mg (77 %) otsikon yhdistettä keltaisena kiinteänä aineena, sp. > 320 °C. 1H NMR (DMSO-d6, 300 MHz): d 1,61 (m, 1H) , 2,10 (m, 1H) , 2,91 - 2,93 (m, 5 2H), 3,17 - 3,30 (m, 2H), 3,91 - 3,95 (m, 1H), 4,24 (d, 1H, J = 7,7 Hz), 6,97 - 7,09 (m, 2H), 7,28 - 7,37 (m, 4H), 7,82 (d, 1H, J = 7,8 Hz), 10,86 (s, 1H), 11,14 (s, 1H) ; MS(m/e) 422 (m+1)+.

Vaihe 4: 10-bromi-12,13-dihydro-6H,14H-naftyyli- 10 [3,4-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5,7-(5H,7H)-dionin valmis tus (Yhdiste Ia-5)

Liuokseen, jossa oli 10-bromi-4c,7a,7b,12,13,13a-heksahydro-6H,14H-naftyyli[3,4-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5,7-(5H,7H)-dionia (400 mg, 0,95 mmol) tolueenissa (50 15 ml), lisättiin 2,3-dikloori-5, 6-disyaan-l,4-bentsokinonia (540 mg, 2,4 mmol) yhdessä erässä. Seosta pidettiin 60 -65 °C:ssa kuusi tuntia. Kun liuos oli jäähdytetty jäähau-teessa, kiinteät aineet otettiin talteen suodattamalla, suspensoitiin MeOH:iin (25 ml), ja tuote otettiin talteen 20 suodattamalla, jolloin saatiin 365 mg (92 %) yhdistettä

Ia-5, sp. > 300 °C. :Η NMR (DMSO-d6, 300 MHz): d 2,91 -Γ: 2,96 (m, 2H) , 3,09 - 3,12 (m, 2H) , 7,25 - 7,33 (m, 2H) , 7,50 - 7, 63 (m, 3H) , 8,09 (d, 1H, J = 8,5 Hz), 8,93 (d, *·. 1H, J = 7,9 Hz), 11,16 (s, 1H) , 12,06 (s, 1H) . MS (m/e) = . *: 25 418 (m+1)+.

Esimerkki V(H) (9) * i * f 10- (2- (4-pyridyylietenyyli) -12,13-dihydro-6H, 14H- > t t naftyyli[3,4-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5,7-(5H,7H)-dionin , , valmistus (Yhdiste Ia-6) * » t ;’· · 30 Liuokseen, jossa oli 10-bromi-12,13-dihydro-6H, 14H- naftyyli [3, 4-a] pyrrolo [3, 4-c] karbatsoli-5, 7- (5H, 7H) -dionia ; (Yhdiste Ia-5) (120 mg, 0,29 mmol), 2-vinyylipyridiiniä (60 mg, 0,58 mmol) ja trietyyliamiinia (0,5 ml) DMF: s s a (4 ml), lisättiin tetrakis(trifenyylifosfiini)palladium-·;*’ 35 (0):a (20 mg). Liuosta kuumennettiin suljetussa reaktio- 115911 102 putkessa 100 - 110 °C:ssa 48 tuntia. Seos jäähdytettiin ympäristön lämpötilaan, suodatettiin piimään (CeliteR) läpi ja liuos väkevöitiin alennetussa paineessa. Tuote tritu-roitiin MeOH:ssa, jolloin saatiin 125 mg (99 %) keltaista 5 kiinteää ainetta. Uudelleenkiteyttämällä MeOH-Et20: sta saa tiin yhdistettä Ia-6 keltaisena kiinteänä aineena, sp.

> 320 °C. *Η NMR (DMSO-d6, 300 MHz): d 2,97 - 3, 00 (m, 2H) , 3,13 - 3,17 (m, 2H) , 7,29 - 7,41 (m, 3H) , 7, 57 - 7,63 (m, 3H), 7,70 (d, 1H, J = 7,7 Hz), 7,77 - 7, 83 (m, 2H) , 8,18 10 d, 1H, J = 8,3 Hz), 8,61 (s, 1H) , 8,95 (d, 1H, J - 7,9

Hz), 11,14 (s, 1H), 12,04 (s, 1H). MS(FAB): m/e 442 (ra+1)". Esimerkki V(H)(10) 10-(2-(4-pyridyylietyyli)-12,13-dihydro-6H,14H-naf-tyyli[3,4-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5,7-(5H,7H)-dionin 15 valmistus (Yhdiste Ia-7) 10-(2-(4-pyridyylietenyyli)-12,13-dihydro-6H,14H-naftyyli[3, 4-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5,7-(5H,7H)-dio-niin (yhdiste Ia-6) (100 mg, 0,23 mmol), joka oli DMF:ssa (30 ml), lisättiin pieni spaattelillinen Raney-nikkelika-20 talyyttiä. Liuosta hydrattiin 40 psirssä 12 tuntia. Liuotin suodatettiin CeliteR-suodattimen läpi ja väkevöitiin • « * alennetussa paineessa. Tuote uudelleenkiteytettiin MeOH:sta, jolloin saatiin 90 mg (90 %) yhdistettä Ia-7

• j. vaaleankeltaisena kiinteänä aineena, sp. > 320 °C. ΧΗ NMR

25 (DMSO-de, 300 MHz): d 2,93 - 2,97 (m, 2H) , 3,00 - 3,15 (m, ;·. 6H), 7,18 - 7,34 (m, 5H) , 7,54 - 7,59 (m, 3H) , 8,07 (d, ♦ t · IH, J = 8,0), 8,55 (m, 1H) , 9,40 (d, 1H, J = 7,8 Hz), II, 05 (bs, 1H), 11,98 (s, 1H) . MS (FAB) : m/e 444 (m+l)\ , , Esimerkki V(H)(11) ·*· 30 5-hydroksi-12,13-dihydro-6H,14H-naftyyli[3,4-a]pyr- rolo[3,4-c]karbatsoli-7(7H)-onin valmistus (Yhdiste 1-38) • Liuokseen, jossa oli 12,13-dihydro-6H, 14H-naftyy-li[3,4-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5,7(5H,7H)-dionia (Yh- ·, diste 1-15) (25 mg, 0,07 mmol) DMF:ssa (5 ml), lisättiin ’•N’ 35 NaBH4:a (50 mg). Seosta sekoitettiin 12 tuntia ympäristön 115911 103 lämpötilassa, sitten se väkevöitiin alennetussa paineessa. Tuote uudelleenkiteytettiin DMF-Me0H-Et20: sta, jolloin saatiin 20 mg (80 %) yhdistettä 1-38 keltaisena kiinteänä aineena, sp. > 320 °C. 1H NMR (DMS0-d6, 300 MHz): d 6,5 5 (bs, 1H), 6,86 (s, 1H) , 7,3 (t, 1H) , 7,56 (t, 1H) , 7,65 - 7,8 (m, 3H) , 8,1 (d, 1H) , 8,19 (d, 1H) , 8,65 (d, 1H) , 9,2 - 9,3 (m, H), 12,45 (s, 1H). MS m/e = 337 (m-l)+.

I. Synteesimenetelmien yksityiskohtainen kuvaus Bentsotienyylifuusioitujen pyrrolokarbatsolien val- 10 mistus

Osa VII: Bentsotienyylijohdannaiset Esimerkki V(I) (1) 6H,12H-bentso[b]tieno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatso-li-5,7(5H,7H)-dionin valmistus (Yhdiste 1-20) 15 Liuosta, jossa oli 2-(2-bentso[b]tienyyli)indolia (kuvio 2, V, R, R2, R3 = H, X = S, 250 mg, 1,0 mmol), ma-leimidiä (120 mg, 1,2 mmol) ja trifluorietikkahappoa (1 ml) kuivassa tolueenissa (75 ml), sekoitettiin palautus j äähdytyslämpötilassa 12 tuntia. Liuos jäähdytettiin 20 ympäristön lämpötilaan ja väkevöitiin alennetussa paineessa, jolloin saatiin käsittelemätöntä kiinteää ainetta. Kiinteä aine liuotettiin jääetikkahappoon (40 ml), lisät-! ·.. tiin 5 % Pd(OAc)2:ta ja seosta pidettiin palautusjäähdy- ·>· tyslämpötilassa 12 tuntia. Liuos jäähdytettiin ympäristön 25 lämpötilaan, suodatettiin CeliteR:n läpi ja väkevöitiin alennetussa paineessa. Jäännökseen lisättiin MeOH:a ja • * · tuote otettiin talteen (80 mg, 23 %) . Tuotetta puhdistettiin edelleen pylväskromatografoimalla (EtOAc:heksaani . . 2:1, Rf = 0,5), jolloin saatiin Yhdiste 1-20. Sulamispiste ·;; · 30 oli suurempi kuin 300 °C. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: t..: 2H NMR (DMSO-de, 300 MHz): δ 7,4 (t, 1H) , 7,55 - 7,75 (m, • 4H) , 8,25 (m, 1H) , 9,05 (d, 1H) , 9,8 (m, 1H) , 11,4 (s, .·*. 1H) , 12,8 (s, 1H) . MS (FAB: m/e = 343 (M+l) + . Anal, lasketut arvot yhdisteelle C20H10N2OS . 0,5 H20; C, 67,49; H, 35 3,26; N, 7,87. Saadut arvot C, 67,50; H, 3,07; N, 7,51.

115911 104

Esimerkit V(I) (2) ja V(I) (3) 6H,7H,12H-bentso[b]tieno[[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]kar-batsoli-5(5H)-onin ja 6H,7H,12H-bentso[b]tieno[[2,3-a]pyrrolo [3, 4-c] karbatsoli-7 (7H)-onin valmistus (Yhdisteet 1-42 5 ja 1-43)

Sekoitettuun suspensioon, jossa oli Zn-jauhetta (500 mg) ja elohopea (II)kloridia (150 mg) vedessä (3 ml), lisättiin tipoittain 0,5 ml väkevää kloorivetyhappoa. 10 minuutin kuluttua vesikerros dekantoitiin. Sinkkiamalgaama 10 pestiin ensin vedellä, sitten toistaen EtOH:lla. Sinkkiamalgaama suspensoitiin EtOHriin (10 ml) ja lisättiin kiinteää 6H, 12H-bentso[b]tieno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbat-soli-5,7(5H,7H)-dionia (Yhdiste 1-20) (40 mg, 0,12 mmol).

