FI112301B - Laajennuskortti - Google Patents

Description

112301

Laajennuskortti

Nyt esillä oleva keksintö kohdistuu oheisen patenttivaatimuksen 1 mukaiseen laajennuskorttiin, oheisen patenttivaatimuksen 5 mukaiseen 5 menetelmään laajennuskortin ohjaamiseksi ja oheisen patenttivaatimuksen 10 mukaiseen matkaviestimeen.

Tietojenkäsittelylaitteiden yhteydessä käytetään modeemikortteja, joiden avulla voidaan informaatiota välittää televerkon välityksellä jopa 10 hyvin kaukana toisistaan olevien tietojenkäsittelylaitteiden välillä. Tunnetaan sisäisiä modeemeja, jotka on muodostettu tietojenkäsittelylait-teen johonkin laajennuskorttipaikkaan liitettäviksi modeemikorteiksi, ulkoisia modeemeja, jotka ovat liitettävissä tietojenkäsittelylaitteeseen esimerkiksi sarjaportin välityksellä ja erityisesti kannettaviin tietojenkä-15 sittelylaitteisiin on kehitetty modeemikortteja ns. PCMCIA-standardin korttimuotoon. Riippumatta siitä, minkä tyyppisestä modeemista on kyse, voidaan lähes poikkeuksetta näitä modeemeja ohjata ns. AT-komentojen avulla. AT-komennot on määritelty mm. eurooppalaisen telealan standardisointi-instituutin ETSI (European Telecommunications 20 Standards Institute) laatimassa standardissa 07.07. Näiden AT-komen-tojen avulla tietoliikennesovellusohjelma voi määrittää erityyppisiä toi-mintaparametreja modeemille, antaa valittavan puhelinnumeron, jne. AT-komentoja käytetään siten, että tietojenkäsittelylaitteessa käynnis-tetty tietoliikennesovellusohjelma muodostaa merkkijonon, joka alkaa ;\tt 25 kirjaimilla AT ja tämän jälkeen merkkijonoon liitetään varsinainen suori-v. tettava komento. Esimerkiksi puhelinnumeron 123456 valinta voidaan I, antaa komentona ATDT123456, missä D-kirjain ilmoittaa kyseessä ole- : van puhelinnumeron valintakomennon ja jälkimmäinen T-kirjain ilmoit- ., | * taa, että puhelinnumero muodostetaan äänitaajuusmenetelmään perus-

t I

' * 30 tuen. Toisena vaihtoehtona on pulssijonovalinta (ATDP...).

v : Muodostettu AT-komento välitetään tietoliikennesovellusohjelman liityn- /: tärajapinnasta (tietoliikennesovellusrajapinnasta) edullisesti ns. laiteoh- ’·, jaimen kautta modeemille, jossa komento vastaanotetaan ja tulkitaan.

35 Tämä laiteohjain pystyy ohjaamaan tietojenkäsittelylaitteeseen liittyviä kortteja tai sarjaportteja tai vastaavia. Laiteohjaimia on erityyppisiä eri käyttötarkoituksiin, mikä on alan asiantuntijan sinänsä tuntemaa tek-’ ’: nilkkaa ja johon ei tässä yhteydessä ole tarpeen enempää syventyä.

2 112301

Tietoliikennesovellusrajapinnan tarkoituksena on mm. muodostaa käyttäjän antamien tietojen perusteella AT-komentoja välitettäväksi modeemille ja ilmoittaa käyttäjälle modeemin kautta tulevaa informaa-5 tiota, esimerkiksi toiselta tietojenkäsittelylaitteelta lähetetty viesti käyttäjän tietojenkäsittelylaitteen näytöllä. Käyttäjän ei siis välttämättä tarvitse tietää mitään näistä AT-komennoista.

PCMCIA-liitäntä (Personal Computer Memory Card International 10 Association) on eräs tunnettu liitäntä, jota käytetään elektroniikkalaitteiden yhteydessä laajennuskorttien, kuten muistikorttien (esim. FLASH-muistikorttien), modeemien ja erilaisten tulo/lähtökorttien (I/O, In-put/Output) kytkemiseksi elektroniikkalaitteeseen. Tällöin elektroniikka-laitteessa ja PCMCIA-kortissa on PCMCIA-standardin mukaiset liittimet 15 esim. siten, että elektroniikkalaitteen liitin on ns. urosliitin, eli siinä on lii-tinnastat, ja kortin liitin on ns. naarasliitin, eli siinä on liitinholkit, jolloin PCMCIA-kortin ollessa liitettynä elektroniikkalaitteen PCMCIA-liittimeen kunkin liitinnastan ja vastaavan liitinholkin välille muodostuu sähköinen kytkentä. PCMCIA-standardissa on määritelty se, mikä toiminta kullakin 20 liitinnastalla ja vastaavasti liitinholkilla tavallisesti on. Tällöin esimerkiksi sovelluksessa, jossa PCMCIA-liitäntä on toteutettu tietokoneessa, tieto-... koneen dataväylän kukin datalinja on yhdistetty yhteen PCMCIA-liitti- ’ men nastaan. Lisäksi ainakin osa osoite- ja ohjauslinjoista on johdettu : ” liittimelle.

V 25 PCMCIA-kortit ovat luottokortin kokoisia (85,6 mm x 54 mm), mutta i '·· korttien paksuus voi olla 3,3 mm (tyyppi I), 5,0 mm (tyyppi II) tai 10,5 :T: mm (tyyppi III). Sähköisesti PCMCIA-kortit liittyvät elektroniikkalaittee seen 8/16-bittisenä l/O-liityntänä tai muistina. PCMCIA-standardin mu-·*:·. 30 kaisessa kortissa on elektroniikkalaitteen luettavissa oleva muistialue, jossa on tietoa kortin identifioimiseksi, ns. informaatiorakenne-tieto-kanta (Card Information Structure, CIS).

Erityisesti kannettavien tietojenkäsittelylaitteiden (Laptop PC) yhteyteen 35 on kehitetty matkaviestinsovelluksia, joissa ainakin matkaviestimen !···. lähetin/vastaanotinyksikkö on muodostettu PCMCIA-standardin kortti- • · muotoon. Kortin toiminnan ohjaavana yksikkönä käytetään edullisesti mikro-ohjainta (MCU), jossa on mm. suoritin, muistia (RAM, ROM), ja 3 112301 l/O-linjoja mikrosuorittimen kytkemiseksi muuhun kortin elektroniikkaan. Lisäksi mikro-ohjaimen yhteyteen voi olla kytketty ulkoista muistia.

