FI113813B

FI113813B - Sähköisesti viritettävä monikaistainen tasoantenni

Info

Publication number: FI113813B
Application number: FI20010682A
Authority: FI
Inventors: Ilkka Pankinaho; Juha-Pekka Louhos
Original assignee: Nokia Corp
Priority date: 2001-04-02
Filing date: 2001-04-02
Publication date: 2004-06-15
Also published as: US20020180650A1; FI20010682A; EP1248317A1; US6693594B2; FI20010682A0

Description

113813 Sähköisesti viritettävä monikaistainen tasoantenni - Elektriskt avstämbar fler-bandspianantenn

Keksintö koskee yleisesti pienikokoisia monikaistaisia tasoantenneja. Erityisesti 5 keksintö koskee sellaisten monikaista-antennien virittämistä siten, että niiden toi-mintataajuuskaistat voidaan säätää vastaamaan tiettyjä tavoitearvoja.

Antennijärjestelyn, tai lyhyesti vain antennin, yksittäinen toimintataajuuskaista tarkoittaa sitä jatkuvaa taajuusaluetta, jolla sekä resonoivan antennielementin reso-nanssiominaisuudet että resonoivan antennielementin ja siihen kytketyn laitteen 10 antenniportin välinen impedanssisovitus ovat riittävän hyvät tehokkaan lähetyksen ja/tai vastaanoton mahdollistamiseksi. Resonanssiominaisuuksien ja impedanssi-sovituksen hyvyyskriteerinä on vaimennus, jota mitataan desibeleinä, ja tyypillisesti vaimennukselle on määritelty raja-arvot järjestelmäspesifikaatioissa. Monikaista-antennilla tarkoitetaan antennia, jolla on useampia toimintataajuuskaistoja. Sähköi-15 sesti viritettävä antenni on antenni, jonka ainakin yhtä toimintataajuuskaistaa voidaan toistuvasti ja säädettävästi siirtää taajuusakselilla antamalla sähköinen ohjaussignaali antennin tietylle osalle.

PIFA-antenniin (Planar Inverted-F Antenna) kuuluu oleellisesti tasomainen säteile-• vä elementti, sen kanssa oleellisesti yhdensuuntainen maataso, syöttöjohdin säteile- 20 vän elementin kytkemiseksi duplekseriin tai radiolaitteen johonkin muuhun osaan sekä maadoitusliitäntä säteilevän elementin kytkemiseksi tietystä pisteestään maa-J tasoon. Maadoitusliitäntää kutsutaan myös oikosulkuliitännäksi. On tunnettua, että monikaistaisia PIFA-antenneja voidaan valmistaa järjestämällä säteilevään elementtiin erimittaisia haaroja ja sijoittamalla syöttöjohdin sopivasti haarojen suhteen.

* · · ’ 25 Toinen tunnettu tapa valmistaa monikaistaisia tasoantenneja on käyttää useita yksit täin syötettyjä säteileviä tasoja yhteisen maatason yläpuolella. Tekniikan tason jul-kaisuja, joissa selostetaan monikaistaisia tasoantenneja, ovat mm. EP 1 026 774, \ EP 1 024 552, US 6 072 434, US 5 926 139, EP 0 856 907, US 5 764 190 ja WO 9627219.

• « · 30 Kuluttajat vaativat ns. maailmanpuhelinta eli yhtä matkapuhelinta, jota voitaisiin ; ‘ : käyttää kaikissa suurissa matkapuhelinverkoissa kaikkialla maailmassa. Merkittävä- .,..: nä esteenä tällaisen puhelimen kehittämiselle on, että eri matkapuhelinjärjestelmät käyttävät eri taajuusalueita. Toisaalta on olemassa selvä suuntaus kohti yhä pienempiä matkapuhelimia, joissa edullisimmin ei ole ulkonevaa antennia. Näin ollen, sen 2 113813 lisäksi, että maailmanpuhelimella olisi useita toimintataajuuskaistoja, sen antennin olisi myös oltava poikkeuksellisen pienikokoinen, jotta se mahtuisi nykyaikaisen matkapuhelimen kuorien sisään. Tämän patenttihakemuksen etuoikeuspäiväyksen mukaisella antennitekniikalla nämä vaatimukset merkitsevät sitä, että käytännölli-5 sesti katsoen ainoa järkevä ratkaisu on monikaistainen tasoantenni.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on toteuttaa antennijäqestely, jossa on useita toimintataajuuskaistoja ja viritysvälineet näiden toimintataajuuskaistojen virittämiseksi vaadittaviin kohtiin taajuusakselilla. Lisäksi keksinnön tavoitteena on, että antennijärjestely on pienikokoinen ja sopii sarjavalmistukseen.

10 Keksinnön tavoitteet saavutetaan toteuttamalla tasomainen säteilevä elementti ja useita säädettäviä maadoitusliitäntöjä tasomaiselta säteilevältä elementiltä sen läheisyydessä sijaitsevalle maatasolle sekä mitoittamalla maadoitusliitäntöjen sähköiset ominaisuudet sopivasti.

Keksinnön mukaiselle antennijärjestetylle on tunnusomaista se, mitä on esitetty an-15 tennijärjestelyyn kohdistuvassa itsenäisessä patenttivaatimuksessa. Lisäksi keksintö koskee matkaviestintä, jonka tunnusomaiset ominaisuudet on esitetty matkaviestimeen kohdistuvassa itsenäisessä patenttivaatimuksessa.

Antennin virittäminen sähköisesti ei ole sinänsä uutta. Sitä on tehty esimerkiksi si-joittamalla erilaisia sähköisesti johtavia virityselimiä säteilevän elementin läheisyy-:; 20 teen ja avaamalla ja sulkemalla virityselimien ja säteilevän elementin välisiä kyt- ·. kentöjä hallitusti sähköisesti ohjattavilla puolijohdekytkimillä. Antennien sähköistä virittämistä käsitteleviä tekniikan tason julkaisuja ovat mm. EP 1 014487, US5 943 016jaUS 5 777 581.

