FI104138B - Järjestelmä puhelun välittämiseksi sekä matkaviestin - Google Patents

Description

104138 Järjestelmä puhelun välittämiseksi sekä matkaviestin

Esillä oleva keksintö koskee matkaviestinverkossa toimivaa matkaviestintä, joka käsittää liityntävälineet teleyhteyden muodostamiseksi ja informaation välittämiseksi matkaviestimen ja televerkkoon liitetyn tilaajalaitteen välillä ensimmäisen 5 tunnuksen perusteella mainitun matkaviestinverkon kautta.

Nykyaikaisessa toimistotyössä on tarpeellista järjestää työntekijöiden käyttöön monipuoliset tiedonsiirtoyhteydet, jotka pystyvät välittämään puhetta, telefakseja, sähköpostia ja muuta - tavallisesti digitaalimuotoista dataa. Tiedonvälitystä tarvitaan toimiston tai vastaavan työympäristön sisällä eri työntekijöiden välillä tapah-10 tuvaan viestintään, saman yrityksen eri toimipaikkojen väliseen tiedonsiirtoon, jotka toimipaikat voivat sijaita eri kaupungeissa tai jopa eri maissa, sekä toimiston ja “ulkomaailman” välillä tapahtuvaan viestintään. Tässä ja koko seuraavassa tekstissä “toimistolla" tarkoitetaan usean käyttäjän ympäristöä, jonka käyttäjillä on tietty yhteenkuuluvuus ja joka sijaitsee fyysisesti suppeahkolla alueella. Alalla on 15 vallinnut suuntaus kohti integroituja järjestelmiä, joissa eri tiedonsiirtomuodot voidaan hallita yhtenä kokonaisuutena.

Mainitunlaisen integroidun toimistoviestintäjärjestelmän tavanomainen toteutus v : käsittää puhelinpalveluiden tarjoamiseksi yrityksen puhelinvaihteen ja siihen kier- ί retyillä johdinpariyhteyksillä kytketyt puhelimet sekä erillisen paikallisverkon (LAN, :.i.: 20 Local Area Network), jossa on toteutettu sovellukset kehittyneitä viestintäpalvelu!-• · · • · « ta varten ja jossa on niiden käyttöä varten tarvittava äly. Paikallisverkon yhdistää „ vaihteeseen viestintäpalvelu (Telephony Server), joka tukee perinteistä asiakas- • · »f palvelinarkkitehtuuria, jossa asiakkaat ovat paikallisverkkoon kytkettyjä käyttäjien

I » I

tietokoneita. Viestintäpalvelimen avulla yhdistetään toimiston sisällä esimerkiksi ’ 25 puhelu-, data-, telefaksi-, sähköposti- ja puhepostipalvelut. Integroidussa järjes-

111(1 I I

. telmässä käyttäjät voivat myös esimerkiksi hallita puhelinpalvelulta paikallisverk- I · f •;;j koon kytketyn tietokonepäätteensä avulla. Koko integroitu toimistoviestintäjärjes-• · telmä on kytketty vaihteen kautta yleiseen puhelinverkkoon.

104138

Kuva 1 esittää erästä esimerkkiä tunnetusta integroidusta toimistoviestintäjärjes-telmästä, jossa yleiseen puhelinverkkoon PSTN/ISDN (PSTN, Public Switched Telephone Network, ISDN, Integrated Services Digital Network) kytkettyyn vaihteeseen PBX (Private Branch Exchange) on kytketty lankayhteyksillä käyttäjien 5 puhelimet TP (Telephone) ja viestintäpalvelimen TS (Tele Server) avulla paikallisverkko LAN (Local Area Network). Paikallisverkkoon LAN on kytketty toisaalta eri sovelluksia toteuttavat palvelimet kuten tietokantapalvelin DBS (Data Base Server), puhepalvelin VS (Voice Server) ja sähköpostipalvelin EMS (Electrical Mail Server), ja toisaalta käyttäjien tietokoneet PC (Personal Computer). Tällaisen ιοί 0 teutuksen ongelmana voidaan pitää sitä, että vaikka käyttäjän puhelin TP ja tietokone PC sijaitsevat yleensä samalla pöydällä vierekkäin, niitä varten täytyy vetää käyttäjän työhuoneeseen eri johdinyhteydet toisaalta puhelinkeskuksesta PBX ja toisaalta paikallisverkon LAN viestintäpalvelimesta TS. Kahden päällekkäisen viestintäverkon rakentaminen ja ylläpitäminen aiheuttaa luonnollisesti kustannuk-15 siä.

Päällekkäisten viestintäverkkojen ongelmaa lisää radioyhteyttä käyttävien kannettavien matkaviestimien nopea yleistyminen. Monet toimistotyöntekijät tarvitsevat työnsä liikkuvuuden vuoksi matkaviestintä ja usein myös kannettavaa telefaksia a f · ja/tai kannettavan tietokoneen ja matkapuhelimen yhdistelmää. Jotta nämä radio- :f.:' 20 yhteyteen perustuvat laitteet olisivat käytettävissä myös rakennusten sisällä, jossa * * « « f « .1^ rakenteet vaimentavat radiosignaaleja, on esitetty esimerkiksi matkaviestinverkon l .·. täydentämistä pienillä, toimisto- tai jopa huonekohtaisilla tukiasemilla, jotka olisivat « · · joko suoraan tai johdinvälitteisen puhelinverkon välityksellä yhteydessä matka-viestinverkon keskusjärjestelmiin. Pienten tukiasemien muodostama verkko olisi jo 25 kolmas päällekkäinen tiedonsiirtoverkko saman toimiston sisällä, joten on selvää, m että edullisessa ratkaisussa, jollaiseen esillä oleva keksintö pyrkii, myös radiovies- * timiä tukeva järjestely tulisi toteuttaa oleellisesti samoilla keinoilla ja tiedonsiirto-: · ·: verkoilla kuin muu toimiston tiedonsiirto.

Oman haasteensa tiedonsiirtojärjestelmille asettaa se, että työtä tehdään yhä • · 30 enemmän pientoimistoympäristössä ja kotona, mitä kuvaa käsite SOHO (Small i 104138

Office, Home Office). Tällöinkin tarvitaan usein kehittyneitä toimistoviestintäpalve-luita, ja erityisen edullista on, jos on käytetävissä joustava järjestelmä, jota vielä voidaan käyttää sekä toimistossa että kotona. Nykyiset järjestelmät, jotka edellyttävät päällekkäisiä yhteyksiä matkaviestinpalveluiden, tavallisten puhelinpalvelui-5 den ja nopeiden datasiirtopalveluiden käyttämiseksi, ovat varsin joustamattomia pien- tai kotitoimistossa työskentelyä ajatellen. Edelleen tunnetaan tekniikan tasosta seuraavanlaisia integroituihin tiedonsiirtojärjestelmiin liittyviä ratkaisuja.

EP-hakemusjulkaisussa 599 632 esitetään langaton paikallisverkko, jonka tarkoituksena on korvata nykyisenlainen johdinyhteyksillä toteutettu paikallisverkko 10 (esimerkiksi rekisteröidyt tavaramerkit Ethernet ja Token Ring) radiovälitteisellä verkolla, joka muodostaa oman, datasiirtoon tarkoitetun solukkoradiojärjestelmän yrityksen sisään. Radioyhteyttä hyödyntävä verkko on kuitenkin suhteellisen kallis toteuttaa, ja se on häiriöille alttiimpi kuin johdinyhteyksiin perustuva paikallisverkko. Lisäksi se edellyttää ylimääräisen radioverkon toteuttamista aikaisempien 15 verkkojen lisäksi.

EP-hakemusjulkaisussa 462 728 esitetään älykäs tukiasemaohjain, jonka alaisuudessa toimii ainakin yksi radiovälitteisen tietoliikennejärjestelmän tukiasema ja jo-ka pystyy välittämään tukiaseman kautta tietystä matkaviestimestä tulevat puhelut » 4 « : suoraan johdinvälitteiseen puhelinverkkoon. Tässä järjestelmässä tarvitaan kui- i:',' 20 tenkin mainittuja ylimääräisiä tukiasemia, mikä nostaa kustannuksia. Järjestelmä | i on myös julkaisussa 599 632 esitetyn järjestelmän tavoin altis ulkopuolisille y»' (radio)häiriöille.

• tl ;.< Mikäli integroitu toimistoviestintäjärjestelmä toteutetaan perinteisellä tekniikalla,

• M

täytyy sekä paikallisverkkoa että puhelinta varten vetää käyttäjän työhuoneeseen ' . 25 eri johdinyhteydet toisaalta puhelinkeskuksesta PBX (kuva 1) ja toisaalta paikallis-• « <[r[; verkon LAN viestintäpalvelimesta TS. Kahden päällekkäisen viestintäverkon ra kentaminen ja ylläpitäminen aiheuttaa luonnollisesti ylimääräisiä kustannuksia.

I I I

Mainituissa tekniikan tason mukaisissa ratkaisuissa ei ole varsinaisesti pyritty rat-

« I

• 9 kaisemaan tätä ongelmaa.

4 104138 Tämän keksinnön tavoitteena on esittää järjestelmä, joka vähentää päällekkäisten verkkojen aiheuttamia ongelmia. Lisäksi keksinnön tarkoituksena on vähentää toimiston sisällä tapahtuvasta langattomasta tiedonsiirrosta aiheutuvia ongelmia sekä ylimääräisiä kustannuksia. Keksinnön tavoitteena on lisäksi esittää järjestely, 5 jolla mainittu tiedonsiirtoa yhdistävä järjestelmä voi palvella myös koti- ja pientoi-mistokäyttäjiä. Keksinnön tavoitteena on edelleen esittää mainitunlainen järjestely, jossa viestintäjärjestelmän päätelaitteina (esimerkiksi matkaviestimenä) voidaan käyttää samaa laitetta niin toimistossa kuin toimiston ulkopuolellakin.

Nyt on keksitty järjestelmä informaation, esimerkiksi puheen tai datan, välittämi-10 seksi, jossa tiedonsiirron runkona on toimiston sisällä paikallisverkko (esim LAN, Local Area Network) ja toimistoyksiköiden välillä esim. perinteinen johdinyhteyksiä hyödyntävä puhelinverkko tai nopea ATM (Asynchronous Transfer Mode) -tekniikkaa käyttävä pakettidataverkko.

