FI109006B - Pneumaattinen rengas - Google Patents

Description

109006

Pneumaattinen rengas Tämä keksintö koskee pneumaattista rengasta, jolla on pa-5 rannettu kulutuspintakuvio, jonka pito tiellä on parempi luopumatta kulutuskestävyydestä tai kulutuspinnan kesto-iästä.

Pölysaasteen ehkäisemiseksi on raskaita ajoneuvoja, kuten 10 kuorma-autoja ja linja-autoja varten lumisilla ja jäisillä teillä viime aikoina ruvettu suuremmassa määrin käyttämään nastattomia renkaita nastoitettujen renkaiden sijasta.

15 Nastattomissa renkaissa käytetään laajalti nappulakulu- tuspintakuvioita suuren pidon ja jarrutusvoiman saavuttamiseksi. Pidon ja jarrutusvoiman parantamiseksi ovat kulutuspinnan nappulat yleensä varustetut aksiaalisuunnassa ulottuvilla saipeilla (sipes) kunkin nappulan jakamiseksi 20 suhteellisen kapeiksi kulutuspintaelementeiksi, joilla on vapaat aksiaalipäät, jotka sijaitsevat kehänsuuntaisen pääuran ja/tai kulutuspinnan reunan kohdalla. Täten muodostuvat kapeat kulutuspintaelementit liikkuvat helposti ajon aikana ja niiden reunoilla on taipumus kulua epä-: 25 tasaisesti. Koska liike on hyvin suuri vapaiden päiden ‘ kohdalla on erityisesti vapaiden päiden kuluminen hyvin suurta, ja päillä on taipumus repeytyä irti.

.. Tällaiset aksiaaliset saipit eivät toisaalta voi parantaa 3 0 vastustuskykyä poikkisuuntaista luistamista vastaan kaar- i » > • ’ reajon aikana eivätkä myöskään estää ajoneuvon odottama tonta poikittaisliikettä liukkaalla tiellä jarruttamisen ' tai liikkeellelähdön aikana.

< · > • » » 35 Japanilaisessa patenttijulkaisussa 2-333756 on esitetty pneumaattinen rengas, jossa ajoneuvon poikkisuuntaisen . luistamisen ja vaeltamisen estämiseksi ajon aikana hyvin *, ‘: päällystetyillä, mutta matalilla urilla varustetuilla 109006 2 teillä, kulutuspinta on kuvion 10 esittämällä tavalla kunkin olkanappulan (a) ja kulutuspinnan reunan (e) välistä varustettu ainakin kahdella kehänsuunnassa ulottuvalla kapealla nappulalla (b), ja nämä nappulat (a, b) 5 ovat jaetut kehänsuunnassa ulottuvien urien (g) avulla, joiden leveys on 2,0 - 4,5 mm.

Koska nappuloiden (b) leveys on pieni ja urien leveys suhteellisen suuri pienenee kulutuspinnan olkaosan poi-10 kittaisjäykkyys, jonka avulla vaeltaminen on tehokkaasti estetty. Koska nämä kapeat nappulat (b) kuitenkin liikkuvat helposti ja tämä liike on hyvin suuri suuresta urale-veydestä johtuen nämä kapeat nappulareunat eivät voi tarttua tehokkaasti tienpintaan. Kapeat nappulat (b) ku-15 luvat lisäksi nopeasti, jolloin epätasainen kuluminen kasvaa. Kapeilla nappuloilla (b) on lisäksi taipumus repeytyä irti.

Tämän keksinnön tarkoituksena on tästä syystä saada ai-20 kaan pneumaattinen rengas, jossa käyttämällä kehänsuunnassa ulottuvia saippeja ja tämän jälkeen erityisesti määrittämällä niiden sijaintikohdat ja koot, esimerkiksi , , leveys, syvyys ja vastaava, poikittaisluisto-ominaisuudet « t j '' lumisilla/jäisillä teillä paranevat ilman että on luovut- * * · 25 tava vastustuskyvystä epätasaista kulumista vastaan, ku- '* * lutuspinnan kestävyydestä, vastustuskyvystä irtirepeyty- » *mistä vastaan.

