FI112761B - Tietoliikennelaitteiden välisen käyttäjältä käyttäjälle suuntautuvan tiedonsiirron sovelluksia - Google Patents

Description

! 112761

Tietoliikennelaitteiden välisen käyttäjältä käyttäjälle suuntautuvan tiedonsiirron sovelluksia

Keksintö kohdistuu tiedon välittämiseen läpinäkyvästi verkossa tietoliikennelaittei-5 den välillä. Erityisesti keksintö kohdistuu käyttäjältä toiselle suuntautuvan signaloinnin, UUS:n (User-to-User Signalling), sovelluksiin.

Yleensä termillä "signalointi" tarkoitetaan sellaisen tiedon välittämistä tietoliikennelaitteelta toiselle, joka liittyy enemmän tietoliikenneyhteyksien hallinnointiin kuin suoranaisesti hyötykuormaan, kuten puheeseen tai dataan, jonka lähettämistä varten 10 tietoliikenneyhteys laitteiden välille on muodostettu. Esimerkiksi matkapuhelimien välistä signalointia on käytetty mittaustietojen, ilmoitusten, komentojen ja lyhyt-viestien lähettämiseen matkaviestimen ja tukiaseman välillä tai matkapuhelinverkos-ton kiinteään osaan kuuluvien eri laitteiden välillä.

Käyttäjältä toiselle suuntautuva signalointi UUS on menettelytapa, joka on hiljattain 15 otettu lisäpalveluna mukaan eräisiin kehittyneisiin puhelinjärjestelmiin. Sen käyttötarkoituksena on välittää rajoitettu määrä käyttäjään liittyvää tietoa (UUI; User-to-User Information) toiselle käyttäjälle ja/tai tältä takaisin mainittujen käyttäjien välisen puhelun yhteydessä. UUS-signaloinnin luonteen mukaisesti käyttäjien välistä yhteyttä välittävä verkko ei tulkitse UUI-viestejä eikä ryhdy niiden takia toimenpi-20 teisiin, toisin sanoen tieto kulkee verkossa "läpinäkyvästi". Nyt esillä olevassa pa-. *·. tenttihakemuksessa viitataan UUS:n tunnettuihin piirteisiin sellaisina kuin ne on ! esitetty julkaisussa ’’GSM 02.87: GSM Digital Cellular Telecommunications System (Phase 2+); User-to-User Signalling (UUS); Service Description, Stage 1, v.5.2.1”, | ’ jonka ETSI (European Telecommunications Standards Institute) on julkaissut mar- • "· 25 raskuussa 1997 ja joka kuuluu nyt esillä olevan keksinnön tärkeään lähdeaineistoon.

'.· Keksintöä voidaan kuitenkin soveltaa kaikkiin nykyisiin ja tuleviin tietoliikennejär- :: : jestelmiin, jotka tukevat käyttäjältä toiselle suuntautuvaa signalointia jossain edem pänä kuvattuun verrattavassa muodossa.

7 UUS jakautuu kolmeen alaryhmään, jotka ovat palvelu 1, palvelu 2 ja palvelu 3.

30 Käyttäjällä on oikeus näihin palveluihin sen mukaan, millainen sopimus hänellä on • järjestelmän operaattorin kanssa. Palvelu 1 tarkoittaa, että UUI-tietoja voi lähettää ja : : vastaanottaa puhelun muodostus- ja lopetusvaiheessa upottamalla UUI sopivaan : X soitonohjausviestiin. Palvelu 1 voi kuulua implisiittisesti jokaiseen soitonmuodos- X 1 tustilanteeseen, jolloin käyttäjän ei tarvitse erikseen käynnistää UUS-viestin lähetys- 35 tä, tai se voi olla eksplisiittinen, jolloin soittajan on aina erikseen käynnistettävä ky- 112761 2 seinen menettely. Palvelu 2 tarkoittaa sellaisia UUS-viestejä, joita lähetetään ja vastaanotetaan sen jälkeen, kun soittajalle on tullut ilmoitus, että vastaanottaja on saanut tiedon soitosta, mutta ennen kuin varsinainen puhelu on yhdistetty. Verkko ei ole velvollinen toimittamaan lähetettyä palvelu 2 -tason viestiä vastaanottajalle en-5 nen puhelun yhdistämistä. Kaikki sellaiset UUS-viestit, joita lähetetään ja vastaanotetaan jo muodostetun puhelun aikana, kuuluvat palveluun 3.

