FI115780B - Aikakauslehtipaperi - Google Patents

Description

1 115780

Aikakauslehtipaperi Tämän keksinnön kohteena on puupitoinen aikakauslehtipaperi, kuten superkalanteroitu (SC) tai alhaisen neliömassan omaava päällystetty 5 (LWC) paperi, joka käsittää mekaanista massaa, kemiallista massaa eli sellua ja mineraalipohjaista ainetta. Mineraalipohjainen aine on joko mekaanisen massan ja kemiallisen massan seoksessa täyteaineena ja/tai paperin päällysteessä.

10 Tässä hakemuksessa käytetään termiä addittiivisesti laskettu, jolla tarkoitetaan, että seoksen ominaisuudet voidaan laskea seoksen komponenttien paino-osuuksista ja vastaavasta ominaisuudesta. Matemaattisesti tämä on ilmaistavissa 15 X = Σ c, X,, jossa X = seoksen ominaisuus, c, = seoksen komponenttien paino-osuus, ja X, = seoksen komponenttien vastaava ominaisuus.

Tässä hakemuksessa käytetään myös termiä pituuspainotettu keskikui-20 dunpituus, joka voidaan ilmaista matemaattisesti L = Σ n, h2, jossa L = pituuspainotettu keskikuidunpituus, Σ n( lj n, = kuitulukumäärä, ja I, = kuidun pituus.

V·; 25

Seuraavassa tarkastellaan keksintöön liittyvää tekniikan tasoa. Tunnet-tuja aikakauslehtipaperiin liittyviä patenttijulkaisuja tai muita aikakaus- «· * :: lehtipaperiin kohdistuvia julkaisuja ei ole.

30 Konferenssijulkaisusta Vaarasalo et ai. (Vaarasalo J., Jokisalo H., Rahkila P., Leviin J.-E.: Stone groundwood, pressure groundwood and ··*. thermomechanical pulp as furnish components of newsprint. Internatio nal Mechanical Pulping Conference 1981. EUCEPA, Oslo, June 16-19, * » · / 1981, 19s.) tunnetaan sanomalehtipaperi, jonka kemiallisen massan •..: 35 osuutta voidaan laskea 20 %:sta 12-13 %:iin, kun atmosfäärinen hioke korvataan painehiokkeella, ja 5-6 %:iin, kun atmosfäärinen hioke kor-;···. vataan termomekaanisella massalla (TMP). Kolmikomponenttisilla massoilla, joissa oli mukana kemiallista massaa, atmosfääristä hioketta 115780 2 ja painehioketta tai termomekaanista massaa, ei havaittu synergiaa lujuusominaisuuksissa eikä valonsirontakertoimessa. Massat oli jauhettu siten, että oli tarkoitus saada massoja, joiden freeness-arvo oli oleellisesti sama. Kokeissa freeness-arvo vaihteli välillä 96-125 ml CSF.

5

Lehtiartikkelista Frazier et ai. (Frazier W., Jackson M., Collicutt S.: Behavior of thermomechanical pulp in newsprint furnishes: a laboratory study. Pulp Paper Canada 77(1976) 2, s.41-46.) tunnetaan kolmikomponenttinen massa käytettäväksi sanomalehtipaperina, joka muodostuu 10 termomekaanisesta massasta, hiokkeesta ja kemiallisesta sulfaattimas-sasta. Termomekaanisen massan freeness-arvo oli kaikissa tapauksissa yli 120 ml CSF.

Konferenssijulkaisusta Dillen et ai. (Diileri S., Söderlund U.: Will TMP 15 replace groundwood or chemical pulp in newsprint? International Mechanical Pulping Conference 1975. TAPPI-CPPA, San Francisco, June 16-20, 1975, s.237-244.) tunnetaan sanomalehtipaperi, jonka massan muodostaa termomekaaninen massa, hioke ja kemiallinen massa. Märän rainan lujuusominaisuudet ovat synergiset, kun hioketta 20 yhdistetään termomekaaniseen massaan. Käytettyjen mekaanisten massojen freeness-arvo oli yli 85 ml CSF (s. 239, kuva 4).

