FI112133B - Menetelmä kahdella eri taajuuusalueella toimivan radioviestinjärjestelmän suoramuunnoslähetin/vastaanottimen taajuuksien muodostamiseksi ja kahdella taajuusalueella toimivan radioviestinjärjestelmänsuoramuunnoslähetin/vastaanotin sekä edellisten käyttö matkaviestimessä - Google Patents

Menetelmä kahdella eri taajuuusalueella toimivan radioviestinjärjestelmän suoramuunnoslähetin/vastaanottimen taajuuksien muodostamiseksi ja kahdella taajuusalueella toimivan radioviestinjärjestelmänsuoramuunnoslähetin/vastaanotin sekä edellisten käyttö matkaviestimessä Download PDF

Info

Publication number
FI112133B
FI112133B FI961428A FI961428A FI112133B FI 112133 B FI112133 B FI 112133B FI 961428 A FI961428 A FI 961428A FI 961428 A FI961428 A FI 961428A FI 112133 B FI112133 B FI 112133B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
frequency
frequency range
range
synthesizer
frequencies
Prior art date
Application number
FI961428A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI961428A (fi
FI961428A0 (fi
Inventor
Kari T Lehtinen
Original Assignee
Nokia Corp
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Nokia Corp filed Critical Nokia Corp
Priority to FI961428A priority Critical patent/FI112133B/fi
Publication of FI961428A0 publication Critical patent/FI961428A0/fi
Priority to EP97660031A priority patent/EP0798880B1/en
Priority to DE69736793T priority patent/DE69736793T2/de
Priority to US08/823,997 priority patent/US5983081A/en
Publication of FI961428A publication Critical patent/FI961428A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI112133B publication Critical patent/FI112133B/fi

Links

Classifications

    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04B—TRANSMISSION
    • H04B1/00—Details of transmission systems, not covered by a single one of groups H04B3/00 - H04B13/00; Details of transmission systems not characterised by the medium used for transmission
    • H04B1/005—Details of transmission systems, not covered by a single one of groups H04B3/00 - H04B13/00; Details of transmission systems not characterised by the medium used for transmission adapting radio receivers, transmitters andtransceivers for operation on two or more bands, i.e. frequency ranges
    • H04B1/0053—Details of transmission systems, not covered by a single one of groups H04B3/00 - H04B13/00; Details of transmission systems not characterised by the medium used for transmission adapting radio receivers, transmitters andtransceivers for operation on two or more bands, i.e. frequency ranges with common antenna for more than one band
    • H04B1/006—Details of transmission systems, not covered by a single one of groups H04B3/00 - H04B13/00; Details of transmission systems not characterised by the medium used for transmission adapting radio receivers, transmitters andtransceivers for operation on two or more bands, i.e. frequency ranges with common antenna for more than one band using switches for selecting the desired band
    • H—ELECTRICITY
    • H03—ELECTRONIC CIRCUITRY
    • H03J—TUNING RESONANT CIRCUITS; SELECTING RESONANT CIRCUITS
    • H03J5/00—Discontinuous tuning; Selecting predetermined frequencies; Selecting frequency bands with or without continuous tuning in one or more of the bands, e.g. push-button tuning, turret tuner
    • H03J5/02—Discontinuous tuning; Selecting predetermined frequencies; Selecting frequency bands with or without continuous tuning in one or more of the bands, e.g. push-button tuning, turret tuner with variable tuning element having a number of predetermined settings and adjustable to a desired one of these settings
    • H03J5/0245—Discontinuous tuning using an electrical variable impedance element, e.g. a voltage variable reactive diode, in which no corresponding analogue value either exists or is preset, i.e. the tuning information is only available in a digital form
    • H03J5/0272—Discontinuous tuning using an electrical variable impedance element, e.g. a voltage variable reactive diode, in which no corresponding analogue value either exists or is preset, i.e. the tuning information is only available in a digital form the digital values being used to preset a counter or a frequency divider in a phase locked loop, e.g. frequency synthesizer
    • H03J5/0281—Discontinuous tuning using an electrical variable impedance element, e.g. a voltage variable reactive diode, in which no corresponding analogue value either exists or is preset, i.e. the tuning information is only available in a digital form the digital values being used to preset a counter or a frequency divider in a phase locked loop, e.g. frequency synthesizer the digital values being held in an auxiliary non erasable memory
    • H—ELECTRICITY
    • H03—ELECTRONIC CIRCUITRY
    • H03J—TUNING RESONANT CIRCUITS; SELECTING RESONANT CIRCUITS
    • H03J5/00—Discontinuous tuning; Selecting predetermined frequencies; Selecting frequency bands with or without continuous tuning in one or more of the bands, e.g. push-button tuning, turret tuner
    • H03J5/24—Discontinuous tuning; Selecting predetermined frequencies; Selecting frequency bands with or without continuous tuning in one or more of the bands, e.g. push-button tuning, turret tuner with a number of separate pretuned tuning circuits or separate tuning elements selectively brought into circuit, e.g. for waveband selection or for television channel selection
    • H03J5/242—Discontinuous tuning; Selecting predetermined frequencies; Selecting frequency bands with or without continuous tuning in one or more of the bands, e.g. push-button tuning, turret tuner with a number of separate pretuned tuning circuits or separate tuning elements selectively brought into circuit, e.g. for waveband selection or for television channel selection used exclusively for band selection
    • H03J5/244—Discontinuous tuning; Selecting predetermined frequencies; Selecting frequency bands with or without continuous tuning in one or more of the bands, e.g. push-button tuning, turret tuner with a number of separate pretuned tuning circuits or separate tuning elements selectively brought into circuit, e.g. for waveband selection or for television channel selection used exclusively for band selection using electronic means
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04B—TRANSMISSION
    • H04B1/00—Details of transmission systems, not covered by a single one of groups H04B3/00 - H04B13/00; Details of transmission systems not characterised by the medium used for transmission
    • H04B1/005—Details of transmission systems, not covered by a single one of groups H04B3/00 - H04B13/00; Details of transmission systems not characterised by the medium used for transmission adapting radio receivers, transmitters andtransceivers for operation on two or more bands, i.e. frequency ranges
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04B—TRANSMISSION
    • H04B1/00—Details of transmission systems, not covered by a single one of groups H04B3/00 - H04B13/00; Details of transmission systems not characterised by the medium used for transmission
    • H04B1/005—Details of transmission systems, not covered by a single one of groups H04B3/00 - H04B13/00; Details of transmission systems not characterised by the medium used for transmission adapting radio receivers, transmitters andtransceivers for operation on two or more bands, i.e. frequency ranges
    • H04B1/0053—Details of transmission systems, not covered by a single one of groups H04B3/00 - H04B13/00; Details of transmission systems not characterised by the medium used for transmission adapting radio receivers, transmitters andtransceivers for operation on two or more bands, i.e. frequency ranges with common antenna for more than one band
    • H04B1/0057—Details of transmission systems, not covered by a single one of groups H04B3/00 - H04B13/00; Details of transmission systems not characterised by the medium used for transmission adapting radio receivers, transmitters andtransceivers for operation on two or more bands, i.e. frequency ranges with common antenna for more than one band using diplexing or multiplexing filters for selecting the desired band
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04B—TRANSMISSION
    • H04B1/00—Details of transmission systems, not covered by a single one of groups H04B3/00 - H04B13/00; Details of transmission systems not characterised by the medium used for transmission
    • H04B1/38—Transceivers, i.e. devices in which transmitter and receiver form a structural unit and in which at least one part is used for functions of transmitting and receiving
    • H04B1/40—Circuits
    • H04B1/403—Circuits using the same oscillator for generating both the transmitter frequency and the receiver local oscillator frequency
    • H04B1/406—Circuits using the same oscillator for generating both the transmitter frequency and the receiver local oscillator frequency with more than one transmission mode, e.g. analog and digital modes
    • H—ELECTRICITY
    • H03—ELECTRONIC CIRCUITRY
    • H03L—AUTOMATIC CONTROL, STARTING, SYNCHRONISATION OR STABILISATION OF GENERATORS OF ELECTRONIC OSCILLATIONS OR PULSES
    • H03L2207/00—Indexing scheme relating to automatic control of frequency or phase and to synchronisation
    • H03L2207/10—Indirect frequency synthesis using a frequency multiplier in the phase-locked loop or in the reference signal path
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04B—TRANSMISSION
    • H04B1/00—Details of transmission systems, not covered by a single one of groups H04B3/00 - H04B13/00; Details of transmission systems not characterised by the medium used for transmission
    • H04B1/06—Receivers
    • H04B1/16—Circuits
    • H04B1/30—Circuits for homodyne or synchrodyne receivers

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Computer Networks & Wireless Communication (AREA)
  • Signal Processing (AREA)
  • Computer Hardware Design (AREA)
  • Microelectronics & Electronic Packaging (AREA)
  • Transceivers (AREA)
  • Superheterodyne Receivers (AREA)
  • Transmitters (AREA)

