FI108660B - Kiskotuskone raidekerroksen korjausta varten - Google Patents

Description

108660

Kiskotuskone raidekerroksen korjausta varten -Skenläggningsmaskin för korrektion av ett banskikt 5 Esillä olevan keksinnön kohteena on kiskotuskone raidekerroksen korjausta varten varustettuna kiskokulkuneuvoihin tuetulla suuntauslaitteella sivuttäisen raidekerroskorjauksen sisältävää konekehystä varten ja radalla siirrettävillä mittausvaunuilla, jotka muodostavat yhdessä vertailukantana toi-10 mivan konekehyksen ja mittausarvoanturien kanssa vertailujär jestelmän todellisen raidekerroksen mittaamiseksi.

Julkaisun AT 394 742 perusteella tunnetaan raidekerroksen korjausta varten tarkoitettu raiteensullontakone, jonka yh-15 teydessä päätepuolinen kiskokulkuneuvoihin tuettu konekehys toimii konekohtaisen vertailujärjestelmän vertailukantana raidekerrosvirheen mittaamiseksi.

Lisäksi tunnetaan vielä julkaisun US 5 113 767 perusteella 20 ratastabilisaattori, joka on varustettu kahdella kiskokulku-neuvojen väliin asetetulla vakautuslaitteella. Radan korkeus-ja sivukerrosvirheen selvillesaamiseksi käytetään konekohtaista vertailujärjestelmää, joka käsittää pääasiassa koneen V pituussuunnassa toistaan etäisyyden päähän asetetut ja radal- 25 la siirrettävät mittausvaunut sekä suuntaus- ja vaaitusjänteen. Eräässä vaihtoehtoisessa sovellutusmuodossa voidaan kuitenkin suuntavertailujärjestelmän vertailukanta muodostaa myös ratastabilisaattorin konekehyksen avulla.

30 Julkaisussa US 5 172 637 selostetaan eräs toinen ratastabi-lisaattori, jonka vertailujärjestelmä käsittää etummaisen ja keskimmäisen mittausvaunun alueella olevan poikittaisheilurin radan poikittaiskerroksen mittaamista varten. Tällöin on mahdollista mitata matkamittarin käytön yhteydessä etummaisen 35 mittausvaunun alueella määritetty poikittainen ratakerros ja ottaa se käyttöön vertailukantana radan käyttöalueella olevaa toista mittausvaunua varten aikaisemmin mitatun radan poikit- 2 108660 ! taiskerroksen säilyttämiseksi vakautuslaitteen aiheuttamasta ratapainumasta huolimatta.

Lopuksi tunnetaan vielä julkaisun US 4 655 142 perusteella raiteensullontakone, jonka vaaitus- ja suuntausjänteet muo-5 dostava vertailujärjestelmä käsittää sekä etummaisessa että takimmaisessa mittausvaunussa olevan poikittaisheilurin radan poikittaiskerroksen mittaamiseksi. Tämän takimmaisen toisen poikittaisheilurin ansiosta tarjoutuu mahdollisuus mahdollisesti olemassaolevan ratakerrosjäämävirheen määrittämiseksi 10 ja sen suurin piirtein tapahtuvaksi eliminoimiseksi ratanos-tolaitteiden avulla toteutetun vastaavan vastaohjauksen avulla.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan kuvatunlainen kiskotuskone, jonka vertailujärjestelmällä on 15 parempi tarkkuus konekehyksen vertailukantana tapahtuvan käytön yhteydessä.

Keksinnön mukaisesti tämä tarkoitus saavutetaan kuvatunlaisen kiskotuskoneen avulla siten, että vertailujärjestelmän työ-suunnassa katsottuna etu- ja takapäässä oleviin mittausvau-20 nuihin on liitetty sivukallistuksen mittauslaite ja käytössä on paineanturi suuntauslaitteiden suuntausvoimien mittaamista varten. Tämän tunnusmerkillisen ominaisuusyhdistelmän avulla voidaan käyttämällä konekehystä vertailukantana eliminoida täysin määrätyt rakenteelliset epätarkkuudet vähäisillä ra-25 kenteellisilla kustannuksilla, jolloin käytettävissä on keksinnön mukaisesti yksinkertaistettu ja tarkka vertailujärjestelmä radan sivukerrosvirheiden mittaamiseksi. Yksinkertaistus on ennen kaikkea tehty siten, että säästämällä työyhdis-telmien estämien suuntausjänteiden mahdollisia poikittais-30 liikkeitä saadaan vertailukantana käyttöön jo olemassa oleva ja sangen vakaa koneenosa, nimittäin konekehys. Sivukalte-vuusmittauslaitteiden käytön avulla voidaan radan siirtymä-kaaren alueella esiintyvät epätarkkuudet täysin kompensoida. Samalla voidaan myös paineanturin avulla sangen suurten suun- 35 3 108660 j tausvoimien yhteydessä mahdollisesti esiintyvät konekehyksen mittaustulosta väärentävät taipumat myös täysin kompensoida, jolloin myös tällaisissa äärimmäisissä tilanteissa voidaan vertailujärjestelmä laskea suurella tarkkuudella.