Lähetin käsittää mm. modulaattorin lähetettävän signaalin moduloimi-5 seksi, suodattimia erityisesti harhalähetteiden vaimentamiseksi, sekoit-timen, jossa moduloitu signaali sekoitetaan paikallisoskillaattoritaajuu-teen radiotaajuisen signaalin muodostamiseksi, ja pääteasteen lähetettävän signaalin vahvistamiseksi. Vahvistettu signaali johdetaan antenniin, joka on esim. kaapelin välityksellä kytketty korttiin. Vastaanotin 10 käsittää mm. suodattimia vastaanotettujen signaalien suodattamiseksi, sekoittimen vastaanotettavan radiotaajuisen signaalin muuntamiseksi välitaajuudelle tai suoramuunnostyyppisessä vastaanottimessa kanta-taajuudelle ja detektorin vastaanotetun signaalin demoduloimiseksi.

15 Tällaista laajennuskorttia voidaan edullisesti käyttää mm. datan siirtoon matkaviestinverkon, kuten GSM-matkaviestinverkon kautta tietojenkä-sittelylaitteiden välillä. Laajennuskortti toimii siis modeemina tietojen-käsittelylaitteelle. Tällöin on edullista, että tällaista laajennuskorttia voidaan ohjata edellä esitettyjä standardin mukaisia AT-komentoja käyttä-20 en. Tämä parantaa eri tietoliikennesovellusohjelmien ja modeemien välistä yhteensopivuutta ja vähentää riippuvuutta tietyistä modeemirat-kaisuista. Toisaalta tarve tällaiseen langattomaan viestintään on lisään-.: tymässä ja tällöin on edullista toteuttaa tämä langaton viestin siten, että se on liitettävissä helposti tietojensiirtoyhteyteen tietojenkäsittelylaitteen ·’ 25 kanssa.

: '·· Jatkossa tässä selityksessä laajennuskortilla tarkoitetaan erityisesti /·’: tällaisia modeemina käytettävissä olevia kortteja, mutta nyt esillä ole vaa keksintöä ei ole rajoitettu ainoastaan tällaisiin modeemisovelluksiin. 30

Eurooppalainen patenttijulkaisu EP-0 471 928 käsittää kannettavaan tietokoneeseen liitettävissä olevan laajennusyksikön, jossa laajennus-;j;: yksikön kytkentätila ilmoitetaan käyttäjälle kannettavan tietokoneen näytöllä. Tarkoituksena on tuottaa vahvistustieto kannettavalle tietoko-35 neelle ja sen käyttäjälle siitä, että tietokoneen ja laajennuskortin välillä .···. on yhteys.

4 112301

Patenttijulkaisu US-5 794 058 esittää järjestelmää, joka käsittää laajen-nuspiirin ja tietokoneen. Järjestelmässä komentosignaalille vasteellinen laajennuspiirin ohjain muuntaa kyseisen komentosignaalin herätyssig-naaliksi, joka lähetetään modeemin kautta siten, että järjestelmä vaih-5 detaan matalasta tehotilasta normaaliin tehotilaan. Tässäkin viitejulkai-sussa esitetty ratkaisu perustuu eri ongelmaan, kuin otsikkohakemuk-sen mukainen ratkaisu. Tässä US-julkaisussa kuvatussa järjestelmässä tietokone voidaan asettaa matalan tehonkulutuksen tilaan, jolloin tarvittaessa käyttäjä voi modeemin kautta välittää herätyskomennon, jolla 10 tietokone muutetaan normaaliin tehotilaan. Tämä tilanvaihto suoritetaan siis täysin käyttäjän hallinnassa ja haluamanaan ajankohtana. Tätä järjestelmää voidaan soveltaa esim. automaattisen puhelinvastaajan yhteydessä, jolloin modeemi asettaa tietokoneen normaaliin tehotilaan silloin, kun puhelinlinjalla on tulossa puhelu.

15 Tällaisissa modeemisovelluksissa ja laajennuskorteissa voi kuitenkin olla mainitun standardin mukaisen AT-toimintamoodin lisäksi yksi tai useampi muu toimintamoodi, jossa laajennuskorttia voidaan ohjata eri tavalla kuin mainittujen AT-komentojen avulla. Tällöin kuitenkin on 20 edullista, että laajennuskortti käynnistyksen yhteydessä asettuu tähän AT-toimintamoodiin, jolloin toimintamoodia voidaan vaihtaa tähän tar-.... koitukseen määritellyn moodinvaihtokomennon tai vastaavan avulla.

Tällaisten laajennuskorttien ollessa liitettynä elektroniikkalaitteeseen ·' 25 saattaa esiin tulla tilanteita, joissa laajennuskortti syystä tai toisesta « menee odottamatta alkutilaansa, eli "resetoituu". Mikäli tällainen odot-: *·· tamaton käynnistyminen tapahtuu tilanteessa, jossa laajennuskortti on •V*: muussa kuin AT-toimintamoodissa, ei laajennuskortti käynnistyttyään välttämättä kykene ymmärtämään tietoliikennesovellusrajapinnan välit-30 tämiä ohjauksia. Tällöin koko tietoliikennesovellusrajapinta saattaa pysähtyä ja tiedonsiirto katketa. Joissakin tilanteissa voi olla mahdollista jopa se, että tietojenkäsittelylaitteeseen liitetty laajennuskortti ' menee odottamatta alkutilaansa aiheuttaen mahdollisesti myös tieto- jenkäsittelylaitteeseen toimintahäiriön (jumiutumisen), vaikka laajen-·;. 35 nuskorttia ei sillä hetkellä käytetä. Tämän seurauksena on mahdollisesti .···. jopa koko tietojenkäsittelylaite käynnistettävä uudelleen, mikä on * a aikaavievää ja tärkeitä tietoja tässä yhteydessä saattaa kadota, mikäli niitä ei ole ehditty tallentaa. Tällaiseen poikkeamatilanteeseen voi olla 5 112301 syynä esim. ohjelmointivirhe tietoliikennesovellusohjelmassa, rajapinnassa, laiteohjaimessa tai laajennuskortin omassa sovellusohjelmistossa. Muita mahdollisia syitä ovat sähköverkon kautta tulevat voimakkaat jännitepiikit, staattiset sähköpurkaukset ja vastaavat poikkeustilanteet.

5

Nyt esillä olevan keksinnön eräänä tarkoituksena on aikaansaada laa-jennuskortti, jossa laajennuskortin käynnistymistilanne saadaan hallitusti hoidettua myös tietojenkäsittelylaitteen käytön aikana. Lisäksi keksinnön mukaisella laajennuskortille voidaan tällaisen käynnistymisen 10 jälkeen palauttaa laajennuskortin toimintamoodi siihen toimintamoodiin, jossa se oli ennen käytön aikaista käynnistymistä. Nyt esillä olevan keksinnön mukaiselle laajennuskortille on tunnusomaista se, mitä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Nyt esillä olevan keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä 15 on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 5 tunnusmerkkiosassa. Nyt esillä olevan keksinnön mukaiselle matkaviestimelle on vielä tunnusomaista se, mitä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 10 tunnusmerkkiosassa. Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että laajennuskor-tilta välitetään tieto käynnistymisestä laajennuskorttia ohjaavalle elekt-20 roniikkalaitteelle, jossa suoritetaan tämän käynnistymistiedon perusteella laajennuskortin toiminnan ohjaaminen ja tarvittaessa toiminta-moodin vaihto ennen käynnistymistä olleeseen toimintamoodiin.