. Edellä mainitut julkaisut ovat vuosilta 1975-81, jolloin etsittiin ratkaisua ’·*: kemiallisen massan korvaamiseksi sanomalehtipaperissa joko osittain t · · 25 tai kokonaan. Tällöin hioke pyrittiin korvaamaan pitkäkuituisella termo- ··’*: mekaanisella massalla (TMP) edellä mainitun tavoitteen saavuttami- «* · seksi. Nykyisissä sanomalehtipaperilaaduissa ei yleensä enää ole ke-miallista massaa, koska nykyisellä tekniikalla sanomalehtipaperille saa-vutetaan mm. riittävä valmistusprosessin ja painatuksen vaatima lujuus 30 käyttäen pelkästään mekaanista massaa tai uusiomassaa. Sanomaleh- .··. tipaperi voi sisältää maksimissaan noin 10 paino-% paperista mineraa- .·’·, lista täyteainetta.

Aikakauslehtipaperien laatuvaatimukset ovat korkeammat kuin sano-35 malehtipaperin. Aikakauslehtipaperien painettavuusvaatimukset (sileys, kiilto, tiiveys, vaaleus) ovat selvästi sanomalehtipaperia suu-,···. remmat.Tämän takia näissä käytetään hienompia mekaanisia massoja (freeness 20-60ml CSF, sanomalehtipaperissa 80-200ml CSF) ja 115780 3 yleensä mekaaninen massa valkaistaan, täyteainetta käytetään enemmän, paperi kiilloitetaan superkalantereilla ja usein päällystetään.

Aikakauslehtipapereille ei saavuteta riittäviä lujuusominaisuuksia käyt-5 täen pelkästään mekaanista massaa, vaan tarvittava kemiallisen massan määrä superkalanteroidussa SC- paperissa yleensä on 12-23 paino-% paperista ja alhaisen neliömassan omaavassa päällystetyssä LWC-paperissa 20-50 paino-% pohjapaperista. Kemiallisen massan käyttö kuitenkin huonontaa paperin painettavuutta. Lisäksi kemiallinen 10 massa on kalliimpaa kuin mekaaninen massa.

Paperissa käytetään myös mineraalista ainetta, joka parantaa paperin painettavuutta ja on yleensä sen halvin raaka-ainekomponentti. Mineraalinen aine kuitenkin aina heikentää paperin lujuutta. Mineraalista ai-15 netta, tavallisimmin kaoliinia tai kalsiumkarbonaattia, käytetään päällystämättömissä papereissa, kuten SC-paperissa, massaseoksessa täyteaineena. Normaalin neliömassaltaan 52-60 g/m2 SC-syväpainopape-rin täyteainepitoisuus on kaoliinia käytettäessä tuhkana määritettynä noin 30-36 paino-% paperista. Päällystetyissä papereissa, kuten 20 LWC-paperissa, mineraalinen aine voi olla massaseoksessa täyteaineena ja/tai paperin pinnassa päällysteenä.

. Puupitoisissa aikakauslehtipapereissa käytetään yleensä vain yhtä me- ··*: kaanista massaa, hioketta (GW, PGW) tai hierrettä (TMP, CTMP), mm.

• · * 25 laatuvaihteluiden ja paperikoneen märän pään ongelmien minimoimi-*’·*·: seksi. Paperissa tarvittavan kemiallisen massan osuus painoprosent- teinä määräytyy yleensä paperin poikkisuuntaisen repäisylujuuden tai konesuuntaisen vetolujuuden tai näiden molempien perusteella.

30 Puhtaasti hiokepohjaisessa paperissa hiokkeen pienen kuidunpituuden .··; ja siitä johtuvan heikon repäisylujuuden takia tarvittava kemiallisen massan määrä on suuri. Hiokepohjaisena selluprosentti on noin 20-23 paino-% paperista.

< ♦ I

35 Käytettäessä hierrettä, kuten termomekaanista massaa (TMP), se pit-käkuituisena omaa hioketta paremmat lujuudet ja siksi hierrepohjaises-.··. sa paperissa tarvittava kemiallisen massan määrä on pienempi kuin 4 115780 hiokepohjaisessa. TMP-pohjaisena selluprosentti on noin 12-16 painoko paperista.

