FI110440B - Rainan siirto paperikoneen kaksihuopaisesta viimeisestä puristinnipistä seuraavalle kuivatusosalle - Google Patents

Description

110440

Rainan siirto paperikoneen kaksihuopaisesta viimeisestä puristinnipistä seuraavalle kuivatusosalle Överföringen av en bana frän det sista pressnypet med tvä filtar i pappersmaskinen tili följande torkningsparti 5

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen paperirainan siirtolaitejärjestely nopeakäyntisillä paperikoneilla.

10

Kaikkien paperi- ja kartonkilajien tärkeimpiä laatuvaatimuksia on rakenteen tasaisuus sekä mikro- että makromitassa. Paperin etenkin painopaperin rakenteen on oltava myös symmetrinen. Painopaperilta vaadittavat hyvät painatusominaisuudet tarkoittavat kummankin pinnan hyvää sileyttä, tasaisuutta ja 15 tiettyjä absorptio-ominaisuuksia. Paperin ominaisuuksiin etenkin tiheyden symmetrisyyteen vaikuttaa huomattavasti paperikoneen puristinosan toiminta, jolla on myös ratkaiseva merkitys paperin poikkiprofiilien ja konesuuntaisten . , profiilien tasaisuuteen.

• « · «IM • · . 20 Paperikoneiden nopeuden nosto tuo ratkaistavaksi uusia ongelmia, jotka liittyvät • · · useimmin koneen ajettavuuteen. Nykyisin käytetään nopeuksia jopa » · . n. 1500 m/min. Näillä nopeuksilla ns. suljetut puristinosat, jotka käsittävät • · » sileäpintaisen keskustelan ympärille sovitetun kompaktin puristustelakombinaation, toimivat yleensä tyydyttävästi. Esimerkkeinä näistä 25 puristinosista mainittakoon hakijan Sym-Press II™ ja Sym-PressO™

• I

-puristinosat.

• · • · • · · .···. Puristamalla tapahtuva vedenpoisto on energiataloudellisesti edullisempaa kuin • · · \ haihduttamalla toteutettu vedenpoisto. Tämän vuoksi on syytä pyrkiä poistamaan .,, ’; 30 paperiradasta vettä puristamalla niin paljon kuin mahdollista, jotta haihduttamalla poistettavan vesimäärän osuus saataisiin mahdollisimman pieneksi.

110440 2

Paperikoneiden nopeuden nosto tuo kuitenkin uusia ennen ratkaisemattomia ongelmia nimenomaan puristamalla tapahtuvaan vedenpoistoon, koska puris-tusimpulssia ei voida tunnetuilla keinoilla riittävästi nostaa ennen kaikkea sen 5 vuoksi, että suurilla nopeuksilla nippiajat jäävät riittämättömän lyhyiksi ja toisaalta puristuksen huippupainetta ei voida kohottaa yli tietyn rajan rainan struktuurin särkymättä.

Paperikoneiden nopeuksia nostettaessa tulevat myös paperikoneen ajetta-10 vuusongelmat entistä korostuneemmin esille, koska vesipitoinen ja heikko raina ei kestä liian suurta ja äkillistä puristuspaineimpulssia eikä suurten nopeuksien aiheuttamia dynaamisia voimia, vaan syntyy ratakatkoja ja muita toimintahäiriöitä, jotka aiheuttavat seisokkeja ja merkittäviä taloudellisia menetyksiä.

15 Paperikoneen suurilla nopeuksilla entistä korostuneemmin esiin tulevia muita ongelmia, joihin ei ainakaan kaikkiin ole löytynyt vielä tyydyttäviä ratkaisuja, ovat paperiradan sekä kone- että poikkisuuntaisten ominaisprofiilien • ^ tasaisuusvaatimuksiin liittyvät laatuongelmat. Valmistettavan radan tasaisuus • · vaikuttaa myös koko paperikoneen ajettavuuteen ja se on myös tärkeä valmiin • · • . ·. 20 paperin laatutekijä, joka korostuu kopio- ja painopapereiden osalta kopiokoneiden ja painokoneiden nopeuksien ja painojäljen tasaisuuden vaatimusten lisääntyessä.

