FI105135B - Järjestelmä ja menetelmä puhelun välittämiseksi sekä matkaviestin - Google Patents

Description

105135

JÄRJESTELMÄ JA MENETELMÄ PUHELUN VÄLITTÄMISEKSI SEKÄ MATKAVIESTIN

KEKSINNÖN KOHDE

Esillä oleva keksintö koskee järjestelmää ja menetelmää teleyhteyden muodos-5 tamiseksi ja puhelun välittämiseksi televerkossa ja tietoliikenneverkossa. Lisäksi keksintö koskee matkaviestintä, joka käsittää liityntävälineet teleyhteyden muodostamiseksi ja informaation välittämiseksi matkaviestimen ja mainittujen televerkon ja tietoliikenneverkon välillä.

KEKSINNÖN TAUSTA

10 Nykyaikaisessa toimistotyössä on tarpeellista järjestää työntekijöiden käyttöön monipuoliset tiedonsiirtoyhteydet, jotka pystyvät välittämään puhetta, telefakseja, sähköpostia ja muuta - tavallisesti digitaalimuotoista dataa. Tiedonvälitystä tarvitaan toimiston tai vastaavan työympäristön sisällä eri työntekijöiden välillä tapahtuvaan viestintään, saman yrityksen eri toimipaikkojen väliseen tiedonsiirtoon, jot-.15 ka toimipaikat voivat sijaita eri kaupungeissa tai jopa eri maissa, sekä toimiston ja “ulkomaailman” välillä tapahtuvaan viestintään. Tässä ja koko seuraavassa teks-]!'! tissä “toimistolla” tarkoitetaan usean käyttäjän ympäristöä, jonka käyttäjillä on tietty yhteenkuuluvuus ja joka sijaitsee fyysisesti suppeahkolla alueella. Alalla on vallin-:·. nut suuntaus kohti integroituja järjestelmiä, joissa eri tiedonsiirtomuodot voidaan t-y20 hallita yhtenä kokonaisuutena.

:·. Mainitunlaisen integroidun toimistoviestintäjärjestelmän tavanomainen toteutus • · · käsittää puhelinpalveluiden tarjoamiseksi yrityksen puhelinvaihteen ja siihen tyy-\ pillisesti kierretyillä johdinpariyhteyksillä kytketyt puhelimet sekä erillisen paikallis-verkon (LAN, Local Area Network), jossa on toteutettu sovellukset kehittyneitä ' ·' 25 viestintäpalvelulta varten ja jossa on niiden käyttöä varten tarvittava äly. Paikallisverkon yhdistää vaihteeseen viestintäpalvelin (Telephony Server), joka tukee perinteistä asiakaspalvelinarkkitehtuuria, jossa asiakkaat ovat paikallisverkkoon kyt- 105135 kettyjä käyttäjien tietokoneita. Viestintäpalvelimen avulla yhdistetään toimiston sisällä esimerkiksi puhelu-, data-, telefaksi-, sähköposti- ja puhepostipalvelut. Integroidussa järjestelmässä käyttäjät voivat myös esimerkiksi hallita puhelinpalvelulta paikallisverkkoon kytketyn tietokonepäätteensä avulla. Koko integroitu toimisto-5 viestintäjärjestelmä on kytketty vaihteen kautta yleiseen puhelinverkkoon.

Kuva 1 esittää erästä esimerkkiä tunnetusta integroidusta toimistoviestintäjärjes-telmästä, jossa yleiseen puhelinverkkoon PSTN/ISDN (PSTN, Public Switched Telephone Network, ISDN, Integrated Services Digital Network) kytkettyyn vaihteeseen PBX (Private Branch Exchange) on kytketty lankayhteyksillä käyttäjien 10 puhelimet TP (TelePhone) ja viestintäpalvelimen TS (Tele Server) avulla paikallisverkko LAN (Local Area Network). Paikallisverkkoon LAN on kytketty toisaalta eri sovelluksia toteuttavat palvelimet kuten tietokantapalvelin DBS (Data Base Server), puhepalvelin VS (Voice Server) ja sähköpostipalvelin EMS (Electrical Mail Server), ja toisaalta käyttäjien tietokoneet PC (Personal Computer). Tällaisen to-15 teutuksen ongelmana voidaan pitää sitä, että vaikka käyttäjän puhelin TP ja tietokone PC sijaitsevat yleensä samalla pöydällä vierekkäin, niitä varten täytyy vetää käyttäjän työhuoneeseen eri johdinyhteydet toisaalta puhelinkeskuksesta PBX ja toisaalta paikallisverkon LAN viestintäpalvelimesta TS. Kahden päällekkäisen t<;i· viestintäverkon rakentaminen ja ylläpitäminen aiheuttaa luonnollisesti kustannuk-..;:20 siä.

• · I

• · · Päällekkäisten viestintäverkkojen ongelmaa lisää radioyhteyttä käyttävien kannet- • · • "·· tavien matkaviestimien nopea yleistyminen. Monet toimistotyöntekijät tarvitsevat • ·· i.: · työnsä liikkuvuuden vuoksi matkaviestintä ja usein myös kannettavan tietokoneen ja matkapuhelimen yhdistelmää, jolla voi lähettää ja vastaanottaa telefakseja ja ·· ’*25 sähköposteja. Edellä mainitut laitteet on mahdollista myös integroida niin sano-*·* ' tuksi monipalvelumatkaviestimeksi, jollaisesta esimerkkinä mainittakoon Nokia /y 9000 Communicator. Jotta nämä radioyhteyteen perustuvat laitteet olisivat käytet- tävissä myös rakennusten sisällä, jossa rakenteet vaimentavat radiosignaaleja, on esitetty esimerkiksi matkaviestinverkon täydentämistä pienillä, toimisto- tai jopa :v:30 huonekohtaisilla tukiasemilla, jotka olisivat joko suoraan tai johdinvälitteisen puhelinverkon välityksellä yhteydessä matkaviestinverkon keskusjärjestelmiin. Pienten 105135 tukiasemien muodostama verkko olisi jo kolmas päällekkäinen tiedonsiirtoverkko saman toimiston sisällä, joten on selvää, että edullisessa ratkaisussa, jollaiseen esillä oleva keksintö pyrkii, myös radioviestimiä tukeva järjestely tulisi toteuttaa oleellisesti samoilla keinoilla ja tiedonsiirtoverkoilla kuin muu toimiston tiedonsiirto.

5 Oman haasteensa tiedonsiirtojärjestelmille asettaa se, että työtä tehdään yhä enemmän pientoimistoympäristössä ja kotona, mitä kuvaa käsite SOHO (Small Office, Home Office). Tällöinkin tarvitaan usein kehittyneitä toimistoviestintäpalve-luita, ja erityisen edullista on, jos on käytetävissä joustava järjestelmä, jota vielä voidaan käyttää sekä toimistossa että kotona. Nykyiset järjestelmät, jotka edellyt-10 tävät päällekkäisiä yhteyksiä matkaviestinpalveluiden, tavallisten puhelinpalveluiden ja nopeiden datasiirtopalveluiden käyttämiseksi, ovat varsin joustamattomia pien- tai kotitoimistossa työskentelyä ajatellen. Edelleen tunnetaan tekniikan tasosta seuraavanlaisia integroituihin tiedonsiirtojärjestelmiin liittyviä ratkaisuja.

EP-hakemusjulkaisussa 599 632 esitetään langaton paikallisverkko, jonka tarkoi-15 tuksena on korvata nykyisenlainen johdinyhteyksillä toteutettu paikallisverkko (esimerkiksi rekisteröidyt tavaramerkit Ethernet ja Token Ring) radiovälitteisellä verkolla, joka muodostaa oman, datasiirtoon tarkoitetun solukkoradiojärjestelmän ··· yrityksen sisään. Radioyhteyttä hyödyntävä verkko on kuitenkin suhteellisen kallis *· toteuttaa, ja se on häiriöille alttiimpi kuin johdinyhteyksiin perustuva paikallisverk- :Y20 ko. Lisäksi se edellyttää ylimääräisen radioverkon toteuttamista aikaisempien ·:·*: verkkojen lisäksi.

• · • · • · · >T: EP-hakemusjulkaisussa 462 728 esitetään älykäs tukiasemaohjain, jonka alaisuu dessa toimii ainakin yksi radiovälitteisen tietoliikennejärjestelmän tukiasema ja jo- «· : *·· ka pystyy välittämään tukiaseman kautta tietystä matkaviestimestä tulevat puhelut • · · 55 suoraan johdinvälitteiseen puhelinverkkoon. Tässä järjestelmässä tarvitaan kui- ··· tenkin mainittuja ylimääräisiä tukiasemia, mikä nostaa kustannuksia. Järjestelmä ···· i on myös julkaisussa 599 632 esitetyn järjestelmän tavoin altis ulkopuolisille .···. (radio)häiriöille.

• · ·

* · I

4 105135

Mikäli integroitu toimistoviestintäjärjestelmä toteutetaan perinteisellä tekniikalla, täytyy sekä paikallisverkkoa että puhelinta varten vetää käyttäjän työhuoneeseen eri johdinyhteydet toisaalta puhelinkeskuksesta PBX (kuva 1) ja toisaalta paikallisverkon LAN viestintäpalvelimesta TS. Kahden päällekkäisen viestintäverkon ra-5 kentaminen ja ylläpitäminen aiheuttaa luonnollisesti ylimääräisiä kustannuksia. Mainituissa tekniikan tason mukaisissa ratkaisuissa ei ole varsinaisesti pyritty ratkaisemaan tätä ongelmaa.