Puupitoisissa aikakauslehtipaperilajeissa hierteen antamia lujuusomi-5 naisuuksia ei kuitenkaan täysin pystytä hyödyntämään, vaan paperin lujuus jää aina alemmaksi kuin olisi oletettavaa ainekomponenttien osuuksien perusteella. Kun käytettävä sellun määrä on em. 12-16 paino-%, laskettu arvo olisi noin 8 paino-%. Hierteessä ei myöskään ole tarpeeksi hienoainetta, joka johtaa painatusominaisuuksien heikkene-10 miseen.

Puupitoisissa aikakauslehtipaperilajeissa käytetyn mekaanisen massan freeness-arvo on noin 25-60 ml CSF (Canadian Standard Freeness). Näissä paperilajeissa käytetyn atmosfäärisen hiokkeen pituuspainotettu 15 keskikuidunpituus on noin 0,7 mm, hienoainepitoisuus (Bauer-McNettin 200 meshin sihdin läpäisseitten kuitujen osuus painoprosentteina) on noin 35 - 45 %, vetoindeksi on 35 - 45 Nm/g ja repäisyindeksi noin 2,8- 4.0 mNm2/g.

20 Edellä mainituissa paperilajeissa käytetyn termomekaanisen massan keskikuidunpituus on noin 1,3-1,5 mm, hienoainepitoisuus noin 30% (Bauer-McNettin 200 meshin sihdin läpäisseitten kuitujen osuus paino-prosentteina), vetoindeksi noin 40-55 Nm/g ja repäisyindeksi noin 5,5- 7.0 mNm2/g.

I t · :*. 25 1 · ·

Aikakauslehtipaperiin, kuten SC- tai LWC-paperiin, on vaikea saavuttaa ';;;' optimaalista mekaanisen massan kuidunpituutta ja hienoainepitoisuutta, kun käytetään mekaanisena massana pelkästään joko hioketta tai hierrettä. Hioke on liian lyhytkuituinen ja hierteen, kuten TMP:n, hienoai-30 nepitoisuutta on vaikea nostaa.

Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan saada aikakauslehtipape-. | . ria, jossa kuitupituuden ja hienoainepitoisuuden ongelmat on minimoitu.

Mekaanisia massoja kalliimman kemiallisen massan käyttöä voidaan 35 myös vähentää ko. paperilaaduissa. Keksinnön mukaiselle aikakaus-: lehtipaperille on tunnusomaista, että mekaaninen massa käsittää hiok- keen ja hierteen seosta. Hiokkeella tarkoitetaan massaa, jota valmis-tetaan painamalla puupölkkyä hiovaa, pyörivää pintaa vasten. Hiokkeita 115780 5 ovat esimerkiksi atmosfäärinen hioke (GW) ja painehioke (PGW). Hierteellä tarkoitetaan massaa, joka valmistetaan jauhamalla puuhaketta. Hierteitä ovat esimerkiksi termomekaaninen massa (TMP) ja kemi-termomekaaninen massa (CTMP).

5

Nyt on havaittu, että sopivalla hiokkeen ja hierteen seoksella voidaan saada superkalanteroidun paperin ja alhaisen neliömassan omaavan päällystetyn paperin mekaaniselle massalle sopivampi kuidunpituusja-kauma ja hienoainepitoisuus kuin kummallakaan komponentilla yksin 10 voidaan saada samalla säilyttäen aikakauslehtipaperilta vaadittavat laatuominaisuudet. Puupitoisissa aikakauslehtipaperilajeissa, kuten SC-ja LWC-papereissa, joissa käytetään hienoja mekaanisia massoja, kemiallista massaa ja mineraalista ainetta, sopivien hiokkeen ja hierteen seos käyttäytyy synergisesti antaen paperille additiivisesti laskettua pa-15 remmat lujuudet (repäisylujuus, murtositkeys, venymä ja murtotyö). Tämä mahdollistaa hioke-hierre -seosta käytettäessä selvästi laskettua pienemmän paperin kemiallisen massan määrän. Kun käytetään mekaanista massaa, joka on hiokkeen ja hierteen seosta, jossa on kumpaakin kuitulajia 50 painoprosenttia, tarvittava kemiallisen massan 20 määrä on vain vähän korkeampi kuin käytettäessä mekaanista massaa, joka on kokonaan termomekaanista massaa.

