FI108687B - Menetelmä ja laitteisto tehovahvistimen kyllästymisen ilmaisemiseksi ja korjaamiseksi - Google Patents

Description

108687

Menetelmä ja laitteisto tehovahvistimen kyllästymisen ilmaisemiseksi ja korjaamiseksi

Keksinnön ala 5

Yleisesti keksintö koskee tehovahvistinten ohjaus-piirejä. Erityisesti tämä keksintö koskee tehovahvistinten kyllästymisen ilmaisua ja ohjausta.

10 Keksinnön tausta

Tehovahvistinten käytöllä radiotaajuisten signaalien (RF) lähettämisessä on monia sovelluksia, mukaanluettuna muttei rajoittuen radiopuhelinkommunikaatiojärjestelmiin. 15 Radiopuhelinkommunikaatiojärjestelmissä on useita kiinteitä lähetin-vastaanottimia. Kukin kiinteä lähetin-vastaanotin on rajapinta linjapuhelinjärjestelmän ja tietyllä maantieteellisellä alueella kiinteän lähetin-vastaanottimen palveleman moni-, kannettavan tai liikkuvan järjestelmän välillä.

20 Kiinteä lähetin-vastaanotin ja radiopuhelin kommunikoivat lähettämällä ja vastaanottamalla FM-moduloituja radiotaajui-' siä signaaleja toisilleen.

,···, Analogisessa radiopuhelinjärjestelmässä on käytet- JV. tävissä laaja RF-spektri kanavoituna suhteellisen kapeiksi 25 taajuussegmenteiksi. Pyynnöstä kullekin radiopuhelimelle myönnetään taajuuskanava, jolla se voi lähettää ja vastaan- • ; ottaa informaatiota kiinteältä lähetin-vastaanottimelta.

!·5 Tämä tunnetaan taajuusjakoisena monikäyttäjä järjestelmänä (FDMA). Puhelinkeskustelun aikana radiopuhelinlähetin käyn- i · · • 30 nistyy ja on kiinteällä taajuudella koko puhelinkeskustelun : ajan. Niinpä radiopuhelimen lähettimen ja myöhemmin tehovah- vistimen (PA) tarvitsee kytkeytyä päälle ja pois päältä vain kerran tietyn puhelun aikana, joka voi kestää useita minuut-teja. Kiinteä lähetin-vastaanotin voi olla kytkettynä päälle ‘-,·/ 35 puhelun koko keston ajan. FDMA-järjestelmässä, jossa on rajoitettu määrä päällekytkeytymisiä, tehovahvistimen päälle- ja poiskytkeytymisvaatimukset eivät ole kovin tiukkoja. Mikäli lähetin kytketään päälle nopeasti, syntyy hetkellinen ; 108587 2 j suuri kohinapurske, joka kuitenkin tapahtuu vain kerran keskustelun aikana eikä näin oleellisesti vaikuta kommunikaatiojärjestelmään. Vastaavasti mikäli tehovahvistin kytketään päälle hitaasti, syntyy puhelun alussa lyhyt 5 tauko. Nämä ongelmat ovat käyttäjälle vain epämukavuusteki-jöitä eivätkä oleellisesti järjestelmää heikentäviä tekijöitä.

Hiljattain ehdotetuissa digitaalisissa solukkopuhe-linjärjestelmissä tehovahvistinten päällekytkeytymisvaati-10 mukset ovat kasvaneet dramaattisesti. Nykyiset järjestelmät käyttävät aikajakoista monikäyttäjäkommunikaatiojärjestelmää (TDMA). TDMA-kommunikaatiojärjestelmässä 8 tai 16 radiopuhelinta jakavat 200 kilohertsiä leveän lähetyskanavan. Kullakin kanavalla olevalla radiopuhelimella on yksi 577 mik-15 rosekunnin (/us) toistuva aika-aukko. Tämän aika-aukon aikana radiopuhelin käynnistää tehovahvistimensa sopivalle taajuudella ja teholle, lähettää halutun datan ja sulkee tehovahvistimensa ettei häiritsisi tai haittaisi muita saman taajuuden käyttäjiä. Niinpä vaatimukset tehovahvistimen ohjaa-20 miseksi ovat suuresti kasvaneet.

