FI113185B - Käsittelyapuaineena käytettävä aine, mineraalivillaneulahuopa, poimutettu mineraalivillatuote sekä menetelmä näiden valmistamiseksi - Google Patents

Description

113185 Käsittely-apuaineena käytettävä aine, mineraalivillaneula-huopa, poimutettu mineraalivillatuote sekä menetelmä näiden valmistamiseksi 5 Esillä oleva keksintö liittyy aineeseen, joka vaikuttaa käsittelyapuaineena käsiteltäessä mineraalivillamattoja kohdistamalla kuituihin voimavaikutuksia, jotta kuiduille saadaan uudet stabiilit asennot toisiinsa nähden, sekä mineraalivillaneulahuopaan sekä poimutettuun mineraali-10 villatuotteeseen, jotka valmistetaan tätä ainetta käyttäen, sekä menetelmiin näiden valmistamiseksi.

Mineraalivillahuopien neulaamisessa kuituihin täytyy lisätä neulausapuainetta, niin sanottua viimeistelyai-netta tai pehmennysviimeistelyainetta lisäaineen muodossa. 15 Tällaisia viimeistelyaineita valmistetaan usein mineraaliöljyjen tai luonnonöljyjen, rasvahappojohdannaisten ja muiden sellaisten pohjalta. Viimeistelyaineen tarkoituksena on tehdä kuidut taipuisämmiksi ja pienentää kitkaa kuitujen välillä neulauskäsittelyn aikana kuitujen repeämisen 20 tai katkeamisen estämiseksi neulaamisen aikana mahdollisimman suuressa määrin. Viimeistelyaineen täytyy lisäksi ;··· suorittaa pölynsidonta-aineen tehtävä neulahuovan käsitte- ·’;· lyn ja käytön mahdollistamiseksi ilman muita pölysuojaus- keinoja.

25 Nämä tehtävät suorittaa parhaiten sellainen vii- : meistelyaine, jonka viskositeetti on alhainen alle yhden · tai muutaman Pas:n alueella, koska tällaiset alhaisen viskositeetin omaavat aineet, alhaisen viskositeettinsa ansiosta, voivat muodostaa ohuen voitelevan kalvon hyvän 30 kitkaa vastustavan vaikutuksen aikaansaamiseksi samalla kun niitä tarvitaan suhteellisen pieniä määriä. Alhaisen i * » * 2

11318E

viskositeetin ja siten hyvän "voiteluvaikutuksen" omaavan neulausapuaineen käyttö aiheuttaa kuitenkin myös sen, että kuidut helposti liukuvat pois neulahuovassa neulauskäsit-telyn aikana saamistaan kiinnittymiskohdista. Juuri neu-5 lattu huopa on siten pilalla ja menettää suuren osan sisäisestä koheesiostaan.

DE-A 38 35 007:stä on tässä tunnettu epätavallisen suuren, jopa 10 Pas viskositeetin omaavan viimeistelyai-neen lisääminen tietyssä määrässä neulausapuaineeksi 10 vuorivillan vahvistamiseksi neulaamisen avulla kuitujen paksuuden ollessa suhteellisen pieni, vähemmän kuin 6 μπι. Viimeistelyaine tekee suhteellisen ohuet vuorivillakuidut niin taipuisiksi, että ne voidaan neulata ilman että tapahtuu kuitujen katkeamista tai murtumista viimeistelyai-15 neen suuresta viskositeetista huolimatta, kun taas vii-meistelyaineen suuri viskositeetti takaa sen, että kuidut pysyvät kiinnittymiskohdissaan välittömästi neulauskäsit-telyn jälkeen. Haittapuolena on se, että neulausapuaineen suuri viskositeetti estää kaikenlaisten mineraalivilla-20 huopien neulaamisen suurella nopeudella. Toisena haittapuolena on se neulausapuaineen suhteellisen suuri määrä, :*·· joka käytännön tilanteissa täytyy lisätä, jotta suuren 'i' viskositeetin omaava neulausapuaine muodostaisi kalvon; koska viimeistelyapuaine on luonteeltaan orgaanis-kemial-25 lista, niin se haihtuu kuumuuden vaikutuksesta aiheuttaen ; melko häiritsevää hajua tai muussa tapauksessa viimeiste- a · · '·/< '· lyaine täytyy aikaisemmin erottaa lisätyövaiheessa. Jos perusteellinen lämpökäsittely suoritetaan välittömästi «. , > neulauskäsittelyn jälkeen, jotta vältettäisiin hajua asi-*,,,· 3 0 akkaan luona, sekä neulahuovan j ännityksettömän stabiloi- tumisen vuoksi, niin viimeistelyaine ei enää ole käytettä- i » i · f · I · I * * I ' * 113185 3 vissä pölynsidonta-aineena neulahuovan seuraavien käsittelyvaiheiden aikana sen lopulliseen asentamiseen asti, mistä johtuen muut pölynsidontatoimenpiteet käyvät välttämättömiksi .

5 Samanlainen ongelmajoukko ilmenee poimutettujen mineraalivillatuotteiden valmistuksessa, jollaiset ovat tunnettuja esimerkiksi US-A 2 409 066:sta tai EP-A 0 133 083:sta. Tässäkin tavoitteena on siirtää yksittäisiä kuituja toistensa suhteen, kunnes ne saavuttavat uuden lopul-10 lisen aseman, johon ne sitten kiinnittyvät stabiilisti tuotteen sisällä halutun mekaanisen lujuuden ja stabiili-suuden antamiseksi sille. Mitä suurempi käytetyn viimeis-telyaineen viskositeetti on, sitä suurempi voima tarvitaan kuitujen siirtämiseksi toistensa suhteen. Poimutettavan 15 laminaarisen maton tapauksessa, koska tämä voima on kohdistettava poikittaisten voimien avulla viimeksi mainitun reunoista ja koska sillä siksi on hyvin epäsuora vaikutus yksittäisiin kuituihin, niin suuren viskositeetin omaavat viimeistelyaineet tekevät poimutusvaiheen vaikeammaksi, 20 jopa mahdottomaksi. Alhaisen viskositeetin omaava viimeis-telyaine tekee toisaalta välttämättömäksi ylläpitää poimutettavaan tuotteeseen vaikuttavaa voimaa jatkuvasti, kunnes se on kovettunut, jos poimuttumisen ei haluta olla ·*;· osittain palautuva ennen kovettumista.