. Hioke-hierre-seoksen käytöllä aikakauslehtipaperin valmistuksessa ••’l saavutetaan myös säästöä raaka-ainekustannuksissa. Hioke- • « · ';: ] 25 hierre -seoksen massakustannusetu hiokepohjaisessa paperissa perus-tuu kemiallisen massan määrän pienenemiseen ja hierrepohjaisessa '·...·’ hierrettä halvemman hiokkeen käyttöön. Lisäksi hioke-hierre -seoksen käytöllä saatava parempi painettavuus verrattuna tilanteeseen, jossa käytetään mekaanisena massana pelkästään joko hioketta tai hierrettä, 30 mahdollistaa paperin korkeamman hintatason.

Jotta hiokkeen ja hierteen seoksella saavutettaisiin synergiaetuja, pa- perinvalmistusmassalta vaaditaan tiettyjä ominaisuuksia. Edellytykset :’ i hiokkeen ja hierteen seosten synergialle paperissa ovat: »* * ·...'· 35 - paperi koostuu mekaanisen massan, sellun ja mineraalisen aineen seoksesta, .··*, - hioke ja hierre ovat hienoja, erittäin sitoutumiskykyisiä mas soja, joiden freeness-arvo on alle 60 ml CSF, 6 115780 jauhettu sellu on sitoutumiskykyinen, ja sen freeness-arvo on alle 550 ml CSF, ja hierre on selvästi hioketta pitkäkuituisempi, pituuspainotettu keskikuidunpituus vähintään 1,30 mm.

5 Tällaisen hioke-hierre -seoksen käytöllä on saatavissa synergiaetua myös paperin opasiteetissa ja kalanteroitavuudessa. Tämä yhdessä additiivisesti laskettua pienemmän kemiallisen massan määrän kanssa antaa paperille paremman painettavuuden.

10 Täten sopivien hioke-hierre -seosten käyttö puupitoisissa aikakausleh-tipaperilajeissa, kuten SC- ja LWC-paperissa, tuo sekä hioke- että hier-repohjaiseen paperiin synergistä laatu- ja massakustannusetua. Suhteellisesti suurin etu hioke-hierre -seoksista saadaan pienillä toisen me-15 kaanisen massan osuuksilla (10-25 paino-%). Optimi eli sellun säästön tuoma massakustannusminimi ja paperin paras painettavuus saadaan noin 50/50 -suhteella (painoprosentteina). Optimiseossuhde riippuu kuitenkin näiden massakomponenttien ominaisuuksista, sellun ja sähkön hintasuhteesta ja paperin neliömassasta.

20

Tyypillisen 52-60 g/m2 SC-paperin selluprosentti hiokepohjalla on noin 20-23 paino-% paperista. Puhtaasti TMP-pohjaisen SC-paperin sellu- ·:· prosentti on noin 12-16 paino-% paperista, mikä on massakomponen- !"·. teista additiivisesti laskettua selluprosenttia (noin 8 paino-%) selvästi • » · 25 suurempi. Hioke- ja TMP-pohjaisten SC-paperien selluprosenttien pe-rusteella seoksella 75 paino-% hioketta ja 25 paino-% hierrettä sellu-;;;* prosentin pitäisi olla noin 19-20 paino-% paperin massasta ja seoksella 50 paino-% hioketta ja 50 paino-% hierrettä noin 17-18 paino-% pape-rin massasta. Hioke-TMP -seoksilla tehdyissä sekä laboratorio- että 30 tehdasmittaisissa koeajoissa näillä seoksilla SC-paperissa tarvittava selluprosentti on kuitenkin ollut selvästi pienempi, eli vastaavasti 16-18 j paino-% paperin massasta ja 14-16 paino-% paperin massasta. Me- . kaanisen massan 50 paino-%:n TMP-osuudella SC-paperissa tarvittava selluprosentti voi siis olla lähes puhtaasti TMP-pohjaisen paperin tasol-35 la.