Nykyään hyvin yleiseen Intemet-verkkoon yhteydessä oleviin tietokoneisiin on asennettavissa ns. Intemet-puhelin-ohjelmistoja. Ne mahdollistavat puheen välit-10 tämisen Internet-verkon kautta kahden tietokoneen välillä. Ohjelmistoja on ladattavissa muun muassa ns. Share-VVare-ohjelmistoina Internet-verkon kautta, ja niiden kirjo on suuri. Ne käyttävät käyttöliittymänään tietokoneen monitoria ja tietokoneeseen asennettua audioliitynnöillä varustettua äänikorttia ja joko erillisiä tai tietokoneen monitoriin integroituja kaiutinta ja mikrofonia. Eräänä suurena ongel-15 mana näissä järjestelmissä on standardoinnin puute, eli suurin osa tarjolla olevista ohjelmistoista kykenee kommunikoimaan vain toisen samanlaisen ohjelmiston kanssa. Mainituissa Internet-puhelin-ohjelmistoissa puheen koodaus ja dekoodaus suoritetaan tietokoneissa, joten tietokoneet kuormittuvat voimakkaasti ja muiden ohjelmistojen samanaikainen suoritus häiriintyy tai pahimmassa tapauksessa es-.,; · 20 tyy kokonaan. Internet-puhelin-ohjelmistot ovat täysin sidottuja paikallisverkkoon ja v siihen tietokoneeseen, johon ne on asennettu, joten ne eivät sovellu liikuteltaviksi.

« · : '·· Tämän keksinnön tavoitteena on esittää joustava järjestelmä, joka vähentää • · · ; päällekkäisten verkkojen aiheuttamia ongelmia. Lisäksi keksinnön tarkoituksena on vähentää toimiston sisällä tapahtuvasta langattomasta tiedonsiirrosta aiheutu- • · : **25 via ongelmia sekä ylimääräisiä kustannuksia. Keksinnön tavoitteena on lisäksi ' esittää järjestely, jolla mainittu tiedonsiirtoa yhdistävä järjestelmä voi palvella myös koti- ja pientoimistokäyttäjiä. Keksinnön tavoitteena on edelleen esittää mainitun- l...: lainen järjestely, jossa viestintäjärjestelmän päätelaitteina voidaan käyttää samoja päätelaitteita niin johdinyhteyksillä toteutettuihin tietoliikenneverkkoihin kytkettyinä :v:30 toimistossa kuin langattomasi! toimiston ulkopuolellakin.

5 LYHYT YHTEENVETO KEKSINNÖSTÄ 105135

Nyt on keksitty järjestelmä informaation, esimerkiksi puheen tai datan, välittämiseksi, jossa tiedonsiirron runkona on toimiston sisällä paikallisverkko (esim LAN, Local Area Network) ja toimistoyksiköiden välillä esim. perinteisiä johdinyhteyksiä 5 hyödyntävä tiedonsiirtoyhteys (esim. ISDN-linjojen avulla toteutettu Internetyhteys) tai nopea ATM (Asynchronous Transfer Mode) -tekniikkaa käyttävä paket-tidataverkko. Keksinnön mukaisessa informaationvälitysjärjestelmässä normaalisti puhelinvaihteen ja puhelinverkon tarjoamat palvelut on siirretty paikallisverkon yhteyteen. Järjestelmän päätelaitteena käytetään keksinnön mukaista matkavies-10 tintä, joka irrallisena toimii normaalin matkapuhelimen tavoin. Saapuvat ja soitetut puhelut reititetään radioteitse matkapuhelimen puhelinnumeron perusteella. Mikäli keksinnön mukainen matkaviestin kytketään keksinnön mukaiseen järjestelmään, siirretään puhelujen välitys suoritettavaksi paikallisverkon kautta. Tällöin keksinnön mukaisen matkaviestimen radiotaajuusosat on mahdollista sulkea.

15 Keksinnön mukainen matkaviestin liitetään järjestelmään päätelaitteen, tyypillisesti tietokoneen kautta. Matkaviestin sisältää erillisen tunnisteinformaation, jonka perusteella puhelut reititetään matkaviestimen ollessa liittyneenä keksinnön mukai-;:· seen järjestelmään. Tunnisteinformaationa käytetään edullisesti matkaviestimen ;:· käyttäjän oman tietokoneen URL (Uniform Resource Locater) -osoitetta. Tiedon-://20 siirto verkon sisällä toteutetaan käyttäen esimerkiksi alan ammattimiehelle tuttua TCP/IP (Transfer Control Protocol / Internet Protokol) -protokollaa.

• · • · • · · « t/': Keksinnön mukaisessa puhelunvälitysjärjestelmässä matkapuhelinkeskuksen yh teyteen on järjestetty verkkopalvelin, jonka kautta keksinnön mukaiselle matka- • m ! ’·· viestimelle osoitetut puhelut reititetään yhdysverkon, paikallisverkon ja päätelait- ‘25 teen kautta edelleen matkaviestimelle, mikäli matkaviestin ei ole kytkeytyneenä /;· radioteitse matkapuhelinverkkoon. Matkapuhelinkeskuksen kannalta verkkopalvelu": Iin ja sen kautta kytkeytyneet keksinnön mukaiset matkaviestimet muodostavat .···. tukiasemakontrolleria vastaavan liityntärajapinnan (esim. GSM-järjestelmässä A- •«· rajapinta), joten matkapuhelinkeskukseen ei edullisesti tarvitse tehdä mitään 30 muutoksia. Verkkopalvelin emuloi tukiasemakontrolleria signalointia myöten. Kek- « 0 6 105135 sinnön mukaisen matkaviestimen kytkeytyminen tai irtautuminen matkapuhelinverkon yhteydestä päätelaitteen, paikallisverkon, yhteysverkon ja verkkopalvelimen kautta vastaa näin ollen alan ammattimiehelle tuttua kanavanvaihtoa (handover). Edellä mainitun reitityksen mahdollistaa verkkopalvelimen yhteyteen 5 järjestetty tietokanta, jossa talletetaan jokaisen keksinnön mukaisen matkaviestimen puhelinnumerolle määriteltyä tunnisteinformaatiota (siis esim. URL-osoitetta). Verkkopalvelin vastaa myös alan ammattimiehelle tutuista protokollamuunnoksista piirikytkentäisestä puhelinverkosta esimerkiksi pakettikytkentäiseen yhdysverk-koon ja päinvastoin.

10 Kun keksinnön mukainen matkaviestin kytketään jonkin päätelaitteen yhteyteen, käy päätelaitteessa suoritettava sovellusohjelma lukemassa matkaviestimeen talletetun matkaviestimen oman päätelaitteen tunnisteen (URL-osoitteen) ja vertaa sitä omaansa. Mikäli URL-osoitteet täsmäävät, tietää päätelaite, että kytkeytynyt päätelaite on “oma” päätelaite. Tällöin sekä saapuvat että muodostettavat puhelut 15 välitetään verkkopalvelimen tietokannan sisältämän informaation perusteella.

Mikäli keksinnön mukainen matkaviestin kytketään järjestelmään jonkun muun päätelaitteen kuin matkaviestimen käyttäjän oman tietokoneen kautta, ei verkko- •: palvelimen yhteyteen sijoitetun tietokannan osoittama paikallisverkon osoite (URL- ; osoite) enää vastaa matkaviestimen todellista sijaintia. Näin ollen tietokannan si- : ’:) 20 sältämä URL-osoite tulee päivittää vastaamaan todellista sijaintia. Tämä on mah- ':; dollista toteuttaa esimerkiksi lähettämällä verkkopalvelimelle päivityssanoma, joka * · : *·· sisältää kytkeytyneen matkaviestimen tunnisteen (matkaviestimen oman päätelait-««· r.: : teen URL-osoite) sekä sen päätelaitteen URL-osoite, johon se sillä hetkellä on kytkeytyneenä.

t · # · « ·« «

Ml v 125 Keksinnön eräässä edullisessa toteutusmuodossa verkkopalvelimen yhteydessä ·:· olevaa tietokantaa ei tarvitse päivittää, vaan reititys toteutetaan toisen periaatteen i*#”: mukaan. Kun päätelaitteessa suoritettava sovellusohjelma havaitsee, että kytkey- tynyt matkaviestin on “vieraileva” matkaviestin, lähettää se reitityssanoman vierai-

• I I

I'.'; levän matkaviestimen omalle päätelaitteelle. Reitityssanoman perusteella vieraile-30 van matkaviestimen oma päätelaite reitittää matkaviestimelle saapuvat puhelut 7 105135 uuteen osoitteeseen. Kun vieraileva matkaviestin irrotetaan päätelaitteesta, lähettää päätelaite purkusanoman matkaviestimen omalle päätelaitteelle.

Perinteiset puhelimet on korvattu keksinnön mukaisilla matkaviestimillä, jotka toimistossa oltaessa kytketään joko kaapelilla, infrapunayhteydellä tai pienitehoisilla 5 radiolähetinvastaanottimilla. Tällöin matkaviestimen perinteiset radiotaajuusosat kytkeytyvät pois päältä keksinnölle ominaisella tavalla, ja matkaviestin kytkeytyy tietoliikenneverkkoon, ja siitä edelleen televerkkoon, päätelaitteen ja paikallisverkon kautta. Matkaviestin ei tällöin ota yhteyttä televerkkoon käyttäen radiotaajuuksia, jolloin matkaviestinverkko välttyy kuormittumiselta, talon sisällä mahdolli-10 sesti oleva huono matkaviestinverkon kentänvoimakkuus ei vaikuta yhteyden laatuun, eikä matkaviestinverkon radiokanavien käytöstä aiheutuvia kustannuksia synny.