5

Patenttivaatimuksen 2 mukaisen sovellutusmuodon avulla taataan käytännössä sangen edullinen käyttömahdollisuus, kaikkien epätarkkuustekijöiden ollessa luotettavasti poissuljettuna.

10

Patenttivaatimuksen 3 mukainen sovellutus on rakenteellisesti sangen yksinkertainen ja varmistaa lisäksi tarkimmat mahdolliset mittaustulokset.

15 Patenttivaatimuksen 4 tunnusmerkillisten ominaisuuksien laukaisun ratkaisun avulla ei konekehyksen heilahteluilla ole vaikutusta mittaustuloksen tarkkuuteen.

Kahden sivukaltevuuden mittauslaitteen käsittävä järjestely 20 tarjoaa sen erityisen edun, että tällöin määrätyt mittausvirheet voidaan kompensoida konekehystä kiertämällä.

i * · * ·

Lopuksi voidaan tyydyttävällä tavalla ratkaista patenttivaatimuksien 6 ja 7 mukaisten menetelmävaiheiden avulla raken-25 teelliset ja tarkkuuteen vaikuttavat ongelmat käyttämällä konekehystä vertailujärjestelmän vertailukuntana kiskotuksen korjaamista varten.

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin piirustuksessa 30 esitettyjen sovellutusesimerkkien perusteella, jolloin:

Kuvio 1 esittää sivukuvantoa keksinnön mukaisesta raiteensul-lontakoneena toimivasta kiskotuskoneesta; 35 Kuviot 2, 3 ja 4 esittävät suurennettuja poikkileikkauksia kuvion 1 mukaisesta sullontakoneesta (leikkauslinjoja II, III ja IV otettuina) mittausvaunun alueella; 4 108660

Kuvio 5 esittää kaavamaista päälliskuvantoa konekehyksen, mittausarvoanturin ja mittausvaunun muodostamasta vertailu-järjestelmästä sivuttaista ratakerroskorjausta varten; ja j * 5 Kuvio 6 esittää yksinkertaistettua kytkentäkaaviota.

Kuvion 1 esittämä kiskotuskone on muodostettu raiteensullon-tasuuntaus- ja vaaituskoneena ja se sisältää kahden kisko-kulkuneuvon 2, 3 avulla kiskot 4, 5 ja ratapölkyt 6 käsittä-10 väliä radalla siirrettävän konekehyksen 7. Koneen 1 käyttö-suuntaa on havainnollistettu nuolen 8 avulla. Konekehyksen 7 etualueelle on asetettu käyttö- ja energiahuoltolaitteet 9 sekä etummaisessa kulkuneuvossa 2 toimiva koneen siirtomeka-nismi 10.

15

Kone 1 on varustettu radansuuntaus- ja -nostolaiteyhdistel-mällä 11, jonka korkeutta voidaan säätää konekehyksen 7 avulla hydraulisen nostolaitteen 12 välityksellä sekä käyttämällä hydraulista suuntauslaitetta 13, joka on liitetty nivelik-‘ 20 käästi sivulle jälkisäädettävällä tavalla. Tämän radansuun- *· taus- ja nostolaiteyhdistelmän 11 etupää on edelleen liitetty konekehyksen 7 konsoliin 14. Radankorjaustyökaluiksi on radansuuntaus- ja nostolaiteyhdistelmään 11 kummassakin kis-kossa 4, 5 asetettu kaksi pyöränlaippasuuntausrullaa 15 sekä 25 neljä nostorullaa 16, jotka ovat pihtimäisessä vierintäkoske-tuksessa kiskonpään uiko- ja sisäsivun kanssa ja sijaitsevat pareittain kiskon 4 tai 5 vastakkaisilla puolilla. Kone 1 on edelleen varustettu kummassakin kiskossa olevalla vain kaavamaisesti esitetyllä ja konekehykseen 7 asetetulla hydraulisen 30 korkeudensäätölaitteen välityksellä nostettavalla ja laskettavalla sullontalaitteella 18.