Esimerkiksi ISDN-verkko (Integrated Services Digital Network) sallii verkon puitteissa sellaisen UUI-tiedon lähettämisen, jonka maksimipituus 32 oktettia palvelun 1 osalta. Sellaisen pisteestä toiseen suuntautuvan yhteyden päätepisteet, jossa UUSIO tekniikkaa käytetään keksinnön mukaisesti, voivat olla matkaviestin ja toinen matkaviestin, matkaviestin ja PLMN-verkko (Public Land Mobile Network), matkaviestin ja ISDN-verkko, matkaviestin ja ISDN-pääte tai matkaviestin ja PSTN-verkko (Public Switched Telephone Network). Jos toinen pää on PLMN- tai ISDN-verkko tai ISDN-pääte, siihen on järjestettävä riittävästi ISUP-signalointitukea (ISDN Sig-15 nailing User Part), joka on sinänsä tunnettua alan ammattimiehelle. Jos toinen pää on PSTN, siihen on järjestettävä riittävästi vaihteiden välistä ISUP-signalointitukea, joka on sinänsä tunnettua alan ammattimiehelle.

Nykyisen tekniikan tasoa edustavissa julkaisuissa on varsin vähän käsitelty UUS:n käytännön sovelluksia. Niinpä nyt esillä olevan keksinnön tavoitteena on menetelmä 20 ja menetelmän toteuttamiseen tarvittavat laitteet puhelinyhteyden arvon lisäämiseksi käyttämällä UUS:n erityissovelluksia.

: Keksinnön tavoitteet saavutetaan luomalla UUS-viestille tietty sisäinen rakenne ja : yhdistämällä tiettyjä UUS-viestien sisältämiä tietoelementtejä keksinnön mukaiseen ....: tapaan hyödyntää vastaanotetun UUS-viestin sisältöä.

’· : 25 Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että se käsittää seuraavat ::: vaiheet: :: : - aloitetaan puhelinyhteyden muodostus lähettävän ja vastaanottavan tietoliikenne laitteen välille, ; ” ‘: - mainitussa lähettävässä tietoliikennelaitteessa laaditaan puhelinyhteyden mukana 30 lähetettäväksi valmiiksi määritellyn muotoinen signalointiviesti, joka sisältää puhelinyhteyttä täydentävää lisätietoa, - mainitussa signalointiviestissä ilmaistaan se mainitun vastaanottavan tietoliikenne-‘ · · ·' laitteen vastaanottava osa, johon ainakin osa mainitusta signalointiviestistä on tar- • ; ‘: koitettu, ja 35 -mainittu signalointiviesti lähetetään mainitusta lähettävästä tietoliikennelaitteesta mainittuun vastaanottavaan tietoliikennelaitteeseen.

112761 3

Keksintö kohdistuu myös tietoliikennelaitteeseen signalointi- ja hyötykuormatiedon lähettämiseksi. Se käsittää lähetinvastaanotinyksikön, vastaanotetun hyötykuormatiedon käsittely-yksikön, lähetettävän hyötykuormatiedon käsittely-yksikön ja oh-jauslohkon. Lähetinvastaanotinyksikkö on järjestetty ohjaamaan vastaanotettu signa-5 lointitieto ohjauslohkoon ja poimimaan lähetettävä signalointitieto ohjauslohkosta. Keksinnölle on tunnusomaista, että se käsittää signalointiyksikön, joka on järjestetty laatimaan ennalta määrätyn muotoinen signalointiviesti lähetettäväksi hyötykuormatiedon lähetysyhteyden mukana ja ilmaisemaan mainitussa signalointiviestissä se toisen tietoliikennelaitteen vastaanottava osa, johon ainakin osa mainitusta signa-10 lointiviestistä on tarkoitettu.