Description

1 112133
Menetelmä kahdella eri taajuusalueella toimivan radioviestinjärjestel-män suoramuunnoslähetin/vastaanottimen taajuuksien muodostamiseksi ja kahdella taajuusalueella toimivan radioviestinjärjestelmän suo-ramuunnoslähetin/vastaanotin sekä edellisten käyttö matkaviestimessä 5
Esillä oleva keksintö koskee menetelmää kahdella eri taajuusalueella toimivan radioviestinjärjestelmän suoramuunnoslähetin/vastaanottimen taajuuksien muodostamiseksi, jossa ensimmäinen taajuusalue käsittää 10 ensimmäisen lähetystaajuusalueen ja ensimmäisen vastaanotto- taajuusalueen, ja toinen taajuusalue käsittää toisen lähetystaajuusalueen ja toisen vastaanottotaajuusalueen. Keksintö kohdistuu myös menetelmän mukaiseen, kahdella eri taajuusalueella toimivaan radioviestinjärjestelmän suoramuunnoslähetin/vastaanottimeen. Keksintö 15 koskee myös menetelmän ja suoramuunnoslähetin/vastaanottimen käyttöä matkaviestimessä.
On tunnettua käyttää referenssioskillaattoria ja yhtä tai useampaa taa-juussyntetoijaa stabiilien paikallisoskillaattoritaajuuksien generoimiseksi 20 lähettimelle ja vastaanottimelle. Referenssioskillaattorin taajuus on käytännön syistä huomattavasti alhaisempi kuin paikallisoskillaattori-taajuudet. Taajuussyntetoija muodostuu tunnetusti kuvan 2 mukaisesti vaihelukitusta silmukasta PLL (Phase Locked Loop), jolla VCO:n « * · ' lähtötaajuus lukitaan referenssitaajuuteen. Siinä referenssitaajuus ja • 25 jänniteohjatun oskillaattorin VCO taajuus viedään jaettuina vaihe- vertailijalle, jonka suodatettu lähtöjännite on jänniteohjatun oskillaattorin VCO ohjausjännitteenä. Ohjausjännite ohjaa oskillaattoria niin, että sen « t« ·' taajuus lukittuu referenssitaajuushaarasta vaihevertailijalle tulevaan taajuuteen.
•\L: 30
Suoramuunnosvastaanottimessa paikallisoskillaattoritaajuus muodostetaan vastaanotettavalle kanavataajuudelle, jolloin vastaanotettavan ra-diotaajuisen signaalin ja paikallisoskillaattoritaajuuden erotuksena saa- daan suoraan vastaanotettava kantataajuinen signaali. Suoramuunnos- 35 lähettimessä vastaavasti paikallisoskillaattoritaajuus viritetään lähetys-: kanavalle, jolloin sekoittimelle johdetaan paikallisoskillaattoritaajuuden lisäksi moduloiva signaali. Sekoitustuloksena saadaan mm. lähetystaajuudella oleva moduloitu signaali, joka johdetaan tavanomaisten suo- 2 11213? datin- ja vahvistinasteiden kautta antennille. Suoramuunnoslähe-tin/vastaanotin on yksinkertainen, erityisesti suurtaajuuslohkojen määrä on pienempi kuin tavanomaisissa välitaajuusasteita sisältävissä lähe-tin/vastaanottimissa.
5
Suoramuunnoslähetin/vastaanottimessa paikallisoskillaattoritaajuus on varsinaisella lähetys- tai vastaanottokanavataajuudella. Mikäli järjestelmässä ei vaadita täysin kaksisuuntaista toimintaa (Full Duplex), on mahdollista toteuttaa lähetin/vastaanotin yhdellä taajuussyntetoijalla. 10 Vaikeutena on kuitenkin se, että taajuussyntetoijan säätöalue muodostuu laajaksi, koska sen täytyy kattaa sekä lähetys- että vastaanottoka-navataajuudet. Lisäksi taajuussyntetoijan on pystyttävä siirtymään duplex-välin verran vaihdettaessa vastaanotosta lähetykseen tai päinvastoin (Duplex Separation). Kahdella eri taajuusalueella toimivan suo-15 ramuunnoslähetin/vastaanottimen, kuten GSM/PCN-matkaviestimen, toteutus nykyisin tunnetuilla ratkaisuilla edellyttää käytännöllisesti katsoen aina vähintään kahden taajuussyntetoijan käyttöä. Joissakin tapauksissa on tarve käyttää jopa neljää erillistä taajuussyntetoijaa, siis erilliset taajuussyntetoijat sekä vastaanottimelle että lähettimelle kum-20 paakin taajuusaluetta varten, koska tarvittava säätöalue saattaa muodostua liian suureksi yhtä taajuussyntetoijaa/taajuusalue käytettäessä.
t 4 . Kuvassa 1 esitetyssä kahdella eri taajuusalueella toimivan lähe- ’* / tin/vastaanottimen suurtaajuusosassa on käytetty erillisiä taajuussynte- 25 toijia kummallekin taajuusalueelle. Esimerkiksi GSM/PCN-matkavies- : : timessä tämä merkitsee sitä, että GSM-toimintamoodissa käytettävä taajuussyntetoija toimii taajuusalueella 880—960 MHz, kun taas PCN- 4*4 >f; ·' toimintamoodissa käytettävä taajuussyntetoija toimii taajuusalueella 1710—1880 MHz.
30
Koska PCN-taajuusalue on n. kaksi kertaa GSM-taajuusalue, voisi yhden taajuussyntetoijan käyttöön päästä siten, että PCN-taajuudet muo-: f dostettaisiin kertomalla taajuussyntetoijan muodostama taajuus kahdel- L..: la. Tällöin taajuussyntetoijan säätöalue PCN-toimintamoodissa on 855 35 —940 MHz. Taajuussyntetoijalta vaadittava säätöalue on siis 855—960 . . : MHz, joka on edelleen suhteellisen suuri, n. 11,6 %. Lisäksi taajuussyn tetoijalta vaadittava taajuussiirtymä 45 MHz (Duplex-väli) on sekin suhteellisen suuri.
3 112133
Vielä eräs toteutusvaihtoehto nykyisin tunnettuja ratkaisuja käytettäessä on se, että taajuussyntetoijan taajuus sekoitetaan joko lähetys- tai vastaanottopuolella kiinteän taajuuden, GSM/PCN-vastaanottimessa 5 45 MHz, kanssa taajuussyntetoijan taajuussiirtymän poistamiseksi lä hetyksen ja vastaanoton välillä. Tällöin voidaan pienentää taajuussyntetoijan säätöaluetta. Kuitenkin kiinteän taajuuden tuottamiseen tarvitaan erittäin taajuusstabiili oskillaattori, kuten taajuussynteesillä toteutettu, joka on lukittava tarkkaan referenssiin. Käytännön toteutuk-10 sissa päädytään näin ollen kahden taajuussyntetoijan käyttöön.
Käytännössä nopeus-, kohina- ym. vaatimuksista johtuen maksimisää-töalue taajuussyntetoijalla on n. 10% nimellistaajuudesta. Nopeus- ja kohinavaatimukset ovat vastakkaisia, eli mitä nopeampaan taajuuden 15 vaihtoon pyritään, sitä suurempi on taajuussyntetoijan kohina ja vastaavasti mitä pienempään kohinaan pyritään, sitä hitaampi on taajuuden vaihto. Nopeusvaatimus, siis taajuussyntetoijan taajuudelta toiselle siirtymiseen sallittu aika vaihtelee radiojärjestelmästä toiseen, esimerkiksi GSM:ssä ja PCN:ssä se on n. 600—800 mikrosekuntia.
20
Nyt esillä olevan keksinnön tavoitteena on aikaansaada menetelmä ja laite, joilla voidaan toteuttaa kahdella eri taajuusalueella toimiva suo-! ramuunnoslähetin/vastaanotin, jossa käytetään vain yhtä taajuussynte- / toijaa tarvittavien lähetys- ja vastaanottokanavataajuuksien muodos- 25 tamiseksi.
Tarkka referenssioskillaattori tarvitaan joka tapauksessa matkaviesti-1 j meen: Taajuussynteesin lukitusreferenssiksi ja kantataajuusosalle ajoitussignaaliksi. Tässä keksinnössä on havaittu se, että samaa refe-; 30 renssioskillaattoria voidaan käyttää taajuussynteesin säätöalueen ja taajuussiirtymän pienentämiseen käyttämällä sitä suoraan tai kerrottuna siirto-oskillaattorina (Offset Oscillator) sekoittajalle. Näin ol-Ien referenssioskillaatori toimii tarkkana taajuusreferenssinä taajuus-1 synteesille, tarkkana vakiotaajuuslähteenä sekoittajalle ja ajoitussig- : 35 naalilähteenä kantataajuusosalle.
Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että tarvittavien taajuuksien muodostamisessa käytetään yhtä taajuussyntetoijaa ja yhtä referenssioskil- 4 117132 laattoria, jonka muodostama taajuus on oleellisesti vakio. Tällöin lähetys- ja vastaanottokanavataajuudet muodostetaan taajuussyntetoijan ja referenssioskillaattorin taajuuksien sekoitustuloksista. Keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaisesti ensimmäisen taajuusalueen 5 vastaanottokanavataajuudet muodostetaan taajuussyntetoijalla, ensimmäisen taajuusalueen lähetyskanavataajuudet muodostetaan sekoittamalla taajuussyntetoijalla muodostettuun taajuuteen oleellisesti vakio sekoitustaajuus, toisen taajuusalueen vastaanottokanavataajuudet muodostetaan kertomalla taajuussyntetoijalla muodostettu taajuus va-10 kiokertoimella, ja toisen taajuusalueen lähetyskanavataajuudet muodostetaan sekoittamalla taajuussyntetoijalla muodostettuun taajuuteen oleellisesti vakio sekoitustaajuus ja kertomalla sekoitustuloksena muodostettu taajuus vakiokertoimella.
15 Keksinnön toisen suoritusmuodon mukaisesti ensimmäisen taajuusalueen lähetyskanavataajuudet muodostetaan taajuussyntetoijalla, ensimmäisen taajuusalueen vastaanottokanavataajuudet muodostetaan sekoittamalla taajuussyntetoijalla muodostettuun taajuuteen oleellisesti vakio sekoitustaajuus, toisen taajuusalueen lähetyskanavataajuudet 20 muodostetaan kertomalla taajuussyntetoijalla muodostettu taajuus va kiokertoimella, ja toisen taajuusalueen vastaanottokanavataajuudet muodostetaan sekoittamalla taajuussyntetoijalla muodostettuun taajuu-: teen oleellisesti vakio sekoitustaajuus ja kertomalla sekoitustuloksena ** / muodostettu taajuus vakiokertoimella.
•25 : Keksinnön kolmannen suoritusmuodon mukaisesti taajuussyntetoijan muodostamasta taajuudesta ja referenssioskillaattorin muodostamasta : taajuudesta muodostetaan kaksi sekoitustulosta, jolloin ensimmäisestä sekoitustuloksesta muodostetaan ensimmäisen taajuusalueen vas-30 taanottokanavataajuudet, toisesta sekoitustuloksesta muodostetaan .·:·. ensimmäisen taajuusalueen lähetyskanavataajuudet, toisen taajuus alueen vastaanottokanavataajuudet muodostetaan kertomalla ensimmäinen sekoitustulos vakiokertoimella, ja toisen taajuusalueen lähetys-kanavataajuudet muodostetaan kertomalla toinen sekoitustulos vakio-35 kertoimella.
Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä on sanottu oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.
11213?
Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista se, mitä on sanottu oheisen patenttivaatimuksen 9 tunnusmerkkiosassa.