Keksinnön mukaista puhelunvälitysjärjestelmää on mahdollista hyödyntää myös toisen periaatteen mukaan. Mikäli matkaviestimen radiotaajuusosia ei sammuteta, 15 ja radioyhteys matkapuhelinverkkoon säilytetään normaalisti, voidaan paikallisverkkoon ja sitä kautta esimerkiksi Intemet-verkkoon liittymistä tarkastella puhtaasti lisäpalvelujen liittämisen kannalta. Näin ollen keksinnön mukainen puhelun-·:· välitysjärjestelmä mahdollistaa mm. matkaviestimen käytön Internet-puhelimena _; i' menettämättä tavoitettavuutta perinteisen matkaviestinverkon kautta.

» · • « 4 I « • · *:··;20 Keksinnön mukaiselle järjestelmälle ja menetelmälle puhelun välittämiseksi sekä s**.. keksinnön mukaiselle matkaviestimelle on tunnusomaista se, mitä on esitetty pa- V ·’ tenttivaatimusten 1, 8 ja 14 tunnusmerkkiosissa.

Keksinnön selityksen yhteydessä tilaajalaitteella tarkoitetaan televerkkoihin ja tie- • · · •V ** ^liikenneverkkoihin liitettyjä päätelaitteita, kuten esimerkiksi kiinteisiin puhelin-.:.25 verkkoihin liittyneitä puhelimia, matkaviestinverkkoihin liittyneitä matkaviestimiä • * 9 · Γ": sekä esimerkiksi Internet-verkkoon yhteydessä olevia päätelaitteita. Tilaajalaitteel- • 44 / · ·, la käsitetään myös televerkkoihin ja tietoliikenneverkkoihin liitetyt palvelimet, kuten :v. puhelinkeskukset ja Intemet-verkon kautta palveluja tarjoavat palvelimet, jotka tarjoavat palveluita televerkkojen ja tietoliikenneverkkojen käyttäjille. Tilaajalaite 105135 käsittää siis verkon kaikki ne osat, joiden kanssa telepäätelaite (esim. puhelin) tai tietoliikennepäätelaite (esim. tietokone) voi kommunikoida televerkon tai tietoliikenneverkon kautta.

Keksinnön mukaisen puhelunvälitysjärjestelmän kuvauksen yhteydessä puhelulla 5 tarkoitetaan laajasti teleyhteyksien ja tietoliikenneyhteyksien kautta tapahtuvaa informaation siirtämistä kahden päätelaitteen välillä, joko yksisuuntaisesti tai molempiin suuntiin. Informaation siirto käsittää siten puheluiden ohella muun muassa telefax-sanomat, GSM-lyhytsanomaviestit ja esimerkiksi WWW (World Wide Web) -sivujen lataamisen tele- ja tietoliikenneverkkojen yli.

10 SELITYKSESSÄ KÄYTETTYJEN KUVIEN ESITTELY

kuva 1 esittää perinteisiä toimistoympäristössä käytettäviä viestintäverkkoja ja päätelaitteita, kuva 2 esittää keksinnön mukaista järjestelmää puhelun välittämiseksi tietoliikenneverkon sisällä ja tietoliikenneverkosta televerkkoihin, .; 15 kuva 3 esittää keksinnön mukaisen informaationvälitysjärjestelmän eri osien tarkempaa rakennetta kaaviokuvana, . I « « i · i kuva 4 esittää keksinnön mukaisen matkaviestimen rakennetta lohkokaaviona, **··, kuva 5 esittää keksinnön mukaisen päätelaitteen toimintaa vuokaaviona, S · « « kuvat 6A, 6B ja 6C esittävät keksinnön mukaisen puhelunvälitysjärjestelmän yhte- • · .-••20 ydessä käytettäviä sanomia ja niiden rakennetta, • · · *·· '·» kuva 7 esittää keksinnön mukaisessa päätelaitteessa suoritettavaa puhelun- 1 - · · ’ välitystä vuokaaviona, ja •« » • · ', - kuva 8 esittää keksinnön mukaisessa päätelaitteessa suoritettavaa sisääntule- van tai muodostettavan puhelun käsittelyä vuokaaviona.

105135 YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS KEKSINNÖSTÄ

Kuvassa 2 on esitetty esimerkki keksinnön mukaisesta puhelunvälitysjärjestelmäs-tä. Se käsittää kaksi paikallisverkkoihin (LAN, viitteet 70 ja 75) pohjautuvaa paikal-lisjärjestelmää 15 ja 16, joista ensimmäinen 15 käsittää kaksi tietokonetta 40 ja 41 5 sekä niihin liitetyt keksinnön mukaiset matkaviestimet 10 ja 11. Lisäksi ensimmäiseen paikallisjärjestelmään 15 on kytkeytyneenä palvelin 60 paikallisverkolle tyypillisten tiedostopalvelujen ym. palvelujen tarjoamiseksi. Toinen paikallisjärjestel-mä 16 on rakenteeltaan vastaava käsittäen paikallisverkkoon 75 kytkeytyneet palvelimen 61, tietokoneet 42 ja 43 sekä niihin edelleen liitetyt keksinnön mukaiset 10 matkaviestimet 12 ja 13. Keksinnön mukaiset matkaviestimet liitetään tietokoneisiin esimerkiksi joko liityntäkaapelilla 51 tai käyttäen infrapunayhteyttä 52 (kuva 3). Liityntäkaapelin 51 tai infrapunayhteyden 52 asemasta on mahdollista käyttää myös pienitehoisia radiotaajuusalueella toimivia lähetinvastaanotinyksikköjä (ei esitetty kuvassa), joista toinen sijoitetaan matkaviestimeen 10, 11, 12, 13 ja toinen 15 päätelaitteeseen 40, 41, 42, 43. Käytetty tiedonsiirtomedia matkaviestimen ja päätelaitteen välillä ei vaikuta oleellisesti keksinnön mukaisen puhelunvälitysjärjes-telmän toimintaan.

( Tässä keksinnön mukaisen puhelunvälitysjärjestelmän toteutusmuodossa paikal- . ;·’ lisverkkoihin 70 ja 75 pohjautuvat paikallisjärjestelmät 15 ja 16 on kytketty suuren I f v.:20 maantieteellisen kattavuuden omaavaan yhdysverkkoon 80. Yhdysverkko 80 on mahdollista toteuttaa alan ammattimiehelle tutulla ATM (Asynchronous Transfer • ’*' Mode) -tekniikalla, tai esimerkiksi käyttäen synkronisiin ISDN-verkon BRI (Basic ’ Rate Interface) - ja PRI (Primary Rate Interface) -liityntöihin pohjautuvia yhteyksiä.

Mikäli yhdysverkolla 80 yhdistetään yrityksen eri toimipisteet, ja ulkopuolisilta » * \4**25 verkkoon pääsy on estetty, kutsutaan yhdysverkkoa 80 WAN (Wide Area Network) • « « ’ -verkoksi. Yhtälailla yhdysverkkona 80 voi toimia kaikille avoin Internet-verkko.

...T Yhdysverkosta 80 on edelleen tiedonsiirtoyhteys 81 (kuva 2) verkkopalvelimen r i f GTW (Gateway, viite 90) kautta puhelinverkkoihin, kuten kiinteisiin puhelinverk-koihin 110, kuten PSTN (Public Switched Telephone Network) -verkkoon ja/tai j ’\‘30 digitaaliseen ISDN (Integrated Services Digital Network) -monlpalveluverkkoon, ja matkapuhelinverkkoon, kuten esim. GSM (Global System for Mobile Communica- 10 105735 tion) -verkkoon. Kiinteisiin puhelinverkkoihin 110 on kytkeytyneinä päätelaitteita, kuten puhelin 17, ja matkaviestinverkkoon tavallinen matkaviestin 14 matkapuhelinkeskuksen 100 (MSC, Mobile Switching Centre), tukiasemakontrollerin 104 (BSC, Base Station Controller) ja tukiaseman 105 (BTS, Base Transceiver Stati-5 on) kautta.

Edellä kuvatussa keksinnön mukaisessa puhelunvälitysjärjestelmässä on mahdollista välittää puheluita järjestelmään kytkeytyneiden eri päätelaitteiden välillä päätelaitteille ominaisen tunnisteinformaation avulla. Tässä esimerkin omaisessa toteutusmuodossa tunnisteinformaationa käytetään Internet-verkosta tuttua URL-10 osoitetta, ja tiedonsiirtoprotokollana paikallisverkoissa 70 ja 75 ja yhdysverkossa 80 käytetään TCP/IP-protokollaa aina verkkopalvelimelle 90 asti. Verkkopalvelimelta 90 eteenpäin puhelinverkoille 110 ja matkapuhelinkeskukselle 100 käytetään alan ammattimiehelle tuttua G.703 -protokollan mukaista tiedonsiirtoyhteyttä. Tarvittava piirikytkentäisen G.703 -pohjaisen ja pakettikytkentäisen TCP/IP -15 pohjaisen tiedonsiirron välillä tapahtuva protokollamuunnos suoritetaan siirrettävän datan puskuroimiseen riittävällä muistilla 93 (kuva 3) varustetussa verkkopalvelimessa 90 alan ammattimiehelle tutulla tavalla.

• • j· Kuvassa 3 on esitetty keksinnön mukaisen matkaviestimen 10, päätelaitteen 40 :Y: sekä verkkopalvelimen 90 rakenneosia. Keksinnön mukainen matkaviestin 10 « · : · · :20 muistuttaa rakenteeltaan perinteistä matkaviestintä, kuten esimerkiksi GSM- i ·.. matkapuhelinta. Se käsittää muun muassa matkaviestimen 10 toimintaa ohjaavan • · · :.· ·* prosessorin 20, etupäässä aikakriittisiä operaatioita suorittavan signaaliprosessorin 21, ASIC (Application Specific Integrated Circuit) -lohkon 22, muistin 23, D/A- • · : *· muuntimen 24, A/D-muuntimen 25 sekä radiotaajuusosan 30.