Tunnetun UUS:n rajallinen soveltuvuus johtuu siitä, että UUS-tekniikkaa käytetään lähettämään vain ihmissilmälle luettavia merkkijonoja lähettävältä käyttäjältä vastaanottavalle käyttäjälle. Esimerkiksi tunnetuissa ISDN-sovelluksissa oletetaan, että vastaanottavalla käyttäjällä on näytöllä varustettu pääte, jolloin vastaanotettu UUS-15 viesti voidaan näyttää käyttäjälle merkkijonon muodossa. Nykyisissäkin laitteissa on kuitenkin näytön lisäksi paljon muita toimintalohkoja, ja on odotettavissa, että lähitulevaisuudessa markkinoille ilmestyy lukuisia täysin uusia laitetyyppejä, joissa yhdistyvät ainakin eräät näköpuhelimen, kannettavan faksin, kannettavan tietokoneen, paikannuslaitteen ja monen muun sellaisen kannettavan elektronisen laitteen 20 ominaisuudet, jotka on aikaisemmin tunnettu vain erillisinä yksikköinä. Lisäksi UUS-viestin vastaanottajalaite voi olla jokin muu verkon osa kuin matkaviestin tai tukiasema.

Keksinnön mukaisesti UUS-viestille luodaan sisäinen rakenne, jonka avulla viestin '. .' tiettyjen osien perusteella voidaan tunnistaa viestin vastaanottavassa laitteessa vies- ’:‘: 25 tin kohde ja/tai viestin sisällön suunniteltu käyttötarkoitus. Viesti voi sisältää ihmis- silmälle luettavaksi tarkoitetun merkkijonon, joukon merkkejä, joita ei voi esittää ; V: näytöllä eikä/tai lukea ihmissilmin, ainoastaan tietyn ohjelman tai protokollan mu- ' · ’: kaisesti toimiville tietokoneille ymmärrettävän binäärikoodin, digitoidun aaltomuo don tai jotain muuta tarkemmin määrittelemätöntä tietoa. Viestin kohteena voi olla .30 näyttölaite, prosessori, rekisteri tai muistipaikka, sovellusohjelma, kovaääninen tai •, jokin muu yksilöity toimintalohko, taikka viestin sisällön ohjaaminen sille tarkoitet- : ‘ tuun lohkoon voidaan jättää vastaanottavan laitteen tehtäväksi.

. ·. Esillä olevan keksinnön uudet, keksinnölliset piirteet on esitetty yksityiskohtaisesti oheisissa patenttivaatimuksissa. Sen sijaan itse keksintö, sen rakenne ja toimintape-: : 35 riaatteet samaten kuin sen muut edut ja tavoitteet käyvät parhaiten ilmi seuraavasta ; · edullisten suoritusmuotojen kuvauksesta ja sen oheen liitetyistä piirroksista.

112761 4

Kuvio 1 esittää UUS-viestin lähetysperiaatetta, kuvio 2 esittää erään keksinnön mukaisen UUS-viestin edullista sisäistä rakennetta Ja kuvio 3 esittää erästä keksinnön mukaisen päätelaitteen edullista rakennetta.

5 Jotta keksintö tulisi täysin ymmärretyksi, tarkastelkaamme ensin lyhyesti kuviota 1, jossa ensimmäisen käyttäjän laite 101 lähettää UUS-viestin toisen käyttäjän laitteeseen 102. Olettakaamme esimerkin vuoksi, että laite 101 on tunnettua Nokia 9000 Communicator -matkapuhelinta muistuttava matkaviestin digitaalisessa solukkora-diojärjestelmässä 103, ja laite 102 on toimistokäyttöinen ISDN-monitoimilaite, jossa 10 on tunnettuja mikrotietokoneen, faksin ja puhelimen piirteitä. Kuviossa 1 on oletettu, että solukkoradiojärjestelmä 103 on GSM-verkko (Global System for Mobile telecommunications), ja että sen ja ISDN-verkon 104 välillä on yhdyskäytävä 105. Voimme edelleen olettaa, että laitteen 101 käyttäjä on soittanut puhelun laitteen 102 käyttäjälle, jolloin UUS-viesti lähetetään mainitun puhelun yhteydessä. Tämän se-15 lostuksen kannalta ei ole merkittävää käytetäänkö palvelua 1, 2 vai 3.