**·;’ 25 Edelleen, julkaisusta US 3,913,191 on tunnettua neulaamisnesteen, jolla on tiksotrooppinen luonne, käyttö *,.! kankaan, tekstiilien ja/tai synteettisten kuitujen neulaa- miseen. Neulaamisnestettä lisätään kankaaseen ainakin 100 paino-%:a. Sen viskositeetti on edullisesti 0,004 - 0,01 !!’. 30 Pas (4 - 10 cps) ja viskositeetit aina 0.05 - 0,1 Pas:iin ’·* (50 - 100 cps) ovat mahdollisia. Tämä viskositeetti sallii • * » « * • * i · • I * 113185 4 neulaamisnesteen hitaan valumisen kankaasta. Niinpä neu-laamisnestettä on luonnostaan kankaassa riittävästi välittömästi käsittelyn aikana. Tässä tapauksessa neulaamisnesteen tiksotrooppinen luonne on tarkoitettu ainoastaan pitämään neulaamisnesteen luonnostaan kankaassa.

Tätä silmällä pitäen tämä keksintö perustuu tavoitteeseen aikaansaada apuaine mineraalivillamattojen käsittelyyn, jolloin kuitujen kiinnittyminen saavuttamaansa uuteen asemaan toisten kuitujen suhteen helpottuu, ilman että kuitenkaan kohtuuttomasti haitattaisiin aikaisemmin tapahtuvaa, haluttua kuitujen siirtymistä toisten kuitujen suhteen.

Tämän ongelman ratkaisu on aikaansaatu lisäämällä tiksotrooppiseksi tekevää lisäainetta käsittelyapuaineeseen ja siten, että prosessiapuaineen staattinen viskositeetti on korkeampi kuin 100 Pas (100 000 cP).

Koska käsittelyapuaine sisältää tiksotrooppiseksi tekevää lisäainetta, sen staattinen viskositeetti voi olla äärimmäisen suuri ja samalla juoksuviskositeetti (flow viscosity) pieni. Suuri staattinen viskositeetti, joka on yli 100 Pas, mieluimmin vieläpä 500 tai 1000 Pas patenttivaati-muksen 2 mukaan, takaa sen että kuidut pysyvät kiinnit-tyneinä neulauskäsittelyssä saamiinsa kiinnityskohtiin. Neulausapuaineen äärimmäisen suuren staattisen viskositee-i ’,· tin johdosta kuituja ei ainoastaan sidota viskoplastisesti v · kuten siirappi tekee, vaan itse asiassa ikäänkuin vahaan upotettuna tai kuin sideaineen liimaamana. Liikkeessä ole-: V van käsittelyapuaineen suhteellinen juoksevuus toisaalta takaa kuitujen häiriöttömän liikkuvuuden toistensa suhteen : neulauskäsittelyn aikana vallitsevan pienen kitkan avulla siten, että tämä vaihe voidaan suorittaa nopeasti ja ilman > · « · » * · * · 1 i 1 · » » · 113185 5 kuitujen murtumista tai kuitujen katkeamista, ja johtaa lujuuden optimaaliseen suurenemiseen kuten neulaamisen tapauksessa. Johtuen neulojen vaikutuksen aiheuttamasta juoksevuudesta kuituihin voi muodostua ohut "voitelukalvo" 5 lisättäessä vain pieni määrä käsittelyapuainetta; tämä siis vähentää hajua kuumuuden vaikuttaessa, ja aikaisempi perusteellinen lämpökäsittely voidaan siten jättää pois monissa käyttöesimerkeissä. Jos rasvahapon polyglykoli-estereitä, kuten Leomin OR, käytetään käsittelyapuaineena, 10 niin käyttöolosuhteissa kuiduissa tapahtuu vielä muutoksia. Muutokset infrapunaspektrissä ilmentävät polymeroitu-misprosessia. Tämä johtaa edelleen hajun kehittymisen vähenemiseen kuumenemisen aikana.

Tiksotrooppiseksi tekevä lisäaine on mieluimmin 15 pyrogeenisesti tuotettua oksidia, erityisesti pyrogeenistä piidioksidia. Pyrogeenisesti tuotetun metallioksidin tiksotrooppinen vaikutus on osoittautunut hyvin tehokkaaksi, joten se johtaa käsittelyapuaineen määrän mahdollisimman suureen pienenemiseen. Liekkihydrolyysillä tuotettua 20 pyrogeenistä piidioksidia on saatavissa suhteellisen alhaiseen hintaan ja se vaikuttaa siten taloudelliselta kannalta tiksotrooppiseksi tekeväksi lisäaineeksi parhaiten sopivalta.

·*” Montmorilloniittipitoiset savet kuten bentoniitti ··; 25 ovat myös sopivia tiksotrooppisiksi tekeviksi lisäaineik- si. Niiden tiksotrooppinen vaikutus on pienempi kuin pyro-geenisesti tuotettujen oksidien, joten lisäainetta täytyy lisätä suurempi määrä ja/tai poltettua käsittelyapuainetta täytyy lisätä suurempi määrä suuremmilla viskositeettiar-30 voilla välttämättömän voitelukalvon muodostamiseksi.

• · 113185 6

Orgaanisia tiksotrooppiseksi tekeviä aineita voi pohjimmiltaan käyttää moniin tarkoituksiin sopivina lisäaineina, mutta ne hajoavat kuumuuden vaikutuksesta ja myötävaikuttavat siksi hajun kehittymiseen, kun taas epä-5 orgaanisia lisäaineita käytettäessä vain käsittelyapuai-neen jäljellä oleva orgaanis-kemiallinen komponentti, esim. öljysisältö, on alttiina hajaantumiselle ja aiheuttaa siten hajua. Epäorgaanisia tiksotrooppiseksi tekeviä lisäaineita pidetään siksi parempina käsittelyapuaineina 10 tämän keksinnön mukaan aina kun sen avulla valmistettu neulattu mineraalivillahuopa joutuu kuumuudelle alttiiksi.

Tiksotrooppiseksi tekevää ainetta käytetään mieluimmin määränä, joka on 5 - 50 paino-% (kuiva) suhteessa käsittelyapuaineen kokonaismäärään.

15 Pyrogeenisen piidioksidin muodossa olevia lisäai neita on mieluimmin 5 ja 30 paino-% välillä, mieluummin 10 ja 20 paino-% välillä ja erityisesti 10 ja 15 paino-% välillä suhteessa käsittelyapuaineen kokonaismäärään.

Käsittelyapuaineena vaikuttavaa ainetta vuorostaan 20 käytetään tarkoituksenmukaisesti määränä, joka on enintään 0,4 paino-% ja mieluimmin enintään 0,2 paino-% suhteessa mineraalivillahuovan painoon. Jos käytetään pyrogeenisesti tuotettuja metallioksideja, niin on mahdollista helposti ·*·· edelleen alentaa näitä arvoja, ja on osoitettu, että mine- 25 raalivillahuovassa jäljellä oleva pieni osa orgaanis-ke- I « f ;;* miallisia aineita johtaa vähäiseen hajuun ja ei-havait- tavaan savukaasujen muodostumiseen kuumennuksen aikana.