4 t * ( · Tämän keksinnön mukaan käsittää pneumaattinen rengas ku-30 lutuspintaosan, jossa on kaksi kulutuspinnan reunaa, jolloin sanottu kulutuspintaosa on varustettu kahdella t i t-..i kehänsuuntaisella pääuralla, jotka on sijoitettu symmet- * Ί* risiin aksiaalikohtiin renkaan keskiviivan suhteen, sekä i · · *,,,· aksiaaliurilla ainakin yhden kehänsuuntaisen kulutuspin- ' ΐ"ϊ 35 tanappularivin määrittämiseksi kuhunkin kehäsuuntaiseen ,*, ; pääuraan liittyvänä,kukin kulutuspintanappuloista on va- i · | | rustettu ainakin yhdellä saipilla, joka on leveydeltään 3 Ί 09006 0,2 - 1,5 mm, ja ulottuu jatkuvana oleellisesti yhdensuuntaisena pääuran kanssa nappulan jakamiseksi laajempaan pääalueeseen sekä kapeaan poikkiosaan kehänsuuntai-sen pääuran puolella. Keksinnölle on tunnusomaista, että i 5 kapean poikkiosan kehäpituus on yli 3,0 kertaa, mutta alle 20,0 kertaa kehäsuuntaisen pääuran uraleveys, että kunkin saipin keskisyvyys on 0,25 - 1,0 kertaa kehänsuun-taisen pääuran syvyys, ja että aksiaaliurien yvyys on yli 0,40, mutta alle 1,0 kertaa kehäsuuntaisen pääuran 10 urasyvyydestä.

Seuraavassa tullaan yksityiskohtaisesti selittämään eräs tämän keksinnön rakennemuoto viitaten oheiseen piirustukseen, jossa: 15 j Kuv. 1 esittää tasokuvaa tämän keksinnön mukaisen nastat- | toman kuorma-auton/linja-auton renkaan kulutuspintaosas- ta; 20 Kuv. 2 esittää poikkileikkausta renkaasta;

Kuv. 3 esittää perspektiivisesti suuremmassa mittakaavassa sen kulutuspinnan olkaosaa; | 25 Kuv. 4 esittää tasokuvaa kulutuspintakuvion muunnoksesta; • % * ·

Kuviot 5-9 esittävät graafisesti koetuloksia; ja j ·.. Kuv. 10 esittää perspektiivisesti aikaisemman tyyppistä 30 kulutuspinnan olkaosaa.

•

Kuvioissa 1-3 käsittää pneumaattinen rengas 1 kulutuspin- * · taosan 12, jossa on kulutuspinta 2, jossa on kaksi reunaa E, kaksi aksiaalisuunnassa välimatkan päässä toisistaan 35 olevaa palleosaa 14, kaksi kylkiosaa 13, jotka ulottuvat i kulutuspinnan reunojen E ja palleosien 14 väliltä, palle-,·. ; langan 15, joka on sijoitettu kuhunkin palleosaan 14, » · 109006 4 renkaanmuotoisen karkassin 16, joka ulottuu palleosien 14 väliltä ja on taitettu ylös pallelankojen 15 ympäri, ja vyön 19, joka on sijoitettu säteensuunnassa karkassin 16 ulkopuolelle ja kulutuspintaosan 12 sisäpuolelle.

5

Karkassi 16 käsittää ainakin yhden rakenteeltaan vyö- tai j puolivyötyyppisen karkassikerroksen. Tässä rakennemuodos- sa karkassikordit ovat sijoitetut säteensuunnassa 70° -90°:een kulmaan renkaan keskiviivan C suhteen.

10

Karkassikordeja varten voidaan käyttää teräskordeja ja orgaanisia kuitukordeja, jotka ovat esimerkiksi nylonia, polyesteriä, rayonia, aromaattista polyamidia ja vastaavia .

15

Vyö 19 käsittää kaksi tai useampia ristikerroksia, joissa vyökordit ovat sijoitetut yhdensuuntaisesti keskenään mutta ristikkäin seuraavassa kerroksessa olevien kordien I suhteen. Tässä rakennemuodossa vyö 19 koostuu kolmesta 20 ristikerroksesta.

Vyökordeja varten voidaan käyttää teräskordeja ja orgaanisia kuitukordeja, jotka esimerkiksi ovat nylonia, polyesteriä, rayonia, aromaattista polyamidia ja vastaa- • ·' 25 via.