• · t • · · • · · • ••25 Keksinnön mukainen matkaviestin 10 toimii irrallisena, eli silloin kun sitä ei ole kyt-• · · · :***: ketty päätelaitteeseen 40, aivan kuten tavallinen matkaviestin 14. Matkaviestimen • · · .'·. 10 suorittamat toiminnot on tällöin jaettu prosessorin 20 ja signaaliprosessorin 21 välillä esimerkiksi siten, että prosessori 20 suorittaa lähinnä matkaviestimen ja tukiaseman välisen kommunikoinnin kannalta oleelliset, monipuolista prosessointia 30 vaativat toimenpiteet, kuten liikkuvuuden hallinnan (esimerkiksi tukiaseman vaih- 105135 to), radiotaajuuksien hallinnan (lähetys- ja vastaanottotaajuudet) sekä puhelujen kontrolloinnin (lähtevien ja tulevien puhelujen käsittely). Vastaavasti signaaliprosessori 21 suorittaa lähtevän ja tulevan signaalin reaaliaikaista prosessointia vaativia osuuksia, kuten esimerkiksi kanavakoodauksen ja kanavadekoodauksen, 5 lomittelun ja lomittelun purun sekä salauksen ja salauksen purun. Liikkuvuuden hallinta (Mobility Management), radiotaajuuksien hallinta (Radio Resource Management), puhelujen kontrollointi (Call Control), kanavakoodaus (Channel Coding), lomittelu (Interleaving), lomituksen purku (de-interleaving), salaus (ciphering) ja salauksen purku (de-ciphering) ovat alan ammattimiehelle tunnettuja toiminnallisia 10 lohkoja.

Keksinnön mukainen matkaviestin 10 ja päätelaite 40 on tässä keksinnön mukaisessa puhelunvälitysjärjestelmän toteutusmuodossa mahdollista kytkeä toisiinsa usealla eri tavalla. Eräs tapa on kytkeä laitteet toisiinsa mekaanisella johdinyhtey-dellä liityntäyksikköjen IU (Interface Unit, kuva 3, viitteet 35 ja 49) välityksellä. Lii-15 tyntärajapintana voi olla esimerkiksi alan ammattimiehelle tuttu sarjaliikenneväylä. Fyysisen johdinyhteyden etuna on muun muassa toimintavarmuus ja käytön loogisuus, sillä käyttäjä näkee suoraan, onko matkaviestin 10 liitettynä päätelaittee-seen 40 vai ei. Toinen tapa matkaviestimen 10 liittämiseksi päätelaitteeseen 40 on käyttää esimerkiksi langatonta, infrapuna-aallonpituusalueella tapahtuvaa tiedon- « :.:.;20 siirtoa 52. Eräs erittäin yleinen, ja tarkoitukseen sovelias tiedonsiirtoprotokolla on alan ammattimiehelle tuttu IrDA (Infrared Data Association) -protokolla. Tällöin : " infrapuna-aallonpituusalueella tapahtuva tiedonsiirto 52 toteutetaan infrapunalä-• ·· • · · hetinvastaanottimien 36 ja 48 välillä. Yhteys on mahdollista toteuttaa myös pienitehoisia radiotaajuusalueella toimivia lähetinvastaanotinyksikköjä (ei esitetty ku- • · ;.,*'25 vassa) käyttäen.

• · · • · · « ..li* Päätelaite 40 on esimerkiksi toimistoympäristöstä tuttu PC tai työasema, joka kä-• · · sittää muun muassa prosessorin 45, muistin 46 sekä verkkoliitäntäyksikön 50 (Nl, Network Interface) päätelaitteen 40 liittämiseksi paikallisverkkoon LAN (viite 70). Paikallisverkosta 70 on edelleen yhteys yhdysverkkoon 80, ja sitä kautta edelleen 30 verkkopalvelimelle 90. Keksinnön mukainen puhelunvälitysjärjestelmä on kytkeytyneenä matkapuhelinkeskukseen 100 verkkopalvelimen 90 välityksellä. Verkko- 12 105135 palvelin käsittää mm. prosessorin 92, liityntäyksikön 91 yhdysverkkoon 80 kytkeytymiseksi, muistin 93 sekä liityntäyksikön 95 verkkopalvelimen 90 liittämiseksi matkapuhelinkeskukseen 100. Tiedonsiirto verkkopalvelimelta 90 matkapuhelinkeskukselle tapahtuu piirikytkentäistä tiedonsiirtoyhteyttä pitkin, ja tiedonsiirto 5 suoritetaan matkapuhelimen puhelinnumeron perusteella. Vastaavasti tiedonsiirto verkkopalvelimelta yhdysverkkoon tapahtuu tyypillisesti pakettikytkentäistä tiedonsiirtoyhteyttä pitkin URL-osoitteen perusteella. Jotta tiedonsiirto tietystä puhelinnumerosta tiettyyn URL-osoitteeseen on mahdollista, tarvitaan referenssitauluk-ko 96. Se käsittää jokaiselle keksinnön mukaiselle matkaviestimelle ominaisen 10 puhelinnumeron 97 ja sitä vastaavan URL-osoitteen 98. Tässä toteutusesimerkis-sä referenssitaulukko on talletettuna verkkopalvelimen 90 muistiin 93.

Kun matkaviestin 10 kytketään päätelaitteeseen 40 keksinnölle ominaisella tavalla, esimerkiksi kaapelilla 51 tai infrapunayhteydellä 52, lukuisia perinteisen matkaviestimen osatoimintoja ei edullisesti tarvitse suorittaa. Muun muassa radiotaa-15 juusosa 30 voidaan sulkea, sillä puhelut ja muu data välitetään tällöin lankayhte-yksien kautta. Kytkimet K5-K7 (kuva 4) katkaisevat tällöin virransyötön virtalähteeltä 39 radiotaajuusosalle 30, ja mahdollisesti myös signaaliprosessorille 21 ja ASIC-lohkolle 22. Tarvittava prosessointikapasiteetti pienenee huomattavasti, jo-ten prosessointikapasiteetin tarpeesta riippuen prosessori 20 voi alentaa signaa-:.:.:20 liprosessorille 21 ja ASIC-lohkolle 22 välitettävän kellosignaalin taajuutta ohjaamal-: la kellogeneraattorin 38 toimintaa virran säästämiseksi.

M· : Matkaviestimen 10 ja päätelaitteen 40 kytkeytyminen havaitaan sekä päätelait teessa 40 että matkaviestimessä 10, ja käytetystä kytkeytymismenetelmästä riip- • · : *·* puen kytkeytyminen on mahdollista havaita monella eri tavalla. Käytettäessä esi-• · · • · ♦ ‘25 merkiksi monisäikeistä kytkentäkaapelia 51 eräs säie voidaan varata indikaatio-signaaliksi. Jos esimerkiksi päätelaitteessa 40 kyseinen indikaatiosignaali kytke- ··» tään käyttöjännitteeseen (esimerkiksi +5V), tunnistaa matkaviestin 10 kytkeytymi-sen tarkkailemalla indikaatiosignaalin jännitetasoa esimerkiksi tasonilmaisimella 37A (kuva 4). Tasonilmaisin 37A välittää tiedon esimerkiksi sisäisen väylän 200 30 kautta järjestelmää ohjaavalle prosessorille 20, jonka ohjaamana matkaviestin 10 ja päätelaite 40 siirtyvät käyttämään langallista tiedonsiirtoyhteyttä kaapelin 51 105135 välityksellä. Fyysinen yhteys matkaviestimen 10 sisällä muodostuu, kun prosessori 20 ohjaa kytkimen K3 kiinni. Virran säästämiseksi prosessori 20 voi tällöin kytkeä infrapunalähetinvastaanottimen 36 irti toiminnasta avaamalla kytkimen K4 (mikäli se oli suljettuna). Vastaavalla tavalla päätelaite 40 voi havaita kytkeytymisen mat-5 kaviestimeen 10 tarkkailemalla saman tyyppistä indikaatiosignaalia, jonka signaali- tasoa päätelaitteeseen 40 asennettu tietokoneohjelma käy lukemassa liityntäyksiköstä 49 esimerkiksi tietyin, ennalta määrätyin väliajoin. Koska mainittua prosessorissa 45 ja muistissa 46 suoritettavaa tietokoneohjelmaa on mahdollista suorittaa tausta-ajossa, se ei vaikuta oleellisesti päätelaitteen 40 muuhun toimintaan.

10 Kun matkaviestimen 10 ja päätelaitteen 40 välillä oleva kaapeli 51 irrotetaan, havaitsee päätelaitteen 40 prosessori yhteyden katkeamisen liityntäyksiköltä 48 ja matkaviestimen 10 prosessori 20 liityntäyksiköiltä 35 ilmaisimella 37A. Yhteys on myös mahdollista katkaista manuaalisesti päätelaitteen 40 käyttöliittymältä tai matkaviestimen 10 käyttöliittymältä.