5 Esillä olevalla keksinnöllä voidaan toteuttaa kahdella eri taajuusalueella toimiva suoramuunnoslähetin/vastaanotin käyttämällä vain yhtä taa-juussyntetoijaa. Taajuussyntetoijan säätöalue voidaan lisäksi muodostaa suhteellisen pieneksi nimellistaajuuteen verrattuna, jolloin taajuus-syntetoijana voidaan käyttää hyvälaatuista, nykyisin tunnetun tekniikan 10 mukaista taajuussyntetoijaa.
Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viittaamalla samalla oheisiin piirustuksiin, joissa 15 kuva 1 esittää tunnetun tekniikan mukaisen kahdella taajuusalueella toimivan suoramuunnoslähetin/vastaanottimen modulaattori- ja demodulaattorilohkoja pelkistettynä lohkokaaviona, kuva 2 esittää erästä keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista 20 suoramuunnoslähetin/vastaanottimen suurtaajuusosaa pel kistettynä lohkokaaviona, kuva 3a esittää erästä keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista / kahdella taajuusalueella toimivan suoramuunnoslähetin/vas- • ·: 25 taanottimen suurtaajuusosaa pelkistettynä lohkokaaviona, kuva 3b esittää taajuussyntetoijan erästä toteutusvaihtoehtoa pelkis-! ’ i': tettynä lohkokaaviona, ; 30 kuva 4 esittää erästä matkaviestimen rakennetta pelkistettynä loh- kokaaviona, : V kuva 5a esittää erästä toista edullista suoritusmuotoa paikallisoskil- 1,..: laattoritaajuuksien muodostamiseksi, ja ; ·:·; 35 kuva 5b esittää erästä kolmatta edullista suoritusmuotoa paikallis-oskillaattoritaajuuksien muodostamiseksi.
6 112133
Selostuksen yhteydessä mainitaan esimerkin vuoksi taajuusarvoja, jotka on valittu GSM- ja PCN-järjestelmissä käytettävien taajuuksien muodostamiseen. Käytettävät lähetys- ja vastaanottotaajuusalueet näissä järjestelmissä ovat seuraavanlaiset ja järjestelmissä käytettävien 5 matkaviestimien sisäisiksi taajuuksiksi on keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon soveltamiseksi valittu seuraavat
GSM
Vastaanotto: 10 referenssioskillaattorin taajuus L04 (vakio): 52 MHz vastaanottotaajuusalue: 925—960 MHz taajuussyntetoijan taajuus L03: 925—960 MHz vastaanottimen paikallisoskillaattoritaajuus LOI: 925—960 MHz 15 Lähetys: referenssioskillaattorin taajuus L04 (vakio): 52 MHz lähetystaajuusalue: 880—915 MHz taajuussyntetoijan taajuus L03: 932—967 MHz lähettimen paikallisoskillaattoritaajuus L02 (=L03-L04): 20 886—915 MHz
PCN
Vastaanotto: referenssioskillaattorin taajuus L04 (vakio): 52 MHz 25 vastaanottotaajuusalue: 1805—1880 MHz taajuussyntetoijan taajuus L03: 902,5—940 MHz i[.:: vastaanottimen paikallisoskillaattoritaajuus LOI: 1805—1880 MHz Lähetys: 30 referenssioskillaattorin taajuus L04 (vakio): 52 MHz lähetystaajuusalue: 1710—1785 MHz taajuussyntetoijan taajuus L03: 907—944,5 MHz ' ·: · ’ lähettimen paikallisoskillaattoritaajuus L02 (=2 (L03-L04)): 1710—1785 MHz 35 7 112137.
Tästä voidaan nähdä, että taajuussyntetoijan taajuudet L03 vastaanotossa ja lähetyksessä molemmissa järjestelmissä ovat oleellisesti samat.
5 Kuvassa 2 on esitetty lohkokaavio keksinnön mukaisen kahdella eri taajuusalueella toimivan matkaviestimen suurtaajuusosista. Lohkot 2— 5 esittävät vastaanottimen suurtaajuusosaa, lohko 12 esittää taajuus-syntetoijaa ja lohkot 7—11 esittävät lähetintä. Lohko 14 esittää refe-renssioskillaattoria, jonka muodostama taajuus on oleellisesti vakio.
10
Kuvan 2 suoritusmuodossa referenssioskillaattorin 14 muodostama taajuus on 52 MHz. Tämä voidaan toteuttaa esim. 13 MHz:n kideoskil-laattorilla, jonka taajuus kerrotaan neljällä (ei esitetty). Lohko 12 esittää taajuussyntetoijaa, joka on valittu toimivaksi 900 MHz:n alueella mo-15 lemmissa järjestelmissä. Taajuussyntetoija 12 käsittää edullisesti jänni-teohjatun oskillaattorin VCO sekä vaihelukitun silmukan PLL. Lisäksi tarvitaan referenssioskillaattori 14, kuten kideoskiIlaattori. Referenssioskillaattorin taajuuden on oltava niin tarkka kuin järjestelmän yleinen taajuustarkkuus vaatii. Yleensä referenssioskillaattori on lukittu tukiase-20 man taajuuteen (AFC). Tätä tarkkaa taajuutta voidaan sitten käyttää lukitsemaan paikallisoskillaattoreiden taajuudet vaihelukittujen silmukoiden (PLL) avulla. Digitaalisessa matkaviestimessä referenssioskil-\ laattorin taajuus määräytyy kanavavälin ja bittinopeuden mukaan. Esi- ‘ / merkiksi GSM:ssä kanavaväli on 200 kHz ja bittinopeus 270,833 kbits/s : 25 = 270 5/6 kbits/s. Oskillaattorin taajuuden on oltava kokonaislukusuh- teessä kumpaankin näihin taajuuteen: vaihelukittu silmukka tarvitsee kanavavälin suuruisen taajuuden vaihevertailutaajuudekseen ja puheli-iT: men logiikkaosa tarvitsee ajoitussignaalikseen bittinopeuteen suh teessa olevan taajuuden. Pienin yhteinen taajuus on näin ollen 13 MHz.
.· 30 Tämän taajuuden neljäs harmooninen on 52 MHz, joka eroaa duplex-välistä vain 7 MHz. Siis käyttämällä 52 MHz:n taajuutta, voidaan dup- : lex-välin vaatimaa 45 MHz:n taajuushyppyä pienentää huomattavasti ja samalla pienentää myös jänniteohjatun oskillaattorin VCO säätöaluetta 35 vastaavasti. PCN-järjestelmässä duplex-väli on 95 MHz, joten siellä sopiva taajuus jänniteohjatun oskillaattorin VCO hypyn pienentämiseen on 104 MHz = 8x13 MHz. Tässä keksinnössä esitetyssä suoritusmuodossa PCN-taajuuksien muodostus perustuu kuitenkin kahdella kerto- 8 119133 miseen, joten referenssioskillaattorin taajuus voi olla 52 MHz kummassakin järjestelmässä. Jänniteohjatun oskillaattorin VCO ja vaihelukitun silmukan PLL toteutus on alan ammattimiehelle sinänsä tunnettua, joten niitä ei selosteta tässä yksityiskohtaisemmin.
5
Vastaanotettava signaali tulee antennilta ANT lähetys/vastaanottokytki-melle 1. Vastaanottovaiheessa lähetys/vastaanottokytkin 1 on ohjattu asentoon, jossa vastaanotettava signaali johdetaan vastaanotinlohkoi-hin. Lähetys/vastaanottokytkimeltä 1 vastaanotettava signaali viedään 10 vastaanottotaajuisena FRX ensimmäisen kaistanpäästösuodattimen 2, etuvahvistimen 3 ja toisen kaistanpäästösuodattimen 4 läpi demodu-laattorille 5. Demodulaattorissa 5 vastaanottotaajuinen signaali FRX sekoitetaan vastaanottokanavataajuisen vastaanottimen paikallisoskil-laattoritaajuuden L01 kanssa, jolloin sekoitustuloksena saadaan alku-15 peräistä signaalia vastaava, kantataajuinen signaali. Demodulaattorina 5 on sopivimmin l/Q-demodulaattori, jolloin demodulaattori 5 muodostaa sekä I- että Q-demoduloidut signaalit. Demoduloidut signaalit johdetaan vielä ensimmäisen alipäästösuodattimen 6 läpi. Ensimmäisen alipäästösuodattimen 6 lähdöstä signaalit l-RX, Q-RX johdetaan vas-20 taanottimen muihin asteisiin (ei esitetty) jatkokäsittelyä varten.
. . Vastaavasti lähettimessä modulaattorille tuleva lähetettävä signaali I- : \ TX, Q-TX viedään modulaattorista 7, edullisesti l/Q-modulaattorista, • / puskurivahvistimelle 8. Modulaattorille 7 tuodaan lähetettävän kanta- - 25 taajuisen signaalin lisäksi modulaattorin kantoaaltosignaalina lähetys- kanavataajuinen lähettimen paikallisoskillaattoritaajuus L02. Puskuri-vahvistimessa 8 lähetystaajuudella FTX olevaa signaalia vahvistetaan iT: ja viedään kolmannen kaistanpäästösuodattimen 9 läpi tehovahvisti- melle 10. Vahvistettu lähetystaajuinen signaali viedään tehovahvisti-. 30 meitä 10 lähetystaajuisen alipäästösuodattimen 11 läpi lähetys/vas- taanottokytkimelle 1. Lähetysvaiheessa lähetys/vastaanottokytkin 1 on ’· lähetysasennossa, jolloin kytkimelle 1 tuleva lähetystaajuinen signaali : V viedään antennille ANT. Mikäli järjestelmän harhalähete- tai joku muu vaatimus määrää, on alipäästösuodattimen 11 paikalla oltava kaistan-35 päästösuodatin. Kaistanpäästösuodatin on yhdistettävissä vastaanotto-: puolen ensimmäisen kaistanpäästösuodattimen 2 kanssa, jolloin käy tössä on itse asiassa duplex-suodatin, jolloin lähetys/vastaanottokytkin-tä 1 ei tarvita.
112133 9
Suoramuunnosvastaanottimessa ei käytetä välitaajuusasteita lainkaan, jolloin vastaanottimen paikallisoskillaattoritaajuus L01 on asetettu vastaanotettavalle kanavataajuudelle. Vastaavasti suoramuunnoslähet-5 timessä lähettimen paikallisoskillaattoritaajuus L02 on asetettu lähetettävälle kanavataajuudelle FTX. Kuvan 2 suoritusmuodossa vastaanottimen paikallisoskillaattoritaajuutena L01 käytetään taajuussyntetoijan 12 muodostamaa taajuutta L03. Lähettimen paikallisoskillaattoritaajuus L02 muodostetaan siten, että taajuussyntetoijan 12 taajuuteen sekoite-10 taan sekoittimessa 13 referenssioskillaattorin 14 taajuus L04.
Lähetys- ja vastaanottotaajuuskaistojen ero GSM-järjestelmässä on 45 MHz, jolloin vastaanottimen paikallisoskillaattoritaajuuden L01 ja lähettimen paikallisoskillaattoritaajuuden L02 välinen ero on 45 MHz. 15 Vastaavasti PCN-järjestelmässä lähetys- ja vastaanottotaajuuskaistojen ero on 95 MHz, jolloin vastaanottimen paikallisoskillaattoritaajuuden L01 ja lähettimen paikallisoskillaattoritaajuuden L02 välinen ero on 95 MHz.
20 Kuvassa 3a on esitetty lohkokaavio keksinnön mukaisen, kahdella eri taajuusalueella toimivan suoramuunnoslähetin/vastaanottimen suurtaa-juusosista. Vastaanotin käsittää kumpaakin taajuusaluetta varten oman ’·' erillisen etupään, joka käsittää ensimmäisen kaistanpäästösuodattimen • / 2, 15, etuvahvistimen 3,16 ja toisen kaistanpäästösuodattimen 4,17.
.·:* 25 Lähetyspuolella on vastaavasti puskurivahvistin 8,18, kolmas kaistan-päästösuodatin 9,19, tehovahvistin 10, 20 ja toinen alipäästösuodatin 11, 21 kumpaakin taajuusaluetta varten.
i : :