:' · ’; Valmistettavan paperin konesuuntaisiin ominaisuusprofuleihin vaikuttavat merkit tävästi myös puristinosan värähtelyt, poikittaisiin ominaisuusvaihteluihin : ·.: 25 puristusnippien nippipaineiden poikittaisprofiilit j a nämä profiiliongelmat pyrkivät • * · ’,,, koneen nopeuksien noustessa merkittävästi lisääntymään.

Viimeaikoina on paperikoneiden nopeuksiksi ruvettu kaavailemaan jo niinkin • · · . . ·. suuria nopeuksia kuin n. 40 m/s = 2400 m/min. Näin korkeiden nopeuksien 30 toteutus, etenkin leveillä koneilla, tuo esille entistä vaikeampia ongelmia ratkaistavaksi, joista tärkeimpiä ovat koneen ajettavuus ja riittävä 110440 3 vedenpoistokapasiteetti suurella ratanopeudella.

Keksintöön lähiten liittyvän ja sitä sivuavan patenttikiijallisuuden osalta viitataan seuraaviin julkaisuihin: 5 FI-patentit 81854, 82500,84194, 85044 ja 93563, FI-hakemukset 842115 (jät 25.05.1984), 950451 (jät. 02.02.1995) ja 951934 (jät 24.04.1995), US-patentit 4 483 745,4 561 939,4 648 942,4 915 790,4 943 351, 10 4 988 410,5 087 325,5 169 501 ja 5 368 697, EP-julkaisut 0 159 280 Bl, 0 344 088 A2 ja 0 496 965 Bl, DE-julkaisut 3 604 522 AI, 3 742 848 AI, 4 227 000 AI ja 4 402 629 AI, WO-julkaisut 88/08051 ja 95/16821 sekä 15 CA-julkaisu 2034829.

Lisäksi viitataan oheisissa kuvioissa A ja B esitettyihin lähinnä tekniikan tasoon . . kuuluviin ratkaisuihin, jotka ovat olleet ainakin hakijan hallussa.

MM • · • 20 Ennestään tunnetuissa puristinosissa, etenkin painopapereille tarkoitetuissa ....: puristinosissa, viimeinen puristinnippi on ollut yleensä yksihuopainen ja rainan • · . . ·. siirto viimeisen nipin jälkeen on tapahtunut siten, että raina eroaa viimeisen nipin • » · ;'j'; puristushuovasta siirtyen puristustelan sileällä pinnalla eteenpäin, mistä raina irrotetaan ja siirretään avoimena ja tukemattomana vetona kuivatusviiralle.

25 Mainittu vapaa veto on rainan kireyden säilyttämisessä tarvittavan nopeuseron • · ' ’: kannalta edullinen, mutta se aiheuttaa, etenkin suuremmilla nopeuksilla, huomat- tavan katkoriskin, joten vapaita välejä ei yleensä voida yli 1700 m/min. nopeuk-:. silla käyttää. Yksihuopaisen viimeisen nipin käytös-tä saattaa aiheutua myös se epäkohta, että rainasta tulee sen vastakkaisten pintojen sileysominaisuuksien 30 suhteen epäsymmetrinen, koska viimeisessä nipissä sileää puristintelaa vasten » · puristettu rainan puoli tulee sileämmäksi kuin vastakkainen vettä vastaanottavaa 110440 4 huopaa vasten ollut. Viimeisessä nipissä tapahtuva toispuoleinen vedenpoisto saattaa myös vinouttaa täyte- ja hienoainejakautumaa. Ennestään tunnettujen puristinosien yksihuopainen viimeinen puristinnippi pyrkiikin tuottamaan etenkin hienopaperilla sekä LWC- ja MWC-pohjapaperilla huonon karheussymmetrian.

5 Ongelma korostuu, kun puristusimpulssi on suuri, kuten pitkänippipuristimella viimeisessä puristinpositiossa. Esim. MWC-pohjapaperilla on hakijan koepaperikoneella saatu kalanteroimattomana YP/AP-Bendtsen-karheudelle arvo 0,52, kun puristuskuormitus oli "Sym-Beit S" ™ -puristimessa 800 kN/m, puristuskengän pituus 152 mm ja sileä puristintela oli yksihuopaisen puristinnipin 10 yläpositiossa. Em. suuri karheusepäsymmetrisyys on rajoituksena puris-tuskuormituksen suuruudelle, saavutettavalle kuiva-ainepitoisuudelle ja märkälujuudelle.