:Keksinnön mukaan ei ole järkevää yrittää kattaa useissa matkapuhelinjärjestelmissä 25 toimivan matkapuhelimen kaikkia vaadittavia taajuusalueita rakentamalla antenni : ·siten, että sillä luonnostaan olisi kutakin vaadittua taajuusaluetta vastaava toiminta-• ‘ : taajuuskaista. Monikaistainen tasoantenni voidaan rakentaa sinänsä tunnetulla taval la järjestämällä tasomainen säteilevä elementti vähintään kahdesta haarasta koostu-’; vaksi. Suhteellisen yksinkertainen mutta erittäin tehokas ja luotettava viritysjärjeste- ' ·· ·* 30 ly koostuu siten useista eri tavalla mitoitetuista ja säädettävistä tasomaisen säteile- : vän elementin ja sen lähellä sijaitsevan maatason välisistä maadoitusliitännöistä, •: · · joita voidaan avata ja sulkea eri yhdistelminä.

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa säteilevän elementin ja maatason välissä on kolme ohjattavasti kytkettävää maadoitusliitäntää melko lähellä toisiaan.

3 113813 "Ohjattavasti kytkettävä" tulkitaan tässä laajasti niin, että se kattaa myös tapauksen, jossa yksi liitännöistä on pysyvästi ON-tilassa, ts. se ei oikeastaan tarvitse kytkintä lainkaan. Kukin maadoitusliitäntä edustaa tiettyä säteilevän elementin (yhteisen) kytkentäpisteen ja maapotentiaalin välistä impedanssia. Impedanssi koostuu kytken-5 täkomponentin sarjaresistanssista, virityskapasitanssista, kytkinpaketin loisinduk-tanssista ja maadoitusliitännän omasta induktanssista. Huolella mitoitettujen impedanssien eri yhdistelmillä saadaan aikaan antennijärjestely, jossa maadoitusliitäntö-jen tietyt tilat vastaavat antennijärjestelyn toimintataajuuskaistojen ja vaadittavien matkapuhelinjärjestelmien taajuusalueiden vastaavuuksia.

10 Monikaistaisten tasoantennien luonnostaan kapean impedanssikaistanleveyden synnyttämä ongelma ratkaistaan edullisimmin siten, että keksinnön mukaista antennia käytetään matkapuhelimessa (tai yleisemmin matkaviestimessä) vain lähetykseen. Vastaanottoon voidaan käyttää erillistä antennia. Tällaisella järjestelyllä voidaan huomattavasti lieventää vaatimuksia korkealuokkaisen ja monipuolisen duplekserin 15 toteuttamiseksi. Eri antennien käyttö lähetykseen ja vastaanottoon mahdollistaa myös erillisen optimoinnin kummallekin tilalle. Keksintö ei sulje pois mahdollisuutta käyttää keksinnön mukaista antennia sekä lähetykseen että vastaanottoon, eikä myöskään kahden keksinnön mukaisen antennin käyttöä siten, että toista käytetään lähetykseen ja toista vastaanottoon.

• : 20 Keksinnön mukaisen sähköisesti viritettävän antennijärjestelyn eräänä etuna on se, i ' että sopivan takaisinkytkentäsilmukan avulla viritystä voidaan myös hyödyntää an- ' ; tennin toiminnan sellaisten vajavaisuuksien kompensoimiseksi, jotka aiheutuvat ’; j; * siitä, että käyttäjän käsi on liian lähellä säteilevää antennielementtiä.

a · • *: Keksinnölle tunnusomaisina pidetyt uudet ominaisuudet esitetään yksityiskohtaises- : ': 25 ti oheisissa patenttivaatimuksissa. Itse keksintöä, sen rakennetta, toimintatapaa, lisä- tavoitteita ja -etuja selostetaan kuitenkin seuraavassa eräiden suoritusmuotojen . ·. : avulla ja viitaten oheisiin piirustuksiin.

1,,,: Kuva 1 esittää tunnettua PIFA-antennia, \kuva 2 esittää kuvan 1 mukaista tunnettua PIFA-antennia pelkistetymmin, 'I' 30 kuva 3 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista antennia, ’’’ ’: kuva 4 esittää kuvan 3 mukaista antennia osittain realistisemmin, kuva 5 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista matkaviestintä, kuva 6 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista menetelmää, 4 113813 kuva 7 esittää keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaista matkaviestintä, ja kuva 8 esittää takaisinkytkentäsilmukan käyttöä keksinnön yhteydessä.

Tässä patenttihakemuksessa esimerkkeinä esitettyjen keksinnön suoritusmuotojen ei 5 tule katsoa asettavan rajoituksia oheisten patenttivaatimusten sovellettavuudelle. Verbiä "sisältää" on käytetty tässä patenttihakemuksessa avoimena määreenä, joka ei sulje pois muiden, tässä esittämättömien ominaisuuksien olemassaoloa. Epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa esitettyjä ominaisuuksia voidaan vapaasti yhdistellä keskenään, ellei toisin ole ilmoitettu.

10 Seuraavaan taulukkoon on koottu keski taajuus- ja lähetyskaistanleveysvaatimukset matkaviestimelle, joka pystyisi toimimaan seuraavissa matkaviestinjärjestelmissä: IS-54 (Interim Standard 54), IS-136, IS-95, EGSM (Enhanced Global System for Mobile telecommunications), PCN (Personal Communications Network), PCS (Personal Communications System) ja UMTS (Universal Mobile Telecommunications 15 System).

Järjestelmä_Läh.kaistanlev. (MHz) Keskitaajuus (MHz)_ IS-54, IS-136, IS-95__25__836,5_ EGSM__35__897,5_ ·! PCN__75__1747,5_ PCS 60 1880 » * — - — — - — — ------— — *: [UMTS_ 60_1 1950_ » · • Nämä esiintyvät yhdistelminä siten, että "maailmanpuhelimen" voidaan kohtuudella edellyttää toimivan kulloinkin joko EGSM+PCS -puhelimena, IS-54+IS-136+IS-95+PCN -puhelimena tai UMTS-puhelimena. Termin "puhelin" ei pidä ajatella aset-20 tavan rajoituksia keksinnön sovellettavuudelle: keksintöä voidaan yhtä lailla soveltaa kaikkiin matkaviestimiin, joiden tulisi toimia vähintään kahdessa mainituista • · yhdistelmistä tai vielä yleisemmin vähintään kahdessa matkaviestintäympäristössä, • ·' joilla on eri toimintataajuusalueet.