Lisättiin muutama pisara väkevää kloorivetyhappoa ja reak-15 tio kuumennettiin palautusjäähdytyslämpötilaan. Kolmen tunnin kuluttua reaktion annettiin jäähtyä ympäristön lämpötilaan ja liuotin poistettiin alennetussa paineessa. Jäännös liuotettiin THF-EtOAc:iin (1:1, 50 ml) ja uutet tiin kylläisellä NaCC^-liuoksella (2 x 25 ml) , kylläisellä 20 NaCl-liuoksella (2 x 25 ml) ja kuivattiin (MgS04) . Suodattamisen jälkeen liuotin poistettiin alennetussa paineessa, > · · : jolloin saatiin keltaista kiinteää ainetta. Tuote puhdis- tettiin ensin pylväskromatografoimalla (silikageeli, 2:1 ··· EtOAc/heksaanit), jolloin saatiin paikkaisomeerien seos, 25 jossa oli 2:1 (7-okso/5-oksoa) . 5- ja 7-oksoisomeerit ero- ;·. tettiin käänteisfaasi-HPLC: llä, jolloin saatiin 24 mg

• t I

7-okso- ja 12 mg 5-oksoisomeeria (kokonaissaanto 89 %) .

• · ·

Saatiin seuraavat tiedot: 5-oksoisomeeri (Yhdiste 1-42), sp. > 300 °C. ΧΗ NMR (DMSO-d6, 300 MHz): d 5,10 (s, 2H) , •:;*J 30 7,26 (t, 1H) J = 8,1 Hz), 7,39 (dt, 1H, J = 6,9, 1,5 Hz), 7,47 (t, 1H, J = 7,3 Hz), 7,61 (dt, 2H, J = 6,9, 1,5 Hz), I 8,21 (dt, 2H, J= 7,3, 5,1 Hz), 8,89 (s, 1H) , 9,23 (d, 1H, !··*! J = 8,1 Hz) 12,31 (s, 1H) . MS (ID): m/e 329, 17 (m+1).

• » p 7-oksoisomeeri (Yhdiste 1-43), sp. > 300 °C 1H NMR (DMSO- :>ί·: 35 d6, 300 MHz): d 5,01 (s, 2H) , 7,29 (t, 1H, J = 7,3 Hz), • » 115911 105 7,35 (m, 1H), 7,53 (ra, 1H), 7,68 (t, 2H, J = 8,8 Hz), 8,14 (dd, 2H, J = 8,8, 5,6 Hz), 8,74 (s, 1H) , 10,24 (m, 1H) , 12,43 (s, 1H). MS(ID): m/e 329,18 (m+1).

J. Synteesimenetelmien yksityiskohtainen kuvaus 5 Bentsofuranyylifuusioitujen pyrrolokarbatsolien valmistus

Osa VIII: Bentsofuranyylijohdannaiset Esimerkki V(J) (1) 6H,13H-bentsofuranyylii[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbat-10 soli-5,7(5H,7H)-dionin valmistus (Yhdiste 1-21) Tämä yhdiste valmistettiin 2-(2-bentsofuranyyli)in-dolista (kuvio 2, VI, R, R2, R3 = H; X = O) ja maleimidistä suurin piirtein samalla menetelmällä kuin osassa VII, jolloin saatiin Yhdiste 1-21. Sulamispiste oli suurempi kuin 15 300 °C. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 1H NMR (DMSO-d6, 300 MHz): δ 7,3 (t, 1H) , 7,5 - 7,7 (m, 4H) , 7,9 (d, 1H) , 8,7 (m, 1H), 8,9 (m, 1H), 11,2 (b, 1H), 12,8 (b, 1H). MS(FAB): m/e 326 (M+) .

K. Synteesimenetelmien yksityiskohtainen kuvaus 20 Aryyli-, alkyyli-, alkynyyli- ja substituoitujen alkyyli- ja alkanyylifuusioitujen pyrrolokarbatsolien val-: : mistus

Osa IX: Aryyli-, aryylialkenyyli- ja heteroaryyli-*·· alkenyyli johdannaiset *;..j 25 Esimerkki V(K) (1) r. 3-fenyyli-5H,6H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4- > 1 · c]karbatsoli-7 (7H)-onin valmistus (Yhdiste 1-27)

Liuosta, jossa oli 3-bromi-5H,6H,12H,13H-indeno- . , [2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-7(7H)-onia (Yhdiste 1-9) ’ 30 (100 mg, 0,26 mmol) , fenyyliboorihappoa (35 mg, 0,29 mmol) • · ja bis (trifenyylifosfiini)palladium(O) :a (25 mg) DMF:ssa • (5 ml), kuumennettiin suljetussa reaktioputkessa 100 - F". 110 °C:ssa 24 tuntia. Seos jäähdytettiin ympäristön lämpö- v tilaan, suodatettiin CeliteR-suodattimen läpi ja väkevöi- 35 tiin alennetussa paineessa. Tuote trituroitiin THF:ssa, 1 | * 115911 106 jolloin saatiin 77 mg ruskeaa kiinteää ainetta, joka sisälsi tuotetta ja lähtöainetta. Puhdistamalla HPLCillä saatiin Yhdiste 1-27 kullankeltaisena kiinteänä aineena. Sulamispiste oli suurempi kuin 300 °C. Saatiin seuraavat 5 NMR-tiedot: XH NMR (DMSO-d6, 300 MHz): δ 4,2 (s, 2H) , 5,05 (s, 2H), 7,3 - 7,55 (m, 5H) , 7,7 (d, 2H, J = 8 Hz), 7,8 - 7,9 (m, 3H) , 8,2 (s, 1H) ; 8,6 (s, 1H) , 9,4 (d, 1H, J = 9 Hz), 12,0 (s, 1H). MS(FAB): m/e 387 (m+l)+.

Esimerkki V(K)(2) 10 3-(2-fenyylietenyyli)-5H,6H,12H,13H-indeno[2,3-a]- pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-7(7H)-onin valmistus (Yhdiste 1-24)

Liuokseen, jossa oli 3-bromi-5H,6H,12H,13H-indeno-[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-7(7H)-onia (Yhdiste 1-9) 15 (100 mg, 0,26 mmol), styreeniä (30 mg, 0,29 mmol) ja tri- etyyliamiinia (0,5 ml) DMF:ssa (4 ml), lisättiin tetra-kis(trifenyylifosfiini)palladium(O):a (25 mg). Liuosta kuumennettiin suljetussa reaktioputkessa 100 - 110 °C:ssa 48 tuntia. Seos jäähdytettiin ympäristön lämpötilaan, suo-20 datettiin CeliteR-suodattimen läpi ja liuotin väkevöitiin alennetussa paineessa. Tuote trituroitiin MeOHtssa, jol-.* : loin saatiin 85 mg (80 %) ruskeaa kiinteää ainetta. Uudel- leenkiteyttämällä DMF-Et20:sta saatiin tuote, Yhdiste 1-24, *·· kullankeltaisena kiinteänä aineena. Sulamispiste oli suu-

« » » I

,..,1 25 rempi kuin 300 °C. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: XH NMR

(DMSO-de, 300 MHz): δ 4,2 (s, 2H) , 5,02 (s, 2H) , 7,25 - 7,5 \..t (m, 7H), 7,6 - 7,75 (m, 4H) , 7,8 (d, 1H, J = 8 Hz), 8,2 (s, 1H), 8,6 (s, 1H), 9,4 (d, 1H, J = 9 Hz), 12,8 (s, 1H). MS(FAB): m/e 413 (m+l)+.

·' · 30 Esimerkki V(K) (3) 3-(2-pyridinyylietenyyli)-5H,6H,12H,13H-indeno[2,3- • ajpyrrolo[3,4-c]karbatsoli-7 (7H) -onin valmistus (Yhdiste 1-32) » · •( Liuokseen, jossa oli 3-bromi-5H,6H,12H,13H-indeno- 35 [2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-7(7H)-onia (Yhdiste 1-9) > » 115911 107 (100 mg, 0,26 mmol), 2-vinyylipyridiiniä (54 mg, 0,6 ml, 0,51 mmol) ja trietyyliamiinia (0,5 ml) DMF:ssa (4 ml), lisättiin tetrakis(trifenyylifosfiini)palladium(O):a (30 mg). Liuosta kuumennettiin suljetussa reaktioputkessa 5 100 - 110 °C:ssa 48 tuntia. Seos jäähdytettiin ympäristön lämpötilaan, suodatettiin CeliteR-suodattimen läpi ja liuotin väkevöitiin alennetussa paineessa. Tuote trituroitiin MeOH:ssa, jolloin saatiin 90 mg (84 %) Yhdistettä 1-31 keltaisena kiinteänä aineena, joka puhdistettiin pylväs-10 kromatografoimalla (silikageeli, EtOAcrMeOH, 9:1), sp. > 320 °C. XH NMR (DMSO-d6, 300 MHz): δ 4,2 (s, 2H) , 5,0 (s, 2H), 7,2 - 7,42 (m, 4H) , 7,58 - 7,7 (m, 4H) , 7,8 - 7,95 (m, 2H), 8,3 (s, 1H), 8,6 (d, 1H, J = 6 Hz), 8,63 (s, 1H), 9,4 (d, 1H, J = 9 Hz), 12,1 (s, 1H) . MS(FAB): m/e 414 15 (m+1)+.

Osa X: Esterijohdannaiset

Esimerkki V(K)4 3-(3-etyylipropenoaatti)-5H,6H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-7(7H)-onin valmistus (Yhdiste 20 1-25)

Liuokseen, jossa oli 3-bromi-5H,6H,12H,13H-indeno-·*,··* [2,3-a]pyrrolo [3,4-c] karbatsoli-7 (7H)-onia (Yhdiste 1-9) : ·.. (100 mg, 0,26 mmol), etyyliakrylaattia (52 mg, 0,05 ml, ·*· 0,52 mmol) ja trietyyliamiinia (0,5 ml) DMF:ssa (4 ml), 25 lisättiin tetrakis (trifenyylifosf iini) palladium (O) : a :·. (25 mg) . Liuosta kuumennettiin suljetussa reaktioputkessa • i» '···' 100 - 110 °C:ssa 48 tuntia. Seos jäähdytettiin ympäristön lämpötilaan, suodatettiin CeliteR-suodattimen läpi ja liuo- , t tin väkevöitiin alennetussa paineessa. Tuote trituroitiin * * * ·;; · 30 MeOH:ssa kiinteäksi aineeksi ja se uudelleenkiteytettiin '··* THF-MeOH: sta, jolloin saatiin 75 mg (72 %) Yhdistettä 1-25 • kullankeltaisena kiinteänä aineena. Sulamispiste oli suu-

rempi kuin 300 °C. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 1H NMR

(DMSO-de, 300 MHz): δ 1,3 (t, 3H, J = 6 Hz), 4,2 - 4,3 (s, 35 m, 4H) , 5,0 (s, 2H), 6,75 (d, 1H, J = 20 Hz), 7,35 - 7,5 115911 108 (m, 2H) , 7,6 - 7,75 (m, 2H) , 7,85 - 7,95 (m, 2H) , 8,4 (s, 1H), 8,65 (m, 1H), 9,4 (d, 1H, 8 Hz), 12,2 (s, 1H). MS(FAB): m/e 409 (m+l)+.