Keksinnön mukaisessa informaationvälitysjärjestelmässä on normaalisti puhelin-15 vaihteen ja puhelinverkon tarjoamat palvelut siirretty paikallisverkon yhteyteen, esimerkiksi paikallisverkkoon kytketyn palvelimen suoritettavaksi. Näitä palveluja ovat esimerkiksi yrityksen sisäiset puhelut. Perinteisen puhelinvaihteen tehtäviä on mahdollista hoitaa myös perinteisellä tavalla manuaalisesti ja henkilökohtai-:t sesti, tällöin puhelinvaihdetta on mahdollista ohjata paikallisverkkoon kytkeytyneel lekö tä päätteeltä. Perinteiset puhelimet on korvattu keksinnön mukaisilla matkavies- ] timillä, jotka toimistossa oltaessa kytketään päätelaitteeseen, tyypillisesti tietoko- * · · ,’j‘, neen yhteyteen, joko kaapelilla, infrapunayhteydellä tai pienitehoisilla radiolähetin-• · · vastaanottimina. Tällöin matkaviestimen perinteiset radiotaajuusosat kytkeytyvät :\t pois päältä, ja matkaviestin kytkeytyy puhelinverkkoon päätelaitteen, paikallisver-25 kon ja erityisen telepalvelimen kautta. Matkaviestin ei tällöin ota yhteyttä puhelin-verkkoon käyttäen radiotaajuuksia, jolloin matkaviestinverkko välttyy kuormittumiselta, talon sisällä mahdollisesti oleva huono matkaviestinverkon kentänvoimak-. kuus ei vaikuta yhteyden laatuun, eikä matkaviestinverkon radiokanavien käytöstä « I · « ,···. aiheutuvia kustannuksia synny. Jos keksinnön mukaista matkaviestintä ei ole kyt-• · * 5 104138 ketty päätelaitteeseen (vaikka oltaisiin toimistossa) keksinnön mukainen matkaviestin toimii perinteisen matkaviestimen tavoin.

Keksinnön mukaiselle järjestelmälle informaation välittämiseksi on tunnusomaista se, että se käsittää televerkkoon yhteydessä olevan tietoliikenneverkon, tietolii-5 kenneverkkoon liitetyn päätelaitteen, toiset liityntävälineet mainitun matkaviestimen liittämiseksi toiminnalliseen yhteyteen mainittuun päätelaitteeseen, ja välineet teleyhteyden muodostamiseksi ja informaation välittämiseksi mainitun matkaviestimen ja mainitun tilaajalaitteen välillä mainitun päätelaitteen ja mainitun tietoliikenneverkon kautta, ja välineet puheluiden ohjaamiseksi toisen tunnuksen perus-10 teella mainitun tietoliikenneverkon ja mainitun päätelaitteen kautta, joka toinen tunnus käsittää mainitun päätelaitteen tietoliikenneverkon osoitteen.

Keksinnön mukaiselle matkaviestimelle on tunnusomaista se, että se lisäksi käsittää toiset liityntävälineet matkaviestimen liittämiseksi toiminnalliseen yhteyteen televerkon kautta tilaajalaitteeseen yhteydessä olevaan päätelaitteeseen ja teleyh-15 teyden muodostamiseksi ja informaation välittämiseksi mainitun matkaviestimen ja mainitun tilaajalaitteen välillä mainitun päätelaitteen kautta, ja välineet puheluiden vastaanottamiseksi toisen tunnuksen perusteella mainitun päätelaitteen kautta, joka toinen tunnus käsittää mainitun päätelaitteen tietoliikenneverkon osoitteen.

• · · ' Tilaajalaitteella tarkoitetaan televerkkoihin liitettyjä päätelaitteita, kuten esimerkiksi : ·1 20 kiinteisiin puhelinverkkoihin liittyneitä puhelimia, sekä matkaviestinverkkoihin liitty- • · 9 neitä matkaviestimiä. Tilaajalaitteella käsitetään myös televerkkoihin liitetyt palve- «Il • · · limet ja puhelinkeskukset, jotka tarjoavat telepalveluita televerkkojen käyttäjille.

;·, Tilaajalaite käsittää siis televerkon kaikki ne osat, joiden kanssa telepäätelaite • ► · (esim. puhelin) voi kommunikoida televerkon kautta.

’ 25 Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa • ·« • · 1 · · 6 104138 kuva 1 esittää perinteisiä toimistoympäristössä käytettäviä viestintäverkkoja ja päätelaitteita, kuva 2 esittää keksinnön mukaista järjestelmää informaation välittämiseksi tietoliikenneverkon sisällä ja tietoliikenneverkosta televerkkoihin, 5 kuva 3 esittää keksinnön mukaisen informaationvälitysjärjestelmän eri osien tarkempaa rakennetta kaaviokuvana, kuva 4A esittää perinteisen matkaviestimen toiminnallisia lohkoja lohkokaaviona, kuva 4B esittää informaation välitysreittejä eräässä keksinnön mukaisessa matkaviestimessä ja informaationvälitysjärjestelmässä, 10 kuva 5 esittää erään keksinnön mukaisen matkaviestimen rakennetta, erityisesti radioyhteyden muodostamiseen käytettävien rakenneosien virransyötössä ja ohjaamisessa käytettäviä rakenneosia sekä päätelaitteeseen liittymisessä tarvittavia rakenneosia, ja . kuva 6 esittää informaation välityksessä käytettävän informaatiopaketin muo-;· ·\ 15 dostamista kaaviokuvana.

Kuvassa 2 on esitetty esimerkki keksinnön mukaisesta informaationvälitysjärjes- . .·, telmästä, joka käsittää kaksi telepalvelinta TCS (Telecommunication Server, viit-• · · teet 60, 61), jotka ohjaavat kahta alipuhelinjärjestelmää 15, 16. Alipuhelinjärjes-telmä 15 koostuu kahdesta matkaviestimestä 10, 11 sekä kahdesta päätelaittees-20 ta 40, 41, joihin matkaviestimet 10, 11 liitetään esimerkiksi joko liityntäkaapelilla i i o v : 51 tai käyttäen infrapunayhteyttä 52 (kuva 3). Liityntäkaapelin 51 tai infrapunayh- ·:··· teyden 52 asemasta on mahdollista käyttää myös pienitehoisia radiotaajuusalueel-la toimivia lähetinvastaanotinyksikköjä (ei esitetty kuvassa), joista toinen sijoite- taan matkaviestimeen 10, 11 ja toinen päätelaitteeseen 40, 41. Käytetty tiedonsiir- < i « · 25 tomedia matkaviestimen 10, 11 ja päätelaitteen 40, 41 välillä ei vaikuta oleellisesti < · · keksinnön mukaisen informaationsiirtojärjestelmän toimintaan.

7 104138 Tässä keksinnön mukaisen informaatiojärjestelmän toteutusmuodossa alipuhelin-järjestelmät 15, 16 ja telepalvelimet 60, 61 kytketään tietoliikenneverkkoon solmujen 70, 71 avulla. Solmut 70, 71 on kytketty toisiinsa esimerkiksi ATM-pakettiverkon välityksellä, joka koostuu ATM-kytkimestä 80 sekä toistimista 81,

5 82, 83. ATM-pakettiverkko on edelleen kytketty verkkopalvelimeen GTW

(Gateway, viite 90), joka vastaa matkaviestimien 10-13 yhteyksistä ATM-verkon sisällä, sekä erityisesti yhteyksistä ATM-verkon ulkopuolelle. ATM-verkon ulkopuolelle suuntautuvat yhteydet toteutetaan esimerkiksi GSM (Global System for Mobile Communications) -matkaviestinjärjestelmästä tutun MSC (Mobile Services Swit-10 ching Center) -matkapuhelinkeskuksen 100 kautta. Matkapuhelinkeskuksesta 100 puhelu välittyy edelleen järjestelmän ulkopuoliseen, esimerkiksi perinteiseen matkaviestimeen 14 tukiasemakontrollerin 104 (BSC, Base Station Controller) ja tukiasemien 105 (BTS, Base Transceiver Station) kautta. Vaihtoehtoisesti puhelu voidaan välittää verkkopalvelimelta 90 edelleen perinteisen lankapuhelinverkon 110 15 (PSTN, Public Switched Telephone Network) tai esim. digitaalisen monipalveluverkon 130 (ISDN, Integrated Services Digital Network) kautta. Tässä kappaleessa, kuten muuallakin selityksessä, puhelulla tarkoitetaan laajasti teleyhteyksien kautta tapahtuvaa yhteyttä informaation siirtämiseksi kahden päätelaitteen välillä. Informaatio käsittää siten puheluiden ohella muun muassa telefax-sanomat ja :.:,:20 GSM-lyhytsanomaviestit.

Kuvassa 2 esitetyssä keksinnön mukaisessa informaationvälitysjärjestelmässä on : ·* hyödynnetty ATM- ja GSM-tekniikkaan perustuvia tiedonsiirtoyhteyksiä. Näiden II» ';;;* tekniikoiden sijasta on täysin mahdollista käyttää myös muunlaisia tiedonsiirtoyh- • · l teyksiä. Esimerkiksi ATM-järjestelmän asemasta tiedonsiirtoyhteydet päätelaittei-;<i 25 den 40-43, telepalvelimien 60, 61 sekä verkkopalvelimen 90 välillä on mahdollista !·:·. järjestää kokonaisuudessaan esimerkiksi käyttäen Ethernet ja Token Ring pohjai- • · · . siä järjestelmiä, tai tulevaisuuden laajakaistaverkkoja. Vastaavasti GSM-järjestelmän sijasta keksinnön mukainen informaationvälitysjärjestelmä on mahdollista toteuttaa myös muiden matkaviestinjärjestelmien, kuten esimerkiksi TDMA 30 (Time Division Multiple Access)-, AMPS (Advanced Mobile Phone Service)- ja NMT (Nordic Mobile Telephone)-järjestelmien yhteyteen.

