FI113507B - Purskemoodin lepotilatoiminnalla varustettu hakkuriteholähde - Google Patents

Description

113507

Purskemoodin lepotilatoiminnalla varustettu hakkuriteholähde

Keksintö koskee hakkuriteholähteitä.

Tyypillisessä televisiovastaanottimen hakkuriteholähteessä (SMPS) 5 AC-syöttöjännite on kytketty siltatasasuuntaajaan. Syntyy vakavoimaton tasavir-tasyöttöjännite. Pulssinleveysmodulaattori ohjaa katkojatransistorin, joka aiheuttaa vakavoimattoman syöttöjännitteen kytkentämuuntajan ensiökäämiin, tehollista jaksoa. Muuntajan toisiokäämiin muodostuu modulaattorin määräämällä taajuudella oleva kytkentäjännite ja se tasasuunnataan tuottamaan DC-10 syöttöjä n n itte itä, kuten B+ jännite, joka syöttää energiaa televisiovastaanottimen vaakasuunnan poikkeutuspiirille, ja jännitteen joka syöttää kauko-ohjaus-yksikköä.

Normaalitoiminnan aikana pulssinleveysmodulaattori vakavoi DC-lähtöjännitteet negatiivisen takaisinkytkennän tavoin. Lepotilan aikana tarvitaan 15 SMPS:ää muodostamaan DC-lähtöjännite, joka syöttää kauko-ohjausyksikköä. Kuitenkin useimmat muut televisiovastaanottimen asteet eivät toimi ja eivät käytä teholähteen virtaa. Näin ollen kytkentätransistorin keskimääräinen tehollisen jakson arvo voi olla huomattavasti alhaisempi lepotilan aikana kuin normaalitoiminnassa.

20 Johtuen esimerkiksi katkojatransistorin muistiaikarajoituksesta, ei ehkä ole mahdollista pienentää johtavuusaikaa annetussa jaksossa alle minimitason. Siten, jotta pidettäisiin tehollisen jakson keskimääräinen arvo alhaisena, voi olla suotavaa käyttää katkojatransistoria katko- tai purskemoodissa lepotilan aikana. Lepotilan aikana esiintyy pitkä kuollut ajanjakso perättäin esiintyvien 25 purskemoodin toimintajaksojen välillä. Vain purskemoodin toimintajakson aikana 4 · · •,,.: tapahtuu kytkentää katkojatransistorissa. Seurauksena on, että jokainen johta- : ” ]: vuusjaksoista on pituudeltaan riittävä.

:··· Julkaisuissa Fl 100626, US 4524411, US 4794270 ja US 4766528 “ *: esitetään tekniikan tasoon liittyviä television hakkuriteholähteitä.

• · · 30 Keksinnön mukaisesti purskemoodin ajanjaksot alkavat ja esiintyvät tahdilla, jonka määrää AC-syöttöjännitteen taajuudella toistuva signaali. Esimer- . > kiksi kun pääsyöttöjännite on 50 Hz, jossa jakso on 20 millisekuntia, jokainen ' ! purskemoodin toimintajakso kytkennän tapahtuessa voi kestää 5 millisekuntia, ;·* ja kuollut ajanjakso, kun mitään kytkentää ei tapahdu, voi kestää 15 millisekun- ’ ": 35 nin loppujakson. Sellainen järjestely, joka Hipaistaan signaalilla jonka taajuus on ; ‘ : pääsyöttöjännitteen taajuus, yksinkertaistaa SMPSin suunnittelua.

.. Purskemoodin toimintajaksot, jotka esiintyvät lepotilassa, on synkro- * > noitu 50 Hz signaaliin. Jokaisen sellaisen jakson aikana tuotetaan virtapulsseja

1 I I

113507 2 SMPS:n muuntajissa ja induktansseissa. Virtapulssit esiintyvät ryhminä, jotka toistuvat 50 Hz tahdissa. Virtapulssit esiintyvät taajuudella, joka on yhtä suuri kuin katkojatransistorin kytkentätaajuus jokaisen purskemoodi toimintajakson aikana. Sellaiset virtapulssit saattaisivat tuottaa epämiellyttävän äänen virrat pois 5 kytkettäessä tai lepotilassa. Epämiellyttävä ääni voi aiheutua mekaanisista lois-värähtelyistä pulssivirtojen seurauksena, esimerkiksi SMPS:n induktansseissa ja muuntajissa.

Keksinnön toisen näkökohdan mukaan AC-syöttöjännitteen muutos jokaisen jakson aikana aiheuttaa, että johtavuusjakso toistuvasti esiintyvässä 10 kytkentäjaksossa purskemoodin toimintajakson aikana kasvaa progressiivisesti. Sellaista toimintaa, joka esiintyy jokaisen purskemoodin toimintajakson aikana, nimitetään pehmeäkäynnistystoiminnaksi. Pehmeäkäynnistystoiminta aiheuttaa esimerkiksi SMPS:n kondensaattoreiden asteittaisen lataamisen. Sen vuoksi mekaaniset loisvärähtelyt vähenevät oleellisesti. Myös kytkentäjaksojen taajuus 15 jokaisen purskemoodin toimintajakson aikana pidetään kuultavavan alueen yläpuolella, jotta edelleen alennettaisiin sellaisen kuultavan häiriön tasoa lepotilan aikana.

Hakkuriteholähde, joka toteuttaa keksinnön näkökohdan, joka muodostaa lähtöjännitteen sekä lepotilassa että käytön aikana, sisältää tulevan AC 20 syöttöjännitteen lähteen. Muodostetaan annetulla taajuudella oleva ohjaussignaali. Kytkentäjärjestely, jota syötetään tulevalla syöttöjännitteellä ja jota ensimmäinen ohjaussignaali ohjaa, tuottaa kytkentävirran sekä lepotilan että käytön aikana. Lähtevä jännite muodostuu kytkentävirrasta. Järjestelmä, joka on kytketty kytkentäjärjestelmään ja reagoi lepotila/käyttötila ohjaussignaaliin, ja signaaliin ’*·* 25 jonka taajuuden määrää AC-syöttöjännitteen taajuus, ohjaa kytkentäjärjestel- mää purskemaisesti lepotilan aikana. Purskejakson aikana suoritetaan useita :,,, *’ kytkentäjaksoja ja vaihtelevan kuolleen jakson aikana ei suoriteta kytkentäjakso- • : ja. Nämä kaksi jaksoa vaihtelevat taajuudella, jonka määrää AC-syöttöjännitteen : taajuus.