I I * 7 115780

Seuraavassa keksintöä selostetaan viittaamalla oheiseen kuvaan 1, joka esittää paperin tarvittavaa kemiallisen massan osuutta mekaanisen massan TMP-massan osuuden funktiona. Kuvassa 1 esitetyt prosentit ovat painoprosentteja.

5

Kuvan 1 vaakasuuntaisella akselilla on esitetty TMP-massan osuus painoprosentteina mekaanisesta massasta. Tällöin mekaanisessa massassa on kuvan 1 mukainen prosentti TMP-massaa ja hiokkeen osuus mekaanisesta massasta painoprosentteina on (100 % - TMP-10 massan osuus).

Kuvassa 1 on esitetty pisteviivalla aineosien ominaisuuksien perusteella tarvittava kemiallisen massan määrä (laskennallinen määrä), kun TMP-massan osuus vaihtelee välillä 0-100 painoprosenttia mekaani-15 sen massan määrästä. Kuvasta nähdään, että kokeellisesti todettu (ehyt viiva) tarvittava kemiallisen massan määrä on alle noin 65 painoprosentin TMP-massan osuudella pienempi kuin edellä mainittu laskennallisesti saatu. Yli noin 65 painoprosentin TMP-massan osuudella tarvittava kemiallisen massan määrä on laskettua suurempi. Kuvasta 20 nähdään myös, että pelkästään hiokepohjaisessa paperissa tarvitaan enemmän kemiallista massaa kuin pelkästään hierrepohjaisessa. Käytettäessä hioke-TMP -seosta tarvittava kemiallisen massan osuus (ehyt viiva) on selvästi pienempi kuin pelkästään hiokepohjaisen ja TMP-pohjaisen paperin kemiallisen 25 massan -osuudesta voisi päätellä (katkoviiva).

Alla olevassa esimerkissä esitetään keksinnön mukaisesta massasta :: valmistetuista arkeista saatuja koetuloksia.

30 Esimerkki 1.

Seosarkkikokeissa käytettiin hioketta, hierteenä termomekaanista massaa (TMP) ja kemiallista massaa, joiden ominaisuudet ovat taulukossa 1. Kyseisistä massoista valmistettujen seosarkkien ominaisuudet ovat ·;·' 35 taulukossa 2.

I · · 8 115780

Taulukko 1. Seosarkkikokeissa käytettyjen hiokkeen, TMP.n ja kemialli- sen massan ominaisuudet.____

Ominaisuus__Hioke Hierre Kem.massa

Freeness (ml CSF)__39 39__500

Pituuspainotettu keskikuidunpituus (mm) 0,84 1,47__2,03

Bauer-McNettin sihdille 28 jääneet kuidut 14,3 25,2 60,2 m____

Bauer-McNettin sihdin 200 läpäisseet 38,5 31,6 8,5 kuidut (%)____

Tiheys (g/m3)__431 447__562

Vetoindeksi (Nm/g)__38,5 43,7__55,8

Repäisyindeksi (mNm2/g)__3,48 6,26__16,7

Palstautumislujuus (J/m2)__425 322__222

Valonsirontakerroin (m2/kg)__70,5 60,9__31,1

Taulukko 2. Hiokkeen, hierteen ja kemiallisen massan seoksesta val- 5 mistettujen seosarkkien ominaisuudet (Kp = koepiste). __

Ominaisuus__Kp 1 Kp 2 Kp 3 Kp 4 Kp 5

Kemiallisen massan osuus paperista 20 20 20 20 20 (paino-%)______

Termomekaanisen massan osuus 0 20 50 80 100 (paino-%) hiokkeen ja hierteen seoksessa______ ‘,0 Tuhka (%)__31,7 31,4 32,2 32,1 32,5

Arkin pituuspainotettu keskikuidun- 1,24 1,30 1,45 1,56 1,65 pituus (mm)______

Tiheys (kg/m3)__548 544 553 565 556 llmanläpäisevyys (ml/min)__170 163 148 128 142

Vetoindeksi (Nm/g)__24,0 26,0 26,4 27,5 26,5 .···. Venymä (%)__2,7 2,8 3,2 3,2 2,6