Liikkuvan erityisryhmän (GSM) suositukset ESTI/PT- • .·. 12 05.05 (4.2.2 ja 4.5.2) maaliskuussa 1991 kehitettiin .··, määrittelemään digitaalista radiopuhelinkommunikaatiojärjes- .·’ telmää. Näiden suositusten yhteydessä oltiin tietoisia 25 kasvaneista tehovahvistinten vaatimuksista ja määriteltiin kuvioissa 7 ja 8 esitetty aikakehys ja taajuusspektrikehys, jotka kaikkien järjestelmässä käytettävien laiteiden tulee täyttää. Aika- ja taajuuskehystä koskevat määrittelyt vaativat hyvin tasaisen tehovahvistimen käynnistyksen suunnitte- • 30 lua tiukkojen aikavaatimusten alaisena.

: :: Tehovahvistimen kyllästyminen tapahtuu, kun teho- ii>; vahvistin ei voi tuottaa yhtä paljon tehoa kuin ohjainpiiri vaatii. Kyllästymisen voi aiheuttaa kannettavan laitteen akkujen vähentynyt jännitteensyöttökyky tai äärimmäiset 35 lämpötilaolosuhteet. Vahvistimen kyllästyminen voi aiheuttaa : kaksi ongelmaa. Kyllästynyt vahvistin voi nimittäin pilata tehovahvistimen (PA) tiettyjä ominaisuuksia vähentäen oleellisesti tehovahvistimen toiminnan tehokkuutta. Toiseksi 3 108587 tehovahvistimen liiallinen ohjausjännite vaatii liikaa aikaa tehovahvistimen kytkemiseksi pois päältä.

Mikäli tehovahvistimen poiskytkemiseen tarvittava aika on liian suuri, vaikkapa vain muutamia mikrosekunteja, 5 häiritsee tehovahvistin muita tehovahvistimia, jotka käyttävät samaa taajuutta. Tämä häirintä aiheuttaa datan siirron kiinteiden asemien lähetin-vastaanottimien välillä ja radiopuhelin menetetään. Tämä menetys heikentää koko radiopuhelinkommunikaatiojärjestelmää. Tästä syystä tarvitaan 10 tehovahvistinohjainta, joka rajoittaa tehovahvistimen kyl-lästysaikaa erityisesti tehovahvistimen lähetysajan lopussa.

Keksinnön yhteenveto 15 Keksintö käsittää lähettimen, jossa on vahvistin, | vahvistimen ohjain ja ensimmäinen signaali. Vahvistimella on i ainakin kaksi sisäänmenoa ja ainakin yksi ulostulo ja kyl-lästymispiste. Ensimmäisellä signaalilla on tehotaso, ensimmäinen taajuus ja on kytketty vahvistimen sisäänmenoon.

20 Vahvistin vastaa toisen signaalin jännitteeseen, joka toinen signaali on kytketty vahvistimen toiseen sisäänmenoon. Vahvistimen ohjain ilmaisee vahvistimen kyllästymisen vah-vistimen ulostulosta ja muodostaa toisen signaalin, jolloin vahvistin ei enää ole kyllästynyt.

25 » » .!'! Kuvioiden lyhyt selitys '·’ " Kuvio l on lohkokaavio radiopuhelinkommunikaa tiojärjestelmästä, joka voi käyttää tätä keksintöä.

: 30 Kuvio 2 on lohkokaavio tehovahvistimesta ja vas- v : taavasta tehovahvistimen ohjainpiiristä, jotka voivat käyt- tää tätä keksintöä.