15 Mikäli yhteys matkaviestimen 10 ja päätelaitteen 40 välillä toteutetaan käyttäen infrapunayhteyttä, on yhteyden havaitsemiseen myös monia tapoja. Käytettäessä yleistä IrDA (Infrared Data Association) -protokollaa, havaitaan kytkeytyminen ..li’ esimerkiksi IrDA-standardin mukaisille laitteille pakollisen IAS (Information Access Service) -palvelun perusteella ilmaisimella 37B. IAS-palvelu tarkoittaa laitteen « · :. :20 (tässä sovelluksessa matkaviestin 10) ja palvelimen (tässä sovelluksessa päätelai-< : : te 40) välillä suoritettavaa kättelyoperaatiota, jossa laite voi kysyä palvelimelta ·' " käytettävissä olevia palveluita. Tärkein kättelyn yhteydessä välitettävä informaatio • · · « « « on LSAP ID (Link Service Access Point), joka määrittelee liityntäpisteen, josta haluttu palvelu on saatavissa. Juuri tämä tieto tarvitaan onnistuneeseen yhteyden- •*..[’25 muodostukseen. Prosessori 20 valitsee IrDA-yhteyden 52 käyttöön sulkemalla • ♦ · *. kytkimen K4. Langallinen yhteys katkaistaan tarvittaessa kytkimellä K3. Infrapuna- ..!:* yhteyttä 52 käytettäessä yhteyden 52 katkeaminen havaitaan vastaavasti infrapu-• · · f···* nalähetinvastaanottimilla 36 ja 48. Käytettäessä yhteyden muodostamiseen pieni-tehoisia radiotaajuusalueella toimivia lähetinvastaanotinyksikköjä tapahtuu yhtey-‘: 30 denmuodostuksen ja -purkautumisen toteaminen vastaavan tyyppistä periaatetta noudattaen.

105135

Seuraavassa kuvataan erään keksinnön mukaisen informaationvälitysjärjestelmän toteutusmuodon toimintaa, kun matkaviestin 10 on onnistuneesti kytkeytynyt päätelaitteeseen 40 joko kaapelilla 51, infrapunayhteydellä 52 tai pienitehoisella radio-lähetinvastaanotinparilla. Jotta yhdysverkko 80 ja siihen yhteydessä olevat paikal-5 lisverkot 70 ja 75 kykenevät reitittämään päätelaitteisiin 40, 41, 42, 43 liittyneiden matkaviestimien 10, 11, 12, 13 puheluita (tai muuta digitaalisessa muodossa olevaa dataa, kuten esimerkiksi SMS-lyhytsanomaviestejä) keksinnön mukaisen pu-helunvälitysjärjestelmän sisällä tai puhelunvälitysjärjestelmästä matkapuhelinkeskukseen 100 tai kiinteisiin puhelinverkkoihin 110, täytyy sen päätelaitteen 40 tun-10 niste (tässä esimerkissä URL-osoite) olla tiedossa, johon matkaviestin 10 on kytkeytyneenä. Tämä ei ole ongelma, mikäli keksinnön mukainen matkaviestin 10 kytketään aina samaan päätelaitteeseen 40. Tällöin esimerkiksi päätelaitteeseen 40 asennettavan sovellusohjelman asennuksen yhteydessä on mahdollista määrittää, että mikäli päätelaitteelle 40 saapuu paikallisverkon 70 kautta puhelu, ja 15 päätelaitteeseen 40 on kytkettynä matkaviestin 10, aktivoidaan palvelu automaattisesti. Esimerkiksi sisääntulevästä puhelusta välitetään käyttäjälle (B-tilaaja) viesti päätelaitteen 40 monitorin kautta. Mikäli kyseessä on normaali puhelu, ja käyttäjä (B-tilaaja) vastaa, käynnistetään puhelun välitys A-tilaajan (esim. puhelin 17) ja B- ·: tilaajan välillä päätelaitteen 40, paikallisverkon 70, yhdysverkon 80, verkkopalve- ··: 20 limen 90 ja puhelinverkon 110 kautta. Mikäli matkaviestin 10 muodostaa puhelun, tavoitetaan paikallisverkkoihin 70 ja 75 sekä yhdysverkkoon 80 liittyneet tilaajat ' URL-osoitteen perusteella, ja televerkkoihin 100 ja 110 liittyneet tilaajat puhelin-numeron perusteella.

• · · • · ·

Puhetta on mahdollista välittää paikallisverkossa 70 ja yhdysverkossa 80 esimer- • · *25 kiksi GSM-matkapuhelimista alan ammattimiehelle tutulla ETSI (European Tele-• « · • « · communication Standards Institute) -standardin mukaisella RPE-LTP (Regular ··..· Pulse Excitation - Long-Term Prediction) -tekniikkaan perustuvalla koodausmene-• · · l·;·* telmällä koodattuna. Tätä samaa koodausmenetelmää käytetään GSM- : järjestelmässä myös radiotiellä tapahtuvassa puheenvälityksessä. Se koodaa pu-

'.' 30 heen 13 kbps linjanopeudelle. Puhelinverkossa 110 käytetään yleisesti 64 kbps linjanopeudella toimivaa PCM (Pulse Code Modulation) -tekniikkaan perustuvaa koodausmenetelmää. Näin ollen alan ammattimiehelle tuttu muunnos RPE-LTP

15 105135 koodatusta puheesta PCM-koodattuun muotoon, ja päinvastoin, tulee suorittaa esimerkiksi verkkopalvelimessa 90. Yhtälailla olisi mahdollista suorittaa koodaus-muunnos jo keksinnön mukaisessa matkaviestimessä 10, tai päätelaitteessa 40, mutta tällöin paikallisverkko 70 ja yhdysverkko 80 kuormittuvat enemmän. Toisaal-5 ta tämän ratkaisun etuna on se, että verkkopalvelimen 90 ei tarvitse suorittaa mahdollisesti lukuisiakin koodausmuunnoksia.

Edellä kuvattiin tilannetta, jossa keksinnön mukainen matkaviestin 10 kytkettiin tietoliikenneverkkoihin sen “oman kotipäätelaitteen” 40 kautta. Sen sijaan jos keksinnön mukainen matkaviestin 10 kytketään johonkin muuhun päätelaitteeseen 10 41, 42, 43 kuin sen omaan päätelaitteeseen 40, täytyy saapuvan puhelun reitit tämisen mahdollistamiseksi suorittaa keksinnölle ominaisia toimenpiteitä. Näiden toimenpiteiden mahdollistamiseksi päätelaitteen 40, 41, 42, 43 tulee kyetä tunnistamaan matkaviestin 10,11,12,13, joka siihen kytketään. Tämä tunnistus suoritetaan tässä keksinnön toteutusmuodossa matkaviestimen 10 oman päätelaitteen 15 40 URL-osoitteen 47 perusteella, joka on tallennettuna matkaviestimen 10 muistiin 23 (kuva 3, viite 37). Kotipäätelaitteen URL-osoitteen 47 tallennus matkaviestimeen 10 suoritetaan esimerkiksi asennettaessa päätelaitteen 40, 41,42, 43 sovel-lusohjelma. Matkaviestimen 10, 11, 12, 13 käyttäjällä on myös mahdollisuus edi- ' toida muistiin 23 talletettua URL-osoitetta 37 esimerkiksi matkaviestimen käyttöliit- • «

• « I

'•'•'20 tymän näppäimistön ja näytön avulla. Seuraavassa kuvataan keksinnön mukaisen puhelunvälitysjärjestelmän toimintaa päätelaitteen 40 kannalta kuvassa 5 esitet-tyyn vuokaavioon ja kuvaan 3 viitaten.

• · · • · ·

Aloitusvaiheessa 150 päätelaitteeseen 40 ei ole liittyneenä keksinnön mukaista • · ·*,// matkaviestintä 10, 11, 12, 13. Päätelaitteen 40 prosessorissa 45 suoritettava so-• · · ·.* ’ 25 vellusohjelma käy esimerkiksi tietyin, ennalta määrätyin väliajoin tarkistamassa liityntäyksiköltä 49 ja infrapunalähetinvastaanottimelta 48 onko päätelaitteeseen • · · *·.·* 40 liittynyt keksinnön mukaista matkaviestintä 10, 11, 12, 13 (vaihe 151). Mikäli :*^·' näin ei ole, sovellusohjelman suoritus palaa aloitusvaiheeseen 150. Mikäli matka-i ',·' viestimen 10, 11, 12, 13 liittyminen havaitaan, jatkuu sovellusohjelman suoritus 30 vaiheesta 152, jossa luetaan matkaviestimen muistiin 23 talletettu kotipäätelaitteen 40 URL-osoite 37. Vaiheessa 153 tarkistetaan tarvittaessa, onko päätelait- 16 105135 teeseen 40 liittyneellä matkaviestimellä 10, 11, 12, 13 järjestelmän käyttöoikeuksia vertaamalla luettua URL-osoitetta 37 päätelaitteen 40 muistiin 46 tallennettuun tietokantaan. Mikäli käyttöoikeuksia ei ole, liittyminen hylätään, ja ohjelman suoritus palaa aloitusvaiheeseen 150. Mikäli taas oikeudet ovat kunnossa, jatkuu sovel-5 lusohjelman suoritus vaiheesta 154, jossa tunnistetaan, onko päätelaitteeseen 40 liittynyt matkaviestin 10, 11, 12, 13 “oma” matkaviestin 10, vai “vieras” matkaviestin 11, 12, 13. Tunnistus suoritetaan vertaamalla matkaviestimen 10 muistiin talletettua URL-osoitetta 37 päätelaitteen 40 URL-osoitteeseen 47. Mikäli kyseessä on oma matkaviestin 10 (URL-osoitteet 37 ja 47 ovat samat), hyväksytään liittyminen, 10 ja ohjelman suoritus siirtyy vaiheeseen 159, jossa tarkistetaan teleyhteyden aktiviteetti. Vaihetta 159 selostetaan tarkemmin myöhemmin. Mikäli taas kyseessä on vieras päätelaite 11, 12, 13, siirtyy ohjelman suoritus vaiheeseen 156. Vaiheessa 156 muodostetaan päätelaitteessa 40 kuvassa 6A esitetty reitityssanoma 64, joka välitetään edelleen vieraan matkaviestimen 11, 12, 13 omalle kotipäätelaitteelle 15 41,42, 43 edullisesti paikallisverkon 70, 75 ja yhdysverkon 80 kautta. Vaihtoehtoi sesti reitityssanoma 64 on mahdollista välittää myös vieraalta matkaviestimeltä 11, 12, 13 aluksi radioteitse esimerkiksi SMS (Short Message Service) - sanomaviestinä tukiaseman 105, ja tukiasemakontrollerin 104, ja matkaviestin-; keskuksen 100 kautta verkkopalvelimelle 90. Verkkopalvelin 90 suorittaa tällöin ; 20 tarvittavat protokolla- ja osoitemuunnokset, ja välittää reitityssanoman 64 edelleen