' Tämä keksintö liittyy myös neulattuun huopaan, joka ... on valmistettu mineraalivillasta käyttäen sanottua ainetta 30 neulausapuaineena ja joka voi silti sisältää sen valmistamisessa käytettyä ainetta tai josta tämä aine on täysin 113185 7 tai osittain poistettu lämpökäsittelyn avulla tai muilla keinoin.

JP-A-Sho-62-128959:sta on tunnettu patenttivaatimuksen 11 lajimääritelmän mukainen neulamatto, jonka mu-5 kaan vuorivillamattoon, jota toisin kuin lasivillaa ei voida neulata taloudellisesti suurillakaan määrillä vii-meistelyainetta, lisätään eri tyyppisiä kuituja, joiden pituudet ovat 20 ja 150 mm välillä, määrinä jotka ovat 5 -45 paino-osaa suhteessa 100 paino-osaan vuorivillaa. Eri 10 tyyppisten kuitujen on määrä liittyä vuorivillakuituihin neulaamisen aikana ja aikaansaada siten hyvin luja huopa. Tätä varten eri tyyppiset kuidut voidaan lisäten sekoittaa homogeenisesti vuorivillaan tai myös lisätä päällekkäisiin kerroksiin. Käyttövaatimuksista riippuen nämä eri kuidut 15 voivat olla lasikuituja, keraamisia kuituja, tapulikuitu-ja, puuvilla-, lampaanvilla-, orgaanisia kuituja kuten nylonia, polyesteriä, polyvinyylialkoholia, tai poly-eteeniä olevia kuituja sekä näitä aineita sisältävää kierrätettyä villaa olevia kuituja. Itse asiassa havaittiin, 20 että ainakin laboratoriomittakaavassa vuorivillaa voidaan neulata lisäämällä tällaisia kuituja. Kaikesta huolimatta neulauskäsittelyllä on silti se vaikutus, että se tuhoaa huomattavan osan vuorivillakuiduista siten, että tuloksek-si saatava tuotteen lujuus ei ole tyydyttävä, ts. mitä '·· 25 suurempi neul aarni snopeus on, sitä vähemmän tyydyttävä lujuus tulee olemaan.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on lisäksi * · · ' aikaansaada sellainen neulamatto, jolle valmistuksensa ... aikana voidaan suorittaa neulaaminen suurella nopeudella !!’. 3 0 ja joka tekee mahdolliseksi suuren lujuuden saamisen.

» > I · · 113185 8

Myöskin vuorivillakuitujen tapauksessa, joiden neu-laaminen on vaikeata, tarkoituksenmukainen neulaus aikaansaadaan lisäksi ottamalla käyttöön toimenpide, jossa lisätään taipuisampia kuituja kuten erityisesti tekstiililasi-5 kuituja, joiden pituus on yli 20 mm ja jotka yhdistetään mineraalikuitujen kanssa neulaamalla. Tällöin aikaansaadaan tekstiilikuitujen tai muiden sellaisten huomattava liittymisaste mineraalikuitujen kanssa sen sijaan, että mineraalikuidut olisi liitettävä toisiinsa, mikä tuottaa 10 tulokseksi sideaineesta vapaan kuitukerroksen huomattavasti paremman liittymissuhteen. Tekstiilikuituja tai sen tapaisia voidaan käyttää sellaisissa määrissä ja sellaiset mitat omaavina kuin japanilaisessa julkiseksi tulleessa julkaisussa Sho-62-128959 on esitetty. Tekstiilikuitujen 15 määräksi mieluummin kuitenkin 5 paino-% on riittävä, erityisesti jos tekstiilikuidut olisi lisäksi valmistettu käyttäen rasvahapon polyglykoliestereitä kuten Leomin OR viimeistelyaineena. Koska tekstiililasikuidut muodostetaan niin sanottujen hahtuvien muotoon, niin tiksotrooppisella 20 viimeistelyaineella on se vaikutus, että se tekee nämä kuidut helpommin yksittäisiksi kuiduiksi jaettavaksi mekaanisen energian vaikutuksen avulla kuten neulaamisella, jolloin tapahtuu suhteellisesti suurempi määrä liittymi-siä, mikä puolestaan edullisesti suurentaa neulatun loppu-25 tuotteen lujuutta yksinkertaisella tavalla.

Kehittyvien hajujen vähentämistä helpottaa lisäksi olennaisesti se seikka, että lisättyjen tekstiilikuitujen avulla tapahtuva liittyminen toisiinsa, mikä on määrä ai-... kaansaada neulaamisella, paranee huomattavasti. Tämän kek- • i·, 30 sinnön mukaan siksi käytetään mieluummin pientä määrää > neulausapuainetta, 0,01 ja 0,1 paino-%:n välillä, mieluum-

11318 E

9 min 0,02 ja 0,05 paino-%:n välillä ja erityisesti noin 0,03 paino-% suhteessa neulahuovan kokonaismassaan. Nämä äärimmäisen pienet neulausapuaineen kuten Leomin OR: n määrät aiheuttavat vastaavasti vähentyneessä määrässä 5 hajun ja savukaasujen kehittymistä kuumennettaessa, mikä näin ollen ei enää ole haitallista.

Seurauksena on, että tyypillisesti ei ole tarvetta täysin tai osittain lämpökäsittelyn avulla tai muilla keinoin poistaa neulausapuaineena käytettyä ainetta neula-10 huovasta ennen tämän käyttämistä, vaikka se luonnollisestikin olisi mahdollista. Tämän keksinnön mukainen neula-huopa sen sijaan asennetaan muuttumatonta neulausapuainet-ta sisältävänä siten, että viimeksi mainittu voi lopullisessa kohteessaan lisäksi myötävaikuttaa pölynsidonnan ja 15 lujuuden parantamiseksi, ts. neulahuovan käsittelyn helpottamiseksi, kunnes viimeksi mainittu todella on asennettu .

Taipuisammat kuidut voidaan sovittaa neulahuovan sisällä ainakin likimäärin homogeenisesti jakautuneiksi, 20 jotta pystytään aikaansaamaan tarpeen mukainen kiinnittyminen jokaisessa kohdassa huovan sisällä neulauskäsittelyn jälkeen. Voidaan kuitenkin tehdä myös niin, että taipuisammat kuidut sovitetaan ulompaan kerrokseen tai kerrostu-·;;; maan peruskerroksen eli -kerrostuman suurelle pinnalle.