Edellä mainittu kulutuspintaosa 12 on kulutuspinnastaan 2 varustettu leveillä kehänsuuntaisilla pääurilla GO, jotka kulkevat yhtenäisesti renkaan ympäri. Tässä esimerkissä • 'l'. 3 0 kehänsuuntaiset pääurat GO käsittävät keskeisen polvitte-

levan uran 6, joka on sijoitettu renkaan keskiviivan C

,ii<; kohdalle, ja kaksi aksiaalisuunnassa ulointa suoraa uraa ... G02, joista yksi sijaitsee renkaan keskiviivan kummalla- kin puolella, ja kaksi suoraa keskiuraa GOl, joista kukin 35 on sijoitettu urien 6 ja G02 väliin, jolloin kulutuspin- taosa jakautuu kuuteen aksiaaliosaan. Nämä kuusi aksiaa- ,·[ . liosaa ovat kehänsuunnassa jaetut aksiaaliurien (g) , jot- ' » » 109006 5 ka ulottuvat kulutuspinnan reunoista E aksiaalisuunnassa uloimpiin kehänsuuntaisiin pääuriin G02, ja aksiaalisten urien avulla, jotka ulottuvat vierekkäisten leveiden ke-hänsuuntaisten pääurien GO väliltä. Tämän mukaan on tämän 5 rakennemuodon kulutuspintakuvio nappulakuvio, joka koostuu kuuteen kehänsuuntaiseen riviin sijoitetuista nappuloista B.

Edellä mainitut parittaiset uran G02 ja G02 ovat sijoite-10 tut symmetrisiin aksiaalisiin kohtiin renkaan keskiviivan C suhteen, ja myös parittaiset urat GOl ja GOl ovat sijoitetut symmetrisiin aksiaalisiin kohtiin.

Kukin aksiaalisista urista aksiaalisuunnassa uloimmat 15 urat (g) mukaanluettuna muodostavat mutkan keskiosastaan. Aksiaaliset urat ovat sijoitetut sellaisella tavalla, että urat renkaan aksiaalisuunnassa ulottuvat polvittele-vasti yleisesti ottaen yhtenäisesti yhdestä kulutuspinnan reunasta E toiseen kulutuspinnan reunaan E. Koska täten 20 muodostuvat polvittelevat kulutuspinnan koko leveyden poikki ulottuvat urat ovat yhdensuuntaisia keskenään ja ovat kallistetut yhteen suuntaan (kuviossa 1 vasemmalta kallistetut ylöspäin). Tässä rakennemuodossa ovat kunkin aksiaalisuunnassa uloimman kehänsuuntaisen uran G02 kum-: .· 25 mailakin puolella olevat aksiaaliset urat kuitenkin hie- :.· · man siirretyt renkaan kehänsuunnassa, kuten kuviossa 1 on h1: esitetty.

• »

Tämän mukaisesti muodostuu kunkin uloimman kehänsuuntai-.·;·. 3 0 sen uran G02 ja vieressä olevan kulutuspinnan reunan E

väliin olkanappuloista SB koostuva rivi SBA.

... Kunkin kehänsuuntaisen keskiuran GOl ja vierekkäisen ·;·’ uloimman kehänsuuntaisen uran G02 väliin muodostuu lisäk- 35 si keskinappuloista 5 koostuva rivi 5A.

. Kehänsuuntaisten keskiurien GOl ja GOl väliin renkaan » » 1 · M | » » 109006 6 kekiviivan C kummallekin puolelle muodostuu lisäksi kes-kikulutuspintanappuloista 4 koostuva rivi 4A.

Koska olkanappulat SB ovat määritetyt suoran kehänsuun-5 täisen uran G02, kulutuspinnan reunan E ja mutkan tekevien aksiaaliurien (g) avulla on kukin olkanappula SB tässä j rakennemuodossa varustettu kahdella suoralla sivureunalla ja kahdella mutkan tekevällä etu-/takareunalla.

10 Aksiaaliurien (g) kehänsuuntaiset välit ovat sellaiset, että olkanappuloiden kehänsuuntainen pituus L mitattuna aksiaalisuunnassa sisempää sivureunaa pitkin on 3,0 -20,0 kertaa vierekkäisen kehänsuuntaisen pääuran G, tai uloimman kehänsuuntaisen pääuran G02 uraleveys GW.

15

Aksiaaliurien urasyvyys gH on sopivimmin suurempi kuin 0,40 kertaa eikä suurempi kuin 1,0 kertaa leveän kehänsuuntaisen pääuran GO urasyvyys GH.

20 Kukin olkanappuloista SB on kapean kehänsuuntaisen ol-j kauran GB avulla aksiaalisuunnassa jaettu aksiaalisuun nassa ulompaan olkanappulaosaan SB1 ja aksiaalisuunnassa sisempään olkanappulaosaan SB2.