Kuvio 3 on jännite versus aikakaavio, joka esittää *!* AOC-ohjaussignaalin jännitteen ja vastaavan kyllästymisen ’·.·.· 35 ilmaisusignaalin, joka voi esiintyä tämän keksinnön yh-teydessä.

Kuvio 4 on teho versus aikakaavio, joka kuvaa toivotun tehovahvistimen ulostulon, joka tehovahvistin voi 4 108587 käyttää tätä keksintöä.

Kuvio 5 on menetelmän vuokaavio DSP-algoritmista, joka voi käyttää tätä keksintöä.

Kuvio 6 on kaaviollinen esitys tehovahvistimen 5 ohjauspiiristä, joka voi käyttää tätä keksintöä.

Kuvio 7 on GSM aikakehys, joka on määritelty GSM suosituksessa 05.05 (4.2.2).

Kuvio 8 on GSM spektritaajuuskehys, joka on määritelty GSM suosituksessa 05.05 (4.5.2).

10

Edullisen suoritusmuodon kuvaus Tässä esitettyä keksintöä voidaan käyttää TDMA-radiopuhelinjärjestelmässä, joka on esitetty kuviossa 1. 15 Radiopuhelinjärjestelmässä on kiinteä lähetinvastaanotin 101, joka lähettää RF-signaaleja kannettaville ja liikkuville radiopuhelimille, jotka ovat maantieteellisen peittoalu-een sisällä. Yksi tällainen puhelin on kannettava radiopuhelin 103. Radiopuhelinjärjestelmälle on nimetty taajuuskais-20 ta, jonka sisällä sen on lupa lähettää. Taajuuskaista on jaettu useisiin kanaviin, jotka ovat 200 kHz leveitä. Kukin j !kanava kykenee huolehtimaan kommunikaatiosta lähetinvas- taanottimen 101 ja jopa kahdeksan radiopuhelimen välillä ;v. kattavuusalueen sisällä. Kullekin radiopuhelimelle on nimet- ,···. 25 ty aika-aukot, joilla lähettää ja vastaanottaa tietoa lähe-

I

tinvastaanottimelta 101. Kukin aika-aukko on kestoltaan likimain 577 mikrosekuntia. Kannettava radiopuhelin 103, * malli numero F19UVD0960AA saatavilla Motorola Inc riitä, käsittää lähettimen 107, vastaanottimen 109 ja digitaalisen : .* 30 signaaliprosessorin (DSP) 111, kuten DSP 56000:n, joka on v · saatavilla Motorola Inc.riitä. Useita signaaleita lähetetään DSPrn 111 ja lähettimen 107 välillä useilla signaalilinjoil-.···. la 113.

·’ Sekä lähetin 107 että lähetinvastaanotin 101 sisäl- 35 tävät tehovahvistimia, joita koskevat liikkuvan erityisryh-män (GSM) suositteluissa ESTI/PT-12 05.05 (4.2.2 ja 4.5.2), maaliskuu 1991, määrittelemät tiukat vaatimukset. Määrittelyt vaativat minkä tahansa lähettimen täyttävän kuviossa 7 5 1 (\ O ' O ry ' !·> υ o o / esitetyn aikakehyksen ja kuviossa 8 esitetyn taajuusspektri-kehyksen. Antennia 105 käytetään lähettämään ja vastaanottamaan radiotaajuisia signaaleja lähetinvastaanottimelta 101.

Vastaanotettuaan signaalit, antenni 105 muuttaa 5 signaalit sähköisiksi radiotaajuisiksi signaaleiksi ja siirtää signaalit vastaanottimeen 109. Vastaanotin 109 demoduloi ja muuttaa sähköiset radiotaajuiset signaalit sellaisiksi datasignaaleiksi, jotka ovat muun kannettavan radiopuhelimen 103 käytettävissä.