8 104138

Kuvassa 3 on esitetty matkaviestimen 10, päätelaitteen 40, telepalvelimen 60, solmun 70 sekä verkkopalvelimen 90 rakenneosia. Matkaviestin 10 muistuttaa rakenteeltaan perinteistä matkaviestintä, kuten esimerkiksi GSM-matkapuhelinta. Se käsittää muun muassa matkaviestimen 10 toimintaa ohjaavan prosessorin 20, 5 etupäässä aikakriittisiä operaatioita suorittavan signaaliprosessorin 21, ASIC (Application Specific Integrated Circuit) -lohkon 22, muistin 23, D/A-muuntimen 24, A/D-muuntimen 25 sekä radiotaajuusosan 30.

Keksinnön mukainen matkaviestin 10 toimii irrallisena, eli silloin kun sitä ei ole kytketty päätelaitteeseen 40, aivan kuten tavallinen matkaviestin 14. Matkaviestimen 10 10 suorittamat toiminnot on tällöin jaettu prosessorin 20 ja signaaliprosessorin 21 välillä esimerkiksi siten, että prosessori 20 suorittaa lähinnä matkaviestimen ja tukiaseman välisen kommunikoinnin kannalta oleelliset, monipuolista prosessointia vaativat toimenpiteet, kuten liikkuvuuden hallinnan (esimerkiksi tukiaseman vaihto), radiotaajuuksien hallinnan (lähetys- ja vastaanottotaajuudet) sekä puhelujen 15 kontrolloinnin (lähtevien ja tulevien puhelujen käsittely). Vastaavasti signaaliprosessori 21 suorittaa lähtevän ja tulevan signaalin reaaliaikaista prosessointia vaativia osuuksia, kuten esimerkiksi kanavakoodauksen ja kanavadekoodauksen, lomittelun ja lomittelun purun sekä salauksen ja salauksen purun. Liikkuvuuden : hallinta (Mobility Management), radiotaajuuksien hallinta (Radio Resource Mana- 20 gement), puhelujen kontrollointi (Call Control), kanavakoodaus (Channel Coding), f · * v : lomittelu (Interleaving), lomituksen purku (de-interleaving), salaus (ciphering) ja ( | : salauksen purku (de-ciphering) ovat alan ammattimiehelle tunnettuja toiminnallisia • · · **j·* lohkoja, joiden toiminnallinen yhteys tulee esiin seuraavissa kappaleissa kuvan 4A • · · selityksen yhteydessä.

• * » · 25 Puhekoodauksen ja -dekoodauksen liittymistä matkapuhelimen toimintaan havain- lii • · · nollistetaan seuraavassa, jolloin keksinnön ymmärtämiseksi selostetaan solukko-pohjaisen matkaviestinjärjestelmän lähetinvastaanottimen toimintaa. Esimerkin vuoksi selostetaan aikajakomonikäyttöön perustuvan yhteiseurooppalaisen GSM-. -; järjestelmän lähetin- ja vastaanotintoimintaa viittaamalla kuvaan 4A, jossa on esi- «Il I f '···’ 30 tetty lohkokaavio GSM-järjestelmän mukaisesta lähetin/vastaanottimesta matka- 9 104138 puhelimessa. Tukiaseman lähetin/vastaanotin eroaa matkapuhelimen lähe-tin/vastaanottimesta tavallisesti siinä, että se on monikanavainen eikä siinä ole mikrofonia ja kaiutinta, muuten se on periaatteeltaan samankaltainen kuin matkapuhelimen lähetin/vastaanotin.

5 Lähetyssekvenssin ensimmäinen vaihe on analogisen puheen digitointi 1 ja koodaus 2. Näytteenotto A/D-muuntimella 1 tapahtuu 8 kHz taajuudella ja puheen-koodausalgoritmi olettaa sisääntulosignaalin olevan 13 bitin lineaarista PCM:ää. A/D-muuntimesta saatavat näytteet segmentoidaan 160 näytteen puhekehyksiksi, jolloin kunkin puhekehyksen kesto on 20 ms. Puhekooderi 2 käsittelee 20 ms pu-10 hekehyksiä eli ennen koodauksen alkamista otetaan puskuriin 20 ms puhetta. Koodausoperaatiot tehdään kehyskohtaisesti tai näiden alikehyksinä (40 näytteen lohkoina). Puhekooderin 2 koodauksen tuloksena yhdestä kehyksestä saadaan 260 bittiä.

Puheenkoodauksen 2 jälkeen suoritetaan kanavakoodaus 3 kahdessa vaiheessa, 15 jolloin ensin (260 bittiä) osa biteistä (50 tärkeintä) suojataan lohkokoodilla 3a (= CRC, 3 bittiä) ja sen jälkeen nämä sekä seuraavaksi tärkeimmät bitit (132) suojataan edelleen konvoluutiokoodilla 3b (koodaussuhde 1/2) ((50+3+132+4)*2=378), . ja osa biteistä otetaan suojaamattomina (78). Kuten kuvassa 4 on esitetty, tulevat signalointi- ja loogiset sanomat suoraan puhelimen lohkoja ohjaavalta ohjausyksi-20 költä 19 lohkokoodauslohkolle 3a, eikä näille datasanomille siten luonnollisesti- • kaan suoriteta puheenkoodausta. Vastaavasti vastaanotossa vastaanotetut signa-* lointi- ja loogiset sanomat viedään kanavadekoodauslohkolta 115 ohjausyksikölle • · · • · *·* * 19. Lohkokoodauksessa 3a puhekehyksen loppuun liitetään bittijono, jonka avulla vastaanotossa voidaan ilmaista siirtovirheitä. Konvoluutiokoodauksessa 3b kas- • « • · 25 vaietaan puhekehyksen redundanssia. Kaiken kaikkiaan lähetetään siis 456 bittiä • · · • · · per 20 ms kehys.

Nämä 456 bittiä lomitetaan 4 (interleaving) ja lomituskin 4 on kaksivaiheinen. En-sin 4a kehyksen bittien järjestys sekoitetaan ja jaetaan sekoitetut bitit kahdeksaan

4 f I

yhtä suureen lohkoon. Nämä lohkot jaetaan 4b edelleen kahdeksaan peräk- 10 104138 käiseen TDMA-kehykseen, jolloin lomitetut 456 bittiä lähetetään kahdeksassa radiotien aikavälissä (57 bittiä kussakin). Lomituksella pyritään siirtovirheet, jotka yleensä esiintyvät virheryöppyinä, levittämään tasaisesti yli koko lähetettävän datan, jolloin kanavadekoodaus toimii tehokkaimmin. Lomituksen purkamisen jäl-5 keen virheryöppy muuttuu yksittäisiksi virhebiteiksi, jotka voidaan korjata kana-vadekoodauksessa. Seuraava vaihe lähetyssekvenssissä on datan salaus 5. Salaus 5 tehdään algoritmilla, joka on GSM:n tarkimmin varjeltuja salaisuuksia. Salauksella estetään puhelujen luvaton kuuntelu, joka analogisissa verkoissa on mahdollista.

10 Salatusta datasta muodostetaan 6 lähetettävä purske lisäämällä siihen opetusjakso, häntäbitit ja suoja-aika. Lähetettävä purske viedään GMSK-modulaattoriin 7, joka moduloi purskeen lähetystä varten. GMSK-modu-laatiomenetelmä (Gaussian Minimum Shift Keying) on vakioamplitudinen digitaalinen modulaatiomenetelmä, jossa informaatio sisältyy vaiheen muutoksiin. Lä- 15 hetin 26 sekoittaa moduloidun purskeen yhden tai useamman välitaajuuden kautta 900 megahertsille ja lähettää sen antennin kautta radiotielle. Lähetin 26 on yksi kolmesta radiotaajuuslohkosta 30. Vastaanotin 28 on vastaanottopuolen ensimmäinen lohko ja tekee lähettimelle 26 käänteiset toiminnat. Kolmas RF-lohko on syntetisaattori 27, joka huolehtii taajuuksien muodostamisesta. GSM-: '. 20 järjestelmässä on käytössä taajuushyppely, jossa lähetys- ja vastaanottotaajuudet v : vaihtuvat jokaisessa TDMA-kehyksessä. Taajuushyppely parantaa yhteyden laa- < I · ' ·* tua, mutta asettaa syntetisaattorille 27 tiukkoja vaatimuksia. Syntetisaattorin 27 on 9 * * * '”·* pystyttävä siirtymään taajuudelta toiselle hyvin nopeasti, alle millisekunnissa.

• · · • ·

Vastaanotossa tehdään lähetykselle käänteiset operaatiot. RF-vastaanottimen 28 • · 25 ja demodulaattorin 111 jälkeen tehdään bittien ilmaisu 112 esim. kanavakorjaimel- · · • · · la, jossa vastaanotetuista näytteistä ilmaistaan bitit eli koetetaan saada selville lä-' hetetty bittisekvenssi. Ilmaisun jälkeen puretaan salaus 113 ja lomitus 114 sekä tehdään ilmaistuille biteille kanavadekoodaus 115 sekä tarkistetaan virhesumma

I I I

· syklisellä redundanssitarkistuksella (CRC, cyclic redundancy check). Kana-« · 30 vadekoodauksessa 115 pyritään korjaamaan purskeen siirrossa syntyneet bitti- 11 104138 virheet. Kanavadekoodauksen 115 jälkeisessä 260 bitin mittaisessa puhekehyk-sessä ovat lähetetyt puhetta kuvaavat parametrit, joiden avulla puhedekooderi 116 muodostaa puhesignaalin digitaaliset näytteet. Näytteet D/A-muunnetaan 117 kaiuttimelle 32 toistoa varten.

5 Lähetin/vastaanottimessa on keskeisenä matkaviestimen ohjaavana yksikkönä ohjausyksikkö 19, joka ohjaa oleellisesti edellä kuvattuja lohkoja ja koordinoi niiden toimintoja ja ohjaa ajoitusta. Ohjausyksikkö 19 käsittää tavallisesti esim. mikroprosessorin 20 ja ASIC-lohkon 22. ASIC-lohko 22 vastaa lähetettävän ja vastaanotettavan signaalin digitaalisesta liitännästä. Se sisältää muun muassa pus-10 kurimuistit molempiin suuntiin (lähetys/vastaanotto) tapahtuvan digitaalisen datan välittämiseksi, sekä hoitaa datan digitaalista modulointia. ASIC (Application Specific Integrated Circuit) tarkoittaa sovelluskohtaista integroitua piiriä, joka valmistetaan mikropiiritehtaassa asiakkaan vaatimusten mukaan. Matkaviestimessä ASIC-lohko 22 tyypillisesti kontrolloi syntetisaattoria 27, tarvittavia kellosignaaleja 38 se-15 kä ohjaa virransyöttöä 39 yhdessä prosesorin 20 ja kanssa. ASIC-lohko 22 liittyy D/A (Digital-to-Analog) -muuntimella 24 ja A/D (Analog-to-Digital) -muuntimella 25 radiotaajuusosaan 30.