25 Tässä tapauksessa neulat vievät tekstiilikuidut tai muut sellaiset peruskerroksen läpi neulaamisen aikana ja kiin-nittävät ne siellä. Itse asiassa eri kuitujakaumat ovat myös mahdollisia tarvittaessa, esim. parhaana pidetään ···, rikastamista lähellä huoparainan pintaa olevissa alueissa, /*·. 3 0 jotta aikaansaadaan parhaana pidetty vahvistuminen näissä _ alueissa.

113185 10

Kuten jo on mainittu, neulahuopa sisältää mieluimmin taipuisampia kuituja tekstiililasikuitujen muodossa niiden osuuden ollessa pienempi kuin 5 paino-% suhteessa neulahuovan kokonaismassaan. Tämän hyvin pienen - tavaili-5 sesti kalliimpien - lasikuitujen, erityisesti monikuituis-ten hahtuvien osuuden tekee mahdolliseksi se seikka, että nämä niin sanotut lasikuidut hyvin kestävästi auttavat huovan vahvistamista neulaamalla. Tässä menetellään hajottamalla monikuituiset hahtuvat ennen käyttöä yksittäisiksi 10 kuiduiksi, joiden katkaistu pituus on esim. 30 tai 40 mm siten, että vahvistavat kuidut ovat käytettävissä hyvin hienojakoisina ja hyvin jakautuneina. Tämän johdosta jopa suhteellisen pieni osuus tämän keksinnön mukaan on erittäin tehokas siten, että suhteellisen pienet lisäykset jo 15 ovat riittävät. Tätä auttaa lisäksi se, että monikuitui-silla hahtuvilla käytettävä viimeistelyaine mieluimmin sisältää tiksotrooppiseksi tekevää lisäainetta ja tarjoaa siten pienemmän vastuksen yksittäisten kuitujen erottamiselle hahtuvista, jolloin hahtuvien hajottaminen voi ta-20 pahtua hyvin varovaisesti ja siten pienellä hävikillä.

Tämä keksintö liittyy lisäksi mineraalivillatuot-teeseen, joka on erityisesti sellaisen huovan tai levyn muodossa, joka on poimutettu siten, että pitkittäissuun-täisen voiman vaikutuksesta suuri määrä laminaarisen maton 25 kuiduista, jotka olivat sijoittuneet olennaisesti pinnan suuntaisiksi, siirtyy poikittaiseen asentoon poimutetun maton pääpintojen suhteen, ja joka on valmistettu käyttämällä tiksotrooppiseksi tekevää lisäainetta sisältävää ... käsittelyapuainetta. Tällä on vaikutuksena kuitujen suh- ···, 30 teellinen liike poimukohdassa, suuren staattisen vis- • > kositeetin huomioon ottaen, mikä esiintyy vain määritel- 113185 11 lyillä suhteellisilla voimilla, missä käsittely-apuaineen paljon pienempi juoksuviskositeetti edistää pienen kitkan avulla kuitujen liukumista toistensa päällä uuteen keskinäiseen asentoon. Suhteellisen pienellä staattisella 5 viskositeetilla ja/tai käyttämällä suhteellisen pientä määrää käsittelyapuainetta, enintään 0,4 paino-%, mieluimmin enintään 0,2 paino-% (kuiva) suhteessa maton kokonaismassaan, maton puristumisastetta ennen poimutuskohtaa voidaan pienentää, ja poimuttaminen voidaan siten suorit-10 taa suhteellisen löyhällä matolla. Joka tapauksessa viskositeetti pienenee suuresta staattisesta viskositeetista paljon pienemmäksi juoksuviskositeetiksi kahden kuidun välisen ensimmäisen suhteellisen liikkeen jälkeen siten, että tämä liike voi pienentää vaikuttavia voimia käytän-15 nöllisesti katsoen esteettä ja johtaa kuidun uuteen asentoon, jossa kuitu tulee lepotilaan ja vallitseva staattinen viskositeetti pidättää sitä, kunnes tavallisella tavalla lisätty sideaine on kovettunut.

Tiksotrooppiseksi tekevän lisäaineen käyttö 20 edesauttaa seuraavaksi suoritettavaa huovan neulaamista ennen kovettamista joko sen pintakerrosten lisääntyneen huopumisen johdosta tai sellaisten peitekerrosten käyttämisen johdosta, jotka voivat sisältää lasikuituja kuten hahtuvia tai muita sellaisia ja jotka voidaan muodostaa 25 käyttäen tai ilman lisäaineita. Seuraavaksi tapahtuva kovettuminen tekee poimutetun huovan puristusta kestäväk-si.

Lisäksi tämän keksinnön kohteena on menetelmä neu-... lamaton valmistamiseksi mineraalivillasta, jossa menetel- 30 mässä neulausapuainetta ja mieluimmin taipuisampia kuituja y t lisätään huoparainaan, missä neulausapuaine sisältää tik- * · 113185 12 sotrooppiseksi tekevää lisäainetta kuten edellä on yksityiskohtaisesti kuvattu.

Lisäksi tämän keksinnön kohteena on menetelmä sellaisen poimutetun mineraalivillatuotteen valmistamiseksi, 5 jossa kuidut sovitetaan terävään kulmaan poimuttamalla valmistetun maton pääpintojen suhteen sellaisen tuotteen valmistamiseksi, jossa kuidut saadaan vähintään yhdestä kuidutuslaitteesta ja, sideaineella varustettuna, kerrostetaan tuotantolinjalla laminaariseksi matoksi, minkä 10 jälkeen aiheutetaan voimavaikutuksia, jotka ovat pääpintojen suuntaisia ja linjan kulkusuunnassa tai päinvastaisessa suunnassa sideaineen kovettumisen jälkeen ja siten aikaansaadaan poimuttuminen, missä kuidut ennen poimuttamista varustetaan käsittelyapuaineella, johon lisätään 15 tiksotrooppiseksi tekevää lisäainetta kuten edellä on yksityiskohtaisesti kuvattu.

Jotta estettäisiin se, että sideaine liiaksi rajoittaisi kuitujen keskinäistä liikettä kun käsittelyapuaineella on vain sen alhainen juoksuviskositeetti, niin 20 käsittelyapuainetta lisätään sellainen määrä, että sen vaikutus ylittää sideaineen vaikutuksen, joka sideaine ei , ole vielä kovettunut. Kaikesta huolimatta käsittelyapu- . ainetta lisätään yleensä enintään 0,4 paino-%:n määrä, mieluimmin enintään 0,2 paino-%:n (kuiva) määrä suhteessa 25 maton kokonaismassaan.