; 30 Piirroksissa:

Kuvio 1 havainnollistaa teholähdettä, joka toteuttaa keksinnön näkökohdan: kuviot 2a-2d havainnollistavat aaltomuotoja, jotka ovat hyödyllisiä kuvion 1 piirin käyttötilan selittämisessä kun kuormitus vaihtelee; 35 kuviot 3a-3g havainnollistavat muita aaltomuotoja, jotka ovat hyödylli- : siä kuvion 1 piirin käyttötilan selittämisessä vakio kuormitustilan aikana; kuvio 4 havainnollistaa tapaa, jolla kuviossa 1 käytetyt eristysmuunta-. jät on rakennettu: 113507 3 kuviot 5a-5d havainnollistavat aaltomuotoja, jotka ovat hyödyllisiä kuvion 1 teholähteen lepotilan selittämisessä; kuviot 6a-6d havainnollistavat muutostilan aaltomuotoja, jotka ovat hyödyllisiä kuvion 1 piirin toiminnan kuvaamisessa käynnistyksen aikana; 5 kuvio 7 havainnollistaa kuvion 1 piirin muunnelmaa, joka lisää lähtö- tehoa; kuvio 8 antaa tietoa kuvion 1 piirin, ja vertailua varten myös tavanomaisen piirin, suorituskyvystä taulukon muodossa.

Kuvio 1 havainnollistaa hakkuriteholähdettä (SMPS) 200, joka toteut-10 taa keksinnön näkökohdan. SMPS 200 tuottaa B+ lähtöjännitteen +145 volttia, jota käytetään syöttämään esimerkiksi televisiovastaanottimen poikkeutuspiiriä, jota ei ole esitetty, ja lähtöjännitteen V+, joka on +18 volttia, jotka molemmat ovat vakavoituja. Syöttöjännite Vac tasasuunnataan siltatasasuuntaajassa 100, jolloin saadaan vakavoimaton jännite Vur. Paluueristysmuuntajan T1 ensiökää-15 mi Wp on kytketty liitännän 100a, jossa muodostetaan jännite Vur, ja teho-MOS katkojakenttätransistorin Q1 kollektorin väliin.

MOS-transistorin Q1 emitteri kuviossa 1 on kytketty yhteiseen johteeseen, jota tässä nimitetään "kuumaksi" maaksi. Transistorin Q1 kollektori on kytketty kytkentävastuksella 102 liitäntään 104, jossa pulssinleveysmoduloitu 20 signaali V5 muodostetaan. Signaali V5 tuottaa transistorin Q1 kytkentätoiminnan. Eristysmuuntajan T2 toisiokäämi W3, jonka yli signaali V5 muodostuu, on kytketty liitännän 104 ja kuuman maajohteen väliin. Pari vastakkaisia zenerdiodeja Z18A ja Z18B muodostavat transistorin Q1 hilan suojauksen. Käämi W3, käämi Wp, transistori Q1 ja signaali V5 ovat potentiaaleissa, jotka esiintyvät kuuman ‘ ' 25 maajohteen suhteen.

Muuntajat T1 ja T2 on rakennettu kuviossa 4 esitetyllä tavalla. Sa-: manlaiset symbolit ja numerot kuvioissa 1 ja 4 osoittavat samanlaisia osia ja toimintoja.

; Kuviot 3a-3g havainnollistavat aaltomuotoja, jotka ovat hyödyllisiä ; 30 kuvion SMPS:n normaalin lepo- tai toimintatilan selittämisessä vakiokuormituk- sen tapauksessa. Samanlaiset symbolit ja numerot kuvioissa 1 ja 3a-3g osoittavat samanlaisia osia tai toimintoja.

‘ , Esimerkiksi kuvion 3b vastaavan syklin tai aikavälin jakson t-ti aika- ;* na pulssisignaalin V5 jännite on positiivinen suhteessa kuumaan maajohtee- 35 seen, jotta kuvion 1 transistori Q1 pysyisi johtavana kuvion 3b jakson to-ti aika-na. Sen vuoksi virta h kuvion 1 käämissä Wp nousee, kuten on esitetty kuviossa 3d, jakson to-ti aikana. Siksi annos induktiivista energiaa tallentuu kuvion 1 113507 4 muuntajaan T1. Hetkellä ti kuviossa 3d, kuvion 1 transistori Q1 lakkaa johtamasta.

Kun transistori Q1 on lakannut johtamasta, induktiivinen käämiin Wp tallentunut energia siirtyy paluumuuntajatoiminnon avulla muuntajan T1 toi-5 siokäämiin Ws. Paluupulssit, jotka kehittyvät käämin Ws liitäntöihin 108 ja 109, tasasuunnataan diodeilla 106 ja 107, vastaavasti, ja suodatetaan kondensaattoreilla 121 ja 122, vastaavasti, jolloin saadaan DC-jännitteet B+ja V+, vastaavasti, jotka kaikki esiintyvät toisen yhteisen johteen suhteen, jota tässä nimitetään "kylmäksi" maaksi. Kylmä maa on eristetty kuumasta maajohteesta sähköpur-10 kausten suhteen muuntajilla T1 ja T2. Transistori Q1, muuntaja T1 ja diodit 106 ja 107 muodostavat SMPS:n lähtöasteen.

SMPS:n 200 pulssileveysmodulaattori sisältää sulkuvärähtelijän 110, joka toteuttaa keksinnön näkökohdan, joka tuottaa kytkentäsignaalin Vs transistorin Q1 kytkentätoiminnan ohjaamiseksi. Värähtelijä 110 sisältää kytkentätran-15 sistorin Q2, jonka kantaa signaali V5 myös ohjaa tai kytkee. Muuntajan T2 käämi W3 tuottaa positiivisen takaisinkytkennän värähtelijässä muodostamalla signaalin V5. Muuntajalla T2 on ensiökäämi W1, joka on kytketty jännitteen Vur ja transistorin Q2 kollektorin väliin siten, että käämi W1 on jännitteelleen kuuman maa-johteen suhteen. Muuntajan T2 toisiokäämi W2, joka on jännitteelleen kylmän 20 maajohteen suhteen, on kytketty johtavasti ohjauspiirin 120 diodiin D3, joka toteuttaa keksinnön toisen näkökohdan, joka myös on jännitteelleen kylmän maa-johteen suhteen.

Diodin D3 katodi on kytketty kylmään maajohteeseen kodensaattoril-la C4. Kuten myöhemmin kuvataan, DC ohjausjännite V4, joka muodostuu kon-:· v 25 densaattorin C4 yli, vaihtelee transistorin Q2 jahtamatonta aikaa tai tehollista : : jaksoa jokaisen jakson aikana.

j Kondensaattori C2 on kytketty transistorin Q2 kannan ja liitännän *;··: 104a väliin. Vastus R2 on kytketty liitännän 104a ja liitännän 104, johon signaali : ': V5 muodostuu, väliin. Kuvion 3b jakson to-ti aikana kuvion 3c virta is muodostuu . 30 kuvion 1 vastukseen R2, joka on kytketty liitäntöjen 104 ja 104a väliin. Kuvion 3c virta is, joka on muodostettu kuvion 3b signaalilla V5, varaa kuvion 1 kondensaattorin C2 sillä tavoin, että transistori Q2 aukeaa, kuvion 3d jakson to-ti aikana.