Eri osien käyttämiseksi toimittaessa eri taajuusalueilla on lähe-. .·. 30 tys/vastaanottokytkimeen 1 sekä demodulaattorin 5 antenninpuoleiseen ,’i·, linjaan järjestetty vaihtokytkimet 22, 23. Lähetyspuolella vaihtokytkimet 24,25 eri taajuusalueen valintaa varten on järjestetty lähe-tys/vastaanottokytkimeen 1 ja puskurivahvistimen 8 modulaattorinpuo-1leiseen linjaan. Toimittaessa kahdella eri taajuusalueella käytetään sig-35 naalin vastaanotossa kahta ensimmäistä kaistanpäästösuodatinta 2,15, kahta etu vahvistinta 3,16 ja kahta toista kaistanpäästösuodatinta : 4, 17. Vastaavasti signaalin lähetyksessä käytetään kahta puskurivah- vistinta 8,18, kahta kolmatta kaistanpäästösuodatinta 9, 19, kahta te- 10 112133 hovahvistinta 10, 20 ja kahta toista alipäästösuodatinta 11,21. Vaihto-kytkimien 22, 23, 24, 25 avulla saadaan kustakin kahdesta samantyyppisestä lohkosta käyttöön aina yksi. Kahden erisuuruisen vastaanottimen paikallisoskillaattoritaajuuden L01 muodostamiseksi on taajuus-5 syntetoijan 12 ja demodulaattorin 5 väliin järjestetty vaihtokytkimet 26, 27 sekä ensimmäinen taajuudenkertoja 28. Tällöin demodulaattoril-le 5 johdettavaksi vastaanottimen paikallisoskillaattoritaajuudeksi L01 voidaan valita joko taajuussyntetoijan 12 muodostama taajuus tai taa-juussyntetoijan 12 muodostama taajuus kerrottuna kertoimella N. Lähe-10 tinpuolella on sekoittimen 13 ja modulaattorin 7 väliin järjestetty vaihto-kytkimet 29, 30 sekä toinen taajuudenkertoja 31 kahden erisuuruisen lähettimen paikallisoskillaattoritaajuuden L02 muodostamiseksi.
Taajuussyntetoijan 12 muodostama taajuus johdetaan myös sekoitti-15 melle 13, jossa taajuuteen sekoitetaan referenssioskillaattorin 14 muodostama taajuus. Sekoittimelta 13 saadaan sekoitustuloksena välise-koitustaajuus L05. Vaihtokytkimillä 29, 30 voidaan valita modulaattorille 7 johdettavaksi vastaanottimen paikallisoskillaattoritaajuudeksi L02 joko välisekoitustaajuus L05 tai välisekoitustaajuus L05 kerrottuna va-20 kiolla N. Antenni ANT on tässä esitetyillä taajuuksilla usean taajuusalueen yhdistelmäantenni. Muilta osin suurtaajuusosat ovat samanlaiset molempia lähetys- ja vastaanottotaajuusalueita varten.
:·*[· Vaihtokytkimet 22—27,29,30 voidaan toteuttaa esimerkiksi PIN-dio- ..ii’ 25 deilla tai GaAs-FET-transistoreilla. Vaihtokytkimiä ohjataan sopivimmin kaksitasoisella signaalilla SYSSEL, jolloin ohjaussignaalin ensimmäi-sellä tasolla vaihtokytkimet ovat asennossa, jossa käytetään ensim-iT: mäisen taajuusalueen suurtaajuuspiirejä ja ohjaussignaalin toisella tasolla vaihtokytkimet ovat asennossa, jossa käytetään toisen taajuus-. .·. 30 alueen suurtaajuuspiirejä. Ohjaussignaalin SYSSEL ensimmäistä ja , ··, toista tasoa vastaavat arvot riippuvat mm. vaihtokytkimien toteutukses- » » · ta. Vaihtokytkimien 22—27, 29, 30 sijaan voidaan soveltaa myös jota-ί V kin tunnettua menetelmää suurtaajuussignaalin kulkureitin muuttami- seksi.
.!·. 35
I t I
Vaihtokytkimet 23, 25 voidaan korvata esimerkiksi sinänsä tunnetuilla sovitinelimillä, jolloin ensimmäistä taajuusaluetta käytettäessä toisen taajuusalueen suurtaajuuspiirit ovat suuri-impedanssisia ensimmäisen 11 112133 taajuusalueen signaaleille. Vastaavasti toista taajuusaluetta käytettäessä ensimmäisen taajuusalueen suurtaajuuspiirit ovat suuri-impedanssi-sia toisen taajuusalueen signaaleille. Tällöin eri taajuusalueiden suurtaajuuspiirit eivät häiritse toistensa toimintaa.
5
Kuvan 2 mukaisessa suoritusmuodossa vastaanottimen paikallisoskil-laattoritaajuuden L01 valinta on toteutettu yhdellä taajuuden kertojalla 28, jonka kerrointa N voidaan asettaa ohjaussignaalilla SYSSEL. Tällöin ohjaussignaalin SYSSEL ensimmäisellä tasolla kertoimena N on 10 esimerkiksi yksi ja ohjaussisgnaalin SYSSEL toisella tasolla kerroin N on kaksi. Lähetinpuolen toinen sekoitustaajuus L02 on kuvan 2 suoritusmuodossa muodostettu toisella taajuudenkertojalla 31, jossa kerrointa N voidaan vaihtaa ohjaussignaalin SYSSEL avulla vastaavasti. Tässä suoritusmuodossa ei tarvita erillisiä vaihtokytkimiä 26, 27, 29, 15 30.
Vaihtokytkimiä 22—27, 29, 30 ohjaava signaali SYSSEL muodostetaan sopivimmin matkaviestimen kontrolliosassa 32 (kuva 4), joka käsittää edullisesti suorittimen (mikroprosessori). Kontrolliosa 32 muodostaa 20 signaalin käyttäjän näppäimistöltä 33 syöttämän järjestelmän vaihto-käskyn perusteella. Järjestelmän valinta voi olla esim. valikkopohjainen, jolloin haluttu järjestelmä valitaan poimimalla se näppäinpainalluksella *’·] näytöllä 34 esitetystä valikosta. Tällöin kontrolliosa 32 muodostaa :·**· ohjaussignaalin SYSSEL, joka vastaa valittua järjestelmää. Järjestel- ..li* 25 män vaihtokäsky voi tulla myös matkaviestinjärjestelmän kautta, jolloin :"· matkaviestin vastaanottaa toisen järjestelmän lähettämää dataa. Vas- f taanotettuun dataan voi sisältyä järjestelmänvaihtokäsky, jonka perus- i ‘ : teella kontrolliosa suorittaa järjestelmän vaihdon. Kontrolliosan 32 muistiin 35, edullisesti EPROM tai EEPROM, on tallennettu ohjausoh-,·. 30 jelma, joka tarkkailee vastaanotettua dataa ja havaitessaan datassa y.’.' järjestelmänvaihtokäskyn antaa kontrolliosalle käskyn asettaa ohjaus signaali SYSSEL valintakäskyn mukaiseen tilaan.
Kontrolliosa 32 muodostaa TUNE-signaalin, jolla taajuussyntetoijan 12 L, 35 jakajalle 38 asetetaan jakoluku, joka vastaa valittua kanavataajuutta.
. Tällöin taajuussyntetoijan jakaja 38 muodostaa jänniteohjatun oskillaat- * '' torin VCO taajuudesta vaihevertailutaajuuden vaihevertailijalle 39.
GSM-järjestelmässä kanavaväli on 200 kHz, jolloin vaihevertailutaajuu- 12 119133 tena käytetään 200 kHz. Kahdennuksen vuoksi PCN-järjestelmässä vaihevertailutaajuudeksi tulee 100 kHz. Tämä voidaan välttää siten, että sijoitetaan taajuudenkertoja taajuussyntetoijan 12 vaihevertailusil-mukkaan. Tämä toteutusvaihtoehto on esitetty kuvassa 3b, jossa on 5 esitetty vain taajuussyntetoijan 12 toteutusvaihtoehdon selventämisessä tarpeelliset lohkot.
Kytkentä toimii siten, että referenssioskillaattorin 14 muodostama taajuus johdetaan taajuussyntetoijan 12 referenssijakajalle X, joka muo-10 dostaa ensimmäisen vaihevertailutaajuuden vaihevertailijalle 39. Taajuussyntetoijan jakajalle 38 johdetaan jänniteohjatun oskillaattorin VCO taajuus joko suoraan tai kerrottuna vakiolla N. Tämä valitaan edullisesti kytkimillä 26, 27. Jakaja 38 muodostaa taajuudesta toisen vaihevertailutaajuuden vaihevertailijalle 39. Kontrolliosa 32 muodostaa TUNE-sig-15 naalin, jolla taajuussyntetoijan 12 jakajalle 38 asetetaan jakoluku, joka vastaa valittua kanavataajuutta. GSM/PCN-järjestelmän suo-ramuunnoslähetin/vastaanottimessa voidaan tällöin käyttää vaihevertai-lutaajuutena kummassakin järjestelmässä kanavaväliä 200 kHz, jolloin vältytään sivunauhaongelmilta. Myöskään referenssijakajan X jakosuh-20 detta ei tarvitse muuttaa vaihdettaessa järjestelmästä toiseen.
Demodulaattorille 5 ja sekoittimelle 13 johdetaan jänniteohjatun oskillaattorin VCO taajuus suoraan tai kerrottuna vakiolla N. Sekoittimen 13 ' [ sekoitustaajuudeksi johdetaan referenssioskillaattorin 14 muodostama '· taajuus joko suoraan tai vakiolla N kerrottuna. Tämä valitaan edullisesti 25 kytkimillä29, 30.
sf: Kuvan 3a kytkennässä on esitetty keksinnön mukainen kahdella eri taa- ΓΓ: juusalueella toimiva suoramuunnoslähetin/vastaanotin, jossa ensim mäinen taajuusalue käsittää GSM-järjestelmän taajuusalueen ja toinen . ·, 30 taajuusalue käsittää PCN-järjestelmän taajuusalueen. Tällöin ensim-mäisen taajuusalueen ensimmäisen kaistanpäästösuodattimen 2 ja toisen kaistanpäästösuodattimen 4 kaistanpäästöalue on n. 925— V 960 MHz. Toisen taajuusalueen ensimmäisen kaistanpäästösuodatti- men 15 ja toisen kaistanpäästösuodattimen 17 kaistanpäästöalue on n. 35 1805—1880 MHz. Vastaavasti lähettimessä ensimmäisen taajuus alueen kolmannen kaistanpäästösuodattimen 9 kaistanpäästöalue on n. 880—915 MHz ja toisen taajuusalueen kolmannen kaistanpäästösuodattimen 18 kaistanpäästöalue on n. 1710—1785 MHz. Ensimmäi- 13 11913? sen taajuusalueen toisen alipäästösuodattimen 11 taajuusalue käsittää 915 MHz pienemmät taajuudet ja toisen taajuusalueen toisen alipäästösuodattimen 21 taajuusalue käsittää 1785 MHz pienemmät taajuudet. Kuvan 3a suoritusmuodossa taajuussyntetoija 12 on asetettu toimi-5 maan ensimmäisen taajuusalueen vastaanottotaajuusalueella, siis GSM-järjestelmän vastaanottotaajuusalueella 925—960 MHz. Vastaanotettaessa GSM-järjestelmän mukaista signaalia asetetaan taajuussyntetoija 12 vastaanottokanavalle, siis jollekin GSM-järjestelmän vastaanottotaajuuksista välillä 925—960 MHz. Vastaanottokanavaa 10 vastaavan lähetyskanavan taajuus on 45 MHz pienempi, siis lähettimen paikallisoskillaattoritaajuuden L02 on oltava 45 MHz pienempi kuin vastaanottimen paikallisoskillaattoritaajuuden L01. Referenssi-oskillaattorin 14 taajuus on edullista muodostaa siten, että se on 13 MHz monikerta, kuten kuvan 2 suoritusmuodon selityksen yhtey-15 dessä on esitetty, jolloin kuvan 3a suoritusmuodossa referenssioskil-laattorin taajuudeksi on valittu 52 MHz. Tällöin lähetysvaiheessa taa-juussyntetoijan 12 taajuutta nostetaan 7 MHz riippumatta siitä, millä kanavalla toimitaan, jolloin sekoitustuloksena saadaan välisekoitus-taajuus L05, joka on 45 MHz (52 - 7) pienempi kuin vastaanotettaessa 20 käytetty sekoitintaajuus. Taajuussyntetoijan 12 on siis oltava viritettävissä lähetystä varten taajuuksille (925 + 7) - (960 + 7) MHz, siis 932— 967 MHz.
; Toinen taajuusalue kuvan 3a esimerkissä käsittää PCN-järjestelmän 25 taajuusalueen, eli vastaanottotaajuudet 1805—1880 MHz ja lähetystaa-juudet 1710—1785 MHz. PCN-järjestelmän taajuudet ovat siis n. kaksi '·. kertaa GSM-järjestelmän taajuudet, jolloin ensimmäisen taajuuden i : kertojan 28 ja toisen taajuuden kertojan 31 kertoimiksi on valittu kaksi.