» * *' Nyt esillä olevalla keksinnöllä saavutetaan merkittäviä etuja. Keksinnön ·' ·' 25 mukainen laajennuskortti voidaan käynnistää uudelleen ilman, että käyttäjä edes havaitsee tällaista tapahtuneen. Keksinnön mukaisen : *·· laajennuskortin käynnistyminen ei vaadi tietojenkäsittelylaitteen uudel- leenkäynnistystä tai edes tietoliikennesovellusohjelman uudelleenkäynnistystä, vaan toiminta voi jatkua normaalisti kesken käytön tapahtu-30 neen käynnistymisen jälkeenkin.

•»

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viitaten samalla oheisiin piirustuksiin, joissa 35 kuva 1 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista . · ·. laajennuskorttia pelkistettynä lohkokaaviona, 6 112301 kuva 2 esittää pelkistettynä signalointikaaviona käynnistymisen etenemistä laajennuskortilla ja elektroniikkalaitteessa, kuva 3 esittää moodin vaihtoa keksinnön erään edullisen suoritus-5 muodon mukaisessa laajennuskortissa pelkistettynä signa lointikaaviona, ja kuva 4 esittää informaation välitystä kahden eri toimintamoodin mukaisia sanomia käyttäen.

10

Kuvassa 1 on esitetty keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukainen laajennuskortti 1 pelkistettynä lohkokaaviona. Laajennuskortti 1 käsittää laajennuskorttiliitännän 2b, jonka avulla laajennuskortti 1 on liitettävissä elektroniikkalaitteeseen 3, esimerkiksi kannettavaan tieto-15 jenkäsittelylaitteeseen. Elektroniikkalaite 3 käsittää vastaavan laajennuskorttiliitännän 2a, esimerkiksi PCMCIA-standardin mukaisen liitännän. Tällöin elektroniikkalaitteen laajennuskorttiliitäntä 2a käsittää edullisesti urosliittimen (ei esitetty), johon laajennuskortti 1 liitetään laajen-nuskortin laajennuskorttiliitännällä 2b, joka käsittää edullisesti naaras-20 liittimen (ei esitetty). Tästä elektroniikkalaitteen laajennuskorttiliitän-nästä 2a ja laajennuskortin laajennuskorttiliitännästä 2b käytetään jat-kossa yhteistä nimitystä "laajennuskorttiliitäntä" ja merkitään viitenumerolla 2. Tämä laajennuskorttiliitäntä 2 voi olla myös muu kuin PCMCIA-’’ standardin mukainen liitäntä. Laajennuskorttiliitäntä 2 käsittää edulli- ' ·' 25 sesti osoiteväylän (address bus), ohjausväylän (control bus) ja dataväy-··.':* Iän (data bus). Osoiteväylä koostuu tyypillisesti useista osoitelinjoista, *·· joiden avulla elektroniikkalaite 3 pystyy osoittamaan laajennuskortin 1 V’·* eri toiminnallisia osia. Vastaavasti ohjausväylän avulla voidaan välittää ohjausinformaatiota laajennuskortilta 1 elektroniikkalaitteelle 3, esimer-30 kiksi keskeytyspyyntöjä ja tilamuutoksia. Ohjausinformaatiota voidaan välittää myös elektroniikkalaitteelta 3 laajennuskortille 1. Myös datan välitykseen on tyypillisesti rinnakkaismuotoisessa dataväylässä varattu ;*;* useita datalinjoja, esimerkiksi kahdeksan datalinjaa, jolloin voidaan vä- littää yksi 8-bittinen tavu kerrallaan laajennuskortin 1 ja elektroniikkalait- ··· 35 teen 3 välillä. Laajennuskorttiliitännästä 2 ei ole esitetty kaikkia liitäntä- ; ·. linjoja, vaan ainoastaan sellaiset, joiden avulla voidaan selventää nyt esillä olevaa keksintöä.

7 112301

Laajennuskortista 1 on esitetty lähinnä sellaiset lohkot, jotka ovat tarpeen laajennuskortin 1 toiminnan ja keksinnön ymmärtämisen kannalta. Laajennuskortin 1 toiminnan ohjaamisessa käytetään kontrolleria 4, edullisesti mikro-ohjainta MCU (Micro Control Unit). Kontrolleriin 4 on 5 yhdistetty muistia 5, kuten lukumuistia (ROM, Read Only Memory) sovellusohjelmien ja vastaavien tallennukseen, luku/kirjoitusmuistia (RAM, Random Access Memory) mm. käytön aikaisten tietojen tallennukseen. Ainakin osa muistista 5 on edullisesti haihtumatonta luku/kirjoitusmuistia (NVRAM, Non-Volatile Random Access Memory). Myös sovellusoh-10 jelmat voivat olla tallennettuna tällaiseen haihtumattomaan luku/kirjoi-tusmuistiin, jolloin sovellusohjelmaversioiden vaihtaminen on helpompaa. Tunnetaan myös ns. FLASH-muistia, joka on eräänlaista haihtumatonta luku/kirjoitusmuistia.

15 Laajennuskortin kontrolleri 4 välittää informaatiota digitaaliselle signaalinkäsittely-yksikölle 6 (DSP, Digital Signal Processing Unit), jonka avulla voidaan toteuttaa erilaisia signaalinkäsittelytoimenpiteitä, kuten suodatusta. Tiedonsiirto laajennuskortin kontrollerin 4 ja digitaalisen signaalinkäsittely-yksikön 6 välillä suoritetaan edullisesti ohjaus- ja 20 datalohkon 7 (API) välityksellä. Tämä ohjaus- ja datalohko 7 on toteutettu edullisesti sinänsä tunnetulla kaksiporttimuistipiirillä (Dual Port Ram). Tällöin kontrollerilta 4 on omat osoite-, ohjaus- ja datalinjat ohjaus- ja datalohkoon 7 ja vastaavasti digitaaliselta signaalinkäsittely- ” yksiköltä 6 on omat osoite-, ohjaus- ja datalinjat kytketty ohjaus- ja » · * ' ·' 25 datalohkoon 7. Kontrollerin 4 kirjoittaessa tietoa ohjaus- ja datalohkoon ··:’ 7, ohjaus- ja datalohko 7 välittää tästä tiedon digitaaliselle signaalin- : ’·· käsittely-yksikölle 6, joka tämän perusteella käy lukemassa kirjoitetun :T·· tiedon. Vastaavasti toimitaan toiseen suuntaan digitaalisen signaalin käsittely-yksikön 6 kirjoittaessa tietoa ohjaus- ja datalohkoon 7, tästä ! 30 kirjoituksesta välitetään tieto kontrollerille 4, joka käy lukemassa kirjoite- tun tiedon.