Konekehyksen 7 takapäähän on asetettu ohjaushytti 19, joka » - » » sisältää radankorjaustyökaluihin liitetyn ohjauslaitteen 20.

Kone 1 sisältää radan korkeusasennon mittaamista varten tarkoitetun tavanomaisen vaaitusvertailujärjestelmän 21, joka : 35 5 108660 käsittää kumpaankin kiskoon 4, 5 asetetun kiristysnuoran muodostaman vaaitusvertailusuoran 22, jonka etu- tai vastaavasti takapää on liitetty tangon 23 välityksellä korjaamatonta tai korjattua rataa pitkin kulkevaan mittausvaunuun 24 tai 5 26. Radalla kulkeva lisämittausvaunu 25 on asetettu radan- suuntaus- ja nostolaiteyhdistelmän 11 ja sullontalaitteen 18 väliin. Tähän mittausvaunuun 25 on kummassakin kiskossa liitetty mittausarvoanturi 27, joka toimii haarukkamaisen tunto-vartensa avulla tunnetulla tavalla yhdessä kyseisen vaaitus-10 vertailusuoran 22 kanssa. Mittausarvoanturin 27 antama mittausarvo, joka ilmoittaa ratakerroksen korkeuseron mittaus-vaunun 25 alueella radan nimellistasoa edustavaan vaaitusver-tailusuoraan 22, lähetetään nostolaitteeseen 12 sen välillistä tai välitöntä käyttöä varten, tämän nostolaitteen nostaes-15 sa radan radansuuntaus- ja nostolaiteyhdistelmän 11 nostorulleen 16 välityksellä tarkoitetulle nimellistasolle. Koneke-hyksen 7 sekä etu- että myös takapäähän on liitetty laite 28, 29 sivukaltevuuden mittaamista varten.

20 Erityisesti kuvioiden 2, 3 ja 4 yhteydessä on selostettu :·· lisävertailujärjestelmä 30 ratakerroksen sivuttaista korjaa- mistä varten. Tämä vertailujärjestelmä 30 käsittää pääasiassa : ,· vertailukantana toimivan konekehyksen 7, pyöränlaipparullien 31 välityksellä kiskoilla 4, 5 siirrettävät mittausvaunut 24, *!*! 25 25ja26 sekä mittausarvoanturit 32, 33 ja 34. Kukin vastaa-

I I

‘ van jatkeosan 40 välityksellä suoraan konekehykseen 7 liitet ty mittausarvoanturi 32, 33, 34 on muodostettu rullapotentio-metrinä, jonka säätöosaa voidaan kiertää mittausanturiköyden 35 avulla pysty- ja vaakasuoran akselin ympäri. Jokainen 30 mittausanturiköysi 35 on liitetty suoraan mittausvaunuun 24, : : 25, 26 kiinnityskohdan 36 välityksellä. Tämän potentiometrin sijasta voidaan myös käyttää esimerkiksi ilman kosketusta toimivaa mittauslaitetta.

35 Etummaiseen ja takimmaiseen mittausvaunuun 24, 26 on liitetty sivukaltevuuden mittauslaite 37, 38. Kaikki mittausvaunut 24-

* I I

26 puristetaan sinänsä tunnetulla, kuvioissa tarkemmin esit- 6 108660 tämättömällä tavalla yhteen kiskoon 4, 5 (vertailukiskoon) raidevälyksen poistamiseksi.

Koska mittausarvoanturien 32, 33 ja 34 mittausanturiköysi 35 sijaitsee noin 420 mm SOK:n (kiskon yläreunan) yläpuolella, 5 esiintyy ratakaarteen siirtymä- tai ramppialueella kiinnityskohdan 36 sivuttaisen poikkeaman johdosta enintään 8 mm suuruinen virhe. Nämä poikkeamavirheet voidaan eliminoida, jolloin etummaisen ja takimmaisen mittausvaunun 24, 26 sivukal-tevuus saadaan selville asianomaisen sivukaltevuuden mittaus-10 laitteen 37, 38 avulla ja sitä käytetään suuntauslaitteen kompensaatiota varten. Keskimmäisen mittausvaunun 25 yhteydessä voidaan käyttää korotusnimellisarvoa vaaitusvertailu-järjestelmää 21 varten.