Esimerkki V(K)(5) 5 3-(2-(4-pyridyyli)etenyyli)-5H,6H,12H,13H-indeno- [2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-7(7H)-onin valmistus (Yhdiste 1-33)

Liuokseen, jossa oli 3-bromi-5H,6H,12H,13H-indeno-[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-7(7H)-onia (Yhdiste 1-9) 10 (100 mg, 0,26 mmol) , 4-vinyylipyridiiniä (55 mg, 0,52 mmol) ja trietyyliamiinia (0,5 ml) DMF:ssa (4 ml), lisättiin tetrakis(trifenyylifosfiini)palladium(O):a (30 mg). Liuosta kuumennettiin suljetussa reaktioputkessa 100 110 °C:ssa 48 tuntia. Seos jäähdytettiin ympäristön läm-15 potilaan, suodatettiin CeliteR-suodattimen läpi ja liuotin väkevöitiin alennetussa paineessa. Tuote trituroitilin MeOH:ssa, jolloin saatiin 75 mg (70 %) kullankeltaista kiinteää ainetta. Uudelleenkiteytettämällä DMF-THF-Et20: sta saatiin Yhdiste 1-33 kullankeltaisena kiinteänä aineena, 20 sp. > 330 °C. XH NMR (DMSO-d6, 300 MHz): d 4,19 (s, 2H) , 5,02 (s, 2H) , 7,30 - 7,43 (m, 3H) , 7,59 - 7,85 (m, 6H) , 8,28 (s, 1H) , 8,55 (bs, 2H) , 8,65 (s, 1H) , 9,41 (d, 1H, J= 7,3 Hz), 12,10 (s, 1H) . MS m/e = 414 (m+l) + . Anal. <·· lasketut arvot yhdisteelle C28H19N3O . 2,5 H20: C, 73, 35; H, 25 5,28; N, 9,16. Saadut arvot: C, 73, 66; H, 4,92; N, 8,82.

;·, Esimerkki V(K) (6) ’.:.t 3- (2- (2-ftaali-imido) etenyyli) -5H, 6H,12H,13H-inde- no[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-7(7H)-onin valmistus (Yhdiste 1-39) '··'· : 30 Liuokseen, jossa oli 3-bromi-5H,6H,12H,13H-indeno- [2, 3-a]pyrrolo[3, 4-c] karbatsoli-7 (7H) -onia (Yhdiste 1-9) • (150 mg, 0,39 mmol), N-vinyyliftaali-imidiä (134 mg, 0,77 .**·, mmol) ja trietyyliamiinia (0,5 ml) DMF: ssa (4 ml), lisät- 1 · y tiin tetrakis(trifenyylifosfiini)palladium(O):a (25 mg).

**t* 35 Liuosta kuumennettiin suljetussa reaktioputkessa 100 115911 109 110 °C:ssa 48 tuntia. Seos jäähdytettiin ympäristön lämpötilaan, suodatettiin CeliteR-suodattimen läpi ja liuotin väkevöitiin alennetussa paineessa. Tuote trituroitiin MeOH:ssa, jolloin saatiin 85 mg (80 %) ruskeaa kiinteää 5 ainetta. Uudelleenkiteytettämällä DMF-THF-Et20: sta saatiin Yhdiste 1-39 kullankeltaisena kiinteänä aineena, sp. > 300 °C. ΧΗ NMR (DMSO-de, 300 MHz): d 4,17 (s, 2H) , 5,03 (s, 2H), 7,35 - 7,42 (m, 4H), 7,60 - 7,72 (m, 4H), 7,87 - 7,97 (m, 3H), 8,10 (s, 1H) , 8,61 (s, 1H), 9,40 (d, 1H, J = 7,2 10 Hz), 12,03 (s, 1H). MS m/e = 504,5 (m + 23(Na))+.

Esimerkki V(K)(7) 3-(2-(2-pyridyylietenyyli)-6H,7H,12H,13H-indeno-[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5(5H)-onin valmistus (Yhdiste 1-41) 15 Liuokseen, jossa oli 3-bromi-6H,7H,12H,13H-indeno- [2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5(5H)-onia (Yhdiste 1-8) (450 mg, 1,16 mmol) , 2-vinyylipyridiiniä (245 mg, 2,3 mmol) ja trietyyliamiinia (0,5 ml) DMFrssa (6 ml), lisättiin tetrakis(trifenyylifosfiini)palladium (0):a (25 mg). 20 Liuosta kuumennettiin suljetussa reaktioputkessa 100 110 °C:ssa 48 tuntia. Seos jäähdytettiin ympäristön lämpö-•j: : tilaan, suodatettiin CeliteR-suodattimen läpi ja liuotin väkevöitiin alennetussa paineessa. Tuote trituroitiin ··· MeOH:ssa, jolloin saatiin 300 mg (67 %) Yhdistettä 1-41 25 vaaleankeltaisena kiinteänä aineena. Näyte puhdistettiin ;·. pylväskromatografoimalla (EtOAc: PAW:pyr:HOAc:H2O; 55:25:20) * * · 85:15), sp. > 320 °C. 2H NMR (DMSO-d6, 300 MHz): d 4,22 (s, 2H) , 4,92 (s, 2H) , 7,21 - 7,28 (m, 2H) , 7,38 - 7, 55 (m, 2H) , 7,60 - 7,65 (m, 3H) , 7,70 - 7,85 (m, 4H) , 8,6 (m, hj} 30 2H) , 8,82 (s, 1H), 9,4 (m, 1H) , 12,05 (s, 1H) . MS m/e = 414 (m+l)\ »i>

I I

I * ·

» » I

115911 110

Esimerkki V(K)(8) 3-(2-(2-pyridyylietyyli)-5H,6H,12H,13H-indeno[2,3- a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-7(7H)-onin valmistus (Yhdiste 1-34) 5 Yhdisteeseen 1-32 (Esimerkki V(K)(3) (460 mg, 1,1 mmol), joka oli DMFrssa (25 ml), lisättiin pieni spaatte-lillinen Raney-nikkelikatalyyttiä. Liuosta hydrattiin 40 psirssä 12 tuntia. Liuotin suodatettiin CeliteR-suodattimen läpi ja väkevöitiin alennetussa paineessa. MeOHta lisät-10 tiin ja tuote otettiin talteen, jolloin saatiin 410 mg (89 %) Yhdistettä 1-34 vaaleankeltaisena kiinteänä aineena, sp. > 300 °C. NMR (DMSO-d6, 300 MHz): d 3,17 - 3,22 (bs, 4H), 4,15 (s, 2H), 4,89 (s. 2H), 7,22 - 7,41 (m, 5H) , 7,51 (d, 1H, J = 8,2 Hz), 7,66 - 7,71 (m, 2H) , 8,55 (s, 15 2H), 9,39 (d, 1H, J = 7,5 Hz), 11,82 (s, 1H). MS m/e = 415 (m+l)+. Anal, lasketut arvot yhdisteelle C28H21N3O . 1,0 H2O: C, 77,58; H, 5,35, N, 9,69. Saadut arvot: C, 77,54; H, 4,93; N, 9,35.

Esimerkki V(K) (9) 20 3-(2-syaanietyyli)-5H,6H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyr- rolo(3,4-c]karbatsoli-7(7H)-onin valmistus (Yhdiste 1-35) v · Liuokseen, jossa oli 3-bromi-5H,6H,12H,13H-indeno- :*·.. [2,3-a] pyrrolo [3, 4-c] karbatsoli-7 (7H)-onia (Yhdiste 1-9) ··· (100 mg, 0,26 mmol), syaaniakrylaattia (0,43 ml, 0,51 * « * » 25 mmol) ja trietyyliamiinia (0,5 ml) DMF:ssa (3 ml), lisät- :\ tiin tetrakis(trifenyylifosfiini)palladium(O):a (20 mg).

• » ·

Liuosta kuumennettiin suljetussa reaktioputkessa 100 • » · 110 °C:ssa 48 tuntia. Seos jäähdytettiin ympäristön lämpötilaan, suodatettiin CeliteR-suodattimen läpi ja liuotin 30 väkevöitiin alennetussa paineessa. Tuote trituroitiin

MeOH:ssa, jolloin saatiin 90 mg (97 %) kullankeltaista • kiinteää ainetta. Uudelleenkiteytettämällä DMF-Et20: s ta saatiin Yhdiste 1-35 kullankeltaisena kiinteänä aineena, » » sp. > 330 °C. ΧΗ NMR (DMSO-d6, 300 MHz): d 4,2 (s, 2H) , 5,0 35 (s, 2H) , 7,3 - 7,5 (m, 3H) , 7,6 - 7,95 (m, 4H) , 8,35 (s, > 1 in 115911 1H), 8,65 (s, 1H) , 9,4 (d, 1H, J = 9 Hz), 12,25 (s, 1H) ; IR: 2220 cm"1; MS m/e = 362 (m+l)+.

Esimerkki V(K)(10) 3-etynyyli-5H,6H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-5 c]karbatsoli-7(7H)-onin valmistus (Yhdiste 1-36)

Liuokseen, jossa oli 3-bromi-5H,6H,12H,13H-indeno-[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-7(7H)-onia (Yhdiste 1-9) (435 mg, 1,1 mmol), trimetyylisilyyliasetyleeniä (0,47 ml, 3.3 mmol) ja trietyyliamiinia (1,0 ml) DMF: ssa (11 ml), 10 lisättiin bis(trifenyylifosfiini)palladium(II)kloridia (17 mg) . Liuosta kuumennettiin suljetussa reaktioputkessa 100 - 110 °C:ssa 24 tuntia. Seos jäähdytettiin ympäristön lämpötilaan, suodatettiin CeliteR-suodattimen läpi ja liuotin väkevöitiin alennetussa paineessa. Tuote liuotettiin 15 DMFiiin (8 ml), MeOH:a (8 ml), kesiumf luoridia (370 mg, 2.4 mmol) lisättiin ja seosta sekoitettiin ympäristön lämpötilassa 24 tuntia. Liuotin väkevöitiin alennetussa paineessa, jolloin saatiin tummaa kiinteää ainetta. Puhdistamalla pylväskromatografoimalla (silikageeli, EtOAc:MeOH, 20 10:1, Rf = 0,53) saatiin 30 mg kullankeltaista kiinteää ainetta. Yhdiste puhdistettiin edelleen valmistavalla ttl V : TLCrllä (silikageeli, EtOAc:heksaani, 3:1), jolloin saa- : tiin Yhdiste 1-36 kullankeltaisena kiinteänä aineena, sp.