: Matkaviestin 10 kommunikoi käyttäjän kanssa käyttäen käyttöliittymäyksikköä 31 (kuva 3, UI, User Interface), joka käsittää muun muassa kaiuttimen 32, mikrofonin : 20 33 sekä näytön (ei esitetty kuvassa). Käyttöliittymäyksikkö 31 käsittää myös A/D- : muuntimen 1 mikrofonisignaalin muuntamiseksi digitaaliseen muotoon ja D/A- muuntimen 117 kaiutinsignaalin muodostamiseksi, sekä tarvittavat vahvistimet.

• · · *·' * Matkaviestin 10 käsittää myös alan ammattimiehelle tutun SIM (Subscriber Identi-fication Module) -älykortin 34, joka pitää sisällään muun muassa käyttäjän puhe- • « * · · 25 linnumeron.

• · * • · · « v*’’ Matkaviestin 10 ja päätelaite 40 on tässä keksinnön mukaisessa informaationväli-tysjärjestelmän toteutusmuodossa mahdollista kytkeä toisiinsa usealla eri tavalla.

Eräs tapa on kytkeä laitteet toisiinsa mekaanisella johdinyhteydellä liityntäyksikkö-

1 I I

jen IU (Interface Unit, kuva 3, viitteet 35 ja 49) välityksellä. Liityntärajapintana voi 104138 olla esimerkiksi sarjaliikenneväylä. Fyysisen johdinyhteyden etuna on muun muassa toimintavarmuus ja käytön loogisuus, sillä käyttäjä näkee suoraan, onko matkaviestin 10 liitettynä päätelaitteeseen 40 vai ei. Toinen tapa matkaviestimen 10 liittämiseksi päätelaitteeseen 40 on käyttää esimerkiksi langatonta, infrapuna-5 aallonpituusalueella tapahtuvaa tiedonsiirtoa 52. Eräs erittäin yleinen, ja tarkoitukseen sovelias tiedonsiirtoprotokolla on alan ammattimiehelle tuttu IrDA (Infrared Data Association) -protokolla. Tällöin infrapuna-aallonpituusalueella tapahtuva tiedonsiirto 52 toteutetaan infrapunalähetinvastaanottimien 36 ja 48 välillä. Yhteys on mahdollista toteuttaa myös pienitehoisia radiotaajuusalueella toimivia lähetin-10 vastaanotinyksikköjä (ei esitetty kuvassa) käyttäen.

Päätelaite 40 on esimerkiksi toimistoympäristöstä tuttu PC tai työasema, joka käsittää muun muassa prosessorin 45, muistin 46 sekä verkkoliitäntäyksikön 50 (Nl, Network Interface) päätelaitteen 40 liittämiseksi paikallisverkkoon LAN (viitteet 53 ja 65). Solmut 70 ja 71 ovat ATM-tekniikan yhteydestä tuttuja rakenneosia, joiden 15 tarkoituksena on siirtää informaatiota paikallisverkon LAN (viitteet 53, 65) ja “ulkopuolisen maailman” välillä. Solmut 70, 71 suorittavat tarvittavat protokolla-muutokset, tässä tapauksessa muutokset LAN-protokollasta ATM-protokollaan. Solmut 70, 71 käsittävät muun muassa liityntäyksikön 71 solmun 70 liittämiseksi LAN-verkkoon 65, liityntäyksikön 72 solmun 70 liittämiseksi ATM-verkkoon ja sol-i 20 mun 70 toimintaa ohjaavan prosessorin 73. Solmu 70 käsittää myös muistia 74,

III

: jota käytetään muun muassa välitettävän datan puskuroimiseen. Telepalvelimet f < · I · · : ·' 60, 61 ovat perinteisiä verkkopalvelimia, ja telepalvelin 60 käsittää mm. prosesso- • · · rin 63, muistin 62 sekä verkkoliityntäyksikön 64 LAN-verkkoon 65 liittymiseksi.

• · · § · .. Keksinnön mukainen informaationvälitysjärjestelmä on kytkeytyneenä esimerkiksi 25 matkapuhelinkeskukseen 100 verkkopalvelimen 90 välityksellä. Verkkopalvelin 90 • · · on suunniteltu ylläpitämään järjestelmään kuuluvien matkaviestimien 10-13 tilatie-' toja sekä kontrolloimaan telepalvelimien 60, 61 toimintaa. Tarvittaessa verkkopal- I i < i i velin 90 voi ottaa huolehdittavakseen telepalvelimien 60, 61 toiminnot, esimerkiksi I I f ;;; vikatilanteissa. Vastaavasti telepalvelimet 60, 61 on suunniteltu siten, että tarvitta-• « '··' 30 essa ne voivat ottaa järjestelmän ylläpitovastuun, joko jokin niistä yksinään, tai eri 104138 toimintoja voidaan jakaa telepalvelimien 60, 61 kesken. Verkkopalvelin käsittää mm. prosessorin 92, ATM-liityntäyksikön 91, muistin 93 sekä liityntäyksikön 95 laitteen liittämiseksi matkapuhelinkeskukseen 100. Kaikkein integroiduimmissa järjestelmissä telepalvelimien 60, 61 sekä verkkopalvelimen 90 toiminnot on mah-5 dollista yhdistää johonkin päätelaitteista 40-43, jolloin erillisiä palvelimia 60, 61, 90 ei edullisesti tarvita.

Kun matkaviestin 10 kytketään päätelaitteeseen 40 keksinnölle ominaisella tavalla, esimerkiksi kaapelilla 51 tai infrapunayhteydellä 52, lukuisia perinteisen matkaviestimen osatoimintoja ei edullisesti tarvitse suorittaa. Muun muassa radiotaa-10 juusosa 30 voidaan sulkea, sillä puhelut ja data välitetään tällöin lankayhteyksien kautta. Kytkeytyminen havaitaan sekä päätelaitteessa 40 että matkaviestimessä 10, ja käytetystä kytkeytymismenetelmästä riippuen kytkeytyminen on mahdollista havaita monella eri tavalla. Käytettäessä esimerkiksi monisäikeistä kytkentäkaa-pelia 51 eräs säie voidaan varata indikaatiosignaaliksi. Jos esimerkiksi päätelait-15 teessä 40 kyseinen indikaatiosignaali kytketään käyttöjännitteeseen (esimerkiksi +5V), tunnistaa matkaviestin 10 kytkeytymisen tarkkailemalla indikaatiosignaalin jännitetasoa esimerkiksi tasonilmaisimella 37A (kuva 5). Tasonilmaisin 37A välittää tiedon esimerkiksi sisäisen väylän 200 kautta järjestelmää ohjaavalle proses-sorille 20, jonka ohjaamana matkaviestin 10 ja päätelaite 40 siirtyvät käyttämään i V 20 langallista tiedonsiirtoyhteyttä kaapelin 51 välityksellä. Fyysinen yhteys matka- I f · : viestimen 10 sisällä muodostuu, kun prosessori 20 ohjaa kytkimen K3 kiinni.

: ·’ Esimerkiksi virran säästämiseksi prosessori 20 voi tällöin kytkeä • · · infrapunalähetinvastaanottimen 36 irti toiminnasta avaamalla kytkimen K4 (mikäli lii • · · ’ se oli suljettuna). Vastaavalla tavalla päätelaite 40 voi havaita kytkeytymisen mat- 25 kaviestimeen 10 tarkkailemalla saman tyyppistä indikaatiosignaalia, jonka signaali- t · · tasoa päätelaitteeseen 40 asennettu tietokoneohjelma käy lukemassa liityntäyksi-köstä 49 esimerkiksi tietyin, ennalta määrätyin väliajoin. Koska mainittua prosessorissa 45 ja muistissa 46 suoritettavaa tietokoneohjelmaa on mahdollista suorittaa tausta-ajossa, se ei vaikuta oleellisesti päätelaitteen 40 muuhun toimintaan.

I I f 30 Kun matkaviestimen 10 ja päätelaitteen 40 välillä oleva kaapeli 51 irrotetaan, ha- « vaitsee päätelaitteen 40 prosessori yhteyden katkeamisen liityntäyksiköltä 48 ja 104138 matkaviestimen 10 prosessori 20 liityntäyksiköiltä 35 ilmaisimella 37A. Yhteys on myös mahdollista katkaista manuaalisesti päätelaitteen 40 käyttöliittymältä tai matkaviestimen 10 käyttöliittymältä.

Mikäli yhteys matkaviestimen 10 ja päätelaitteen 40 välillä toteutetaan käyttäen 5 infrapunayhteyttä, on yhteyden havaitsemiseen myös monia tapoja. Käytettäessä yleistä IrDA (Infrared Data Association) -protokollaa, havaitaan kytkeytyminen esimerkiksi IrDA-standardin mukaisille laitteille pakollisen IAS (Information Access Service) -palvelun perusteella ilmaisimella 37B. IAS-palvelu tarkoittaa laitteen (tässä sovelluksessa matkaviestin 10) ja palvelimen (tässä sovelluksessa päätelai-10 te 40) välillä suoritettavaa kättelyoperaatiota, jossa laite voi kysyä palvelimelta käytettävissä olevia palveluita. Tärkein kättelyn yhteydessä välitettävä informaatio on LSAP ID (Link Service Access Point), joka määrittelee liityntäpisteen, josta haluttu palvelu on saatavissa. Juuri tämä tieto tarvitaan onnistuneeseen yhteydenmuodostukseen. Prosessori 20 valitsee IrDA-yhteyden 52 käyttöön sulkemalla 15 kytkimen K4. Langallinen yhteys katkaistaan tarvittaessa kytkimellä K3. Infrapunayhteyttä 52 käytettäessä yhteyden 52 katkeaminen havaitaan vastaavasti infrapunalähetinvastaanottimilla 36 ja 48. Käytettäessä yhteyden muodostamiseen pienitehoisia radiotaajuusalueella toimivia lähetinvastaanotinyksikköjä tapahtuu yhteydenmuodostuksen ja -purkautumisen toteaminen vastaavan tyyp-', 20 pistä periaatetta noudattaen.