‘. Kuva 1 esittää erästä kaksikaistaista PIFA-antennia, jossa sähköisesti johtavan sätei- 25 levän elementin 101 muoto vastaa suunnilleen Nokia Mobile Phones'in tämän patenttihakemuksen etuoikeuspäiväyksen hetkellä valmistaman ja myymän matkapu-helinmallin 8210 säteilevän elementin muotoa. Rakenteen pohjana on maataso 102, j 5 113813 joka tyypillisimmin on oleellisesti yhtenäinen johtava kerros piirilevyn tietyllä pinnalla. Maatason 102 päällä sijaitsee dielektrinen tukikappale 103, jolla on kaksi yhdensuuntaista tasomaista sivupintaa. Toinen näistä sijaitsee maatasoa 102 vasten, ja toinen kannattaa säteilevää elementtiä 101. Syöttöliitäntä 104 on kytketty säteilevän 5 elementin 101 syöttöpisteeseen 105. Maatasossa 102 sijaitsevan sähköisesti johtamattoman aukon 106 availla syöttöliitännän 104 alapää voidaan kytkeä radiolaitteen (ei esitetty kuvassa) antenniporttiin. Maadoitusliitäntäliuska 107, eli oikosulkujoh-din, kytkee säteilevän elementin 101 maadoituspisteen 108 maatasoon 102. Säteilevän elementin 101 yhden haaran 109 sähköinen pituus on huomattavasti suurempi 10 kuin toisen haaran 110; sähköinen pituusero aiheuttaa haarojen erilaiset resonanssi-taajuudet, jotka puolestaan ilmenevät antennin kahtena toimintataajuuskaistana.

Kuvassa 2 on vielä pelkistetympi esitys kuvan 1 antennista. Säteilevä elementti 101 on esitetty tasoprojektiona, jossa sen kahden haaran 109, 110 muoto ja syöttöpisteen 105 ja maadoituspisteen sijainti ovat helposti havaittavissa. Kuvassa 2 on kaavamai-15 sesti esitetty myös radiolaitteen antenniportin 201 sijainti.

Kuva 3 esittää kuvien 1 ja 2 mukaista antennia muunnettuna esillä olevan keksinnön erään suoritusmuodon mukaiseksi. Kuvassa 3 nähdään taas säteilevä elementti 101, jolla on syöttöpiste 105 ja maadoituspiste 108. Syöttöpiste 105 on kytketty radiolaitteen, jota ei ole esitetty kuvassa, antenniporttiin 201. Maadoituspistettä 108 ei kui-·, : 20 tenkaan ole kytketty suoraan maahan. Sen sijaan maadoituspisteen 108 (tai sen lähi- ·’ alueen) ja maapotentiaalin välissä on kolme vaihtoehtoista kytkentäreittiä. Kullakin ; vaihtoehtoisista kytkentäreiteistä on oma impedanssinsa 301, 302 tai 303, joiden , arvoja on kuvassa 3 merkitty Zl, Z2 ja Z3. Kunkin impedanssin 301, 302 tai 303 ' ' kanssa sarjassa on ohjattava kytkin 311, 312 tai 313. Kuvan 3 mukaista antennia ' 25 viritetään sulkemalla ja avaamalla kytkimiä 311, 312 ja 313 eri yhdistelminä.

Kuva 4 esittää realistisempaa toteutusta kuvan 3 periaatteesta, joskin myös kuvassa , , : 4 tietyt osat on esitetty" kaavamaisesti, jotta niiden tehtävä kävisi selvemmin ilmi.

··’ Säteilevä elementti 101 sijaitsee nollasta poikkeavalla etäisyydellä maatasosta 402 dielektrisen kappaleen 103 varassa, jolla lohkolla on kaksi yhdensuuntaista taso-: 30 maista pintaa, yksi asetettavaksi maatasoa 402 vasten ja toinen säteilevän elementin : 101 kannattelemiseksi. Syöttöliitäntä 404 on galvaanisesti kytketty säteilevään ele menttiin 101 tietyssä syöttöpisteessä.

Säteilevä elementti 101 on kytketty' maatasoon 402 maadoituspisteestä 108 (tai sen läheltä) kolmen rinnakkaisen maadoitusliitännän kautta. Dielektrisen kappaleen 103 35 yhden sellaisen srioin poikki, joka on kohtisuorassa maatasoa 402 ja säteilevää ele- ί 6 113813 menttiä 101 vastaan, kulkee kolme rinnakkaista maadoitusliitäntäliuskaa 411, 421 ja 431. Voidaan sanoa, että maataso 402 ja säteilevä elementti 101 ovat vaakatasossa ja maadoitusliitäntäliuskat 411, 421 ja 431 kulkevat dielektrisen kappaleen 103 yhden pystysuuntaisen sivun poikki. Nämä suuntamääreet viittaavat vain kuvassa 4 5 esitettyyn asentoon, eikä niiden pidä ajatella rajoittavan keksintöä. Kunkin maadoi-tusliitäntäliuskan 411, 421 ja 431 yläpää on galvaanisesti kytketty säteilevään elementtiin maadoituspisteen 108 välittömässä läheisyydessä, ja kunkin maadoituslii-täntäliuskan 411, 421 ja 431 alapää on galvaanisesti kytketty omaan kytkentätäp-läänsä maatason 402 muutoin johtamattomassa aukossa 440. Tyypillisessä toteutuk-10 sessa maataso on johtava kerros piirilevyn pinnalla, jolloin johtamattomassa aukossa 440 piirilevyn johtamaton alustamateriaali on näkyvissä.

Kunkin maadoitusliitäntäliuskan 411, 421 ja 431 kanssa sarjaan kytkettynä on ohjattava kytkin 412, 422 tai 432. Lisäksi kunkin ohjattavan kytkimen 412, 422 ja 432 kanssa sarjaan kytkettynä on virityskapasitanssi 413, 423 tai 433. Kukin virityska-15 pasitanssi muodostuu sulkukondensaattorista. Kukin maadoitusliitäntäliuskasta, ohjattavasta kytkimestä ja virityskapasitanssista koostuva sarjakytkentä muodostaa liitännän maadoituspisteestä 108 (tai sen välittömästä läheisyydestä) maatasoon 402. Kukin näistä liitännöistä voidaan muista riippumattomasti ohjata ON- tai OFF-tilaan antamalla sopiva ohjaussignaali liitännän kytkimelle. Kytkimet 412, 422 ja 20 432 ovat joko jänniteohjattuja puolijohdekytkimiä, kuten kanavatransistoreja (FET) tai PHEMT-transistoreja (Pseudomorphic High Electron Mobility Transistor), tai :V: jänniteohjattuja mikroelektromekaanisia (MEMS) kytkimiä. Tavanomaisia GaAs- . FET-transistoreja ei suositella vaativimpiin sovelluksiin, koska ne edellyttävät mel- . ·. ko suurta ohjausjännitettä (> 5V) ja niillä on epäedullisemmat RF-ottoteho-ominai- , .: 25 suudet. Virityskapasitanssit 413, 423 ja 433 voivat olla palakondensaattoreita tai _ ., muita radiotaajuisten pienoiskomponenttien alalta sinänsä tunnettuja rakenteita.