·· > 300 °C. lR NMR (DMSO-de, 300 MHz): d 4,2 (s, 2H) , 5,0 (s, « · « · 25 2H) , 7,38 - 7,46 (m, 3H) , 7,58 - 7,75 (m, 4H) , 8,15 (s, 1H), 8,63 (s, 1H), 9,42 (d, 1H, J = 9 Hz), 12,19 (s, 1H) ; t « · MS m/e 335 (m")

Esimerkki V(K)(11) , , Vaihe 1: 5-pentyyli-2-(2-(2-hydroksi-indenyyli))- 1 ( » 30 indolin valmistus > i '·;* 5-pentyyli-2-(2-(2-hydroksi-indenyyli)) indoli val- I : : mistettiin suurin piirtein samalla menetelmällä kuin Esi- i I t · merkissä V(A)(1), vaiheessa IA, paitsi että käytettiin 2-indanonia ja 5-pentyyli-indolia. 5-pentyyli-2-(2-(2-hyd-

I I I

;;; 35 roksi-indenyyli))indoli käytettiin seuraavassa vaiheessa.

115911 112

Vaihe 2: 5-pentyyli-2-(2-indenyyli)indolin valmistus Käytettiin suurin piirtein samaa menetelmää kuin Esimerkissä V(A)(1), vaiheessa 2A, käyttäen 5-pentyyli-2-5 (2-(2-hydroksi-indenyyli))indolia (vaihe 1), jolloin saatiin otsikon yhdiste, sp. 222 - 223 °C. *Η NMR (CDC13, 300 MHz): d 1,9 (m, 3H) , 1,4 (m, 4H), 1,7 (m, 2H) , 2,65 (m, 2H) , 3,9 (s, 2H) , 6,6 s. 1H) , 7,1 (m, 2H) , 7,2 - 7,35 (m, 3H), 7,4 (m, 2H), 7,5 (d, 1H), 8,2 (s, 1H). Anal, lasketut 10 arvot yhdisteelle C22H23N: C, 87,66; H, 7,69; N, 4,65. Saadut arvot: C, 87,33; H, 7,72; N, 4,58.

Vaihe 3: 3-pentyyli-4c,7a,7b,12a-tetrahydro-6H,- 12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5,7(5H,7H)-dionin valmistus 15 Seosta, jossa oli 5-pentyyli-2-(2-indenyyli)indolia (vaihe 2) (300 mg, 1,0 mmol) ja maleimidiä (193 mg, 2,0 mmol) 10 cm:n suljetussa reaktioastiassa, kuumennettiin 180 - 190 °C:ssa yksi tunti. Kun tuote oli jäähdytetty ympäristön lämpötilaan, se liuotettiin MeOH:a (5 ml) ja sit- 20 ten se väkevöitiin alennetussa paineessa. Tuote puhdistettiin pylväskromatografoimalla (silikageeli, EtOAc:heksaa- • » · ni, 2:1), jolloin saatiin 260 mg (66 %) otsikon yhdistettä ; keltaisena vaahtona. 1H NMR (CDCI3, 300 MHz): d 0,89 (t, ·· 3H, J = 5,5 Hz), 1,26 - 1,35 (m, 4H) , 1, 63 - 1, 67 (m, 2H) , » 1 t · 25 2,68 - 2,75 (m, 2H) , 2,94 - 3, 02 (m, 1H) , 3,30 - 3,36 (m, IH), 3,70 - 3, 89 (m, 3H) , 4,40 (m, 1H) , 6,74 (s, 1H) , 7,05 !·;·. (d, 1H, J = 7,2 Hz), 7,14 - 7,39 (m, 5H) , 7,80 (s, 1H) , 7,98 (s, 1H) .

. . Vaihe 4: 3-pentyyli-6H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrro- ’ 30 lo[3,4-c]karbatsoli-5,7 (5H,7H)-dionin valmistus (Yhdiste t. ·' 1-37) : Liuokseen, jossa oli vaiheen 3 tuote (250 mg, 0,63 • * « * mmol) tolueenissa (15 ml), lisättiin 2,3-dikloori-5,6-di- * · · ·, syaani-1,4-bentsokinonia (356 mg, 1,57 mmol) yhdessä eräs- • · * 35 sä. Seosta pidettiin 60 - 65 °C:ssa kuusi tuntia. Kun * * » 115911 113 liuos oli jäähdytetty jäähauteessa, kiinteät aineet otettiin talteen suodattamalla. Tuote puhdistettiin pylväskro-matografoimalla (silikageeli, EtOAc:heksaani, 2:1), jolloin saatiin 75 mg (30 %) Yhdistettä 1-37 tummana kiin-5 teänä aineena, sp. > 300 °C. XH NMR (CDCI3, 300 MHz) : d 0,94 (m, 3H), 1,40 (m, 4H) , 1,74 (m, 2H) , 2,80 (m, 2H) , 4,28 (s, 2H), 6,96 (s, 1H), 6,4 - 6,6 (m, 3H), 7,8 (d, 1H, J = 6,9 Hz), 7,8 (s, 1H), 9,13 (d, 1H, J = 7,2 Hz), 11,23 (s, 1H), 12,15 (s, 1H). MS m/e = 393 (m-l)+.

10 L. Synteesimenetelmien yksityiskohtainen kuvaus

Allyylifuusioitujen pyrrolokarbatsolien valmistus Osa XI: Allyylijohdannaiset Esimerkki V(L) (1) 13-allyyli-5H,6H,12H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]-15 karbatsoli-7(7H)-onin valmistus (Yhdiste 1-26) 5H, 6H, 12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-7 (7H)-onia (Yhdiste 1-2) (200 mg, 0,65 mmol) lisättiin sekoitettuun liuokseen, jossa oli NaH:ä (25 mg, 60 % öljy-dispersio, 0,65 mmol) kuivassa DMF:ssa (10 ml), typpiat-20 mosfäärissä. Tummaa seosta sekoitettiin ympäristön lämpötilassa yksi tunti, sitten lisättiin allyylibromidia > · · : (87 mg, 0,08 ml, 0,72 mmol) tipoittain ja seosta sekoitet- ; '·. tiin 12 tuntia ympäristön lämpötilassa. Syntynyt keltainen ·;1 liuos väkevöitiin alennetussa paineessa, jolloin saatiin ·;··· 25 kiinteää ainetta. Tuote kiteytettiin MeOH:sta, jolloin saatiin 90 mg (40 %) Yhdistettä 1-26 keltaisena kiinteänä aineena. Sulamispiste suurempi kuin 300 °C. Saatiin seu- raavat NMR-tiedot: 1H NMR (DMSO-d6, 300 MHz): δ 3,45 (s, . . 2H) , 4,7 (d, 1H), 4,95 (s, 2H) , 5,1 (d, 1H) , 5,4 (s, 2H) , 30 6,2 - 6, 3 (m, 1H) , 7, 35 - 7,45 (m, 3H) , 7,55 (t, 1H) , 7,7 (m, 2H) , 8,05 (d, 1H, J = 8 Hz), 8,6 (s, 1H) ; 9,5 (d, 1H, I J= 9 Hz). MS(FAB): m/e 351 (m+l)+.

• » · ·

• I

« 4 9 115911 114 M. Synteesimenetelmien yksityiskohtainen kuvaus Oksofuusioitujen pyrrolokarbatsolien valmistus Osa XII: Oksojohdannaiset Esimerkki V (M) (1) 5 12-okso-6H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbat- soli-5,7(5H,7H)-dionin valmistus (Yhdiste 1-28)

Liuokseen, jossa oli Cr03:a (465 mg, 4,65 mmol) py-ridiinissä (20 ml), lisättiin 6H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyr-rolo[3, 4-c]karbatsoli-5,7(5H,7H)-dionia (Yhdiste 1-1) ja 10 seosta sekoitettiin ympäristön lämpötilassa 2,5 päivää.

Ylimäärä THF:a lisättiin ja liuos suodatettiin CeliteR- suodattimen läpi. THF-liuos pestiin hyvin kylläisellä NaCl-liuoksella, sitten se väkevöitiin alennetussa paineessa, jolloin saatiin oranssia kiinteää tuotetta. Tuote uudel-15 leenkiteytettiin THF-MeOH:sta, jolloin saatiin 270 mg (86 %) Yhdistettä 1-28 oranssina kiinteänä aineena. Sulamispiste oli suurempi kuin 300 °C. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 1h NMR (DMS0-d6, 300 MHz): δ 7,35 (t, 1H, J = 6 Hz), 7,45 (t, 1H, J = 6 Hz), 7,6 (t, 1H, J = 6 Hz), 7,7 20 (m, 3H) , 8,7 (d, 1H, J = 9 Hz); 8,9 (d, 1H, J = 9 Hz), 11,6 (s, 1H), 12,4 (s, 1H) . MS(FAB): m/e 338 (M+) .

·' * Esimerkki V(M) (2) 7-hydroksi-12-okso-6H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4- *.·· c]karbatsoli-5 (5H)-dioni (Yhdiste 1-30) ja 5-hydroksi-12- * » * ·;·· 25 okso-6H, 13H-indeno [2,3-a]pyrrolo [3,4-c] karbatsoli-7 (7H) - :·. dioni (Yhdiste 1-31) • t <

Sekoitettuun liuokseen, jossa oli 12-okso-6H, 13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5,7(5H,7H)-dioni . , (Yhdiste 1-28) (75 mg, 0,22 mmol) DMF/MeOH:ssa (10 ml, '·' * 30 1:1), lisättiin natriumboorihydridiä (50 mg, 1,3 mmol) * « yhtenä eränä. Seosta sekoitettiin 14 tuntia ympäristön j lämpötilassa, sitten se väkevöitiin alennetussa paineessa.