: V Seuraavassa kuvataan erään keksinnön mukaisen informaationvälitysjärjestelmän toteutusmuodon toimintaa, kun matkaviestin 10 on onnistuneesti kytkeytynyt • « · • · · päätelaitteeseen 40 joko kaapelilla 51, infrapunayhteydellä 52 tai pienitehoisella .. radiolähetinvastaanotinparilia. Jotta palvelimet 60, 61, 90 kykenevät reitittämään « · • · \..e 25 päätelaitteisiin 40-43 liittyneiden matkaviestimien 10-13 puheluita (tai muuta digi-• · · taalisessa muodossa olevaa dataa, kuten esimerkiksi SMS-lyhytsanomaviestejä) informaationvälitysjärjestelmän sisällä tai informaationvälitysjärjestelmästä matkapuhelinkeskukseen 100 tai kiinteisiin puhelinverkkoihin 110, 130, täytyy palvelimien 60, 61, 90 tietää kunkin matkaviestimen 10-13 puhelinnumerot 56, sekä se 30 päätelaite 40-43, mihin ne ovat liittyneet. Tämän informaation välittämiseksi kek- 104138 sinnön mukaisessa informaationvälitysjärjestelmässä käytetään erityistä informaatiopakettia 47, josta kuvissa käytetään lyhennystä SIAWSII (Specific Internet Address With Subscriber Identification Information). Informaatiopaketti 47 muodostetaan päätelaitteen 40 muistiin, josta se edelleen välitetään 5 informaationvälitysjärjestelmän palvelimille 60, 61, 90. Seuraavassa kuvataan informaatiopaketin 47 muodostamista kuvan 6 avulla.

Ensimmäisessä vaiheessa (viite A, kuva 6) päätelaitteen 40 prosessori 45 lähettää matkaviestimelle 10 pyynnön SIM (Subscriber Identification Module) -älykorttiin 34 talletetun tunnisteinformaation välittämiseksi. Tämä tunnisteinformaatio käsittää 10 oleellisesti matkaviestimen 10 puhelinnumeron 56. Matkaviestimen 10 prosessori 20 välittää puhelinnumeron 56 SIM-kortilta 34 päätelaitteen 40 prosessorille 45, joka tallettaa sen muistiinsa 46. Muistista 46 on varattu informaatiopaketille 47 oma muistiavaruuden osa, josta edelleen on varattu omat osat muun muassa puhelinnumerolle 56.

15 SIM-kortti 34 käsittää puhelinnumeron 56 lisäksi myös informaatiokentän 57, johon on talletettuna monen tyyppistä tietoa. Osa tästä tiedosta on sellaista, joka on määritelty GSM-standardissa ja jonka GSM-järjestelmä automaattisesti tallentaa, : ja jota käyttäjä ei pysty muuttamaan. Esimerkki tällaisesta tiedosta on lista käytet- I · « tävissä olevista teleoperaattoreista, jonka perusteella käyttäjä voi valita halu- v : 20 amansa operaattorin tyypillisesti ulkomailla liikkuessaan. Tärkeä osa SIM-kortin 34 : informaatiokenttää 57 on myös se osa, jota käyttäjä voi käyttää esimerkiksi puhe- *·!·’ linnumeroiden ja nimien tallentamiseen. Tämä mahdollistaa muun muassa sen, • * · että siirrettäessä SIM-kortti 34 matkaviestimestä toiseen käyttäjän itse tallentamat puhelinnumerot ja nimet siirtyvät mukana ilman niiden uudelleen ohjelmointia. In- m ·

• M

25 formaatiokenttää 57 on mahdollista käyttää myös palvelukohtaisten asetusten tai- • · · tioimiseen. Mikäli jotakin informaatiokenttään 57 talletettua tietoa tarvitaan palvelimilla 60, 61, 90, sisällytetään tämä informaatio toisessa vaiheessa (viite B) informaatiopakettiin 47 prosessorien 20 ja 45 toimesta. Mikäli etukäteen ei ole tiedossa tarvitaanko palvelimilla 60, 61, 90 informaatiokentän 57 sisältämää tietoa, voidaan I 1 I I 1 16 104138 luonnollisesti oletusarvona tallentaa koko SIM-kortin 34 informaatiokenttä 57 informaatiopakettiin 47.

Päätelaitteella 40, kuten esimerkiksi jokaisella yleisiin tietoliikenneverkkoihin kuuluvalla tietokoneella, on oma, yksilöllinen TCP/IP (Transmission Control Protocol / 5 Internet Protocol) -osoite. Näiden TCP/IP-osoitteiden perusteella eri tyyppiset palvelimet (myös palvelimet 60, 61, 90) osaavat reitittää sanomia verkkoon liitettyjen päätelaitteiden välillä. Kuvissa 3 ja 6 on esitetty päätelaitteen 40 verkkoliityntäyk-sikkö 50, jonka avulla päätelaite 40 liittyy LAN-verkkoon 53. Päätelaitteen 40 TCP/IP-osoite 58 (kuva 6) on esitetty selkeyden vuoksi verkkoliityntäyksikön 50 10 yhteydessä, vaikka fyysisesti se on yleensä talletettuna päätelaitteen 40 muistiin 46. Informaatiopaketin 47 muodostamisen kolmannessa vaiheessa (kuva 6, viite C) päätelaitteen 40 prosessori 45 tallettaa päätelaitteen 40 TCP/IP-osoitteen 58 informaatiopaketista 47 sille varattuun kohtaan.

Keksinnön mukaisessa informaationvälitysjärjestelmässä päätelaite 40 välittää ko-15 koamansa informaatiopaketin 47 edelleen telepalvelimelle 60 paikallisverkon 53, 65 kautta (kuva 3). Telepalvelin 60 rekisteröi muistiinsa 61 informaatiopaketin 47. Tämän informaatiopaketin 47 perusteella telepalvelin 60 tietää muun muassa sen, I · • · että tietyn TCP/IP-osoitteen 58 omaavan päätelaitteen 40 yhteyteen on kytkeyty- <11 < f neenä matkaviestin 10, sekä sen, mikä on kyseisen matkaviestimen 10 puhelin- 11« 20 numero 56. Telepalvelin 60 välittää informaatiopaketin 47 edelleen verkkopalveli-

< I

. .·. melle 90 esimerkiksi ATM-verkon (viitteet 72, 81, 80, 82, 91 kuvaavat siirrossa • · · käytettäviä rakenneosia) kautta. Verkkopalvelin 90 rekisteröi informaatiopaketin 47 muistiinsa 93. Mikäli järjestelmän muihin päätelaitteisiin 41, 42, 43 kytketään mat-kaviestin 11, 12, 13, rekisteröityvät ne informaatiopakettien 47 välityksellä telepal- • · · v : 25 velimien 60, 61 ja verkkopalvelimen 90 muisteihin vastaavalla tavalla. Järjestely :··: on perusolemukseltaan hierarkinen, eli telepalvelin 60 rekisteröi matkaviestimien 10 ja 11 TCP/IP-osoitteet (58) ja tunnisteinformaation (56, 57), sekä telepalvelin ;· 61 vastaavasti matkapuhelimien 12 ja 13. Verkkopalvelin 90 puolestaan rekisteröi :telepalvelimiin 60 ja 61 rekisteröityneet matkapuhelimet 10-13, eli kaikki järjestel-30 mään rekisteröityneet matkapuhelimet 10-13. Ongelmatilanteissa hierarkiaa on 17 104138 kuitenkin mahdollista muuttaa, ja telepalvelimet 60, 61 voivat vastata verkkopalvelimen 90 tehtävistä ja päinvastoin. Integroiduimmassa ja joustavimmassa keksinnön mukaisessa informaationvälitysjärjestelmässä telepalvelimien 60, 61 ja verkkopalvelimen 90 tehtävät on mahdollista siirtää päätelaitteiden 40-43 suoritetta-5 vaksi.

Verkkopalvelin 90 on liitetty matkapuhelinkeskukseen 100 tai kiinteiden verkkojen puhelinkeskuksiin 110, 130 johdinyhteyksillä 120, 121, 122. Mainitut johdinyhtey-det 120, 121, 122 on mahdollista toteuttaa esimerkiksi 2.048 Mbps PCM-siirtoyhteyksinä, jotka tarjoavat 30 kappaletta 64 kbps tiedonsiirtokanavaa kukin.