Ainakin keksinnön joissakin suoritusmuodoissa yksi kytkimistä 412, 422 ja 432 voi olla pysyvästi suljettuna, ts. oikosuljettuna. Tällaisen oikosuljetun kytkimen kanssa • ]: sarjaan kytkettynä voi olla virityskapasitanssi, tai se voi olla suorassa galvaanisessa ‘.t 30 kytkennässä maapotentiaaliin.

t I · f I ·

Maadoituspisteen 108 ja maatason 402, jota edustaa yksi (i:s) maadoitusliitäntä, .'1 . jonka kytkin on ON-tilassa, välinen impedanssi Zx voidaan ilmoittaa * »· — Rs,i ^"jNj — Rs,i Ί- j(coLp + COLshor^j - l/(coCtune.j)), (1) j 7 113813 jossa: Rs; = i:nnen kytkimen sarjaresistanssk j = imaginäärinen yksikkö,

Lp = kytkentätoiminnan toteuttamiseen käytetyn kytkinpake- tm loisinduktanssi, 5 Lshort,i = i.nnen maadoitusliitäntäliuskan induktanssi,

Ctune,i = i.nnen virityskapasitanssin kapasitanssiarvo, ja ω = 2π kertaa taajuus.

Kunkin maadoitusliitännän määräävänä tekijänä on kytkimen resistanssi, joten kaavan (1) resistanssitermi koostuu yksinomaan kytkimen saijaresistanssista. Kuhunkin 10 maadoitusliitäntään voidaan myös lisätä ominaisinduktiivisia komponentteja, jos pidetään edullisena asettaa induktiivinen reaktanssi tarkoituksellisesti johonkin haluttuun arvoon. Kunkin maadoitusliitännän impedanssiarvo voidaan valita erikseen valitsemalla virityskapasitanssiarvot ja induktanssit sopivasti. Koska kukin maadoi-tusliitäntäliuska on kytketty hieman eri kohtaan säteilevässä elementissä nimellisen 15 maadoituspisteen viereen, niin kunkin maadoitusliitännän tilan vaikutus antennijär-jestelyn resonanssi- ja impedanssiominaisuuksiin on hieman erilainen.

ENSIMMÄINEN ESIMERKKISUORITUSMUOTO

Tarkastellaan joitakin esimerkkitapauksia. Ensimmäisessä tapauksessa oletetaan, että antennijärjestelyn ensimmäinen eli "normaali" tila on sellainen, missä keskim-; 20 mäinen kytkin (kytkin 422 kuvassa 4) on ON-tilassa, ts. kiinni, ja kaksi muuta kyt- :. v kintä ovat OFF-tilassa, ts. auki. Oletetaan lisäksi, että keskimmäisen maadoituslii- tännän impedanssi samoin kuin antennijärjestelyn muut ominaisuudet on valittu k, siten, että mainitussa normaalitilassa antennia voidaan käyttää EGSM+PCS-anten- ’ ·: nina. Tällöin normaalitilassa antennin toimintataajuuskaistat ovat 897,5 ja : ’: 25 1880 MHz vastaavien kaistanleveyksien ollessa 35 ja 60 MHz.

Jos mainittua esimerkkinä käytettyä antennijärjestelyä on tarkoitus käyttää toisessa f i » ’ '· tilassa IS-54 + IS-136 + IS-95 + PCN -antennina, kunkin toimintataajuuskaistan sijainnin pitäisi muuttua noin -7 %; alemman toimintataajuuskaistan pitäisi siirtyä ; 836,5 MHz:iin kaistanleveyden kaventuessa 25 MHziiin. ja ylemmän toimintataa- · »· 30 juuskaistan pitäisi siirtyä 1745,5 MHz:iin kaistanleveyden kasvaessa 75 MHz:iin. Vaadittujen muutosten tekemiseen on ainakin kaksi vaihtoehtoista tapaa. Ensimmäi- > · ’ · · · ‘ sessä vaihtoehdossa oikeanpuoleinen kytkin (kytkin 432 kuvassa 4) on ON-tilassa ja M · kaksi muuta kytkintä ovat OFF-tilassa, ja oikeanpuoleisen liitännän (sen johon kuvan 4 kytkin 432 kuuluu) impedanssin on oltava induktm isempi kuin keskimmäi-35 sen liitännän (sen johon kuvan 4 kytkin 422 kuuluu) impedanssi. Toisessa vaihtoeh- 8 113813 dossa sekä keskimmäinen että oikeanpuoleinen kytkin (kuvan 4 kytkimet 422 ja 432) ovat ON-tilassa ja jäljelle jäävä vasemmanpuoleinen kytkin (kuvan 4 kytkin 412) on OFF-tilassa. Tässä toisessa vaihtoehdossa keskimmäisen ja oikeanpuoleisen liitännän yhteisen impedanssin on oltava induktiivisempi kuin keskimmäisen liitän-5 nän impedanssi. Tällöin toisessa vaihtoehdossa oikeanpuoleisen liitännän impedanssin on oltava pääasiassa kapasitiivista.

Jos mainittua esimerkkinä käytettyä antennijärjestelyä on tarkoitus käyttää kolmannessa tilassa UMTS-antennina, ylemmän toimintataajuuskaistan sijainnin pitäisi muuttua noin +4 % normaalitilan sijainnista: sen pitäisi siirtyä 1950 MHz.iin kais-10 tanleveyden pysyessä 60 MHz:ssä. Tässäkin tapauksessa on vähintään kaksi vaihtoehtoa: mainitussa kolmannessa tilassa joko vasemmanpuoleinen kytkin (kuvan 4 kytkin 412) on ON-tilassa ja muut kytkimet OFF-tilassa ja vasemmanpuoleisen liitännän impedanssi on pienempi tai yhtä suuri kuin keskimmäisen liitännän, tai sekä vasemmanpuoleinen että keskimmäinen kytkin ovat ON-tilassa ja oikeanpuoleinen 15 kytkin on OFF-tilassa. Viimemainitussa tapauksessa sopivat impedanssiarvot voidaan löytää simuloimalla ja/tai kokeilemalla.