On ennestään tunnettua käyttää erilaisten puristinosien, myös pitkänip-15 pipuristinosien yhteydessä ns. tasauspuristimia, joilla pyritään tasoittamaan edellä mainittua karheusepäsymmetrisyyttä. Näiden tunnettujen tasauspuristimien osalta viitataan esim. hakijan FI-patenttiin 64823, J.M. Voith GmbH: n • ^ DE-hakemusjulkaisuun 4321406 AI ja Sulzer-Escher Wyss GmbH:n ...: DE-hyödyllisyysmalliin G 9206340.3. Edellä esitetyistä julkaisuista ennestään • .·. 20 tunnetuilla tasauspuristimilla ei ole kuitenkaan voitu ratkaista tyydyttävästi karheusepäsymmetrisyyteen liittyviä ongelmia, etenkään rainan tuetun siirron ja : suljetun viennin yhteydessä.

• · ·

Tekniikan tasoon kuuluvat useat sellaiset järjestelyt, joissa rainan siirto kudokselta : 25 toiselle tai edelleen tai sen varmistus, että raina seuraa juuri sitä ‘...: edelleenkulj ettamaan tarkoitettua puristuskudosta, on toteutettu siirtoimutelalla tai muulla imulaitteella. Epäkohtana näiden imulaitteiden käytössä on kuitenkin se, että ne aikaansaavat rainan uudelleenkostumista imuvaikutuksensa vuoksi. Tämä • · · . . ·. uudelleenkostuminen on erityisen haitallista nimenomaan puristinosan viimeisen ....: 30 nipin jälkeen, jossa raina on jo suhteellisen kuivaa ja imukykyistä ja täten erityisen altista uudelleenkostumiselle. Mainittu uudelleenkostumisvaara on asettanut 5 110440 huomattavia rajoja siirtoimulaitteiden käytölle ja rainan siirron kannalta riittävän suurten alipaineiden soveltamiselle.

Paperikoneen puristinosassa käytetään rainan siirtoon myös erilaisia olennaisesti 5 vettä vastaanottamattomia ja läpäisemättömiä siirtohihnoja, joiden toiminta perustuu lähinnä niiden pintaominaisuuksiin, koska kyseisten hihnojen läpi ei voida rainaan ulottaa sen siirtoa edistävää tai varmistavaa imuvaikutusta.

Esillä olevan keksinnön yleistarkoituksena on kehittää edelleen edellä mainittua 10 tekniikan tasoa niin, että edellä kosketellut epäkohdat pääasiallisesti vältetään ja edellä mainitut ja myöhemmin selviävät keksinnön päämäärät saavutetaan.

Esillä olevan keksinnön päätarkoituksena on aikaansaada uusi laitejäijestelmä rainan siirtoon puristinosan viimeisestä puristinnipistä kuivatusosalle.

15

Keksinnön erityistarkoituksena on aikaansaada sellainen rainansiirtolaitejärjestely, jonka yhteydessä on edullisesti sovellettavissa viimeisenä nippinä kaksihuopaista ·.·. pitkänippiä, jossa vedenpoisto tapahtuu olennaisesti symmetrisesti rainan molempien pintojen läpi niin, että saadaan rainan symmetriset pinta- ja • 20 tiheysjakautumaominaisuudet.

• · · • » : Edellä mainituissa tarkoituksissa keksinnön mukaiselle rainansiirtolaitejär- • · · : :': jestelylle on pääasiallisesti tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

25

• I

Keksinnön avulla saadaan edullisesti aikaan rainan luotettava, mutta ·*·.. uudelleenkostuttamaton siirto puristinosan viimeisestä kaksihuopaisesta pitkä- nipistä, jossa on toteutettu olennaisesti symmetrinen vedenpoisto rainan . . ·. molempien pintojen läpi.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen 30 110440 6 piirustuksen kuvioissa kaavallisesti esitettyihin keksinnön eräisiin edullisiin sovellusesimerkkeihin, joiden yksityiskohtiin keksintöä ei ole mitenkään ahtaasti rajoitettu.

5 Kuviot A ja B esittävät ainakin hakijan tiedossa olevia lähinnä tämän keksinnön tekniikan tasoa (PRIOR ART) edustavia puristinosaratkaisuja.

Kuvio 1 esittää sellaista keksinnön sovellusta, jossa käytetään kahta peräkkäistä pitkänippivyöhykettä.

10

Kuvio IA esittää kuvion 1 mukaisen keksinnön sovelluksen erästä modifikaatiota.