10 Keksinnön mukaisen matkaviestinverkon edullisessa toteutusmuodossa kullekin 64 kbps tiedonsiirtokanavalle on keskuksissa allokoitu oma puhelinnumero. Verkkopalvelimen 90 tallettamien matkaviestimiltä 10-13 peräisin olevien informaatiopakettien 47 perusteella verkkopalvelin 90 tietää keksinnön mukaisten matkaviestimien 10-13 matkaviestinnumerot 56, sekä sen, ovatko ne liittyneinä järjestelmän 15 päätelaitteisiin 40-43 vai eivät. Tämän tiedon perusteella verkkopalvelimen 90 prosessori 92 generoi tarvittaessa (kun matkaviestin liitetään päätelaitteeseen 40-43, ja tieto tästä on välittynyt verkkopalvelimelle 90) soitonsiirtosanoman, jolla se .... ilmoittaa matkapuhelinkeskukselle 100, että jatkossa kyseiseen matkapuhelinnu-meroon saapuvat puhelut siirretään tiettyyn verkkopalvelimeen 90 kytkettyyn pu-20 helinlinjaan radiotien asemesta. Soitonsiirtosanoma on alan ammattimiehelle tuttu sanoma, jota yksityishenkilötkin voivat yleisesti käyttää omasta puhelimestaan mi-kali he ovat liittyneenä digitaaliseen puhelinkeskukseen. Soitonsiirtosanoman v · matkapuhelinkeskukselle 100 välitettyään verkkopalvelimen 90 prosessori 92 ohjaa kyseiseen puhelinlinjaan saapuvat puhelut palvelimien 60, 61 ja päätelaittei-: **· 25 den 40-43 kautta edelleen oikealle matkaviestimelle 10-13. Tämän jälkeen mat- I I I • « # ’·] * kaviestin 10-13 toimii kuten lankaverkon puhelin, eikä tiedonsiirtoon tarvitse käyt-tää matkaviestimelle tyypillisiä radio-osia. Puhelinkeskukset 100, 110,130 toimivat ψ normaalisti, eikä toiminnallisia muutoksia olemassa oleviin puhelinkeskuksiin 100, 110, 130 tarvitse tehdä. Kun keksinnön mukainen matkaviestin 10-13 irrotetaan ««· 30 päätelaitteesta 40 (tai yhteys muutoin katkeaa), lähettää päätelaitteen 40 prosessori 45 sanoman telepalvelimelle 60 sekä edelleen verkkopalvelimelle 90, jotka 18 104138 poistavat matkaviestimen 10 rekisteröitymisen (informaatiopaketin 47) muisteistaan 61, 93. Tämän lisäksi verkkopalvelimen 90 prosessori 92 edelleen lähettää sanoman matkapuhelinkeskukselle 100 soitonsiirron purkamiseksi, ja looginen lankayhteys matkaviestimen 10 ja matkapuhelinkeskuksen 100 väliltä puretaan 5 kokonaisuudessaan. Samalla kun matkaviestimen 10 yhteys päätelaitteeseen 40 katkeaa, aktivoi matkaviestimen 10 prosessori 20 virransyöttöyksikön 39 ja kello-generaattorin 38 avulla radiotaajuusosan 30, ASIC-lohkon 22 ja signaaliprosessorin 21 normaaliin toimintatilaan. Tämän jälkeen matkaviestin 10 hakee parhaan tukiaseman 105 normaalilla tavalla, ja lähettää radioteitse tukiaseman 105 ja 10 edelleen tukiasemakontrollerin 104 kautta rekisteröitymisensä matkapuhelinverkkoon normaalilla tavalla. Tämän jälkeen keksinnön mukainen matkaviestin 10 voi lähettää ja vastaanottaa sanomia tukiaseman 105 kautta normaalin matkaviestimen 14 tavoin.

Edellisessä kappaleessa käsiteltiin tilannetta, jossa tietyn matkaviestimen 10 mat-15 kaviestinnumeroon 56 saapuneet soitot siirretään kiinteitä puhelinlinjoja ja tietoliikenneverkkoja (ATM, LAN) pitkin päätelaitteiden 40-43 kautta edelleen matkaviestimelle 10-13 kun matkaviestin 10 liitetään päätelaitteeseen 40. Tämä järjeste- , ly sopii oivallisesti tilanteisiin, joissa matkaviestintä 10 käytetään yleisimmin nor- » « · : . maalina matkaviestimenä toimiston ulkopuolella. Tällöin jokainen saapuva puhelu . 20 on matkapuhelu, jonka tyypillisesti vastaanottaja (matkaviestimen 10 käyttäjä) joutuu maksamaan. Ylimääräisiä kustannuksia voi syntyä myös ulos soitetuista :puheluista, vaikka ne tässä keksinnön mukaisessa informaationsiirtojärjestelmäs-v : sä välitetäänkin ilman radioteitse tapahtuvaa tiedonsiirtoa. Kustannukset riippuvat operaattorien hinnoittelupolitiikasta.

• · • · • · · • · v : 25 Toinen keksinnön mukaisen informaationsiirtojärjestelmän toteutustapa soveltuu ·:··: parhaiten tilanteisiin, joissa matkaviestintä 10 käytetään yleisimmin kytkettynä ' · päätelaitteeseen 40. Tällöin on mahdollista varata kiinteän puhelinverkon numero >: jokaiselle keksinnön mukaiselle matkaviestimelle 10-13, ja kytkeä linjat kiinteästi verkkopalvelimeen. Näin ollen keksinnön mukaista matkaviestintä 10-13 käytetään 30 kiinteän lankaverkon numerolla aina, kun se on kytkeytyneenä päätelaitteeseen.

19 104138

Mikäli matkaviestin 10-13 nyt irrotetaan päätelaitteesta, generoi verkkopalvelimen 90 prosessori 92 soitonsiirtosanoman kiinteän verkon puhelinkeskukselle 110, 130, jossa se ilmoittaa, että jatkossa mainittuun kiinteän puhelinverkon linjaan saapuvat puhelut (tai muu informaatio) tulee siirtää keksinnön mukaisen matka-5 viestimen 10-13 matkapuhelinnumeroon 56. Näin menetellen matkaviestin 10-13 toimii kiinteän puhelinverkon hinnoittelun mukaan aina kun se on kytkettynä päätelaitteeseen. Kun matkaviestin 10-13 uudelleen kytketään päätelaitteeseen, lähettää verkkopalvelimen 90 prosessori 92 puhelinkeskukselle 110, 130 soitonsiirto-purkusanoman.

10 Matkaviestinkeskuksen 100 tapauksessa sijaintitiedot ja soitonsiirrot tallennetaan matkapuhelinkeskuksen 100 muistivälineisiin 101, joka käsittää muun muassa ti-laajarekisterin 102 (SDB, Subscriber Data Base) ja vierailijarekisterin (VDB, Visitor Data Base). Kun verkkopalvelimen 90 prosessori 92 on suorittanut onnistuneen soitonsiirron, esimerkiksi matkaviestimen 10 matkaviestinnumerosta 56 sille allo-15 koituun väliaikaiseen numeroon, on siitä mahdollisuus välittää kuittaussanoma matkaviestimelle 10. Kuittaussanoma välitetään TCP/IP-osoitteen perusteella ATM verkon 91, 82, 80, 81 ja paikallisverkon 53 kautta päätelaitteelle 40, joka . edelleen välittää tiedon siihen liittyneelle matkaviestimelle 10 valitun tiedonsiirto-

• f I

median (51, 52) kautta. Vaihtoehtoisesti on mahdollista välittää sanoma mikäli 20 soitonsiirto ei onnistu, jolloin matkaviestin 10 olettaa soitonsiirron onnistuneen mi-käli tietyn, ennalta määrätyn ajan kuluessa kyseistä sanomaa ei ole tullut.

• · # • · t • · «

Todettuaan onnistuneesti suoritetun rekisteröitymisen sekä soitonsiirron esimerkiksi edellä mainitun kuittausanoman perusteella matkaviestimen 10 toimintaa • | • *·· ohjaava prosessori 20 sulkee muun muassa radiotaajuusosan 30, sillä jatkossa v : 25 puhelunvälitys matkaviestimelle 10 hoidetaan päätelaitteen 40 kautta, kuten myö-·:·: hemmin tarkemmin selostetaan. Tässä keksinnön mukaisen matkaviestimen 10 " toteutusmuodossa prosessori 20 sulkee radiotaajuusosan 30 virransyötön katkai- semalla virransyötön virtalähteeltä 39 kytkimellä K7 (kuva 5). Radiotaajuusosien sulkeminen eliminoi toimiston sisällä tapahtuvasta langattomasta tiedonsiirrosta 30 aiheutuvia ongelmia, kuten häiriöitä ja pienellä alueella lukuisten käyttäjien mah- 104138 20 dollisesti kohtaamia estotilanteita, sekä välttää radioverkon käytöstä aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Radiotaajuusosien 30 sulkemisen lisäksi matkaviestimen 10 tarvitsema prosessointikapasiteetti pienenee, joten prosessorin 20, sekä etenkin signaaliprosessorin 21 ja ASIC-lohkon 22 kellosignaaleja voidaan alentaa, 5 tai jopa kokonaan väliaikaisesti pysäyttää. Prosessori 20 ohjaa kellosignaaleja kontrolloimalla kellogeneraattorin 38 toimintaa. Mikäli signaaliprosessorin 21 ja ASIC-lohkon tarjoamia palveluja ei tarvita ollenkaan, on virransyöttö mahdollista katkaista kytkimillä K5 ja K6. Yhdessä nämä toimenpiteet alentavat matkaviestimen 10 energiatarvetta ratkaisevasti, joten keksinnön mukaisen matkaviestimen 10 10 toiminta-aika päätelaitteeseen 40 liitettynä on suuri, jopa useita viikkoja tai kuukausia. Mikäli matkaviestin 10 liitetään päätelaitteeseen 40 liityntäkaapelilla 51, on liityntäkaapelin yhteyteen mahdollista järjestää myös latausjännite, jolloin matkaviestimen akku (ei esitetty kuvassa) latautuu kun se on kytkeytyneenä päätelaitteeseen 40.

15 Seuraavassa kuvataan yhteydenmuodostusta sekä informaationvälitystä matkaviestimien 10-13 sekä matkaviestimen 14 välillä tietyissä esimerkkitapauksissa. Mikäli telepalvelimeen 60 ja verkkopalvelimeen 90 rekisteröityneen matkapuheli-. men 10 käyttäjä (A-tilaaja) soittaa johonkin numeroon (B-tilaaja), välittää matka- puhelimen prosessori 20 tämän tiedon sekä mainitun numeron päätelaitteen 40 : ’: *; 20 kautta telepalvelimelle 60. Telepalvelin 60 tarkistaa muistiinsa 61 rekisteröityjen informaatiopakettien 47 perusteella, onko soitettu numero (B-tilaaja) rekisteröity-neenä telepalvelimeen 60. Mikäli näin on (kuten esimerkiksi jos B-tilaaja on pääte- • · « v : laitteeseen 41 kytketty matkaviestin 11), välittää telepalvelin B-tilaajan TCP/IP- osoitteen päätelaitteelle 40. Tämän tiedon perusteella päätelaite 40 voi muodos- f · ί ’”25 taa TCP/IP-protokollaa käyttäen yhteyden paikallisverkkoa 53 pitkin alipuhelinjär- • * V • * tl “ jestelmään 15 kuuluvaan päätelaitteeseen 41. Kun yhteys on muodostettu, voivat päätelaitteisiin 40, 41 kytketyt matkaviestimet 10 ja 11 kommunikoida keskenään, ' ‘ eli välittää esimerkiksi puhetta tai dataa, paikallisverkkoa (LAN) pitkin. Tämä vas-taa toiminnallisesti yrityksen sisällä suoritettua sisäpuhelua, joka perinteisesti olisi 30 toteutettu puhelinvaihteessa.