’ Digitaalinen signaalinkäsittely-yksikkö 6 käsittää tässä edullisessa suoritusmuodossa myös asynkronisen sarjaliityntälohkon 8 (ASIO) ja ·;· 35 synkronisen sarjaliityntälohkon 9 (SIO). Näiden avulla voidaan välittää tietoa sarjamuotoisena digitaalisen signaalinkäsittely-yksikön 6 ja oheispiirin, tässä suoritusmuodossa väyläsovittimen 10 välillä. Tätä kuvataan jäljempänä tässä selityksessä.

8 112301

Laajennuskortin väyläsovitin 10 on toteutettu edullisesti sovelluskohtaisella logiikkapiirillä (ASIC, Application Specific Integrated Circuit). Tämä väyläsovitin 10 on yhdistetty kahdella sarjaväylällä 11,12 digi-5 taaliseen signaalinkäsittely-yksikköön 6 informaation välittämiseksi. Ensimmäinen sarjaväylä 11 on tässä edullisessa suoritusmuodossa ns. nopea asynkroninen sarjaväylä (ASIO), joka on yhdistetty digitaalisen signaalinkäsittely-yksikön 6 asynkroniseen sarjaliityntälohkoon 8. Toinen sarjaväylä 12 on ns. synkroninen sarjaväylä (PCMBUS), joka on 10 yhdistetty digitaalisen signaalinkäsittely-yksikön 6 synkroniseen sarjaliityntälohkoon 9. Väyläsovitin 10 käsittää ensimmäistä sarjaväylää 11 varten asynkronisen lähetin/vastaanotinlohkon 13 (UART, Universal Asynchronous Receiver Transmitter) ja toista sarjaväylää 12 varten synkronisen lähetin/vastaanotinlohkon 14 (USRT, Universal 15 Synchronous Receiver Transmitter). Nämä lähetin/vastaanotinlohkot 13,14 suorittavat sarja/rinnakkaismuunnokset laajennuskorttiliitännän 2 ja sarjaväylän 11,12 välillä siirrettävälle informaatiolle. Nämä sarja/rinnakkaismuunnokset ovat tarpeen silloin, kun laajennuskortti 1 toimii ensimmäisessä toimintamoodissa, joka tässä edullisessa 20 suoritusmuodossa vastaa PCMCIA-standardin mukaista toiminta- moodia. Tällöin laajennuskorttiliitännän 2 kautta informaatio välitetään rinnakkaismuotoisena.

i* Laajennuskortti 1 käsittää vielä lähetin/vastaanotinyksikön 15, joka on ·' ·' 25 esimerkiksi GSM-standardin toteuttava lähetin/vastaanotin, ja jossa • suoritetaan mm. signaalin modulointi/demodulointi ja kanavakoo- : *·· daus/dekoodaus, kuten on tunnettua.

Laajennuskortin valvontapiiri 27 (RESET) pitää kortin kontrollerin 4 al-: 30 kutilassa silloin, kun kortin käyttöjännite on jostain syystä liian pieni.

::*. Tällä estetään kontrollerin 4 virhetoiminnot esim. käyttöjännitteiden kyt kemisen aikana.

' Laajennuskortin kellopiiri 28 muodostaa laajennuskortin 1 toiminnassa ··· 35 tarvittavia ajoitussignaaleita.

Kuvan 1 mukainen elektroniikkalaite 3 käsittää mm. kontrollerin 16, joka voi olla esimerkiksi mikroprosessori tai mikro-ohjain. Elektroniikkalait- 9 112301 teeseen 3 on lisäksi järjestetty muistia 17, kuten lukumuistia, lu-ku/kirjoitusmuistia ja mahdollisesti myös kirjoitettavaa massamuistia. Osa elektroniikkalaitteen toiminnassa tarvittavia loogisia toimintoja on toteutettu edullisesti sovelluskohtaisella logiikkapiirillä 18, joka on jär-5 jestetty tiedonsiirtoyhteyteen mm. elektroniikkalaitteen kontrollerin 16 kanssa. Kontrollerilta 16 ja sovelluskohtaiselta logiikkapiiriltä 18 on johdettu liityntäväylä 19 laajennuskorttiliitäntään 2. Tämä liityntäväylä 19 käsittää mm. osoiteväylän, ohjausväylän ja dataväylän. Elektroniikka-laitteen laajennuskorttiliitäntään 2a on tavallisesti järjestetty myös väy-10 läpuskurointielimet 20, jotka suorittavat liityntäväylän 19 ja laajennus-korttiliitännän 2a yhdistämisen siten, että mahdolliset ulkoiset häiriöt eivät helposti pääse vioittamaan elektroniikkalaitteen 3 komponentteja. Nämä väyläpuskurointielimet 20 on kuvan 1 lohkokaaviossa esitetty vain yhtenä lohkona kutakin väylää (osoite-, ohjaus- ja dataväylä), 15 mutta sen tarkempi toteutus on selvää alan asiantuntijalle.

Kuvan 1 mukaisessa elektroniikkalaitteessa 3 on lisäksi näppäimistö 21, jonka avulla käyttäjä voi ohjata elektroniikkalaitteen 3 toimintaa. Elektroniikkalaite 3 voi muodostaa erilaista informaatiota käyttäjälle 20 esitettäväksi näyttölaitteella 22. Lisäksi elektroniikkalaite 3 voi käsittää kaiuttimen 23 ja kuulokkeen 24, jotka on yhdistetty audiolohkolla 25 kontrolleriin 16. Kaiutinta 23 ja mikrofonia 24 voidaan käyttää esimer-- kiksi äänipuhelun yhteydessä, jolloin laajennuskortissa 1 ei välttämättä tarvita kaiutinta ja mikrofonia tai erillistä audioliitäntää.

25

Elektroniikkalaitteen kellopiiri 29 muodostaa elektroniikkalaitteen 3 toi-i "·· minnassa tarvittavia ajoitussignaaleita. Käyttöjännite Vcc muodostetaan .·' ; esimerkiksi akun 30, regulointilohkon 31 ja puskurointilohkon 32 avulla.

Puskurointilohkolla tasataan mahdollisia kuormitusvaihteluita ja voidaan , 30 muodostaa myös useampia jännitteitä, esim. varsinainen käyttöjännite

Vcc ja ohjelmointijännite. Akkua ladataan edullisesti latauslaitteella 33.