Lisättiin MeOH:a ja tuote trituroitiin, jolloin saatiin 25 mg (33 %) Yhdisteen 1-31:Yhdisteen 1-30 2:1 seosta orans-35 sinä kiinteänä aineena, sp. 330 °C. 1H NMR (DMSO-d6, 300 115911 115 MHz): δ 6,32 (s, 0,33H), 6,4 (s, O, 66H) , 7,25 - 7,7 (m, 5H), 7,95 (d, O,33H, J = 6,7 Hz), 8,25 (d, 0,67H, J = 6,7 Hz), 8,76 (m, 0,67H), 8,9 (m, 1,33H). MS(FAB): m/e 341 (m+1) 5 N. Synteesimenetelmien yksityiskohtainen kuvaus

Alempien hydroksialkyylifuusioitujen pyrrolokarbat-solien valmistus

Osa XIII: Alemmat hydroksialkyylijohdannaiset Esimerkki V(N)(1) 10 13-(2-hydroksietyyli)-5H,6H,12H,13H-indeno[2,3-a]- pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-7(7H)-onin valmistus (Yhdiste 1-29) 5H,6H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-7 (7H)-onia (Yhdiste 1-2) (200 mg, 0,65 mmol) lisättiin 15 sekoitetuun liuokseen, jossa oli NaH:ä (25 mg, 60 % öljy-dispersio, 0,65 mmol) kuivassa DMF:ssa (10 ml), typpiat-mosfäärissä. Tummaa seosta sekoitettiin ympäristön lämpötilassa yksi tunti. Lisättiin tipoittain etyylibromiase-taattia (120 mg, 0,08 ml, 0,72) ja seosta sekoitettiin 12 20 tuntia. Syntynyt keltainen liuos väkevöitiin alennetussa paineessa, jolloin saatiin käsittelemätöntä keltaista : : kiinteää ainetta. Tuote liuotettiin kuivaan THF:iin (10 ml) ja lisättiin tipoittain litiumaluminiumhydridiä (1 ml, 1 M liuos eetterissä) . Liuosta sekoitettiin kuusi * » · · 25 tuntia huoneenlämpötilassa, sitten reaktio tukahdutettiin ;·. lisäämällä H20:ta (1 ml). Seos suodatettiin ja väkevöitiin "... alennetussa paineessa. Jäännökseen lisättiin THF:a ja tuo- ' te otettiin talteen, jolloin saatiin 30 mg (17 %) Yhdis

tettä 1-29 valkoisena kiinteänä aineena. Sulamispiste oli : 30 suurempi kuin 300 °C. Saatiin seuraavat NMR-tiedot: 1H NMR

(DMSO-de, 300 MHz): δ 3,8 - 3,9 (b, 2H) , 4,55 (s, 2H), 4,77 ; j; (t, 2H) , 4,9 (s, 2H) , 5,0 (b, 1H, D20-vaihto) , 7,3 - 7,45 !···! (m, 3H) , 7,5 - 7,57 (t, 1H) , 7,67 (d, 1H, J = 6 Hz), 7,5 '·' (d, 1H, J = 6 Hz), 8,0 (d, 1H, J = 6 Hz); 8,57 (s, 1H) , t.V 35 9,5 (d, 1H, J = 7 Hz). MS(FAB): m/e 355 (M+l) + .

I > k 116 115911

Vaikka keksintöämme on kuvattu suhteellisen yksityiskohtaisesti, alan asiantuntijat ymmärtävät, että keksinnön edullisiin suoritusmuotoihin voidaan tehdä lukuisia muutoksia ja muunnelmia ja että tällaiset muutokset ja 5 muunnelmat voidaan tehdä poikkeamatta keksinnön suojapii-ristä. Siten mukanaa olevien patenttivaatimusten tarkoituksena on kattaa kaikki samanarvoiset variaatiot, jotka kuuluvat keksinnön suojapiiriin.

• » · > · mm» • 19 · «

Claims (21)

117 115911

1. I n1 A VN B 4aR 2αΛ_ΓΒ2 RSa (XX) 3aV^N W R2

1. Fuusioitu pyrrolokarbatsoliyhdiste, jonka yleinen kaava on (G): R1 B1 (G) r4X^k x'^~*r6 R 5 tunnettu siitä, että a) A1 ja A2 ovat yhdessä O ja B1 ja B2 ovat yhdessä 0; tai A1 ja A2 ovat yhdessä O ja B1 ja B2 ovat yhdessä H, H tai H, OH; tai B1 ja B2 ovat yhdessä O ja A1 ja A2 ovat yh- 10 dessä H,H tai H, OH; b) R1 on H tai 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyli; c) R2 on H, 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyli tai 2-8 hiiliatomia sisältävä alkenyyli, jolloin alkyyli voi olla substituoitu ryhmillä OH, -NR7R8, -CONR7R8, -NR10COR9, :·. 15 -NR10SO2R9, C02R9, -OCOR9, OR9, -NHC (=NH) NH2; joissa R7 ja R8 toisistaan riippumatta ovat H tai 1-4 hiiliatomia sisältä-. vä alkyyli, tai R7 ja R8 yhdessä muodostavat sidoksen muo- dostavan ryhmän, jolla on yleinen kaava - (CH2) 2-0- (CH2) 2~; jolloin R9 on 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyli tai fenyy- • » • " 20 li; ja R10 on H tai 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyli; '·* ' d) R3 on H, F, Cl, Br, I tai Ci-4-alkyyli; e) R4 on H, fenyyli, heteroaryyli, F, Cl, Br, I, 1,;*: -CN, -NO2, OH, -OR9, -COR9, CO2R9, -CONR7R8, -CHO, 1-8 hii- : liatomia sisältävä alkyyli, 2-4 hiiliatomia sisältävä al- ; *(> 25 kenyyli tai 2-4 hiiliatomia sisältävä alkynyyli, jolloin alkyyli voi olla substituoitu ryhmillä F, Cl, Br, I, fe-;* nyyli, heteroaryyli, -N02, -OH, -OR9, -CN, -NR7R8, ‘.jj -O (CH2) nNR7R8 , jossa n on 1-4; ryhmällä -S(0)yR11, jossa y : on 1 tai 2 ja R11 on H tai 1-4 hiiliatomia sisältävä ai- 30 kyyli; tai ryhmillä -CONR7R8, -C02R9, -OCONHR9 tai 115911 118 -NR10CONR7R8, ja alkenyyli voi olla substituoitu ryhmillä F, Cl, Br, I, fenyyli, heteroaryyli, CN tai -C02R9; ja R7 ja R8 itsenäisesti ovat H tai 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyli, tai R7 ja R8 muodostavat yhdessä sidoksen muodos-5 tavan ryhmän, jolla on yleinen kaava - (CH2) 2-0-(CH2) 2-; ja R9 on 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyli; ja R10 on H tai 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyli; f) R5 on H, -OR9, -COR9, nitro tai -CHO; jolloin R9 on 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyli; 10 g) R6 on H, F, Cl, Br, I, -OR9, -O (CH2) nNR7R8, jossa n on 1-4; tai R6 on 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyli tai 2-4 hiiliatomia sisältävä alkenyyli, jolloin alkyyli ja alkenyyli voivat olla substituoituja heteroaryylillä tai ryhmällä -C02R9, jolloin R7 ja R8 ovat toisistaan riippu-15 matta H tai 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyli ja R9 on 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyli; h) X on -CH=CH-, -O-, -S-, -C(=0)-, -CH20- tai 1-3 hiiliatomia sisältävä alkyleeni, joka voi olla substituoitu ryhmillä OR10, jossa R10 on H tai 1-4 hiiliatomia sisäl-20 tävä alkyyli; R15, jossa R15 on 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyli; tai -S(0)2R9, jossa R9 on 1-4 hiiliatomia sisältä-vä alkyyli tai fenyyli; ,i) B ja F toisistaan riippumatta yhdessä niihin kiinnittyneiden hiiliatomien kanssa muodostavat joko 25 (I) tyydyttymättömän 6-jäsenisen karbosyklisen aromaattisen renkaan, jossa 1-3 hiiliatomia voi olla • i ♦ korvattu typpiatom (e) illa; tai • · · (II) tyydyttymättömän 5-jäsenisen karbosyklisen aromaattisen renkaan, jossa joko : 30 (A) yksi hiiliatomi on korvattu happi-, typpi- tai rikkiatomilla, tai : (B) kaksi hiiliatomia on korvattu i) rikki- ja » » » » .··*, typpiatomilla tai ii) happi- ja typpiatomilla. • · 115911 119

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen fuusioitu pyrro-lokarbatsoliyhdiste, jolla on kaava R1 A\ ^ B! \ζΝν/ κ'-Λ Λβ* R2 5 jossa A1, A2, B1, B2, R1"6 ja X merkitsevät samaa kuin patenttivaatimuksessa 1.

3. Fusionerad pyrrolokarbazolförening enligt pa- tentkrav 2, där a) R1 är H; b) R2 är H, allyl, hydroxietyl eller alkyl med 1-4 kolatomer; 10 c) R4 är H, F, Cl, Br, I, alkyl med 1-8 kola tomer, alkoxyl med 1-4 kolatomer, heteroarylalkenyl, heteroarylalkyl, cyanoetyl, cyanovinyl, fenyl, alkynyl, styryl, alkoxikarbonylalkenyl eller halogenalkenyl; d) R5 är H; ;·. 15 e) R6 är H, F, Cl, Br eller I. • ·

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen fuusioitu pyrro-lokarbatsoliyhdiste, jossa 10 a) R1 on H; b) R2 on H, allyyli, hydroksietyyli tai 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyli; c) R4 on H, F, Cl, Br, I, 1-8 hiiliatomia sisältävä alkyyli, 1-4 hiiliatomia sisältävä alkoksyyli, hetero- 15 aryylialkenyyli, heteroaryylialkyyli, syanoetyyli, syano- vinyyli, fenyyli, alkynyyli, styryyli, alkoksikarbonyy- * ” lialkenyyli tai halogeenialkenyyli; ··· d) R5 on H; e) R6 on H, F, Cl, Br tai I. * '·· 20 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen fuusioitu pyrro- : lokarbatsoli, jossa a) R4 on H, F, Cl, Br, I, metyyli, metoksyyli, > styryyli, etoksikarbonyylivinyyli, fenyyli, HC=CH-2-pyr, HC=CH-4-pyr, CH2CH2-2-pyr, NH=CHCN, alkynyyli, n-pentyyli,

25 HC=CH-2-ftalimidi tai HC=CHI, ja ie i b) X on -CH2-, -CH2CH2-, -CH=CH-, -0-, -S- tai -C (=0) . * t * 115911 120

4. Fusionerad pyrrolokarbazolförening enligt pa- · tentkrav 3, där \ a) R4 är H, F, Cl, Br, I, metyl, metoxyl, styryl, - ’ · * * [ ’ etoxikarbonylvinyl, fenyl, HC=CH-2-pyr, HC=CH-4-pyr, '* 20 CH2CH2-2-pyr, NH=CHCN, alkynyl, n-pentyl, HC=CH-2-ftalimid V * eller HC=CHI, och b) X är -CH2-, -CH2CH2-, -CH=CH-, -0-, -S- eller -C(=0).