Tietyt ongelmat ovat mahdollisia käytettäessä edellä selostetun esimerkin mukaista antennia. Jos esimerkiksi oikeanpuoleisen kytkimen (kuvan 4 kytkin 432) sulkeminen synnyttäisi pääosin kapasitiivisen kytkennän maahan ja siten siirtäisi kaikkia •, : 20 toimintataajuuskaistoja alaspäin saman verran (-7 % edellä selostetussa esimerkis- , · . ’ sä), niin silloin on otettava huomioon, että tiettynä kapasitanssina ilmenevä kapasi- ! tiivinen reaktanssi on taajuuden vähenevä funktio. Tämä tarkoittaa, että tällaisen ;;; pääosin kapasitiivisen maadoituskytkennän vaikutus on pienempi suuremmilla taa- \ juuksilla. Toinen huomioon otettava seikka on, että on aina vaikeampi kasvattaa 25 koko maadoituskytkennän induktanssia rinnakkaisilla viritysliuskoilla kuin pienen-./ tää induktanssia tai kasvattaa kapasitanssia. Tästä on eräänä yksinkertaisena seura uksena se, että on helpompaa soveltaa esillä olevaa keksintöä virittämällä toiminta-’. j taajuuskaistoja ylöspäin tietystä ennalta määrätystä normaalitilasta kuin virittämällä " ’: niitä mainitusta tilasta alaspäin.

: .f.: 30 TOINEN ESIMERKKISUORITUSMUOTO

< · * ·

Yllä selostettu huomioon ottaen onkin syytä tarkastella keksinnön erästä toista esi-·** merkinomaista suoritusmuotoa, missä EGSM + PCS -tilan asemesta, joka oli nor maalitilana ensimmäisessä esimerkissä, ensimmäiseksi eli normaalitilaksi valitaan IS-54 + IS-136 + IS-95 + PCN -tila. Oletetaan että keksinnön toisen esimerkinomai-35 sen suoritusmuodon mukaisen antennijärjestelyn normaalitilassa oikeanpuoleinen i 9 113813 kytkin (kuvan 4 kytkin 432) on ON-tilassa ja muut kaksi kytkintä ovat OFF-tilassa ja antennijärjestelyn ominaisuudet on valittu siten, että normaalitilassa sillä on toi-mintataajuuskaistat 836,5 ja 1745,5 MHz:ssä vastaavien kaistanleveyksien ollessa 25 MHz ja 75 MHz.

5 Siirtyminen toiseen tilaan, joka on EGSM + PCS -tila, vaatii noin +7 % muutoksen toimintataajuuskaistoihin: toisen tilan kaista/kaistanleveys -yhdistelmien pitäisi olla 897,5/35 MHz ja 1880/60 MHz. Tässäkin tapauksessa on kaksi vaihtoehtoista tapaa. Toisessa tilassa joko vain keskimmäinen kytkin (kuvan 4 kytkin 422) on ON-tilassa ja kaksi muuta ovat OFF-tilassa tai keskimmäinen ja oikeanpuoleinen kytkin ovat 10 ON-tilassa ja vasemmanpuoleinen kytkin on OFF-tilassa. Maadoitusliitännän koko- naisinduktanssin pitäisi olla pienempi kuin ensimmäisessä tilassa.

Siirtyminen kolmanteen tilaan, jossa antennia voitaisiin käyttää UMTS-antennina, vaatisi lisäksi +4 % virityksen ylöspäin toisesta tilasta. Tämä voidaan helpoimmin toteuttaa asettamalla vasemmanpuoleinen kytkin (kuvan 4 kytkin 412) ON-tilaan. 15 Syntyvä liitäntä on nk. hallitseva oikosulkuliitäntä, koska se sijaitsee fyysisesti lähimpänä syöttöpistettä. Tarvittavan ylöspäin suuntautuvan lisävirityksen toteuttamiseksi vasemmanpuoleisen liitännän induktanssin on oltava pienempi kuin keskimmäisen ja oikeanpuoleisen liitännän induktanssin. Liitäntöjen mitoituksesta riippuen kolmanteen tilaan voi liittyä mikä tahansa ON- ja OFF-tilojen yhdistelmä, mukaan •. : 20 lukien sellaiset, joissa keskimmäinen ja oikeanpuoleinen kytkin ovat molemmat I · , v ] ON-tilassa tai molemmat OFF-tilassa.

•.: ]: KOLMAS ESIMERKKISUORITUSMUOTO

Keksinnön eräässä kolmannessa esimerkinomaisessa suoritusmuodossa poiketaan • hieman tähän mennessä oletetuista solukkojärjestelmien yhdistelmistä: nyt olete- 1 t 25 taan, että ensimmäinen (so. normaalitila vastaa EGSM + PCN -toimintaa, toinen tila vastaa IS-54 + IS-136 + IS-95 + PCS -toimintaa ja kolmas tila vastaa yhä (' « ♦ UMTS-toimintaa. Käytetään myös hyväksi sitä seikkaa, että maadoitusliitäntöjen • : impedanssiominaisuudet ovat taajuudesta riippuvaisia: erityisesti oletetaan, että va- : semmanpuoleinen liitäntä (se liitäntä kuvassa 4, johon kuuluu liuska 411, kytkin .'30 412 ja kapasitanssi 413) on pääasiassa kapasitiivinen alemmilla solukkojärjestelmä- > I ft taajuuksilla (alle 1000 MHz) ja pääasiassa induktiivinen ylemmillä solukkojärjes- « · '··] telmätaajuuksilla (1500 - 2000 MHz). Alan ammattihenkilön oletetaan kykenevän » < * ♦ * ' ‘ rakentamaan tällaisin ominaisuuksin varustetun maadoitusliitännän. Liitännän ka pasitanssi on taajuuden vähenevä funktio.

113813 ίο

Ensimmäisessä eli normaalitilassa keksinnön kolmannen esimerkinomaisen suoritusmuodon mukaisen antennijärjestelyn toimintataajuuskaistat ovat siis 897,5 MHz ja 1747,5 MHz vastaavien kaistanleveyksien ollessa 35 ja 75 MHz. Mainitussa ensimmäisessä eli normaalitilassa keskimmäinen kytkin (kuvan 4 kytkin 422) on ON-5 tilassa ja kaksi muuta kytkintä ovat OFF-tilassa. Toisessa tilassa, joka on tässä tapauksessa IS-54 + IS-136 + IS-95 + PCS -tila, jossa kaistat/kaistanleveydet ovat 836,5/25 sekä 1880/60 MHz, vasemmanpuoleinen ja keskikytkin 412 ja 422 ovat ON-tilassa ja jäljelle jäävä kytkin 432 on OFF-tilassa. Kolmannessa (UMTS-)tilassa käytetään jotakin jäljelle jäävistä yhdistelmistä, esimerkiksi ulommat kytkimet 412 10 ja 432 ON-tilassa ja keskimmäinen kytkin 422 OFF-tilassa, tai vasen ja keskikytkin ON-tilassa ja oikeanpuoleinen kytkin OFF-tilassa.

