FI115719B - Jarru ja menetelmä jarrun säätämiseksi - Google Patents

Description

115719

JARRU JA MENETELMÄ JARRUN SÄÄTÄMISEKSI

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa esitetty jarru ja patenttivaatimuksen 4 johdanto-osassa esi-5 tetty menetelmä.

Eräs päämäärä hissien kehitystyössä on ollut rakennustilan käytön taloudellisuus ja tehokkuus. Viime vuosina tällainen kehitystyö on tuottanut mm. erilaisia konehuoneettomia hissi-10 ratkaisuja. Hyviä esimerkkejä konehuoneettomista hisseistä on esitetty julkaisuissa EP 0 631 967 (Ai) ja EP 0 631 968. Näiden julkaisujen mukaiset hissit ovat tilankäytöltään melko tehokkaita, sillä niiden avulla on voitu eliminoida hissin konehuoneen rakennuksesta vaatima tila ilman, että hissikuilua 15 tarvitsisi suurentaa. Näiden julkaisujen mukaisissa hisseissä koneisto on kompakti ainakin yhdessä suunnassa, mutta saattaa olla tavanomaista hissikoneistoa paljon laajempi muihin suuntiin.

Näissä sinänsä hyvissä hissiratkaisuissa nostotoiminnon vaa-20 tima tila ja sijoitus rajoittaa valinnanvaraa hissin lay-out-ratkaisuissa. Pyrittäessä entistä kompaktimmin rakennettuihin hisseihin hissin nostokoneiston koko on eräs tekijä, joka kannustaa hakemaan uusia ratkaisuja koneiston tai sen osien [... rakenteeseen. Kun käytetään tavanomaisesti hisseissä käytet- 25 täviä nostoköysiä ohuempia, alle 8 mm nostoköysiä, tai muuten ' * taipuisia köysiä tai vastaavia, voidaan vetopyörän halkaisija tehdä ongelmitta pienemmäksi. Tällöin nostokoneisto voi olla « * » « · f : . pienempi momentin tarpeen pienetessä. Samoin vetopyörää jar- ruttavat tai pitävät jarrut voidaan pienemmän jarrumomentin 30 tarpeen ansiosta tehdä pienemmiksi. Näin pienivetopyöräisen hissin, eli selvästi läpimitaltaan alle 330 mm, jopa vain 100 d"; mm, vetopyöräisen hissin, ajatus mahdollistaa erilaisten * , nostokoneistoon liittyvien piirteiden uudelleen arvioinnin.

Uudelleen arvioinnin seurauksena syntyvät tulokset saattavat 35 tietysti soveltua myös muihin kuin pienivetopyöräisiin his-• seihin.

Konehuoneettornissa hisseissä on yleisesti käytössä vaihteetto- 2 115719 mat koneistot. Koneistoissa on tavanomainen jarruratkaisu ken-käjarru, jossa jarrukenkä jousikuormitteisesti on järjestetty painamaan jarrukehää jarrutustilanteissa ja jossa jarrun vapauttamiseksi sähkömagneetin tai vastaavan kelaratkaisun avulla 5 jarrukenkä nostetaan jarrukehältä. Tunnettu tapa säätää kenkä-jarrua, toisin sanoen jarrun vetoilmaväliä, on siirtää koko-jarrua suhteessa koneistoon jarrun kiinnitysruuveissa olevan säätövaran avulla. Esimerkiksi jos jarru on kiinnitetty koneiston runkoon neljällä ruuvilla, joiden yhteyteen on järjes-10 tetty etäisyyssäätö, voi säädön onnistuminen olla käytännössä hankalaa, koska ruuvien kiristys tasaisesti on vaikea, jolloin epäonnistunut säätö johtaa jarrun ja koneiston keskinäiseen väärään asentoon ja edelleen jarrukengän ja jarrukehän välisen ilmavälin "kiilamaisuuteen" eli siihen, että ilmaväli on 15 selkeästi yhdellä reunalla suurempi kuin toisella reunalla ilmaväliä. "Kiilamaisesta" ilmavälistä seuraa jarrukengän epätasainen kuormitus ja jarrun epämääräinen toiminta. Tällöin myös koneistossa olevien useamman jarrun keskinäinen toiminta voi poiketa toisistaan, mikä edelleen johtaa yhden jarrun mui-20 ta suurempaan kulumiseen.

Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut epä- • ·' kohdat sekä aikaansaada mekaniikaltaan yksinkertainen ja luo- tettavasti toimiva jarru ja tapa säätää jarrua. Eräs keksinnön « » • ’·. 2 5 tavoite on keventää hissin nostokoneiston rakennetta ainakin jarrun osalta. Eräs tavoite on myös aikaansaada kompakti ko-·**’; neisto tai ainakin kompakti jarrurakenne.

Keksinnön mukaiselle jarrulle on tunnusomaista se, mitä on 30 esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa ja keksinnön • « mukaiselle menetelmälle jarrun säätämiseksi on tunnusomaista • » *; se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 4 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön muille sovellutusmuodoille on tunnusomaista se, mitä » on esitetty muissa patenttivaatimuksissa.

35 » » I I > ’!* Keksinnön mukaisen jarrun ja menetelmän, eli lyhyesti kek- * ' sinnön mukaisen ratkaisun etuna on säätötoiminnon yksinkertai suus. Keksinnön avulla saavutetaan helposti kompakti ja hil- 3 115719 jäinen jarrurakenne, joka soveltuu hyvin käyttäväksi konehuo-neettomissa hisseissä. Jarru on varmatoiminen, helppo huoltaa ja selkeä rakenteeltaan. Kompakti ja selkeä rakenne, jossa on suhteellisen vähän osia, merkitsee myös kohtuullista jarrun 5 valmistuskustannusta. Keksinnönmukainen jarru on helppo asentaa hissikoneiston yhteyteen ja yksinkertainen säätää käyttö-valmiuteen. Koska säätö ei muuta jarrukengän suuntausta jarru-kehän suhteen olennaisesti, jarrun kuluminen on tasaista.

10 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin sovellutusesimerkin avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää keksinnön nostokoneistoa, jossa on kaksi 15 jarrua ja j kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen jarrun.

Kuviossa 1 on esillä nostokoneistoyksikkö 100, jossa on varsinainen vetopyörällä (vetopyörä ei näy kuvassa) varustettu nos-20 tokoneisto 91, ja köysistön kulkua ohjaava apuköysipyörä 92, jota voidaan käyttää myös koneiston köysittämiseksi niin sanotuksi "double wrap"-koneistoksi. Nostokoneisto 91 ja apuköysi- t * · • ·' pyörä 92 on tuettu kannatusrunkoon 93, jonka avulla nosto- « ( · ·’...· koneistoyksikkö tuetaan paikalleen hississä. Kannatusrunko 93

• I

• ’·. 25 osallistuu myös varsinaisen koneiston 91 jäykistämiseen. Nos- tokoneistossa 91 on kaksi jarrua 94, joissa jarrukenkä 95 on ·*·’: järjestetty vastaamaan vetopyörän kanssa pyörivään jarrukehään 96. Nostokoneistoyksikköön 100 on kiinnitetty kytkinrasia 98, jonka kautta jarrujen ja nostokoneiston ohjaus on järjestetty 30 joko pelkästään sähkövirran syöttöinä tai virransyöttöjen ja • * \.! ohjaus- ja/tai valvontatoimintojen yhdistelmänä. Jarrussa on • t avausvipu 7, jonka avulla jarru voidaan avata ilman sähköistä *·”· ohjausta. Tätä vipua 97 käyttämään voidaan liittää käyttövai- ;*·: jeri tai muu voimansiirtoväline. Jos jarrun hätäavaus tehdään : 35 sähköisellä järjestelyllä, joka on toimennettu esimerkiksi

» » I

varavoima-akulla, niin vipu 97 ei ole tarpeen.

» |

Kuviossa 2 on esillä jarrun 94 rakenne aukileikkauskuvana.

4 115719

Jarrun 94 jarrurunko 14 tulee jäykällä kiinnityksellä kiinni nostokoneiston 91 runkoon. Jarrurungossa olevassa aukossa on säätömutteri 7, joka tukeutuu jarrurunkoon aluslevyn 6 avulla ja kiinnittyy ulkopuolisen kierteen avulla magneettirunkoon 4.