1 I

yhdysverkon 80 ja lopulta paikallisverkon 70, 75 kautta. Reitityssanoma 64 välite-tään edullisesti matkaviestimen muistiin talletetun URL-osoitteen 37 perusteella, ... mutta yhtälailla tunnisteena olisi mahdollista käyttää myös muun tyyppistä tunnis- 2 · · tetta, kuten matkaviestimen 10, 11, 12, 13 puhelinnumeroa. Reitityssanomaan 64 ;·. 25 sisällytetään tunniste 65A reitityssanoman tunnistamiseksi, matkaviestimen 11, • «· 12, 13 kotipäätelaitteen URL-tunniste 37 sekä sen päätelaitteen 40 URL-tunniste 47, johon keksinnön mukainen matkaviestin 11, 12, 13 on kytkeytyneenä. Kun • · « matkaviestimen 11, 12, 13 oma päätelaite 41, 42, 43 vastaanottaa reitityssano- i · man 64, muuttuu päätelaitteelle 11, 12, 13 saapuvien puhelujen välitysprosessi.

30 Välitysprosessia kuvataan tarkemmin myöhemmin kuvan 7 selityksen yhteydessä.

: ·' Reitityssanoman 64 perillemenon varmistamiseksi päätelaite 41, 42, 43 välittää kuittaussanoman 66 (kuva 6B) takaisin päätelaitteelle 40. Kuittaussanoma 66 käsittää esimerkiksi tunnisteen 65B, jota tunnisteeseen 65A vertaamalla päätelaite 105135 40 toteaa, mihin sanomaan kuittaus liittyy, sekä itse vahvistuskentän 67. Vahvis-tuskenttään 67 sijoitetaan informaatio siitä, oliko reitityssanoman vastaanotto ja reititys onnistunut vai ei. Mikäli kuittaussanoma 66 ilmoittaa reitityssanoman 64 vastaanotossa tai reitityksen toteuttamisessa ilmenneistä ongelmista (vaihe 158), 5 hylätään liityntä ja sovellusohjelman toteutus palaa alkuvaiheeseen 150. Mikäli taas reititys on onnistunut, jatkuu sovellusohjelman suoritus vaiheesta 159.

Vaiheessa 159 tarkistetaan, onko päätelaitteelle 40 saapumassa puhelua paikallisverkosta 70, tai onko matkaviestimen 10, 11, 12, 13 käyttäjä muodostamassa puhelua. Mikäli sisääntulevaa puhelua ei ole, ja matkaviestimen 10, 11, 12, 13 10 käyttäjä ei ole muodostamassa uloslähtevää puhelua, siirtyy sovellusohjelman suoritus vaiheeseen 163. Vaiheessa 163 tarkistetaan, onko matkaviestin 10, 11, 12, 13 yhä kytkeytyneenä päätelaitteeseen 40. Mikäli näin on, palaa ohjelman suoritus vaiheeseen 159. Mikäli kytkeytynyt matkaviestin 10, 11, 12, 13 oli vieras matkaviestin 11, 12, 13, ja yhteyttä vieraan matkaviestimen 11, 12, 13 ja päätelait-15 teen 40 välillä ei enää ole löydettävissä, lähettää päätelaite 40 purkusanoman 68 (kuva 6C) vieraan matkaviestimen 11, 12, 13 omalle päätelaitteelle 41, 42, 43 (vaihe 165). Purkusanoma 68 käsittää tunnisteinformaation 65C sekä itse infor-maatiokentän 69, jossa se ilmoittaa, että matkaviestin 11, 12, 13 ei ole enää kytkeytyneenä päätelaitteeseen 40. Näin ollen jatkossa matkaviestintä 11, 12, 13 ei 20 enää yritetä tavoittaa päätelaitteen 40 kautta, vaan radioteitse tai uuden reititys-viestin 64 osoittamasta URL-osoitteesta 47.

• % ♦ • · ·

Mikäli vaiheessa 160 havaitaan sisääntuleva puhelu, tai matkaviestimen 10, 11, 12, 13 käyttäjä on muodostamassa puhelua, käsitellään puhelu vaiheessa 161 • · samalla tavalla riippumatta siitä, onko päätelaitteeseen 40 liittynyt oma matkavies- • · · « « · *. 25 tin 10 tai vieras matkaviestin 11, 12, 13. Tämä perustuu siihen, että puhelu reitite- ··.·* tään matkaviestimen 10, 11, 12, 13 muistiin tallennetun URL-osoitteen 37 perus- teella. Sisääntulevien puhelujen osalta päätelaitteilla 40, 41, 42, 43 tapahtuvaa :... puhelun reititystä on kuvattu vuokaaviona kuvassa 7.

<4 « « · <

Aloitusvaiheessa 171 päätelaitteet 40, 41, 42, 43 tarkkailevat paikallisverkoissa 30 70, 75 tapahtuvaa liikennettä. Mikäli kyseiselle päätelaitteelle (esim päätelaite 41) 18 105135 saapuu sanoma, esimerkiksi reitityssanoma 64, talletetaan se kyseisen päätelaitteen 41 muistivälineisiin (vaiheet 172 ja 173). Mikäli vastaanotettu sanoma on matkaviestimelle 11 osoitettu puhelu (vaihe 174), matkaviestin 11 on kytkeytyneenä päätelaitteen 41 asemasta päätelaitteeseen 40, ja reitityssanoma 64 päätelait-5 teelta 40 päätelaitteelle 41 on onnistuneesti välitetty, osaa päätelaite 41 reitittää puhelun keksinnölle tunnusomaisella tavalla. Seuraavassa reititystä kuvataan kahden esimerkinomaisen toteutusmuodon pohjalta.

Ensimmäinen mahdollisuus on vastaanottaa kaikki matkaviestimelle 11 tarkoitetut sanomat, ja edelleenlähettää (forward) ne sellaisenaan päätelaitteelle 40 ja edel-10 leen siihen kytkeytyneenä olevalle matkaviestimelle 11. Tällöin vastaanotettua sanomaa (puhelu) muokataan (vaihe 179) siten, että vastaanotetun sanoman osoi-teinformaatioksi vaihdetaan päätelaitteen 40 URL-osoite 47. Muokattu sanoma lähetetään edelleen päätelaitteelle 40 ja matkaviestimelle 11. Tämä on yksinkertainen ja suoraviivainen menettelytapa. Toinen mahdollisuus on lähettää sanoman 15 lähettäjälle (A-tilaajalle, esimerkiksi matkapuhelimelle 14) soitonsiirtopyyntösano-ma (vaihe 177), jossa ilmoitetaan, että tavoiteltu matkaviestin 11 on päätelaitteen 41 URL-osoitteesta poiketen tavoitettavissa päätelaitteen 40 URL-osoitteesta 47.

Mikäli A-tilaaja kuittaa onnistuneen soitonsiirron (vaihe 178), tapahtuu jatkossa puhelunvälitys suoraan A-tilaajan ja päätelaitteen 40 välillä. Mikäli kuittausta ei :''.20 saada, välittää päätelaite 41 puhelun vaiheiden 179 ja 180 yhteydessä kuvatulla tavalla.

« · i , · ;·* * Edellä kuvattiin keksinnön mukaista (sisääntulevan) puhelun välitystä päätelaitteen 41 kannalta kun matkaviestin 11 oli kytkeytynyt kotipäätelaitteensa 41 ase- :m” masta päätelaitteeseen 40. Seuraavassa kuvataan keksinnön toimintaa päätelait-• · 1 \ *25 teen 40 kannalta sekä sisääntulevien että ulos soitettujen puhelujen yhteydessä.

t

Kuvassa 8 on esitetty vuokaaviona kuvassa 5 esitetyn “käsittele puhelut” -lohkon 161 toimintaa yksityiskohtaisemmin. Aloitusvaiheessa 185 valitaan toimintamoodi sen perusteella, onko kyseessä sisääntuleva vai ulos lähtevä puhelu. Kummas-| sakin tapauksessa aloitetaan yhteydenmuodostusproseduuri (vaiheet 187 ja 189), 30 jonka tarkoituksena on muodostaa tiedonsiirtoyhteys päätelaitteeseen 40, 41, 42, 43 liitetyn matkaviestimen 10, 11, 12, 13 ja ulkoisen päätelaitteen, esimerkiksi 19 105135 matkapuhelimen 14, välille paikallisverkon 70, yhdysverkon 80 ja matkapuhelinverkon 90, 100, 104, 105 kautta. Yhteydenmuodostus varmistetaan kuittaussanomilla (vaiheet 188 ja 190). Mikäli kuittausta ei saada, palautuu sovellusohjelman suoritus vaiheeseen 163 (kuvat 5 ja 8). Onnistuneen yhteydenmuodostuksen jäl-5 keen ohjelman suoritus siirtyy vaiheeseen, jossa se lähettää ja vastaanottaa sanomia puheluyhteyden ylläpitämiseksi (vaihe 191). Siirrettävän informaation luonteesta johtuen yhteys voi olla yksi- tai kaksisuuntainen, ja luonteeltaan piiri- tai pakettikytkentäinen. Kun haluttu informaatio on välitetty, puretaan yhteys yhteyden-purkusanomalla 193, ja ohjelman suoritus siirtyy vaiheeseen 163.