Murtotyöindeksi (J/kg)__477 531 596 641 511

Repäisyindeksi (mNm2/g)__4,69 5,20 5,18 5,52 5,15 • · Palstautumislujuus (J/m2)__214 202 178 177 162

Valonsirontakerroin (m2/kg)__80,2 81,0 80,9 80,4 78,2 :T: Vaaleus (%)__70,4 69,8 69,5 69,1 68,9

Opasiteetti (%)__94,8 95,3 95,4 95,6 94,7 9 115780

Laboratoriokokeiden tuloksista (taulukko 2) nähdään, että kemiallisen massan vakio-osuudella sopivalla hioke-TMP -seoksella saatiin SC-pa-periarkeissa mm. repäisyindeksissä ja opasiteetissa selvä maksimi.

5 Esimerkki 2.

Paperikoneajossa käytettiin taulukon 3 mukaisia massoja. Paperikone-ajossa kokeiltiin hiokepohjaisen SC-paperin hiokkeen korvaamista hierteellä, joka tässä tapauksessa oli termomekaanista massaa (TMP).

10 Saadun paperin ominaisuudet on esitetty taulukossa 4. Koepisteissä 1 ja 2 on käytetty taulukon 3 mukaista kemiallista massaa 1 (kem. massa 1) ja koepisteessä 3 kemiallista massaa 2 (kem.massa 2).

Taulukko 3. Paperikoneajossa käytettyjen hiokkeen, hierteen ja kemial- 15 lisen massan ominaisuudet. ____

Ominaisuus Hioke Hierre Kem. Kem.

____massa 1 massa 2

Freeness (ml)__29 47__4£5__430

Pituuspainotettu keskikuidun- 0,74 1,46 1,99 1,93 pituus (mm)_____

Bauer-McNettin sihdille 28 jää- 10,0 27,5 64,9 62,9 neet kuidut (%)_____ ·:· Bauer-McNettin sihdin 200 lä- 40,7 32,9 9,0 10,2 : päisseet kuidut (%)_____

Tiheys (g/m3)__465 455 607 611

Vetoindeksi (Nm/g)__35,1 38,6 67,3__70,7 . — . Repäisyindeksi (mNm2/g)__3,13 5,92 15,3__14,2

Palstautumislujuus (J/m2)__432 488 275__334

Valonsirontakerroin (m2/kg) 77,7 66,7 25,2__25,4 10 1 1 5780

Taulukko 4. Paperikoneajosta saadun paperin ominaisuudet korvat- taessa hiokepohjaisessa SC-paperissa hioketta TMP:lla. _

Ominaisuus__Koepiste 1 Koepiste 2 Koepiste 3

Mekaanisen massan hierre- 0 10 50 osuus (paino-%)____

Kemiallisen massan osuus pa- 23 22 18 peristä (paino-%)____

Paperin pituuspainotettu keski- 1,20 1,22 1,32 kuidunpituus (mm)____

Paperin tuhka (%)__32__32__32

Konepaperi____

Vetolujuus, konesuunta (kN/m)__2,17__2,20__2,26

Repäisylujuus, poikkisuunta 277 276 288 (mN)____ llmanläpäisevyys (ml/min)__159__152__160

Vaaleus (%)__74,2__74£__73,2

Opasiteetti (%)__95,1__94,8__95,6 SC-paperi____ llmanläpäisevyys (ml/min)__15__14__13

Karheus, PPS-10 yläpuoli (pm)__0,86__0,89__0,89 ···; Karheus, PPS-10 alapuoli (pm)__0,90__0J3]__0,93

Vaaleus (%)__68,8 68,9__67,9

Opasiteetti (%)__91,8__91,4__92,1 5 :: Tuloksista (taulukko 4) nähdään, että korvattaessa hiokepohjaisessa SC-paperissa hioketta TMP:llä paperin kemiallisen massan osuutta kyettiin selvästi pienentä mään, tässä tapauksessa 50%:n osuudella . · ·. mekaanisesta massasta 23:sta 18:aan paino-%:iin. Muuten vaikutus . · · ·. 10 paperin laatuun oli vähäinen.