• ·* 25 Kapea kehänsuuntainen olkaura GB on suora ura, joka ulot- : tuu yhdensuuntaisesti kulutuspinnan reunan E kanssa ol- kanappulan SB etureunasta sen takareunaan, ja on sijoi-'·"· tettu niin, että aksiaalisuunnassa ulomman olkanappula- : ·.. osan SB1 aksiaalileveys WSB1 on 0,06 - 0,25 kertaa kulu- 30 tuspinnan puolileveys TW renkaan keskiviivan C ja yhden kulutuspinnan reunan E väliltä.

Tässä rakennemuodossa leveys WSB1 on muuttumaton renkaan kehänsuunnassa mutta sitä voidaan vaihdella.

35 :**: Jos leveys WSB1 on pienempi kuin 0,06 kertaa kulutuspin- ,·’ ; nan puolileveys TW pienenee aksiaalisuunnassa ulomman 109006 7 olkanappulaosan SB1 jäykkyys, minkä vuoksi epätasaista kulumista todennäköisesti ilmenee. Jos leveys WSB1 on suurempi kuin 0,25 kertaa TW jäykkyys kasvaa, mikä pienentää aksiaalisuunnassa ulomman olkanappulaosan saippi-5 reunavaikutusta. Tämän seurauksena on todennäköistä, että poikkisuuntaista luistamista ja vaeltamista tulee esiintymään .

j Kapean kehänsuuntaisen olkauran GB uraleveys on 1,5 - 2,5 10 mm. Tässä esimerkissä on leveys muuttumaton renkaan ke-hänsuunnassa ja sen syvyyssuunnassa.

Kapean kehänsuuntaisen olkauran GB keskimääräinen urasy-vyys BH on 0,3 - 1,10 kertaa leveiden kehänsuuntaisten 15 pääurien GO urasyvyys GH, sopivimmin 0,4 - 0,7 kertaa GH. j Jos syvyys BH on pienempi kuin 0,3 kertaa pääuran syvyys ! GH aksiaalisuunnassa ulomman olkanappulaosan SB1 jäykkyys ei pienene ja vastustuskyky sivuluistoa ja vaeltamista vastaan pienenevät. Jos syvyys BH sen sijaan on suurempi 20 kuin 1,10 kertaa pääuran syvyys GH pienenee aksiaalisuunnassa ulomman olkanappulaosan SB1 jäykkyys liian paljon ja epätasaista kulumista tulee todennäköisesti ilmenemään.

·’ 25 Aksiaalisuunnassa ulompi olkanappulaosa SB1 on varustettu : ainakin yhdellä reunasaipilla ES, joka ulottuu kehänsuun- ·"' nassa yhdensuuntaisesti kulutuspinnan reunan E kanssa.

Tässä rakennemuodossa kaksi reunasaippia ES ja ES ovat : sijoitetut tasavälein aksiaalisuunnassa ulomman olkanap- 3 0 pulaosan SB1 leveyssuunnassa tämän osan jakamiseksi kol meksi aksiaaliosaksi, joilla on pääasiassa sama leveys.

Reunasaipin ES leveys on pienempi kuin kapean kehänsuun-täisen olkauran GB leveys ja on väliltä 0,2 - 1,5 mm, 35 sopivimmin pienempi kuin 0,7 mm.

; Reunasaipin ES keskimääräinen syvyys EH on 0,25 - 1,25 » · 109006 8 kertaa kapean kehänsuuntaisen olkauran GB keskisyvyys BH.

Tässä esimerkissä EH on noin 0,8 kertaa BH.

Jos syvyys EH on pienempi kuin 0,25 kertaa syvyys BH kas-5 vaa aksiaalisuunnassa ulomman olkanappulaosan SB1 aksiaalinen jäykkyys niin, että vastustuskyky poikkisuuntaista luistamista ja vaeltamista vastaan pienenee. Jos syvyys EH on suurempi kuin 1,25 kertaa syvyys BH pienenee jäykkyys ja saippien pohjien kohdalla esiintyy halkeamien 10 muodostumisalttiutta, mikä aiheuttaa kulutuspintakumin irtirepeytymistä ja tämän vuoksi lyhentää kulutuspinnan kestoikää.