Tunnetun UUS-tekniikan mukaisesti laitteen 101 käyttäjän on käytettävä näppäimistöä tai vastaavia tiedon syöttövälineitä laatiessaan merkkijonoa, josta laite 101 muokkaa UUS-viestin. Tällainen tekniikan tason mukainen UUS-viesti sisältää protokollan tunnistekentän PD (Protocol Discriminator field) ja datakentän, joka käsit-20 tää laaditun merkkijonon. Tunnetun GSM-spesifikaationumeron GSM 04.08 mu-. · ·. kaan PD-kenttä voisi ilmoittaa sovellettavan protokollan olevan esim. “IA5 chars”.

Tulokseksi saatu viesti etenee sitten solukkoradiojärjestelmässä 103, menee yhdyskäytävän 105 läpi ja seuraa puhelun reititystä siihen ISDN-alanumeroon, johon laite ’ ' 102 on yhdistetty. Vastaanotettuaan UUS-viestin laite 102 esittää viestin sisältämän "· 25 merkkijonon näytöllä.

. ;; Keksinnön mukaisesti laite 101 voi sijoittaa UUS-viestiin mitä tahansa sellaista tie toa, joka voidaan ilmaista bitteinä. Tyypillinen merkkijono koostuu okteteista, joista .. kukin on kahdeksan bitin muodostama kokonaisuus tietystä ihmissilmälle luettavasta :; merkistä. Merkkijonojen koodaamiseen okteteiksi käytetään standardoituja koodaus- •: * 30 järjestelmiä, kuten ASCII:ta (American Standard Code for Information Interchange).

V Keksinnön mukainen UUS-viesti voi sisältää myös jonkin muun yleisesti tunnetun : ’ ‘ ; koodausjärjestelmän mukaan koodattuja merkkejä, tai jopa jonkin ainoastaan laittei- : *· ( den 101 ja 102 tunteman salaisen koodausjärjestelmän mukaan koodattuja merkkejä.

Useimmat koodausjärjestelmät, joita käytetään koneella luettavien digitaalikoodien 35 käsittelyssä, eivät käytä merkin käsitettä vaan koostuvat esim. ohjeista, operaatio- 5 11276Ί reistä ja arvoista, joita on käsiteltävä ohjeiden mukaisesti. Niinpä keksinnön mukaiset UUS-viestit voivat käsittää joukon näytölle ja/tai luettavaksi soveltumattomia merkkejä, binaarikoodipätkän, digitoidun aaltomuodon tai muuta binaarimuodossa esitettyä tietoa.

5 Vastaanottava laite 102 ei välttämättä tiedä, millaista tietoa lähettävä laite 101 haluaa UUS-viestissä välittää. Eräs ratkaisu tarpeellisen tiedon saamiseksi vastaanottavaan laitteeseen on loogisen UUS-linkin järjestäminen laitteiden välille, jolloin operaation alussa käytetään neuvottelumenettelyä, jonka avulla säädetään olosuhteet seuraavan UUS-viestin vaihtoa varten. Kuviossa 2 on esitetty vaihtoehtoinen ratkai-10 su, joka ei edellytä mainittua neuvottelumenettelyä. Kuviossa 2 kuvattu esimerkinomainen UUS-viesti 200 koostuu joukosta kenttiä, joista kuvassa on esitetty protokollan tunnistekenttä PD (Protocol Discriminator) 201, datan koodauskenttä DCS (Data Coding Scheme) 202, ohjauskentän pituuden ilmaiseva kenttä CFLI (Control Field Length Indicator) 203, kolme ohjauskenttää CF (Control Field) 204, 205 ja 15 206, sekä datakentän 207. Näistä PD- ja DCS-kentät yhdessä ilmaisevat millaista protokollaa ja millaista koodausta viestien valmistelussa on käytetty, ja CFLI-kenttä ilmaisee otsikkokenttien yhteenlasketun pituuden (kaikki kentät datakenttää lukuunottamatta). Datakenttä 207 sisältää nimensä mukaisesti sen varsinaisen datan, jonka lähettämistä varten UUS-viesti on laadittu.