* » · »

Lisävahvistuminen sinä aikana, kunnes sideaineen kovettuminen tapahtuu, sekä sideaineen kovettumisen jäi- I I · keen voidaan aikaansaada suorittamalla ainakin yhdelle ... poimutetun maton pinnalle neulauskäsittely ennenkuin ko- 30 vettuminen tapahtuu. Tässäkin tiksotrooppiseksi tekevä 113185 13 lisäaine auttaa neulauskäsittelyä aivan kuin neulahuovan valmistuksessa kuten edellä on lähemmin selitetty.

Poimutetun maton pinta voidaan ennen neulaamista lisäksi varustaa ulommalla kerroksella, joka vuorostaan 5 voi olla poimutettu tai laminaarinen käyttötarkoituksen tarpeista riippuen. Ulompi kerros sisältää mieluimmin myös viimeistelyainetta, jossa on tiksotrooppiseksi tekevää lisäainetta kuten edellä on yksityiskohtaisesti kuvattu, neulaamisen auttamiseksi. Ulompi kerros sisältää mieluim-10 min myös sideainetta, jos sillä on määrä olla suurempi puristuslujuus. Mikäli on tarpeen, ulompi kerros voi lisäksi sisältää tekstiilikuituja, mieluimmin lasikuituja esim. hahtuvien muodossa niiden pituuden ollessa enemmän kuin 20 mm, mikä edelleen auttaa neulaamista kuten edellä 15 neulauskäsittelyn yhteydessä on yksityiskohtaisesti kuvattu.

Tämä keksintö on seuraavassa selitetty yksityiskohtaisesti piirustuksen avulla, jossa: kuvio 1 on neulahuovan valmistamiseen tarkoitetun neulaus-20 käsittelyn kaaviokuva, ja kuvio 2 on poimutetun mineraalivillamaton valmistamiseen , tarkoitetun poimutuskäsittelyn kaaviokuva.

, Kuten kuviosta 1 nähdään, mineraalivillahuopa 1 kulkee neulaustyökalujen 2 ja/tai 2' ohi, jotka on varus-25 tettu neuloilla 3; 3'. Neulat 3; 3' on varustettu tunnetulla tavalla koukuilla 4; 4', joiden avulla ne ottavat . kiinni kuiduista tunkeutuessaan mineraalivillahuovan 1 materiaaliin ja kiinnittäessään ne ympäröivään materiaa-,··>, liin.

3 0 Neulaustyökalut toimivat samanaikaisesti suorittaen / , ylös-alas-liikettä tai itsenäisesti.

14 113186

Alussa yksityiskohtaisesti selitettyjen toimenpiteiden avulla on mahdollista toimia neulaustyökalujen 2; 2' suurella toimintanopeudella kuitenkaan katkaisematta tai repimättä koukuilla 4; 4' liian suurta määrää kuiduis-5 ta. Johtuen erityisesti väliin siroteltujen, tekstiili-lasikuitujen taipuisampien kuitujen lisäkäytöstä, joilla kuiduilla on huomattava, yli 20 mm pituus, on mahdollista lisätä kuitujen liittymistä toisiinsa neulauskäsittelyn avulla ja siksi myös sellaista materiaalia kuin vuorivil-10 laa, jonka kuituja muutoin tuskin voidaan liittää toisiinsa neulaamisen avulla. Tällä tavalla saadaan valmistetuksi hyvän lujuuden omaavaa neulahuopaa, jonka ei tarvitse sisältää mitään sideainetta ja joka siksi - lukuunottamatta pientä määrää neulausapuainetta - ei sisällä orgaanisia 15 aineita, jotka voisivat kuumennettaessa hajaantua.

Kuvio 2 esittää kaaviollisesti ja yksinkertaistetulla tavalla, miten kuidutuslaitteet 11 tuottavat kuilun 13 sisälle kuituharson 12 ja kerrostavat kuidut tuotantolinjalle 14. Tuotantolinjan 14 alapuolelle on sovitettu 20 imukammiot 15, jotka on varustettu aukoilla ilman läpipääsyä varten ja joiden tyhjö takaa kuitujen tasaisen . kerrostumisen laminaarisen maton 16 muodostamiseksi tuo- . tantolinjalle 14.

Kuljettimella 17 matto 16 olennaisesti tätä kulje-“i 25 tinta lähenevän kuljettimen 18 alapuolelle, jolloin saa-daan aikaan maton 16 vähäinen tiivistyminen. Kuljettimien i » 17 ja 18 lähtöpäästä, jotka kuljettimet ovat samalla tasalla, matto 16 kuljetetaan kahden kuljettimen 19 ja 20 välissä kulkunopeuden ollessa pienempi kuljettimien 17 ja 30 18 nopeuteen verrattuna siten, että maton 16 kulku hidas- , tuu pääpintojen osalta. Tästä aiheutuu maton 16 poimuttu- 113185 15 minen kuljettimien 17/18 ja 19/20 välissä olevassa, viitenumerolla 21 osoitetussa ylimenokohdassa maton 16 poimuttamiseksi sellaisen poimutetun maton 22 muodostamiseksi, jossa huomattava osa kuiduista, jotka ovat asettuneet 5 vaaka-asentoon tuotantolinjalla 14 niiden valmistusolosuh-teista johtuen, asettuvat pystysuoraan siten, että lopputuotteessa ne voivat siirtää voimia, jotka suuntautuvat poikittain pääpintoihin nähden. Tällaisella mineraalivil-latuotteella osoittautuu olevan erityisen suuri puristus-10 tai vetolujuus sen pääpintojen kohdalla.