10 Radiotaajuisten signaalien lähettämisestä Lähtien DSP 111 syöttää lähettimelle 107 informaatiota, jonka toivotaan tulevan lähetetyksi ja myös ohjausinformaatiota lähettimelle 107 signaalilinjoja 113 pitkin. Vastaanotin 107 ottaa tiedon ja muuntaa sen sähköisiksi radiotaajuisiksi 15 signaaleiksi ja antaa sähköisille radiotaajuisille signaaleille sopivan määrän tehoa käyttäen tehovahvistinta. Sitten antenni 105 ottaa sähköisen radiotaajuisen signaalin ja muuttaa sen radiotaajuisiksi signaaleiksi ja lähettää ne avaruuteen lähetinvastaanottimen 101 käytettäväksi.

20 Tehovahvistin 203 ja siihen liittyvät ohjaimet on sijoitettu lähettimeen 107 ja kuvattu kuvion 2 lohkokaavios- • sa. Tehovahvistimen 203 tehtävänä on vastaanottaa radiotaa- ,*··. juinen sisäänmeno, joka sisältää ääntä ja dataa, joka tulee lähettää takaisin kiinteälle lähetinvastaanottimelle 101 ja 25 vahvistaa RF sisäänmenosignaalit sopivalle tehotasolle lähetystä varten. Herätin 205 on säädettävä tehovahvistin, • joka säätää RF-sisäänmenosignaalit 209 niiden sopivalle sisäänmenotasolle tehovahvistinta 203 varten.

Kuvion 2 lohkokaavio sisältää useita ohjaussilmu- • 30 koita sisältäen vakio-ohjaussilmukan, käynnistyssilmukan ja : : : tehovahvistinten kyllästymisen ilmaisusilmukan. Vakio-oh- t’>: jaussilmukkaan ja käynnistyssilmukkaan liittyvät yksityis kohdat voidaan löytää US-patenttihakemuksesta 07/709,738 ;* "Tehovahvistimen käynnistysmenetelmä ja laite", joka on :,i,: 35 pantu vireille Hietala et al:in nimissä 3. kesäkuuta 1991 ja siirretty tämän hakemuksen hakijalle. Kaikki ohjaussilmukat käyttävät kytkintä 201. Kytkin 201 on elektromagneettinen kytkin, joka kytkee RF-ulostulosignaalit ohjaussilmukoihin 6 1 O S 6 δ 7 aiheuttamatta RF-ulostulosignaalin liiallista hukkaa.

Ilmaisin 211 ilmaiseen RF-ulostulosignaalien teho-tason ja muodostaa tehotasosignaalin 229, jonka jännite vastaa RF-ulostulosignaalin tehomäärää. Ilmaisin 211 syöttää 5 ulos myös vertailusignaalin 213. Vertailusignaalin 213 jännite on herkkä ilmaisimen DC-siirtymäjännitteelle teho-vahvistimen 203 aktiivisuuden poissaollessa.

Kyllästysohjaussilmukka estää herätintä 205 ja tehovahvistinta 203 ylittämästä vahvistusrajaansa ohjausig-10 naalisisäänmenon 207 ansiosta. Kyllästyssilmukka koostuu kytkimestä 201, ilmaisimesta 211, komparaattorista 217 ja digitaalisesta signaaliprosessorista 223. Kyllästymisen ilmaisun komparaattori 217 vertailee ilmaisimen ulostulosignaalia 229 AOC-jännitesignaaliin 231 määritelläkseen onko 15 ilmaisimen ulostulosignaali 229 herkkä AOC-jännitteen 231 muutoksille. Tämä vertailu indikoi kyllästymisen ohjausjän-nitteestä kun ilmaisimen ulostulosignaalin 229 jännite putoaa AOC-signaalin 231 jännitteen alapuolelle, koska ilmaisinjännite ei muutu AOC-jännitteen vastaavan muutoksen ( 20 kanssa kyllästymisen aikana. Ulostulosignaali 233 syötetään DSPrhen 223. DSP 223 sisältää algoritmin, joka askeltaa AOC-; signaalin 231 jännitettä alas, kunnes AOC-signaalin 231 ,··. jännite putoaa kyllästyneen ilmaisinjännitteen 229 alapuo- lelle. Tämän jälkeen AOC-signaalin 231 jännite voidaan ..! 25 askeltaa ylös tai alas. Edullisessa suoritusmuodossa AOC- signaalin jännite askelletaan edelleen alas varmistamaan, että tehovahvistin 203 pysyy kyllästymättömänä, mutta AOC-' signaalin 231 jännite voidaan askeltaa ylös, jotta se tulisi lähemmäksi kyllästyskynnystä aina annetun sovelluksen eri-: 30 tyistarpeiden mukaan.