MUITA HUOMIOITA

Edellä selostetussa on oletettu itsenäisesti ohjattavia maadoitusliitäntöjä olevan täsmälleen kolme kappaletta sekä näiden kolmen maadoitusliitännän olevan gal-j 15 vaanisesti kytketty kaksihaaraiseen tasomaiseen säteilevään elementtiin pisteessä, joka ei sijaitse selkeästi kummassakaan haarassa vaan haarojen välisellä alueella suhteellisen lähellä syöttöpistettä. Näitä oletuksia käyttäen on voitu toteuttaa käytännössä toimivia keksinnön suoritusmuotoja, mutta ne eivät kuitenkaan selkeästi rajoita keksinnön sovellettavuutta. Ensinnäkin on selvää, että kahdellakin itsenäises-20 ti ohjattavalla maadoitusliitännällä voidaan toteuttaa neljä vaihtoehtoista toimintati- / laa: yksi sellainen, jossa molemmat maadoitusliitännät ovat käytössä, kaksi sellais- • 1 · ' ; ta, joissa vain toinen maadoitusliitännöistä on käytössä, ja yksi sellainen, jossa ’;;; ’ kumpikaan ei ole käytössä. Kukin näistä tiloista voi saada antennijärjestelyn toimin- ‘ · · · ‘ tataajuuskaistan tai -kaistat siirtymään uuteen paikkaan taajuusakselilla. On kuiten- 25 kin huomattava, että PIFA-antennin toimintaperiaate edellyttää säteilevän elementin :... · ja maatason välillä olevan ainakin yhden maadoitusliitännän koko ajan.

, . : Siirtymässä kaksikaistaisesta tilasta (esim. EGSM + PCS), missä antennijärjestelyllä • « .·’ on alempi ja ylempi toimintataajuus, yksikaistaiseen tilaan (esim. UMTS), niissä *: ’ antennijärjestelyllä on vain yksi toimintataajuus, joka on taajuusakselilla korkeam- 30 maila kuin kaksikaistaisen tilan ylempi toimintataajuus, voidaan käyttää ohjattavaa maadoitusliitäntää. joka on gal vaanisesti kytketty säteilevään elementtiin selvästi ,*··. siinä haarassa, jonka sähköinen pituus on suurempi ja joka siis vastaa kaksikaistai- sen tilan alempaa toimintataajuutta. Tällaisen ohjattavan maadoitusliitännän asetta- minen ON-tilaan oikosulkee alemman toimintataajuuskaistan antennihaaran maa-35 hän, jolloin se oleellisesti lakkaa toimimasta säteilevänä antennielementtinä poistaen alemman toimintataajuuden kokonaan. Pidemmän haaran oikosulkeminen maa- 11 113813 hän vähentää myös pidemmän haaran lyhyemmälle haaralle aiheuttamaa kapasitii-vista kuormitusta, jolloin lyhyemmän haaran resonanssitaajuus siirtyy ylemmäksi.

Yhden ohjattavan maadoitusliitännän sijoittaminen muista erilleen merkitsee kuitenkin komponenttien määrän lisäystä, mikä ei ole suotavaa: jos ohjattavat oikosul-5 kuliitännät sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan, kuten kuvassa 4 on kaavamaisesti esitetty, kaikki tarvittavat kytkentätoiminnot ja kapasitanssit voidaan integroida yhteen komponenttiin. Lisäksi rinnakkaisten maadoitusliitäntöjen sijoittaminen suhteellisen lähelle toisiaan on edullista valmistuksen kannalta. Kolmen oleellisesti samalla tavoin mitoitetun maadoitusliitännän toteuttaminen tiettyyn fyysiseen paikkaan an-10 tennijärjestelyssä on helppo tehdä säilyttäen hyvä saanto valmistusprosessissa. Di-elektrisen kappaleen sivupinnan poikki kulkevien johdinliuskojen käyttö palvelee samaa tarkoitusta. Olisi luonnollisesti mahdollista sijoittaa liitännät etäälle toisistaan tai käyttää liitäntöjen toteuttamiseen jousia, pogo-pin -liittimiä tai vastaavia, mutta sellaiset järjestelyt tavallisesti vaikuttavat epäedullisesti tuotannon saantoaikoihin ja 15 laitteiden toimintavarmuuteen.

Kuva 5 esittää kaavamaisesti keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen matkaviestimen tiettyjä osia. Antenni 501 on kytketty dupleksointilohkon 502 kautta vastaan-otinlohkolle 503 ja lähetinlohkolle 504. Vastaanotinlohkolta 503 tulevan hyöty-kuormadatan nieluna ja lähetinlohkolle 504 menevän hyötykuormadatan lähteenä ·, : 20 toimii kantataajuuslohko 505, joka puolestaan on kytketty käyttöliittymälohkoon i .* 506 ihmis- tai elektronisen käyttäjän kanssa kommunikoimiseksi. Ohjauslohko 507 ’ ; vastaanottaa ohjaustietoa vastaanotinlohkolta 503 ja lähettää ohjaustietoa lähetin- lohkon 504 kautta. Lisäksi ohjauslohko 507 ohjaa lohkojen 503, 504 ja 505 toimin-’••j taa.

25 Keksinnön mukaisesti kytkinlohko 510 on järjestetty suorittamaan ohjatusti tietyt kytkennät antennin 501 säteilevän antennielementin ja maapotentiaalin välillä. Kyt- , ·, : kinohjainlohko 511 on järjestetty tuottamaan kytkinlohko lie 510 tarvittavat ohjaus- • « » '. - ‘ jännitteet, jotka ohjaavat kytkinlohkon 510 kytkimet joko ON- tai OFF-tilaan. Kyt- ’ I ‘ kinohjainlohko 511 muodostaa ja käyttää näitä jännitteitä ohjauslohkolta 507 saa- :,i.; 30 miensa käskyjen mukaisesti.