Kuilun 13 sisällä kuituihin lisätään sideainetta tunnetulla tavalla, jota ei ole yksityiskohtaisesti esitetty, ja ne saadaan kovettumaan tunneliuunissa 23 kuumuuden vaikutuksesta, jotta siten saadaan muodostetuksi poi-15 mutettu huopa tai levy 24. Lisäksi kuilun 13 sisälle suihkutetaan tiksotrooppiseksi tekevää lisäainetta sisältävää käsittelyapuainetta samalla tavoin kuin sideainetta. Kuten alkupuolella on yksityiskohtaisemmin selitetty, käsittelyapuaineella on siis hyvin suuri staattinen vis-20 kositeetti ja hyvin pieni juoksuviskositeetti. Suuri staattinen viskositeetti stabiloi kuidut laminaarisessa . matossa 16 ja poimutetussa matossa 22 vielä enemmän siten, että viimeksi mainittu säilyttää olennaisen mitanpitävyy-, den poimutuskulj ett imien 19/20 lähtöpäässä, kunnes sen 25 lopullinen mitanpitävyys on saavutettu tunneliuunissa 23 V. kovettamalla. Johtuen liikkumisesta ylimenoalueessa 21, ;·, staattinen viskositeetti kuitenkin yht' äkkiä pienenee, kunnes saavutetaan juoksuviskositeetti siten, että alussa tapahtuvan kuidun suhteellisen liikkeen jälkeen liikettä 30 vastustaa vain hyvin pieni vastusvoima, ja kuidut voivat . näin ollen liukua uusiin keskinäisiin asentoihin vain , * * t 16 113186 äärimmäisen pienen vastusvoiman vaikuttaessa. Tällä tavoin kuitujen uudelleensuuntautuminen voidaan hyvin hallita poimuttumisvyöhykkeessä, ja kuljettimien 17, 18, 19 ja 20 aiheuttamien pienten voimien avulla käy mahdolliseksi 5 aikaansaada uudelleensuuntautuminen varovaisella tavalla.

Poimuttamisen jälkeen, kuitenkin ennen kovettamista, poimutetun maton 22 vahvistuminen voidaan aikaansaada neulaamisen avulla, mikäli välttämätöntä. Esimerkiksi kuitumateriaalia 25 ulkokerrosta varten syötetään poimutetun 10 maton 22 yläpinnalle ja saatetaan alttiiksi neulauslait-teen 26 vaikutukselle, jonka neulat 27 lävistävät ulkokerroksen 25 ja tunkeutuvat poimutettuun mattoon 22 kuten selitetty analogisella tavalla kuvion 1 yhteydessä, jolloin samalla aikaansaadaan ulkokerroksen 25 nitominen poi-15 mutettuun mattoon 22 ja kuitujen vahvistuminen neulaamisen aiheuttaman kuitujen toisiinsa liittymisen avulla. Tarpeesta riippuen ulkokerros voi sisältää tai ei sisällä sideainetta, joka kovettuu tunneliuunissa 23. Käsittely-apuaine, joka sisältää tiksotrooppiseksi tekevää lisäai-20 netta, jota on jo käytetty poimuttamiskäsittelyn auttami seksi, tekee neulaamisen helpommaksi joka tapauksessa , sikäli kuin sillä on vastaava neulausapuaineen vaikutus.

Lisäksi poimutetun maton 22 sekä ulkokerroksen 25 pinnan ala voidaan optimoida neulaamisen avulla suoritettavaa > 25 vahvistamista varten neulaamisen yhteydessä selitettyjen toimenpiteiden mukaan, ts. ne voivat myös sisältää tiksotrooppiseksi tekevää lisäainetta sisältävää neulausapu-ainetta ja tietyssä tapauksessa sisältää lisättyjä tai-puisampia tekstiilikuituja. Ulompi kerros voi koostua myös » .··*. 30 tekstiilikuiduista, jotka vedetään poimutettuun mattoon 22 . neulauskäsittelyn avulla ja kiinnitetään siihen tavalla, 113185 17 joka vahvistaa poimutettua mattoa, missä myös on mahdollisuus edullisesti lisätä taipuisampia tekstiilikuituja jo kuilun 13 sisällä siten, että ne jakautuvat tasaisesti maton 16 sisällä.

5 Seuraavassa on esitetty kaksi esimerkkiä parhaana pidetyistä suoritusmuodoista.

Esimerkki_1 10 Neulausapuaine valmistettiin seuraavalla reseptillä: 99,44 % H20

0,5 % Leomin OR

0,06 % Cab-o-sil M5

Leomin OR on rasvahapon polyglykoliesteri, jonka 15 normaali viskositeetti on pienempi kuin yksi Pas, mikä tuottaa hyvät kuitu-kuitu-liukumisominaisuudet ja hyvän pölynsidontavaikutuksen. Cab-o-sil M5 on pyrogeenistä piidioksidia.

Tätä viimeistelyainetta lisättiin 0,05 % määrä 20 suihkuttamalla basalttivillahuovalle, jolle suoritettiin neulaaminen. Basalttivillahuopaa valmistettiin lisäämällä kuilussa 8 - 12 /im paksuuden omaavia tekstiililasisäikeitä 3 paino-%:n määrä suhteessa neulamaton kokonaismassaan, ja ( . * ”, ; se jakautui homogeenisesti basalttivillaan tuotantolinjal- • · 25 la. Tekstiililasisäikeitä saatiin monisäikeisistä hahtu- '.· ^ vista, jotka käsiteltiin viimeistelyaineella, joka myös sisälsi pienen osan Cab-o-sil M5:tä tiksotrooppiseksi * tekevänä aineena, ja katkaistiin sen jälkeen 40 mm pituu-,··*, teen. Nämä monisäikeiset hahtuvat alistettiin erotustyöka- ,* ·. 30 lujen (karstausrumpu ja/tai puhallin) vaikutukselle repi- , miskoneessa ja erotettiin niiden avulla erillisiksi kui- 113185 18 duiksi. Tiksotrooppiseksi tekevän lisäaineen viimeistely-aineeseen lisäämisen johdosta erottaminen tapahtuu mahdollisimman vähäisellä kuitujen katkeamisella, koska toisiaan vasten siirtynyttä kuitua voivat kohdistaa toisiinsa vain 5 hyvin pieniä voimia, kun viskositeetti alenee juoksuvis-kositeetin arvoon. Yksittäiset kuidut voivat näin ollen vaikuttaa vahingoittumattomina ja hyvin jakautuneina, ja huolimatta pienestä massastaan ne huomattavasti lisäävät neulauskäsittelyn aikaansaamaa vahvistumista.

10 On osoitettu, että pyrogeenistä piidioksidia käsit tävän tiksotrooppiseksi tekevän aineen ansiosta neu-lausapuaineella on suuri viskositeetti, noin 600 Pas, joka vastaa esimerkiksi sakean rasvan viskositeettia. Tämä piti huovan kuidut tarkoituksenmukaisesti niiden neulatussa 15 asennossa ja antoi tulokseksi lujan neulahuovan, joka täydellisesti säilyttää muotonsa. Tiksotrooppisen vaikutuksen johdosta viskositeetti alenee varsinaisen neulauskäsittelyn aikana suhteellisen pieniin arvoihin, jotka ovat enintään muutama Pas neulaamisesta johtuen, joten 20 hyvä neulaus on taattu huolimatta käytetystä pienestä neulausapuaineen määrästä.

