FI112332B - Sahanterä - Google Patents

Description

η η 07än ^ l! i.ooz.

Sahanterä - Sägblad

Keksintö koskee sahanteriä, joissa on kuperasti hiotut sahan hampaan kyljet, erityisen tasomaisten ja tasaisten sahauspintojen muodostamiseksi, esimer-5 kiksi muovien tai metallien työstössä.

Tunnetaan lukuisia sahanterien toteutuksia. Tällöin sahan hampaiden muodolla on erityinen merkitys katkaisuominaisuuksille.

10 Siten esimerkiksi patenttijulkaisussa DE-OS 27 56 204 kuvataan työstöainei-den purseetonta katkaisua varten sahanteriä, jonka hampaat ovat hampaan muotoiset, jolloin hampaiden leikkaavat reunat on tehty päästä päähän nousevasta ja jolle on tunnusomaista, että hammasjonon leikkaavien reunojen päät on varustettu vuorotellen eri puolella olevilla viistoilla pinnoilla, jotka 15 muodostuvat nousevasta leikkaavasta reunasta poikkeavassa kulmassa ja etäisyydellä sivupinnoista.

Patenttijulkaisussa DE-OS 27 35 509 esitetään patenttivaatimuksin mootto-: risahan terä, jossa on viistämättömät hampaan ainakin sahanterän toisella :‘20 pitkittäisellä sivulla, ja sille on tunnusomaista, että hampaat muodostuvat :, j keskenään vuorottelevista karkea- ja hienotyöstöhampaista, jolloin hieno- : työstöhampaat on hiottu kylkiin keskihakuisesti ohenevasti, kun taas karkea- ** : työstöhampaat ovat olennaisesti ohuemmat ja hieman pidemmät kuin hieno- • ’ työstöhampaat. Sellaisten sahanterien avulla voidaan toteuttaa suuria leikka- 25 usnopeuksia.

» t * » >

Patenttijulkaisu DE-OS 25 16 137 käsittää pyörösahanteriä metallityökappa- • I · ;;; leiden katkaisemiseksi, halkaisemiseksi tai urittamiseksi eri tavoin toteutettu- • · jen etu- ja jälkihampain, joilla kulloinkin on keskimmäiseen ja kahteen sivulla • · t : \ 30 olevaan osuuteen jaettu pääterä, joilla on eri levyiset keskimmäiset pääterän osuudet, ja joilla on erilaiset sivulla olevien pääterän osuuksien säätökulmat.

2 1 1 9 7 < o I I L. O O L· Tällöin on tunnusomaista, että yhteisellä terän lentoradalla oleva etuhampaan keskimmäinen pääterän osuus on leveämpi kuin samalla terän lentoradalla oleva takahampaan keskimmäinen pääterän osuus, ja että jälkihampai-den sivulla olevien pääterän osuuksien säätökulma on suurempi kuin etu-5 hampaiden sivulla olevien pääterän osuuksien säätökulma. Tällä sahan hampaiden rakenteella pienennetään erityisesti sahanpurun aiheuttamaa pääterän osuuksien ominaista kuormitusta. Julkaisusta DE-Gbm 89 12 432.4 tunnetaan pyörösahanterä, jossa kahteen ryhmään jaettuja hampaita, jolloin toisen ryhmän hampaat omaavat suuremman halkaisijan kuin toisen ryhmän 10 hampaan, jolloin kehän suunnassa toisen ryhmän hammasta aina seuraa toisen ryhmän hammas, ja jolloin toisen ryhmän hampaat ovat poikkileikkaukseltaan tavallaan puolisuunnikkaan muotoiset, jolloin tunnusomaista on, että toisen ryhmän hampaat ovat myös puolisuunnikkaan muotoiset.

15 Patenttijulkaisussa DE-OS 27 06 774 kuvataan pyörösahanterää, jonka hampaat on toteutettu kartion muotoisesti, ja joiden kärjet osoittavat säteen suuntaan. Hampaiden kummatkin sivupinnat on venytetty kärjestä akselin suuntaan pituudelta, joka vastaa noin kolme kertaa hampaan rinnan leveyttä.

; Tämän toteutuksen mukaan sahan tullessa pois sahattavasta aineesta saavu- : V: 20 tetaan vaikutus, ja vältetään lähtökohdassa esiintyvä säröily.