Normaalitoiminnassa, kun transistori Q2 kuviossa 1 johtaa, kuvion 3d virta 12 kuvion 1 käämissä W1 kasvaa lineaarisesti, kunnes transistorin Q2 * : 35 emitterijännite, joka muodostuu yli emitterivastuksen R4, on riittävän suuri aloit- : tamaan transistorin Q2 nopean sulkemistoiminnan. Takaisinkytkentävastus R4 . ‘, on kytketty transistorin Q2 emitterin ja kuuman maajohteen väliin. Vastus R4 ai- ; \ heuttaa kuvion 3c virran is asteittaisen alenemisen, kun kuvion 1 transistori Q2 113507 5 on johtava, kunnes transistori Q2 lakkaa johtamasta kuvion 3c hetkellä ti. Kuvion 1 vastus R4 myös toimii kytkentätilaa optimoivasti ja aikaansaa transistorin Q2 virtasuojauksen. Seurauksena on, että käämin Wi yli olevan jännitteen pola-ritetti kääntyy. Sulkeutumistoiminta on nopea johtuen käämin W3 positiivisesta 5 takaisinkytkennästä muodostuvaan signaaliin V5 nähden.

Kuten aiemmin osoitettiin, käämi W3 tuottaa pulssiohjaussignaalin V5, joka myös ohjaa transistoria Q1. Johtavuusväli jokaisessa transistorien Q1 ja Q2 syklissä pysyy oleellisesti vakiona tai riippumattomana kuormasta. Sen vuoksi edullisesti muuntajaan T1 tallennettu energia, kun transistori Q1 tulee 10 johtamattomaksi, on oleellisesti vakio annetulla jännitetasolla Vur. Kuitenkin johtavuusväli voi vaihdella kun tapahtuu vaihtelua jännitteessä Vur.

Kun transistori Q2 lakkaa johtamasta, muodostuu kuvion 3e laskeva virta 14 kuvion 1 muuntajan T2 käämiin W2. Virta 14 aiheuttaa, että kuvion 1 diodi D3 johtaa ja lataa kondensaattoria C4 kuvion 3e jakson ti-t4 aikana. Kuvion 1 15 jännitteen Vur annetulla tasolla ja transistorin Q2 annetulla tehollisella jaksolla kondensaattoriin C4 lisätty lataus on sama jokaisessa jaksossa. Jakson ti-t4 aikana kuvion 1 ohjausjännite V4, lukuunottamatta myötäsuuntaista jännitehäviötä diodissa D3, muodostuu oleellisesti yli käämin W2.

Jännite V4 määrää jakson trt4 pituuden kuviossa 3e, mikä tarvitaan 20 poistamaan kuvion 1 muuntajaan T2 tallennettu magneettinen energia. Kun hetkellä t* kuviossa 3e virta 14 tulee nollaksi, kuvion 3b signaalin V5 polariteetti vaihtuu muuntajan T2 käämeissä esiintyvien värähtelyjen seurauksena. Sen vuoksi muodostuu kuvion 3c positiivinen virta 15. Kuten aiemmin selitettiin, kun virta 15 on positiivinen, se aiheuttaa, että transistorit Q1 ja Q2 ovat johtavia.

25 Aiemmin mainitun kuvion 1 transistorien Q1 ja Q2 ollessa johtamat- ,,: tornia kuvion 3b jaksossa ti-t4, signaali V5 on negatiivinen, kuten on esitetty ku- : ’; vion 3b jaksossa ti-t4. Näin ollen polariteetiltaan vastakkainen virta, kuten on esi- •: tetty kuvioissa 3c, virtaa kuvion 1 kondensaattorin C2 läpi kuvion 3c jakson M2 *; aikana ja kuvion 1 diodin D1 läpi kuvion 3c jakson t2-t4 aikana. Siitä seuraava . 30 varaus kuvion 1 kondensaattorissa C2 tuottaa kondensaattoriin C2 polariteetil taan sellaisen jännitteen, joka pyrkii nopeasti avaamaan transistorin Q2, kun kuvion 3b hetkellä t4 signaali V5 vaihtaa polariteettia.

Kuvion 1 ohjauspiiri 120, joka toimii kylmän maajohteen suhteen, ohjaa värähtelijän 110 tehollista jaksoa vaihtelemalla ohjausjännitettä V4 konden-’· 35 saattorin C4 yli. Piirin 120 transistori Q4 on kytketty yhteiskanta -vahvistin- kytkentään. Transistorin Q4 kantajännite saadaan lämpötilakompensoidun myö-täsuuntaisen diodin D5 kautta +12V jännitevakavoijalta VR1. Vakavoijaa VR1 syötetään jännitteellä V+.

113507 6

Kiinteä transistori R51 on kytketty transistorin Q4 emitterin ja jännitteen B+ väliin. Seurauksena yhteiskanta-toiminnasta, vastuksen R51 virta is on verrannollinen jännitteeseen B+. Säädettävä vastus R5, jota käytetään säätämään jännitteen B+ taso, on kytketty kylmän maajohteen ja transistorin Q4 emit-5 terin ja vastuksen R51 liitosnavan väliin. Vastusta R51 käytetään määräämään virran taso transistorissa Q4. Siten säädettävä ennalta asetettu osa virrasta is virtaa kylmään maajohteeseen vastuksen R5 läpi, ja virran is virhekomponentti virtaa transistorin Q4 emitterin kautta.

Transistorin Q4 kollektorivirta on kytketty transistorin Q3 kannalle oh-10 jaamaan transistorin Q3 kollektorivirtaa. Transistorin Q3 kollektori, joka muodostaa suuren lähtöimpedanssin, on kytketty kondensaattorin C4 ja diodin D3 liitokseen. Kun transistori Q2 lakkaa johtamasta, muuntajaan T2 tallennettu energia aiheuttaa, että virta 14 kulkee diodin D3 kautta kondensaattoriin C4, kuten aiemmin osoitettiin. Teholähteen vakavointi saavutetaan valvomalla ohjausjännitettä 15 V4. Jännitettä V4 valvotaan ohjaamalla kuormitusta yli muuntajan T2 käämin W2 transistorin Q3 avulla.

Transistorin Q3 kollektorivirta, joka muodostaa virtalähteen jolla on suuri lähtöimpedanssi, on kytketty kondensaattoriin C4, joka toimii vauhtipyöränä. Vakaassa tilassa varauksen määrä, joka lisätään kondensaattoriin C4 kuvi-20 on 3e jakson ti-t4 aikana, on yhtä suuri kuin varauksen määrä, jonka transistori Q3 poistaa kondensaattorista annetun jakson to-U aikana.