5 Magneettirungon ja jarrurungon välissä on lautasjouset 3, jotka pyrkivät etäännyttämään jarrurunkoa ja magneettirunkoa toisistaan. Näin saavutetaan ruuvisäätö, jossa lautasjousien 3 voima pitää ruuviin tukeutuvien magneettirungon 4, aluslevyn 6 ja edelleen jarrurungon 14 muodostaman kokonaisuuden keskinäi-10 set välykset pieninä ja suuntaa muuttamattomina, jolloin näin saavutettava mutterin 7 avulla tehtävä säätö on helposti hallittava ja tarkka. Säätömutterin 7 avulla magneettirungon 4 ja liikerungon 9, joka on edullisesti pääosin tai kokonaan rautaa tai terästä oleva rakenne, muodostamaa toiminnallista kokonai-15 suutta siirretään lähemmäksi jarrukehää 96 kompensoitaessa jarrukengän kulumista. Säätömutterilla 7 säädetään myös jarrun valmistuksen tai asennuksen yhteydessä tai uusittaessa jarru-kenkää jarrukengän ja jarrukehän väli soveliaaksi. Magneetti-runko 4 on kelarunkotyyppinen, edullisesti pääosin tai koko-20 naan rautaa tai terästä oleva rakenne, johon liittyy magnetoi-va kela 15 , johon on yhdistetty virtajohtimet sisältävä johto 16, joka tuodaan jarruun läpivientikohdassa 13 . Säätömutterin • ·’ 7 lävitse on holkki 10 ja kara 17. Karan 17 päässä on mutterin 19 alla levy 20, josta jarrunavausvipu 97 nostaa jarrun auki.

• · • '· 25 Toisesta päästään kara 17 on kiinni jarrun liikerungossa 9, f".* johon jarrukenkä 95 on kiinnitetty. Jarrujousi 21 on jarrurun- gon 4 ja liikerungon 9 välissä etäännyttämässä jarrurunkoa liikerunko toisistaan, silloin kun kelan 15 ja magneettirungon 4 muodostama sähkömagneetti ei vedä niitä toisiaan päin. Mag-y·' 30 neettirungon ja jarrurungon välissä on lautasjousipakan 3 muo- '%.! dostama voima on suurempi kuin jarrujousipakan 21 synnyttämä • « k” voima, jolloin voima, jolla jarrukenkä 95 vastaa jarrukehään 96 määräytyy käytännössä jarrujousipakan mitoituksesta, ja h'·: toisaalta lautasjousipakan jäykkyyden ansiosta jarrun päällä- ; ].t 35 olo ei vaikuta säätöasetuksiin mitenkään merkittävästi.

I I I

*” ! Holkki 10 on estämässä jarrun säätämisen siten, että jarru ' ’ jäisi pysyvästi auki, toisin sanoen estämässä levyn 20 ja mutterin 7 välisen raon pienentämisen niin paljon, että kara 5 115719 17 tulisi kannatetuksi mutterin 7 varassa jarrunavausvivun 17 välityksellä. Tappi 5 estää jarrurungon 14 ja magneettirungon 4 kiertymisen toistensa suhteen ja tappi 8 vastaavasti estää liikerungon 9 ja magneettirungon 4 kiertymisen toistensa suh-! 5 teen. Liikerungon 9 ja jarrurungon 14 välinen jarrua avattaes sa ja suljettaessa samoin kuin säädön yhteydessä tapahtuva keskinäinen liike on ohjattu liukulaakerin 2 avulla. Liukulaakerin 2 ohjaus osaltaan edesauttaa sitä, että säätö voidaan tehdä käyttäen vain yhtä säätömutteria 7. Sen ansiosta, että 10 jarrun päälläollessa syntyvä voima vaikutus johdetaan liukulaakerilla 2 jarrurunkoon varsin lyhyellä matkalla, eli liukulaakeri on varsin lähellä jarrukehää, voidaan jarrun rakenteet tehdä melko keveiksi. Jarrukengän 95 kuluessa jarrukengän ja jarrukehän 96 välinen liikematka tai ilmaväli kasvaa, samoin 15 tietysti kasvaa liikerungon 9 ja magneettirungon 4 välinen ilmaväli. Lukituslevyn 18 avulla säätömutteri 7 varmistetaan, jotta säätömutterin asento ei , eikä siten myöskään magneetti-rungon 4 asema jarrurungon 14 suhteen, pääse muut tiimaan säätöjen välillä itsestään . Tästä aiheutuu jarrun avauksessa ja 20 jarrun päälle laittamisessa liikerungon 9 suurempi liike- energia koska sähkömagneetin tai jarrujousen voima saa vaikuttaa pitemmän ajan ja edelleen iskuenergia muodostuu suuremmak-.* si aiheuttaen kovemmat avaus- ja sulkuäänet. Pitemmällä iskul- la on myös muita haittoja, mm. jarrukengän lisääntynyt kulumi-• .. 25 nen ja jonkin verran pitemmät jarrun toiminta-ajat. Jarrun ·.*·': avauksessa syntyvää iskuääntä vaimennetaan vaimennusväliainei- sella, esimerkiksi kumisella tai silikonisella vaimennusren-.···, kaalia 33, joka on sijoitettu sille varattuun tilaan liikerun gon 9 ja magneettirungon 4 väliin. Tämä vaimennusrenkaalle .. . 30 varattu väli on edullisesti vaimennusrenkaan kokoon puristut- tuakin suurempi kuin vetäneen sähkömagneetin ja liikerungon 9 *;· väliin jätettävä sovelias remanenssi-ilmaväli, jolloin vaimen- nusrenkaan mitoitus on helppo, sillä paksuuden suhteellinen *:··· puristuma voidaan pitää kohtuullisena.

: /. 35 ; Ammattimies ymmärtää, että keksintö ei rajoitu esimerkkinä ’· : esitettyyn, ja että keksinnön suoritusmuodot voivat vaihdella keksinnöllisen ajatuksen ja erityisesti jäljempänä olevien 6 115719 patenttivaatimuksien puitteissa. Keksinnöllisen ajatuksen puitteissa eri ajateltavien suoritusmuotojen piirteet on sovellettavissa teknisen käyttökelpoisuuden rajoissa myös korvaamassa toisten suoritusmuotojen piirteitä. Ammattimies ym-5 märtää myös, että koneisto johon jarru asennetaan voi olla toisenlainen ja jarruja koneiston yhteydessä voi olla muukin määrä kuin esimerkkinä esitetty kaksi kappaletta.

10 t » « · • i * « ♦ · 1 *111»

• I

I I I » 1 · I

»

Claims (5)

1. Hissikoneiston jarru (94), johon kuuluu jarrurunko (14), kelan (15) ja magneettirungon (4) muodostama sähkömagneetti ja 5 liikerunko (9), johon on kiinnitetty jarrukenkä (95) , tunnet tu siitä, että jarrussa on vain yksi säätömutteri (7), jossa I olevan kierteen välityksellä jarrurunko ja magneettirunko ovat yhteydessä ja jonka kiertäminen on järjestetty muuttamaan jarrurungon ja magneettirungon keskinäistä etäisyyttä 10 liikerungon (9) iskun suunnassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jarru , tunnettu siitä, että jarru (94) on järjestetty hissikoneistoon (91) vastaamaan vetopyörän kanssa pyörivään jarrukehään (96). 15

3 Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen jarru , tunnettu siitä, että jarrussa (94) on liikerungon (9) ja jarrurungon (14) välinen liike on ohjattu liukulaakerilla (2).

4. Menetelmä hissikoneiston jarrun (94) säätämiseksi, johon jarruun kuuluu jarrurunko (14), kelan (15) ja magneettirungon (4) muodostama sähkömagneetti ja liikerunko (9), johon on ; ',· kiinnitetty jarrukenkä (95) , tunnettu siitä, että jarrussa vain yhden säätömutterin (7), jossa olevan kierteen 1 ·,. 25 välityksellä jarrurunko ja magneettirunko ovat yhteydessä, ·;··· avulla muutetaan jarrurungon ja magneettirungon keskinäistä etäisyyttä liikerungon (9) iskun suunnassa. • » • ·

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, , , 30 että liikerungon (9) ja jarrurungon (14) välinen liike ’ ohjataan liukulaakerilla (2). • 1 » t * 1 ► « t t 8 115719