Tässä rakennemuodossa on reunasaipin ES syvyys ja kapean j 15 kehänsuuntaisen olkauran GB syvyys muuttumaton niiden pitkittäissuunnissa. Mutta syvyyttä voidaan vaihdella.

Kulutuspintaosa 12 on lisäksi varustettu useilla, kunkin symmetrisesti sijoitetun parittaisen kehänsuuntaisen pää-20 uran GO ainakin yhdelle sivulle sijoitetuilla urasivusai-peilla S.

Kukin urasivusaippi S on sijoitettu aksiaalisen etäisyyden (1) päähän kehänsuuntaisesta pääurasta, joka on 0,06 '* ·* 25 - 0,25 kertaa kulutuspinnan puolileveys TVJ.

• ta a

Urasivusaippi S ulottuu yhdensuuntaisesti kehänsuuntaisen ’:·.* pääuran GO kanssa tai sitä on kallistettu pienen kulman verran, joka ei ole suurempi kuin 5°, kehänsuuntaisen Jj*. 3 0 pääuran GO suhteen.

. Tässä rakennemuodossa on kunkin aksiaalisuunnassa uloim- ' * · a a t a man uran G02 kummallekin puolelle, siis olkanappuloihin ;· SB ja kulutuspinnan keskinappuloihin 5, muodostettu ura- 35 sivusaipeiksi S tarkoitettuja yhtenäisiä suoria saippeja. Olkanappulassa SB oleva urasivusaippi S on sijoitettu _·' . aksiaalisuunnassa sisempään olkanappulaosaan SB2 tämän 109006 9 osan SB2 jakamiseksi edelleen leveäksi pääosaksi B2 ja kapeaksi poikkiosaksi B1. Urasivusaipin S leveys SW ja syvyys on muuttumaton sen pituudelta, mutta niitä voidaan vaihdella vastaavien välien puitteissa.

; 5

Urasivusaipin S leveys SW on väliltä 0,2 - 1,5 mm, sopivammin pienempi kuin 0,7 mm.

Urasivusaipin S keskimääräinen syvyys SH on 0,25 - 1,0 10 kertaa kehänsuuntaisten pääurien GO urasyvyys GH. Tässä esimerkissä SH on noin 0,5 kertaa GH. Jos syvyys SH on pienempi kuin 0,25 kertaa syvyys GH pienenee vastustuskyky poikkisuuntaista luistamista vastaan huomattavasti.

Jos syvyys SH on suurempi kuin 1,0 kertaa syvyys GH pie-15 nenee kapean poikkiosan B1 aksiaalinen jäykkyys niin, että vastustuskyky poikkisuuntaista luistamista vastaan pienenee, ja kulutuspintakumin irtirepeytymistä esiintyy todennäköisesti, jonka vuoksi kulutuspinnan kestoikä lyhenee .

20

Kapean poikkiosan B1 kehänsuuntainen pituus L on yllä esitetyllä tavalla 3,0 - 20,0 kertaa vierekkäisten kehänsuuntaisten pääurien G02 uraleveys GW. Jos pituus L on pienempi kuin 3,0 kertaa leveys GW pienenee vastustuskyky • ·' 25 poikkisuuntaista luistamista vastaan huomattavasti. Jos : pituus L on suurempi kuin 20,0 kertaa leveys GW, samalla » kun aksiaaliurien g kehänsuuntaiset välit kasvavat, pie-nenevät pito, jarrutusvoima ja vedenpoisto.

-'t, 30 Koska kulutuspinnan keskinappulat 5 tässä rakennemuodossa myös ovat varustetut urasivusaipilla S on kukin kulutus-.pinnan keskinappula aksiaalisuunnassa jaettu leveäksi pääosaksi B2 ja pääuran G02 viereen sijoittuvaksi kapeak- » si poikkiosaksi B1 vastaavalla tavalla kuin olkanappuloi-·,,.·* 3 5 den SB yhteydessä.

.·) ; Kukin olkanappula SB on lisäksi vain leveästä pääosastaan 10 109006 B2 varustettu kehänsuunnassa välimatkan päässä toisistaan sijaitsevilla aksiaalisilla saipeilla LS. Kussakin pääosassa B2 olevat aksiaaliset saipit LS ulottuvat yhdensuuntaisesti keskenään ja yhdensuuntaisesti nappuloiden 5 etu/takareunojen tai aksiaaliurien (g) kanssa kapeasta kehänsuuntaisesta olkaurasta GB urasivusaippiin S. Tämän mukaisesti aksiaaliset saipit LS tekevät mutkan samalla tavalla kuin aksiaaliurat (g).