Kuviot 2a-2d havainnollistavat alltomuotoja, jotka ovat hyödyllisiä kuvion 1 SMPS:n vakavointitoiminnan selittämisessä erilaisten kuormitustilanteiden aikana. Samanlaiset symbolit ja numerot kuvioissa 1,2a-2d ja 3a-3g viittaa-. . * 25 vat samanlaisiin osiin tai toimintoihin.

:: Esimerkiksi ajan tA jälkeen kuvioissa 2a-2d, teholähteen virta, joka vaikuttaa yli kondensaattorin 121 kuviossa 1, laskee, ja jännite B+ pyrkii kasva-•: · maan. Jännitteen B+ kasvamisen seurauksena transistori Q3 johtaa suuremman : määrän kollektorivirtaa. Sen vuoksi kuvion 2c jännite V4 yli kuvion 1 kondensaat- , 30 torin C4 tulee pienemmäksi. Sen vuoksi tarvitaan pitempi aika jokaisella jaksolla induktiivisen energian poistamiseen sulkuvärähtelijän 110 muuntajalta T2, sen jälkeen kun transistori Q2 tulee johtavaksi. Siitä seuraa, että jakson tA-te pituus kuviossa 2a, annetussa jaksossa, kun kuvion 1 värähtelijän 110 transistori Q2 ei johda, kasvaa alennetussa kuormitustilanteessa. Seurauksena on, että tehol-: 35 linen jakso, joka on suhde transistorin Q1 aukiolon ja kiinniolon välillä, alenee, '": kuten on tarpeen asianmukaisen vakavoinnin kannalta.

t Tasaisessa kuormitustilassa jännite V4 on vakavoitu tasolle, joka ai- ; ’, heuttaa tasapainotilan kondensaattorin C4 lataus- ja purkuvirtojen välillä. Jännit-

I I

113507 7 teen B+ kasvu pystyy aiheuttamaan edullisesti suhteellisesti suuremman muutoksen jännitteessä V4 transistorin Q3 kollektorivirran vahvistuksen ja virtainte-graation seurauksena kondensaattorissa C4. Siirtymätilassa, niin kauan kuin jännite B+ on esimerkiksi suurempi kuin +145 volttia, jännite V4 alenee.

5 Seurauksena on, että kuvion 1 jännite V4 pyrkii muuttumaan tavalla, joka pyrkii nollaamaan aiemmin mainitun jännitteen B+ pyrkimyksen kasvaa alennetulla kuormalla. Siten saavutetaan vakavointi negatiivisen takaisinkytkennän tavoin. Äärimmäisessä tapauksessa oikosulku yli käämin W2 voisi estää värähtelijän 110 värähtelyn, tuottaen siten edullisesti luontaisen vikasietoisen omi-10 naisuuden, kuten myöhemmin kuvataan.

Päinvastoin jännitteen B+ pyrkimys alentua kasvattaa transistorien Q1 ja Q2 tehollista jaksoa siten, että vakavointi aikaansaadaan. Siten transistorin Q1 johtamattomuusaika vaihtelee virtakuormituksen mukaan liitännässä 99, jossa jännite B+ muodostetaan.

15 Jännitteen B+ prosessointi ohjausjännitteen V4 tuottamiseksi on to teutettu edullisesti DC-kytketyssä signaalitiessä virheen tunnistuksen parantamiseksi. Myös jännitteen B+ muutos kykenee aiheuttamaan suhteellisesti suuremman muutoksen jännitteessä V4, mikä siten parantaa virheen sietoa. Vasta kun jännitteen B+ virhe on vahvistettu, vahvistettu virhe, joka sisältyy DC-20 kytkettyyn jännitteeseen V4, muuntaja- tai AC-kytketään pulssileveysmodulaati-on toteuttamiseksi. Sellaisten ominaisuuksien yhdistelmä parantaa jännitteen B+ vakavointia.

Toinen tapa, jolla ohjauspiirin 120 kanssa samankaltaista järjestelyä käytetään vakavointitarkoituksiin, on esitetty ja selitetty rinnakkaisessa U.S. pa-\ 25 tenttihakemuksessa 424,353, joka on otsikoitu A SYNCHRONIZED SWITCH- , MODE POWER SUPPLY, jonka keksijä on Leonardi, arkistoitu 19 lokakuuta 1989. Siinä jännite, joka tuotetaan samalla tavoin kuin kuvion 1 jännite V4, on muuntajakytketty saha-aaltogeneraattoriin. Muuntajakytketty jännite vaihtelee saha-aaltosignaalia, jota käytetään tuottamaan pulssinleveysmoduloitu ohjaus-30 signaali.

Zenerdiodi D4 on kytketty sarjaan vastuksen RD4 kanssa, transistorin Q3 kannan ja kollektorin väliin. Zenerdiodi D4 edullisesti rajoittaa jännitteen ’ V4 noin 39 volttiin, mikä rajoittaa värähtelijän 110 taajuuden, tai transistorien Q2 "ja Q1 minimi katkoajan. Tällä tavoin maksimi kuormaan siirretty teho edullisesti . 35 rajoittuu aikaansaaden ylivirtasuojauksen.

Turvallista toimintaa varten voi olla suotavaa antaa käämin Ws toi-·* siovirran 13 laskea nollaan ennenkuin transistori Q1 jälleen avataan. Tämä tar- : koittaa, että virran 13 laskeutumisaika tulisi olla mieluiten lyhyempi kuin sulkuvä- 113507 8 rähtelijän 110 virran Ϊ4 laskeutumisaika. Tämä ehto voidaan toteuttaa muuntajan T2 ensiöimpedanssin ja zenerdiodin D4 arvon oikealla valinnalla.

Lepotilatoiminta alkaa käyttämällä SMPS 200 alhaisen tehon toimin-tamoodissa. Alhaisen tehon toimintamoodi esiintyy, kun SMPS:n tehotarve pu-5 toaa alle 20-30 watin. Esimerkiksi vaakatason poikkeutuspiirissä 222 vaakatason värähtelijää, jota ei ole esitetty, jota ohjataan kauko-ohjausyksiköllä 333, lopettaa toiminnan lepotilan aikana. Sen vuoksi vaakatason poikkeutuksen lähtö-aste poikkeutuspiirissä 222, jota jännite B+ syöttää, lopettaa myös toimintansa. Näin ollen kuormitus liitännässä 99, jossa jännite B+ muodostetaan, vähenee. 10 Siitä seuraa, että jännite B+ ja virhevirta transistorissa Q4 pyrkii lisääntymään. Sen vuoksi transistori Q3 kyllästyy, mikä aiheuttaa lähes oikosulun muuntajan T2 käämin W2 yli, mikä aiheuttaa, että jännite V4 on suunnilleen nolla koko lepotilan ajan. Näin ollen, toisin kuin toimintatilassa, signaalin V5 positiivinen pulssi ei voi muodostua muuntajan T2 resonanssivärähtelyistä. Siitä seuraa, että uudis-15 tuva takaisinkytkentäsilmukka estyy aloittamasta transistorin Q2 aukaisua. Näin ollen jatkuvaa värähtelyä ei voida pitää yllä.