20 CF-kenttiä (joita voi kutsua myös tietoelementtikentiksi - engl. IE fields, Information Element fields), voidaan käyttää välittämään erilaista tietoa, esim. useiden perättäisten viestien järjestysnumerointia. Eräs aivan erityinen CF-kenttien käyttötapa ; liittyy kuitenkin läheisesti nyt esillä olevan keksinnön mahdollistamiin, entistä laa- ·· jempiin UUS-viestisovelluksiin. Riippuen datakentän sisällöstä se vastaanottavan : : 25 laitteen osa, jonka on tarkoitus käsitellä UUS-viesti tai hyödyntää sitä, voi vaihdella.

:: Edullisimmin CF-kenttiä käytetään välittämään toimintalohkon tunniste siihen vas- :, : taanottavaan laitteeseen, johon UUS-viesti on tarkoitettu, taikka se toimenpide, joka : ; : vastaanottavan laitteen on tarkoitus suorittaa, ja johon UUS-viestin sisältö liittyy.

Jos keksintöä käytetään lähettämään näytöllä esitettävä tekstiviesti, joka on edeltä-30 vän tekniikan tuntema UUS-viestien sovellus, niin kuviossa 2 esitettyjen kenttien ' ·' sisällöt voivat olla seuraavanlaisia.

PD-kenttä 201: koodi, joka tunnistaa sovellettavaksi protokollaksi perinteisen UUS-’: * tekstiviestin lähettämisen.

’ : DCS-kenttä 202: koodi, joka tunnistaa ASCII:n käytössä olevaksi standardiksi.

112761 6 CFLI-kenttä 203: binaarinumero, joka ilmaisee PD-, DCS-, CFLI-ja CF1-kenttien yhteenlasketun pituuden oktetteina.

CF1 204: koodi, joka tunnistaa laitteen näytön vastaanottavassa laitteessa kohteena olevaksi toimintalohkoksi.

5 DATA 207: tekstiviesti ASCII-merkkijonona.

Edellä kuvattu tapa kenttien hyödyntämiseksi voidaan yleistää sanomalla, että siinä käytetään valinnaista protokollaa, koodausjärjestelmää ja vastaanottavan puolen aiottuja toimintalohkoja tai prosesseja. Keksintö ei rajoita näiden tunnistamisessa käytettävien koodien valintaa. Sekaannusten välttämiseksi on kuitenkin suositelta-10 vaa, että luodaan standardoitu koodisto jonkin kansainvälisesti hyväksytyn tietoliikennestandardin puitteissa tai sen kanssa yhteistyössä.

On syytä muistaa, ettei keksintö edellytä kaikkien edellä mainittujen kenttien esiintymistä joka ainoassa UUS-viestissä. Esimerkiksi takautuva yhteensopivuus tunnettujen UUS-järjestelmien kanssa on helposti saavutettavissa, kun määritellään, että 15 jos PD-kentän sisältö on ‘TA5 chars” kuten tekniikan tason mukaisissa UUS-viesteissä, viestissä ei ole muuta otsikko- eikä ohjauskenttää, ja tällöin se käsitellään samalla tavoin kuin perinteinen UUS-viesti (eli välittömästi PD-kenttää seuraavan datakentän sisältö ymmärretään näytölle tulostettavaksi merkkijonoksi). Jos PD-kenttä ilmoittaa jonkin muun protokollan, sellaiset vastaanottavat laitteet, jotka eivät 20 tue ilmoitettua protokollaa, yksinkertaisesti käsittelevät kyseistä UUS-viestiä kuin • · _ huonosti vastaanotettua (korruptoitunutta) UUS-viestiä, mikä tyypillisesti tarkoittaa, ' ‘! että ne hylkäävät viestin eivätkä ryhdy toimenpiteisiin.