Kuvio 2 esittää sellaista muutoin pääasiassa kuvion 1 mukaista keksinnön sovellusta paitsi, että käytetään vain yhtä pitkänippivyöhykettä.

15

Kuvio 3 esittää sellaista keksinnön kolmatta sovellusesimerkkiä, jossa käytetään yhtä pitkänippivyöhykettä, jonka jälkeen rainan siirto varmistetaan erityisellä ’. ·. siirtonipillä.

‘ 20 Kuvio 4 esittää sellaista keksinnön neljättä sovellusmuotoa, jossa käytetään yhtä ·;··; pitkänippivyöhykettä ja sen jälkeen kahta peräkkäistä siirtonippiä sekä erityistä : : : siirtohihnaa, jolla raina siirretään kuivatusviiralle suljettuna vientinä.

Kuvio A esittää ainakin hakijan hallussa olevaa lähinnä tekniikan tasoon kuuluvaa :: 25 paperirainan siirtolaitejäijestelyä kahdella pitkänipillä varustetun puristinosan läpi • · · ...* suljettuna vientinä muodostusviiralta kuivatusviiralle. Kuvio B esittää vastaavasti : yhdellä pitkänipillä varustettua lähinnä tekniikan tasoon kuuluvaa siirto laite- järjestelyä, jolla raina siirretään suljettuna vientinä muodostusviiralta kuivatus-; viiralle yhden pitkänippivyöhykkeen läpi. Kuviot A ja B eivät ole varustettu *:·· 30 viitenumeroilla, mutta näiden kuvioiden esittämät ratkaisut käyvät selviksi sen jälkeen, kun on tutustunut oheisiin kuvioissa 1-4 esitettyihin tämän keksinnön 110440 sovellusesimerkkeihin.

Aluksi selostetaan kuvioiden 1-4 mukaisten puristinosageometrioiden yhteiset rakennepiirteet. Kuvioiden 1-4 mukaisesti paperi- tai kartonkikoneen rainan W 5 suljetulla viennillä varustettu puristinosa käsittää ensimmäisen vettä vastaanottavan yläkudoksen 20, jolle raina W siirretään pick-up-telan 21 imu-vyöhykkeellä 21a muodostusviiralta 10 sen imutelan 11,11a jälkeisessä pick-up-kohdassa P. Tämän jälkeen seuraa viiran vetotela 12, jolta alkaa viiran 10 paluujuoksu. Kuvioiden 1-4 mukaisesti puristimessa on yksi tai kaksi peräkkäistä, 10 rainasta W tehokkaasti vettä poistavaa puristusnippiä NP1 ja NP2, joiden välillä rainalla W on täysin suljettu vienti niin, että se on koko ajan kudoksen kannattamana. Kuvioissa 1-4 kaikki vettä poistavat puristusnipit NP1 ja NP2 ovat ns. pit-känippejä, joiden puristusvyöhyke on olennaisesti pitempi kuin terävän telanipin. Kuvioissa 1-4 kaikki puristusnipit NP1 ja NP2 ovat lisäksi kahdella vettä 15 vastaanottavalla puristuskudoksella 20,30;40,50 varustettuja niin, että vesi niistä poistuu olennaisesti symmetrisesti rainan W molempien pintojen kautta.

·.·. Kuvioissa 1-4 ensimmäinen yläkudos 20 on ohjaus-, kiristys- ja johto-telojen 22,22S ohjaama. Ensimmäiseen pitkänippiin NP1 kuuluu vettä vastaanottava * 20 alakudos 30, joka on ohjaus-, kiristys- ja johtotelojen 32,32S ohjaama.

·;··; Ensimmäinen pitkänippi NP1 samoin kuin toinen pitkänippi NP2 on toteutettu : : : esim. hakijan Sym Belt Press -puristimella. Puristimen rakenne on pää- - : piirteittäin sellainen, että pitkänippi NP1 muodostuu taipuisalla vaipalla 20' varustetusta letkutelasta 35;55 ja vastatelasta 25;45. Letkuvaipan 20' sisällä on ·.*·: 25 hydrostaattisesti ja/tai -dynaamisesti voideltu liukukenkä 210, jonka yhteydessä ...· olevat hydrauliset kuormituslaitteet painavat kenkää 210 vastatelaa 25;45 vasten.