• · : Erityisesti muovien, metallien tai ei-rauta-metallien sahaavassa työstössä on : tärkeätä saada sileällä pinnalla varustetut leikkauspinnat, eli pääasiassa vält- ' tää sahauksen yhteydessä syntyvät urat. Sahan hampaiden muodoilla, joita ... 25 käytetään tekniikan tason sahanterissä, sellaisia uria syntyy mitä koroste- * » * tuimmin, ja ne tekevät jäIkikäsittelyvaiheen tapahtuvan pinnan hiomisen vält- • · tämättömäksi.

• I I

t · · * * > • · [·' Keksinnön mukaiselle sahanterälle on tunnusomaista, että sahan hampaan * » · : \ 30 leikkaavan reunan ja kaaren muotoisesti kuperan hampaan kyljen välinen • ·»»· • · ylimenokohta on muodostettu niin, että hampaan kyljen keskikohdan ja 3 1107äO I I L kj o L· hampaan symmetriatason välinen etäisyys on suurempi kuin etäisyys yli-menokohdan ja symmetriatason välillä.

Kuvassa 1 esitetyllä hammasmuodolla varustetuilla sahanterillä, joille on 5 ominaista kaaren muotoisesti kuperasti toteutettu hampaan kylki 2, voidaan pääasiassa välttää sahauksen urat metalleja, ei-rauta-metalleja ja erityisesti muoveja sahaten työstettäessä. Sahan hampaan 1 leikkaavien reunojen 4 ja hampaan kyljen 2 väliset ylimenokohdat 3 on muodostettu niin, että hampaan kyljen 2 keskikohdan 2a ja hampaan 1 symmetriatason 7 välinen etäi-10 syys 6 on suurempi kuin etäisyys 5 ylimenokohdan 3 ja hampaan 1 symmetriatason 7 välillä, jolla olisi suora kosketus sahattavaan tavaraan.

Sahan hampaan 1 leikkaavan reunan 4 toteutus on erittäin vaihteleva. Kuvassa 1 leikkaaville reunoilla 4 on esimerkiksi symmetrinen, nelikulmainen, 15 puolisuunnikkaan muoto, jolloin tällä tavalla toteutetun hampaat 1 on järjestetty tasaisin välein terälevylle 8, kuten tekniikan tasosta on tunnettua. Tällöin terälevylle 8 voidaan järjestää myös peräkkäin olevia hampaita 1, joilla on eri tavoin muotoillut leikkaavat reunat. Siten kuvassa 2 on esimerkin : ,·*: vuoksi esitetty hammas 1, jonka leikkaavilla reunoilla 4 on kolmion muotoi- t I · : V; 20 nen, asymmetrinen rakenne. Terälevylle sen jälkeen järjestetyllä hampaalla on leikkaavat reunat 4a, joilla on symmetriatason 7 suhteen peilikuvamainen

♦ » I

: rakenne, kun taas sitä seuraavalla hampaalla on taas alkuperäinen leikkaavi- # i : en reunojen profiili 4.

t · · 25 Kuvassa 3 on esitetty sahan hampaiden 1 toinen edullisena pidetty suoritus- * · \; muoto, jossa leikkaavilla reunoilla 4 on hyperbolinen tai parabolinen profiili, ja jossa leikkaavien reunojen 4 ja hampaan kyljen 2 välinen ylimenokohta 3 * * » ;:: ’ on muodostettu jatkuvana. Tässäkin terälevylle 8 on sen taakse järjestetty » » '! hammas leikkaavin reunoin 4a, jotka ovat peilikuvamaiset symmetriatason 7 t I i : 30 suhteen, kun taas sen takana olevalla hampaalla on alkuperäinen leikkaavien « » I < · reunojen profiili.

11 o a 9 I I o o /L 4

Sellaiset sahanterät, joissa hampailla on vuorotellen leikkaavien reunojen muoto, ovat erityisen edullisia muovien sahaavassa työstössä, kun halutaan saavuttaa sahauksessa syntyville sahauspinnoille pinta, jossa on hyvin vähän 5 tai ei ollenkaan sahausuria, kun samalla minimoidaan sahattavassa tavarassa olevien kulmien ulospäin taipuminen.