10 Kun keksinnön mukainen matkaviestin 10, 11, 12, 13 on kytkeytyneenä päätelaitteen 40, 41, 42, 43 kautta paikallisverkkoon 70, 75, ja edelleen yhdysverkon 80 kautta televerkkoihin, toimii matkaviestin 10, 11, 12, 13 kuten lankaverkon puhelin, eikä tiedonsiirtoon tarvitse käyttää matkaviestimelle tyypillisiä radio-osia. Kun matkaviestimen 10 yhteys päätelaitteeseen 40 katkeaa, aktivoi matkaviestimen 10 15 prosessori 20 virransyöttöyksikön 39 ja kellogeneraattorin 38 avulla radiotaajuus-osan 30, ASIC-lohkon 22 ja signaaliprosessorin 21 normaaliin toimintatilaan (kuva 4). Matkaviestin 10 hakee parhaan tukiaseman 105 alan ammattimiehelle tutulla tavalla, ja lähettää radioteitse tukiaseman 105 ja edelleen tukiasemakontrollerin * i « 104 kautta rekisteröitymisensä matkapuhelinverkkoon. Yhteyden katketessa pää- t I t •'•'20 telaite 40 lähettää verkkopalvelimelle 90 sanoman, joka ilmoittaa, että matkavies- Λ I * t l tin 10 ei ole enää verkkopalvelimen 90 kautta saavutettavissa. Tämän informaati- \ ‘ ' \, on perusteella verkkopalvelin 90 generoi signalointisanoman ja välittää sen edel- t : : leen matkapuhelinkeskukselle 100. Mikäli matkapuhelinkeskus pohjautuu GSM- .. järjestelmään, matkapuhelinkeskuksen 100 kannalta verkkopalvelin 90 muistuttaa • * · *.r>25 alan ammattimiehelle tutun A-rajapinnan kautta kytkeytynyttä tukiasemakontrolle-« · » ria 104. Näin ollen tiedonsiirtoyhteyden vaihto langallisen verkon kautta tapahtu- M» vasta radioteitse tapahtuvaksi vastaa kanavanvaihtoa (handover), joten keksinnön i **: *:* mukainen matkaviestin 10 voi päätelaitteesta 40 irtauduttuaan lähettää ja vas-:. taanottaa puheluja tukiaseman 105 kautta normaalin matkaviestimen 14 tavoin.

f ( t • « 30 Todettuaan onnistuneesti suoritetun kytkeytymisen päätelaitteeseen 40 matkaviestimen 10 toimintaa ohjaava prosessori 20 sulkee muun muassa radiotaajuus- 105135 20 osan 30, sillä jatkossa puhelunvälitys matkaviestimelle 10 hoidetaan päätelaitteen 40 kautta. Tässä keksinnön mukaisen matkaviestimen 10 toteutusmuodossa prosessori 20 sulkee radiotaajuusosan 30 virransyötön katkaisemalla virransyötön virtalähteeltä 39 kytkimellä K7 (kuva 5). Radiotaajuusosat 30 käsittävät mm. D/A-5 muuntimen 24, A/D-muuntimen 25, lähetinosan 26, vastaanotinosan 28, syntetisaattorin 27 sekä duplex-suodattimen 29. Radiotaajuusosien 30 sulkeminen eliminoi toimiston sisällä tapahtuvasta langattomasta tiedonsiirrosta aiheutuvia ongelmia, kuten häiriöitä ja pienellä alueella lukuisten käyttäjien mahdollisesti kohtaamia estotilanteita, sekä välttää radioverkon käytöstä aiheutuvia ylimääräisiä kus-10 tannuksia. Radiotaajuusosien 30 sulkemisen lisäksi matkaviestimen 10 tarvitsema prosessointikapasiteetti pienenee, joten prosessorin 20, sekä etenkin signaaliprosessorin 21 ja ASIC-lohkon 22 kellosignaaleja voidaan alentaa, tai jopa kokonaan väliaikaisesti pysäyttää. Prosessori 20 ohjaa kellosignaaleja kontrolloimalla kello-generaattorin 38 toimintaa. Mikäli signaaliprosessorin 21 ja ASIC-lohkon 22 tarjo-15 amia palveluja ei tarvita ollenkaan, on virransyöttö mahdollista katkaista kytkimillä K5 ja K6. Yhdessä nämä toimenpiteet alentavat matkaviestimen 10 energiatarvetta ratkaisevasti, joten keksinnön mukaisen matkaviestimen 10 toiminta-aika päätelaitteeseen 40 liitettynä on suuri, jopa useita viikkoja tai kuukausia. Mikäli matka-

< t I

viestin 10 liitetään päätelaitteeseen 40 liityntäkaapelilla 51, on liityntäkaapelin yh-20 teyteen mahdollista järjestää myös latausjännite, jolloin matkaviestimen akku (ei esitetty kuvassa) latautuu kun se on kytkeytyneenä päätelaitteeseen 40.

Tässä on esitetty keksinnön toteutusta ja suoritusmuotoja esimerkkien avulla. Alan t : : * ammattimiehelle on ilmeistä, ettei keksintö rajoitu edellä esitettyjen suoritusmuoto- .. jen yksityiskohtiin ja että keksintö voidaan toteuttaa muussakin muodossa poik- i tt.

[...,25 keamatta keksinnön tunnusmerkeistä. Esitettyjä suoritusmuotoja tulisi pitää valai-• « » sevina, muttei rajoittavina. Siten keksinnön toteutus- ja käyttömahdollisuuksia ra-·*·| joittavatkin ainoastaan oheistetut patenttivaatimukset. Täten vaatimusten määrit- i 'V telemät erilaiset keksinnön toteutusvaihtoehdot, myös ekvivalenttiset toteutukset kuuluvat keksinnön piiriin.

Claims (14)

105135 21

1. Järjestelmä informaation välittämiseksi, joka käsittää matkaviestinverkossa (100,104,105) toimivan ensimmäisen matkaviestimen (10), joka käsittää ensimmäiset liityntävälineet (20, 21, 22, 30) 5 teleyhteyden muodostamiseksi ja informaation välittämiseksi ensimmäisen matkaviestimen (10) ja televerkkoon (100,110) liitetyn tilaajalaitteen (11, 12,13,14,17) välillä mainitun matkaviestinverkon (100,104,105) kautta, televerkkoon (100,110) yhteydessä olevan tietoliikenneverkon (70, 75, 80), ja 10 tietoliikenneverkkoon (70, 75, 80) liitetyn ensimmäisen päätelaitteen (40), tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää toiset liityntävälineet (35, 36, 48, 49) mainitun ensimmäisen matkaviestimen (10) liittämiseksi toiminnalliseen yhteyteen mainittuun ensimmäi-15 seen päätelaitteeseen (40), ensimmäinen matkaviestin (10) käsittää muistivälineet (23) mainitulle ensimmäiselle päätelaitteelle (40) ominaisen tunnisteinformaation (37, 47) tallentamiseksi, « • I I • · ; päätelaite (40) käsittää tunnistinvälineet (45, 46, 48, 49) päätelait- « I ( ·;·; 20 teeseen (40) liittyneen ensimmäisen matkaviestimen (10) tunnistamiseksi, • · · ja että • 1 järjestelmä käsittää välineet (20, 35, 36, 45, 48, 49, 50) teleyhteyden • · · muodostamiseksi ja informaation välittämiseksi mainitun ensimmäisen • · · 1 • · · matkaviestimen (10) ja mainitun tilaajalaitteen (11,12,13,14,17) välillä :·. 25 mainitun ensimmäisen päätelaitteen (40) ja mainitun tietoliikenneverkon • · · (70, 75, 80) kautta mainitun tunnisteinformaation (37, 47) perusteella. • · · <« t

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä informaation välittämiseksi, : tunnettu siitä, että «·« :...: se käsittää toisen matkaviestimen (11,12,13) ja toisen päätelaitteen • · « :'.30 (41,42,43), 22 105135 mainitut ensimmäinen ja toinen matkaviestin (10, 11, 12, 13) ovat kytkettävissä mainittuun tietoliikenneverkkoon (70, 75, 80) mainittujen ensimmäisen ja toisen päätelaitteen (40, 41,42, 43) kautta, ja että se käsittää välineet (20, 23, 35, 45, 49, 51) teleyhteyden muodos-5 tamiseksi mainitun ensimmäisen matkaviestimen (10) ja mainitun toisen matkaviestimen (11, 12, 13) välille mainitun tietoliikenneverkon (70, 75, 80) kautta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestelmä informaation välittämiseksi, tunnettu siitä, että 10 mainittu ensimmäinen päätelaite (40) on järjestetty välittämään reiti- tyssanoma (64) mainitulle toiselle päätelaitteelle (41,42, 43) vasteena mainituilta tunnistinvälineiltä vastaanotetulle sanomalle (45, 46, 48, 49) mikäli liittynyt matkaviestin (10, 11, 12, 13) on mainittu toinen matkaviestin (11, 12, 13), ja että 15 mainittu toinen päätelaite (41,42, 43) on järjestetty välittämään mainitulle toiselle matkaviestimelle (11, 12, 13) osoitetut puhelut mainitun ensimmäisen päätelaitteen (40) kautta mainitulle ensimmäiseen päätelaitteeseen (40) liittyneelle toiselle matkaviestimelle (11, 12, 13) vasteena mainitulle reitityssanomalle (64).