;J Vastatelana 25;45 on onsipintainen 25';45' puristintela, esim. hakijan

* * * TM

: taipumasäädetty Sym-Z Roll •: · · 30 Kuvion 1 mukaisesti puristinosaan kuuluu toinen yläkudos 40, joka on ohjaus-, kiristys- ja johtotelojen 42 ohjaama. Kuviossa 1 toinen pitkänippi NP2 on 110440

O

kaksikudoksinen käsittäen alakudoksen 50, joka on kiristys-, ohjaus- ja johtotelojen 52 ohjaama. Pitkänippi NP2 muodostuu alapuolisen letkutelan 55 vaipan 201 ja sen mahdollisen onsipinnan, puristuskudosten 40,50 ja yläpuolisen onsipinnalla 45' varustetun puristustelan 45 välille.

5

Kuvioiden 2, 3 ja 4 mukaisille sovellusmuodoille on yhteisenä piirteenä se, että puristinosassa käytetään yhtä rainasta W vettä poistavaa pitkänippivyöhykettä NP1, vaikka rainan W siirto on toteutettu eri kuvioissa 2, 3 ja 4 keskenään erilaisilla tavoilla.

10

Kuvioiden 1, 2 ja 3 mukaisille sovellusmuodoille on rainan W siirron osalta yhteisenä piirteenä se, että raina W siirretään suljettuna vientinä toiselta yläkudokselta 40 (kuvio 1) tai ensimmäiseltä yläkudokselta 20 (kuviot 2 ja 3) ensimmäisen kuivatussylinterin 82a tai vastaavan lead-in-sylinterin tai telan 15 sileälle pinnalle 82' käyttäen hyväksi kevyesti kuormitettua siirtonippiä NS. Tämän nipin NS muodostaa yläkudoksen 20;40 silmukan sisälle sovitettu onsipinnalla 29';49' varustettu puristintela yhdessä ensimmäisen kuivatussylinterin · 82a tai vastaavan kanssa. Siirtonipissä NS käytetyn puristuspaineen ansiosta raina • · W tarttuu sylinterin 82a sileään pintaan 82' ja seuraa sitä, kun ylä-kudos 20;40 • · 110440 9 kudokselta 50;50B. Imusiirtotelan 81 jälkeen rainan W pysyminen kuivatusviiran 80 alapinnalla varmistetaan puhallusimulaatikoilla 87 tai vastaavalla, minkä jälkeen raina W on johdettu ensimmäiselle kuivatussylinterille 82 ja siitä edelleen yksiviiravientinä sinänsä tunnetulla tavalla.

5

Seuraavassa selostetaan kunkin eri kuvion 1-4 mukaisen toteutusmuodon toisistaan poikkeavat erityispiirteet.

Kuviossa 1 ensimmäisen pitkänipin NP1 jälkeen on alahuopasilmukan 30 sisälle 10 jäljestetty siirtoimutela 33, jonka imuvyöhykkeellä 33a vaikuttavan alipaineen avulla varmistetaan se, että raina W seuraa luotettavasti alahuopaa 30 ja eroaa ylähuovasta 20. Imuvyöhykkeen 33a jälkeen rainan W pysyminen alahuovan 30 yläpinnalla varmistetaan alipaineisella imulaatikolla tai puhallusimulaatikolla 34, jonka jälkeen raina W siirretään siirtoimutelan 41 imuvyöhykkeellä 41a toiselle 15 yläkudokselle 40. Siirtoimutelan 33 asemesta voidaan käyttää vastaavaa stationääristä imukenkää. Rainan W siirto alahuovalle 30 varmistetaan tarvittaessa myös sopivalla huopakulmalla. Kuviossa 1 alakudos 30 eroaa rainasta W johto-. . telan 32 ohjaamana, minkä jälkeen rainan W pysyminen toisen ylähuovan 40 ala pinnalla varmistetaan siirtoimulaatikoiden tai puhallusimulaatikoiden 43 alipai- • 20 neella. Tämän jälkeen raina W kulkee toisen pitkänippivyöhykkeen NP2 läpi.