Keksinnön erään näkökohdan mukaan transistori Q2 hipaistaan jak-sottain katkomaan purskemoodissa signaalin V7 puoliaaltotasasuunnatun jännitteen nousevalla osalla. Signaali V7 esiintyy syöttöjännitteen taajuudella, kuten 20 esim. 50 Hz. Signaali V7 saadaan siltatasasuuntaajalta 100 ja viedään transistorin Q2 kannalle vastuksen R1 ja kondensaattorin C1 sarjakytkennän kautta. Sar-jakytkentä toimii erottimena, joka tuottaa virran '17.

Kuviot 5a-5d havainnollistavat aaltomuotoja lepotilan aikana osoittaen, että värähtelijän 110 purskemoodin katkotoiminta esiintyy aikavälin tio-ti2 ai-, 25 kana, jota seuraa kuollut ajanjakso t-i2-ti3, jolloin signaalin V5 liipaisupulsseja ei , > esiinny sulkuvärähtelijässä. Samanlaiset symbolit ja numerot kuvioissa 1 ja 5a- 5d osoittavat samanlaisia osia tai toimintoja.

, Kuvion 1 kondensaattorin C3 ja vastuksen R3 rinnankytkentä on kyt ketty sarjaan diodin D2 kanssa muodostamaan järjestelmä, joka on kytketty 30 kuuman maajohteen ja liitäntäpisteen 104a väliin, kondensaattorin C2 ja vastuksen R2 väliin. Diodi D1 on kytketty rinnan kondensaattorin C2 kanssa.

Normaalin käyttötilan aikana kondensaattori C3 pysyy varattuna vakiojännitteeseen V6 signaalin V5 positiivisten jännitepulssien avulla, joka jännite i V5 muodostuu käämiin W3 joka kerta kun transistori Q2 johtaa. Sen vuoksi kon- . 35 densaattori C3 on kytketty pois positiiviselta takaisinkytkentäsignaalin reitiltä, ja sillä ei ole vaikutusta piirin toimintaan. Lepotilan aikana kondensaattori C3 purkautuu pitkien epäaktiivisten jaksojen tai kuolleiden jaksojen aikana, kuten on : esitetty jännitteellä V6 aikavälillä ti2-ti3 kuviossa 5b.

* 113507 9 Välittömästi hetken tio jälkeen kuviossa 5a annetulla aikavälillä tio-ti3, kuvion 1 virta k, jonka jännitteen erottelu kondensaattorissa C1 muodostaa, kasvaa nollasta maksimi positiiviseen arvoonsa. Sen seurauksena kantavitta, joka muodostuu transistorissa Q2, aiheuttaa, että transistori Q2 johtaa. Kun 5 transistori Q2 tulee johtavaksi, muodostuu positiivinen signaalin Vs pulssi käämiin W3, mikä pitää transistorit Q1 ja Q2 johtavina.

Samalla tavoin kuin normaalitoiminnan aikana, joka kuvattiin aiemmin, transistori Q2 pysyy johtavana kunnes transistorin Q2 kantavirran suuruus on riittämätön ylläpitämään transistori Q2 kyllästystilassa, kun kollektorivirta 12 10 nousee. Silloin kollektorijännite V2 kasvaa ja signaali V5 vähenee. Seurauksena on, että positiivisen takaisinkytkennän avulla transistori Q2 sulkeutuu.

Jännite kondensaattorin C2 yli tuottaa negatiivisen virran is, joka purkaa kondensaattoria C2 diodin D7 kautta ja tämä pitää transistorin Q2 sulkuti-lassa. Niin kauan kuin negatiivisen virran 15 suuruus on suurempi kuin positiivi-15 sen virran 17, transistorin Q2 kantavilla on nolla ja transistori Q2 pysyy johtamattomana. Kun kuvion 1 negatiivisen virran 15 suuruus tulee pienemmäksi kuin virta 17, transistori Q2 avautuu jälleen ja muodostuu positiivinen virta 15.

Transistorin annetun johtavuusjakson oleellisen osan ajan virta is kulkee täysin kondensaattorin C2 kautta muodostaen transistorin Q2 kantavir-20 ran. Koska kollektorivirta 12 on nouseva, transistorin Q2 emitterivirta kasvaa portaittain aiheuttaen diodin D2 anodin jännitteen kasvun. Kun jännite diodin D2 anodilla tulee riittävän positiiviseksi, diodi D2 alkaa johtaa. Sen vuoksi oleellinen osa virrasta is kääntyy kondensaattorin C3 toimesta transistorin Q2 kannalta. Seurauksena on, että kantavilla tulee riittämättömäksi ylläpitämään transistorin , 25 Q2 kollektorivirtaa. Sen vuoksi positiivinen takaisinkytkentäsignaalitie aiheuttaa, että transistori Q2 sulkeutuu. Siten virran 12 huippuamplitudin määrää jännitteen Vs taso kondensaattorin C3 yli.

Jakson tio-ti2 aikana kuvioissa 5a-5d kuvion 1 kondensaattori on kytketty diodin D2 kautta positiiviseen takaisinkytkentäsignaalitiehen ja se varataan 30 positiivisella virralla 15. Sen vuoksi kuvion 5b jännite Ve tulee progressiivisesti : suuremmaksi.

Edelleen keksinnön erään näkökohdan mukaisesti jännite Vö, joka tulee progressiivisesti suuremmaksi, aiheuttaa, että johtavuusjakso jokaisen syklin aikana joka esiintyy jaksossa tio-ti2 kuvioissa 5a-5d tulee progressiivisesti pi-: 35 temmäksi. Näin ollen virtojen ii ja 12 huippuamplitudit ja pulssileveydet kuviossa 1 kasvavat progressiivisesti.

Jokaisen syklin, joka esiintyy kuvioiden 5a-5d jakson t1o-ti2 aikana, : vastaavan johtamattoman osan aikana kuvion 1 kondensaattori purkautuu dio- 113507 10 din D7 ja vastuksen R2 kautta. Transistorin Q2 johtamattoman jakson pituus määräytyy ajasta, joka tarvitaan purkamaan kondensaattori C2 sellaiselle tasolle, mikä aiheuttaa negatiiviselle virralle 15 pienemmän arvon kuin positiivisella virralla 17.

5 Keksinnön erään ominaisuuden mukaan tuo johtamaton jakso tulee progressiivisesti pitemmäksi, koska kondensaattoria C2 varataan progressiivisesti korkeampaan jännitteeseen ja myös koska virran 17 arvo tulee progressiivisesti pienemmäksi. Sen vuoksi positiivinen kantavirta alkaa virrata transistorin Q2 kannalla progressiivisesti pitempien johtamattomien jaksojen jälkeen. Seulo rauksena on, että kytkentätaajuus purskemoodijakson aikana muuttuu tai alenee progressiivisesti.