'/· ’ Kuvio 3 on jännite versus aikakuvaja AOC-ohjaussig- naalista 231 ja kyllästymisen ilmaisusignaalista 233. Tässä ... AOC-ohjaussignaali 303 kasvaa tasaisesti. Likimain 22 mik- rosekunnin (με) kohdalla ilmaistaan tehovahvistimen 203 35 kyllästyminen. Tämän kyllästymisen ilmaisee komparaattori !,'·· 217 kuten huomataan nopeasti nousevasta kyllästymisen il maisusignaalista 301. Kyllästymisen ilmaisusta lähtien DSP 223 kasvavasti vähentää AOC-ohjaussignaalin 231 jännitettä, 7 1 08687 kunnes likimain 27 με kohdalla AOC-ohjaussignaalin 231 | jännite on riittävän pieni aiheuttaakseen tehovahvistimen 203 poistumisen kyllästystilasta, joka käy ilmi kyllästymisen ilmaisusignaalin 301 jännitteen putoamisesta.

5 Katkoviiva 305 kuvaa AOC-ohjaussignaalin kulkua ilman tämän keksinnön käyttöä. AOC-ohjaussignaali jatkaa tehovahvistimen 203 kyllästyneelle tehoalueelle, joka voisi aiheuttaa vahinkoa ja myös johtaa taajuusspektrin häiriintymiseen tehovahvistimen 203 poiskytkemisen yhteydessä.

10 Kuvio 4 esittää tyypillisen tehovahvistimen, kuten kuviossa 2 numerolla 203 esitetyn tehovahvistimen teho versus aikakuvajaa. Alueella 401 käyttäen keksintöä tehovahvistimen 203 teho nousee tasaisesti. Kohdassa 403 tehovah-vistin 203 kyllästyy likimain 22 με:η kohdalla. Kyllästymi-15 sen ilmaisun ohjaussilmukka huomaa välittömästi, että teho-vahvistin 203 on kyllästynyt ja varoittaa DSPrtä 223. Seu-raavaksi DSP 223 vähentää AOC-ohjaussignaalin 231 jännitettä. Kohdassa 405 tehovahvistin 203 poistuu kyllästyneestä tilasta ja teho säilytetään hiukan kyllästystilan alapuolel-20 la aika-aukon loppuajan, jonka jälkeen se laskeutuu pehmeäs-! ti.

‘ ;*; Kuvio 5 on menetelmän vuokaavio, jota DSP 223 käyttää kyllästymisen ilmaisusignaalin 233 aktivoinnin jälkeen. Muuttujat X, Y ja Z ovat kaikki muuttujia ja voi-···_ 25 daan asettaa järjestelmän vaatimuksista riippuviin arvoihin.

Muuttujan X arvo on riippuvainen annetun sovelluk-sen algoritmin toivotusta tarkkuudesta. Mitä pienempi muut-·’ ’ tuja X on, sitä tarkempi lopullinen tehotaso tulee olemaan, kuitenkin sitä pitempään tulee kestämään tehovahvistimelta : 30 203 poistua kyllästystilasta. Edullisessa suoritusmuodossa v : muuttuja X asetetaan kahdeksi D/A-askeleeksi, joka on liki- main 18 millivolttia.