Esimerkki 3.

Paperikoneajossa käytettiin taulukon 3 mukaisia massoja. Paperikone-15 ajossa kokeiltiin hierrepohjaisen SC-paperin hierteen, joka tässä 115780 11 tapauksessa oli termomekaanista massaa (TMP), korvaamista hiokkeella. Saadun paperin ominaisuudet on esitetty taulukossa 5. Koepisteissä 1 ja 2 on käytetty taulukon 3 mukaista kemiallista massaa 1 (kem. massa 1) ja koepisteessä 3 kemiallista massaa 2 (kem.massa 5 2).

Taulukko 5. Paperin ominaisuudet paperikoneajossa korvattaessa TMP-pohjaisessa SC-paperissa TMP:ta hiokkeella.

Ominaisuus__Koepiste 1 Koepiste 2 Koepiste 3

Mekaanisen massan hierre- 0 25 50 osuus (paino-%)____

Kemiallisen massan osuus pa- 15,0 15,3 19,1 peristä (paino-%)____

Paperin pituuspainotettu keski- 1,58 1,50 1,33 kuidunpituus (mm)____

Paperin tuhka (%)__27__27__27

Konepaperi____

Vetolujuus, konesuunta (kN/m)__2,59__2,55__2,38

Repäisylujuus, poikkisuunta 302 298 289 (mN)____ llmanläpäisevyys (ml/min)__222__221__217 ·:· Vaaleus (%)__75,3 75,5__75,1 ; .·. Opasiteetti (%)__92,8__93,2__93,6 SC-paperi____ .·’··! llmanläpäisevyys (ml/min)__19__19__18 ,···. Karheus, PPS-10 yläpuoli (pm) 1,14__V14__1,13 ::: Karheus, PPS-10 alapuoli (pm) 1,19__1,17__1,11

Vaaleus (%)__70,8 70,7__70,0

Opasiteetti (%)__89,6__89,7__90,0 10 • Paperikonekoeajon tuloksista (taulukko 5) nähdään, että TMP-pohjai- ·.· sessa SC-paperissa 25% TMP:stä kyettiin korvaamaan hiokkeella, il man että paperin kemiallisen massan osuutta oli tarvetta nostaa. Suu-,·’ remmalla hiokeosuudella kemiallisen massan osuutta piti selvästi nos- 11 15 taa. Hiokkeen käyttö paransi paperin painettavuutta.

12 1 1 5780

Edellä selostettu ei ole keksintöä rajoittavaa, vaan se voi vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Hioke ja hierre voivat olla valmistettu millä tahansa ko. määritelmien piiriin kuuluvilla menetelmillä. Pääasia tässä keksinnössä on, että hiokkeen ja hierteen seoksella saavutetaan pa-5 perille sellaisia ominaisuuksia, joita ei saavutettaisi käyttämällä pelkästään joko hioketta tai hierrettä.

• · 1 ψ • · t

> I

· ·

Claims (4)

13 1 1 5780

1. Puupitoinen aikakauslehtipaperi, kuten superkalanteroitu (SC) paperi, alhaisen neliömassan omaava päällystetty (LWC) paperi tai vas- 5 taava, joka käsittää kemiallista massaa, mineraalista ainetta ja mekaanista massaa, joka on hiokkeen ja hierteen seosta, tunnettu siitä, että kemiallisen massan freeness-arvo on alle 550 ml CSF, mekaanisen massan freeness-arvo on alle 60 ml CSF ja hierteen pituuspainotettu keskikuidunpituus on vähintään 1,30 mm. 10

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen aikakauslehtipaperi, tunnettu siitä, että hioke on atmosfäärinen hioke (GW) tai painehioke (PGW).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen aikakauslehtipaperi, tunnettu siitä, 15 että hierre on kuumahierre (TMP) tai kemikuumahierre (CTMP).

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen aikakauslehtipaperi, tunnettu siitä, että mekaaninen massa on hiokkeen ja hierteen seosta siten, että toista mekaanista massaa on korkeintaan 90 painoprosenttia 20 mekaanisen massan kokonaismassasta. »»·»» 115780