Kuvion 5a hetkellä U2 virta 17 on nolla. Sen vuoksi purskemooditoi-minta, joka esiintyi jakson tio-ti2 aikana, ei voi jatkua, ja esiintyy pitkä kuollut aikajakso ti2-ti3, jossa ei esiinny kytkentätoimintaa. Hetkellä ti3 muodostuu jälleen 15 positiivinen virta h ja esiintyy sitä seuraava purskemoodin kytkentäjakso transistoreissa Q1 ja Q2.

Kuvion 5d purskemoodijakson tio-t12 aikana johtavuusjakson pituus jokaisessa syklissä kasvaa progressiivisesti, kuten aiemmin selitettiin. Sellaista toimintaa voidaan nimittää pehmeäkäynnistystoiminnaksi. Pehmeäkäynnistys-20 toiminnasta johtuen esimerkiksi kondensaattorit SMPS 200:ssa varataan tai puretaan asteittain.

Keksinnön toisen ominaisuuden mukaan kondensaattorin C3 jännite V6, olemalla pienempi kuin toimintatilassa, pitää transistorien Q1 ja Q2 kytkentä-taajuuden yli kuuloalueen kuvion 1 SMPS 200:ssa koko kuvion 5a jakson tio-ti2 . 25 ajan. Seurauksena pehmeäkäynnistystoiminnasta lepotilan aikana ja suuresta ,· *, kytkentätaajuudesta lepotilan aikana, mekaanisten loisvärähtelyjen aiheuttama : ; häiriö kuvion 1 SMPS 200:ssa edullisesti oleellisesti vähenee. Purskemooditoi- minta kuvion 5c jakson tio-ti2 aikana tuottaa kuvion 1 jännitteen V+ riittävän tason, jotta kuvion 1 kauko-ohjausyksikkö 333 toimisi lepotilan aikana. Johtuen 30 purskemooditoiminnasta SMPS 200:ssa kulunut energia pysyy oleellisesti alhaisempana, noin 6 watissa, kuin normaalissa toimintatilassa.

Jotta muodostettaisiin jännite V+, jonka taso on riittävä kauko-ohjausyksikön 333 toimintaa varten, tarvitaan vastaava keskimääräinen transis-; torien Q1 ja Q2 sykli, joka on oleellisesti pienempi kuin toimintatilassa. Esimer- ; 35 kiksi transistorin Q1 johtavuusjakso tulisi olla pitempi kuin transistorin Q1 tallen- nusaika. Näin ollen, toimittaessa purskemoodissa, transistorin Q1 johtavuusjakso jokaisessa syklissä voidaan pitää pitempänä, jotta saavutettaisiin vaadittu • pienempi keskimääräinen tehollinen jakso, kuin jos olisi tapahtunut jatkuvaa kyt- 11350? 11 kentätoimintaa lepotilan aikana. Sellainen jatkuva kytkentätoiminta transistoreissa Q1 ja Q2 esiintyy normaalin toimintatilan aikana ilman kuolleiden aikajaksojen esiintymistä, kuten kuvion 5d jakso ti2-ti3.

SMPS:llä on myös pehmeäkäynnistys -ominaisuus, kuten nyt selite-5 tään kuvioiden 6a-6d aaltomuotojen avulla. Samanlaiset symbolit ja numerot kuvioissa 1 ja 5a-5d ja 6a-6d osoittavat samanlaisia osia tai toimintoja. Käynnis-tysmoodi on samanlainen lepotilan toiminnan kanssa. Kun teholähde ensin kytketään päälle, kondensaattorit C3 ja C4 purkautuvat ja tarnsistorin 2 kannalla ei ole myötäsuuntaista biasointia. Värähtely alkaa syöttämällä pieni osa tasasuun-10 nattua AC syöttösignaalia V7 transistorin Q2 kannalle. Kuten on esitetty kuviossa 6d, värähtelijän tehollinen jakso on alunperin hyvin lyhyt, tai jakso jolloin transistori Q2 ei johda on jokaisessa syklissä pitkä, koska muuntajan T2 käämi W2 on voimakkaasti purkautuneen kondensaattorin C4 kuormittama. Varaus kondensaattoreissa C3 ja C4 ja jännite B+ muodostuvat asteittain noin 15 ms jakson ai-15 kana, kuten on esitetty kuviossa 6c. Normaali toiminta alkaa tämän hitaan muodostumisvaiheen jälkeen.

Kuvion 1 lähtöliitännässä 99 esiintyvän oikosulun tapauksessa, esimerkiksi, SMPS 200 menee katkovaan toimintatilaan, samalla tavoin kuin lepotilan toiminnassa. Esimerkiksi jos kuvion 1 kondensaattori C121 oikosuljetaan, 20 virran 13 lisäys, joka virtaa muuntajan T1 toisiokäämin Ws kautta, aiheuttaa suuremman negatiivisen biasoinnin muodostumisen vastuksen R6 yli, joka on kytketty transistorin Q3 emitterille. Kantavilla kulkee silloin transistoriin Q3 diodin D55 läpi aiheuttaen transistorin Q3 kyllästymisen ja sen kollektorijännitteen kytkeytymisen maahan. Sitä seuraava muuntajan T2 latautuminen aiheuttaa, että . 25 SMPS 200 toimii katkovassa purskemoodissa, kuten kuvattiin lepotilatoiminnan tapauksessa.

SMPS 200:n matalan jännitteen syöttöosa, joka tuottaa jännitteen V+, voidaan järjestää toimimaan myötäsuuntaisena konvertterina esimerkiksi suurten audiotehovaatimusten tapauksessa. Kuviossa 7 esitetään muunnos ku-30 vion 1 piiristä, jolla aikaansaadaan myötäsuuntainen konvertteritoiminta. Kuvion : 7 vastus Rx ja diodi Dy toimii ylikuormitussuojana, kuten myöhemmin selitetään.

Samanlaiset symbolit ja numerot kuvioissa 1 ja 7 osoittavat samanlaisia osia tai toimintoja. Jos esiintyy ylikuorma, kun käytetään kuvion 7 muunnosta käytetään : tuottamaan suuritehoinen audiosyöttö, vastus Rx tunnistaa ylivirran ja tuottaa . 35 negatiivisen biasoinnin transistorin Q3 emitterille.

Kuviossa 8 esitetään taulukon muodossa jännitteen B+ vaihtelu, jonka aiheuttaa vastaava vaihtelu sädevirrassa, joka virtaa äärianodi elektrodissa, : jota ei ole esitetty, televisiovastaanottimessa. Jännite B+ syöttää poikkeutuspiirin 12 113507 lähtöastetta, jota ei ole esitetty, jolloin saadaan äärianodin jännite ja sädevirta. Kuviossa 9 esitetään taulukon muodossa jännitteen B+ vaihtelu, jonka aiheuttaa pääsyöttöjännitteen Vac vaihtelu.