·_ Muuttuja Z on asettumisaika, joka vaaditaan teho- vahvistimelta säätymiseen AOC-signaalin jännitteen muutok-·,!.· 35 seen. Edullisessa suoritusmuodossa muuttuja Z asetetaan arvoon 500 ns.

Muuttuja Y on osa algoritmin sisälle vaaditusta valinnaisesta askeleesta. Y on AOC-signaalin jännitteen 8 108687 lisämuutos kun tehovahvistin on poistunut kyllästystilasta. AOC-signaalin jännitettä voidaan kasvattaa tai laskea aina erityisen sovelluksen tarpeiden mukaan. Edullisessa suoritusmuodossa muuttuja Y asetetaan neljäksi D/A-askeleeksi, 5 joka on likimain 36 millivolttia. AOC-ohjaussignaalin jännitettä vähennetään tällä jännitteellä Y tehovahvistimen siirtämiseksi kauemmaksi kyllästymiskynnyksestä.

Edullisessa suoritusmuodossa menetelmä aloittaa kohdasta 501, kun tehovahvistimen 203 käynnistys on valmis. 10 Kohdassa 503 DSP tarkistaa kyllästymisen ilmaisusignaalin 233 statuksen. Mikäli kyllästymisen ilmaisusignaali 233 on ylhäällä osoittaen, että tehovahvistin 203 on kyllästynyt, algoritmi etenee askeleeseen 505. Mikäli kyllästymisen ilmaisusignaali 233 on alhaalla, algoritmi etenee askelee-15 seen 513. Kohdassa 505 AOC-ohjaussignaalin 231 jännitettä vähennetään ennalta määrätyllä määrällä X. Kohdassa 507 algoritmi odottaa ennalta määrätyn määrän Z nanosekunteja, kunnes tehovahvistin 203 säätää tehonsa uudelleen luotuun AOC-jännitteeseen. Kohdassa 509 DSP 223 tarkistaa kyllästy-20 misen ilmaisusignaalin 233 statuksen. Mikäli kyllästymisen ilmaisusignaali 233 on edelleen ylhäällä palaa algoritmi ! takaisin askeleeseen 505. Mikäli kyllästymisen ilmaisusig- naali 233 on alhaalla osoittaen, ettei tehovahvistin 203 ole ·.·. enää kyllästynyt, jatkaa algoritmi askeleeseen 511. Kohdassa ·♦·. 25 511 AOC-ohjaussignaalin jännitettä muutetaan ennalta määri- tellyllä määrällä Y. Muutos voi joko kasvattaa tai laskea jännitettä aina järjestelmän vaatimusten mukaan. Edullisessa suoritusmuodossa jännitettä vähennetään ennalta määritellyllä määrällä Y. Kohdassa 513 menetelmä päättyy.

: 30 Kuvio 6 on kaaviollinen esitys tehovahvistimen 203 v : ohjauspiiristä, joka sisältää kyllästymisen ilmaisun ohjaus- silmukan. Piiri sisältää kytkimen 607, ilmaisimen 605, ,···, integraattorin 601, tehoalueohjaimen 603 ja kyllästymisen ’·’ ilmaisupiirin 609. Kyllästymisen ilmaisupiiri vertailee AOC- 35 jänniteohjaussignaalia 631 ilmaisimen ulostulojännitesignaa-liin 629 komparaattorissa 641. Kun ilmaistaan, että AOC-jännite on suurempi kuin ilmaisinjännite, nousee kyllästymisen ilmaisusignaali 233 ylös, tämä raportoidaan DSP:lie 223 9 108087 siten, että kuviossa 5 esitettyä kyllästymisen ilmaisualgo-ritmia voidaan käyttää vähentämään AOC-ohjaussignaalin jännitettä.