Tällöin vastaanotettaessa PCN-järjestelmän signaalia asetetaan taa-\ 30 juussyntetoija 12 taajuudelle, joka on puolet vastaanotettavan kanavan taajuudesta. Taajuussyntetoijan 12 muodostama taajuus on siis välillä 902,5—940 MHz (1805/2 - 1880/2). Lähetintä varten välisekoitustaa-juus L05 on puolet PCN-järjestelmän lähetyskanavan taajuudesta eli L 855—892,5 MHz (1710/2 - 1785/2). Koska referenssioskillaattorin 14 . ·. 35 taajuus on sama riippumatta siitä, kummassa järjestelmässä toimitaan, on taajuussyntetoijan 12 muodostama taajuus PCN-lähetyksessä 907 : —944,5 MHz. Taajuussyntetoijan 12 taajuutta on siis nostettava 4,5 MHz, kun siirrytään vastaanotosta lähetykseen.
14 Ί 1 9 1 7 7
Kuvassa 5a on esitetty eräs toinen suoritusmuoto paikallisoskillaattori-taajuuksien LOI, L02 muodostamiseksi. Tässä suoritusmuodossa refe-renssioskillaattorin 14 taajuus johdetaan taajuussyntetoijalle 12, ylös-5 sekoittimelle 36 ja alassekoittimelle 37. Tällöin vastaanottimen paikal-lisoskillaattorikanavataajuus LOI on referenssioskillaattorin 14 muodostaman taajuuden ja taajuussyntetoijan 12 muodostaman taajuuden summa kerrottuna vakiokertoimella N. Lähettimen paikallisoskillaattori-taajuus L02 on taajuussyntetoijan 12 muodostaman taajuuden ja refe-10 renssioskillaattorin 14 muodostaman taajuuden erotus kerrottuna vakiokertoimella N. GSM/PCN-järjestelmissä keksinnön toista suoritusmuotoa sovellettaessa valitaan järjestelmissä käytetyiksi taajuuksiksi seuraavat:
15 GSM
Vastaanotto: referenssioskillaattorin taajuus L04 (vakio): 26 MHz vastaanottotaajuusalue: 925—960 MHz taajuussyntetoijan taajuus L03: 899—934 MHz 20 vastaanottimen paikallisoskillaattoritaajuus L01 (=L03+L04): 925—960 MHz * > 1 » Lähetys: referenssioskillaattorin taajuus L04 (vakio): 26 MHz 25 lähetystaajuusalue: 880—915 MHz , ,·. taajuussyntetoijan taajuus L03: 906—941 MHz ! 1 : lähettimen paikallisoskillaattoritaajuus L02 (=L03-L04): ! 880—915 MHz
; : 30 PCN
. ·
* I
Vastaanotto: ; referenssioskillaattorin taajuus L04 (vakio): 26 MHz ί Ί vastaanottotaajuusalue: 1805—1880 MHz taajuussyntetoijan taajuus L03: 876,5—914 MHz : 35 vastaanottimen paikallisoskillaattoritaajuus LOI (=2 (L03+L04)): l11805—1880 MHz 15 112133 Lähetys: referenssioskillaattorin taajuus L04 (vakio): 26 MHz lähetystaajuusalue: 1710—1785 MHz taajuussyntetoijan taajuus L03: 881—918,5 MHz 5 lähettimen paikallisoskillaattoritaajuus L02 (=2(L03-L04)): 1710—1785 MHz Tässä suoritusmuodossa GSM-järjestelmässä toimittaessa asetetaan taajuudenkertojille vakiokertoimiksi yksi ja PCN-järjestelmässä kertoi-10 miksi asetetaan kaksi. Taajuudenkertojat voidaan toteuttaa myös kuvan 3a suoritusmuodon mukaisesti vaihtokytkimillä ja taajuudenkertojal-la 28, 31, jossa käytetään kiinteää vakiokerrointa, tässä tapauksessa vakiokertoimena on kaksi. Kuvan 5a suoritusmuoto voidaan toteuttaa myös yhdellä sekoittajalla, jolloin sekoittimen ulostulosta saadaan taa-15 juussyntetoijan 12 taajuuden L03 ja referenssioskillaattorin 14 taajuuden L04 summa sekä näiden taajuuksien erotus, jolloin edullisesti kaistanpäästösuodattimilla (ei esitetty) valitaan vastaanottimen paikal-lisoskillaattoritaajuudeksi L01 taajuuksien L03, L04 summa ja lähettimen paikallisoskillaattoritaajuudeksi L02 taajuuksien L03, L04 erotus.
20
Kuvassa 5b on esitetty vielä eräs suoritusmuoto, jossa vastaanottimen paikallisoskillaattoritaajuus L01 ja lähettimen paikallisoskillaattoritaa-juus L02 muodostetaan sekoittamalla taajuussyntetoijan 12 muodos-tama taajuus L03 sekä referenssioskillaattorin 14 muodostama taajuus 25 L04. Erona kuvan 5a suoritusmuotoon on lähinnä se, että lähetysvai- ;:· heessa sekoittimelle johdetaan taajuussyntetoijan 12 muodostaman ·.··· taajuuden lisäksi referenssioskillaattorin 14 muodostama taajuus kah- della kerrottuna. Vastaanottovaiheessa sekoittimelle johdetaan taa-.·:·. juussyntetoijan 12 muodostama taajuus L03 sekä referenssioskillaat- 30 torin 14 muodostama taajuus L04. GSM- ja PCN-järjestelmissä kek-. sinnön kolmatta suoritusmuotoa sovellettaessa on matkaviestimen si- : säisiksi taajuuksiksi valittu seuraavat: 1 • · · 112133 16
GSM
Vastaanotto: referenssioskillaattorin taajuus L04 (vakio): 52 MHz vastaanottotaajuusalue: 925—960 MHz 5 taajuussyntetoijan taajuus L03: 977—1012 MHz vastaanottimen paikallisoskillaattoritaajuus L01 (=L03-L04): 925—960 MHz Lähetys: 10 referenssioskillaattorin taajuus L04 (vakio): 52 MHz lähetystaajuusalue: 880—915 MHz taajuussyntetoijan taajuus L03: 984—1019 MHz lähettimen paikallisoskillaattoritaajuus L02 (=L03-2 L04): 880—915 MHz 15
PCN
Vastaanotto: referenssioskillaattorin taajuus L04 (vakio): 52 MHz vastaanottotaajuusalue: 1805—1880 MHz 20 taajuussyntetoijan taajuus L03: 954,5—992 MHz vastaanottimen paikallisoskillaattoritaajuus LOI (=2 (L03-L04)): 1805—1880 MHz Lähetys: 25 referenssioskillaattorin taajuus L04 (vakio): 52 MHz lähetystaajuusalue: 1710—1785 MHz ; taajuussyntetoijan taajuus L03: 959—996,5 MHz iT: lähettimen paikallisoskillaattoritaajuus L02 (=2 (L03-2 L04)): 1710—1785 MHz . .·. 30 » · ·
Myös edellä esitetyissä kuvien 5a ja 5b suoritusmuodoissa taajuussyntetoijan 12 muodostamat taajuudet L03 vastaanotossa ja lähetyksessä ; V molemmissa järjestelmissä ovat oleellisesti samat, jolloin taajuussynte- toijalta 12 vaadittava taajuussiirtymä on riittävän pieni käytännön toteu-,·*:·. 35 tuksen kannalta.
17 112137
Edellä olevista voidaan yhteenvetona todeta se, että kuvan 3a suoritusmuodossa taajuussyntetoijan 12 säätöalue käsittää taajuudet 902,5— 967 MHz. Säätöalueen keskitaajuus on n. 934,75 MHz ja leveys on 64,5 MHz, jolloin taajuussyntetoijan säätöalueen leveys suhteessa 5 keskitaajuuteen on 64,5/934,75 eli n. 6,9 %.
Keksintöä voidaan soveltaa myös siten, että taajuussyntetoijalla 12 muodostetaan lähetyksessä tarvittava välisekoitustaajuus L05, jolloin sekoittimen 13 ja referenssioskillaattorin 14 avulla muodostetaan vas-10 taanottimen paikallisoskillaattoritaajuus L01. Tässä tapauksessa säätöalue on 850,5—915 MHz ja säätöalueen keskitaajuus 882,75 MHz, jolloin taajuussyntetoijan säätöalueen leveys suhteessa keskitaajuuteen on 64,5/882,75, eli n. 7,3 %, joka on hieman korkeampi kuin kuvien 2 ja 3a suoritusmuodoissa. Lisäksi keksintöä voidaan soveltaa 15 myös siten, että asetetaan taajuussyntetoija 12 toimimaan toisella taajuusalueella, tässä tapauksessa PCN-järjestelmän taajuusalueella, jolloin ensimmäisen taajuudenkertojan 28 ja toisen taajuudenkertojan 31 vakiona on 0,5. Tässä tapauksessa referenssioskillaattorin taajuuden pitää olla 104 MHz.
20
Kuvan 5a suoritusmuodossa taajuussyntetoijan 12 säätöalue käsittää taajuudet 876,5—941 MHz. Säätöalueen keskitaajuus on 908,75 MHz ja leveys 64,5 MHz, jolloin taajuussyntetoijan säätöalueen leveys suh-:Λ* teessä keskitaajuuteen on n. 7,1 %. Vastaavasti kuvan 5b suoritusmuo- : 25 dossa taajuussyntetoijan 12 säätöalue on 954,5—1019 MHz, säätö- alueen keskitaajuus on 986,75 MHz ja leveys 64,5 MHz. Tällöin taa-juussyntetoijan säätöalueen leveys suhteessa keskitaajuuteen on n.
. 6,5%.
» 30 Vaihdettaessa vastaanotosta lähetykseen tai lähetyksestä vastaanottoon on taajuussyntetoijan taajuudenmuutos vakio riippumatta siitä, mi-' kä vastaanotto- tai lähetyskanava on käytössä. Taajuussyntetoijalla on v yksinkertaisesti muodostettavissa tällainen vakiotaajuussiirtymä. Kek sinnön mukaisessa suoramuunnoslähetin/vastaanottimessa käytettävät 35 taajuudet riippuvat luonnollisesti siitä, missä järjestelmissä lähe-tin/vastaanotinta käytetään. Mainittujen GSM- ja PCN-järjestelmien li-· säksi voidaan keksinnön mukaista suoramuunnoslähetin/vastaanotinta käyttää myös esimerkiksi DECT-järjestelmässä. Tällöin eräs mahdolli- ie 117133 suus olisi toteuttaa kahdella taajuusalueella toimiva matkaviestin, joka on tarkoitettu toimimaan sekä GSM- että DECT-järjestelmissä.
Vaikka kuvan 3a suoritusmuodossa suurtaajuusosat käsittävät omat 5 lohkot kummallekin taajuusalueelle, voidaan suurtaajuusosa toteuttaa muullakin tunnetun tekniikan mukaisella ratkaisulla. Esimerkiksi osa vahvistimista voidaan toteuttaa laajakaistaisina, jolloin sama vahvistin voi toimia kummallakin taajuusalueella. Tällöin tarvitaan kuitenkin enemmän vaihtokytkimiä. Suodattimet voivat mahdollisesti olla myös 10 säädettäviä, jolloin ne säädetään kulloinkin käytettävää taajuusaluetta varten.
Keksinnön mukaisella kahdella taajuusalueella toimivalla suoramuun-noslähetin/vastaanottimella toteutettu matkaviestin käynnistyessään 15 esimerkiksi tutkii kaikki järjestelmissä käytettävissä olevat kanavat. Tämä voidaan suorittaa siten, että ohjataan vaihtokytkimet 22— 27,29,30 asentoon, jossa käytetään ensimmäisen taajuusalueen suurtaajuuspiirejä. Tämän jälkeen matkaviestin käy läpi kaikki ensimmäisen taajuusalueen vastaanottokanavat ja muodostaa listan voimak-20 kaimmista kanavista. Seuraavaksi vaihtokytkimien tila muutetaan, jolloin käytetään toisen taajuusalueen suurtaajuuspiirejä. Myös toisen järjestelmän vastaanottokanavat käydään läpi ja muodostetaan lista voimakkaimmista kanavista. Tämän jälkeen suoritetaan vertailu listoissa eri kanaville mitattujen voimakkuuksien suhteen ja valitaan kanava, 25 jonka signaali on voimakkain. Vaihtokytkimet asetetaan asentoon, ;:· jossa käytetään sen järjestelmän mukaisia suurtaajuuspiirejä, mihin ·:··; voimakkain kanava kuuluu. Taajuussyntetoija asetetaan valittua kana- .·. vaa vastaavalle taajuudelle.
30 Matkaviestin voi myös käytön aikana mitata signaalitasoja ja havaitessaan kanavanvaihtotarpeen, suorittaa tarvittavat toimenpiteet kanavan ja/tai järjestelmän vaihtamiseksi.
Keksintöä ei ole rajoitettu ainoastaan edellä esitettyihin suoritusmuo-,; 35 töihin, vaan sitä voidaan muunnella oheisten patenttivaatimusten puit teissa.