Vertailua varten rivi no. 1 jokaisessa kuvioiden 8 ja 9 taulukoista si-5 sältää dataa, joka on saatu kun on käytetty tavanomaista aiemmin tunnettua SMPS:ää jossa käytetään integroitua ohjauspiiriä TDA4601 ja tehomuuntajaa Orega no. V4937700. Rivi no. 2 jokaisessa taulukoista kuvioissa 8 ja 9 sisältää dataa, joka saadaan kun käytetään modifioimatonta kuvion 1 SMPS:ää. Kuten voidaan nähdä, kuvion 1 SMPS 200:n suorituskyky on parempi.

10 t

Claims (10)

13 1 13507

1. Televisiolaitteen hakkuriteholähde (200), jolla muodostetaan lähtö-jännite (B+) sekä lepotilan että käyttötilan aikana, joka sisältää: 5 laitteen (100), jolla muodostetaan tuleva syöttöjännite (Vur) AC- syöttöjännitteen lähteestä; ensimmäisen laitteen (110), jolla muodostetaan jaksollinen ensimmäinen ohjaussignaali (V5); katkovan toisen laitteen (Q1), jota mainittu tuleva syöttöjännite (Vur) 10 syöttää ja jota mainittu ensimmäinen ohjaussignaali (V5) ohjaa, jotta tuotetaan katkova virta (m) sekä mainitun lepotilan että mainitun toimintatilan aikana; kolmannen laitteen (T1) jota mainittu katkova virta ohjaa ja jolla siitä muodostetaan mainittu lähtevä syöttöjännite (B+); lepotilan/toimintatilan ensimmäisen ohjaussignaalin lähteen (333); 15 tunnettu siitä, että neljännestä laitteesta (Q4, Q3, Q2), joka on kytketty mainittuun katkovaan laitteeseen (Q1) ja jota ohjaavat mainittu lepotilan/toimintatilan ensimmäinen ohjaussignaali ja toinen ohjaussignaali (17), jonka taajuus määräytyy mainitun AC syöttöjännitteen taajuudesta, katkojalaitteen (Q1) ohjaamiseksi 20 purskemoodissa mainitun lepotilan aikana siten, että purskejakson aikana suoritetaan useita kytkentäsyklejä, ja vaihtelevan kuolleen aikavälin aikana ei suoriteta kytkentäsyklejä, ja nämä kaksi jaksoa vaihtelevat taajuudella, jonka määrää mainitun AC-syöttöjännitteen mainittu taajuus.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen teholähde, tunnettu kuor- , *. 25 mapiiristä (222) joka on kytketty mainittuun lähtöjännitteeseen (B+) ja jota _ * _ mainittu lepotilan/toimintatilan ensimmäinen ohjaussignaali (lohkolta 333) oh- ; ; jaa muodostamaan kuormavirran (13) siihen, joka vaihtelee mainitun lepoti- \ lan/toimintatilan ensimmäisen ohjaussignaalin mukaan, ja laitteesta joka on kytketty mainittuun kuormapiiriin (222) ja jota ohjaa ainakin toinen mainitusta • : 30 lähtöjännitteestä (B+) ja mainitusta virrasta (i3) kolmannen ohjaussignaalin : (V4) muodostamiseksi, joka on kytketty mainittuun kolmanteen laitteeseen (T1) mainitun purskemooditoiminnan sallimiseksi kun ainakin toinen mainitus-:· ta lähtöjännitteestä (B+) ja kuormavirrasta (i3) on normaalin toiminta-alueen ulkopuolella. ‘ . 35 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen teholähde, tunnettu modu- lointilaitteesta (T2, C3) jota mainittu lähtöjännite (B+) ohjaa ja joka on kytketty mainittuun katkojalaitteeseen (Q1) mainitun katkojalaitteen (Q1) katkotoimin-nan pulssileveysmodulaatiota varten mainitun toimintatilan aikana negatiivi- 1 13507 14 sen takaisinkytkennän tavoin, vakavoiden samalla mainitun lähtöjännitteen mainitun toimintatilan aikana.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen teholähde, tunnettu siitä, että mainittua modulointilaitetta (T2) ohjaa mainittu AC-syöttöjännite ja se on 5 kytketty mainittuun ensimmäiseen ohjaussignaalin muodostuslaitteeseen (110) mainitun ensimmäisen ohjaussignaalin (V5) pulssinleveysmodulo-imiseksi mainitun AC-syöttöjännitteen aaltomuodon mukaisesti, jolloin aikaansaadaan pehmeäkäynnistystoiminta jokaisella mainitun AC syöttöjän-nitteen jaksolla, joka esiintyy mainitussa lepotilassa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen teholähde, tunnettu kuor masta (222), joka on kytketty mainittuun lähtöjännitteeseen joka muodostaa kuormavirran (13), jossa mainittua neljättä laitetta (Q4, Q3, Q2) ohjaa mainitun kuormavirran suuruus, mainitun kytkentätoiminnan ohjaamiseksi mainitulla purskeittaisella tavalla, kun mainitun kuormavirran mainittu suuruus on lilan 15 suuri.

6. Hakkuriteholähde, joka sisältää: laitteen (100), jolla muodostetaan tuleva syöttöjännite (Vur) ensimmäisellä taajuudella olevasta AC-syöttöjännitteestä; muuntajan (T2) jonka ensimmäinen käämi (W1) on kytketty mainit-20 tuun tulevaan syöttöjännitteeseen (Vur); tunnettu siitä, että se sisältää ensimmäisen kytkentälaitteen (Q2), joka on kytketty mainittuun ensimmäiseen käämiin (W1) muodostamaan siihen kytkentävirta (12), mainittu kytkentälaite (Q2) ja mainittu muuntaja (T2) muodostavat uudistuvan positiivisen takaisinkytkentätien, joka muodostaa värähtelijän (110), joka värähtelee , 25 jatkuvasti toimintatilan aikana; laitteen (Q1), joka on kytketty mainittuun tulevaan syöttöjännittee-; seen (Vur) ja jota mainitun värähtelijän (110) lähtösignaali (V5) ohjaa, jolloin ‘ muodostetaan mainitusta tulevasta syöttöjännitteestä (Vur) lähtevä syöttö- jännite (B+) katkotoiminnalla, jota ohjataan mainitun värähtelijän (110) maini-• : 30 tun lähtösignaalin (V5) mukaan; , : laitteen (Q3, Q4), jota ohjaa mainittu lähtöjännite (B+) ja joka on kytketty mainittuun värähtelijään moduloimaan mainittu värähtelijän lähtösig-’:· naali (V5) mainitussa toimintatilassa negatiivisen takaisinkytkennän tavoin, vakavoiden näin mainitun lähtöjännitteen (B+); 35 laitteen (Q4, Q3), jota ohjaa lepotila/toimintatila ohjaussignaali (kohdasta 333), ja joka on kytketty mainittuun värähtelijään (110) estämään jatkuvat värähtelyt mainitussa värähtelijässä (110) lepotilan aikana; ja ; laitteen (D2, C3), jota ohjaa signaali (17) taajuudella, jonka määrää 113507 15 mainittu ensimmäinen taajuus, purskemoodin kytkentätilan aloittamiseksi mainitussa ensimmäisessä kytkentälaitteessa (Q2), mikä toistuu taajuudella, jonka määrää mainittu ensimmäinen taajuus, kun jatkuvat värähtelyt on estetty-