Selostetaan seuraavaksi kuvan 1 mukaisen laajennuskortin 1 toimintaa käynnistyksen yhteydessä viitaten samalla kuvan 2 signalointikaavioon. ·· 35 Käynnistyksen eri vaiheet ovat oleellisilta osiltaan samanlaiset riippu- : matta siitä, tapahtuuko käynnistys työnnettäessä laajennuskortti laajen nuskorttiliitäntään 2a, käyttöjännitteen kytkemisen yhteydessä tai odottamattoman käynnistymisen tapahduttua kesken laajennuskortin 1 toi- 10 112301 minnan. Kun laajennuskortti 1 on liitetty (käynnissä olevan) elektroniikkalaitteen 3 laajennuskorttiliitäntään 2a ja laajennuskortille 1 on kytketty käyttöjännite tai kun laajennuskortilla 1 on tapahtunut odottamaton käynnistyminen, alkaa laajennuskortin kontrolleri 4 suorittaa käynnis-5 tymistoimenpiteitä. Tätä esittää lohko 201 kuvassa 2. Kontrolleri 4 välittää tiedon käynnistyksestä digitaaliselle signaalinkäsittely-yksikölle 6. Tätä esittää nuoli 202 kuvassa 2. Tässä vaiheessa digitaalinen signaalinkäsittely-yksikkö 6 alkaa myös suorittaa omia käynnistymistoimenpi-teitä (lohko 203). Signaalinkäsittely-yksikkö 6 muodostaa lisäksi laajen-10 nuskortin käynnistyssignaalin BREAK lähetettäväksi väyläsovittimelle 10 (nuoli 204). Käynnistyssignaali välitetään edullisesti ensimmäisen sarjaväylän 11 kautta väyläsovittimelle 10, jossa asynkroninen lähe-tin/vastaanotinlohko 13 suorittaa signaalille sarja/rinnakkais- muunnoksen. Väyläsovittimen ohjauslohko 26 muodostaa keskeytys-15 pyynnön elektroniikkalaitteelle 3 merkiksi siitä, että asynkronisessa lähetin/vastaanotinlohkossa 13 on uusi signaali luettavana. Tämä keskeytyspyyntö on esimerkiksi erillisen keskeytyslinjan tilan muutos (0->1 tai 1->0). Oletetaan, että elektroniikkalaitteessa 3 on käynnissä tietoliikennesovellusrajapinta MPAPI, esimerkiksi puhelinsovellus. 20 Tämän tietoliikennesovellusrajapinnan MPAPI yhteydessä on myös ladattu ns. virtuaalinen laiteohjain VxD, joka siirtää informaatiota laitteistotasolta tietoliikennesovellusrajapinnan MPAPI käyttöön ja toisin :·. päin. Tässä tapauksessa keskeytyspyynnön havaittuaan elektroniikka- lv* laitteen kontrolleri 16 siirtyy suorittamaan tätä virtuaalista laiteohjainta ; 25 VxD. Virtuaalinen laiteohjain VxD käsittää ohjelmakoodin mm.

* · · laajennuskorttiliitännän 2 ohjaamiseksi, tiedon kirjoittamiseksi : ’·· dataväylälle, tiedon lukemiseksi dataväylältä ja tiedon välittämisen sovellukselle, kuten tietoliikennesovellusrajapintaan.

:30 Virtuaalinen laiteohjain VxD lukee asynkronisesta lähetin/vastaanotin- ; lohkosta 13 tulevan signaalin ja tulkitsee sen. Koska kyseessä on käynnistymisestä informoiva signaali, välittää virtuaalinen laiteohjain * » »

VxD tästä tiedon myös tietoliikennesovellusrajapinnalle MPAPI (nuoli ‘ 206). Samalla virtuaalinen laiteohjain VxD käynnistää ensimmäisen :* 35 ajastimen T1, joka on esimerkiksi sovellusohjelma tai kontrollerin 4 : ’': laskuripiirissä toteutettu aikalaskuri ja johon on määritetty laskenta-aika.

Tämä laskenta-aika voidaan toteuttaa ns. alaspäin laskevana siten, että ajastimelle annetaan laskenta-aikaa vastaava alkuarvo ja ajastimen 11 112301 käynnistyttyä ajastin vähentää tätä laskenta-aikaa sopivimmin määrävälein. Laskenta-ajan nollauduttua muodostaa ajastin keskeytyspyynnön kontrollerille 4 tai asettaa aikaylityslipun tai vastaavan, jota tutkimalla kontrolleri voi selvittää sen, onko laskenta-aika kulunut umpeen. Ajastin 5 voidaan toteuttaa myös ylöspäin laskevana, jolloin laskenta aloitetaan nollasta ja lopetetaan laskenta-ajan kuluttua umpeen. Tämän ensimmäisen ajastimen T1 käyttötarkoitusta selvitetään myöhemmin tässä selityksessä.

10 Laajennuskortin kontrolleri 4 jatkaa alustustoimenpiteidensä suoritusta (nuoli 207). Sen jälkeen, kun kontrolleri 4 on suorittanut kaikki alustus-toimenpiteensä (lohko 208), välittää kontrolleri 4 toimintamoodin asetuskomennon ensimmäiseksi toimintamoodiksi (esim. AT-toimintamoo-diksi) digitaaliselle signaalinkäsittely-yksikölle 6 (nuoli 209). Digitaalinen 15 signaalinkäsittely-yksikkö 6 asettaa parametrinsä siten, että toiminta-moodi on ensimmäinen toimintamoodi. Tätä kuvaa lohko 210 kuvassa 2. Toimintamoodin asettamisen jälkeen digitaalinen signaalinkäsittely-yksikkö 6 lähettää kuittaussanoman laajennuskortin kontrollerille 4 (nuoli 211), jolloin kontrolleri 4 tietää toimintamoodin asettuneen.

20 Tämän jälkeen kontrolleri 4 on valmis vastaanottamaan ja lähettämään ensimmäisen toimintamoodin mukaisia komentoja, eli AT-komentoja (lohko 212). Tämä tieto välitetään myös elektroniikkalaitteelle 3 edullisesti siten, että laajennuskortin kontrolleri 4 muodostaa "valmis lähet-tämään"-sanoman CTS (Clear To Send) digitaalisen signaalinkäsittely-: 25 yksikön asynkronisen sarjaliityntälohkon 8 CTS-linjan tilan muutoksella (0/1) (nuoli 213). Tätä CTS-linjaa ei ole erikseen esitetty oheisissa ·' '*· kuvissa, vaan se on sinänsä tunnetusti toteutettu edullisesti ensimmäiseen sarjaväylään 11. Väyläsovittimen ohjauslohko 26 havaitsee tämän CTS-linjan tilan muutoksen ja muodostaa keskeytyspyynnön T: 30 elektroniikkalaitteelle 3 laajennuskorttiliitännän 2 välityksellä (nuoli 214).

Elektroniikkalaitteen kontrolleri 16 havaitsee keskeytyspyynnön ja siirtyy \ jälleen suorittamaan virtuaalista laiteohjainta VxD, jolloin virtuaalinen laiteohjain VxD tietää laajennuskortin 1 olevan toimintavalmis ja voi ’ ;·' vastaanottaa AT-komentoja. Virtuaalinen laiteohjain VxD välittää tiedon ;!· 35 laajennuskortin 1 toimintamoodin vaihtumisesta myös tietoliikenneso- vellusrajapinnalle MPAPI (nuoli 215).

12 1 12301

Se, että laajennuskortti 1 käynnistyy ensimmäisessä toimintamoodissa, mahdollistaa laajennuskortin 1 liittämisen useisiin elektroniikkalaitteisiin, koska suuri osa elektroniikkalaitteista 3 toimivat ainakin tässä ensimmäisessä toimintamoodissa. Mikäli elektroniikkalaite 3 tukee myös toi-5 sen toimintamoodin mukaista toimintaa, voi elektroniikkalaite 3 tällöin ohjata laajennuskortin 1 tähän toimintamoodiin.