Claims (17)

11213? 19
1. Menetelmä kahdella eri taajuusalueella toimivan radioviestinjärjes-5 telmän suoramuunnoslähetin/vastaanottimessa taajuuksien muodostamiseksi, jossa ensimmäinen taajuusalue käsittää ensimmäisen lähetystaa-juusalueen ja ensimmäisen vastaanottotaajuusalueen, ja 10 toinen taajuusalue käsittää toisen lähetystaajuusalueen ja toisen vastaanottotaajuusalueen, tunnettu siitä, että taajuuksien muodostamisessa käytetään yhtä taa-15 juussyntetoijaa (12) ja referenssioskillaattoria (14), joka muodostaa oleellisesti vakion sekoitustaajuuden (L04).
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että taajuussyntetoijan (12) taajuusalue käsittää ainakin ensimmäisen vas- 20 taanottotaajuusalueen, jolloin: ensimmäisen taajuusalueen vastaanottokanavataajuudet (L01) muodostetaan taajuussyntetoijalla (12), 25. ensimmäisen taajuusalueen lähetyskanavataajuudet (L02) ·;· muodostetaan sekoittamalla taajuussyntetoijalla (12) muo- dostettuun taajuuteen oleellisesti vakio sekoitustaajuus 0-04), ' ' 30 - toisen taajuusalueen vastaanottokanavataajuudet (L01) muodostetaan kertomalla taajuussyntetoijalla (12) muodos-' ·:·: tettu taajuus (L03) vakiokertoimella, ja *.*; - toisen taajuusalueen lähetyskanavataajuudet (L02) muo- . * :. 35 dostetaan sekoittamalla taajuussyntetoijalla (12) muodostet tuun taajuuteen (L03) oleellisesti vakio sekoitustaajuus (L04) ja kertomalla sekoitustuloksena muodostettu taajuus vakiokertoimella.
112 W 20
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että taajuussyntetoijan (12) taajuusalue käsittää ainakin 5 ensimmäisen lähetystaajuusalueen, jolloin: ensimmäisen taajuusalueen lähetyskanavataajuudet (L02) muodostetaan taajuussyntetoijalla (12), 10. ensimmäisen taajuusalueen vastaanottokanavataajuudet (L01) muodostetaan sekoittamalla taajuussyntetoijalla (12) muodostettuun taajuuteen (L03) oleellisesti vakio sekoitus-taajuus (L04), 15. toisen taajuusalueen lähetyskanavataajuudet (L02) muo dostetaan kertomalla taajuussyntetoijalla (12) muodostettu taajuus (L03) vakiokertoimella, ja toisen taajuusalueen vastaanottokanavataajuudet (L01) 20 muodostetaan sekoittamalla taajuussyntetoijalla (12) muo dostettuun taajuuteen (L03) oleellisesti vakio sekoitustaa-juus (L04) ja kertomalla sekoitustuloksena muodostettu taajuus vakiokertoimella. '·.! 25
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ·;· taajuussyntetoijan (12) muodostamasta taajuudesta ja referenssioskil- laattorin (14) muodostamasta taajuudesta muodostetaan kaksi sekoi-·. tustulosta, jolloin: i : : 30. ensimmäistä sekoitustulosta käytetään ensimmäisen taa juusalueen vastaanottokanavataajuuden (L01) muodosta-·:·: miseksi, ·; - toista sekoitustulosta käytetään ensimmäisen taajuusalueen ,···. 35 lähetyskanavataajuuden (L02) muodostamiseksi, 112133 21 ensimmäinen sekoitustulos kerrotaan vakiokertoimella toisen taajuusalueen vastaanottokanavataajuuden (L01) muodostamiseksi, ja 5. toinen sekoitustulos kerrotaan vakiokertoimella toisen taa juusalueen lähetyskanavataajuuden (L02) muodostamiseksi.
5. Jonkin patenttivaatimuksen 2—4 mukainen menetelmä, tunnettu 10 siitä, että vakiokerroin on 2.
6. Jonkin patenttivaatimuksen 1—5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen taajuusalue on GSM-taajuusalue ja toinen taajuusalue on PCN-taajuusalue. 15
7. Jonkin patenttivaatimuksen 1—6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen taajuusalue on GSM-taajuusalue ja toinen taajuusalue on DECT-taajuusalue.
8. Jonkin patenttivaatimuksen 1—7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että referenssioskillaattoria (14) käytetään taajuussyntetoijan (12) referenssinä, vakiosekoitustaajuuden (L04) muodostuksessa ja ajoi-tussignaalin muodostuksessa kantataajuusosalle (BB).
9. Kahdella eri taajuusalueella toimiva suoramuunnoslähe- .:. tin/vastaanotin, jossa ensimmäinen taajuusalue käsittää ensimmäisen lähetystaa-juusalueen ja ensimmäisen vastaanottotaajuusalueen, ja 30 - toinen taajuusalue käsittää toisen lähetystaajuusalueen ja toisen vastaanottotaajuusalueen, tunnettu siitä, että suoramuunnoslähetin/vastaanotin käsittää taajuus-syntetoijan (12), välineet (13, 14) ensimmäisen taajuusalueen lähetys-'·'·, 35 kanavataajuuksien (L02) muodostamiseksi ja ensimmäisen taajuus alueen vastaanottokanavataajuuksien (L01) muodostamiseksi, ja välineet (13,14,28,31) toisen taajuusalueen lähetyskanavataajuuksien 22 11213? (L02) muodostamiseksi ja toisen taajuusalueen vastaanottokanavataa-juuksien (L01) muodostamiseksi.
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen suoramuunnoslähe-5 tin/vastaanotin, tunnettu siitä, että välineet (13, 14) ensimmäisen taajuusalueen lähetyskanavataajuuksien muodostamiseksi ja ensimmäisen taajuusalueen vastaanottokanavataajuuksien muodostamiseksi käsittävät referenssioskillaattorin (14) ja sekoittimen (13), ja välineet (13,14,28,31) toisen taajuusalueen lähetyskanavataajuuksien muo- 10 dostamiseksi ja toisen taajuusalueen vastaanottokanavataajuuksien muodostamiseksi käsittävät ensimmäisen taajuudenkertojan (28) ja toisen taajuudenkertojan (31).
11. Kahdella eri taajuusalueella toimiva suoramuunnoslähe-15 tin/vastaanotin, jossa: ensimmäinen taajuusalue käsittää ensimmäisen lähetystaa-juusalueen ja ensimmäisen vastaanottotaajuusalueen, ja 20. toinen taajuusalue käsittää toisen lähetystaajuusalueen ja toisen vastaanottotaajuusalueen, tunnettu siitä, että suoramuunnoslähetin/vastaanotin käsittää taa-:V: juussyntetoijan (12), välineet (14, 28, 36) ensimmäisen ja toisen taa- :*.· 25 juusalueen vastaanottokanavataajuuksien (L01) muodostamiseksi, ja välineet (14, 31, 37) ensimmäisen ja toisen taajuusalueen lähetyskana-vataajuuksien (L02) muodostamiseksi.
12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen suoramuunnoslähetin/vastaan-'·' ‘ 30 otin, tunnettu siitä, että välineet (14, 28, 36) ensimmäisen ja toisen taajuusalueen vastaanottokanavataajuuksien muodostamiseksi käsittä-:,·.· vät referenssioskillaattorin (14), ylössekoittimen (36) ja ensimmäisen j taajuudenkertojan (28), ja välineet ensimmäisen ja toisen taajuus- alueen lähetyskanavataajuuksien muodostamiseksi käsittävät referens-35 sioskillaattorin (14), alassekoittimen (37) ja toisen taajuudenkertojan (31). 23 11213?
13. Patenttivaatimuksen 10 tai 12 mukainen suoramuunnoslähetin/ vastaanotin, tunnettu siitä, että ensimmäisen taajuudenkertojan (28) kerroin on 2 ja toisen taajuudenkertojan (31) kerroin on 2.
14. Jonkin patenttivaatimuksista 9—13 mukainen suoramuunnoslähe- tin/vastaanotin, tunnettu siitä, että ensimmäinen taajuusalue käsittää GSM-taajuusalueen ja toinen taajuusalue käsittää PCN-taajuusalueen.
15. Jonkin patenttivaatimuksen 9—13 mukainen suoramuunnoslähe-10 tin/vastaanotin, tunnettu siitä, että ensimmäinen taajuusalue käsittää GSM-taajuusalueen ja toinen taajuusalue käsittää DECT-taajuus-alueen.
16. Jonkin patenttivaatimuksen 1—8 mukaisen menetelmän käyttö 15 kahdella eri taajuusalueella toimivassa matkaviestimessä.
17. Jonkin patenttivaatimuksen 9—15 mukaisen suoramuunnoslähe-tin/vastaanottimen käyttö kahdella eri taajuusalueella toimivassa matkaviestimessä. 20
FI961428A 1996-03-29 1996-03-29 Menetelmä kahdella eri taajuuusalueella toimivan radioviestinjärjestelmän suoramuunnoslähetin/vastaanottimen taajuuksien muodostamiseksi ja kahdella taajuusalueella toimivan radioviestinjärjestelmänsuoramuunnoslähetin/vastaanotin sekä edellisten käyttö matkaviestimessä FI112133B (fi)