21 104138

Puheen koodaamiseen on mahdollista käyttää esimerkiksi GSM-matkapuhelimista tuttua ETSI (European Telecommunication Standards Institute) -standardin mukaista RPE-LTP (Regular Pulse Excitation - Long-Term Prediction) -tekniikkaan perustuvaa koodausmenetelmää, jota käytetään radiotielläkin tapahtuvassa pu-5 heenvälityksessä. Se koodaa puheen 13 kbps linjanopeudelle. Tällöin lähetettävä puhe välitetään puhekooderilta 2 (kuva 4B) prosessorin 20 ohjaaman kytkimen K1 kautta sisäiselle väylälle 200, eikä kanavakoodauslohkolle 3, kuten meneteltäisiin siinä tapauksessa, että puhe välitettäisiin radioteitse. Sisäiseltä väylältä 200 lähtevä puhe siirretään prosessorin 20 ohjaamien kytkimien K3 ja K4 kautta joko liityn-10 täyksikölle 35 tai 36, ja edelleen päätelaitteelle 40. Liityntäyksiköiltä 35 tai 36 vastaanotettu puhe välitetään vastaavasti prosessorin 20 ohjaamien kytkimien K3, K4 ja K2 kautta puhedekooderille 116 ja edelleen D/A-muuntimen 117 kautta kaiuttimelle 32. Myös mitä tahansa muuta koodausmenetelmää, kuten ADPCM (Adaptive Differential Pulse Code Modulation) -koodausta, on mahdollista käyttää.

15 Tällöin RPE-LTP-puhekoodekkeja 2, 116 ei tarvita, vaan niiden asemasta puhe voidaan välittää jopa suoraan A/D-muuntimelta 1 sisäiselle väylälle 200, ja vastaavasti D/A-muuntimelta 117 sisäiselle väylälle 200. Kuvassa 4B tätä havainnollistetaan katkoviivoilla. Käytetty puheenkoodausstandardi ei aiheuta keksinnön ; mukaisessa informaationsiirtojärjestelmässä rakenteellisia muutoksia. Eri suuntiin 20 on myös mahdollista käyttää eri puheenkoodausstandardeja, ja yhteyden ei vält-

I I

tämättä tarvitse olla edes kaksisuuntainen. Välitettäessä puheen asemasta jotakin muuta digitaalista informaatiota liityntäyksiköille 35 tai 36, tapahtuu se myös sisäi-seltä väylältä 200 prosessorin 20 ohjaamien kytkimien K3 ja K4 kautta.

• · *

Edellä kuvatussa järjestelmässä päätelaitteet 40 ja 41 välittivät dataa paikallis- • # : ** 25 verkkoa pitkin suoraan keskenään. Toinen vaihtoehto yhteyden muodostamiseksi • · • * 1 ’ on se, että telepalvelin 60 toimii tiedonvälittäjänä matkaviestimien 10 ja 11 välillä puhelinkeskuksen tavoin, jolloin matkaviestimet 10 ja 11 eivät ole suoraan yhteydessä toisiinsa.

;Mikäli B-tilaaja ei ole rekisteröityneenä telepalvelimen 60 alipuhelinjärjestelmään 30 15, lähettää telepalvelin 60 B-tilaajan numeron edelleen verkkopalvelimelle 90.

22 104138

Verkkopalvelin 90 tarkistaa tällöin muistiinsa 93 rekisteröimiensä informaatiopakettien 47 perusteella, onko B-tilaaja rekisteröitynyt johonkin informaationvälitysjär-jestelmän muun telepalvelimen 61 alipuhelinjärjestelmään 16. Mikäli näin on, välittää verkkopalvelin 90 B-tilaajan TCP/IP-osoitteen (tallessa informaatiopaketissa 5 47) A-tilaajalle, jolloin yhteydenmuodostus päätelaitteen 40 ja alipuhelinjärjestel mään 16 kuuluvan päätelaitteen 42, 43 välillä tapahtuu vastaavalla tavalla kuin edellisessä kappaleessa kuvatun alipuhelinalueen 15 sisällä tapahtuvassa yhteydenmuodostuksessa. Näin ollen matkaviestin 10 saa yhteyden matkapuhelimeen 12, 13 päätelaitteen 40, solmun 70, toistimen 81, ATM-kytkimen 80, toistimen 83, 10 solmun 71 sekä päätelaitteen 42, 43 välityksellä kuvan 2 mukaisesti.

Jos B-tilaajan numeroa ei löydy verkkopalvelimen 90 informaatiopaketeista 47, ei B-tilaaja ole rekisteröitynyt keksinnön mukaiseen informaationvälitysjärjestelmään.

Tällöin verkkopalvelin 90 välittää A-tilaajan soiton matkapuhelinkeskukselle 100 kaapelia 120 pitkin (vaihtoehtoisesti soitto voidaan siis välittää myös perinteisille 15 puhelinkeskuksille 110 ja 130 kaapeleita 121 ja 122 pitkin). Verkkopalvelin 90 tekee myös alan ammattimiehelle tutut tarvittavat standardimuunnokset, kuten GSM-audiokoodauksen sekä GSM-audiokoodauksen purun matkapuhelinkeskuk-. sen 100 käyttämään, esimerkiksi 64 kbps PCM-koodausstandardiin. Mikäli audion koodaamiseen matkaviestimillä 10-13 käytetään suoraan 64 kbps PCM-; 20 audiokoodausta ei protokollamuunnosta tarvitse suorittaa. Tällöin tietoliikenneverkkoja luonnollisesti kuormitetaan noin viisi kertaa enemmän, mutta suurikapasi- 'X/· teettisissa tietoliikenneverkoissa se ei tuota ongelmia. Matkapuhelinkeskuksen • · · ; 100 kannalta tällainen yhteys on kuin kiinteästä puhelinverkosta 110, 130 saapuva puhelu, mutta tarvittaessa myös GSM-standardille ominaisia signalointeja on

• I

• · : ”25 mahdollista välittää matkapuhelinkeskuksen 100 ja matkaviestimen 10 välillä. Näin • « e ‘ esimerkiksi matkaviestimen 10 todellinen tilaajatunniste (älykortilta 34 luettu puhe-linnumero 56 ja informaatiokenttä 57) on mahdollista välittää B-tilaajalle GSM-standardin määrittelemällä tavalla.

• 1(1 Käyttämällä GSM-standardin mukaista signalointia samoin kuin tukiasemakontrol-30 lerissa 104, verkkopalvelin 90 on matkapuhelinkeskuksen 100 kannalta kuin mikä 23 104138 tahansa tukiasemakontrolleri 104. Tällöin matkapuhelinkeskus 100 välittää sanomat matkaviestimien 10-13 kanssa aivan kuin ne olisivat kytkeytyneet matkaviestinverkkoon radioteitse kuten perinteinen matkaviestin 14. Matkapuhelinkeskukselta 100 puhelu B-tilaajalle, esimerkiksi matkaviestimelle 14, välitetään alan ammat-5 timiehelle tunnetulla tavalla. Matkapuhelinkeskuksiin 100, tukiasemakontrollereihin 104 ja tukiasemiin 105 ei tarvita muutoksia. Jos B-tilaaja on lankaverkon, esimerkiksi perinteisen puhelinverkon 110 tai ISDN-verkon 130 asiakas, reititetään puhelu näiden verkkojen kautta normaalisti.

Tässä on esitetty keksinnön toteutusta ja suoritusmuotoja esimerkkien avulla. Alan 10 ammattimiehelle on ilmeistä, ettei keksintö rajoitu edellä esitettyjen suoritusmuotojen yksityiskohtiin ja että keksintö voidaan toteuttaa muussakin muodossa poikkeamatta keksinnön tunnusmerkeistä. Esitettyjä suoritusmuotoja tulisi pitää valaisevina, muttei rajoittavina. Siten keksinnön toteutus- ja käyttömahdollisuuksia ra-joittavatkin ainoastaan oheistetut patenttivaatimukset. Täten vaatimusten määrit-15 telemät erilaiset keksinnön toteutusvaihtoehdot, myös ekvivalenttiset toteutukset kuuluvat keksinnön piiriin.

« I I I f « * • · * I * » • · · • · · • · · • · « · • · • « · • · · • · « • · · m • ·

Claims (14)

104138

1. Järjestelmä informaation välittämiseksi, joka käsittää matkaviestinverkossa (100, 104, 105) toimivan matkaviestimen (10), joka käsittää ensimmäiset liityntävälineet (19, 20, 21, 22, 30) teleyhteyden 5 muodostamiseksi ja informaation välittämiseksi matkaviestimen (10) ja te leverkkoon (100, 110, 130) liitetyn tilaajalaitteen (13, 14, 17) välillä mainitun matkaviestinverkon (100, 104, 105) kautta, välineet (100) puheluiden ohjaamiseksi ensimmäisen tunnuksen (56) perusteella matkaviestinverkon kautta 10 tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää televerkkoon (100, 110, 130) yhteydessä olevan tietoliikenneverkon (53,70,75,80,81,82,83), tietoliikenneverkkoon (53, 70, 75, 80, 81, 82, 83) liitetyn päätelaitteen (40), 15 toiset liityntävälineet (35, 36, 48, 49) mainitun matkaviestimen (10) liittämiseksi toiminnalliseen yhteyteen mainittuun päätelaitteeseen (40), ja välineet (20, 35, 36, 45, 48, 49, 50, 71,72, 73, 74) teleyhteyden muodostamiseksi ja informaation välittämiseksi mainitun matkaviestimen I I (10) ja mainitun tilaajalaitteen (13, 14, 17) välillä mainitun päätelaitteen (40) . ,20 ja mainitun tietoliikenneverkon (53, 70, 75, 80, 81, 82, 83) kautta, ja : välineet (90, 100) puheluiden ohjaamiseksi toisen tunnuksen (58) • · · :T: perusteella mainitun tietoliikenneverkon ja mainitun päätelaitteen kautta, joka toinen tunnus käsittää mainitun päätelaitteen tietoliikenneverkon • i '· osoitteen. • * * • V · • < · m ·;··· 25