On edullisempaa ilmaista kyllästyminen ilmaisimen 5 605 ulostulossa kuin ilmaista se integraattorin 219 ulostu losta. Mikäli kyllästymisen ilmaisu toteutettaisiin integraattorin 219 ulostulosta, aiheuttaisi integraattorin 219 viive ulostulotehon laskun paljon alemmaksi kuin olisi toivottua ennen kuin kyllästymisen ilmaisin ilmaisee, että 10 kyllästyminen on korjattu. Niinpä kyllästymisen ilmaisu integraattorin 219 ulostulossa olisi tehovahvistimen 203 tehotonta käyttöä, eikä täyttäisi kuviossa 7 esitettyä GSM-aikakehystä.

Niinpä käyttämällä kyllästymisen ilmaisukomparaat-| 15 toria 217, vertaamalla AOC-ohjaussignaalin 231 jännitettä ja ilmaisimen ulostulon signaalin 229 jännitettä voidaan määritellä, että tehovahvistin 203 on kyllästynyt. Käyttäen DSPrtä 223 ja kuviossa 5 esitettyä algoritmia DSP:ssä 223 voidaan tehovahvistin 203 tuoda kyllästymisen kynnykselle 20 estämään vahingot tehovahvistimelle 203 ja estämään häiriöt kuvioiden 7 ja 8 aikaspektri- ja taajuusspektrikehyksille.

j » » .

» t

Claims (10)

1. Lähetin (107), joka käsittää muun muassa elimet ensimmäisen signaalin vahvistamiseksi ja elimet vahvistus- 5 elinten ohjaamiseksi, vahvistinelimillä on ainakin kaksi sisäänmenoa, ainakin yksi ulostulo ja kyllästymispiste, ensimmäisellä signaalilla on tehotaso, ensimmäinen taajuus ja kytketty ensimmäiseen vahvistuselimien ainakin kahdesta sisäänmenosta, vahvistuselimet ovat herkät toisen 10 signaalin (231) jännitteelle, joka signaali on kytketty vahvistuselinten ainakin kahden sisäänmenon toiseen sisäänmenoon tunnettu siitä, että ohjauselimet käsittävät 15 elimet vahvistuselinten kyllästymisen ilmaisemi seksi, jotka ilmaisuelimet on kytketty vahvistuselinten ulostuloelimiin; ja elimet mainituille kyllästymisen ilmaisuelimille 20 herkän toisen signaalin (231) muodostamiseksi, jotka muodostuselimet on kytketty mainittujen ilmaisuelinten ,·, ulostuloon ja kytketty vahvistinelinten ainakin kahden • · ♦ \\V ulostulon toiseen ulostuloon, jolloin vahvistuselin ei ole • · ,*** enää kyllästynyt. : 25 ( t I : '.· 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lähetin (107)), « « · V* tunnettu siitä, että elimet ilmaiseksi käsittävät lisäksi j ·:··· 30 ·“*. elimet (213) ensimmäisen signaalin tehotason ,· t ilmaisemiseksi vahvistuselinten ulostulossa; ja ' * elimet (217) eron määrittelemiseksi mainitun 35 tehotason ilmaisinelinten ulostulon ja kolmannen signaalin välillä, joka kolmas signaali on muodostettu ohjaamaan vahvistinelinten tehotasoa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lähetin (107), 11 108687 tunnettu siitä, että elimet toisen signaalin muodostamiseksi lisäksi käsittää kyllästymisen ilmaisun puuttuessa mainitun kolman-5 nen signaalin kanssa yhtä suuren signaalin muodostamisen; ja kyllästymisen ilmaisun tapahtuessa sellaisen signaalin muodostamisen, jonka jännite on kolmannen signaalin 10 suuruinen vähennettynä ennalta määritellyllä määrällä, kunnes kyllästymisen ilmaisu on poistunut.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lähetin (107), tunnettu siitä, että toisen signaalin muodostus- ! 15 elimet lisäksi käsittävät digitaalisen signaaliprosessorin (223) ja digitaali-analogiamuuntimen (221).