5. Fusionerad pyrrolokarbazolförening, där . 25 a) R2 är väte, allyl, hydroxietyl eller metyl; * » · b) R3 är H, F, Cl, Br, I eller metyl; *·;·’ c) R4 är H, F, Cl, Br, I, metyl, metoxyl, pyridyl- ; vinyl, pyridyletyl, cyanoetyl, cyanovinyl, fenyl, alkynyl, styryl, etoxikarbonylvinyl eller halogenalkenyl. 115911 133

5. R2

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen fuusioitu pyrro-lokarbatsoliyhdiste, jossa a) R2 on vety, allyyli, hydroksietyyli tai metyyli; 5 b) R3 on H, F, Cl, Br, I tai metyyli; c) R4 on H, F, Cl, Br, I, metyyli, metoksyyli, py-ridyylivinyyli, pyridyylietyyli, syanoetyyli, syanovi-nyyli, fenyyli, alkynyyli, styryyli, etoksikarbonyylivi-nyyli tai halogeenialkenyyli.

6. Förening enligt patentkrav 1, kanne-t e c k n a d av, att den är vald frän gruppen 6H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbazol-5,7-(5H,7H)-dion (förening (1-1), 5H,6H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4- 5 c]karbazol-7(7H)-on (förening (1-2), 6H,7H,12H,13H-inde- no[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbazol-5(5H)-on (förening 1-3), 13-metyl-6H,12H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3, 4-c]karbazol-5,7(5H,7H)-dion (förening 1-4), 3-brom-6H,12H,13H-inde-no[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbazol-5,7(5H,7H)-dion (förening 1-6), 10 3-fluor-6H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbazol- 5,7(5H,7H)-dion (förening 1-7), 3-brom-5H,6H-13H-inde-no[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbazol-7(7H)-on (förening 1-9), 3-brom-6H,7H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbazol-5(5H)-on (förening 1-11), 3-fluor-5H,6H,12H,13H-inde- 15 no[2,3-a] pyrrolo[3,4-c]karbazol-7(7H)-on (förening 1-12), 12.13- dihydro-6H,14H-naftyl[3,4-a]pyrrolo[3,4-c]karbazol- 5,7(5H,7H)-dion (förening 1-14), 6H,14H-naftyl[3,4-a]pyr rolo [3, 4-c] karbazol-5, 7 (5H, 7H) -dion (förening 1-15), 12.13- dihydro-6H,7H,14H-naftyl[3,4-a]pyrrolo[3,4-c]karbaz- 20 ol-5(5H)-on (förening 1-16), 12,13-dihydro-5H,6H,14H- naftyl-[3,4-a]pyrrolo-[3,4-c]karbazol-7(5H)-on (förening · 1-17), 12,13-dihydro-3-fluor-5H, 6H, 14H-naftyl [3, 4-a] pyr rolo-[3, 4-c] karbazol-7 (7H)-on (förening 1-22), 3-fluor-·· 6H, 7H, 12H, 13H-indeno [2,3-a] pyrrolo [3, 4-c] karbazol-5 (5H) -on 25 (förening 1-23), 13-allyl-5H,6H,12H-indeno[2,3-a]pyr-rolo [3, 4-c] karbazol-7 (7H)-on (förening 1-26), 13-(2-hydro- • · « xietyl) -5H, 6H, 12H, 13H-indeno [2,3-a] pyrrolo [3,4-c] -karbaz- « · · ol-7(7H)-on (förening 1-29), 3-(2-pyridinyletenyl)- , , 5H,6H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]-karbazol-7(7H)-on ·;* · 30 (förening 1-32), 3- (2-(2-pyridyletyl)-5H, 6H, 12H, 13H-in- deno [2,3-a]pyrrolo [3, 4-c] karbazol-7 (7H) -on (förening 1-34), • :*: 3 - (2 - (2-ftalimido) etenyl) -5H, 6H, 12H, 13H-indeno [2,3-a] pyr- • » ♦ · rolo[3, 4-c]-karbazol-7(7H)-on (förening 1-39), 6H,7H,12H- ·„ benso[b]-tieno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbazol-5(5H)-on 35 (förening 1-42), och 6H, 7H, 12H-benso [b] tieno [ [2,3-a] pyrrolo [3,4-c]-karbazol-7(7H)-on (förening 1-43). 134 115911 7.Förfarande för framställning av en D-ring-fusionerad pyrrolokarbazol förening, känneteck-n a t av att förfarandet omfattar följande steg, där man: a) tar en indol med den allmänna formeln IV 5

43 R A ' R‘ där R2 är H, S02R9, CO2R9 eller alkyl med 1-4 kol-atomer, och var och en av R3a och R4a är H, F, Cl, Br, I, -OR9, -0 (CH2) nNR7R8, NR7R8, -SR11, alkyl, aryl, heteroaryl, 10 -(CH2)nSRu, - (CH2)nOR9 eller - (CH2)nR7R8, b) omsätter nämnda indol med 2-indanon, som har den följande allmänna formeln: Rsa ... R6 15 där varje R5a och R6a är H, F, Cl, Br, I, alkyl, aryl, heteroaryl, CN, N02, OR9, -O (CH2) nNR7R8, C02R9, SR11, - (CH2)nS(0)yR9, - (CH2) nSR11, NR7R8 eller -(CH2)nNR7R8 och X är : '* en alkylengrupp med 1-3 kolatomer, eller -C(R10)2-, vid ·.· · 20 betingelser, där bildas en tertiär 2-(2-cykloalke- nyl)indoloalkohol, t »

43 R : ··; (Γ ^ x^OR5a R6a 115911 135 och eliminerar hydroxylgruppen fran nämnda alkohol, varvid bildas motsvarande 2-(2-cykloalkenyl)indol R5a (VI); 33Π ^2 X ^63 5 c) omsätter nämnda 2-(2-cykloalkenyl)indol med en imid, som har den allmänna formeln: R1 σ n yo Xf 10 där R1 är ovan definierad, vid betingelser, där bildas en tetrahydropyrrolokarbazol, som har den allmänna formeln VII R’ 0_^Nv ^ -f~ R5a (VII); .I ' X /R6a : ··· R r2 15 och • t; * d) dehydrogenerar tetrahydrokarbazolringen i nämn- da tetrahydropyrrolokarbazol vid betingelser, där bildas . j.t en fusionerad pyrrolokarbazol, som har den allmänna for- mein VIII 115911 136 °“Λ /-° c (VIII)

43 R \=\ R"3 Π R2

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdiste, tunnettu siitä, että se on valittu ryhmästä 6H, 12H,13H- indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5,7-(5H,7H)-dioni (yhdiste 1-1), 5H,6H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]- karbatsoli-7(7H)-oni (yhdiste 1-2), 6H,7H,12H,13H-inde- 15 no[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5(5H)-oni (yhdiste 1-3), 13-metyyli-6H,12H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c[karbatsoli-5,7(5H,7H)-dioni (yhdiste 1-4), 3-bromi-6H,12H,13H-inde-no[2,3-a] pyrrolo[3, 4-c]karbatsoli-5,7(5H,7H)-dioni (yhdiste 1-6), 3-fluori-6H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo-[3, 4-c]-20 karbatsoli-5,7(5H,7H)-dioni (yhdiste 1-7), 3-bromi-5H, 6H, -13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-7(7H)-oni (yh-Γ; diste 1-9), 3-bromi-6H,7H,12H,13H-indeno-[2,3-a]pyrro- lo[3,4-c]karbatsoli-5(5H)-oni (yhdiste 1-11), 3-fluori-5H, 6H, 12H, 13H-indeno [2,3-a] pyrrolo [3, 4-c] karbatsoli-7 (7H) -25 oni (yhdiste 1-12), 12,13-dihydro-6H,14H-naftyyli[3,4-a]- pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5,7(5H,7H)-dioni (yhdiste 1-14), 6H, 14H-naftyyli [3, 4-a] pyrrolo [3,4-c] - karbatsoli-5,7 (5H, -’ 7H)-dioni (yhdiste 1-15), 12,13-dihydro-6H,7H,14H-naftyy- li[3, 4-a] pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5(5H)-oni (yhdiste I-··' · 30 16), 12,13-dihydro-5H, 6H, 14H-naftyyli- [3,4-a]pyrrolo-[3,- 4-c] karbatsoli-7 (5H)-oni (yhdiste 1-17), 12,13-dihydro-3- fluori-5H, 6H, 14H-naftyyli [3, 4-a] pyrrolo- [3, 4-c] karbatsoli- .···, 7(7H)-oni (yhdiste 1-22), 3-fluori-6H, 7H, 12H, 13H-inde- ·_ no[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5(5H)-oni (yhdiste 1- ‘7·’ 35 23), 13-allyyli-5H,6H,12H-indeno[2,3-a]-pyrrolo[3,4-c]kar- batsoli-7 (7H) -oni (yhdiste 1-26), 13-(2-hydroksietyyli) - 115911 121 5H,6H,12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]-karbatsoli-7-(7H)-oni (yhdiste 1-29), 3-(2-pyridinyylietenyyli)-5H,6H, -12H,13H-indeno[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]-karbatsoli-7(7H)-oni (yhdiste 1-32), 3-(2-(2-pyridyylietyyli)-5H,6H,12H,13H-in-5 deno[2,3-a]pyrrolo[3, 4-c]karbatsoli-7(7H)-oni (yhdiste I-34) , 3-(2-(2-ftaali-imido)etenyyli)-5H,6H,12H,13H-indeno- [2,3-a]pyrrolo[3,4-c]-karbatsoli-7(7H)-oni (yhdiste 1-39), 6H,7H,12H-bentso[b]-tieno[[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]karbatsoli-5(5H)-oni (yhdiste 1-42), ja 6H,7H,12H-bentso[b]tieno-10 [[2,3-a]pyrrolo[3,4-c]-karbatsoli-7(7H)-oni (yhdiste I- 43) .