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä informaation välittämiseksi, ! tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää valitsinvälineet (19, 20, 45, K1, K2) mainitun teleyhteyden valitsemiseksi, jotka valitsinvälineet (19, 20, 45, K1, K2) on järjestetty valitsemaan teleyhteys mainitun matkaviestimen (10) ja mainitun tilaajalaitteen (13, 14, 25 104138 17. välille seuraavien teleyhteyksien väliltä: teleyhteys mainitun matkaviestinverkon (100, 104, 105) kautta, ja teleyhteys mainitun päätelaitteen (40) ja mainitun tietoliikenneverkon (53, 70, 75, 80, 81, 82, 83) kautta.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä informaation välittämiseksi, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää avaamis-ja sulkemisvälineet (19, 20, 38, 39, K5-K7) mainittujen ensimmäisten liityntävälineiden (21, 22, 30) avaamiseksi ja sulkemiseksi, kytkettäessä mainittu matkaviestin (10) toiminnalliseen yhteyteen 10 mainittuun päätelaitteeseen (40) käyttäen mainittuja toisia liityntävälineitä (35, 36, 48, 49) mainitut avaamis-ja sulkemisvälineet (19, 20, 38, 39, K5-K7) on järjestetty sulkemaan mainitut ensimmäiset liityntävälineet (21,22, 30), ja irrotettaessa mainittu matkaviestin (10) toiminnallisesta yhteydestä 15 mainitusta päätelaitteesta (40) mainitut avaamis- ja sulkemisvälineet (19, 20, 38, 39, K5-K7) on järjestetty avaamaan mainitut ensimmäiset liityntävälineet (21, 22, 30). t < ·

4. Patenttivaatimukseni mukainen järjestelmä informaation välittämiseksi, , tunnettu siitä, että I « I : .'. 20 mainitut toiset liityntävälineet (35, 36, 48, 49) käsittävät välineet (35, ; 36, 48, 49) mainitun matkaviestimen (10) ja mainitun päätelaitteen (40) Hit- • · · tämiseksi toiminnallisesti toisiinsa jollakin muulla tiedonsiirtoyhteydellä kuin matkaviestinverkon (100, 104, 105) kautta, ja että • *·* matkaviestin (10) käsittää valitsinvälineet (19, 20, 45, K3, K4) maini- • CO v*'25 tun tiedonsiirtoyhteyden valitsemiseksi. 9 • f

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä informaation välittämiseksi, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää mainittuun tietoliikenneverkkoon (53, 70, 75, 80, 81, 82, 83) ja televerkkoon (100,110,130) yhteydessä olevan palvelimen (60, 61, 90) maini- 26 104138 tun tietoliikenneverkon (53, 70, 75, 80, 81, 82, 83) ja mainitun televerkon (100, 110, 130) liittämiseksi toisiinsa.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä informaation välittämiseksi, 5 tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää välineet (46, 62, 93) informaatiopaketin (47) tallentamiseksi, joka informaatiopaketti (47) sisältää mainitun matkaviestimen (10) sisältämän tunnisteinformaation (34, 56, 57) sekä mainitun päätelaitteen (40) osoitein-formaation (58).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestelmä informaation välittämiseksi, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää tietoliikenneverkkoon (53, 70, 75, 80, 81, 82, 83) yhteydessä olevan palvelimen (60, 61, 90), ilmaisinvälineet (35, 36, 37A, 37B, 45, 48, 49) mainitun matkaviesti- 15 men (10) ja mainitun päätelaitteen (40) toisiinsa liittymisen havaitsemiseksi, mainittu päätelaite (40) käsittää välineet mainitun tunnisteinformaa- tion (34, 56, 57) sekä mainitun osoiteinformaation (58) sisältävän : ' informaatiopaketin (47) muodostamiseksi, ja , mainittu päätelaite (40) käsittää välineet mainitun informaatiopaketin | 20 (47) välittämiseksi mainitun tietoliikenneverkon (53, 70, 75, 80, 81, 82, 83) • · .···. kautta edelleen mainitulle palvelimelle (60, 61, 90) vasteena mainitun mat- • · « « kaviestimen (10) ja mainitun päätelaitteen (40) toisiinsa liittymisen havait-semiselle. • Ml « · f • I I « mm‘".

8. Patenttivaatimukseni mukainen järjestelmä informaation välittämiseksi, # ,,,,; 25 tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää toisen matkaviestimen (11, 12, 13), toisen päätelaitteen (41,42, 43), ja että t < mainittu toinen matkaviestin (11, 12, 13) on kytkeytyneenä mainit- 27 104138 tuun tietoliikenneverkkoon (53, 70, 75, 80, 81, 82, 83) mainitun toisen päätelaitteen (41, 42, 43) kautta, ja että järjestelmä käsittää välineet teleyhteyden muodostamiseksi mainitun matkaviestimen (10) ja mainitun toisen matkaviestimen (11, 12, 13) välille 5 mainitun tietoliikenneverkon (53, 70, 75, 80, 81, 82, 83) kautta.

9. Matkaviestin (10), joka käsittää ensimmäiset liityntävälineet (19, 20, 21, 22, 30) teleyhteyden muodostamiseksi ja informaation välittämiseksi matkaviestimen (10) ja televerkkoon (100, 110, 130) liitetyn tilaajalaitteen (13, 14, 17) välillä matkaviestin-10 verkon (100, 104, 105) kautta, ja välineet (34) puheluiden vastaanottamiseksi ensimmäisen tunnuksen (56) perusteella matkaviestinverkon kautta, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää toiset liityntävälineet (19, 20, 35, 36) matkaviestimen (10) liittämi-15 seksi toiminnalliseen yhteyteen päätelaitteeseen (40), josta päätelaitteesta (40) on yhteys televerkkoon (100, 110, 130), ja teleyhteyden muodostamiseksi ja informaation välittämiseksi mainitun matkaviestimen (10) ja maini-. tun tilaajalaitteen (13, 14, 17) välillä mainitun päätelaitteen (40) kautta, ja välineet (34) puheluiden vastaanottamiseksi toisen tunnuksen (58) : . 20 perusteella mainitun päätelaitteen kautta, joka toinen tunnus käsittää maini tun päätelaitteen tietoliikenneverkon osoitteen. * • · · • · « • · ·

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen matkaviestin, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää välineet (19, 20, K1, K2) mainitun teleyhteyden valitsemiseksi seu- • te v J 25 raavien teleyhteyksien väliltä: t ·:··· teleyhteys matkaviestinverkon (100, 104, 105) kautta, ja teleyhteys päätelaitteen (40) kautta.

," . 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen matkaviestin, tunnettu siitä, että se li- I f f I I säksi käsittää 28 104138 ilmaisinvälineet (19, 20, 37A, 37B) matkaviestimen (10) ja mainitun päätelaitteen (40) välille muodostuneen yhteyden syntymisen ja yhteyden katkeamisen havaitsemiseksi, mainittujen ilmaisinvälineiden (19, 20, 37A, 37B) havaitessa yhtey-5 den muodostumisen matkaviestimen (10) ja mainitun päätelaitteen (40) välille mainittujen toisten liityntävälineiden (19, 20, 35, 36) kautta, mainitut teleyhteydenvalitsinvälineet (19, 20, 45, K1, K2) on järjestetty automaattisesti valitsemaan teleyhteydeksi mainittu teleyhteys päätelaitteen (40) kautta, ja 10 mainittujen ilmaisinvälineiden (19, 20, 37A, 37B) havaitessa matka viestimen (10) ja päätelaitteen (40) välisen toisten liityntävälineiden (19, 20, 35, 36) kautta suoritetun yhteyden katkenneen, mainitut teleyhteydenvalitsinvälineet (19, 20, 45, K1, K2) on järjestetty automaattisesti valitsemaan teleyhteydeksi mainittu teleyhteys matkaviestinverkon (100, 104, 105) 15 kautta.

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen matkaviestin, tunnettu siitä, että mainitut toiset liityntävälineet (35, 36) käsittävät välineet (35, 36) . mainitun matkaviestimen (10) ja mainitun päätelaitteen (40) liittämiseksi ''! f toisiinsa jollakin muulla tiedonsiirtoyhteydellä kuin matkaviestinverkon (100, , 20 104, 105) kautta, ja että matkaviestin (10) käsittää valitsinvälineet (19, 20, K3, K4) tiedonsiir- : toyhteyden valitsemiseksi. • · · • · · • · · • « ·

13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen matkaviestin, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää :.·* : 25 avaamis-ja sulkemisvälineet (19, 20, 38, 39, K5-K7) mainittujen en- ·:··· simmäisten liityntävälineiden (21, 22, 30) avaamiseksi ja sulkemiseksi, :": mainitun matkaviestimen (10) kytkeytyessä toiminnalliseen yhtey- teen mainittuun päätelaitteeseen (40) käyttäen mainittuja toisia liityntäväli- t f t · neitä (35, 36, 48, 49) mainitut avaamis- ja sulkemisvälineet (20, 38, 39, K5- •«·

30 K7) on järjestetty sulkemaan mainitut ensimmäiset liityntävälineet (21, 22, 29 104138 30), ja mainittu matkaviestimen (10) irtautuessa toiminnallisesta yhteydestä mainitusta päätelaitteesta (40) mainitut avaamis- ja sulkemisvälineet (20, 38, 39, K5-K7) on järjestetty avaamaan mainitut ensimmäiset liityntäväli-5 neet(21, 22, 30).

14. Patenttivaatimuksen 9 mukainen matkaviestin (10), tunnettu siitä, että matkaviestin (10) on liitetty päätelaitteeseen (40) johdinyhteydellä (35, 49, 51), matkaviestin (10) käsittää akun, 10 mainittu johdinyhteys (35, 49, 51) käsittää jännitteensyötön mainitul ta päätelaitteelta (40) matkaviestimelle (10) ja mainittu jännitteensyöttö on järjestetty lataamaan akkua kun päätelaite (40) on kytkeytyneenä matkaviestimeen (10) mainitulla johdinyhteydellä (35, 49, 51) * • · · • · · ··» • · · • · I • I » • • · • e • »i • « f • · · • · 9 9 • · 1*1« • · · * * • · · 30 104138