': ‘ ‘: Kuviossa 3 on esitetty yksinkertaistettu laiterakenne, jota voidaan edullisesti käyttää : keksinnön mukaisesti rakennettujen UUS-viestien lähettämiseen ja/tai vastaanotta- : ; *; 25 miseen. Laite on puhelin ja käsittää lähetinvastaanottimen 301 tiedon lähettämiseksi . ja vastaanottamiseksi fyysisen linkin 302 kautta, joka voi sellaisenaan olla radio linkki, lankayhteys, infr apuna linkki tai jokin muu tunnettu fyysinen linkki; lähetin-vastaanotin käsittää tällaisissa laitteissa tarvittavat, tunnetut välineet, joiden avulla ;; tieto syötetään lähetinlinjoihin lähetettäväksi fyysisen linkin kautta ja vastaanotetaan ;·’ 30 fyysisen linkin kautta vastaanotinlinjoissa. Lähetin- ja/tai vastaanotinlinjoihin on : · : yhdistetty puheen äänitysyksikkö 303, puheen toistoyksikkö 304 ja ohjauslohko : 305. Viimeksi mainittu on lisäksi yhdistetty näyttöön 306, muistiin 307 ja näppäi- ‘. mistöön 308. Lähetinvastaanottimen 301 vastaanotinpuoli on järjestetty erottamaan ' ; vastaanotettu signalointi (sekä UUS että muu signalointi) vastaanotetuista puheke- 35 hyksistä ja ohjaamaan mainittu signalointi ohjauslohkoon 305 ja puhekehykset pu- 7 112761 heen toistoyksikköön 304. Samalla tavoin lähetinvastaanottimen 301 lähetinosa on järjestetty poimimaan lähetettävät puhekehykset puheen äänitysyksiköstä 303 ja lähetettävä signalointi ohjauslohkosta 305.

Ohjauslohkossa 305 on UUS-yksikkö 310 UUS-viestien lähettämiseksi ja vastaanot-5 tamiseksi. UUS-yksikön vastaanotinpuoli kykenee vastaanotetun UUS-viestin perusteella tunnistamaan viestin laatimisessa käytetyn protokollan ja koodausjärjestelmän. Lisäksi UUS-yksikön vastaanottava puoli kykenee tunnistamaan vastaanotetun UUS-viestin CF-kenttien sisällön perusteella sen toimintalohkon tai prosessin, johon viestin dataosa on tarkoitettu. Viimeksi mainitun tunnistuksen perusteella UUSIO yksikkö ohjaa vastaanotetun UUS-viestin dataosan, sopivasti dekoodatussa muodossa, oikeaan toimintalohkoon tai prosessiin. UUS-yksikön lähettävä puoli kykenee poimimaan tiedon näppäimistöltä, ohjauslohkon muista osista tai laitteen jostakin muusta osasta ja muokkaamaan siitä lähetettävän UUS-viestin. UUS-viestin muokkausprosessissa UUS-yksikön lähettävä puoli käyttää hyväksi tietojaan kulloinkin 15 sopivista koodeista protokollan ja koodausjärjestelmän tunnistamiseksi ja sen laitteessa olevan ohjauslohkon tunnistamiseksi, johon UUS-viesti pitää lähettää. Koodit protokollan, koodausjärjestelmän ja viestin vastaanottajaksi tarkoitetun toimintalohkon tunnistamiseksi on edullisimmin tallennettu muistiin 307 hakutaulukon 311 muodossa.

20 Ne toiminnot, jotka kuvion 3 mukaisessa tilanteessa edustavat UUS-yksikköä, on edullisimmin saatu käyttöön ohjelmoimalla ne mikroprosessorin avulla käytettäviksi ohjelmiksi, mikä sinänsä on alan ammattimiehelle tunnettua tekniikkaa.