Toimintamoodin vaihto toiseen toimintamoodiin voidaan suorittaa edullisesti seuraavasti. Virtuaalinen laiteohjain muodostaa AT-komennon, 10 jolla laajennuskortin 1 toimintamoodi vaihdetaan toiseen toimintamoodiin. Tämä AT-komento välitetään (nuoli 301) laajennuskorttiliitännän 2 kautta asynkroniselle lähetin/vastaanotinlohkolle 13, jossa suoritetaan rinnakkais/sarjamuunnos ja komento välitetään ensimmäisellä sarjaväylällä 11 digitaaliselle signaalinkäsittely-yksikölle 6, sen 15 asynkroniseen sarjaliityntälohkoon 8. Digitaalinen signaalinkäsittely-yksikkö 6 välittää saapuneen AT-komennon laajennuskortin kontrollerille 4, jossa tutkitaan tämä komento (lohko 304) ja suoritetaan sen edellyttämät toimenpiteet. Tässä tapauksessa siis toimintamoodi vaihdetaan toiseen toimintamoodiin. Tämä suoritetaan esim. siten, että 20 kontrolleri 4 muodostaa komennon digitaaliselle signaalinkäsittely-yksikölle 6 (nuoli 305), jolla digitaalinen signaalinkäsittely-yksikkö 6 vaihtaa toimintamoodin toiseen toimintamoodiin (lohko 306).

Laajennuskortin kontrolleri 4 muodostaa kuittaussanoman, jolla infor- ♦ % ’ 25 moidaan virtuaalista laiteohjainta VxD siitä, että toimintamoodi on nyt ;;!* vaihdettu toiseen toimintamoodiin. Tätä esittää nuoli 303 kuvassa 3.

: ’·· Tämän sanoman välitys suoritetaan vastaavalla periaatteella kuin v ί aikaisemmin tässä selityksessä on esitetty, eli sanoma välitetään kont rollerilta 4 digitaaliselle signaalinkäsittely-yksikölle 6, jossa asynkroni-30 nen sarjaliityntälohko 8 lähettää sanoman sarjamuodossa ensimmäisen sarjaväylän 11 kautta väyläsovittimen 10 asynkroniseen lähe-tin/vastaanotinlohkoon 13 sarja/rinnakkaismuunnoksen suorittamiseksi ;·' ja välittämiseksi elektroniikkalaitteelle 3 laajennuskorttiliitännän 2 ’ kautta. Laajennuskorttiliitäntään 2 tulleen uuden sanoman ··· 35 informoimiseksi voidaan käyttää keskeytysperiaatetta, kuten edellä : *·. laajennuskortin 1 käynnistyksen yhteydessä on selitetty.

13 112301

Laajennuskortin kontrolleri 4 on siis nyt valmis vastaanottamaan ja lähettämään toisen toimintamoodin mukaisia komentoja (lohko 307). Nuolet 308, 309 ja 310 kuvaavat toisen toimintamoodin mukaisten sanomien lähetystä laajennuskortin kontrollerilta 1 digitaalisen signaa-5 linkäsittely-yksikön 6, ensimmäisen sarjaväylän 11 ja laajennuskorttilii-tännän 2 kautta elektroniikkalaitteelle 3, jossa virtuaalinen laiteohjain käy lukemassa saapuneet sanomat laajennuskorttiliitännästä 2 ja välittää sanomien informaatiosisällön tietoliikennesovellusrajapinnalle MPAPI käsiteltäväksi. Vastaavasti nuolet 311,312,313 kuvassa 3 10 esittävät toisen toimintamoodin mukaisten sanomien kulkua tietoliiken-nesovellusrajapinnasta MPAPI virtuaalisen laiteohjaimen VxD, laajen-nuskorttiliitännän 2, ensimmäisen sarjaväylän 11 ja digitaalisen signaalinkäsittely-yksikön 6 kautta laajennuskortin kontrollerille 4, jossa sanomien sisältö käsitellään ja suoritetaan sen mukaiset toimenpiteet, 15 esimerkiksi välitetään informaatiota televerkon, kuten matkaviestinverkon kautta toiselle tietojen käsittelylaitteelle (ei esitetty).

Vaihto toiseen toimintamoodiin tehdään mm. siinä tilanteessa, että laajennuskortille 1 tulee odottamaton käynnistymistilanne silloin, kun laa-20 jennuskortti 1 on ollut toisessa toimintamoodissa. Edullisesti laiteohjai-messa VxD on tallella tieto tästä toimintamoodista ja havaittuaan odot-tamattoman käynnistymisen tapahtuneen, suorittaa laiteohjain VxD

* · « laajennuskortin 1 toimintamoodin vaihdon edellä kuvatulla tavalla, laa-jennuskortin 1 käynnistyttyä uudelleen.

> · » : ;* 25

Edellä esitetty ensimmäinen ajastin T1 on tarkoitettu mm. sen selvittämiseen, että laajennuskortti 1 toimii asianmukaisesti. Mikäli ensimmäinen ajastin T1 ehtii nollautua, ennen kuin laajennuskortilta 1 tulee kuittaus siitä, että laajennuskortti on käynnistynyt normaalisti, aiheuttaa 30 virtuaalinen laiteohjain laajennuskortille 1 uuden käynnistymisen esi-merkiksi reset-linjan avulla. Nyt ensimmäiselle ajastimelle T1 asetetaan edullisesti suurempi arvo ja jäädään odottamaan uutta käynnistymisin-formaatiota laajennuskortilta. Mikäli laajennuskortilta 1 ei tule käynnis-;·: tymisestä kertovaa keskeytyssignaalia ennen kuin ensimmäinen ajastin '!· 35 T1 on nollautunut, välittää virtuaalinen laiteohjain tiedon tietoliiken- nesovellusrajapinnalle MPAPI siitä, että ilmeisesti laajennuskortti 1 vioittunut. Tietoliikennesovellusrajapinta MPAPI muodostaa tästä viestin käyttäjälle edullisesti elektroniikkalaitteen näyttölaitteelle 22.

14 1 12301

Vastaava aikatarkastus suoritetaan toisella ajastimella T2 siinä vaiheessa, kun laajennuskortilta 1 on tullut kuittaussanoma laajennuskor-tin 1 asettumisesta ensimmäiseen toimintamoodiin ja virtuaalinen laite-5 ohjain on lähettänyt toimintamoodin vaihtokomennon laajennuskortille 1. Mikäli tähän toimintamoodin vaihtokomentoon ei tule kuittaussanomaa laajennuskortilta 1 ennen kuin toinen ajastin T2 on nollautunut, toiselle ajastimelle T2 asetetaan edullisesti suurempi arvo ja odotetaan jälleen kuittaussanomaa. Mikäli kuittaussanomaa ei vieläkään tule 10 ennen kuin toinen ajastin T2 on nollautunut, voidaan yrittää vielä suuremmalla aika-arvolla. Esimerkiksi kolmen yrittämisen jälkeen ei enää yritetä uudelleen, vaan informoidaan käyttäjää siitä, että toimintamoodin vaihto nyt käytössä olevalla laajennuskortille ei onnistu.