10 Pidetään sopivimpana, että aksiaalisuunnassa ulompaan olkanappulaosaan SB1 ja kapeaan poikkiosaan B1 ei muodosteta mitään aksiaalista saippia niiden jäykkyyden säilyttämiseksi. Jos aksiaalisten urien välit kuitenkin ovat suuret ja tämän vuoksi kahden tai useamman avulla jaetun 15 kapean poikkiosan pituus voi täyttää edellä esitetyn ehdon, voidaan muodostaa aksiaalinen saippi esimerkiksi kuviossa 4 esitetyllä tavalla. Kuviossa 4 vain kapea | poikkiosa B1 on keskiosastaan varustettu aksiaalisella saipilla RS.

20

Kuvioissa 1-3 esitetyssä rakennemuodossa ovat keskikulu-tuspintanappulat 4 ja kulutuspinnan keskinappulat 5 niiden vastaavia kapeita poikkiosia B1 lukuunottamatta kukin varustetut vastaavalla tavalla mutkan tekevillä aksiaali- * * '· ·* 25 silla saipeilla LS, jotka ulottuvat nappulan poikki yh- : densuuntaisesti keskenään ja yhdensuuntaisesti aksiaa- » liurien kanssa.

*·,. Urasivusaipit muodostaa kunkin kehänsuuntaisen pääuran 30 GOl yhdelle sivulle tai kummallekin sivulle kapean poikkiosan B1 määrittämiseksi vierekkäiseen kulutuspinnan ii>; nappulaan.

»k * » ·;*’ Valmistettiin kuvioissa 1-3 esitetyllä kulutuspintakuvi- 35 olla ja rengasrakenteella varustettuja, kokoa 10.00R20 •:··* olevia koerenkaita vain esimerkin vuoksi vaihtelemalla / . seuraavia parametrejä: * · 109006 11 aksiaalisuunnassa ulomman olkanappulaosan SB1 leveyttä WSB1 ; kapean kehänsuuntaisen oikauran GB syvyyttä BH; 5 kehänsuuntaisen reunasaipin ES syvyyttä EH; urasivusaipin S urasyvyyttä SH; 10 aksiaaliurien (g) syvyyttä gH; urasivusaipin S uraleveyttä SW; ja kapean poikkiosan B1 kehänsuuntaista pituutta L, ja ren-15 kaita testattiin poikkisuuntaisen luistamisen osalta.

Kunkin koerenkaan suorituskyky poikkisuuntaisen luistamisen osalta arvioitiin koeajajan avulla, joka ajoi koeajo-neuvolla jäistä koerataa pitkin.

20

Koerengas asennettiin kokoa 7.00T olevalle tavanomaiselle vanteelleen ja täytettiin 8,0 kg/cm2 sisäiselle paineelle. Renkaan kuorma oli 2700 kg.

• « • · j ·’ 25 Koetulokset on esitetty kuvioissa 5-9, joissa tulokset on ···’ : osoitettu indeksin avulla. Mitä suurempi indeksi sitä parempi vastustuskyky poikkisuuntaista luistamista vas-taan.

• * 30 Kuviossa 5 on graafisesti esitetty poikkisuuntainen luistaminen osamäärän WSB1/TW funktiona, joka on aksiaali-suunnassa ulomman olkanappulaosan SB1 leveys WSB1 jaettu-na kulutuspinnan puolileveydellä TW. (BH/GH = 0,8 ja EH/BH = 1,0) 35

Kuviossa 6 on esitetty graafisesti poikkisuuntainen luis-*| ; taminen osamäärien BH/GH ja EH/BH funktiona; osamäärä * 109006 12 BH/GH on kapean kehänsuuntaisen olkauran GB urasyvyys BH jaettuna leveiden kehänsuuntaisten pääurien G urasyvyy-dellä GH, ja osamäärä EH/BH on kehänsuuntaisen reunasai-pin ES urasyvyys EH jaettuna kapean kehänsuuntaisen ol-5 kauran GB urasyvyydellä BH.