7. Menetelmä D-rengasfuusioidun pyrrolokarbatso-liyhdisteen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: 15 a) otetaan indoli, jonka yleinen kaava on IV,

43 R ty-\ R2 : ; jossa R2 on H, SO2R9, C02R9 tai alkyyli, jossa on 1 - 4 hiiliatomia, ja kumpikin R3a ja R4a on H, F, Cl, Br, I, ;;· 20 -OR9, -0(CH2)nNR7R8, NR7R8, -SR11, alkyyli, aryyli, hetero- aryyli, -(CH2)nSRn, -(CH2)nOR9 tai - (CH2) nNR7R8; ;·. b) saatetaan mainittu indoli reagoimaan 2-indanonin kanssa, jolla on seuraava yleinen kaava: * · I t R53 /=0

25 R jossa kukin R5a ja R6a on H, F, Cl, Br, I, alkyyli, . aryyli, heteroaryyli, CN, N02, OR9, -O (CH2) nNR7R8, C02R9, SR11, - (CH2) nS (O) yR9, -(CH2)nSRu, NR7R8 tai -(CH2)nNR7R8 ja X on alkyleeniryhmä, jossa on 1 - 3 hiiliatomia, tai 115911 122 —C(R10)2~r olosuhteissa, joissa muodostuu tertiaarinen 2-(2-sykloalkenyyli)indoloalkoholi,

43 R OH “r A^^)R5a (V) Rea 5 ja eliminoidaan mainitun alkoholin hydroksyyliryhmä, jolloin muodostuu vastaava 2-(2-sykloalkenyyli)indoli ^R R5a COKÖ -aR N X R6a H c) saatetaan mainittu 2-(2-sykloalkenyyli)indoli 10 reagoimaan imidin kanssa, jolla on seuraava yleinen kaava: R1 Γ; Ov n ,0 r · * * jossa R1 on kuten edellä määriteltiin, olosuhteis- i i t ’.;.t 15 sa, joissa muodostuu tetrahydropyrrolokarbatsoli, jonka i t · yleinen kaava on VII : .·. R* O o=>w, . \_/ R5a (VII); ;:· r ή3 ja 115911 123 d) dehydrogenoidaan mainitun tetrahydropyrrolo-karbatsolin tetrahydrokarbatsolirengas olosuhteissa, joissa muodostuu fuusioitu pyrrolokarbatsoli, jonka yleinen kaava on VIII 0==\ c (VIII) )==( R~a .ÖÄO,

8. Förfarande för framställning av D-ring-fusionerade pyrrolokarbazollaktamisomerer, kanne-5 tecknat av, att förfarandet omattar följande steg, där man: a) tar en fusionerad pyrrolokarbazol med den allmanna formeln VIII 0=^ >=0 *aR VJ RSa n pvZ 10 där R1, R2, R3a, R4a, R5a, R6a och X är ovan de- *:* finierade; ·.: b) reducerar imidgruppen i nämnda fusionerade pyr- rolokarbazol vid betingelser, där bildas tvä pyrrolokarba- ♦ » » 15 zollaktamisomerer med den allmänna formeln IX och X R1 R1 :.: : ^ C ^R )—· R5a 4aR /n. R"a f frv-bCs » O 3aR^y X'^R6* R ή2 R t » : (IX) (X); - > > 115911 137 och c) separerar nämnda isomerer vid betingelser, där bildas relativt rena regiospecifika D-ringfusionerade pyr-rolokarbazollaktamisomerer. 5 9. Förfarande för framställning av en regiospeci- fik D-ringfusionerad pyrrolokarbazollaktamisomer, k ä n -netecknat av, att nämnda förfarande omfattar föl-jande steg, där man: a) tar en förening med den allmänna formeln XI 10 4a r53 43 pj Jaffat/ H? där R2, R3a, R4a, R5a, R6a är säsom ovan definierats och X är S, O, CO, alkylen med 1-3 kolatomer, -C(R10)2, -CH2Z-, - ZCH2- eller -CH2ZCH2-; 15 b) omsätter nämnda förening med ett lägre alkyl-β- cyanakrylat, företrädesvis etyl-p-cyanakrylat vid betingelser, där bildas tetrahydrokarbazolcyanesterisomerer med de allmänna formlerna VII och XV • · 0 ^ ·:· il O ΝΓ C—II ·,··: ^ RO-C /CN * Ö a Ί[ ^J[” / ’’ ^ jaR^ ? x : R 3"R R2 » * • » (XII) (XV), * » · > 20 där R är en lägre alkylgrupp; c) separerar nämnda isomerer vid betingelser, där > * k) bildas relativt rena regiospecifika tetrahydrokarbazol- cyanesterisomerer; 115911 138 d) dehydrogenerar skilt för sig tetrahydrokarba-zolringen i var och en nämnda isomer tillräckligt för bil-dande av motsvarande karbazolcyanestrar ft 0 NC C-OR RO-C CN ·' '"TCröjdT * x π j Ä R2 c (XIII) (XVI) 3 och e) bringar skilt för sig var och en nämnda karba-zolcyanester att reagera vid reducerande betingelser, där oberoende av varandra bildas regiospecifika fusionerade 10 pyrrolokarbazoler med de allmänna formlerna XIV och XVII R1 C 7^° 0==C 7 ,:. K R6a »»* f «, ΓΛ * :··: R2 • ’·· (XIV) (XVII) » * *

8. Menetelmä D-rengasfuusioitujen pyrrolokarbatso-lilaktaami-isomeerien valmistamiseksi, tunnettu siitä, että mainittu menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: 10 a) otetaan fuusioitu pyrrolokarbatsoli, jonka ylei nen kaava on VIII ‘‘arj \ - - / RSa n R2 , jossa R1, R2, R3a, R4a, R5a, R6a ja X ovat kuten aikai- semmin määriteltiin; • 1 · "... 15 b) pelkistetään mainitun fuusioidun pyrrolo- • · · karbatsolin imidiryhmä olosuhteissa, joissa muodostuu kaksi pyrrolokarbatsolilaktaami-isomeeria, joiden yleiset kaavat ·’" · ovat IX ja X • · « · • 1 • « » « 1 · » I · t » » < » 5. i 115911 124 R1 R1 0=^ N ( >=0 n5a 4aR s5a ΓΥ4θ4 ja 03-40 -.r ^ x R5a * R6a (IX) (X); ja c) erotetaan mainitut isomeerit olosuhteissa, jois-5 sa muodostuu suhteellisen puhtaita paikkaspesifisiä D-rengas-fuusioituja pyrrolokarbatsolilaktaami-isomeereja.

9. Menetelmä paikkaspesifisen D-rengasfuusioidun pyrrolokarbatsolilaktaami-isomeerin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että mainittu menetelmä käsittää seuraavat 10 vaiheet: a) otetaan yhdiste, jonka yleinen kaava on XI i: ""CcvtQ R2 * *»· ; '** jossa R2, R3a, R4a, R5a, R6a ovat kuten aikaisemmin määritel- • t i '-/· ·* 15 tiin ja X on S, 0, CO, alkyleeni, jossa on 1 - 3 hiiliato mia, -C (R10) 2 f -CH2Z-, -ZCH2- tai -CH2ZCH2-; > b) saatetaan mainittu yhdiste reagoimaan alemman alkyyli-h-syaaniakrylaatin, edullisesti etyyli-h-syaani-akrylaatin kanssa olosuhteissa, joissa muodostuu tetra- i t * : 20 hydrokarbatsolisyaaniesteri-isomeereja, joiden yleiset kaa- I < f ,,,* vat ovat XII ja XV * » i 115911 125

0 O NC\ /G~0R c RO-C CN mr^S, x-^“ ja ksL>-<xXJto H 3iR fr (XII) (XV), jossa R on alempi alkyyliryhmä; c) erotetaan mainitut isomeerit olosuhteissa, jois-5 sa muodostuu suhteellisen puhtaita paikkaspesifisiä tetra-hydrokarbatsolisyaaniesteri-isomeerej a; d) dehydrogenoidaan erikseen kummankin mainitun isomeerin tetrahydrokarbatsolirengas riittävästi siten, että muodostuu vastaavia karbatsolisyaaniestereitä 10 Π 0 NC C~OR RO~C CN r2 r2 » · (XIII) (XVI) 1 · · ja , , e) saatetaan erikseen kumpikin mainittu karbatso- ·;; · lisyaaniesteri reagoimaan pelkistävissä olosuhteissa, jois- • » '·· ‘ 15 sa toisistaan riippumatta muodostuu paikkaspesifisiä fuusi- : ; : oituja pyrrolokarbatsoleja, joiden yleiset kaavat ovat XIV ja XVII 115911 126 'σάίί ~τΑ$ RJ R» (XIV) (XVII)

10. Förfarande för framställning av en D-ring-. . fusionerad pyrrolokarbazol, kännetecknat av, I i · ’K,’ 15 att nämnda förfarande omfattar följande steg, där man: i » ’ ; * * a) tar en indol med den allmänna formeln IV R2 115911 139 där R2, R3a och R4a är säsom ovan definierats; b) omsätter nämnda indol med 2-bensocykloalkanon, sora har följande allmänna formel: r53 5 där R5a och R6a är säsom ovan definierats och X är en alkylengrupp med 2-3 kolatomer, och genomför nämnda reaction vid betingelser, där bildas en tertiär 2-(2-10 (1,2,3,4-tetrahydroalkyl))indolylalkohol, och eliminerar hydroxylgruppen frän nämnda alkohol, varvid bildas motsva-rande 2-(2-cykloalkenyl)indol; c) omsätter nämnda 2-(2-cykloalkenyl)indol med en imid, som har den allmänna formeln: 15 R1 O. N ,0 ; XV • j. där R1 är ovan definierad; och genomför nämnda reak- tion vid betingelser, där bildas en tetrahydroarylalkyl-;·, pyrrolokarbazol med den allmänna formeln XVIII 20 VM’ / \_/ ' \ (xviii); o 3aR , och antingen 115911 140 i) dehydrogenerar D-ringen i nämnda pyrrolokarba-zol vid betingelser, där bildas motsvarande fusionerade pyrrolokarbazol, som har den allmänna formeln XIX r1 N Θ1 ?A >=( B2^Sa \_/ (XIX); 5 “p R2 eller ii) dehydrogenerar E-ringen i nämnda pyrrolokarbazol vid betingelser, där bildas motsvarande fusionerade 10 pyrrolokarbazol, som har den allmänna formeln XX R1 A N B 4a R5a (XX) Cir^ \ C~^R6a W R ..it* 11. Användning av en fusionerad pyrrolokarbazol d**: 15 enligt patentkrav 1 för framställning av ett läkemedel, som är avsett av verka pä funktion och/eller överlevnad av • en cell som uppvisar respons för trofisk faktor.