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen teholähde, tunnettu siitä, että mainittu modulointilaite (Q3, Q4) sisältää kondensaattorin (C4), jolla muodostetaan ohjausjännite (V4) mainittuun kondensaattoriin (C4), jonka oh-jausjännitteen arvo osoittaa ensimmäisen kytkentälaitteen (Q2) tehollisen jakson, joka tarvitaan vakavoimaan mainittu lähtöjännite (B+), ja jossa mainit-10 tu modulointilaite edelleen sisältää toisen kytkentälaitteen (Q3) jota ohjaa mainittu kytkentävirta (12) mainitun kondensaattorin (C4) kytkemiseksi toiseen käämiin (W2), jotta ohjausjännite (V4) mainitussa kondensaattorissa (C4) muodostuisi mainittuun toiseen käämiin (W2) mainitun ensimmäisen kytkentälaitteen (Q2) annetun kytkentäsyklin paluujakson aikana, ja 15 laitteen (Q4), joka on kytketty mainittuun kondensaattoriin (C4) ja jota ohjaa mainittu lepotila/toimintatila ohjaussignaali (kohdasta 333) mainitun ohjausjännitteen (V4) ohjaamiseksi tavalla, joka estää mainitun uusiutuvan positiivisen takaisinkytkentätien mainitun lepotilan aikana.

8. Hakkuriteholähde, jolla muodostetaan lähtöjännite (B+) sekä le-20 potilan että toimintatilan aikana, joka sisältää; laitteen (100), jolla muodostetaan tuleva syöttöjännite (Vur) AC syöttöjännitelähteestä; laitteen (110), jolla muodostetaan ensimmäinen ohjaussignaali (V5) annetulla taajuudella; , ·, 25 kytkentälaitteen (Q1), jota mainittu tuleva syöttöjännite (Vur) ohjaa ! kytkentävirran (ii) muodostamiseksi sekä lepotilan että toimintatilan aikana; laitteen (T1, Ws), jota mainittu kytkentävirta (h) ohjaa, jotta siinä muodostuisi mainittu lähtevä syöttöjännite (B+); ‘ lepotila/toimintatila ohjaussignaalin lähteen (333); tunnettu sii- 30 tä, että se sisältää : laitteen (Q4, Q3, T2, C3), jota ohjaa mainittu lepotila/toimintatila ohjaussignaali mainitun kytkentälaitteen (Q1) ohjaamiseksi purskemoodissa :* mainitun lepotilan aikana siten, että purskejakson aikana suoritetaan useita kytkentäjaksoja, ja vaihtelevan kuolleen ajanjakson aikana ei suoriteta kyt-35 kentäjaksoja; ja ' / laitteen (D2, R3, C2), joka on kytketty mainittuun kytkentälaittee seen (Q1) mainitun kytkentälaitteen (Q1) kytkentätaajuuden ohjaamiseksi : mainitun lepotilan aikana siten, että mainitun kytkentälaitteen (Q1) mainittu 113507 16 kytkentätaajuus vaihtelee mainitun purskejakson aikana.

9. Hakkuriteholähde, joka sisältää: tulevan syöttöjännitteen lähteen (Vur); muuntajan (T2), jossa on ensimmäinen käämi (Wi), joka on kytket-5 ty mainittuun tulevaan syöttöjännitteeseen (Vur); ensimmäisen kytkentälaitteen (Q2), joka on kytketty mainittuun ensimmäiseen käämiin (Wi) kytkentäsignaalin (12) muodostamiseksi mainittuun muuntajaan (T2), joka on kytketty takaisin positiivisen takaisinkytkennän tavoin mainittuun ensimmäiseen kytkentälaitteeseen (Q2), jolloin muodostuu 10 värähtelijä (110), joka värähtelee jatkuvasti toimintatilan aikana; laitteen (Q1, T1), joka on kytketty mainittuun tulevaan syöttöjännitteeseen (Vur) ja jota ohjaa mainitun värähtelijän (110) lähtösignaali (V5), jolloin muodostuu mainitusta tulevasta syöttöjännitteestä (Vur) mainittu lähtevä jännite (B+) kytkentätoiminnalla, jota ohjataan mainitun värähtelijän lähtösignaalin 15 (V5) mukaisesti; tunnettu siitä, että se sisältää laitteen (Q4, Q3, T2), jota ohjaa mainittu lähtöjännite (B+), ja joka on kytketty mainittuun värähtelijään (110) moduloimaan mainittu värähtelijän lähtösignaali (V5) toimintatilan aikana negatiivisen takaisinkytkennän tavoin, jolloin mainittu lähtöjännite (B+) reguloituu; 20 laitteen (T2, Q3), jota ohjaa lepotila/toimintatila ohjaussignaali (koh dasta 333) ja joka on kytketty mainittuun värähtelijään (110) estämään lepotilassa mainitun värähtelijän jatkuvat värähtelyt; laitteen (D1, C2), jota ohjaa ensimmäisellä taajuudella oleva signaali, joka aloittaa purskemoodin kytkentätoiminnan mainitussa kytkentälait-25 teessä (Q1), joka toistuu taajuudella, jonka mainittu ensimmäinen taajuus määrää, kun jatkuvat värähtelyt on estetty; ; kondensaattorin (C3); ja toisen kytkentälaitteen (D2), jota ohjaa mainittu lepotila/toimintatila ohjaussignaali, mainitun kondensaattorin (C3) kytkemiseksi mainittuun positii-30 viseen takaisinkytkentätiehen mainitun ensimmäisen kytkentälaitteen (Q1) kyt-: kentätaajuuden pitämiseksi yli kuultavan alueen mainitun purskemooditoimin- nan aikana, ja kytkemään mainittu kondensaattori (C3) pois mainitulta positiiviselta takaisinkytkentätieltä, jotta estetään mainittua kondensaattoria vaikuttamasta mainitun värähtelijän (110) värähtelytaajuuteen mainitun toimintatilan . 35 aikana.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen teholähde, tunnettu siitä, että mainittu toinen kytkentälaite (D2) sisältää diodin (D2), joka on kytketty : mainitun muuntajan toisen käämin (W3) ja mainitun kondensaattorin väliin. 17 1 13507