: Keksintöä on edellä olevassa selostuksessa kuvattu pelkästään viittaamalla UUS- •; spesifikaatioihin sellaisina kuin ne esiintyvät tekniikan tason kuvauksessa mainituis- . ·. : 25 sa alan standardeissa. Keksintöä voidaan kuitenkin yhtä hyvin soveltaa muihin jär- jestelmiin, joissa käytetään lyhytviestejä puhelin- tai datapuhelinyhteyksissä puhe-·_ luihin liittyvien tietojen välittämiseksi ilman, että niiden välinen verkko reagoi viesteihin muulla tavoin kuin tarjoamalla edellytykset viestien välittymiselle.

t *

Claims (6)

1. 8 112761
2. 1. Menetelmä puhelinyhteyden täydentämiseksi lisätiedoilla, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: - aloitetaan puhelinyhteyden muodostus lähettävän ja vastaanottavan tietoliikenne-5 laitteen välillä, - mainitussa lähettävässä tietoliikennelaitteessa laaditaan puhelinyhteyden mukana lähetettäväksi ennalta määrätyn muotoinen signalointiviesti (200), joka sisältää mainitun lisätiedon (207), - mainitussa signalointiviestissä ilmoitetaan (204, 205, 206) mihin mainitun vastaan-10 ottavan tietoliikennelaitteen vastaanottavaan osaan ainakin osa mainitusta signaloin- tiviestistä on tarkoitettu, ja - lähetetään mainittu signalointiviesti mainitusta lähettävästä tietoliikennelaitteesta mainittuun vastaanottavaan tietoliikennelaitteeseen.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää 15 lisäksi vaiheen, jossa mainitussa signalointiviestissä ilmaistaan tietty protokolla (201), jota mainitun signalointiviestin laatimisessa on käytetty.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi vaiheen, jossa mainitussa signalointiviestissä ilmaistaan tietty koodausjärjestelmä (202), jota mainitun signalointiviestin laatimisessa on käytetty.
5. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää . ·. lisäksi seuraavat vaiheet: *_ -mainittu signalointiviesti laaditaan joukosta otsikkokenttiä (201, 202, 203, 204, ' '. 205, 206) ja datakentästä (207), ja , . - mainitussa signalointiviestissä ilmaistaan mainittujen otsikkokenttien yhteenlasket- 25 tu pituus (203). ; i‘; 5. Tietoliikennelaite (300) signaloinnin ja hyötykuorman lähettämiseksi, jossa laitteessa on lähetinvastaanotinyksikkö (301), yksikkö vastaanotetun hyötykuorma-·, tiedon käsittelemiseksi (304), yksikkö lähetettävän hyötykuormatiedon käsittelemi- -! seksi (303) ja ohjauslohko (305), joiden avulla lähetinvastaanotinyksikkö järjeste- 7 30 tään ohjaamaan vastaanotettu signalointitieto ohjauslohkoon ja poimimaan lähetet- : ,: tävä signalointitieto ohjauslohkosta, tunnettu siitä, että laite käsittää signalointiyk- : sikön (310), joka on järjestetty laatimaan ennalta määritellyn muotoinen signaloin- , , tiviesti lähetettäväksi hyötykuormatiedon lähetysyhteyden mukana ja ilmoittamaan mainitussa signalointiviestissä, mihin mainitun vastaanottavan tietoliikennelaitteen 35 vastaanottavaan osaan ainakin osa mainitusta signalointiviestistä on tarkoitettu. 112761
6. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu sig-nalointiyksikkö on lisäksi järjestetty vastaanottamaan signalointiviesti toisesta tietoliikennelaitteesta hyötykuormatiedon lähetysyhteyden mukana ja ohjaamaan ainakin osa vastaanotetusta signalointiviestistä tiettyyn tietoliikennelaitteen ohjauslohkoon 5 vastaanotetun signalointiviestin sisältämän ilmoituksen mukaisesti.