10 B2 är H,H eller H,0H; eller B1 och B2 tillsammans är 0 och A1 och A2 tillsammans är H,H eller H,0H; b) R1 är H eller alkyl med 1-4 kolatomer; c) R2 är H, alkyl med 1-4 kolatomer eller alkenyl med 2-8 kolatomer, varvid alkylen kan vara substi- 15 tuerad med grupper OH, -NR7R8, -CONR7R8, -NR10COR9, -NR10SO2R9, -C02R9, -0C0R9, -OR9, -NHC (=NH) NH2; där R7 och R8 oberoende av varandra är H eller alkyl med 1-4 kolatomer, eller R7 < och R8 tillsammans bildar en grupp, som bildar en bind- • » ,. ning, och som har den allmänna formeln - (CH2) 2-0-(CH2) 2-; :t<’’ 20 varvid R9 är alkyl med 1-4 kolatomer eller fenyl, och R10 '·* * är H eller alkyl med 1-4 kolatomer; d) R3 är H, F, Cl, Br, I eller Ci-4-alkyl; • ► ·.: · e) R4 är H, fenyl, heteroaryl, F, Cl, Br, I, -CN, -N02, OH, -OR9, -COR9, C02R9, -CONR7R8, -CHO, alkyl med 1-8 ; 25 kolatomer, alkenyl med 2-4 kolatomer eller alkynyl med *!!.* 2- 4 kolatomer, varvid alkylen kan vara substituerad med grupper F, Cl, Br, I, fenyl, heteroaryl, -N02, -OH, -OR9, -CN, -NR7R8, -0 (CH2)nNR7R8, varvid n är 1 - 4; med en grupp : -S(0)yRu, där y är 1 eller 2 och R11 är H eller alkyl med 30 1-4 kolatomer; eller med grupper -C0NR7R8, -COR9, -OCONHR9 115911 131 eller -NR10CONR7R8, och alkenylgruppen kan vara substi-tuerad med grupper F, Cl, Br, I, fenyl, heteroaryl, CN eller -CO2R9; och R7 och R8 självständigt är H eller alkyl med 1-4 kolatomer, eller R7 och R8 tillsammans bildar en 5 grupp, som bildar en bindning, och som har den allmänna formeln - (CH2) 2-0- (CH2) 2-; och R9 är alkyl med 1-4 kolatomer; och R10 är H eller alkyl med 1-4 kolatomer; f) R5 är H, -OR9, -COR9, nitro eller -CHO, varvid R9 är alkyl med 1-4 kolatomer, 10 g) R6 är H, F, Cl, Br, I, -OR9, -O (CH2) nNR7R8, där n är 1- 4; eller R6 är alkyl med 1-4 kolatomer eller alkenyl med 2-4 kolatomer, varvid alkyl och alkenyl kan vara substituerade med heteroaryl eller en grupp -C02R9, varvid R7 och R8 oberoende av varandra är H eller alkyl 15 med 1-4 kolatomer och R9 är alkyl med 1-4 kolatomer; h) X är -CH=CH, -0-, -S-, -C (=0)-, -CH20- eller alkylen med 1-3 kolatomer, som kan vara substituerad med en grupp OR10, där R10 är H eller alkyl med 1-4 kolatomer; R15, där R15 är alkyl med 1-4 kolatomer, eller 20 —S(0) 2R9, där R9 är alkyl med 1-4 kolatomer eller fenyl; i) B och F oberoende av varandra tillsammans med ; : kolatomer, till vilka de är bundna, bildar antingen (I) en omättad 6-ledad karbocyklisk aromatisk *· ring, där 1 - 3 kolatomer kan vara ersatta med en kväve- 25 atom (kväveatomer) ; eller ;·. (II) en omättad 5-ledad karbocyklisk aromatisk ring, där antingen (A) en kolatom är ersatt med en syre-, kväve- eller svavelatom, eller » t ' ·’·* : 30 (B) tvä kolatomer är ersatta med i) en svavel- el- » * ler kväveatom eller ii) en syre- eller kväveatom. : 2. Fusionerad pyrrolokarbazolförening enligt pat- entkrav 1, vilken har formeln t 115911 132 R' A‘\ N S' 4 ΛΒ2 s K R‘ där A1, A2, B1, B2, R1"6 och X betecknar sairana som i pat- entkrav 1.

10. Menetelmä D-rengasfuusioidun pyrrolokarbatsolin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että mainittu menetemä käsittää seuraavat vaiheet: 5 a) otetaan indoli, jonka yleinen kaava on IV ^R <w' R2 jossa R2, R3a ja R4a ovat kuten aikaisemmin määriteltiin; b) saatetaan mainittu indoli reagoimaan 2- * · * 10 bentsosykloalkanonin kanssa, jolla on seuraava yleinen kaa- ’ * va: i r53 v : Rea "!.* jossa R5a ja R6a ovat kuten aikaisemmin määriteltiin ’··,·’ 15 ja X on alkyleeniryhmä, jossa on 2 - 3 hiiltä, ja mainittu ij : reaktio suoritetaan olosuhteissa, joissa muodostuu tertiää- rinen 2-(2-(1,2,3,4-tetrahydroalkyyli))indolyylialkoholi, ja eliminoidaan mainitun alkoholin hydroksyyliryhmä, joi- * » . loin muodostuu vastaava 2-(2-syklo-alkenyyli) indoli; 115911 127 c) saatetaan mainittu 2-(2-sykloalkenyyli)indoli reagoimaan imidin kanssa, jonka yleinen kaava on: R1 0 n 0 5 jossa R1 on edellä määritelty; ja mainittu reaktio suoritetaan olosuhteissa, joissa muodostuu tetrahydr-oaryylialkyylipyrrolokarbatsoli, jonka yleinen kaava on XVIII . R1 AvVe1 43r 2αΛΓ32^ (XVIII); 10. ja joko i) dehydrogenoidaan mainitun pyrrolokarbatsolin D-rengas olosuhteissa, joissa muodostuu vastaava fuusioitu pyrrolokarbatsoli, jonka yleinen kaava on XIX 15 ·;"· R1 "· ' 4^r 2α^Λ_/^βζ RSa (l / y f/' \—/ (XIX); 3aR * * f tai i · $ : ii) dehydrogenoidaan mainitun pyrrolokarbatsolin E- ...· 20 rengas olosuhteissa, joissa muodostuu vastaava fuusioitu . ,·. pyrrolokarbatsoli, jonka yleinen kaava on XX 115911 128 R1

11. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen fuusioidun pyr-rolokarbatsolin käyttö lääkkeen valmistamiseksi, joka on 5 tarkoitettu vaikuttamaan troofiseen tekijään reagoivan solun toimintaan ja/tai eloonjäämiseen.

12. Användning enligt patentkrav 11, k ä n n e -: tecknad av, att nämnda verkan är befrämjande.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että mainittu vaikutus on tehostava .

13. Användning enligt patentkrav 11, k ä n n e - tecknad av, att nämnda verkan är inhibiterande. • t * 14. Användning enligt patentkrav 11, k ä n n e - :<(il tecknad av, att nämnda cell, som uppvisar respons , ,·, för trofisk factor, är en neuron. * * > (!! 25 15. Användning enligt patentkrav 14, k ä n n e - * » tecknad av, att nämnda neuron väljs f ran gruppen 115911 141 bestäende av kolinergiska neuroner och sensoriska neu-roner.

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että mainittu vaikutus on estävä.

14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että mainittu troofiseen tekijään reagoiva solu on neuroni.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että mainittu neuroni valitaan ryh-,· ’ mästä, joka koostuu kolinergisistä neuroneista ja sensori- : '·· sista neuroneista. *:· 16. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen fuusioidun pyr- 20 rolokarbatsolin käyttö lääkkeen valmistamiseksi, joka on I". tarkoitettu proteiinikinaasin kinaasiaktiivisuuden estä- miseen.

16. Användning av en fusionerad pyrrolokarbazol enligt patentkrav 1 för framställning av ett läkemedel, 5 som är avsett för inhibitering av kinasaktiviteten hos proteinkinas.

17. Användning enligt patentkrav 16, känne-t e c k n a d av, att nämnda proteinkinas är vald frän gruppen bestäende av proteinkinas C och trk-tyrosinkinas.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen käyttö, .. tunnettu siitä, että mainittu proteiinikinaasi on 25 valittu ryhmästä, joka koostuu proteiinikinaasi C:stä ja » « trk-tyrosiinikinaasista. : 18. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen fuusioidun pyr- rolokarbatsolin käyttö lääkkeen valmistamiseksi, joka on tarkoitettu 7-interferonin indusoiman indoliamiini-2,3- * < » h; 30 dioksigenaasin estämiseen. 115911 129

18. Användning av en fusionerad pyrrolokarbazol enligt patentkrav 1 för framställning av ett läkemedel, som är avsett för inhibitering av indolamin-2,3-dioxigenas induserat av γ-interferon.

19. Användning av en fusionerad pyrrolokarbazol 15 enligt patentkrav 1 för framställning av ett läkemedel, som är avsett för befrämjande av överlevnad av en cell, som har risk att dö.

19. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen fuusioidun pyr-rolokarbatsolin käyttö lääkkeen valmistamiseksi, joka on tarkoitettu solun, joka on vaarassa kuolla, eloonjäämisen tehostamiseen.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen käyttö, tun nettu siitä, että mainittu solu on vaarassa kuolla prosessin vuoksi, joka on valittu ryhmästä, joka koostuu ikääntymisestä, vammasta ja sairaudesta.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen käyttö, tun-10 nettu siitä, että mainittu solu on neuroni. 1 I I > t t 115911 130 Fusionerad pyrrolokarbazolförening, som har den allmänna formeln (G): 5 R1 < N F (G) R- N X"^RS R“ kännetecknad av, att a) A1 och A2 tillsammans är O och B1 och B2 till-sammans är 0; eller A1 och A2 tillsammans är 0 och B1 och

20. Användning enligt patentkrav 19, känne-t e c k n a d av, att nämnda cell har risk att dö pä grund 20 av en process, som är vald frän gruppen bestäende av fö-räldrande, en trauma och en sjukdom.

’ 21. Användning enligt patentkrav 20, känne- *.. t e c k n a d av, att nämnda cell är en neuron. * f I • · • · • · • i I f I » • I > • I · |