Pitkänipin NP2 jälkeen raina W jäljestetään seuraamaan toista ylähuopaa 40 ja * » . eroamaan toisesta alahuovasta 50 siirtoimutelan 47 alipainevyöhykkeen 47a t · · ;'j*: alipaineen avulla. Siirtoimutelalla 47 olevat huopien 40,50 kulmat jäljestetään siirron kannalta sopiviksi. Siirtoimutelan 47 jälkeen rainan W pysyminen toisen 25 ylähuovan 40 alapinnalla varmistetaan siirtoimulaatikon tai puhallusimulaatikon 48 alipaineella. Siirtoimulaatikon 48 jälkeen raina W joutuu siirtonippiin NS, :·. jossa käytetään suhteellisen kevyttä viivapainetta, joka on yleensä luokkaa 0...40 kN/m. Tämän jälkeen rainan W kulku on edellä selostetun kaltainen.

• t · 30 Kuviossa IA on esitetty sellainen kuvion 1 mukaisen puristinosan modifikaatio, joka eroaa kuviossa 1 esitetystä siinä, että rainaa W siirretään ensimmäisestä 110440 10 pitkänipistä NP1 yläkudokselta 20 toisen pitkänipin NP2 alakudokselle 50 käyttäen hyväksi ensimmäisen yläkudossilmukan 20 sisällä olevaa imuvyöhykkeellä 23a varustettua siirtoimutelaa 23. Mainitun imuvyöhykkeen 23a vaikutuksesta raina W eroaa alakudoksesta 30 ja seuraa yläkudoksen 20 alapintaa, 5 jolta se irrotetaan ja siirretään toisen pitkänipin NP2 alakudokselle 50 sen sisällä olevan siirtoimutelan 53 imuvyöhykkeellä 53a. Tämän jälkeen raina W seuraa alakudoksen 50 yläpinnalla siirtoimulaatikkojen 54 alipaineen varmistamana toiseen pitkänippiin NP2, minkä jälkeen puristinjäqestely ja rainan siirto on edellä kuviossa 1 esitetyn kaltainen.

10

Kuvio 2 poikkeaa kuviosta 1 ennen kaikkea siinä suhteessa, että kuviossa 2 käytetään vain yhtä pitkänippivyöhykettä NP1, jonka jälkeen raina W jäljestetään seuraamaan ylähuopaa 20 siirtoimutelan 27 imuvyöhykkeellä 27a vaikuttavan alipaineen vaikutuksella. Tämän jälkeen rainan W pysyminen ylähuovan 20 15 alapinnalla varmistetaan kahdella peräkkäisellä imulaatikolla tai puhallusimu-laatikolla 28, minkä jälkeen rainan W juoksulla seuraa edellä selostettu kevyesti kuormitettu siirtonippi NS ensimmäisen kuivatussylinterin 82a tai vastaavan yh-·.·. teydessä. Kuviossa 2 on alahuovan 30 jälkimmäinen johtotela 32S järjestetty asemaltaan säädettäväksi samoin kuin ylähuovan 20 jälkimmäinen johtotela 22S.

• .·. 20 Tätä asentosäätöä kuvaavat nuolet S. Mainitulla säädöllä S voidaan asetella • · · • · « huopien 20,30 kaartosektorien suuruutta siirtoimutelalla 27 ja kuivatussylinterillä : 82a tai vastaavalla.

* # * • * · *

Kuviossa 3 esitetty puristinosa ja sen yhteydessä sovellettu rainansiirtojäijestely • · 25 on muutoin kuviossa 2 esitetyn kaltainen paitsi, että pitkänippivyöhykkeen NP1 jälkeen oleva siirtoimutela 27 on korvattu sileäpintaisella 27' puristintelalla 27, joka muodostaa yhdessä alahuovan 30 silmukan sisällä olevan onsipinnalla 37' • varustetun puristintelan 37 kanssa siirtonipin NS0. Yläpuolisen puristintelan 27A . sileä pinta 27' ja vastatelan 37 onsipinta 37' saa aikaan sen, että telojen 27A,37

* I I

30 pyörimisen ansiosta indusoituvat sellaiset paine-erot, jotka pyrkivät siirtämään rainaa W ylähuopaan 20 päin ja pitämään rainan W siinä kiinni. Muutoin on siirto- 110440 11 järjestely edellä kuvion 2 yhteydessä selostetun kaltainen.