Sahan hampaiden 1 leikkaavat reunat on edullisesti muodostettu niin, että sahauksen aikana saadaan pieni määrä sellaisia sivulla olevia leikkaavia reu-10 noja, jotka pääasiassa aiheuttavat voimakasta leikkausvoimien vaihtelua, joka vuorostaan aiheuttaa sahattavan tavaran leikkausreunan murentumista (vertaa myös DE-Gbm 89 12 432.4).

Sahan hampaat 1 ovat yleensä sellaista ainetta, jonka kovuus on selvästi 15 suurempi kuin kulloinkin sahattavan tavaran kovuus. Hampaiden 1 ydin on edullisesti suurtehopikaterästä, jolloin hampaat 1 yleensä muodostuvat erittäin suuren kovuuden aineista, kuten timantista, edullisesti monikiteisestä timantista, tai volframiskarbidista (Widia). Hampaiden 1 terälevyt 8 muodos-: tuvat esimerkiksi seostetusta teräksestä tai kevytmetallilejeeringistä, joka on

> : I

: 20 lämpökäsitelty, tai samasta aineesta kuin on käytetty hampaiden ydintä var- .i ten, esimerkiksi suurtehoterästä tai suurtehopikaterästä. Yleensä terälevylle 8 • : on järjestetty 20 - 200 hammasta 1.

• » • I ·

• » I

• I I · ’·' * Keksinnön mukaisella sahan hammasrakenteella voidaan suurimmaksi osaksi 25 välttää sahausurat sahattavan tavaran sahauspinnoissa. Tällä on merkitystä • ♦ « erityisesti metallien, kuten alumiinin tai pehmeiden terästen sahaavassa työs- < i * · ‘ < ‘ tössä sekä sellaisten muovien sahaavassa työstössä, joita käytetään optisesti • « · vaativissa tapauksissa, kuten esimerkiksi polymetakrylaatteja tai polyamideja.

I ·

Edullista on myös se, että tekniikan tason sahauskoneiden rakenne voi jäädä * · * : | 30 pääasiassa muuttumattomiksi käytettäessä keksinnön mukaisella hammasra-

Iitit kenteella varustettuja sahanteriä. Tällä tavalla muodostettuja sahanteriä voi- 1 1 9 ~< Ά rz ^ I I L· ^ \j £_ daan yleisesti käyttää kulloiseenkin sahaan tarkoitetussa terälevyjärjestelys-sä, esimerkiksi levynkatkaisulaitoksissa tai pyörösahoissa.

< · * 1 • i · • »

Claims (6)

112332

1. Sahanterä, jossa on terälevylle (8) järjestetyt hampaat (1), jonka kyljet (2) on muodostettu kaaren muotoisesti kuperiksi, tunnettu siitä, että sahan 5 hampaan (1) leikkaavan reunan (4) ja kaaren muotoisesti kuperan hampaan kyljen (2) välinen ylimenokohta (3) on muodostettu niin, että hampaan kyljen (2) keskikohdan (2a) ja hampaan (1) symmetriatason (7) välinen etäisyys (6) on suurempi kuin etäisyys (5) ylimenokohdan (3) ja symmetriatason (7) välillä. 10

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sahanterä, tunnettu siitä, että lakkaavilla reunoilla (4) on symmetrisesti nelikulmainen, puolisuunnikkaan muotoinen rakenne.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sahanterä, tunnettu siitä, että leikkaa- villa reunoilla (4) on epäsymmetrisesti kolmion muotoinen rakenne.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sahanterä, tunnettu siitä, että leikkaa-villa reunoilla (4) on hyperbolinen tai parabolinen rakenne, ja että leikkaavan > I » 20 reunan (4) ja sahan terän kyljen (2) välinen ylimenokohta (3) on muodostet-tu jatkuvaksi (kuva 3). * * * * » !.: : 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen sahanterä, tunnettu siitä, '··’ : että terälevylle (8) on järjestetty hampaita (1) peräkkäin vuorottelevasti ja 25 erilailla muodostetuin leikkaavin reunoin (4). * · • ·

6. Jonkin patenttivaatimusten 1-5 mukaisen sahanterän käyttö metallien tai ‘;;; * muovien sahaavaa työstöä varten. • » * » 119770 ^ I l^ooz.