15 Seuraavassa selostetaan erästä esimerkkiä siitä, miten elektroniikkalaite 3 ja laajennuskortti 1 pystyvät kommunikoimaan keskenään laajen-nuskorttiliitännän 2 kautta. Laajennuskortti 1 on asetettu toimimaan esim. liityntäkorttina (I/O). Mm. PCMCIA-standardissa on kuvattu tarkemmin sitä, mitä eri korttityypit (l/O-kortti ja muistikortti) PCMCIA-stan-20 dardin mukaisilla laajennuskorteilla edellyttävät esimerkiksi rekisterira-kenteen ja liitäntänastojen suhteen. Lyhyesti tässä yhteydessä todetaan se, että kontrollereilla 4, 16 on osoitettavissa tietyt muistialueet ja liityn- • · · täalueet. Muistialueen koko tyypillisesti on huomattavasti suurempi I. ;* (joPa useita megatavuja) kuin liityntäalueen koko (muutamia satoja « * · : ;* 25 tavuja tai kilotavuja). Muistialueen käsittelyyn on järjestetty omat ··:* ohjauslinjat (mm. luku- ja kirjoituslinjat RD, WR) ja vastaavasti liityntä alueen käsittelyyn on järjestetty omat ohjauslinjat (mm. luku- ja kirjoitus-linjat IORD, IOWR). Kulloinkin käsiteltäväksi aiottu alue osoitetaan osoiteväylän osoitelinjoilla, joita on esim. 32 muistialueen osoittamiseksi T: 30 ja joista muutamia (8/16) käytetään liityntäalueen osoittamisessa.

f. Ohjauslinjoilla määritellään tarkemmin se, minkä alueen käsittelystä on kyse ja toisaalta se, lukeeko vai kirjoittaako kontrolleri tietoa. Tiedon * t ;;;* lukemisessa ja kirjoittamisessa käytetään dataväylää.

» *· 35 Asynkroninen lähetin/vastaanotinlohko 13 ja synkroninen lähe- S * tin/vastaanotinlohko 14 on määritetty eri fyysisiin osoitteisiin liityntäalu-eella. Muistikorteilla osoitealueena käytetään sopivimmin muistialuetta. Osoitealue on esim. 256 tavua, jolloin niiden osoitteiden osoittamiseen 15 112301 tarvitaan kahdeksan osoitelinjaa (A0...A7). Elektroniikkalaitteen kontrolleri 16 asettaa liityntäväylän 19 osoiteväylään halutun laiteosoitteen. Tämän jälkeen ohjausväylään asetetaan luku-linjan (IORD) tila siihen tilaan, jolla laajennuskorttiliitännän 2 dataväylälle siirretään informaa-5 tiota laajennuskortilta 1. Tyypillisesti käytetään käänteistä logiikkaa, eli lukulinjan (IORD) ollessa loogisessa 1-tilassa, ei tietoa kirjoiteta data-väylälle ja vastaavasti loogisessa 0-tilassa kirjoitus on sallittu. Laajennuskorttiliitännän 2 kautta laajennuskortille 1 kirjoittaminen suoritetaan edullisesti siten, että kontrolleri 16 asettaa liityntäväylän 19 dataväylään 10 kirjoitettavan tiedon, osoiteväylään sen osoitteen, joka vastaa sitä lähe-tin/vastaanotinlohkoa 13,14, johon tieto on tarkoitettu kirjoitettavaksi ja tämän jälkeen liityntäväylän 19 ohjausväylään asetetaan kirjoitus-linjan (IOWR) tila siihen loogiseen arvoon, joka vastaa kirjoituksen sallintati-laa, esimerkiksi looginen 0-tila. Tällöin laajennuskortille 1 siirretään 15 laajennuskorttiliitännän dataväylässä ollut tieto puskuriin (ei esitetty), josta tieto on muunnettavissa sarjamuotoon ja välitettävissä sarjaväy-lälle 11,12 sen mukaan, kirjoitettiinko asynkroniseen lähetin/vastaan-otinlohkoon 13 vai synkroniseen lähetin/vastaanotinlohkoon 14.

20 Kuvan 1 mukaisella keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaisella järjestelyllä voidaan myös toisessa toimintamoodissa lähettää ensimmäisen toimintamoodin mukaisia sanomia elektroniikkalaitteen 3 ja laajennuskortin 1 välillä. Tätä esimerkkiä on havainnollistettu myös oheisessa kuvassa 4. Kuvassa on esitetty informaation kulkua kerros-j**.. 25 rakenteena perustuen kansainvälisen standardointijärjestön ISO avoi-meen tietojenvälitysstandardiin OSI (Open System Interconnection), ··· jossa on esitetty seitsemän eri kerrosta. Tässä käytetään sovellusker- :·. rosta (kerros 7), linkkikerrosta (kerros 2) ja fyysistä kerrosta (kerros 1).

Tietoliikennesovellusrajapinta 401 muodostaa ensimmäisen toiminta- * · · 30 moodin mukaisia sanomia (AT-komentoja), jotka välitetään esimerkiksi virtuaaliselle laiteohjaimelle 402, jossa sanomat muunnetaan toisen toimintamoodin mukaisiksi sanomiksi ja välitetään laajennuskorttiliitännän 2 kautta laajennuskortille 1 (lohko 403). Laajennuskortille 1 sano-: mat välitetään asynkronisella sarjaväylällä 11 digitaalisen signaalinkä- 35 sittely-yksikön asynkroniseen sarjaliityntälohkoon 8. Digitaalinen signaalinkäsittely-yksikkö 6 välittää sanomat kontrollerille 4 käsiteltäväksi. ·;·; Edullisesti kontrollerin 4 asynkronisen väyläliitynnän käsittelyohjelmis- ‘ · · ·: tossa 404 tulkitaan saapuneet toisen toimintamoodin mukaiset sanomat ie 112301 ja muunnetaan ne ensimmäisen toimintamoodin mukaisiksi sanomiksi, jotka välitetään edelleen esimerkiksi kontrollerin 4 sovellusohjelmaan 405, jossa nämä ensimmäisen toimintamoodin mukaiset komennot tulkitaan. Tästä ratkaisusta on mm. se etu, että elektroniikkalaitteen 5 tietoliikennesovellusrajapinnan MPAPI ei tarvitse ymmärtää muita kuin ensimmäisen toimintamoodin mukaisia sanomia. Toiseen suuntaan tietoa siirretään vastaavasti.