Kuviossa 4 käytetään myös vettä poistavan pitkänipin NP1 jälkeen edellä kuvion 3 yhteydessä selostetun kaltaista siirtonippiä NSO. Kuviosta 3 poiketen käytetään 5 lisäksi toista siirtonippiä NS01 ja siirtohihnaa 50B, joka on sileäpintainen ja olennaisesti vettä vastaanottamaton ja läpäisemätön. Toinen siirtonippi NS01 muodostuu sileällä pinnalla 59' varustetun alapuolisen puristintelan 59B ja onsipinnalla 29' varustetun yläpuolisen puristintelan 29A välille. Telojen 59B ja 29A pintojen 29',59' erilaisuuden vuoksi siirtonipissä NS01 syntyy paine-ero, joka 10 pyrkii siirtämään rainaa W alakudokseen 5OB päin ja pitämään rainan W siinä kiinni. Siirtohihnalla 5OB raina W viedään kuivatusviiralle 80 edellä selostetulla tavalla. Siirtohihnan 5 OB pintaa pitää puhtaana johtotelan 52 yhteydessä oleva kaavan 57. Siirtohihnan 50B yhteydessä voi olla myös muita kiristys-, kunnostus-ym. laitteita.

15

Kuvioissa 1-4 on pitkänippien NP1 ja NP2 jättöpuolille esitetty sijoitetuiksi vedenpoistokaukalot 26,36,46,56, jotka keräävät telapinnoille 25',45',201 irtoavat V, rainasta W poistuneet vedet ja johtavat ne edelleen paperikoneen sivulle.

♦ · • · · · • · * 20 Kuvioissa 1-4 esitetyt puristinosat ovat joko yhdellä erillisnipillä yleensä * I * ·;··· pitkänipillä NP1 (kuviot 2, 3 ja 4) varustettuja puristinosia tai ns. tandem- : puristinosia, joissa on kaksi tai useampia erillisnippejä NP1 ja NP2 (kuvio 1). Jos * * « käytetään vain yhtä nippiä NP1, se on keksinnössä nimenomaan pitkänippi. Jos taas käytetään tandemina kahta tai useampaa peräkkäistä puristinnippiä, on • · ·*.’·: 25 viimeinen nippi (kuviossa 1 nippi NP2) pitkänippi ja edellinen nippi tai nipit on/ovat pitkänippejä ja/tai telanippejä. Edellä on ollut puhe nimenomaan vettä * ‘ . poistavista nipeistä eikä siirtonipeistä.

• » • · * · « ; Kuvioissa 1-4 esitetyille puristinosille on myös eräänä luonteenomaisena piirteenä * » · •;| 30 se, että rainan kulku pick-up-kohdasta P ensimmäiselle kuivatussylinterille 82a tai vastaavalle lead-in-sylinterille tai kuivatusviiralle 80 on varsin suoraviivainen 110440 12 sopivimmin niin, että suurin rainan suunnanmuutoskulma em. välillä on pienempi kuin noin 15°.

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen 5 ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat huomattavastikin poiketa edellä vain esimerkinomaisesti esitetyistä keksinnön edullisista sovellusesimerkeistä.

• · • 1

ItM

• 1 • « • I · 4 1 · • • k * · 1 • f · ti1 • i « f · « • · t 1

I I I

I M

· · • · k > · S 1 » • 1 »

IM

»»(Il ( »

Claims (8)

110440

1. Paperirainan siirtolaitejärjestely nopeakäyntisillä paperikoneilla, jotka käsittävät rainanmuodostusosan ja kuivatusosan välisen puristinosan, jossa on yksi tai 5 useampia rainasta (W) vettä olennaisesti poistavia puristinnippivyöhykkeitä, joista ainakin viimeinen nippivyöhyke (NP1;NP2;NPn) on pitkänippi, jonka kautta on johdettu ainakin kaksi vettä vastaanottavaa puristuskudosta (20,30;40,50), joiden välissä raina (W) on johdettu viimeisen pitkänippivyöhykkeen (NP1;NP2;NPn) läpi niin, että siinä vedenpoisto rainasta (W) tapahtuu sen molempien pintojen 10 kautta, ja jossa järjestelyssä viimeisen pitkänippivyöhykkeen (NP1;NP2;NPn) jälkeen raina (W) on järjestetty seuraamaan viimeisen pitkänippivyöhykkeen (NP1;NP2;NPn) läpi kulkevaa toista kudosta (20;40) rainaa (W) olennaisesti uudelleen kostuttamattoman paine-eron vaikutuksella, tunnettu siitä, että mainittu toinen kudos (20;40) on johdettu suhteellisen kevyesti kuormitetun siir-15 tonippivyöhykkeen (NS;NS01) läpi, jolla siirtonippivyöhykkeellä (NS;NS01) raina (W) on siirretty viimemainitun kudoksen (20;40) pintaa olennaisesti adhes-siivisemmalle siirtopinnalle (82';50B), jolla raina (W) on johdettu suljettuna vien-. . tinä puristinosaa seuraavan kuivatusosan kuivatusviiralle (80) tai vastaavalle. • •ia • · • ,·, 20