. Kuumennustestin aikana varmistettiin, että hajua i > » , muodostui äärimmäisen vähän ja että savukaasujen muodostu- minen oli tuskin havaittavaa.

i · » · 25 Seuraava taulukko esittää tekstiililasikuitujen vaikutuksen lasivilla- ja basalttivillahuopien lujuuteen, i * » * , ·, jotka kumpikin on aikaansaatu edellä esitetyn neulausapu- » · aineen avulla, toisessa tapauksessa ilman tekstiililasi-kuituja ja toisessa tapauksessa käytettäessä tekstiili-

» I I

30 lasikuituja 10 paino-%.

i » * I > » « » » i > » « » I ) , 1 « » I · ( · * * * · » » t » ' ) » » » * 19

11318E

Tuote Paksuus Bulkki- o o tiheys pltk P°ik [mm] [kg/m3] [kN/m2] [kN/m2]

Lasivillahuopa ilman tekstiililasikuituja 20 57 9,5 6,5

Lasivillahuopa, jossa on 10 % tekstiili- lasikuituja 20 53 13,5 10,0

Vuorivillahuopa ilman tekstiililasikuituja 20 100 1,0 0,5

Vuorivillahuopa, jossa on 10 % tekstiili- lasikuituja 20 100 10,1 7,2 Tässä yhteydessä on huomattava, että neulattu ba-salttivillahuopa kävi mahdolliseksi vain neulausapuaineen 5 avulla, mutta tämä tuotti tulokseksi basalttivillahuovan suhteellisen alhaisen lujuuden; toisaalta samalla tavalla käsitellyn ja neulatun lasivillahuovan lujuus oli jo käyt-tökelpoinen monissa tarkoituksissa. Lisättäessä 10 % teks-tiililasikuituja hahtuvien muodossa, kuten edellä on seli-10 tetty, lasivillaneulahuovan lujuus nousi vielä jyrkästi, ··* kun taas vuorivillahuovan lujuus moninkertaistui ja tuli vasta nyt monissa käyttötapauksissa vaadittavalle lujuus-; : : alueelle.

15 Esimerkki 2 ·/·.: Neulausapuaineena käytettävä viimeistelyaine valmistettiin <:*·· seuraavalla reseptillä: 113185 20 99,3 % H20

0,5 % Leomin OR

0,3 % alumiinioksidia C

Alumiinioksidi C on pyrogeenisesti tuotettua alumiinioksi-5 dia.

Käytettäessä tämän reseptin mukaista neulausapu-ainetta ja käytettäessä basalttivillarainaan lisättynä lisäaineen määränä 0,1 % tehtiin sama huomio kuin esimerkissä 1. Tässä tarvittiin kuitenkin suurempi määrä tik-10 sotrooppiseksi tekevää lisäainetta. Esimerkissä 1 (kuiva) neulausapuaine sisälsi 11 % pyrogeenistä piidioksidia, kun taas 37,5 % pyrogeenisesti tuotettua alumiinioksidia oli lisättävä esimerkissä 2 samojen kvalitatiivisten vaikutusten saamiseksi.

15 Kaikki edellä esitetyt prosenttiluvut ovat paino prosentteina. Huomautettakoon myös, että tämän keksinnön yhteydessä "mineraalivilla" käsittää sellaisten jatkuvasti tuotettujen tekstiilisäikeiden satunnaiset orientaatiot, joilla ei välttämättä tarvitse olla mineraaliluonnetta.

20 Kaiken kaikkiaan tämän keksinnön mukaisella tikso- trooppisella lisäaineella on se edullinen vaikutus, että mineraalivillamattojen käsittelyn aikana kuitujen katkea-.···, mistä tapahtuu vain vähän, joten tuotteiden lujuus lisäksi suurenee ja mahdollisesti kehittyneen pölyn määrä piene-25 nee.

* *

Claims (34)

1. Käsittelyapuaine mineraalivillamattojen (1,16,22) käsittelemiseksi kohdistamalla kuituihin voimavaikutuksia niiden siirtämiseksi uusiin, stabiileihin asentoihin toistensa suhteen, joka käsittelyapuaine sisältää tikso-trooppiseksi tekevää lisäainetta, tunnettu siitä, että käsittelyapuaineen staattinen viskositeetti on yli 100 Pas.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen aine, tunnettu siitä, että käsittelyapuaineen staattinen viskositeetti on yli 500 Pas.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen aine, tunnettu siitä, että tiksotrooppiseksi tekevä lisäaine on luonteeltaan epäorgaanista.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen aine, tun nettu siitä, että se sisältää tiksotrooppiseksi tekevää lisäainetta noin 5-50 paino-%:n (kuiva) määrän suhteessa käsittelyapuaineen kokonaismäärään.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen aine, tunnettu siitä, että tiksotrooppiseksi tekevä . lisäaine on pyrogeenisesti tuotettua oksidia, erityisesti pyrogeenistä piidioksidia. ·“1

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen aine, t u n - *··.’ n e t t u siitä, että se sisältää pyrogeenistä piidioksi- . dia 5 - 30, mieluummin 10 - 20, ja erityisesti 10 - 15 • ,·' paino-%:n (kuiva) määrän suhteessa käsittelyapuaineen : ; ’: kokonaismäärään.

7. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen aine, : ‘. tunnettu siitä, että tiksotrooppiseksi tekevä ,·· , lisäaine on montmorilloniittipitoista savea, erityisesti ·' bentoniittia.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen aine, tunnettu siitä, että se sisältää peruskom- » 113185 22 ponenttina rasvahapon polyglykolieetteriä, jonka normaali viskositeetti on pienempi kuin 1 Pas ("Leomin OR").

9. Neulahuopa, joka käsittää mineraalikuituja, tunnettu siitä, että se on valmistettu käyttäen käsittelyapuainetta, joka käsittää tiksotroppiseksi tekevää lisäainetta ja käsittelyapuaineen staattinen viskositeetti on yli 100 Pas (100 000 cP).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen neulahuopa, tunnettu siitä, että se on valmistettu käyttäen jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukaista käsittelyapuainetta .

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen neulahuopa, tunnettu siitä, että se on valmistettu käyttäen käsittelyapuainetta neulausapuaineena enintään 0,4 paino-%:n, mieluimmin enintään 0,2 paino-%:n (kuiva) määrä suhteessa neulahuovan (1) kokonaismassaan.

12. Neulahuopa, joka käsittää mineraalikuituja satunnaisesti suuntautuneina, erityisesti vuorivillakuituja ja niiden väliin siroteltuja taipuisampia kuituja, erityisesti tekstiililasikuituja, joiden pituus on yli 20 mm, jotka yhdistetään mineraalikuituihin neulaamalla, ,tunnettu siitä, että huopa valmistetaan käyttämällä » . sellaista käsittelyapuainetta neulausapuaineena, joka käsittää tiksotrooppista lisäainetta ja jonka käsittely-' apuaineen staattinen viskositeetti on yli 100 Pas (100 000 :* cP) .

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen neulahuopa, I tunnettu siitä, että se käsittää käsittelyapu ainetta neulausapuaineena enintään 0,4 paino-%:n, mieluim- : min enintään 0,2 paino-%:n (kuiva) määrän suhteessa neula- huovan (1) kokonaismassaan.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen neulahuopa, tunnettu siitä, että se käsittää käsittelyapu- * * ainetta neulausapuaineena määrän, joka on 0,01 ja 0,1 pai- :Y; no-%:n välillä, mieluummin 0,02 ja 0,05 paino-%:n välillä, 113185 23 erityisesti noin 0,03 paino-%:n (kuiva) suhteessa neula-huovan (1) kokonaismassaan.

15. Jonkin patenttivaatimuksista 12 - 14 mukainen neulahuopa, tunnettu siitä, että huovan sisälle sovitettujen taipuisampien kuitujen jakauma on ainakin likimäärin homogeeninen.

16. Jonkin patenttivaatimuksista 12 - 14 mukainen neulahuopa, tunnettu siitä, että taipuisammat kuidut on sovitettu peruskerroksen pääpinnalla olevaan ulkokerrokseen (25).

17. Jonkin patenttivaatimuksista 12 - 16 mukainen neulahuopa, tunnettu siitä, että mitä taipuisam-piin kuituihin tulee, se käsittää vähemmän kuin 5 paino-%:n osuuden tekstiililasikuituja suhteessa neulahuovan kokonaismassaan .

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen neulahuopa, tunnettu siitä, että tekstiililasikuidut on saatu monisäikeisistä lanka-aihioista.

19. Poimutettu mineraalivillatuote, t u n n e t tu siitä, että suuri määrä laminaarisen maton (16) kuiduista, jotka on kerrostettu olennaisesti pinnan suuntaisesti, on siirretty poimutetun maton (22) pääpintojen suhteen poi-kittaiseen asentoon pitkittäissuuntaisen voiman vaikutuksen avulla, ja että sanottu poimutettu matto on valmistettu ; käyttäen käsittelyapuainetta, joka käsittää tikso- > · ; trooppiseksi tekevää lisäainetta ja jonka staattinen vis kositeetti on yli 100 Pas (100 000 cP).

• 20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen mineraalivilla tuote, tunnettu siitä, että se on valmistettu käyttäen vaatimuksen 1-8 mukaista käsittelyapuainetta.

21. Patenttivaatimuksen 19 tai 20 mukainen >\ mineraalivillatuote, tunnettu siitä, että se on valmistettu käyttäen käsittelyapuainetta enintään 0,4 pai-no-%:n, mieluimmin enintään 0,2 paino-%:n (kuiva) määrä ; : suhteessa maton kokonaismassaan. 113185 24

21 113185

22. Menetelmä jonkin patenttivaatimuksista 12 - 18 mukaisen neulahuovan valmistamiseksi, missä sanottu neu-lausapuaineena käytettävä käsittelyapuaine sekä mieluimmin myös taipuisammat kuidut, esim. erityisesti tekstiili-lasikuidut, lisätään mirieraalikuitumattoon, joka sen jälkeen neulataan, tunnettu siitä, että neulausapu-aineeseen lisätään tiksotrooppista lisäainetta ja käsitte-lyapuaineen viskositeetti on yli 100 Pas (100 000 cP).

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tekstiililasikuidut saadaan erottamalla monikuituisista lanka-aihioista.

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tiksotrooppiseksi tekevää lisäainetta lisätään monikuituisia lanka-aihioita varten käytettävään viimeistelyaineeseen.

25. Jonkin patenttivaatimuksista 22 - 24 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tekstiililasikui-tuja lisätään vähemmän kuin 5 paino-%:n (kuiva) määrä suhteessa neulahuovan (1) kokonaismassaan.

26. Jonkin patenttivaatimuksista 22 - 25 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tekstiililasikui- ;· dut lisätään kuilussa (13) kuiduttavien laitteiden (11) alapuolella.

-··, 27. Menetelmä mineraalivillatuotteen valmistamisek- t si, missä kuitujen asennot ovat terävässä kulmassa poimut-tamalla valmistetun maton pääpintojen suhteen, missä kuidut valmistetaan vähintään yhdessä kuidutuslaitteessa (11) ja ' sideaineella varustettuna kerrostetaan laminaarisen maton (16) muodossa tuotantolinjalle (14), minkä jälkeen : V poimuttuminen aikaansaadaan kohdistamalla mattoon voima- ’ : vaikutuksia pääpintojen suuntaisina ja linjan kulkusuun- ** nassa ennen sideaineen kovettumista, tunnettu siitä, että ennen poimuttamista kuidut varustetaan käsit-;* telyapuaineella, johon on lisätty tiksotrooppiseksi tekevää 113185 25 lisäainetta ja jonka käsittelyapuaineen staattinen viskositeetti on yli 100 Pas (100 000 cP).

28. Patenttivaatimuksen 27 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsittelyapuainetta lisätään sellainen määrä, että se ylittää sideaineen vaikutuksen ennen viimeksi mainitun kovettumista.

29. Patenttivaatimuksen 28 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsittelyapuainetta lisätään enintään 0,4 paino-%:n, mieluimmin enintään 0,2 paino-%:n (kuiva) määrä suhteessa maton (16) kokonaismassaan.

30. Jonkin patenttivaatimuksista 27 - 29 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että poimutetulle matolle (22) suoritetaan neulauskäsittely ainakin yhdellä sen pinnoista ennen kovettumista.

31. Patenttivaatimuksen 30 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että poimutetun maton (22) pinta varustetaan ulkokerroksella (25) ennen neulaamista.

32. Patenttivaatimuksen 31 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ulkokerros (25) sisältää sideainetta.

33. Patenttivaatimuksen 31 tai 32 mukainen menetel- mä, tunnettu siitä, että ulkokerros (25) sisältää käsittelyapuainetta neulausapuaineena mieluimmin i tiksotrooppista lisäainetta sisältävänä.

34. Jonkin patenttivaatimuksista 31 - 33 mukainen • menetelmä, tunnettu siitä, että ulkokerros (25) sisältää tekstiilikuituja, mieluimmin lasikuituja, esimer-v : kiksi lanka-aihioiden muodossa, joiden pituus on yli 20 mm. 113185 26