Priority Applications (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI961428A FI112133B (fi) 1996-03-29 1996-03-29 Menetelmä kahdella eri taajuuusalueella toimivan radioviestinjärjestelmän suoramuunnoslähetin/vastaanottimen taajuuksien muodostamiseksi ja kahdella taajuusalueella toimivan radioviestinjärjestelmänsuoramuunnoslähetin/vastaanotin sekä edellisten käyttö matkaviestimessä
EP97660031A EP0798880B1 (en) 1996-03-29 1997-03-19 Method for generating frequencies in a direct conversion transceiver of a dual band radio communication system, a direct conversion transceiver of a dual band radio communication system and the use of this method and apparatus in a mobile station
DE69736793T DE69736793T2 (de) 1996-03-29 1997-03-19 Verfahren zum Erzeugen von Frequenzen in einem Sender-Empfänger mit direkter Umwandlung eines Dualband-Radiokommunikationssystems, ein Sender-Empfänger mit direkter Umwandlung eines Dualband-Radiokommunikationssystems und die Verwendung dieses Verfahrens und dieser Vorrichtung in einer mobilen Station
US08/823,997 US5983081A (en) 1996-03-29 1997-03-25 Method for generating frequencies in a direct conversion transceiver of a dual band radio communication system, a direct conversion transceiver of a dual band radio communication system and the use of this method and apparatus in a mobile station

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI961428A FI112133B (fi) 1996-03-29 1996-03-29 Menetelmä kahdella eri taajuuusalueella toimivan radioviestinjärjestelmän suoramuunnoslähetin/vastaanottimen taajuuksien muodostamiseksi ja kahdella taajuusalueella toimivan radioviestinjärjestelmänsuoramuunnoslähetin/vastaanotin sekä edellisten käyttö matkaviestimessä
FI961428 1996-03-29

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI961428A0 FI961428A0 (fi) 1996-03-29
FI961428A FI961428A (fi) 1997-09-30
FI112133B true FI112133B (fi) 2003-10-31

Family

ID=8545749

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI961428A FI112133B (fi) 1996-03-29 1996-03-29 Menetelmä kahdella eri taajuuusalueella toimivan radioviestinjärjestelmän suoramuunnoslähetin/vastaanottimen taajuuksien muodostamiseksi ja kahdella taajuusalueella toimivan radioviestinjärjestelmänsuoramuunnoslähetin/vastaanotin sekä edellisten käyttö matkaviestimessä

Country Status (4)

Country Link
US (1) US5983081A (fi)
EP (1) EP0798880B1 (fi)
DE (1) DE69736793T2 (fi)
FI (1) FI112133B (fi)