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rainansiirtolaitejärjestely, tunnettu siitä, a · a • a a että vettä vastaanottava yläkudos (20;40) on johdettu viimeisen pitkänipin . (NP1;NP2) jälkeen siirtonipin (NS) kautta, jonka siirtonipin (NS) muodostavat « * « yläpuolelta onsipinnalla (29';49') varustettu yläpuolinen puristintela (29;49) ja alapuolinen kuivatusosan ensimmäinen sileällä pinnalla (82') varustettu 25 kuivatussylinteri (82a) tai vastaava lead-in-sylinteri tai tela, jolla sileällä pinnalla ’ # 4 ί (82') raina on johdettu irti mainitusta yläkudoksesta (20;40) ja kuivatusosan kuiva- : *. 11 tusviiran (80) kannatukseen (kuviot 1, 2 ja 3). < · t · Ml

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen rainansiirtolaitejärjestely, tunnettu t I I I I s .,..; 30 siitä, että rainansiirto viimeisen pitkänipin (NP1) yläpuristinkudokselle (20;40) on i * varmistettu mainitun yläkudoksen silmukan sisälle sovitetulla siirtoimutelan „ 110440 14 (27;47) imuvyöhykkeellä (27a,47a), minkä jälkeen raina (W) on johdettu, sopivimmin yläviistona juoksuna, mainittuun siirtonippiin (NS) (kuviot 1 ja 2).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen rainansiirtolaitejäijestely, tun-5 nettu siitä, että viimeisen pitkänippivyöhykkeen (NP1;NP2;NPn) jälkeen on järjestetty siirtonippi (NSO), jonka kautta viimeisen nipin sekä ylä- että alakudos (20,30) on johdettu kulkemaan ja että mainittu siirtonippi (NSO) on muodostettu yläpuolisen sileällä pinnalla (27') varustetun puristintelan (27A) ja alapuolisen onsipinnalla (37') varustetun puristintelan (37) välille. 10

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen rainansiirtolaitejäijestely, tunnettu siitä, että ennen mainittua siirtonippiä (NS) on yläkudoksen (20) sisälle jäljestetty imulaatikko tai imulaatikot (28), jotka varmistavat rainan (W) pysymisen yläkudoksen alapinnalla ennen viimeistä siirtonippiä (NS).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen rainansiirtolaitejäijestely, tunnettu siitä, että viimeisen pitkänippivyöhykkeen (NP1;NP2;NPn) jälkeen raina *.1. (W) on jäljestetty seuraamaan viimeisen pitkänippivyöhykkeen (NP1;NP2;NPn) * · ,,,; läpi kulkevaa yläkudosta (20;40). • · • 20 • » · i i ·

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rainansiirtolaitejäijestely, tunnettu siitä, ; että ensimmäisen tai toisen yläkudoksen (20;40) yhteyteen mainitun viimeisen « 1 · :'·1· pitkänipin (NP1;NPn) jälkeen on jäljestetty siirtonippi (NS01), jonka kautta on johdettu alapuolinen olennaisesti vettä vastaanottamaton ja yläpuolista vettä : \i 25 vastaanottavaa puristuskudosta (20) pinnaltaan olennaisesti adhessiivisempi « 1 1 ‘1 siirtohihna (50B), jonka yläpinnalla mainitun siirtonipin (NSOl) jälkeen raina (W) » j ’ ·,, on johdettu suljettuna vientinä kuivatusosan kuivatusviiralle (80) (kuvio 4).

, 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen rainansiirtolaitejäijestely, tunnettu siitä, • t · * > i · • » I I · 30 että mainittu siirtonippi (NSOl) on muodostettu yläpuolisen puristuskudoksen (20,40) silmukan sisällä olevan onsipinnalla (29') varustetun puristintelan (29A) ja 15 110440 alapuolisen sileällä pinnalla (59') varustetun puristintelan (59B) välille (kuvio 4). 5 10 15 20 » ! · 25 30 ie 110440