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lähetin (107), tunnettu siitä, että kyllästymisen ilmaisuelimet 20 lisäksi käsittävät differentiaalisen vahvistimen (217). .·. 6. Radiopuhelimeen (103) sisältyvä vahvistimen ohjain, • · f joka radiopuhelin (103) käsittää muun muassa elimet ensimmäisen signaalin vahvistamiseksi ja elimet vahvistus- • · 25 elinten ohjaamiseksi, vahvistinelimillä on ainakin kaksi ';·· sisäänmenoa, ainakin yksi ulostulo, kyllästymispiste ja * · · .* ovat herkät toisen signaalin jännitteelle, joka toinen • · · V ·' signaali on kytketty vahvistuselinten ainakin kahden sisäänmenon toiseen sisäänmenoon, ensimmäisellä ;··: 30 signaalilla on tehotaso, ensimmäinen taajuus ja kytketty ensimmäiseen vahvistuselimien ainakin kahdesta sisään-.· , menosta, tunnettu siitä, että vahvistimen ohjain • käsittää 35 elimet (211) vahvistuselinten ulostuloon kytketyn ensimmäisen signaalin tehotason ilmaisemiseksi; elimet (217) eron määrittelemiseksi mainitun tehotason ilmaisuelimen ulostulon ja kolmannen signaalin 108087 I 12 välillä, joka kolmas signaali on muodostettu ohjaamaan vahvistuselinten tehotasoa; elimet (217) neljännen signaalin (233) 5 muodostamiseksi vastaten mainittua eroa ja vahvistin-elinten kyllästymistä; elimet kyllästymisen puuttuessa muodostamaan toinen signaali kolmannen signaalin mukaisesti; ja 10 elimet vahvistuselinten ollessa kyllästyneitä toisen signaalin muodostamiseksi, jonka signaalin jännite on yhtä suuri kolmannen signaalin kanssa vähennettynä ennalta määrätyllä määrällä. 15

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen vahvistimen ohjain, tunnettu siitä, että toisen signaalin muodostus-elimet lisäksi käsittävät digitaalisen signaaliprosessorin (223) ja digitaali-analogiamuuntimen (221). 20

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen vahvistimen ohjain, .·. tunnettu siitä, että mainitut elimet eron määrittelemiseksi ja mainitut elimet mainitun neljännen • i signaalin muodostamiseksi lisäksi käsittävät 25 differentiaalisen tehovahvistimen (217) . • · 13 1 η π : o 7 ί u u u υ / määritellään (217) ero mainitun tehotason ilmaisu-elimen ulostulon ja kolmannen signaalin välillä, joka kolmas signaali on muodostettu ohjaamaan vahvistuselinten tehotasoa; 5 muodostetaan (217) neljäs signaali (233) vastaten mainittua eroa ja vahvistinelinten kyllästymistä; muodostetaan kyllästymisen puuttuessa toinen 10 signaali kolmannen signaalin mukaisesti; ja muodostetaan vahvistuselinten ollessa kyllästyneitä toinen signaali, jonka jännite on yhtä suuri kolmannen signaalin kanssa vähennettynä ennalta määrätyllä määrällä. 15

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä vahvistimen ohjaamiseksi, tunnettu siitä, että mainittu vaihe toisen signaalin muodostamiseksi, jonka jännite on yhtä suuri kolmannen signaalin kanssa vähennettynä ennalta mää-20 rätyllä määrällä käsittää lisäksi menetelmävaiheet: määritellään (503) mainittu neljäs signaali, joka vastaa • · · vahvistimen kyllästymistä; • · • · • ·* 25 vähennetään (505) vasteena kyllästymisen '·.· määrittelylle toista signaalia ensimmäisellä ennalta I » I määrätyllä määrällä; » · · odotetaan (507) toinen ennalta määrätty määrä; 30 määritetään (509) että neljäs signaali ei vastaa ,· # vahvistimen kyllästymistä; ja 1 * * * » · ' · muutetaan (511) mainittua toista signaalia 35 kolmannella ennalta määrätyllä määrällä. » t · ! 1 O p : o 7 I W U O’ o / 14