I I

Ohjauslohko 507 ja kytkinohjainlohko 511 yhdessä toteuttavat yksinkertaisen ohja- » · *···' ussilmukan, jota on kuvattu kuvassa 6. Suurimman osan aikaa mainitut ohjausloh- ’ ‘ kot ovat staattisessa tilassa 601, jossa matkaviestin toimii tietyssä solukkoradiojär- jestelmässä/tietyissä järjestelmissä ja lohkon 510 kytkimet on asetettu sen mukaises-35 ti. Toisinaan käy niin, että matkaviestin siirtyy toimimaan jossain toisessa solukko- 12 113813 radiojärjestelmissä/toisissa solukkoradiojärjestelmissä. Tämä huomataan ilmaisu-vaiheessa 602. Ilmaisun seurauksena ohjauslohkot toimintavaiheessa 603 asettavat yhteistoimin lohkon 510 kytkimet muihin tiloihin niin, että antenni virittyy uuden solukkoradiojäqestelmän toimintataajuusalueelle tai uusien järjestelmien taajuus-5 alueille. Kun kytkimet on asetettu, ohjauslohkot palaavat tilaan 601 odottamaan seuraavaa järjestelmän vaihtoa.

ERILLISTEN LÄHETYS- JA VAST AAN OTT OANTENNIEN KÄYTTÖ

Kuvassa 7 on kaavamaisesti esitetty keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaisen matkaviestimen eräitä osia. Silmiinpistävää tässä suoritusmuodossa on erillisten 10 lähetys-ja vastaanottoantennien käyttö. Vastaanottoantenni 701 on kytketty suoraan vastaanotinlohkolle 703 ja lähetysantenni 709 on kytketty suoraan lähetinlohkolle 704. Suora kytkentä tarkoittaa, että välissä ei ole duplekseria tai antennikytkintä. j Lähetysantennilta 709 on kytkentä kytkinlohkolle 710, joka sisältää kytkinohjain- lohkossa 711 sijaitsevien kytkinohjainten ohjaamia kytkimiä. Ohjauslohko 707 an-15 taa kytkinohjainlohkolle 711 käskyt kytkinten kulloinkin vaadittavista tiloista. Mitä tulee pelkkään käytettävän solukkoradiojärjestelmän mukaisten lähetystaajuuskais-tojen valintaan, voidaan olettaa, että ohjauslohko 707 vastaanottaa verkolta tiettyjä komentoja, jotka saavat ohjauslohkon puolestaan lähettämään käskyjä kytkinohjainlohkolle 711.

» · < · • ‘ ϊ 20 Erillisen kiinteällä toimintataajuusalueella toimivan vastaanottoantennin käyttö vas-V.: taanottoon merkitsee sitä, ettei matkaviestimen käynnistyessään tarvitse tietää mi- *.tään käytettävissä ole\ista solukkoradiojärjestelmistä. Kun matkaviestin kytketään päälle, se alkaa vastaanottaa läheisiltä tukiasemilta sillä hetkellä saapuvia signaale-•: ·: ja. Matkaviestimen ei tarvitse alkaa lähettää ennen kuin se on vastaanottanut riittä- :' “: 25 västi tietoja käytettävissä olevista solukkoverkkojärjestelmistä, missä vaiheessa se on myös vastaanottanut "ohjeita" tai ainakin epäsuoria tietoja, joiden perusteella se ,. , ; voi virittää oman lähetysasemiinsa oikealle toimintataajuuskaistalle lähetystä var- i · · 1. · ’ ten.

I »

. KÄYTTÄJÄN KÄDEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN SÄHKÖISEN

30 VIRITYKSEN AVULLA

i a < « * : ^: Kuvassa 8 on esitetty osa kuvan 7 lohkoista ja lisäksi ominaisuus, jonka avulla voi- >;-·! daan parantaa sähköisesti viritettävän antennin käyttökelpoisuutta. Siirtotiellä lähe- tinlohkon 704 ja lähetysantennin 709 välissä sijaitseva suuntakytkin 801 antaa ohja-uslohkolle 707 lähetinlohkon 704 ja lähetysantennin 709 välillä kulkevia signaaleja 13 113813 koskevia mittaustuloksia. Tällaisia mittaustuloksia voidaan käyttää sinänsä tunnetulla tavalla analysoitaessa mainittujen kahden osan välisen impedanssisovituksen hyvyyttä. Matkaviestimen suunnittelija pyrkii mahdollisimman hyvään impedanssisovitukseen.

5 Käyttäessään matkaviestintä ihminen useimmiten pitää sitä kädessään. Antennin lähellä oleva ihmiskudos vaikuttaa antennin sähkömagneettisiin ominaisuuksiin. Niinpä käyttäjän käsi huonontaa lähetinlohkon 704 ja lähetysantennin 709 välistä impedanssisovitusta suunnittelijan saavuttamasta optimaalisesta tuloksesta.

Kuvan 8 periaatetta noudattaen ohjauslohko 707 voi seurata lähetinlohkon 704 ja 10 lähetysantennin 709 välistä dynaamisesti muuttuvaa impedanssisovitustilannetta suuntakytkimeltä saamiensa mittaustulosten perusteella. Jos ohjauslohko huomaa impedanssisovituksen tilapäisesti huonontuneen esimerkiksi käyttäjän käden epäedullisen sijainnin vuoksi, se voi yrittää korjata tilannetta käskemällä kytkinohjain-lohkoa 711 muuttamaan k\tkinlohkon 710 ainakin yhden kytkimen asetusta. Ohja-15 uslohko 707 saa välittömästi tietää muutetun kytkinasetuksen vaikutuksista suunta-kytkimeltä 801 vastaanottamiensa mittaustulosten muuttuneiden lukemien välityksellä, jolloin se voi tarpeen vaatiessa reagoida uudestaan. Suuntakytkin 801, ohjaus-lohko 707, kytkinohjainlohko 711 ja kytkinlohko 710 muodostavat näin ollen suljetun takaisinkytkentäsilmukan. Se miten ohjauslohkon 707 ja kytkentäjäqestelyn ; 20 tulee reagoida kulloisinkiin mittaustuloksiin, selviää parhaiten simuloimalla ja ko- I · keilemalla, ja tämä tieto voidaan helposti tallentaa konekielisinä käskyinä ohjaus- ; lohkon 707 ohjelmamuistiin.

» · . _': Suuntakytkin ei ole ainoa käyttökelpoinen keino lähetinlohkon 704 ja lähetysanten- *; ί nin 709 välistä dynaamisesti muuttuvaa impedanssisovitustilannetta koskevien mit- ; 25 taustulosten hankkimiseksi. Muita käytettävissä olevia keinoja ovat mm. piirilevyn } t * pinnalle johtavina silmukoina toteutetut magneettikenttäsilmukka-antennit.

. * · < * * • < » • · I * · • I « t • I · t t · S I · • t t · {11 * i t · • « I ·

1 I I

9 I 1 I It t ·

Claims

1. Matkaviestin, johon kuuluu - radiolähetinvastaanotin (503, 504, 505, 506, 507, 703, 704, 707), jolla on antenni-portti ja ohjauslohko (507, 707), 5. maataso (402) paikallisen maapotentiaalin muodostamiseksi radiolähetinvastaan- ottimelle (503, 504, 505, 506, 507, 703, 704, 707), -maatason (402) kanssa yhdensuuntainen tasomainen säteilevä elementti (101), joka on kytketty radiolähetinvastaanottimen (503, 504, 505, 506, 507, 703, 704, 707) antenniporttiin, 10. maadoitusliitäntöjä (301/311, 302/312, 303/313, 411/412/413, 421/422/423, 431/432/433) maadoitusliitännän järjestämiseksi tasomaisen säteilevän elementin (101) ja maatason (402) välille, joista maadoitusliitännöistä kukin on toisistaan riippumattomasti radiolähetinvastaanottimen (503, 504, 505, 506, 507, 703, 704, 707) ohjauslohkon (507, 707) ohjattavissa tiettyjen tilojen välillä, jolloin kunkin itsenäi-15 sesti ohjattavan maadoitusliitännän (301/311, 302/312, 303/313, 411/412/413, 421/422/423, 431/432/433) tila vaikuttaa matkaviestimen tiettyihin toimintataajuus-kaistoihin, tunnettu siitä, että radiolähetinvastaanottimen (503, 504, 505, 506, 507, 703, 704, 707) ohjauslohko (507, 707) on järjestetty havaitsemaan muutoksia, joissa matka-20 viestin siirtyy ensimmäisestä solukkoradiojärjestelmästä toiseen solukkoradiojärjes-i telmään, joista ensimmäisen solukkoradiojäijestelmän toimintaan liittyy tietty en- , simmäinen radiotaajuusalue ja toisen solukkoradiojäijestelmän toimintaan liittyy tietty toinen radiotaajuusalue, joka on eri kuin mainittu ensimmäinen radiotaajuus-alue, ja radiolähetinvastaanottimen (503, 504, 505, 506, 507, 703, 704, 707) ohjaus-•; · ·· 25 lohko (507, 707) on lisäksi järjestetty muuttamaan mainittujen itsenäisesti ohjattavi- .···. en maadoitusliitäntöjen (301/311, 302/312, 303/313, 411/412/413, 421/422/423, 431/432/433) asetuksia vasteena mainitunlaisten muutosten havaitsemiseen. • ♦ Ί

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen matkaviestin, tunnettu siitä, että radiolähe- tinvastaanottimen (503, 504, 505, 506, 507, 703, 704, 707) ohjauslohko (507, 707) . 30 on järjestetty havaitsemaan radiolähetinvastaanottimen (503, 504, 505, 506, 507, . ··. 703, 704, 707) antenniportin ja tasomaisen säteilevän elementin (101) välisen impesi’ danssisovituksen dynaamisia muutoksia, ja radiolähetinvastaanottimen (503, 504, '···' 505, 506, 507, 703, 704, 707) ohjauslohko (507, 707) on lisäksi järjestetty muutta- maan mainittujen itsenäisesti ohjattavien maadoitusliitäntöjen (301/311, 302/312, 35 303/313, 411/412.413, 421/422/423, 431/432/433) asetuksia vasteena mainitunlais ten muutosten havaitsemiseen. 113813

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen matkaviestin, tunnettu siitä, että siihen kuuluu radiolähetinvastaanottimen (503, 504, 505, 506, 507, 703, 704, 707) antennipor-tin ja tasomaisen säteilevän elementin (101) välissä suuntakytkin (801) mainittua impedanssisovitusta koskevien mittaustulosten toimittamiseksi radiolähetinvas- 5 taanottimen (503, 504, 505, 506, 507, 703, 704, 707) ohjauslohkolle (507, 707).

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen matkaviestin, tunnettu siitä, että siihen kuuluu sisäinen magneettikenttäsilmukka-antenni mainittua impedanssisovitusta koskevien mittaustulosten toimittamiseksi radiolähetinvastaanottimen (503, 504, 505, 506, 507, 703, 704, 707) ohjauslohkolle (507, 707).

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen matkaviestin, tunnettu siitä, että radiolähe tinvastaanottimen (503, 504, 505, 506, 507, 703, 704, 707) ohjauslohko (507, 707) on järjestetty vastaanottamaan solukkoradiojärjestelmältä matkaviestimen senhetkisessä sijaintipaikassa käytettävissä olevia solukkoradiojärjestelmiä koskevia tietoja, ja radiolähetinvastaanottimen (503, 504, 505, 506, 507, 703, 704, 707) ohjauslohko 15 (507, 707) on lisäksi järjestetty muuttamaan mainittujen itsenäisesti ohjattavien maadoitusliitäntöjen (301/311, 302/312, 303/313, 411/412/413, 421/422/423, 431/432/433) asetuksia vasteena mainittujen tietojen vastaanottamiseen solukkoradiojärjestelmältä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen matkaviestin, tunnettu siitä, että radiolähe-20 tinvastaanottimen (503, 504, 505, 506, 507, 703, 704, 707) ohjauslohko (507, 707) t * ’;* on lisäksi järjestettyä havaitsemaan radiolähetinvastaanottimen (503, 504, 505, 506, ' ·** 507, 703, 704, 707) antenniportin ja tasomaisen säteilevän elementin (101) välisen impedanssisovituksen dynaamisia muutoksia, ja radiolähetinvastaanottimen (503, 504, 505, 506, 507, 703, 704, 707) ohjauslohko (507, 707) on myös järjestetty 25 muuttamaan mainittujen itsenäisesti ohjattavien maadoitusliitäntöjen (301/311, 302/312, 303/313, 411/412/413, 421/422/423, 431/432/433) asetuksia vasteena ;' ·, · mainitunlaisten muutosten havaitsemiseen. • · 113813