Families Citing this family (79)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US5787344A (en) 1994-06-28 1998-07-28 Scheinert; Stefan Arrangements of base transceiver stations of an area-covering network
US6282236B1 (en) * 1997-04-03 2001-08-28 Lucent Technologies, Inc. Modem designs, and systems using the modem designs for communicating information between a number of remote locations and one or more central locations
FI113212B (fi) * 1997-07-08 2004-03-15 Nokia Corp Usean taajuusalueen kaksoisresonanssiantennirakenne
US6097964A (en) 1997-09-04 2000-08-01 Nokia Mobile Phones Limited Navigation key for a handset
US6163710A (en) * 1997-10-20 2000-12-19 Ericsson, Inc. Method and apparatus for compliance to multiple frequency plans
EP0958661A1 (en) * 1997-11-06 1999-11-24 Koninklijke Philips Electronics N.V. A transceiver and a telecommunication system having a transceiver
US6308048B1 (en) * 1997-11-19 2001-10-23 Ericsson Inc. Simplified reference frequency distribution in a mobile phone
EP1032981B1 (en) * 1997-11-19 2004-08-04 Ericsson Inc. Tuning bandwidth minimization for low voltage dual band receiver
EE200000299A (et) * 1997-11-19 2001-06-15 Ericsson Inc. Transiiveri arhitektuur kahesageduslikus mobiiltelefonis
JP3048136B2 (ja) * 1997-12-18 2000-06-05 日本電気株式会社 無線選択呼出受信機
US6125271A (en) * 1998-03-06 2000-09-26 Conexant Systems, Inc. Front end filter circuitry for a dual band GSM/DCS cellular phone
US6005443A (en) * 1998-03-19 1999-12-21 Conexant Systems, Inc. Phase locked loop frequency synthesizer for multi-band application
US6150890A (en) * 1998-03-19 2000-11-21 Conexant Systems, Inc. Dual band transmitter for a cellular phone comprising a PLL
JPH11346172A (ja) * 1998-03-30 1999-12-14 Kokusai Electric Co Ltd 受信機
US6208875B1 (en) * 1998-04-08 2001-03-27 Conexant Systems, Inc. RF architecture for cellular dual-band telephones
DE19823049C2 (de) 1998-05-22 2000-09-21 Ericsson Telefon Ab L M Leistungsverstärker-Ausgangsschaltung zur Unterdrückung von Oberschwingungen für eine Mobilfunkeinheit mit Doppelbandbetrieb und Verfahren zum Betreiben derselben
US5973568A (en) * 1998-06-01 1999-10-26 Motorola Inc. Power amplifier output module for dual-mode digital systems
US6175724B1 (en) * 1998-07-31 2001-01-16 Motorola, Inc. Band switchable injection oscillator and communication device using same
US6243569B1 (en) * 1998-08-12 2001-06-05 Analog Devices, Inc. Direct conversion circuit for radio frequency signals
US6304748B1 (en) * 1998-09-23 2001-10-16 Conexant Systems, Inc. Transmitter circuitry for a cellular phone
FI112741B (fi) 1998-11-26 2003-12-31 Nokia Corp Menetelmä ja järjestely RF-signaalien lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi tiedonsiirtojärjestelmien erilaisissa radiorajapinnoissa
WO2000046931A1 (de) * 1999-02-03 2000-08-10 Siemens Aktiengesellschaft Integriertes antennenkopplerelement
US6658237B1 (en) * 1999-03-02 2003-12-02 Skyworks Solutions, Inc. Multi-Band transceiver utilizing direct conversion receiver
US6360087B1 (en) 1999-03-02 2002-03-19 Conexant Systems, Inc Direct conversion receiver
US6411820B1 (en) * 1999-04-20 2002-06-25 Conexant Systems, Inc. Switchable phase lock loop for dual mode applications
US6584090B1 (en) * 1999-04-23 2003-06-24 Skyworks Solutions, Inc. System and process for shared functional block CDMA and GSM communication transceivers
US6526262B1 (en) * 1999-05-19 2003-02-25 International Business Machines Corporation Phase-locked tracking filters for cellular transmit paths
FI112561B (fi) 1999-06-10 2003-12-15 Nokia Corp Lähetin/vastaanotin RF-signaalin lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi ainakin kahdella taajuusalueella
FR2796799B1 (fr) * 1999-07-22 2001-10-05 Cit Alcatel Procede et dispositif de modulation dans un emetteur
SE517137C2 (sv) * 1999-09-13 2002-04-23 Ericsson Telefon Ab L M Dubbelbands-VCO
US6912376B1 (en) * 1999-12-27 2005-06-28 Texas Instruments Incorporated Mobile phone transceiver
WO2001089104A2 (de) * 2000-05-16 2001-11-22 Siemens Aktiengesellschaft Mobilstation und oszillator für einen einsatz in der mobilstation
US6502766B1 (en) * 2000-07-24 2003-01-07 The Procter & Gamble Company Liquid sprayers
DE60038024T2 (de) * 2000-10-19 2009-02-05 Texas Instruments Inc., Dallas Verfahren und Vorrichtung zur Erzeugung eines Lokaloszillatorsignals
JP2004521532A (ja) * 2000-10-26 2004-07-15 クゥアルコム・インコーポレイテッド 中間周波数（ｉｆ）無しのトランシーバ
ATE262238T1 (de) 2000-12-07 2004-04-15 Motorola Inc Mehrzweigiger kommunikationsempfänger
US6960962B2 (en) * 2001-01-12 2005-11-01 Qualcomm Inc. Local oscillator leakage control in direct conversion processes
KR100818382B1 (ko) * 2001-01-12 2008-04-01 콸콤 인코포레이티드 직접 변환 처리시 국부 발진기 누설 제어
US6735426B1 (en) 2001-01-25 2004-05-11 National Semiconductor Corporation Multiple-band wireless transceiver with quadrature conversion transmitter and receiver circuits
US6754508B1 (en) 2001-01-25 2004-06-22 National Semiconductor Corporation Multiple-band wireless transceiver with quadrature conversion transmitter and receiver circuits
US20020127982A1 (en) * 2001-03-07 2002-09-12 Nokia Mobile Phones Ltd Mobile station receiver operable for both single and multi-carrier reception
DE10114779A1 (de) * 2001-03-26 2002-10-24 Infineon Technologies Ag Sende-und Empfangseinheit
US7283794B2 (en) 2001-03-30 2007-10-16 Skyworks Solutions, Inc. Low voltage digital interface
US6671500B2 (en) 2001-03-30 2003-12-30 Skyworks Solutions, Inc. Frequency plan
FR2824986B1 (fr) * 2001-05-18 2003-10-31 St Microelectronics Sa Composant electronique permettant le decodage d'un canal de transmission radiofrequence vehiculant des informations numeriques codees, en particulier pour la telediffusion numerique par satellite
US6487398B1 (en) 2001-08-14 2002-11-26 Motorola, Inc. Low noise architecture for a direct conversion transmitter
US7277679B1 (en) * 2001-09-28 2007-10-02 Arraycomm, Llc Method and apparatus to provide multiple-mode spatial processing to a terminal unit
JP3929443B2 (ja) * 2001-10-03 2007-06-13 富士通株式会社 ２つの周波数帯域で通信可能な無線装置および該無線装置における局部発振信号生成方法
US20030092419A1 (en) * 2001-11-09 2003-05-15 Dan Nobbe Method and apparatus for a near-unity divider in a direct conversion communication device
US7171182B2 (en) * 2002-05-01 2007-01-30 Qualcomm Incorporated Frequency synthesizers for supporting voice communication and wireless networking standards
JP3908591B2 (ja) * 2002-05-01 2007-04-25 ソニー・エリクソン・モバイルコミュニケーションズ株式会社 変復調装置および携帯無線機
JP4152944B2 (ja) * 2002-06-07 2008-09-17 インターデイジタル テクノロジー コーポレーション ダイレクトコンバージョンマルチキャリアプロセッサのためのシステムおよび方法
FR2845840B1 (fr) * 2002-10-14 2005-09-16 St Microelectronics Sa Dispositif radiofrequence du type a frequence intermediaire nulle ou quasi-nulle minimisant la modulation frequentielle parasite appliquee a un oscillateur local integre.
US7002417B2 (en) * 2003-03-21 2006-02-21 Nokia Corporation RC and SC filter compensation in a radio transceiver
US7324799B2 (en) 2003-06-10 2008-01-29 Nokia Corporation Multiband mixer
WO2005029720A1 (en) * 2003-09-19 2005-03-31 Koninklijke Philips Electronics N.V. Multi-band transceiver
US7034624B1 (en) * 2003-12-11 2006-04-25 Analog Devices, Inc. Digitally-realized signal generators and methods
US7184766B2 (en) * 2004-02-09 2007-02-27 M-Stack Limited Apparatus and method for making measurements in universal mobile telecommunications system user equipment
GB0426443D0 (en) * 2004-12-02 2005-01-05 Koninkl Philips Electronics Nv Distributed diplexer
JP2007068895A (ja) * 2005-09-09 2007-03-22 Olympus Corp 断線検査方法
US7680510B2 (en) * 2005-11-10 2010-03-16 Alcatel-Lucent Usa Inc. Diversity-switched front end base station transceiver system
EP1811678A3 (en) 2006-01-23 2012-08-01 LG Electronics Inc. Radio frequency signal transmission/reception apparatus and radio frequency signal transmission/reception method
US7796953B2 (en) * 2006-03-17 2010-09-14 Nokia Corporation Transmitter, power amplifier and filtering method
EP1841142A1 (en) 2006-03-27 2007-10-03 Matsushita Electric Industries Co., Ltd. Sleep-state and service initiation for mobile terminal
US8412125B2 (en) * 2006-10-13 2013-04-02 Cisco Technology, Inc. Wireless communication system with transmit diversity designs
US8121569B2 (en) * 2008-09-30 2012-02-21 Intel Corporation Frequency generation techniques
US20100261500A1 (en) * 2009-04-09 2010-10-14 Broadcom Corporation Multiple frequency band multiple standard information signal modular baseband processing module
US20100261435A1 (en) * 2009-04-09 2010-10-14 Broadcom Corporation Multiple frequency band information signal frequency band compression
US8606194B2 (en) * 2011-08-15 2013-12-10 Renesas Mobile Corporation Receiver
GB2500231B (en) * 2012-03-14 2014-04-30 Broadcom Corp Transmitter
CN102694567B (zh) * 2012-06-11 2015-02-18 天津里外科技有限公司 多标准全兼容移动用户终端芯片的射频前端收发系统及其应用系统
US8958769B1 (en) * 2012-08-31 2015-02-17 Maxim Integrated Products, Inc. Direct conversion receiver for angle modulated signals
NZ728419A (en) * 2014-07-25 2020-08-28 Allen Vanguard Corp System and method for ultra wideband radio frequency scanning and signal generation
US9844169B2 (en) * 2014-10-31 2017-12-12 The Johns Hopkins University Ka band multi-chip modulator
CN104597468A (zh) * 2014-12-25 2015-05-06 深圳市华信天线技术有限公司 下变频通路模块及多通道变频接收设备
WO2018183573A1 (en) * 2017-03-28 2018-10-04 Qualcomm Incoporated Range-based transmission parameter adjustment
US10305611B1 (en) 2018-03-28 2019-05-28 Qualcomm Incorporated Proximity detection using a hybrid transceiver
US11129116B2 (en) 2019-06-21 2021-09-21 Qualcomm Incorporated System for detecting an object within a transmission path
US11405042B2 (en) 2019-12-31 2022-08-02 Texas Instruments Incorporated Transceiver carrier frequency tuning

Family Cites Families (10)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US4969210A (en) * 1988-02-10 1990-11-06 Motorola, Inc. Two-way radio having a PLL
US5091919A (en) * 1989-02-08 1992-02-25 Nokia-Mobira Oy Transmitter arrangement for digitally modulated signals
US5123031A (en) * 1989-02-08 1992-06-16 Nokia-Mobira Oy Control voltage generator in a transmitter arrangement for digitally modulated signals
AU1550992A (en) * 1991-03-04 1992-10-06 Megatrend Telecommunications Mobile telephone, system and method
US5790587A (en) * 1991-05-13 1998-08-04 Omnipoint Corporation Multi-band, multi-mode spread-spectrum communication system
FI91819C (fi) * 1991-11-05 1994-08-10 Nokia Mobile Phones Ltd Menetelmä kahden eri taajuusalueella toimivan digitaalisen radiopuhelimen taajuuksien muodostamiseksi
KR100355684B1 (ko) * 1992-11-26 2002-12-11 코닌클리케 필립스 일렉트로닉스 엔.브이. 직접변환수신기
FR2707063B1 (fi) * 1993-06-25 1995-09-22 Alcatel Mobile Comm France
DE4338721A1 (de) * 1993-11-12 1995-05-18 Philips Patentverwaltung Mehrband-Funkgerät
DE4341435A1 (de) * 1993-12-04 1995-06-08 Bosch Gmbh Robert Funkgerät

Also Published As

Publication number Publication date
DE69736793D1 (de) 2006-11-23
FI961428A (fi) 1997-09-30
FI961428A0 (fi) 1996-03-29
EP0798880A3 (en) 1999-04-07
EP0798880A2 (en) 1997-10-01
US5983081A (en) 1999-11-09
DE69736793T2 (de) 2007-02-01
EP0798880B1 (en) 2006-10-11

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI112133B (fi) Menetelmä kahdella eri taajuuusalueella toimivan radioviestinjärjestelmän suoramuunnoslähetin/vastaanottimen taajuuksien muodostamiseksi ja kahdella taajuusalueella toimivan radioviestinjärjestelmänsuoramuunnoslähetin/vastaanotin sekä edellisten käyttö matkaviestimessä
US6208875B1 (en) RF architecture for cellular dual-band telephones
EP0581573B1 (en) Universal radio telephone
EP0905917B1 (en) Multimode wireless communication system
JP4484321B2 (ja) 送受信機
KR100224102B1 (ko) 이중 대역 셀룰러 전화에 이용되는 중간주파수 선택장치 및 방법
EP0403492B1 (en) Bandswitching a two-way radio having a pll
EP0932938B1 (en) Arrangement in a communication system
GB2312107A (en) Multiband receiver and quadrature demodulator with selectable local oscillator
KR20000070694A (ko) 통신 시스템과, 통신 장치, 및 주파수 신시사이저
US4627099A (en) Communication apparatus for transmitting and receiving signals on different frequency bands
WO2004082160A1 (en) Mutti-band frequency synthesizer
EP0680673B1 (en) A telecommunication system, and a first station, a second station, and a transceiver for use in such a system
AU3396799A (en) Transmit-receive system and transmission method, in particular for a mobile telephone
KR20010059868A (ko) 듀얼 위상동기루프의 주파수 발생 방법
EP0958653B1 (en) Transmit signal generation with the aid of a receiver
US20020039908A1 (en) Digital portable telephone device
US6912376B1 (en) Mobile phone transceiver
EP1207627B1 (en) An efficient GS;/DSC/UMTS (UTRA/FDD) RF transceiver architecture
KR20000069896A (ko) 트랜시버 및 트랜시버를 구비하는 통신 시스템
US6741865B1 (en) Digital multi-subscriber radio telecommunication system working with frequency jumping
US6137997A (en) Circuit for receiving and transmitting signals and method
KR100566262B1 (ko) 위성이동통신시스템무선주파수부의주파수합성방법
JPH11355138A (ja) Ｐｌｌ回路及びそれを用いた無線通信端末装置
JPH05206892A (ja) 特定小電力無線設備

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed