FI109126B - Menetelmä kefepiimidihydrokloridihydraattiantibiootin valmistamiseksi - Google Patents

Description

! 109126

Menetelmä kefepiimidihydrokloridihydraattiantibiootin valmistamiseksi

Esillä olevan keksinnön kohteena on patenttivaati-5 muksessa 1 määritelty kemiallinen asylointimenetelmä ja erityisesti vesiympäristössä tapahtuva asylointimenetelmä, jolla valmistetaan antibioottia, kefepiimidihydrokloridi-hydraattia, joka tunnetaan myös 7-[2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-(Z)-metoksi-iminoasetamido]-3-[(l-metyyli-l-pyrro-10 lidinio)metyyli]kef-3-eemi-4-karboksylaattina ja joka on laajakirjoinen antibakteerinen aine.

Tunnetaan paljon sellaisia kefalosporiiniantibi-ootteja, joissa on 2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-(Z)-2-metok-si-iminoetikkahapposivuketju, joka liitetään kefalospo-15 raanihapon 7-aminoryhmään hyvin tunnetuilla asylointimene-telmillä. Useimmissa tapauksissa on välttämätöntä suojata amino-osa ja aktivoida sivuketjun karboksyylihappo osana asylointimenetelmää. Tästä syystä kemiassa tuodaan esille useita aminoryhmän suojaryhmiä tiatsolirenkaan 2-amino-/*: 20 ryhmälle ja useita aktivointiryhmiä karboksyylihapolle.

j Uudempien suojaryhmien ja aktivointiryhmien, joilla saa- daan haluttu antibiootti, etsiminen on edelleen lukuisten j :. julkaisujen aiheena, ja niissä tarkastellaan tiettyihin .·, : aktivointiryhmiin liittyviä kustannuksia ja niiden myrkyl- 25 lisyyksiä. Siten käyttökelpoisten laajakirjoisten antibioottien valmistamiseksi tarvitaan yhä yksinkertainen, pysyvä, kiteinen, taloudellinen ja myrkytön sivuketju, jolla i ’· " on haluttu geometrinen (Z)-isomeeri, joka voidaan helposti liittää kefalosporiiniytimen 7-aminoryhmään. Seuraavassa ]*·’; 30 annetaan esimerkkejä joistakin tiatsolisivuketjuista.

.··. US-patentissa no. 4 203 899, Ochiai et ai., joka ^ on julkaistu 20. toukokuuta 1980, tuodaan esille yhdistei- ··>· tä, joiden kaava on * · · • · • · *» · 2 109126 NR5 'Kyli jossa R1 on amino, suojattu amino, hydroksyyli tai suojattu hydroksyyli; R5 on hydroksyyli tai suojattu hydroksyyli 10 ja W on hydroksyyli, Ci-4-alkoksi, halogeeni tai OM, jossa M on alkalimetalli.

GB-patenttihakemuksessa 2 144 424, joka on jul kaistu 6. maaliskuuta 1985, tuodaan esille pyridiniumkefa-losporiinijohdannaisten sarjan valmistus erilaisilla mene-15 telmillä, kuten käyttäen yhdistettä, jonka kaava on

VT

, : r4hn—\ Il ϋ ; ·: 20 0

. : tai sen suolaa, jossa R on vety- tai halogeeniatomi; R

on vety atomi tai Ci-6-alkyyliradikaali, ja R4 on vety tai : aminoryhmän suojaryhmä, tai käyttäen tämän yhdisteen akti- ,;·] 25 voitua johdannaista.

Eurooppalaisessa patenttihakemuksessa EP-160 546, joka on julkaistu 6. marraskuuta 1985, tuodaan myös esille * 1 * kefalosporiiniyhdistesarjän valmitus erilaisilla menetel-..." millä, kuten käyttäen substituoituja oksi-iminotiatsolyy- • 30 lietikkahappoyhdisteitä, joiden kaava on » * * * " .0R1 - 35 3 109126 tai niiden reaktiivista johdannaista, jossa R8 on vetyatomi tai aminoryhmän suojaryhmä. Sopivia esimerkkejä tällaisista reaktiivisista johdannaisista, joita tuodaan esille, ovat seoshappoanhydridit, happoanhydridit, happohalogeni-5 dit, aktiiviset esterit, aktiiviset amidit ja happoatsi-dit.

US-patentissa no. 4 385 181, Farge et ai., joka on julkaistu 24. toukokuuta 1983, tuodaan esille tioloeste-reitä, joiden kaava on 10 /0R° -

.'.~0rV

15 jossa R' on vety tai suojaradikaali, R° on vety, alkyyli, vinyyli, syanometyyli tai suojaradikaali, ja R on alkyyli, L-2-amino-2-karboksietyyli, fenyyli tai jokin lukuisista erilaisista heterosyklisistä radikaaleista, jotka on lue- ·.’·· 20 teltu sarakkeissa 4-8, kuin myös niiden syn- ja anti- * · * | isomeereistä ja seoksista.

Edellä esitettyjen viitteiden lisäksi on olemassa • f. suuri määrä viitteitä, joissa tuodaan esille erilaisia | ' · · * : suojaryhmiä 2-aminosubstituentille ja jopa suurempi määrä ,·;·[ 25 karboksyylihappo-osan aktivointiryhmiä/poistuvia ryhmiä, joita voidaan käyttää 7-aminokefalosporiiniyhdisteen asy-loinnissa.

* · * | ’· Asiaan läheisimmin liittyvä viite on kuitenkin ..." tsekkoslovakialainen patentti no. 238 950, joka on jul- ; ·'·*; 30 kaistu 16. maaliskuuta 1987, [Chemical Abstracts, Voi.

j .·*. 110, s. 544 (1989)], jossa tuodaan esille yhdiste, jonka kaava on *:· />CH3 ;;; n NHir-(J y HC1 4 109126 jossa yhdisteellä on esitetty olevan syn-konfiquraatio. Ainoa todiste, joka on esitetty tuotteelle patentissa on se, että klooripitoisuus on 99 - 100,5 % teoreettisesta arvosta.

5 Kehittäessään uusia synteettisiä menetelmiä anti bioottien valmistamiseksi, esillä olevat keksijät, kuin myös muut alan tutkijat, ovat etsineet yksinkertaisia, tarkoituksenmukaisia, taloudellisia, kiteisiä, pysyviä ja myrkyttömiä lähtöaineita, joita voidaan käyttää antibioot-10 tien valmistamiseksi. Ensimmäiset yritykset valmistaa ja käyttää 2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoetikkaha-pon happokloridia ilman suojaryhmien käyttöä epäonnistuivat. Esillä olevat keksijät ovat kuitenkin nyt todenneet, että 2-(2-aminotiatsol-4~yyli)-2-metoksi-iminoasetyyli-15 kloridihydrokloridi voidaan valmistaa erityisesti määri tellyissä reaktio-olosuhteissa. Tämän löydön esillä olevat keksijät vahvistivat myöhemmin, kun he eivät pystyneet toistamaan edellä esitetyn tsekkoslovakialaisen patentin opetusta. Haluttua happokloridihydrokloridin syn-iso- » * 20 meeria, joka on välttämätön halutun antibiootin tuottami- • seksi, ei pystytty valmistamaan uudelleen. Edelleen, lisä-tutkimukset vahvistivat, että tunnetun tekniikan oppien avulla ei saatu happokloridin haluttua syn-isomeerin hyd- • M t .·, ; rokloridisuolaa siten, että siinä ei olisi ollut juurikaan f·./ 25 an ti-isomeeri a ja että sillä olisi jäljempänä kuviossa 1 kuvattu protoniydinmagneettiresonanssispektri (XH NMR) .

Laajakirjoisen kefepiimiantibiootin tuo esille

• * I

’· Aburaki et a_l. US-patentissa no. 4 406 899, joka on jul- • * kaistu 27. syyskuuta 1983, ja sen valmistusta kuvataan » i IV. 30 kahdella reaktionkulkukaaviolla, joissa reagoivat aineet | ja tuotteet edellyttävät salpaus- ja salpauksen poistoryh- ; » « mien käyttöä. Esimerkkinä annetussa reaktionkulkukaaviossa -‘Ί tuote vaatii kromatografisen puhdistusvaiheen Λ2” ja Δ3- isomeerien seoksen erottamiseksi, ja näin saatu kefepiimi-35 tuote on kahtaisionin muodossa. Kefepiimin kahtaisionimuo- 5 109126 to ei ole pysyvä huoneenlämpötilassa ja kohotetuissa lämpötiloissa .

Murray A. Kaplan et ai. tuo US-patentissa no. 4 910 301, joka on julkaistu 20. maaliskuuta 1990, esille 5 lämpötilastabiileja kiteisiä kefepiimin suoloja kuivajau-hemuodossa, ja niillä on erinomainen pysyvyys huoneenlämpötilassa ja parempi pysyvyys kohotetussa lämpötilassa verrattuna kefepiimin kahtaisionimuotoon, jonka on kuvannut Aburaki et aJL. US-patentti no. 4 406 899.

10 US-patentissa no. 4 868 294, joka on julkaistu 19.

syyskuuta 1989, Brundidge et ad, kuvataan sellaisten 7-amino-3-[(1-metyyli-l-pyrrolidinio) metyyli]kef-3-eemi-4-karboksylaattisuolojen valmistus, joissa ei juurikaan ole A2-isomeeria, sekä niiden käyttö vesipitoisessa asylointi-15 menetelmässä, jolla valmistetaan kefepiimiantibioottia sulfaattisuolana.

·. : US-patentissa no. 4 754 031, joka on julkaistu 28.

kesäkuuta 1988, Angerbauer et ai., kuvataan menetelmä, • · jolla valmistetaan useita kefalosporiiniantibiootteja, mu-""l’ 20 kaan lukien kefepiimiä kahtaisionimuodossa. Vaikka tässä *·*· menetelmässä ei käytetä suojaryhmiä, siinä käytetään an- *. *: hydridiä aktivointiin vesipitoisessa asylointireaktiossa, : joka edellyttää kromatografisia puhdistusvaiheita, jotta saadaan kefepiimin kahtaisionimuoto.

; ·,· 25 US-patentissa no. 4 943 631, joka on julkaistu 24.

heinäkuuta 1990, Brian E. Looker kuvaa parannetun menetel- män kefepiimiantibiootin valmistamiseksi hydrojodidisuola- ; · ; 2 · | na. Menetelmässä kontrolloidaan ei-toivotun Δ -isomeerin h*.’ muodostumista käyttämällä kefalosporiinisulfoksidiväli- ··· 30 tuotetta. Patentissa kuvattu menetelmä on kuitenkin kallis ! ja tehoton, sillä siinä on kaksi lisävaihetta sinänsä tun- 14 1 nettuun menetelmään verrattuna ja siinä käytetään lisäksi suojaryhmiä, jolloin salpaus- ja salpauksen poistomenetelmät ovat välttämättömiä. Lisäksi menetelmässä täytyy käyt-35 tää puhdistusmenetelmänä pylväskromatografiaa, mikä on epäkäytännöllistä teollisuusmittakaavassa.

109126 6

Julkaisussa Chemical Abstracts 113 (1990) 23533s on kuvattu menetelmä 7-[2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2- hydroksi-iminoasetamido]-3-kefeemiyhdisteiden valmistamiseksi, mutta varsinaisten menetelmävaiheiden lisäksi siinä 5 esitetyt kaavojen I, II ja III mukaiset yhdisteet ovat täysin erilaisia kuin ne yhdisteet, joita käytetään keksinnön mukaisessa menetelmässä. Patenttivaatimuksessa 1 esitetyn keksinnön mukaisen menetelmän ja kyseisessä vii-tejulkaisussa esitetyn menetelmän välillä on seuraavat 10 neljä suurinta eroavaisuutta: (1) Tunnetun tekniikan mukaisesti OAc-ryhmää käytetään suojaryhmänä kaavan III mukaiselle hydroksioksii-mille, muttei keksinnön mukaisesti käytettävää metoksiryh-mää. On huomattava, että metoksiryhmä muodostaa osan anti-15 bioottisen kefepiimin välttämättömästä rakenteesta, joka johtaa kyseiseen käyttökelpoiseen aktiivisuuteen, jota : edullista aktiivisuutta ei saavuteta OAc-ryhmän avulla.

Hakija on kokeissaan todennut, että kefepiimin väärällä anti-isomeerilla ei ole antibioottista aktiivisuutta.

20 (2) Tunnetun tekniikan mukaisen kaavan II mukaisen kefalosporiinin 3-asemassa on vinyyliryhmä, joka on ei-reaktiivinen neutraali osa, kun taas esillä olevassa kek-·,· · sinnössä käytettävän kefalosporiinin 3-asemassa on kvater- näärinen heterosyklinen ryhmä, joka säilyttää kvaternääri-25 sen typpiryhmän läpi koko menetelmän.

·'*; (3) Tunnetun tekniikan mukaisen menetelmän tuote • * · on erilainen kuin keksinnön mukaisen menetelmän tuote.

• ·’ Jotta kefepiimi olisi käyttökelpoinen antibioottina, me- toksiryhmän täytyy säilyä syn-isomeerissä konfiguraatiossa I ··· 30 menetelmän ajan ja menetelmän tulee antaa tuote, jossa ei .···. ole A2-isomeeria· Tunnetun tekniikan mukaiseen tunnettuun t · · ! antibioottiin ei liity syn/anti-isomeeri -ongelmaa eikä Δ2/Δ3 -ongelmaa.

(4) Keksinnön mukaisessa menetelmässä ei vaadita 35 käytettäväksi eikä myöskään käytetä mitään suojaryhmiä.

7 109126

Kefepiimin kiteisen sulfaattisuolan ja kahtais-ionimuodon valmistuksissa, jotka kuvataan kemiassa, käytetään suurin piirtein samaa vesipitoista asylointi-menetelmää ja erilaisia salpaus- ja salpauksen poistoryh-5 miä ja aktiivisia estereitä. Kaikissa tapauksissa haluttu kiteinen kefepiimidihydrokloridihydraattimuoto täytyy valmistaa kefepiimin puhdistetun kahtaisionimuodon kautta. Siten on tarpeen kehittää yksinkertainen, suora ja kustannuksiltaan tehokas asylointimenetelmä, jolla vältetään re-10 aktiovaiheet, joissa lisätään ja poistetaan suojaryhmiä, stereokemian seurantavaiheet ja kromatografointimenetel-mät, ja vielä tärkeämpänä, asylointimenetelmä, jolla valmistetaan haluttu kefepiimidihydrokloridihydraattiantibi- 2 ootti, jossa ei juurikaan ole anti-isomeeriä eikä Δ “ 15 isomeeriä.

Esillä olevan keksinnön kohteena on siten menetel- : mä, jolla valmistetaan antibioottia, kefepiimidihydroklo- ridihydraattia, joka sisältää vähemmän kuin noin 5 % anti- isomeeria ja A2-isomeeria, jolle menetelmälle on tunnus- ! 20 omaista, että saatetaan 7-amino-3-[(1-metyy-li-l-pyrroli- ‘ dinio)metyyli]kef-3-eemi-4-karboksylaatti reagoimaan 2-(2- • · *·* aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoasetyyli-kloridihydro- *.' * kloridin syn-isomeerin kanssa, joka sisältää vähemmän kuin noin 5 % anti-isomeeriä, vesipitoisessa orgaanisessa liu-; ‘.j 25 ottimessa, pHrssa, joka on noin 5,0 - 7,5, ja sen jälkeen ’‘: reaktioseokseen lisätään riittävä määrä happoa ja veteen sekoittuvaa orgaanista liuotinta mainitun antibiootin vai- • » * • · mistamiseksi.

·;·" Kuvaus piirroksista ·;· 30 Kuvio 1 esittää esimerkin 10 mukaisen syn-2- (2- aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoasetyylikloridihydro-kloridin protoniydinmagneettiresonanssispektrin etikkahap-po-d4:ssä (100 MHz).

Kuvio 2 esittää esimerkin 12 tuotteen protoniydin-35 magneettiresonanssispektrin etikkahappo-d4: ssä (100 MHz).

8 109126

Kuvio 3 esittää esimerkin 13 tuotteen protoniydin-magneettiresonanssispektrin etikkahappo-d4: ssä (100 MHz).

Kuvio 4 esittää esimerkin 14 tuotteen protoniydin-magneettiresonanssispektrin etikkahappo-d4: ssä (100 MHz).

5 Esillä olevan keksinnön avulla saadaan vesiympä ristössä tapahtuva asylointimenetelmä 7-amino-3-[(1-metyy-li-l-pyrrolidinio)metyyli]kef-3-eemi-4-karboksylaatin asy-loimiseksi 2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-imino-ase-tyylikloridihydrokloridin syn-isomeerin kanssa, joka si-10 sältää vähemmän kuin noin 5 % anti-isomeeria, jolloin saadaan lämpötilastabiilia kiteistä kefepiimidihydrokloridi-hydraattia, joka sisältää vähemmän kuin noin 5 % anti- isomeeria ja A2-isomeeria ja jonka kaava on V, jossa z on 1 tai 2.

15 J0CH, ; "H s H-N—(' 'TTrr Ί f ^ +/—\ : Ä S·^ 0 2HCI zH20 ··;’ 20 C02" CH3 * I · * v

Esillä olevan vesiympäristössä tapahtuvan asyloin-: ·.: 25 timenetelmän edut käyvät selviksi alan asiantuntijoille, ·"; kun kaikki edut yhdistetään ja niitä katsotaan kokonaisuu- tena. Muodollisten aminoryhmän ja karboksyyliryhmän suoja- » * t ryhmien eliminointi sekä vastaava kemiallisten lisävaihei-’···’ den, jotka ovat välttämättömiä suojaukseen ja suojauksen ·· 30 poistoon, eliminoiminen tarjoaa huomattavan edun koko me- netelmän tehokkuuteen ja materiaalikustannuksiin nähden ! sinänsä tunnettuihin menetelmiin verrattuna. Esillä olevan menetelmän avulla saadaan lisäksi ja pidetään yllä metok-si-iminoisomeerin ja kefalosporiiniytimen Ä3-kaksoissidok-35 sen stereokemiallista konfiguraatiota ilman, että ei-toivottuja kefalosporiinisivutuotteita tarvitsee erottaa 9 109126 kromatografisesti ja ilman, että tarvitsee käyttää stereo-kemiallisia sääteleviä sulfoksidivälituotteita, kuten on kuvattu US-patentissa no. 4 043 631. Esillä olevan keksinnön toisena etuna on se, että käytetään kaavan III mukais-5 ta 2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoasetyyliklori-din syn-isomeerin suojaamatonta kiteistä hydrokloridisuo-laa, jolloin vältytään kemiassa kuvatuilta epätavallisilta ja joskus monimutkaisilta orgaanisilta poistuvilta ryhmiltä. Käytettäessä yksinkertaista kloridi-ionia poistuvana 10 ryhmänä, ei tarvitse käyttää mahdollisesti myrkyllisiä poistuvia ryhmiä, kuten 2-merkaptobentsotiatsolia. Esillä olevan vesiympäristössä tapahtuvan asylointimenetelmän edullisen suoritusmuodon lisäetuna on edelleen se, että sen avulla saadaan haluttu lämpötilastabiili kiteinen ke-15 fepiimidihydrokloridihydraatti suoraan asylointimenetelmän reaktioseoksesta ilman, että tarvitsee valmistaa ja eris-. : tää kefepiimin sulfaattisuolaa tai kahtaisionia. Esillä ; olevan vesiympäristössä tapahtuvan asylointimenetelmän * · ,! edullisen suoritusmuodon suurin etu on se, että sen avulla ; 20 saadaan haluttu antibiootti ilman, että tarvitsee käyttää I I · • ·· lainkaan silyloivia aineita tai liukenevia silyloituja ' '· johdoksia. Esillä oleva menetelmä suoritetaan edullisesti '.· · siten, että ei käytetä suojaryhmiä, stereokemiallisia sää- telyryhmiä, solubilisoivia silyloituja ryhmiä tai kromato-! 25 grafiaa, ja näin saadaan vesiliukoinen kiteinen kefepiimi- dihydrokloridihydraatti, joka sisältää vähemmän kuin 5 % ♦ · » o anti-isomeeria ja Δ -isomeeriä, suurella saannolla suoraan · _;’ vesipitoisesta orgaanisesta reaktioseoksesta.

’···* Esillä olevassa keksinnössä käytetään stabiilia, ··· 30 kiteistä 2-(2-aminotiatsol-4-yyli) -2-metoksi-iminoasetyy- likloridihydrokloridin syn-isomeeriä, joka sisältää vähem- t · · män kuin 5 % anti-isomeeria, ja jonka kaava on III.

10 109126 /0CH3 -Λ/1 H2N-Jj Π -HC 1

5 S

Koska kaavan III mukaisessa yhdisteessä ei juurikaan ole anti-isomeeria, se voidaan muuttaa laajakirjöisiksi kefalosporiineiksi, joissa itsessään ei juurikaan 10 ole anti-isomeeria, ilman, että syn- ja anti-isomeereja tarvitsee erottaa kromatografisesti. Parantuneen pysyvyytensä vuoksi yhdiste III voidaan eristää ja varastoida, ja tarvittaessa yhdiste III voidaan muuttaa lopputuotteiksi eri liuottimessa, mikä on edullista halutun antibiootin 15 valmistamisessa, jossa ei juurikaan ole Δ -isomeeriä. Kaavan III mukaisella välituotteella on lisäksi se etu, että ·. : sen aminoryhmää ei tarvitse salvata (suojata) ennen asy- • . lointia, eikä aminoryhmälle tarvitse suorittaa salpauksen > poistoa (suojauksen poistoa) asyloinnin jälkeen, mistä 20 syystä menetelmä on tehokas. Kaavan III mukaisen happoklo-ridiin lisäetuna on se, että sitä käytetään asylointimene-i " telmässä laajakirjoisten kefalosporiinien valmistamiseksi.

v · Päinvastoin kuin muissa menetelmissä, kuten menetelmässä, jonka on kuvannut Aburaki et ai. US-patentissa no. 4 406 25 899, kaavan III mukaisessa välituotteessa on kloridi-ioni yksinkertaisena ja myrkyttömänä poistuvana ryhmänä, jota ei tarvitse välttämättä poistaa halutusta antibiootista • ·* kuten useimpien muiden kemiassa tunnettujen poistuvien ryhmien tapauksessa. Lisäksi jotkut kemiassa tunnetut vä-··· 30 lituotteet, joissa on muita poistuvia ryhmiä, on vaikea valmistaa, kun taas joidenkin välituotteiden, joissa on • * » poistuvia ryhmiä, kuten 2-merkaptobentsotiatsoli, on todettu olevan myrkyllisiä fChem. Abstracts, 1989, Voi. 111 (3), 19243p].

11 109126

Reaktionkulkukaavio 1 ^och3 ^0CH3 ^yv — hci 10 11 C202C12 + DMF -- C02 + CO + [ (CH3)?NCHC 1 ]*C Γ 15 /0CH3

;i -sX-cl HCI

y o 20

··· III

• · 25 Kaavan III mukaisen happokloridihydrokloridin syn- isomeeri voidaan valmistaa kaavan I mukaisen hapon syn- isomeerista reaktionkulkukaaviossa 1 esitetyllä tavalla.

·_ ·’ Kaavan I mukainen happo muutetaan ensin vastaavaksi kaavan • · II mukaiseksi hydrokloridisuolaksi kemiassa tunnetuilla ··· 30 menetelmillä ja sitten haluttaessa se eristetään vedettö- mänä, kiteisenä kaavan II mukaisena yhdisteenä. Hydroklo-ridisuolan muodostus suoritetaan edullisesti vähintään yhdellä mooliekvivalentilla kaasumaista vetykloridia iner-tissä orgaanisessa liuottimessa, kuten tolueenissa, ase- 35 tonitriilissä, dikloorimetaanissa, asetonissa, bentseenis-sä, ksyleenissä, sykloheksaanissa, heksaaneissa, dioksaa- 12 109126 nissa tai dietyylieetterissä, lämpötilassa, joka on noin -10 °C - noin 50 °C. Reaktio suoritetaan edullisesti tolu-eenissa, dikloorimetaanissa tai asetonitriilissä ja näin muodostettu hydrokloridi, jonka kaava on II, voidaan eris-5 tää tai käyttää sellaisenaan. Kun reaktio suoritetaan asetonitriilissä, syntyneellä kaavan II mukaisella hydroklo-ridilla on taipumus sitoa heikosti liuotinta itseensä. Tästä syystä on edullista käyttää kaavan II mukaista hap-pohydrokloridia asetonitriilistä järkevänä ajanjaksona 10 seuraavassa vaiheessa, jotta vältetään solvaatin korvautuminen ympäristön kosteudella. Edullisimmin reaktio suoritetaan tolueenissa tai dikloorimetaanissa, lämpötilassa, joka on noin 0 °C:sta huoneenlämpötilaan.

Kaavan II mukaista happoa käsitellään sitten edul-15 lisesti klooraavalla aineella, ja edullisimmin oksalyyli-kloridilla yhdessä dimetyyliformamidin kanssa, jotta saa-daan pysyvä, kiteinen yhdisteen III syn-isomeeri. Kuten tässä on osoitettu, muiden tunnettujen klooraavien ainei-den käyttö voi johtaa isomerisaatioon, jolloin saadaan ei-20 toivottu anti-isomeeri tai syn- ja anti-isomeerien seos.

. Lisäksi klooraavat aineet, kuten fosforipentakloridi, voi !..* johtaa tiatsolirenkaan 5-aseman kloorautumiseen, mikä voi sitten johtaa ei-toivottuun antibiootin epäpuhtauteen. Esillä olevat keksijät ovat havainneet, että kaavan II mu-"· 25 kaisen happohydrokloridin valmistuksen lisäksi klooraavan aineen ja reaktio-olosuhteiden, kuten liuottimen ja lämpö-tilan, sopiva valinta on kriittisen tärkeää menetelmässä, jolla valmistetaan yhdisteen III syn-isomeeria, jossa ei juurikaan ole anti-isomeeria.

i ...:* 30 Kloorausmenetelmät, joita käytetään yleisesti hap- I pojen aktivointiin, ovat kemiassa hyvin tunnettuja. Fosfo ripentakloridi, joka on laajimmin käytetty klooraava aine, ei ole sopiva yhdisteen II klooramiseen, sillä myös se johtaa metoksi-iminoryhmän isomerisaatioon, jolloin muo-35 dostuu ei-toivottu yhdisteen III anti-isomeeri. Tämä osoitetaan selvästi tässä kuvattavissa esimerkeissä 12, 13, 14 13 109126 ja 16. Toisessa tunnetussa kloorausmenetelmässä käytetään oksalyylikloridia yhdessä dimetyyliformamidin kanssa. Esillä olevat keksijät ovat kuitenkin havainneet, että ok-salyylikloridimenetelmä, jossa käytetään katalyyttinä di-5 metyyliformamidia, ei tuota suurta määrää haluttua yhdisteen III syn-isomeeria. Myös tämä esitetään selvästi tässä kuvattavassa esimerkissä 15. Laajojen tutkimusten jälkeen esillä olevat keksijät ovat havainneet, että dimetyyliformamidin käyttö määränä, joka on vähemmän kuin ekvimolaari-10 nen määrä suhteessa oksalyylikloridiin, on haitallista halutun kaavan III mukaisen happokloridihydrokloridin syn-isomeerin tuotannolle. Edullisimmin dimetyyliformamidin moolimäärä tulisi olla suurempi kuin oksalyylikloridin moolimäärän. Keksijät ovat myös todenneet, että dimetyyli-15 formamidin käyttö mooliylimääränä on myös haitallista sekä reaktiolle että halutun tuotteen pysyvyydelle. Siten kek-j sijät ovat keksineet menetelmän, jolla säädellään reaktio- ; ·. aineiden pysymättömyyttä joko kloridi-ioniylimäärää, joka on johdettu oksalyylikloridista, tai dimetyyliformami-! 20 diylimäärää kohtaan, jotka kummatkin ovat kriittisen tär- ' *_ keitä valmistettaessa pysyvää, kiteistä yhdisteen III syn- ’· isomeeriä, jossa ei juurikaan ole anti-isomeeria. Tapauk- ’ sessa, jossa kaavan II mukaisen yhdisteen muuttuminen kaa van III mukaiseksi yhdisteeksi ei tapahdu täydellisesti, 25 kaavan III mukaiseen eristettyyn tuotteeseen jää pieni määrä kaavan II mukaisen hapon syn-isomeeria♦ Sillä, että yhdisteessä III on mukana jonkin verran reagoimatonta yh- i ♦ distettä II ja pieniä määriä yhdisteen III anti-isomeeria, '·;·* ei ole vaikutusta seuraavassa asylointireaktiossa, jossa :* 30 saadaan onnistuneesti haluttu antibiootti, jossa ei juuri-

M e I

kaan ole mainitun antibiootin anti-isomeeria.

Esillä olevat keksijät ovat myös havainneet, että kloorausreaktion lämpötila ja reaktioliuotin ovat myös kriittisen tärkeitä. Edullisesti reaktio suoritetaan iner-35 tissä orgaanisessa liuottimessa, kuten dikloorimetaanissa, kloroformissa tai asetonitriilissä, lämpötilassa, joka on il 109126 vähemmän kuin -10 °C. Edullisimmin reaktio suoritetaan di-kloorimetaanissa noin -15 °C - noin -40 °C:ssa.

Kaavan III mukaisen happokloridihydrokloridin syn-isomeerin käyttö käyttökelpoisten laajakirjoisten antibi-5 oottien valmistamiseksi yleisellä asylointireaktiolla esitetään reaktionkulkukaaviossa 2. Tarkemmin reaktionkulku-kaaviossa 2 valaistaan kaavan III mukaisen happokloridin käyttöä, valmistettaessa laajakirjoista kefepiimiantibi-oottia, jossa ei juurikaan ole anti-isomeeriä ja Δ2-10 isomeeriä. Edelleen kaavan III mukaista happokloridihydro-kloridia voidaan käyttää sellaisten kefalosporiiniantibi-oottien valmistamiseksi, joissa 2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoasetyylin syn-isomeeri on kiinnittynyt ke-falosporiiniytimen 7-aminoryhmään, ja tällaisia ovat kefo-15 ditsiimi, kefmenoksiimi, kefotaksiimi, kefpiromi, kefpo-doksiimi, kefkinomi, kefteraami, keftiofuuri, kefetamet ja : kefutsonaami.

• > I

Edelleen, varmistaakseen, että sinänsä tunnettu happokloridihydrokloridituote on anti-isomeerina eikä ha- • · 'I 20 luttuna syn-isomeerina, esillä olevat keksijät korvasivat ; t · kaavan III mukaisen yhdisteen syn-isomeerin sinänsä tunne-' ’· tulla tuotteella, kuten esimerkissä 14 valmistetulla tuot- ’ teella, asylointireaktioissa, jotka on kuvattu reaktion kulkukaaviossa 2. Syntynyttä kefalosporiinituotetta, joka !/.: 25 valmistettiin esimerkeissä 17 ja 18 kuvatuilla tavoilla, verrattiin kefepiimiantibioottiin, joka oli valmistettu esillä olevan keksinnön mukaisesti. Kuten on nähtävissä ! < | vertailusta esimerkissä 19, arvti-kefepiimi, joka on val-mistettu sinänsä tunnettujen oppien mukaisesti, ei ole sa-*i* 30 ma kuin käyttökelpoinen laajakirjöinen syn-kefepiimi, joka on valmistettu esillä olevaa keksintöä käyttäen.

Tässä patenttijulkaisussa käytetyllä termillä "ei juurikaan sisällä" tarkoitetaan sitä, että yhdiste sisältää vähemmän kuin noin 5 % ei-toivottua isomeeriä. Edulli-35 sesti yhdiste sisältää vähemmän kuin noin 1 % ei-toivottua isomeeriä.

15 109126

Esillä olevan keksinnön menetelmän mukaisesti laaja kirjöinen kefepiimiantibioottidihydrokloridihydraatti, jossa ei juurikaan ole anti-isomeeria eikä Δ -isomeeriä, ts. joka sisältää vähemmän kuin noin 5 % anti-isomeeria ja 5 A2-isomeeria, valmistetaan N-asyloimalla kaavan IV mukainen yhdiste kaavan III mukaisen happokloridihydrokloridin syn-isomeerin kanssa reaktionkulkukaaviossa 2 kuvatulla tavalla.

10 Reaktionkulkukaavio 2 ^och3 ’,κ'τγΥ - » co2- ch3

im IV

f 20 n^ch3 si COf ch3 25 ·;·’ v * · * 7-amino-3- [ (1-metyyli-l-pyrrolidinio) metyyli] kef-, 3-eemi-4-karboksylaattisuola, jossa ei juurikaan ole Δ2- ·;· 30 isomeeriä ja jonka kaava on IV, jossa HX on HC1, HI tai

• · M

H2SO4, voidaan valmistaa yleisillä menetemillä, jotka on kuvannut S.P. Brundidge et ai. US-patentissa 4 868 294.

Sopivia liuottimia, joita voidaan käyttää vesiympäristössä tapahtuvassa asylointimenetelmässä, ovat vesi- 35 pitoiset orgaaniset liuottimet, kuten vesi veteen sekoittuvien orgaanisten liuottimien kanssa, jollaisia ovat me- ie 109126 tanoli, etanoli, isopropanoli, butanoli, asetoni, tetra-hydrofuraani, asetonitriili, dioksaani, dimetyyliäsetamidi, dimetyyliformamidi tai vastaavat liuottimet. Menetelmän pH:ta säädetään titraamalla sopivalla epäorgaanisella 5 tai orgaanisella emäksellä, jollaisia ovat natriumhydrok-sidi, natriumkarbonaatti, natriumbikarbonaatti, kaliumhyd-roksidi, ammoniumhydroksidi, primaarinen amiini, sekondaa-rinen amiini, tertiaarinen amiini tai vastaavat emäkset, näin muodostuneen suolahapon neutraloimiseksi. Orgaanisia 10 emäksiä, joita voidaan edullisesti käyttää menetelmässä, ovat esimerkiksi dietyyliamiini, trietyyliamiini, di-iso-propyylietyyliamiini, N-metyylimorfoliini, 2,6-lutidiini, | N,N-dimetyylianiliini, N,N-dietyylianiliini tai vastaavat emäkset. Edullisimmin emäs on ammoniumhydroksidi, trietyy-15 liamiini tai N-metyylimorfoliini.

Asylointi suoritetaan edullisesti pH:ssa, joka on . noin 5 - noin 7,5, ja edullisesti pH:ssa, joka on noin j 6,2 - 6,8. Esillä olevan keksinnön menetelmä voidaan suo- rittaa lämpötilassa, joka on noin -50 °C:sta noin huoneen-20 lämpötilaan, ja edullisesti noin -10 °C - -40 °C:ssa. Kun asylointi on päättynyt, reaktioseos tehdään happamaksi so- * · !,.* pivalla hapolla, ja edullisesti rikkihapolla, pH-arvoon, 1 * » ! ' ’ joka on noin 1,8 - 2,6, jolloin saadaan halutun kefepii- miantibiootin sulfaattisuola, jossa ei juurikaan ole anti- t : 25 isomeeriä eikä Ä2-isomeeria. Haluttaessa kefepiimin sul- faattisuola voidaan muuttaa toisiksi kefepiimisuoloiksi, ; kuten dihydrokloridihydraatiksi tavalla, jonka on kuvannut

Kaplan et al_. US-patentissa 4 910 301.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettävä kaa- » 30 van III mukaisen 2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi- iminoasetyylikloridihydrokloridin syn-isomeeri, jossa ei juurikaan ole anti-isomeeria, voidaan valmistaa saattamalla 2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoetikkahapon syn-isomeerin vedetön kiteinen happohydrokloridisuola rea-35 goimaan seoksen kanssa, jossa on vähintään yksi mooliekvi-valentti oksalyylikloridia ja vähintään yhdestä mooliekvi- it 109126 valentista pieneen ylimäärään dimetyyliformamidia suhteessa mainitun oksalyylikloridin määrään, inertissä orgaanisessa liuottimessa, lämpötilassa, joka on vähemmän kuin -10 °C, jolloin saadaan pysyvää, kiteistä 2-(2-amino-5 tiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoasetyylikloridihydroklori-din syn-isomeeriä, jossa ei juurikaan ole anti-isomeeria.

Kun kaavan IV mukaisen yhdisteen N-asylointi on päättynyt, se vahvistetaan tunnetuilla kemiassa käytettävillä havaintomenetelmillä, kuten ohutkerroskromatografi-10 silla, korkeapainenestekromatografisillä ja spektroskooppisilla menetelmillä. Esillä olevan keksinnön edullisen | suoritusmuodon mukaisesti päättyneeseen reaktioon lisätään riittävä määrä happoa, kuten suolahappoa, rikkihappoa tai vastaavaa happoa, jotta varmistutaan, että halutun kefe-15 piimisuolan kiteytyminen tapahtuu täydellisesti, ja sitten se laimennetaan sopivalla veteen sekoittuvalla orgaanisel-- la liuottimena, kuten metyylietyyliketonilla, asetonilla, ! i ; isopropanolilla, butanolilla tai vastaavalla liuottimella I kiteytymisen aikaan saamiseksi tai päättämiseksi. Vesipi- 20 toista orgaanista reaktioseosta käsitellään edullisesti riittävällä määrällä rikkihappoa kefepiimin sulfaattisuo- * · lan kiteyttämiseksi, jossa suolassa ei juurikaan ole anti-isomeeria eikä A2-isomeeria. Kefepiimisulfaatti voidaan sitten muuttaa edulliseksi kiteiseksi kefepiimidihydroklo- * 25 ridimonohydraatiksi menetelmällä, jonka on kuvannut Kaplan et ai. US-patentissa 4 910 301. Esillä olevalla menetel-: ,·. mällä valmistettu kefepiimisulfaatti voidaan neutraloida ,-··. emäksellä ja edullisesti heikosti emäksisellä kemiassa h* tunnetulla ioninvaihtohartsilla ja edullisesti kaupalli-

30 sesti saatavalla ioninvaihtohartsilla, jollaisia ovat Am-; berlite LA-2, Dowex WGR, Bio-Rad AG3-X4A, Amberlite IRA

93, Amberlite tai vastaavat hartsit, ja näin saadaan vesi-liuos tai vesipitoinen orgaaninen liuos, jossa on kefepiimin kahtaisionimuoto. Liuosta käsitellään sitten riittä-35 väliä määrällä suolahappoa ja valinnaisesti veteen sekoit- ie 109126 tuvalla orgaanisella liuottimena, jotta edullisen kiteisen kefepiimidihydrokloridihydraatin kiteytyminen saadaan alkuun. Edullisimmin esillä olevan menetelmän vesiympäristössä tapahtuvasta asyloinnista saatua vesipitoista or-5 gaanista reaktioseosta käsitellään riittävällä määrällä suolahappoa, jotta mainitun antibiootin, kefepiimidihydro-kloridihydraatin kiteytyminen saadaan alkuun tai kiteytyminen varmistetaan, kun lisätään veteen sekoittuvaa orgaanista liuotinta, kuten asetonia. Lisättävän veteen se-10 koittuvan orgaanisen liuottimen määrän tulee olla riittävä, jotta mainitun antibiootin kiteytyminen saadaan tapahtumaan täydellisesti, ja edullisesti sitä on määränä, joka on noin 2 - noin 9 vesipitoisen orgaanisen reaktioseoksen vesimäärän tilavuutta, ja näin saadaan lämpötilastabiili 15 kiteinen kefepiimidihydrokloridihydraatti, jossa ei juurikaan ole anti-isomeeriä eikä A2-isomeeria.

.Kun halutaan valmistaa ainoastaan kefepiimidihyd-rokloridimonohydraattia, vesipitoisesta asyloinnista saa-··, tua vesipitoista orgaanista reaktioseosta käsitellään “I 20 edullisesti riittävällä määrällä suolahappoa ja se laimen-netaan sopivalla määrällä veteen sekoittuvaa orgaanista ; '* liuotinta, kuten edellä kuvattiin, jotta voidaan varmistaa ’ halutun monohydraattimuodon kiteytyminen. Vaihtoehtoises ti, kun halutaan valmistaa pysyvä kefepiimidihydrokloridi-' _'·· 25 dihydraatti, vesipitoista orgaanista reaktioseosta voidaan edullisesti käsitellä suuremmalla ekvivalenttikonsentraa-tiolla suolahappoa ja sellaisella määrällä veteen sekoit-tuvaa orgaanista liuotinta, jotta kiteytyminen pidetään *;* sameutumispisteessä, ennenkuin lisätään lisää orgaanista 30 liuotinta kiteytymisen päättämiseksi. Asiantuntijat arvos-:'* *: tavat kuitenkin sitä, että mikäli eristysvaihetta menetel män vesi-orgaanisesta reaktioseoksesta ei säädetä huolellisesti, on mahdollista, että voidaan saada seos, jossa on kiteistä kefepiimidihydrokloridimonohydraatti- ja -dihyd-35 raattimuotoa. Joka tapauksessa, ainoastaan toisen halutun hydraatin valmistus voidaan suorittaa joko hydraatista tai 19 109126 hydraattien seoksesta seuraamalla tässä kuvattuja uudel-leenkiteytysmenetelmiä.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti valmistettua kiteistä kefepiimidihydrokloridimonohydraattia voidaan 5 käyttää pysyvän kiteisen kefepiimidihydroklorididihydraa-tin valmistamiseksi, uudelleenkiteyttämällä säädetyissä liuottimen ja suolahapon konsentraatioissa, ja aika, kuinka kauan reaktiota pidetään sameutumispisteessä (alkuki-teytyminen), kuvataan tässä. Vaihtoehtoisesti esillä ole-10 van keksinnön mukaisesti valmistettua kiteistä dihydroklo-rididihydraattia voidaan käyttää myös pysyvän kiteisen ke-fepiimidihydrokloridimonohydraatin valmistamiseen, uudel-leenkiteyttäen tässä kuvatuissa erilaisissa valvotuissa olosuhteissa. Siten esillä olevan keksinnön menetelmää 15 voidaan käyttää joko mainitun antibootin halutun monohyd-raatin tai dihydraatin valmistamiseen.

Päinvastoin kuin labiili kefepiimidihydrokloridi- » dihydraatti, joka on kuvattu US-patentissa 4 910 301 ja joka helposti menettää toisen vesimoolin, kiteisestä kefe- "! 20 piimidihydroklorididihydraatista, joka voidaan valmistaa > * · esillä olevalla menetelmällä, on todettu, että sillä on * · hyvin määritetty kiteinen rakenne, jossa toinen vesimooli .‘ 1 pysyy· Uuden kiteisen dihydraattimuodon (kiteet neulamai- sia) on todettu olevan erittäin pysyvä eikä sen kidemorfo-j 25 logia muutu erilaisissa olosuhteissa, esimerkiksi oltuaan ilmassa lämpötilassa, joka on 70 °C, pidempään kuin kaksi kuukautta, tyhjössä P20s:n kanssa 50 °C:ssa 48 tuntia, kui- ' * · ’vatusuunissa 70 °C:ssa 96 tuntia ja korkeissa ja alhaisis-sa suhteellisen kosteuden olosuhteissa. Kiteisellä dihyd-'!· 30 raatilla on ominaiset infrapuna-absorptiopiikit arvoilla 3574 cm’1 ja 3432 cm’1, jotka ilmenevät FT-IR-diffuusi- heijastespektroskopiassa KBr:n ja 13 mm näytteen kanssa, käytettäessä Nicolet 20SX -spektrometriä. Tämä kefepiimin lämpötila- ja kosteusstabiili kiteinen dihydraattimuoto 35 karakterisoitiin myös röntgensädejauhediffraktiokuviolla, joka esitetään taulukossa 1, jossa "d" kuvaa tasojen vä- 20 1 09 1 26 lista etäisyyttä ja "I/Io" prosentuaalisia suhteellisia intensiteettejä. Röntgensädekuvio otettiin talteen Rigaku Geigerflex -röntgensädediffraktometrillä ja nikkelisuoda-tetulla kuparilla (Κα) säteilyaallonpituudella 1,5425 Ä; 5

Taulukko 1

Pysyvä kefepiimidihydroklorididlhydraatti d I/Io (%) 10 _ 13,14 15 12,78 13 8,82 24 6,62 18 6,41 100 15 4,94 17 4,79 10 4.74 12 \’'i 4,52 13 !1.·, 4,41 36 ’..f 4,1 63 3.75 50 20 3 r6 11 3,53 16 : 3,41 36 3,31 9 'V: 3,19 22 2,84 30 2,67 16 ‘ : 2,62 6 25 2,57 14 'ί 2,5 4 2,48 9 : · : 2,27 15 * » · * s t t >"< 30 Esillä olevan keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaan saadaan menetelmä, jolla valmistetaan antibioottia, kefepiimidihydrokloridihydraattia, jossa ei juurikaan ole anti-isomeeriä eikä A2-isomeeria, jossa menetelmässä 7-amino-3-[(l-metyyli-l-pyrrolidinio)metyyli]kef-3-eemi-4-35 karboksylaatti, jossa ei juurikaan ole Ä2-isomeeria, saatetaan reagoimaan 2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi- 1 21 109126 iminoasetyylikloridihydrokloridin syn-isomeerin kanssa, jossa isomeerissä ei ole juurikaan anti-isomeeria, vesipitoisessa orgaanisessa liuottimessa, ja tämän reaktion päätyttyä lisätään riittävä määrä suolahappoa ja veteen se-5 koittuvaa orgaanista liuotinta.

Esillä olevan keksinnön edullisimman suoritusmuodon mukaan saadaan menetelmä, jolla valmistetaan antibiootteja, kefepiimidihydrokloridimonohydraattia ja kefepii-midihydroklorididihydraattia suoraan esillä olevan mene-10 telmän vesipitoisesta orgaanisesta reaktioseoksesta.

Kefepiimin (yhdiste V) käyttökelpoisuus esitetään US-patentissa no. 4 406 899, Aburaki et ai. Esillä olevalla menetelmällä tuotetulla kefepiimin pysyvällä dihydraat-timuodolla ilmenee antibioottiominaisuuksia, joita on 15 edellä mainitulla, US-patentin 4 406 899 kefepiimilla, ja se on käyttökelpoinen antibioottina vastaavalla tavalla.

Tulee ymmärtää, että selostusosa ja esimerkit ovat *:’*· valaisevia eikä niiden tarkoituksena ole rajoittaa keksin- ; · : nön suojapiiriä.

4 t , 20 Esimerkki 1

Syn-2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoetik-kahappohydrokloridisuola

Suspensioon, jossa oli (25 g, 124,25 mmol) 2-(2- * * * aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoetikkahappoa toluee-25 nissa (250 ml), johdettiin HCl-kaasua 20 - 28 °C:ssa. HC1 '· ’ johdettiin pinnan päälle kahtena eränä, jotka olivat 8,1 g ,..· (222,2 mmol) ja 4,8 g (131,7 mmol), sekoittaen 30 minuut- |·.·. tia lisäysten välillä. Oltuaan tunnin 20 °C:ssa, tuote • t .···. otettiin talteen suodattamalla typpiatmosfäärissä, pestiin ·” 30 tolueenilla (50 ml) ja heksaanilla (250 ml) ja kuivattiin ...: 20 - 25 °C:ssa tyhjössä, jolloin saatiin 28,68 g (97 %) ·„.· otsikon yhdistettä.

22 1 09 1 26

Esimerkki 2

Syn-2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoase- tyylikloridihydrokloridi

Liuokseen, jossa oli (0,77 ml, 10 mmol) dimetyyli-5 formamidia dikloorimetaanissa (40 ml) 5 °C:ssa, lisättiin (0,89 ml, 10 mmol) 98 % oksalyylikloridia, joka oli dikloorimetaanissa (4,1 ml). Koska lisäys suoritettiin ti-poittain, lämpötila pysyi 4-5 °C:ssa. Syntyneeseen suspensioon, joka oli jäähdytetty -27 °C:seen, lisättiin 10 (2,37 g, 10 mmol) 2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi- iminoetikkahappohydrokloridia, joka oli valmistettu esimerkissä 1. Suspensiota sekoitettiin 2,5 tuntia -25 °C:ssa. Suodattamalla typpiatmosfäärissä ja pesemällä dikloorimetaanilla (50 ml) ja heksaanilla (100 ml), saa-15 tiin 1,78 g (69,5 %) valkoista kiteistä otsikon yhdistettä sen jälkeen, kun se oli kuivattu 20 °C:ssa tyhjössä.

Otsikon happokloridi asyloitiin 7-aminodesasetok-: sikefalosporaanihappodifenyylimetyyliesterihydrokloridiksi pyridiiniliuoksessa, jolloin saatiin yksivyöhykkeinen 20 (TLC) tuote, joka oli yhtenevä eikä ollut erottettavissa halutun desasetoksikefalosporiiniesterin autenttisesta : näytteestä.

Esimerkki 3

Syn-2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-imino-25 asetyylikloridihydrokloridi '· Liuokseen, jossa oli (1,55 ml, 20 mmol) dimetyyli- formamidia dikloorimetaanissa (80 ml) 5 °C:ssa, lisättiin (1,78 ml, 20 mmol) 98 % puhdasta oksalyylikloridia, joka • » ,···, oli dikloorimetaanissa (8,2 ml). Lisäysaika oli viisi mi- • » ·' 30 nuuttia 5-8 °C:ssa. Syntynyttä suspensiota sekoitettiin 10 minuuttia 5 °C:ssa ja sitten se jäähdytettiin

I I I

:t>,: -30 °C:seen. Lisättiin esimerkin 1 2-(2-aminotiatsol-4- yyli)-2-metoksi-iminoetikkahappohydrokloridia (4,75 g, 20 mmol). Suspensiota sekoitettiin 2,5 tuntia -25 35 -30 °C:ssa. Suodattamalla typpiatmosfäärissä ja pesemällä dikloorimetaanilla (75 ml) ja heksaanilla (100 ml), saa- 109126 tiin 3,57 g (69,7 %) kiteistä otsikon yhdistettä tyhjössä 20 °C:ssa kuivaamisen jälkeen.

Tasamäärä kiinteää happokloridihydrokloridituotet-ta asyloitiin 7-aminodesasetoaksikefalosporaanihappodi-5 fenyylimetyyliesterihydrokloridiksi pyridiiniliuoksessa, jolloin saatiin suurin piirtein yksivyöhykkeinen (TLC) tuote, joka oli yhtenevä eikä ollut erotettavissa halutun desasetoksikefalosporiiniesterin autenttista näytteestä. Esimerkki 4 10 7-[2-(2-aminotiatsol-4-yyli) -2-(Z) -metoksi-imino- asetamido]-3-[(l-metyyli-l-pyrrolidinio)metyyli]-kef-3-eemi-4-karboksylaatin (kefepiimi) valmistus J)CH3 »H;tV hc, , - ·.: co2' ch3

• I I

. 20 och3

N H

V *’ C02- CH3 25 ·: 7-amino-3- [(1-metyyli-l-pyrrolidinio)metyyli] kef- 3-eemi-4-karboksylaattimonohydrojodidia (0,85 g, 2,0 mmol) [valmistettu menetelmillä, jotka on kuvannut S.P. Brundid- • · ,···. ge, et ai. US-patentissa no. 4 714 760] liuotettiin « · 30 9 ml: aan asetoni-vettä (2:1), jossa oli trietyyliamiinia, pH-arvossa 6,5 ja 20 °C:ssa. Lisättiin syn-2-(2-aminotiat- • · * sol-4-yyli) -2-metoksi-iminoasetyylikloridihydro-kloridia (0,56 g, 2,2 mmol) [valmistettu esimerkissä 3], käyttäen trietyyliamiinia pH: n säätämiseksi rajoihin 5-7. Koe, 35 joka suoritettiin syntyneelle liuokselle korkeapaineneste-kromatograafissa, osoitti, että halutun kefalosporiinin 24 109126 (kefepiimi) saanto oli 58 %. Tekemällä happamaksi pH- arvoon 2,2 rikkihapolla, saatiin 0,63 g otsikon antibioottia sen sulfaattisuolana (51 % aktiivinen saanto), kuten Aburaki et ad. on kuvannut US-patentissa 4 406 899, joka 5 on julkaistu 27. syyskuuta 1983, ja Kaplan et ai. US-patentissa 4 910 301, joka on julkaistu 20. maaliskuuta 1990.

Esimerkki 5 syn-2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoase-10 tyylikloridihydrokloridi

Liuokseen, jossa oli (9,75 ml, 125,9 mmol) dime-tyyliformamidia dikloorimetaanissa (450 ml) 5 °C:ssa, lisättiin tipoittain liuos, jossa oli (11,21 ml, 125,9 mmol) oksalyylikloridia (98 %) dikloorimetaanissa (15 ml). Lisä-15 ys suoritettiin 10 minuutin aikana 5-7 °C:ssa. Syntynee seen suspensioon, joka oli jäähdytetty -25 °C:seen, lisättiin (28,5 g, 119,0 mmol) syn-2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-·/·; metoksi-iminoetikkahappohydrokloridisuolaa yhtenä eränä.

Suspensiota sekoitettiin 3,5 tuntia -25 °C - -30 °C:ssa, 20 se suodatettiin typpiatmosfäärissä, pestiin dikloorime- » » » taanilla (100 ml) ja heksaanilla (400 ml) ja kuivattiin 20 ,·. ; - 25 °C:ssa tyhjössä. Kiteisen otsikon yhdisteen saanto oli 30,7 g (72,5 %) .

* » ·

Otsikon happokloridi asyloitiin 7-aminodesase-25 toksikefalosporaanihappodifenyylimetyyliesterihydroklori- ’· ’· diksi pyridiiniliuoksessa, jolloin saatiin suurin piirtein yksi halutun desasetoksikefalosporiiniesterin vyöhyke ·’·*. (TLC) , joka viittasi autenttiseen näytteeseen.

.···. Otsikon happokloridi (200 g, 0,8 mmol) hydrolysoi- • 30 tiin vedessä. Eristetyn tuotteen 1H NMR oli vastaava kuin ···! syn-happoläht öaineen.

Esimerkki 6

Syn-2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoase- tyylikloridihydrokloridi 35 Liuokseen, jossa oli (8,13 ml, 105 mmol) dimetyy- liformamidia dikloorimetaanissa (350 ml) 5 °C:ssa, lisät- 2 2 i 109126 25 tiin tipoittain (9,34 ml, 105 mmol) oksalyylikloridia (98 % puhdasta), joka oli dikloorimetaanissa (5 ml). Maksimi-lämpötila, joka saavutettiin lisäyksen aikana, oli 7 °C. Syntynyttä suspensiota sekoitettiin 10 minuuttia 5 °C:ssa 5 ja sitten se jäähdytettiin -27 °C:seen. 2-(2-aminotiatsol- 4-yyli)-2-metoksi-iminoetikkahappohydrokloridia (23,8 g, 100 mmol) lisättiin yhtenä eränä. Suspensiota sekoitettiin 2,5 tuntia -25 °C - -30 °C:ssa, se suodatettiin typpiatmo-sfäärissä, pestiin dikloorimetaanilla (25 ml) ja heksaa-10 nilla (125 ml) ja kuivattiin 20 °C:ssa tyhjössä. Kiteisen happokloridihydrokloridin saanto oli 21,39 g (83,5 %). Analyysi. Lasketut arvot yhdisteelle C6H7N3O2SCI2: C, 28,14; H, 2,76; N, 16,41; S, 12,52;

Saadut arvot: C, 28,25; N, 2,93; N, 16,32; S, 12,67.

15 XH NMR (DMSO-de) δ: 3,93 (CH3) , 7,04 (H5) .

Esimerkki 7

Syn-2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-imino-• ; etikkahappohydrokloridisuola.

Suspensioon, jossa oli (87 g, 432,4 mmol) syn-2-‘. 20 (2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoetikkahappoa tolu- eenissa (870 ml) 22 °C:ssa, johdettiin HCl-kaasua kahdessa ; erässä; 17,5 g, 480 mmol 30 minuutin aikana ja 15,0 g, 410 mmol 20 minuutin aikana, sekoittaen 20 minuuttia lisäysten välillä. Suspensiota sekoitettiin 1,5 tuntia 25 25 °C:ssa, se suodatettiin typpiatmosfäärissä, pestiin to- . : lueenilla (100 ml) ja heksaanilla (400 ml) ja kuivattiin 20 - 25 °C:ssa tyhjössä. Otsikon yhdisteen saanto oli :v. 100,2 g (97,5 %) .

Analyysi. Lasketut arvot yhdisteelle C6H8N3O3SCI: 30 C, 30,32; H, 3,39; N, 17,68; S, 13,49; Cl, 14,92;

Saadut arvot: C, 30,51 H, 3,39; N, 17,54; S, 13,37; Cl, C.: 14,90. 1 1 26 1 09 1 26

Esimerkki 8

Syn-2- (2-aminotiatsol-4-yyli) -2-metoksi-iminoase-tyylikloridihydrokloridi

Liuokseen, jossa oli (32,4 ml, 41,7 mmol) dimetyy-5 liformamidia dikloorimetaanissa (400 ml) 5 °C:ssa, lisättiin (37,4 ml, 419,7 mmol) 98 % oksalyylikloridia tipoit-tain. Syntynyt suspensio jäähdytettiin -25 °C:seen ja lisättiin -25 °C:iseen suspensioon, jossa oli (95 g, 399,7 mmol) syn-2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoetikka-10 happohydrokloridia esimerkistä 7. Suspensiota sekoitettiin 2,5 tuntia -25 °C - -28 °C:ssa, suodatettiin typpiatmo- sfäärissä, pestiin dikloorimetaanilla (100 ml) ja heksaa-nilla (500 ml) ja kuivattiin 20 - 25 °C:ssa tyhjössä. Kiteisen otsikon yhdisteen saanto oli 84,3 g (82,3 %).

15 Anal. Lasketut arvot yhdisteelle C6H7N3O2SCI2: C, 28,14; H, 2,76; N, 16,41; S, 12,52; ! Saadut arvot: . .1 C, 27,90; H, 3,10; N, 16,14; S, 12,27.

1H NMR (DMSO-de) δ: 3,95 (CH3) , 7,04 (H5) .

*; 20 Esimerkki 9 .7-[2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-(Z)-metoksi-imino-; asetamido]-3-[(1-metyyli-l-pyrrolidinio)metyyli]- kef-3-eemi-4-karboksylaatin (kefepiimi) valmistus

Liuokseen, jossa oli 240 ml asetonia ja 80 ml vet-25 tä, lisättiin 20,0 g 7-amino-3-[(1-metyyli-l-pyrro- " lidinio)metyyli]kef-3-eemi-4-karboksylaattihydrojodidia (0,047 mol) ja aloitettiin sekoittaminen. Käyttäen Radio-meter ABU80 automaattista titrauslaitetta, jossa päätepis-,···, te oli säädetty arvoon pH 6,5 ja joka oli täytetty N- 30 metyylimorfoliinilla, syn-2-(2-aminotiatsol-4-yvli)-2-me- ..i * toksi-iminoasetyylikloridihydrokloridi (20,0 g, 0,0785 mol) [valmistettu esimerkissä 5] lisättiin neljänä eränä viiden minuutin välein, pitäen pH arvossa 6,5. Kun lisäys oli suoritettu, ohutta suspensiota sekoitettiin vielä 20 35 minuuttia huoneenlämpötilassa. Reaktioseoksen pH alennet tiin arvoon pH 2,65 21 ml :11a 6 N H2SC>4:a. Otsikon yhdiste 27 1 09 1 26 alkoi saostua. Suspensio ympättiin ja sitä sekoitettiin huoneenlämpötilassa 20 minuuttia. Suspension pH säädettiin uudelleen arvoon 1,8 16 ml: 11a 6 N H2SC>4:a ja sekoittamista jatkettiin vielä 60 minuutin ajan. Suspensio suodatet-5 tiin tyhjössä ja pestiin 70 ml :11a vesi-asetonia (1:1) ja sitten 70 ml:11a asetonia, jolloin saatiin 24,09 g (88,5 % stökiömetriseen painoon perustuva saanto) otsikon yhdistettä, joka vastasi esimerkin 4 yhdistettä ja kefepiimiä, jonka on kuvannut Aburaki, et ai. US-patentissa no 4 406 10 899, joka on julkaistu 27. syyskuuta 1983, ja Kaplan, et ai. US-patentissa no. 4 910 301, joka on julkaistu 20.

maaliskuuta 1990.

Esimerkki 10

Syn-2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-imino-15 asetyylikloridihydrokloridin valmistus

Liuokseen, jossa on dimetyyliformamidia (8,76 ml, 0,113 mol) dikloorimetaanissa (375 ml) 5 °C:ssa, lisätään i oksalyylikloridia (9,64 ml, 0,111 mol) tipoittain, pitäen lämpötila 5-6 °C:ssa. Suspensiota sekoitetaan 10 minuut-20 tia ja sitten se jäähdytetään -25 °C:seen. Lisätään syn-2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoetikkahappohydro-kloridisuolaa (25,0 g) tasamäärinä 11 minuutin aikana kui-vassa typpiatmosfäärissä. Suspensiota sekoitetaan 2,5 tun-* ’ tia -25 °C:ssa. Tuote suodatetaan kuivassa typpiatmosfää- 25 rissa ja kakku pestään dikloorimetaanilla (80 ml) . Tuote kuivataan 20 - 25 °C:ssa tyhjössä P20s:ssa, jolloin saadaan 23,88 g (88,6 %) otsikon yhdistettä haalean keltaisena, kiteisenä kiinteänä aineena.

Anal. Lasketut arvot yhdisteelle C6H7N3O2SCI2: *"*’ 30 C, 28,14; H, 2,76; N, 16,41; S, 12,52; Cl, 27,68;

Saadut arvot: C, 28,06; H, 2,71; N, 16,26; S, 12,30; Cl, 27,23.

Edellä olevan kokeen tuote karakterisoitiin pro-toniydinmagneettiresonanssispektrin avulla etikkahappo-35 d4:ssä (XH NMR) kuvassa 1 esitetyllä tavalla.

j 28 109126 ΧΗ NMR (CD4CO2D) δ: 4,14 (CH3) , 7,10 (Η5) . Jäljellä olevan happohydrokloriditason CH3:sta (4,11) integraali on 5,1 %. Isomeerisen H5:n tunnustaso näkyy arvossa 7,67 ppm. Esimerkki 11 5 syn-2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoase- tyylikloridihydrokloridi

Liuokseen, jossa oli dimetyyliformamidia (17,92 ml, 231,9 mmol) dikloorimetaanissa (375 ml) 5 °C:ssa, lisättiin oksalyylikloridia (19,76 ml, 220,8 mmol). Lisäys-: 10 aika oli 15 minuuttia 5-6 °C:ssa. Syntynyttä suspensiota sekoitettiin 10 minuuttia 5-6 °C:ssa ja sitten se jäähdytettiin -25 °C:seen. 2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metok-si-iminoetikkahappohydrokloridia (25,0 g, 105,2 mmol) lisättiin. Syntynyt liuos ympättiin otsikon yhdisteellä, 15 jolloin muodostui tuotesuspensio. Suspensiota sekoitettiin 3,5 tuntia -25 °C:ssa, se suodatettiin kuivassa typpiatmo-sfäärissä, pestiin dikloorimetaanilla (150 ml) ja kuivat-> '.j tiin 20 - 25 °C:ssa tyhjössä. Kiteisen otsikon yhdisteen saanto oli 9,61 g (35,7 %) .

*’. 20 Erä kiinteää happokloridihydrokloridituotetta asy- loitiin 7-aminodesasetoksikefalosporaanihappodifenyylime-tyyliesterihydrokloridiksi pyridiiniliuoksessa, jolloin saatiin suurin piirtein yksivyöhykkeinen (TLC) tuote, joka ’ oli yhtenevä ja joka ei ollut erotettavissa halutun de- 25 sasetoksikefalosporiiniesterin autenttisesta näytteestä.

. i Esimerkki 12 2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoasetyyli-kloridihydrokloridin valmistus • » ,···, Tsekkoslovakialaisessa patentissa no. 238 950 esi- 30 merkissä 1 kuvattu koemenetelmä toistettiin seuraavasti: Näyte syn-2- (2-aminotiatsol-4-vvli) -2-metoksi-imi-!#i>: noetikkahappoa (4,0 g), jonka KF oli 0,06 %, suspensoitiin 30 ml:aan bentseeniä 21 °C:ssa. Lisättiin yksi tippa dime-tyyliformamidia, sen jälkeen 5,0 g jauhettua fosforipenta-35 kloridia yhtenä eränä. Lämpötila nousi 34 °C:seen noin kahdessa minuutissa ja sitten se nostettiin 40 °C: seen mi- 29 109126 nuutin aikana, jotta liuos saatiin muodostumaan täydellisesti. Liuoksen annettiin jäähtyä ja 36 °C:ssa muodostui saostuma. Kun oli sekoitettu 30 minuuttia, lämpötila oli 22 °C. Vaaleankeltainen kiinteä aine otettiin talteen suo-5 dattamalla kuivassa typpiatmosfäärissä ja pestiin 30 ml :11a bentseeniä ja 20 ml:11a heptaania. Saanto oli 2,88 g sen jälkeen, kun tuotetta oli kuivattu tyhjössä P20s:n kanssa 20 - 25 °C:ssa 18 tuntia.

Edellä olevan kokeen tuote karakterisoitiin pro-10 toniydinmagneettiresonanssispektrin avulla etikkahappo-d4:ssä (1H NMR), kuten kaaviossa 2 esitetään, jossa H5 näkyy arvossa 7,56 ppm ja CH3 arvossa 4,34 ppm. Tämä spektri vastasi sitä otsikon yhdisteen tuotetta, jolla on anti-isomeerikonfiguraatio eikä syn-isomeerikonfiguraatio, ku-15 ten tuodaan esille mainitussa tsekkoslovakialaisessa patentissa .

Esimerkki 13 I 2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoasetyyli- kloridihydrokloridin valmistus 20 Tsekkoslovakialaisessa patentissa no. 238 950, esimerkissä 2 kuvattu koemenetelmä toistettiin seuraavas- ’·/. ti: * * * Näyte syn-2- (2-aminotiatsol-4-yyli) -2-metoksi-imi- * * * '·' * noetikkahappoa (4,0 g), jonka KF oli 0,06 %, suspensoitiin 25 20 ml:aan asetonitriiliä, jonka KF oli säädetty arvoon 0,22 %. Lisättiin tippa dimetyyliformamidia ja lämpötila it· oli 20 °C. Lisättäessä 6,0 grammaa jauhemaista fosforipen- takloridia, lämpötila nousi 40 °C:seen ja saatiin täydel- • « linen liuos. Liuos jäähdytettiin 20 °C:seen ja saostuma 30 muodostui 33 °C:ssa. Kun oli sekoitettu 30 minuuttia, tuo- te otettiin talteen kuivassa typpiatmosfäärissä ja pestiin : 30 ml:11a bentseeniä ja 20 ml :11a heptaania. Saanto oli 1,86 g sen jälkeen, kun tuotetta oli kuivattu tyhjössä 18 tuntia 20 - 25 °C:ssa P20s:n kanssa.

35 Edellä olevan kokeen tuote karakterisoitiin pro- toniydinmagneettiresonanssispektrin avulla etikkahappo- 30 1 09 1 26 cU:ssä (1H NMR), kuten esitetään kaaviossa 3, josta näkyy 5H arvossa 7,56 ppm ja CH3 arvossa 4,31 ppm. *Η NMR oli yhtenevä sen otsikon yhdisteen tuotteen kanssa, jolla on anti-isomeerikonfiguraatio eikä syn-isomeerikonfiguraatio, 5 kuten tuodaan esille mainitussa tsekkoslovakialaisessa patentissa .

Esimerkki 14 2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoasetyyli-kloridihydrokloridin valmistus 10 Tsekkoslovakialaisen patentin no. 238 950, esimer kin 3 koemenetelmä toistettiin seuraavasti: j Väkevää suolahappoa (0,16 ml) lisättiin 30 ml:aan I dikloorimetaania. Kun tämä oli jäähdytetty -10 °C:seen, lisättiin 6,5 g fosforipentakloridia vähitellen. 0 °C:seen 15 lämmittämisen jälkeen lisättiin syn-2-(2-aminotiatsol-4- yyli)-2-metoksi-iminoetikkahappoa, jonka KF oli 0,06 % yhtenä annoksena. Lämpötila nousi 2 °C:seen. Oltuaan 9 mi-nuuttia 0 °C:ssa, saatiin täydellinen liuos. 40 minuutin kuluttua alkoi muodostua saostumaa. Tuotesuspensiota se- 20 koitettiin 2,8 tuntia 2-3 °C:ssa, se suodatettiin kui- vassa typpiatmosfäärissä, pestiin 30 ml: 11a bentseeniä ja 20 ml :11a heptaania ja sitä kuivattiin tyhjössä 20 25 °C:ssa P20s:n kanssa 18 tuntia. Saanto oli 3,42 g vaa-' leankeltaista jauhetta.

25 Edellä mainitun kokeen tuote karakterisoitiin pro- ♦ t *.'·! toniydinmagneettiresonanssispektrin avulla etikkahappo- d4:ssä (^Ή NMR), kuten esitetään kaaviossa 4, jossa näkyy H5 arvossa 7,56 ja CH3 arvossa 4,31 ppm. 1H NMR vastasi • · k t ,···, sen otsikon yhdisteen tuotetta, jolla on anti-isomeeri- * a 30 konfiguraatio eikä syn-isomeeri konfiguraatio, kuten tuo- daan esille mainitussa tsekkoslovakialaisessa patentissa.

3i 109126

Esimerkki 15 2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoasetyyli- kloridihydrokloridin valmistusyritys US-patentissa no 4 203 899, esimerkissä 7 kuvattua 5 yleistä menetelmää suojatun aminotiatsolietikkahapon muuttamiseksi vastaavaksi happokloridiksi käytettiin suojaamattomalle aminotiatsolietikkahapolle, joka on kuvattu tässä seuraavasti: Näyte syn-2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-imi-; 10 noetikkahappohydrokloridisuolaa (2,38 g, 0,024 mmol) li sättiin, sen jälkeen dimetyyliformamidia (0,50 ml, 0,0065 mol). Lämpötila nousi 22 °C:seen ja ilmeni voimakasta kaasun kehitystä. 20 minuutissa 20 °C:ssa kaasun kehitys oli tyyntynyt ja suspensiota sekoitettiin 20 °C ± 2 °C:ssa 15 kaksi tuntia. Suspensio väkevöitiin tyhjössä liuottimen poistamiseksi ja syntynyttä keltaista tuotetta kuivattiin tyhjössä P2O5:n päällä 20 - 25 °C:ssa 16 tuntia. Saanto oli 2,59 g.

« · '‘j Edellä olevan kokeen tuote karakterisoitiin pro- 20 toniydinmagneettiresonanssispektrin (1H NMR) avulla etik-kahappo-d4: ssä, jossa näkyi H5 arvossa 7,60 ppm ja CH3 ar- » j i". vossa 4,73 ppm. Tuotteen spektri vastasi otsikon yhdistet-

1 « I

tä, jolla on anti-isomeerikonfiquraatio.

* * · ’·’ Esimerkki 16 25 2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoasetyyli- • · *.’! kloridihydrokloridin valmistusyritys ) « 1 \ /· US-patentissa no. 4 203 899, esimerkissä 59 kuvat- tua yleistä menetelmää suojatun aminotiatsolietikkahapon • · muuttamiseksi vastaavaksi happokloridiksi käytettiin suo- • « 30 jaamattomalle aminotiatsolietikkahapolle, joka on kuvattu ,,!* tässä seuraavasti: * * » ! : Näyte syn-2-(2-aminotiatsol-4-yvli)-2-metoksi-imi- noetikkahappohydrokloridisuolaa (2,38 g, 0,01 mol) suspen-soitiin 25 ml:aan dikloorimetaania. Kun oli jäähdytetty 35 4 °C:seen, lisättiin 2,08 g (0,01 mol) fosforipentaklori- dia. Jäissä jäähdyttäen lämpötila nousi 6 °C:seen, ja kun 32 109126 suspensio oli jäähdytetty takaisin 4 °C:seen, sitä sekoitettiin yksi tunti. Saostuma otettiin talteen suodattamalla kuivassa typpiatmosfäärissä, se pestiin dikloorime-taanilla (10 ml) ja kuivattiin tyhjössä 20 - 25 °C:ssa, 5 jolloin saatiin 1,4 g haalean keltaista kiinteää ainetta.

Edellä olevan kokeen tuote karakterisoitiin pro-toniydinmagneettiresonanssispektrin (1H NMR) avulla etik-kahappo-d,): ssä, jossa näkyi H5 arvossa 7,61 ppm ja CH3 arvossa 4,34 ppm. Tuotteen spektri vastasi otsikon yhdistet-10 tä, jolla on anti-isomeerikonfiquraatio. Lisäksi tuote kontaminoituu muuttumattomalla hapolla (ΧΗ NMR:ssä H5 on arvossa 7,07 ppm ja CH3 arvossa 4,06 ppm), mikä vahvistettiin edelleen pisteväkevöimällä lähtöainehapon kanssa. Esimerkki 17 15 7-amino-3-[(1-metyyli-l-pyrrolidinio)metyyli]kef- 3-eemi-4-karboksylaatti-HI-suolan asylointi käyttäen 2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoase-tyylikloridihydro-kloridia (an ti-isomeeri esimer- ! · · •‘‘j kistä 14) ··. 20 Esi jäähdytettyyn liuokseen, jossa oli 9 ml aseto- • » nia ja 3,4 ml vettä 10 °C:ssa, lisättiin 7-amino-3-[(1-metyyli-l-pyrrolidionio)metyyli]kef-3-eemi-4-karboksylaat-ti-HI-suolaa (1,13 g, 2,66 mmol) . 2-(2-aminotiatsol-4- ’·’ yyli) -2-metoksi-iminoasetyylikloridihydrokloridia (1,09 g, 25 4,21 mmol) [valmistettu esimerkissä 14] lisättiin viidessä ·.*·: erässä 0 °C:ssa yhdessä trietyyliamiinin (0,37 ml, 2,66 mmol) kanssa, pitäen pH arvossa 6,0 - 7,0. Reaktioseosta sekoitettiin ympäristön lämpötilassa 15 minuuttia. Kokees-sa, joka suoritettiin syntyneelle liuokselle korkeapai- • » 30 nenestekromatograafissa (grandientti Cis-pylväs, 2 % - 2 % asetonitriili 0,005 M NH4H2PO4: ssä) , näkyi 72,4 pinta-:>§i: alaprosenttia anti-kefepiimiä 13,08 minuutin kohdalla, ei kä siinä näkynyt havaittavaa syn-kefepiimiä, jota odotettiin noin 8,5 minuutin retentioajan kohdalla. Tekemällä 35 happamaksi rikkihapolla pH-arvoon 1,9, saatiin 1,48 g anti-kefepiimiä sultaattisuolana. Tuotteen identifiointi i 1 33 109126 vahvistettiin 1H NMR -spektroskopian (DMSO-cU) avulla, ja sen mukaan tuote sisälsi 0,58 moolia trietyyliamiinisuo-laa.

Esimerkki 18 ; 5 7-amino-3-[(l-metyyli-l-pyrrolidinio)metyyli]kef- 3-eemi-4-karboksylaatti-HI-suolan asylointi käyttäen 2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-imino-asetyylikloridihydro-kloridia (anti-isomeeri esimerkistä 14) 10 Esijäähdytettyyn liuokseen, jossa oli 108 ml ase tonia ja 40,5 ml vettä 10 °C:ssa, lisättiin 7-amino-[(l-metyyli-l-pyrrolidinio)metyyli]kef-3-eemi-4-karboksylaat-ti-HI-suolaa (13,5 g, 0,0317 mol). Suspension pH säädet- < tiin arvoon 7,0, käyttäen 2,7 ml 14-%:ista NH40H:ta. Läm-15 pötilan ollessa 10 °C, 2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metok- si-iminoasetyylikloridihydrokloridia (13,05 g, 0,015 mol) [valmistettu esimerkin 14 menetelmällä] lisättiin vähitel-·, ; Ien 60 minuutin aikana, käyttäen samanaikaisesti 14-%:sta ! NH40H:ta (27 ml) pH:n pitämiseksi arvossa 6,3 - 7,0 lisä- 20 yksen ensimmäisen puoliskon aikana ja arvossa pH 6,1 - 6,6 ··* lisäyksen toisen puoliskon aikana. Reaktioseosta sekoitet- ···’ tiin ympäristön lämpötilassa 30 minuuttia. Reaktioseos :.*·· puhdistussuodatettiin ja pestiin 6 ml :11a 2:1 aseto- : ni/vettä, sitten suodokseen lisättiin hitaasti 6 N H2S04:a 25 (15 ml) pH:n säätämiseksi arvoon 1,87 - 1,90. Kun oli se- koitettu yksi tunti, liukenemattomat aineet suodatettiin * · .*··. pois ja suodoskakku pestiin 21 ml:11a 2:1 asetoni/vettä ja sitten 30 ml:11a asetonia. Suodokseen lisättiin yksi litra : ·’ asetonia 30 minuutin aikana ja seosta sekoitettiin 5 - ’...* 30 8 °C:ssa 40 minuuttia. Tuote otettiin talteen suodattamal- [· la, se pestiin kahdesti 24 ml: 11a 4:1 asetoni/vettä,

60 ml :11a asetonia ja kuivattiin tyhjössä, jolloin saatiin 20,64 g (116 % stökiömetrinen paino) anti-kefepiimiä sul-faattisuolana (95,4 % puhdasta HPLC:n mukaan). 1H NMR

35 -spektri vastasi sellaisen anti-kefepiimin rakennetta, jossa on noin kolme moolia ammoniumsuolaa.

34 109126

Esimerkki 19

Esimerkin 9 tuotetta (kefepiimi-syn-isomeeri) ja esimerkin 17 tuotetta (kefepiimi-anti-isomeeri) vertailtaessa, havaittiin seuraavat erot fysikaalisissa ominaisuuk-5 sissa.

Kefepiimi-isomeerien korkeapainenestekromatogra-fointi suoritettiin Waters pBondapack Ce -pylväässä (3,9 x 300 mm), käyttäen liuotinsysteemiseosta, jossa oli 1000 ml vettä, joka sisälsi 2,88 g (0,013 mol) heptaanisulfonihap-10 ponatriumsuolaa, ja pH säädettiin arvoon 4,0 etikkahapolla ja 100 ml :11a asetonitriiliä virtausnopeudella 2,0 ml/minuutti. Tuotteet visualisoitiin Water Model 450 -detektorilla, jonka aallonpituus oli säädettävissä ja joka oli säädetty arvoon 254 lamda, jolloin saatiin seuraavat tu-15 lokset.

Retentioaika (min.) , : Kefepiimin syn-isomeeri (esimerkki 19) 10,5 > * ·

Kefepiimin anti-isomeeri (esimerkki 17) 37,8 20

Kefepiimin syn- ja anti-met oksi-isomeerien, jotka » » · olivat dihydrokloridisuoloina, NMR-spektrit suoritettiin Bruker AMX-400 FT NMR -spektrometrillä, käyttäen deuteroi-· tua dimetyylisulfoksidia liuottimena. Annetut kemialliset 25 siirtymät viittaavat DMSOrhon arvossa 2,49 ppm. Numeroin-tijärjestelmä, joka ilmenee alla kaavassa ja taulukossa, esitetään ainoastaan mukavuussyistä.

Syn- ja anti-kefepiimi * * l 20 *joch3 30 s 0Κλ>0: U I 13 co2 10 35 * Aaltoviiva kuvaa syn- ja anti-metoksi-iminoisomeereja.

35 1 09 1 26

Protoni-NMR-kemiallisten siirtymien vertailutau lukko (ppm)

Merkintä Syn-kefepiimi Anti-kefepiimi S 5 C2-H2 4,04, 3,65 4,02, 3,65 C6-H 5,33 5,31 C7-H 5,88 5,85 C11-H2 4,60, 4,31 4,59, 4,30 10 C12-H3 2,93 2,93 C13-H4 3f7, 3,4 3,6, 3,3 C14-H4 2,10 2,10 I C18-H4 6,88 7,57 C20-H3 3,92 4,05 15 NH 9,83 9,56 NH2 8,60 8,70 109126 sekoitettiin vielä 30 minuuttia 0 °C:ssa, se suodatettiin ja pestiin dikloorimetaanilla (350 ml) typpiatmosfäärissä. Kiinteää ainetta kuivattiin tyhjössä 45 °C:ssa 18 tuntia. Otsikon yhdiste oli harmahtavan valkoista jauhetta 5 (110,9 g, 111 % korjaamaton saanto).

Anal. Lasketut arvot yhdisteelle C6H8N3O3SCI: C, 30,32; H, 3,39; N, 17,68; S, 13,49; Cl, 14,91;

Saadut arvot: C, 29,37; H, 3,17; N, 16,34; S, 12,70, Cl, 16,99.

10 NMR (DMSO-de) δ: 4,05 (s, 3H, CH3) , 5,9 (s, 15 mooli-% jäljellä olevaa CH2Cl2:ta), 7,1 (s, 1H, C-5 H). Signaaleja havaittiin myös arvossa 4,18 (s, 3H, CH3) ja 7,7 (s, 1H, C-5 H), vastaten noin 2-%:ista anti-isomeeria. Esimerkki 21 15 Syn-2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoetik- kahappohydrokloridisuola

Syn-2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoetik-*.; kahappo (25 g, 124 mmol), joka oli asetonitriilissä (125 ml) typpiatmosfäärissä, titrattiin 1,39 M liuoksella, 20 jossa oli HCl:a asetonitriilissä (89,2 ml, 123,9 mmol) ja pidettiin 10 °C - 15 °C:ssa. Seosta sekoitettiin vielä 30 ••C minuuttia 10 - 15 °C.ssa, se suodatettiin ja pestiin ase- tonitriilillä (200 ml) typpiatmosfäärissä. Kiinteää ainet-· ta kuivattiin tyhjössä 45 °C:ssa kolme tuntia. Otsikon yh- 25 diste oli harmahtavan valkoista jauhetta (29,5 g, 97,4 % '·· korjaamaton saanto).

'·, ΧΗ NMR (CD3OD) δ: 2,05 (s, 13 paino-%, jäljelle jäänyt asetonitriili) , 4,1 (s, 3H, CH3) , 7,1 (s, 1H, C-5 ·’ H). Signaaleja nähtiin myös arvossa 4,2 (s, 3H, CH3) ja 30 7,8 (s, 1H, C-5 H), vastaten noin 0,5 % anti-isomeeria.

Esimerkki 22

Syn-2- (2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoase-tyylikloridihydrokloridi

Syn-2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoetik-35 kahappohydrokloridia (56,25 g, 210 mmol), joka sisälsi noin 11 paino-% jäljelle jäänyttä asetonitriiliä) dikloo- 109126 rimetaanissa (450 ml), jauhettiin typpiatmosfäärissä kolme minuuttia sekoittimessa, sitten se jäähdytettiin -35 °C:seen ja siirrettiin typpiatmosfäärissä viiden minuutin ajan hyvin sekoitettuun suspensioon, jossa oli 5 Vilsmeierin reagenssia ja joka myös oli -35 °C:ssa. Vils-meierin reagenssin suspensio valmistettiin siten, että lisättiin oksalyylikloridia (28,2 g, 221 mmol) vähitellen liuokseen, jossa oli dimetyyliformamidia (16,89 g, 231 mmol) dikloorimetaanissa (300 ml) 0 °C:ssa, sen jälkeen 10 jäähdytettiin -35 °C:seen. Lisäyksen aikana reaktiolämpö-tila nousi -28 °C:seen. Lisäyksen jälkeen reaktioseos ympättiin tuotteella. Kun seos oli edelleen ollut 2,5 tuntia -28 °C - -35 °C:ssa, se suodatettiin ja suodoskakku pestiin dikloorimetaanilla (200 ml) typpiatmosfäärissä. Typ-15 peä johdettiin kakun läpi 30 minuutin ajan, sitten kiinteää ainetta kuivattiin tyhjössä huoneenlämpötilassa 12 tuntia. Otsikon yhdiste saatiin harmahtavan valkoisena jau-: heena (42,9 g, 72 % saanto).

1H NMR (CD3OD) δ: 4,06 (s, 3H, CH3) , 7,12 (s, 1H, 20 C-5 H). Signaaleja havaittiin myös arvossa 7,18, vastaten noin 5 % happohydrokloridisuolaa, sekä arvossa 7,80 (s, • C-5 H), vastaten noin 0,5 % anti-isomeeria. Kun oli muo- dostettu johdannainen dietyyliamiinin kanssa asetonitrii-,·’ · Iissä, HPLC-analyysissä näkyi otsikon yhdiste (syn- ! 25 isomeeri, sen dietyyliamidijohdoksena) ja sen retentioaika oli 9,6 minuuttia, happohydrokloridisuola, jonka retentio-'·. aika oli 2,8 minuuttia ja anti-isomeeri (sen dietyyliamii- nijohdoksena), jonka retentioaika oli 16,4 minuuttia. Syn-isomeeri:happohydrokloridisuola:anti-isomeeri -suhde oli 30 90 : 5 : <1.

Esimerkki 23 . syn-2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoase- tyylikloridihydrokloridi

Syn-2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoetik-35 kahappoa (84,7 g, 421 mmol) dikloorimetaanissa (570 ml), jauhettiin typpiatmosfäärissä 20 minuuttia sekoittimessa.

109126

Syntynyt hienojakoinen suspensio laimennettiin dikloorime-taanilla (100 ml) ja siirrettiin typpiatmosfäärissä 1 litran vaipalliseen Buchi-reaktioastiaan. Reaktioastia paineistettiin typellä [34 kPa(5 psi)] ja seosta sekoitettiin 5 nopeudella 375 rpm ja se jäähdytettiin -2 °C:seen. Vety-kloridia (15,3 g, 421 mmol) johdettiin reaktioastian päätilaan 0,2 g minuutissa. Lämpötila nousi 2 °C. Seosta sekoitettiin vielä 30 minuuttia 0 °C:ssa, sitä jauhettiin kolme minuuttia sekoittimessa, sitten se jäähdytettiin 10 -35 °C:seen ja siirrettiin typpiatmosfäärissä viiden mi nuutin aikana hyvin sekoitettuun suspensioon, jossa oli Vilsmeierin reagenssia, myös -35 °C:ssa. Vilsmeierin rea-\ genssisuspensio valmistettiin siten, että lisättiin oksa- lyylikloridia (56,1 g, 439 mmol) vähitellen liuokseen, 15 jossa oli dimetyyliformamidia (33,8 g, 462 mmol) dikloori- metaanissa (880 ml) 0 °C:ssa, sen jälkeen se jäähdytettiin -35 °C:seen. Lisäyksen aikana reaktiolämpötila nousi ; -28 °C:seen. Lisäyksen jälkeen reaktioseos ympättiin tuot- ,) teella. Kun seos oli edelleen ollut 2,5 tuntia -28 °C - * i · 20 -35 °C:ssa, se suodatettiin ja suodoskakku pestiin dikloo- ’··* rimetaanilla (350 ml) typpiatmosfäärissä. Typpeä johdet- : tiin kakkuun 30 minuutin ajan, sitten kiinteää ainetta ί · ^ · ·.’·· kuivattiin tyhjössä huoneenlämpötilassa 12 tuntia. Otsikon : yhdiste saatiin harmahtavan valkoisena jauheena (95,2 g, 25 89 % korjaamaton saanto).

’>,· Anal. Lasketut arvot yhdisteelle C6H7N3O2SCI: \ C, 28,14; H, 2,76; N, 16,41; S, 12,52; Cl, 27,68; > * *

Saadut arvot: V C, 28,11; H, 2,62; N, 16,20; S, 12,22; Cl, 26,74.

i ...: 30 NMR (CD3OD) δ: 4,06 (s, 3H, CH3) , 7,12 (s, 1H, I , j. C-5 H). Signaaleja oli nähtävissä myös arvossa 7,18 (s, ,··. C-5 H), vastaten noin 4 % happohydrokloridisuolaa, ja arvossa 7,80 (s, C-5 H), vastaten noin 2 % anti-isomeeria.

Sen jälkeen, kun oli muodostettu johdos dietyyliamiinin 35 kanssa asetonitriilissa, HPLC-analyysissä näkyi otsikon yhdisteen (sen dietyyliamidijohdoksena), jonka retentio- 1 39 109126 aika oli 9,6 minuuttia, lähtöainehapon, jonka retentioaika oli 2,8 minuuttia ja anti-isomeerin (sen dietyyliamidijoh-doksena), jonka retentioaika oli 16,4 minuuttia. Syn-isomeeri:lähtöainehappo:anti-isomeeri -suhde oli 90:4:2.

5 Esimerkki 24 7-[2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-(Z)-metoksi-imino-asetamido]-3-[(1-metyyli-l-pyrrolidinio)metyyli] kef-3-eemi-4-karboksylaattidihydrokloridi hydraattien valmistus 10 7-amino-3-[(l-metyyli-l-pyrrolidinio)metyyli]kef- 3-eemi-4-karboksylaattihydrojodidia (15,01 g; 35,29 mmol) liuotettiin vähitelleen 60 ml:aan vettä, pitäen pH alle 6,5:ssä, trietyyliamiinia käyttäen. Lisättiin asetonia (120 ml) ja syntynyt asetonin vesiliuos jäähdytettiin 15 -15 °C - -20 °C:seen. Samalla, kun pH pidettiin arvossa, joka oli alle 7,5 ja yli 5 ja käyttäen Radiometer ABU80 automaattista titrauslaitetta, joka oli täytetty trietyy-. liamiinilla ja päätepiste oli säädetty arvoon 6,5, lisät- tiin syn-2-(2-aminoatiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoasetyy-20 likloridihydrokloridia (14,6 g aktiivinen; 45,4 mmol) kah-··* den tunnin ja seitsemän minuutin aikana. Reaktioseoksen annettiin lämmetä vähitellen -12 °C:sta 5 °C:seen, kunnes * asylointi oli päättynyt (osoitettiin HPLC:llä); sitten re-· aktioseos puhdistettiin suodattamalla.

25 Suodos tehtiin happamaksi 12 N suolahapolla \j (17,6 ml; 0,212 mol), sitten lisättiin asetonia kiteytymi sen aloittamiseksi. Suspensiota sekoitettiin 1,25 tuntia, sitten se laimennettiin edelleen asetonilla (195 ml). Suspensio jäähdytettiin 0-5 °C:seen, sitä sekoitettiin 0,75 ...· 30 tuntia, sitten se suodatettiin. Kun oli suodatettu tyhjös- :. sä, märkä suodoskakku pestiin asetonilla ja sitä kuivat- * » ,···, tiin tyhjössä 45 °C:ssa yön yli. Otsikon yhdisteen dihyd- * * rokloridihydraattisuolamuoto eristettiin 95,5 % puhtaana (12,8 g; 63,8 % stökiömetrinen painosaanto).

35 109126

Esimerkki 25 7-[2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-(Z)-metoksi-imino-asetamido]-3-[(1-metyyli-l-pyrrolidinio)metyyli]-kef-3-eemi-4-karboksylaattidihydrokloridihydraat-5 tien valmistus

Kylmään (-30 °C) liuokseen, jossa oli asetonia (120 ml) ja vettä (40 ml), lisättiin samanaikaisesti ja erikseen 7-amino-3-[(l-metyyli-l-pyrrolidinio)metyyli]kef-3-eemi-4-karboksylaattihydrojodidia (15,0 g; 35,0 mmol) ja 10 syn-2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoasetyyliklo-ridihydrokloridia (10,49 g aktiivinen; 40,9 mmol) kiinteinä aineina 30 minuutin aikana. Reaktion pH pidettiin arvossa 5,5 - 7,0, käyttäen Radiometer ABU80 automaattista titrauslaitetta, joka oli täytetty trietyyliamiinilla ja 15 jonka loppupiste oli säädetty arvoon 6,5, ja lämpötila pidettiin -20 °C - -40 °C:ssa. Kun reagoivien aineiden lisäys oli päättynyt, syntynyt ohut, samea suspensio lämmitet-·. : tiin 0-5 °C:seen ja sitä sekoitettiin, kunnes kiinteät , aineet olivat liuenneet (20 minuuttia), jossa vaiheessa 20 korkeapainenestekromatograf oimalla ilmeni, että asylointi ··* oli päättynyt. Reaktioseos puhdistettiin sitten suodatta- » · - maila.

Suodos tehtiin happamaksi 12 N suolahapolla • » « V · (17,6 ml; 0,212 mol), sitten lisättiin asetonia (150 ml) 25 kiteytyksen aloittamiseksi. Suspensiota sekoitettiin yksi , · tunti, sitten se laimennettiin edelleen asetonilla # (315 ml) 30 minuutin ajan, sitä sekoitettiin 30 minuuttia huoneenlämpötilassa ja se jäähdytettiin 0-5 °C:seen tun-·* niksi. Kun tuote oli tyhjösuodatettu, se pestiin asetonil- j 30 la (250 ml) ja kuivattiin tyhjössä 45 °C:ssa. Otsikon yh- diste eristettiin sen dihydrokloridihydraattisuolana, joka oli 94,9 % puhdasta (17,68 g; 87,8 % stökiömetrinen pai-nosaanto). Vesipitoisuus oli Karl Fischerin menetelmän mukaan 4,45 %.

35 41 109126 t

Esimerkki 26 7-[2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-(Z)-metoksi-imino-asetamido] -3- [ (1-metyyli-l-pyrrolidinio)metyyli] -kef-3-eemi-4-karboksylaattidihydrokloridihydraat-5 tien valmistus 7-amino-3-[(1-metyyli-l-pyrrolidinio)metyyli]kef-3-eemi-4-karboksylaattihydrojodidia (14,75 g; 34,7 mmol) liuotettiin vähitellen 60 ml:aan vettä huoneenlämpötilassa, pitäen pH alle 6,5:ssa trietyyliamiinia käyttäen. Pu-10 naisen oranssi liuos jäähdytettiin 0 °C - 5 °C:seen ja siitä poistettiin väri aktiivihiiltä (3 g) käyttäen. Hiili suodatettiin pois ja syntynyt hiilisuodoskakku pestiin 22,5 ml:11a vettä. Pesuvesi yhdistettiin 68 ml:n kanssa asetonia ja syntynyt asetonivesiliuos jäähdytettiin 15 -30 °C:seen. Pitäen lämpötila -20 °C - -30 °C:ssa ja pitäen pH arvossa 5,5 - 6,5, käyttäen Radiometer ABU80 automaat-; tista titrauslaitetta, joka oli täytetty trietyyliamiinil- . la ja jossa päätepiste oli säädetty arvoon pH 6,5, liuos, * · jossa oli väritöntä 7-amino-4-[(1-metyyli-l-pyrrolidinio)-;* 20 metyyli]kef-3-eemi-4-karboksylaattia, tiputettiin tasai- ’*·* sesti kylmään asetonivesiliuokseen, joka oli saatu hii- 4 d lisuodoskakun pesuvedestä, lisätetn samanaikaisesti syn-2- ’·· (2-aminotiatsol-4-yyli) -2-metoksi-iminoasetyylikloridi- ! I hydrokloridia (9,06 g aktiivinen; 35,4 mmol) ja 180 ml 25 asetonia (tasainen virtaus). Kun reagoivien aineiden lisä-. j ys oli suoritettu, reaktioseos lämmitettiin 0-5 °C:seen ja sen annettiin sekoittua, kunnes kaikki kiinteä aine oli * liuennut. Kun asylointi oli päättynyt (osoitettiin * * : HPLC:llä), reaktioseos puhdistettiin suodattamalla.

30 Suodos tehtiin happamaksi 12 N suolahapolla (17,6 ml; 0,212 mo) , sitten se laimennettiin huoneenlämpö- i • ' l · tilassa asetonilla (690 ml) tunnin aikana ja sitä pidet- * t tiin huoneenlämpötilassa yksi tunti. Tuote tyhjösuodatet-tiin, pestiin asetonilla (250 ml) , sitten sitä kuivattiin 35 tyhjössä noin 45 °C:ssa 15 tuntia. Otsikon yhdiste eristettiin 89,6 % puhtaudella (15,44 g; 76,4 % stökiömetrinen 109126 painosaanto). Vesipitoisuus oli Karl Fischerin menetelmän mukaan 4,07 %.

Esimerkki 27 7-[2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-(Z)-metoksi-imino-5 asetamido]-3-[(l-metyyli-l-pyrrolidinio)metyyli]- kef-3-eemi-4-karboksylaattidihydrokloridihyd-raattien valmistus

Kylmään (-30 °C) liuokseen, jossa oli asetonia (120 ml) ja vettä (40 ml), lisättiin samanaikaisesti ja 10 erikseen kiinteinä aineina 7-amino-3-[(1-metyyli-l-pyrro-lidinio)metyyli]kef-3-4-karboksylaattihydrokloridia (14,34 g; 43,0 mmol) ja syn-2-(2-aminotiasol-4-yyli)-2-metoksi-iminoasetyylikloridihydrokloridia (11,01 g aktiivinen; 43,0 mmol) 30 minuutin aikana. Reaktion pH pidet-15 tiin arvossa 5,5 - 7,0, käyttäen Radiometer ABU80 automaattista titrauslaitetta, joka oli täytetty trietyyli-amiinilla ja jossa päätepiste oli säädetty arvoon pH 6,5, ( . ja lämpötila pidettiin -20 °C - -40 °C:ssa. Kun reagoivien aineiden lisäys oli päättynyt, syntynyt samea suspensio 20 lämmitettiin 0 °C - 5 °C:seen ja sitä sekoitettiin, kunnes » » » -* ' ··’ kaikki kiinteä aine oli liuennut (20 minuuttia), jossa vaiheessa HPLC osoitti, että asylointi oli päättynyt. Re- i l aktioseos pestiin suodattamalla.

: Suodos tehtiin happamaksi 12 N suolahapolla 25 (21,4 ml; 0,257 mol), sitten lisättiin asetonia (75 ml) j kiteytyksen aloittamiseksi. Kiteytyssuspensiota sekoitet- » * .tiin yksi tunti, sitten sitä laimennettiin asetonilla (505 ml) 30 minuutin ajan. Kun oli sekoitettu 30 minuuttia t i

.* huoneenlämpötilassa, suspensio jäähdytettiin 0 °C

< » t j 30 5 °C:seen tunniksi ja se suodatettiin. Tuote pestiin ase- tonilla (250 ml) ja kuivattiin tyhjössä 45 °C:ssa. Otsikon yhdiste eristettiin sen dihydrokloridihydraattisuolana, i · jonka puhtaus oli 93,5 % (18,81 g; 85,1 % stökiömetrinen painosaanto). Vesipitoisuus oli Karl Fischerin menetelmän 35 mukaan 4,2 %.

f 43 109126

Esimerkki 28 I Kefepiimidihydrokloridimonohydraatin muuttaminen kefepiimidihydroklorididihydraatiksi

Kefepiimidihydrokloridimonohydraattia (300 g, puh-5 taus HPLC:n mukaan 99,9 %, KF 3,8 %) liuotettiin deioni-soituun veteen (1200 ml). Lisättiin 6 N kloorivetyhappoa (132 ml, 1,5 ekvivalenttia). Liuos suodatettiin ja pestiin deionisoidulla vedellä (300 ml).

Suodatettuun liuokseen lisättiin asetonia 10 (1500 ml). Asetonia lisättiin vielä tipoittain (4 000 ml) 20 minuutin aikana. Liuosta pidettiin sameutumispisteessä, kunnes muodostui raskaita dihydraattikiteitä (mikroskooppisen analyysin mukaan neulamaisia kiteitä; ymppääminen valinnaista sameutumispisteessä). Asetonia lisättiin edel-15 leen (8 000 ml) 25 minuutin aikana. Paksua suspensiota sekoitettiin 25 °C:ssa yksi tunti.

Kidemuoto vahvistettiin dihydraatiksi (neulamaisia kiteitä) mikroskooppisella analyysillä vertailemalla kiteitä autenttiseen näytteeseen. Suspensio suodatettiin ja . , 20 pestiin asetonilla (2 x 1500 ml). Kakkua kuivattiin ) 40 °C:ssa tyhjössä 15 tuntia. Kefepiimidihydroklorididi- j ; hydraatin saanto oli 305,10 g (968,6 %), puhtaus oli HPLCrn mukaan 99,0 %, KF 6,5 %.

Esimerkki 29 25 Kefepiimidihydroklorididihydraatin muuttaminen ke : : fepiimidihydrokloridimonohydraatiksi

Kefepiimidihydroklorididihydraattia (15,0 g, puh- taus HPLC:n mukaan 99,2 %, KF 6,4 %) liuotettiin deioni- ,···. soituun veteen (75 ml). Lisättiin 6 N suolahappoa (0,9 ml, '·* 30 0,2 ekvivalenttia). Liuos suodatettiin 0,45 mikrometrin « » » : suodattimen läpi.

Asetonia (200 ml) lisättiin tipoittain suodatet tuun liuokseen 20 minuutin aikana, jolloin saatiin samea ,·>·, liuos (valinnainen ymppäys tässä vaiheessa). Pitämättä 35 liuosta tässä tilassa, lisättiin tipoittain asetonia (400 109126 ml) 40 minuutin aikana. Suspensiota jäähdytettiin jäähau-teella 0 °C - 5 °C:ssa yksi tunti.

Kidemuoto vahvistettiin monohydraatiksi mikroskooppisella analyysillä, vertaamalla kiteitä autenttiseen 5 näytteeseen. Suspensio suodatettiin ja pestiin asetonilla (2 x 60 ml). Kakkua kuivattiin 40 °C:ssa tyhjössä 15 tuntia. Kefepiimidihydrokloridimonohydraatin saanto oli 13,28 g (91,8 %) , ja kiderakenne vahvistettiin samaksi kuin rakenne, jonka on kuvannut Kaplan et ai. US-paten-10 tissa 4 910 301.

Esimerkki 30 7-[2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-(Z)-metoksi-! iminoasetamido]-3-[(1-metyyli-l-pyrrolidinio)me tyyli ]kef-3-eemi-4-karboksylaattidihydrokloridi-15 hydraattien valmistus

Kylmään (-22 °C) liuokseen, jossa oli asetonia (120 ml) ja vettä (40 ml), lisättiin samanaikaisesti ja erikseen kiinteinä aineina 7-amino-3-[(1-metyyli-l-pyrrolidinio) metyyli]kef-3-eemi-4-karboksylaattihydroj odi-1 , , 20 dia (14,67 g aktiivinen; 0,0345 mol) ja syn-2-(2-amino- ’ tiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoasetyylikloridihydroklori- ·* dia (9,93 g aktiivinen; 0,0388 mol) 25 minuutin aikana.

'...· Reaktion pH pidettiin arvossa 5,0 - 7,0, käyttäen Radiome- ,.*:* ter ABU80 automaattista titrauslaitetta, joka oli täytetty 25 trietyyliamiinilla ja jossa päätepiste oli säädetty arvoon '*: pH 6,5, ja lämpötila pidettiin -20 °C - -30 °C:ssa. Kun reagoivat aineet oli lisätty, syntynyt samea suspensio ,·. : lämmitettiin 0-5 °C:seen ja sitä sekoitettiin, kunnes kaikki kiinteä aine oli liuennut, jossa vaiheessa HPLC j 30 osoitti, että asylointi oli päättynyt. Reaktioseos puhdis- • .· tettiin suodattamalla ja suodos jaettiin kahteen yhtäsuu- : : reen osaan.

Menetelmä A

Toinen osa edellä olevaa suodosta tehtiin happa-35 maksi 12 N suolahapolla (8,8 ml; 0,106 mol) ja laimennettiin asetonilla (114 ml), kunnes suodos tuli sameahkoksi.

109126

Suodos ympättiin kefepiimidihydroklorididihydraattikiteil-lä (0,5 g) ja suspensiota kuumennettiin 40 °C:ssa noin kolme tuntia. Seos jäähdytettiin 0-5 °C:seen tunniksi ja se suodatettiin. Tuote pestiin asetonilla ja kuivattiin 5 tyhjössä huoneenlämpötilassa. Otsikon yhdisteen hydroklo-ridisuola kiteytettiin 93,3 % puhtaana (7,34 g; 67,3 % stökiömetrinen painosaanto). Vesipitoisuus oli Karl Fi-scherin menetelmän mukaan 4,1 % ja FT-IR- (diffuusiheijas-tuskyky KBr:n kassa) analyysi, jossa absorbanssipiikit 10 olivat arvoilla 3574 cm’1 ja 3432 cm'1, osoitti tuotteen seokseksi, jossa oli otsikon yhdisteen monohydraatti- (kiteet rakeisia) ja dihydraatti- (kiteet neulamaisia) muotoja.

Menetelmä B

15 Toinen suodososa tehtiin happamaksi 12 N suolaha polla (8,8 ml; 0,106 mol) ja laimennettiin asetonilla (206 ml) yhden tunnin aikana. Suspension annettiin olla, kunnes kiteytyminen oli havaittavissa, sitten se jäähdytettiin 0-5 °C:seen ja pidettiin siinä tunti. Suspensio , . 20 suodatettiin ja tuote pestiin asetonilla, sitten se kui- / vattiin tyhjössä 45 °C:ssa. Otsikon yhdisteen dihydroklo- : ·* ridisuola kiteytettiin 95,3 %:sti puhtaana (8,6 g; 85,3 % ·...* stökiömetrinen painosaanto) . Vesipitoisuus oli Karl Fi- scherin menetelmän mukaan 4,6 % ja FT-IR- (diffuusiheijas-:/·· 25 tuskyky KBr:n kanssa) analyysi osoitti, että tuote oli ot- sikon yhdisteen monohydraattimuoto, jossa oli vähemmän kuin noin 0,4 % dihydraattimuotoa.

: Esimerkki 31 7-[2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-(Z)-metoksi-imino-30 asetamido]-3-[(1-metyyli-l-pyrrolidinio)metyyli]- ke£-3-eemi-4-karboksylaattidihydroklorididihyd-raattien valmistus

Kylmään (-22 °C) liuokseen, jossa oli asetonia (120 ml) ja vettä (40 ml), lisättiin samanaikaisesti ja 35 erikseen kiinteinä aineina 7-amino-3-[(1-metyyli-l-pyrro-lidinio)metyyli]kef-3-eemi-4-karboksylaattihydrojodidia ! 46 109126 (14,61 g aktiivinen; 0,0344 mol) ja syn-2-(2-aminotiatsol-j 4-yyli)-2-metoksi-iminoasetyylikloridihydrokloridia (9,94 g aktiivinen; 0,0388 mol) 25 minuutin aikana. Reaktion pH pidettiin arvossa 5,0 - 7,5 käyttäen Radiometer 5 ABU80 automaattista titrauslaitetta, joka oli täytetty trietyyliamiinilla ja jossa päätepiste oli säädetty arvoon pH 6,5, ja lämpötila pidettiin -20 °C - -30 °C:ssa. Kun reagoivat aineet oli lisätty, syntynyt samea suspensio lämmitettiin 0-5 °C:seen ja sitä sekoitettiin, kunnes 10 kaikki kiinteä aine oli liuennut, jossa vaiheessa HPLC osoitti, että asylointi oli päättynyt. Reaktioseos puhdistettiin suodattamalla ja suodos jaettiin kahteen yhtäsuu-reen osaan.

Menetelmä A

15 Toinen osa edellä olevaa suodosta tehtiin happa maksi 12 N suolahapolla (11,7 ml; 0,1404 mol) ja asetonia lisättiin suodokseen samalla sekoittaen, kunnes suodos tuli sameahkoksi. Suodos ympättiin kefepiimidihydrokloridi-dihydraattikiteillä (0,3 g) ja suspensiota kuumennettiin . , 20 50 °C:ssa noin tunnin ajan. Seos jäähdytettiin huoneen / lämpötilaan, laimennettiin asetonilla ja sekoitettiin 15 : ·' tuntia. Suspensiota kuumennettiin uudestaan 40 °C:ssa tun- ·...· nin ajan ja laimennettiin asetonilla. Kaikkiaan 280 ml » lt|:' asetonia käytettiin tuotteen kiteyttämiseksi. Kun tuote 25 oli jäähdytetty vähitellen 0-5 °C:seen tunnin aikana, T: suspensio suodatettiin, pestiin asetonilla (125 ml) ja tuote kuivattiin tyhjössä 45 °C:ssa. Otsikon yhdiste, ke-• ; fepiimidihydroklorididihydraatti eristettiin 97,8 %:n puh- ·<·’ taana (8,19 g; 80,9 % stökiömetrinen painosaanto) . Vesipi- 30 toisuus oli Karl Fischerin menetelmän mukaan 6,5 % ja FT-: IR- (diffuusiheijastuskyky KBr:n kassa) analyysi osoitti absorbanssipiikkejä arvoissa 3574 cm"1 ja 3432 cm"1, mikä osoitti, että tuote on dihydraattimuoto (kiteet neulamai-siä) .

35 47 1 09 1 26

Menetelmä B

Toinen suodososa tehtiin happamaksi 12 N suolaha- polla (14,6 ml; 0,1752 mol) ja asetonia lisättiin suodok-seen samalla sekoittaen, kunnes se tuli sameahkoksi. Suo-5 dos ympättiin kefepiimidihydroklorididihydraattikiteillä (0,3 g) ja suspensiota sekoitettiin noin 1,5 tuntia huoneen lämpötilassa. Seos laimennettiin edelleen asetonilla, sekoitettiin 15 tuntia huoneen lämpötilassa ja sitten kuumennettiin 40 °C:ssa tunnin ajan. Seoksen laimentamiseksi 10 lisättiin lisää asetonia, jolloin asetonin määräksi saatiin kaikkiaan 231 ml. Kun seos oli jäähdytetty vähitellen 0-5 °C:seen tunnin aikana, tuote kerättiin suodattamal-I la, pestiin 125 ml:11a asetonia ja kuivattiin tyhjössä 45 °C:ssa. Otsikon yhdiste, kefepiimidihydroklorididihyd-15 raatti eristettiin 96,3 %:n puhtaana (8,68 g; 85,7 % stö-kiömetrinen painosaanto). Vesipitoisuus oli Karl Fischerin menetelmän mukaan 6,7 % ja FT-IR- (diffuusiheijastuskyky } KBr:n kassa) analyysi osoitti absorbanssipiikkejä arvoissa ! 3574 cm"1 ja 3432 cm"1, mikä osoitti, että tuote on dihyd- 20 raattimuoto (kiteet neulamaisia). 1 ·

Claims (8)

48 109126

1. Menetelmä, jolla valmistetaan antibioottia, ke-fepiimidihydrokloridihydraattia, joka sisältää vähemmän 5 kuin noin 5 % anti-isomeeria ja A2-isomeeria, tunnettu siitä, että saatetaan 7-amino-3-[(1-metyyli-l-pyrroli-dinio)metyyli]kef-3-eemi-4-karboksylaatti reagoimaan 2— (2— aminotiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoasetyylikloridihydro-kloridin syn-isomeerin kanssa, joka sisältää vähemmän kuin 10 noin 5 % anti-isomeeria, vesipitoisessa orgaanisessa liu-ottimessa, pH:ssa, joka on 5,0 - 7,5, ja sen jälkeen reak-tioseokseen lisätään riittävä määrä happoa ja veteen sekoittuvaa orgaanista liuotinta mainitun antibiootin valmistamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pH on 6,2 - 6,8.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, | tunnettu siitä, että vesipitoinen orgaaninen liuotin on asetonin vesiliuos. \j 20

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, ·.1. tunnettu siitä, että happona käytetään rikkihappoa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, ”! tunnettu siitä, että siinä lisäksi neutraloidaan syn- tynyt sulfaattisuola emäksellä ja sen jälkeen lisätään ’·' 25 riittävä määrä suolahappoa mainitun antibiootin valmista- * miseksi.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, ’·/·] tunnettu siitä, että valmistetaan antibiootti, joka sisältää 2,5 - 7,0 paino-% vettä. 30

7 . Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, » > » tunnettu siitä, että valmistetaan antibiootti, joka on ’ ·; kefepiimidihydrokloridimonohydraatti.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan antibiootti, joka on 35 kefepiimidihydroklorididihydraatti. 49 1 09 1 26