« « « 4 ·;; 20 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestelmä informaation välittämiseksi, tunnettu siitä, että vasteena mainitulle reitityssanomalle (64) mainittu toinen päätelaite • · · (41,42, 43) on järjestetty välittämään toinen reitityssanoma (64) mainitulle toiselle matkaviestimelle (11,12, 13) osoitetun puhelun muodostajalle (A- 25 tilaajalle) puhelujen uudelleenreitittämiseksi suoraan puhelun muodostajal- ta (A-tilaaja) mainitun ensimmäisen päätelaitteen (40) kautta mainitulle toi- *. selle matkaviestimelle (11, 12, 13). «

5. Patenttivaatimukseni mukainen järjestelmä informaation välittämiseksi, «44 : tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää « · · 1 -'30 valitsinvälineet (20, 45) mainitun teleyhteyden valitsemiseksi, jotka 23 105135 valitsinvälineet (20, 45) on järjestetty valitsemaan teleyhteys mainitun ensimmäisen matkaviestimen (10) ja mainitun tilaajalaitteen (13, 14, 17) välille seuraavien teleyhteyksien väliltä: teleyhteys mainitun matkaviestinverkon (100, 104, 105) kautta, ja 5 teleyhteys mainitun päätelaitteen (40) ja mainitun tietoliikenneverkon (70, 75, 80) kautta.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä informaation välittämiseksi, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää avaamis- ja sulkemisvälineet (20, 38, 39, K5-K7) mainittujen ensim-10 mäisten liityntävälineiden (21, 22, 30) avaamiseksi ja sulkemiseksi, kytkettäessä mainittu ensimmäinen matkaviestin (10) toiminnalliseen yhteyteen mainittuun ensimmäiseen päätelaitteeseen (40) käyttäen mainittuja toisia liityntävälineitä (35, 36, 48, 49) mainitut avaamis- ja sulkemisvälineet (20, 38, 39, K5-K7) on järjestetty sulkemaan mainitut ensimmäiset lii-15 tyntävälineet (21, 22, 30), ja että irrotettaessa mainittu ensimmäinen matkaviestin (10) toiminnallisesta yhteydestä mainitusta ensimmäisestä päätelaitteesta (40) mainitut avaamis- ja sulkemisvälineet (20, 38, 39, K5-K7) on järjestetty avaamaan mainitut ensimmäiset liityntävälineet (21, 22, 30). « • «14 • I « •;': 20

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä informaation välittämiseksi, « a I « < i ‘ tunnettu siitä, että • · ... mainitut toiset liityntävälineet (35, 36, 48, 49) käsittävät välineet (35, • ·« *·:·, 36, 48, 49) mainitun ensimmäisen matkaviestimen (10) ja mainitun ensim- • · · « maisen päätelaitteen (40) liittämiseksi toiminnallisesti toisiinsa jollakin 25 muulla tiedonsiirtoyhteydellä kuin matkaviestinverkon (100, 104, 105) kautta, ja että « mainittu ensimmäinen matkaviestin (10) käsittää valitsinvälineet (20,

45, K3, K4) mainitun tiedonsiirtoyhteyden valitsemiseksi. 1

· ·;‘ 8. Matkaviestin (10), joka käsittää • -30 ensimmäiset liityntävälineet (20, 21,22, 30) teleyhteyden muodos- 105135 24 tamiseksi ja informaation välittämiseksi matkaviestimen (10) ja televerkkoon (100, 110) liitetyn tilaajalaitteen (13, 14, 17) välillä matkaviestinverkon (100, 104, 105) kautta, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää 5 toiset liityntävälineet (20, 35, 36) matkaviestimen (10) liittämiseksi toiminnalliseen yhteyteen päätelaitteeseen (40), josta päätelaitteesta (40) on yhteys televerkkoon (100, 110, 130), ja teleyhteyden muodostamiseksi ja informaation välittämiseksi mainitun matkaviestimen (10) ja mainitun tilaajalaitteen (13, 14, 17) välillä mainitun päätelaitteen (40) kautta, ja 10 muistivälineet (23) mainitulle päätelaitteelle (40) ominaisen osoitein- formaation (37) tallentamiseksi.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen matkaviestin (10), tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää välineet (20) mainitun teleyhteyden valitsemiseksi seuraavien teleyh-15 teyksien väliltä: teleyhteys matkaviestinverkon (100, 104, 105) kautta, ja teleyhteys päätelaitteen (40) kautta.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen matkaviestin, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää 20 ilmaisinvälineet (20, 37A, 37B) matkaviestimen (10) ja mainitun päätelaitteen (40) välille muodostuneen yhteyden syntymisen ja yhteyden • · ;·. katkeamisen havaitsemiseksi, I ·· mainittujen ilmaisinvälineiden (20, 37A, 37B) havaitessa yhteyden • · · muodostumisen matkaviestimen (10) ja mainitun päätelaitteen (40) välille 25 mainittujen toisten liityntävälineiden (20, 35, 36) kautta mainitut teleyhtey- denvalitsinvälineet (20) on järjestetty automaattisesti valitsemaan teleyh-teydeksi mainittu teleyhteys päätelaitteen (40) kautta, ja että ' · · . mainittujen ilmaisinvälineiden (20, 37A, 37B) havaitessa matkavies timen (10) ja päätelaitteen (40) välisen toisten liityntävälineiden (20, 35, 36) .’.". 30 kautta suoritetun yhteyden katkenneen, mainitut teleyhteydenvalitsinväli- 105135 25 neet (20) on järjestetty automaattisesti valitsemaan teleyhteydeksi mainittu teleyhteys matkaviestinverkon (100,104,105) kautta.

11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen matkaviestin, tunnettu siitä, että mainitut toiset liityntävälineet (35, 36) käsittävät välineet (35, 36) 5 mainitun matkaviestimen (10) ja mainitun päätelaitteen (40) liittämiseksi toisiinsa jollakin muulla tiedonsiirtoyhteydellä kuin matkaviestinverkon (100, 104, 105) kautta, ja että matkaviestin (10) käsittää valitsinvälineet (20, K3, K4) tiedonsiirtoyhteyden valitsemiseksi.

12. Patenttivaatimuksen 8 mukainen matkaviestin, tunnettu siitä, että se li säksi käsittää avaamis- ja sulkemisvälineet (20, 38, 39, K5-K7) mainittujen ensimmäisten liityntävälineiden (21,22, 30) avaamiseksi ja sulkemiseksi, mainitun matkaviestimen (10) kytkeytyessä toiminnalliseen yhtey-15 teen mainittuun päätelaitteeseen (40) käyttäen mainittuja toisia liityntäväli- neitä (35, 36, 48, 49) mainitut avaamis-ja sulkemisvälineet (20, 38, 39, K5-K7) on järjestetty sulkemaan mainitut ensimmäiset liityntävälineet (21,22, 30).Ja '1; mainitun matkaviestimen (10) irtautuessa toiminnallisesta yhteydestä T; 20 mainitusta päätelaitteesta (40) mainitut avaamis- ja sulkemisvälineet (20, • < · ' '. 38, 39, K5-K7) on järjestetty avaamaan mainitut ensimmäiset liityntäväli neet (21, 22, 30). t ·· • ·· • · · • · ·

13. Patenttivaatimuksen 8 mukainen matkaviestin (10), tunnettu siitä, että ;·. matkaviestin (10) on liitetty päätelaitteeseen (40) johdinyhteydellä • «· /:-.25 (35,49,51), • · · ·. matkaviestin (10) käsittää akun, • · · *::: mainittu johdinyhteys (35, 49, 51) käsittää jännitteensyötön mainitul- • « • · '" ta päätelaitteelta (40) matkaviestimelle (10) ja • I ];·;‘ mainittu jännitteensyöttö on järjestetty lataamaan mainittua akkua 26 105735 kun päätelaite (40) on kytkeytyneenä matkaviestimeen (10) mainitulla joh-dinyhteydellä (35, 49, 51).

14. Menetelmä informaation välittämiseksi matkaviestimen (10, 11, 12, 13) ja televerkkoon (100, 110) yhteydessä olevan tilaajalaitteen (11, 12, 13, 14, 5 17) välillä, tunnettu siitä että matkaviestin (10, 11, 12, 13) liitetään televerkkoon (100, 110) yhteydessä olevaan päätelaitteeseen (40), päätelaite (40) tunnistaa matkaviestimeen (10, 11, 12, 13) talletetun, 10 päätelaitteelle (40) ominaisen tunnisteinformaation (37) perusteella onko kytkeytynyt matkaviestin (10, 11, 12, 13) päätelaitteelle (40) osoitettu oma matkaviestin (10) vai vieras matkaviestin (11, 12, 13), mikäli kytkeytynyt matkaviestin (10, 11, 12,13) on mainittu vieras matkaviestin (11, 12, 13) mainittu päätelaite (40) lähettää reitityssanoman 15 (64) mainitulle vieraalle matkaviestimelle (11, 12, 13) osoitetulle vieraan matkaviestimen (11, 12, 13) omalle päätelaitteelle (41,42, 43), ja että vasteena mainitulle reitityssanomalle (64) mainittu vieraan matkaviestimen (11, 12, 13) oma päätelaite (41,42, 43) reitittää vieraalle matka-viestimelle (11, 12, 13) osoitetut puhelut mainitun päätelaitteen (40) kautta , 20 mainitulle päätelaitteeseen (40) kytkeytyneelle vieraalle matkaviestimelle lv. (11. 12, 13). I < • · • · • ·· • · · • · · • · • · • t < « » I * • · · • · · : 1 « • · t 27 105135