On selvää, että laajennuskortin 1 käynnistymisestä ilmoittava signaali ja 10 toimintamoodin asettumisesta ilmoittava sanoma voidaan toteuttaa myös yhtenä sanomana, jonka perusteella elektroniikkalaite 3 suorittaa edellä esitetyn kaltaiset toimenpiteet.

Nyt esillä olevaa keksintöä ei ole rajoitettu ainoastaan edellä esitettyihin 15 suoritusmuotoihin, vaan sitä voidaan muunnella oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

1 · 1 1

Claims (10)

17 112301

1. Laajennuskortti (1), joka on järjestetty liitettäväksi elektroniikkalaitteen (3) laajennuskorttiliitäntään (2a) ja toimimaan ainakin ensimmäi- 5 sessä toimintamoodissa ja toisessa toimintamoodissa, ja joka käsittää ainakin - välineet (4, 6) toimintamoodin asettamiseksi, - välineet (2b, 13, 14) laajennuskortin liittämiseksi elektroniikkalaitteen laajennuskorttiliitäntään (2a), 10. välineet (4) käynnistymissignaalin muodostamiseksi laajennuskortin (1) käynnistymisestä ja välineet (2b, 8, 11, 13) käynnistymissignaalin lähettämiseksi elektroniikkalaitteelle (3), ja - välineet (4) asettumissanoman muodostamiseksi ensimmäiseen toimintamoodiin asettumisesta ja välineet (2b, 8, 11, 13) asettumis- 15 sanoman lähettämiseksi elektroniikkalaitteelle (3), tunnettu siitä, että laajennuskortti (1) käsittää lisäksi välineet (4, 6) tallennetun toimintamooditiedon vastaanottamiseksi, joka toimintamoo-ditieto on tallennettu elektroniikkalaitteeseen (3) ja lähetetty laajennus-kortille (1) laajennuskortin (1) uuden käynnistyksen yhteydessä, ja 20 välineet (4,6) toimintamooditiedon mukaisen toimintamoodin palauttamiseksi uuden käynnistyksen yhteydessä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laajennuskortti (1), joka käsittää ai-nakin kaksi toimintamoodia, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi väli- ·. 25 neet (2b, 8, 11, 13) toimintamoodin asettumissanoman vastaanottami- .... seksi elektroniikkalaitteelta (3).

;·: 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laajennuskortti (1), tunnettu ; ” siitä, että se käsittää lisäksi matkaviestimen lähetin/vastaanotinyksikön • : : 30 (15). T:

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laajennuskortti (1), tunnettu :T: siitä, että mainittu uusi käynnistys on laajennuskortin (1) odottamaton käynnistystilanne. 35

·;·' 5. Menetelmä elektroniikkalaitteen (3) laajennuskorttiliitäntään (2a) liite- tyn laajennuskortin (1) käynnistymisen havaitsemiseksi ja toimintamoo-din asettamiseksi, joka laajennuskortti (1) on asetettavissa ainakin en 18 112301 simmäiseen toimintamoodiin ja toiseen toimintamoodiin, jolloin laajen-nuskortin (1) käynnistymisen yhteydessä laajennuskortilla (1) - muodostetaan ja lähetetään elektroniikkalaitteelle (3) käynnistymis-signaali laajennuskortin (1) käynnistymisestä, 5. asetetaan laajennuskortti (1) ensimmäiseen toimintamoodiin, ja - muodostetaan ja lähetetään elektroniikkalaitteelle (3) asettumissano-ma ensimmäiseen toimintamoodiin asettumisesta, jolloin elektroniikkalaitteessa (3) vastaanotetaan käynnistymissignaali ja toimintamoodin asettumissanoma, ja suoritetaan seuraavat vaiheet: 10. valitaan laajennuskortille (1) asetettava toimintamoodi, - muodostetaan toimintamoodin vaihtosanoma, ja - lähetetään toimintamoodin vaihtosanoma laajennuskortille (1), jolloin laajennuskortilla (1) suoritetaan toimintamoodin vaihto valittuun toimintamoodiin, 15 tunnettu siitä, että elektroniikkalaitteessa (3) tallennetaan tieto valitusta toimintamoodista, jolloin laajennuskortin (1) uuden käynnistyksen yhteydessä elektroniikkalaitteessa (3) muodostetaan tallennetun toimin-tamooditiedon mukainen asetussanoma, joka lähetetään laajennuskortille (1), jossa suoritetaan toimintamoodin asetus mainitussa asetussa-20 nomassa ilmoitettuun toimintamoodiin.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käynnistyssignaalina ja toimintamoodin asettumissanomana käytetään :' · *; samaa sanomaa. 25

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, * : että laajennuskortti (1) käsittää lisäksi matkaviestimen lähetin/vastaan- otinyksikön (15). • : : 30

8. Patenttivaatimuksen 5, 6 tai 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu uusi käynnistys on laajennuskortin (1) odottamaton käyn-v : nistystilanne, jolloin muodostetaan signaali laajennuskortin (1) käynnisti’: tymisestä. ::: 35

9. Jonkin patenttivaatimuksen 5—8 mukainen menetelmä, tunnettu **:·’ siitä, että laajennuskortin (1) ja elektroniikkalaitteen (3) välillä ensim- mäisen toimintamoodin mukaiset komennot on siirrettävissä toisen toi-mintamoodin mukaisten sanomien avulla, jolloin: 19 112301 lähetysvaiheessa suoritetaan ensimmäisen toimintamoodin mukaisten sanomien muuntaminen (402) toisen toimintamoodin mukaisiin sanomiin, ja vastaanottovaiheessa suoritetaan ensimmäisen toimintamoodin 5 mukaisten sanomien purkaminen (404) toisen toimintamoodin mu kaisista sanomista.

10. Matkaviestin (1), joka on järjestetty toimimaan ainakin ensimmäisessä toimintamoodissa ja toisessa toimintamoodissa, ja joka käsittää 10 ainakin - välineet (4, 6) toimintamoodin asettamiseksi, - välineet (2b, 13, 14) matkaviestimen (1) liittämiseksi elektroniikkalaitteen laajennuskorttiliitäntään (2a), - välineet (4) käynnistymissignaalin muodostamiseksi matkaviestimen 15 (1) käynnistymisestä ja välineet (2b, 8, 11, 13) käynnistymissignaalin lähettämiseksi elektroniikkalaitteelle (3), ja - välineet (4) asettumissanoman muodostamiseksi ensimmäiseen toimintamoodiin asettumisesta ja välineet (2b, 8, 11, 13) asettumissanoman lähettämiseksi elektroniikkalaitteelle (3), 20 tunnettu siitä, että matkaviestin (1) käsittää lisäksi välineet (4, 6) tallennetun toimintamooditiedon vastaanottamiseksi, joka toimintamoodi-tieto on tallennettu elektroniikkalaitteeseen (3) ja lähetetty matkaviestimelle (1) matkaviestimen (1) uuden käynnistyksen yhteydessä, ja välineet (4,6) toimintamooditiedon mukaisen toimintamoodin ;'.i# 25 palauttamiseksi uuden käynnistyksen yhteydessä. 112301 20