Kuviossa 7 on esitetty graafisesti poikkisuuntainen luistaminen osamäärän SH/GH funktiona, joka on urasivusaipin S urasyvyys SH jaettuna leveiden kehänsuuntaisten pääuri-10 en GO urasyvyydellä GH. (gH/GH = o,8, SW = 0,6 mm ja 1/GW 1,0)

Kuviossa 8 on esitetty graafisesti poikkisuuntainen luistaminen osamäärän gH/GH fukntiona, joka on aksiaaliurien 15 (g) urasyvyys gH jaettuna leveiden kehänsuuntaisten pää urien GO urasyvyydellä GH. (SH/GH = 0,8, SW = 0,6 mm ja 1/GW =1,0)

Kuviossa 9 on esitetty graafisesti poikkisuuntainen luis-20 taminen urasivusaipin S leveyden SW ja osamäärän L/GW

funktiona, joka on kapean poikkiosan B1 kehänsuuntainen pituus L jaettuna leveiden kehänsuuntaisten pääurien GO uraleveydellä GW.

• · • · | ) 25 Kokeiden perusteella saatiin vahvistus sille, että kek- ·· ·' sinnön mukaiset renkaat olivat ylivoimaisia vastustusky- ♦ · · t ’ * vyn osalta poikkisuuntaista luistamista vastaan.

φ • · t « · • t • '.· Kuten edellä on esitetty paranee keksinnön mukaisten ren- 3 0 kaiden vastustuskyky poikkisuuntaista luistamista vastaan lumisilla ja jäisillä teillä ajettaessa samalla kun pito ja jarrutusvoima säilyvät ennallaan. Edelleen vähenee • · ,·**, vaeltamisalttius kulutuspinnan olkaosan pienentyneen jäykkyyden ansiosta. Lisäksi on aksiaalisten saippien < i · 35 avulla jaetun olkanappulan kehänsuuntaisten osien aksiaa- » :"· lipäiden liikettä rajoitettu viereen sijoitetun kehän- .·, : suunnassa ulottuvan nappulaosan antaman suoran tuen ja • > » I | 13 109006 epäsuoran tuen tai sen olemassaolon avulla, jonka vuoksi epätasainen kuluminen ja kulutuspintakumin irtirepeyty-misalttius vähenevät kestoiän pidentämiseksi.

» f tl· f » · il* · * * « · t · « 3 » I ·

I I

* t * > * 1 4 11» t ♦

Claims (8)

14 109006

1. Pneumaattinen rengas, joka käsittää kulutuspintaosan, 5 jossa on kaksi kulutuspinnan reunaa (E), jolloin sanottu kulutuspintaosa on varustettu kahdella kehänsuuntaisella pääuralla (G02) jotka on sijoitettu symmetrisiin aksiaalikohtiin renkaan keskiviivan (C) suh-10 teen, sekä aksiaaliurilla (g) ainakin yhden kehänsuun-taisen kulutuspintanappularivin (CB,SB) määrittämiseksi kuhunkin kehäsuuntaiseen pääuraan liittyvänä (G02), kukin kulutuspintanappuloista (CB,SB) on varustettu aina-15 kin yhdellä saipilla (S), joka on leveydeltään 0,2 - 1,5 mm, ja ulottuu jatkuvana oleellisesti yhdensuuntaisena pääuran (G02) kanssa nappulan (CB,SB) jakamiseksi laajempaan pääalueeseen (B2) sekä kapeaan poikkiosaan (Bl) ke-hänsuuntaisen pääuran puolella, tunnettu siitä, että 20 kapean poikkiosan (Bl) kehäpituus (L) on yli 3,0 kertaa, mutta alle 20,0 kertaa kehäsuuntaisen pääuran (G02) ·.·. uraleveys (GW) , • · * · * " 25 kunkin saipin (S) keskisyvyys (SH) on 0,25 - 1,0 kertaa * kehänsuuntaisen pääuran (G02) syvyys (GH), : ·* aksiaaliurien (g) syvyys (gH) on yli 0,40, mutta alle 1,0 * 11 ·' kertaa kehäsuuntaisen pääuran (G02) urasyvyydestä (GH) . 30 1 • 1 Patenttivaatimuksen 1 mukainen pneumaattinen rengas, tunnettu siitä, että sanottu leveä pääosa (B2) on varus- tettu useilla kehänsuunnassa välimatkan päähän toisistaan ;· 35 sijoitetuilla aksiaalisuunnassa ulottuvilla aksiaalisilla saipeilla (LS) . 109006 15

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen pneumaattinen rengas, tunnettu siitä, että kehänsuuntaiset pääurat ovat suoria uria, ja aksiaaliurat tekevät mutkan.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen pneumaattinen rengas, tunnettu siitä, että kyseinen ainakin yksi ke- häsuuntainen kulutuspintanappuloiden (CB,SB) rivi on ke-häsuuntainen kulutuspintanappuloiden rivi (SB), joka sijaitsee aksiaalisuunnassa kummankin kehäsuuntaisen pää-10 uran (G02) ulkopuolella, sekä kehäsuuntainen kulutuspin-tanppuloiden (CB) rivi aksiaalisuunnassa kehäsuuntaisen pääuran (G02) sisäpuolella.

5. Patenttivaatimuksen 1, 2, tai 3 mukainen pneumaatti-15 nen rengas, tunnettu siitä, että kyseinen ainakin yksi kehänsuuntainen kulutuspintanappuloiden (CB,SB) rivi on kummankin kehäsuuntaisen pääuran (G02) ulkopuolella oleva kehäsuuntainen kulutuspintanappuloiden (CB) rivi.

6. Patenttivaatimuksen 1, 2, tai 3 mukainen pneumaatti nen rengas, tunnettu siitä, että kyseinen ainakin yksi kehäsuuntainen kulutuspintanappuloiden (CB,SB) rivi on • I : .* kulutuspintanappuloiden (CB) kehäsuuntainen rivi, joka on j.j j aksiaalisuunnassa kummankin kehäsuuntaisen pääuran (G02) :**: 25 sisäpuolella. * » · * · 30 ... 1. Pneumatiskt däck som innefattar en slitytsdel med tvä slitytskanter (E) , * I I * · · • » · varvid sagda slitytsdel är försedd med tvä periferiella ’ . 35 huvudspär (G02) anordnade i symmetriska axiala positioner i förhällande tili däckets mittlinje (C) och axiella * » I • · i 109006 16 spär (g) för att definiera ätminstone en periferiell rad (CB,SB) slitytsblock som ansluter sig tili det periferi-ella huvudspäret (G02), 5 vart slitytsblock (CB,SB) är försett med ätminstone en sajp (S) med en bredd av 0,2 tili 1,5 mm och som sträcker sig kontinuerligt väsentligen parallellt med huvudspäret (G02) för att dela blocket (CB,SB) i en bredare huvuddel (B2) och en smal tvärdel (Bl) pä det periferiella 10 huvudspärets sida, kännetecknat därav, att den smala tvärdelens (Bl) periferiella längd (L) är stör-re än 3,0 gänger men mindre än 20,0 gänger spärbredden (GW) av det periferiella huvudspäret (G02) ! 15 medeldjupet (SH) av var och en sajp (S) är 0,25 - 1,0 gänger djupet (GH) av det periferiella huvudspäret (G02). djupet (gH) av de axiella spären (g) är större än 0,40 20 men mindre än 1,0 gänger spärdjupet (GH) av det periferiella huvudspäret (G02). ·.·. 2. Pneumatiskt däck enligt patent kr av 1, kännetecknat * · ; .·. därav, att nämda breda huvuddel (B2) är försedd med flera 25. perifeririktning pä en avständ frän varandra anordnade • · . i axialriktning sig sträckande axiella sajper (LS). \'t 3. Pneumatiskt däck enligt patentkrav 1 eller 2, känne tecknat därav, att de periferiella huvudspären är raka , 30 spär, och de axiella spären är krökta. » I ·;·* 4. Pneumatiskt däck enligt patentkrav 1, 2 eller 3, kän- netecknat därav, att nämnda ätminstone ena periferiella rad av slitytsblock (CB,SB) är en periferiell rad av sli-;*· 35 tytsblock (SB), som befinner sig i den axiella riktningen : utanför de bäda periferiella huvudspären (G02) , samt en 109006 17 periferiell rad av slitytsblock (CB) i axiell riktning inanför det periferiella huvudspäret (G02).

5. Pneumatiskt däck enligt patentkrav 1, 2, eller 3, 5 kännetecknat, därav, att sagda ätminstone en rad av periferiella slitytsblock (CB,SB) är en periferiell rad av slitytsblock (CB) utanför de bäda periferiella huvudspä-ren (G02) .

6. Pneumatiskt däck enligt patentkrav 1, 2, eller 3, kännetecknat därav, att nämda ätmionstone ena periferiella rad av slitytsblock (CB,SB) är en periferiell rad av slitytsblock (CB), som befinner sig i axiell riktning innanför de bäda periferiella huvudspären (G02). 15 « · * · · * * · » · I I I j