Mittausanturiköysien 35 kaikki kiinnityskohdat 36 ovat 15 - kiskokulkuneuvojen 2, 3 pyörätukipisteiden muodostaman vaa kasuoran vertailutason 41 suhteen - asetettuja samalle korkeudelle, so. vertailutason suuntaiselle tasolle. Tällä tavoin varmistetaan, että kaikkien kiinnityskohtien 36 yhteydessä esiintyy sama sivupoikkeama konekehyksen 7 ollessa 20 sivukaltevuuden alaisena. Tällöinkään ei voi esiintyä mittausvirhettä.

Kuvion 5 mukaisen kaavamaisen esityksen perusteella voidaan johtaa erilaisia matemaattisia yhtälöitä. Tällöin on - toisin kuin kuvioiden 1-4 yhteydessä selostetussa sovellutusmuo-25 dossa - mittausarvoanturit 32, 33 ja 34 asetettu kuhunkin mittausvaunuun 24, 25, 26, vastaavien mittausanturiköysien 35 ollessa liitettyinä konekehykseen 7. Tällä järjestelyllä ei ole kuitenkaan mitään vaikutusta keksinnön mukaiseen vertai-lujärjestelmään 30. Kunkin mittausarvoanturin 32-34 etäisyyk-30 siä koneen poikittaissuunnassa konekehykseen 7 tai vastaavasti kiinnityskohtaan 36 on merkitty tunnuksilla Vm (etummainen mittauspiste), Hm (takimmainen mittauspiste) ja Ra (suunta-poikkeama) . L merkitsee etummaisen mittausvaunun etäisyyttä takimmaisesta mittausvaunusta 26. Kirjaimella a tai b määri- 35 7 108660 tetään takimmaisen mittausvaunun 26 etäisyys keskimmäisestä mittausvaunusta tai etummaisen mittausvaunun 24 etäisyys keskimmäisestä mittausvaunusta 25. Tällöin saadaan seuraavat kaavat s

5 Koneesta riippuva järjestelmävakio K = b/L

Mittauskeskiarvo Mm = (Hm - Vm)*K + Vm

Tapauksessa, jolloin vertailujärjestelmä 30 sijaitsee täysin suoraviivaisella radalla (nollatasoitusta varten), on voimas-10 sa seuraava ehto: [(Hm - Vm)·K + Vm] - Ra (Λ= Mm) »0

Sivuttaisen ratakerroskorjauksen suorittamista varten vaadittu ohjearvo (tai siirtoarvo) Rw saadaan seuraavasta yhtälöstä 15 (joka sisältää nuolikorkeuden h ratakaarteissa):

Rw = h·[Hm - Vm)*K + Vm] - Ra

Konekehyksen 7 kiertämisellä tai rinnakkaissiirrolla ei ole mitään vaikutusta ohjearvomittauksen tulokseen, jonka mukai-20 sesti nollatasoitus suoritetaan perussäädön yhteydessä. Tätä nollatasoitusta suoritettaessa ovat kaikki mittausvaunut 24-26 vaakasuorassa ratatasossa, kiskojen 4, 5 muodostaessa ! täydellisen suoran. Kaikki mittausvaunut 24-26 on - käyt- tösuunnassa katsottuna - puristettu oikeanpuoleista kiskoa 4 25 vasten, jolloin suuntauslaitteita ohjataan paineettomasti. Rata on esimerkiksi betonoitu eikä pääse siten liikkumaan. Ohjearvonäyttö säädetään nollaan ensimmäisen säätöpoten-tiometrin avulla. Tämän jälkeen vasempaan suuntauslaitteeseen 13 kohdistetaan maksimaalinen suuntausvoima. Jos esiintyy oh-30 jearvopoikkeama konekehyksen 7 sivuttaisen taipuman johdosta, niin näyttöarvo kompensoidaan vastaavasti nolla-arvoon toisen säätöpotentiometrin avulla. Näiden molempien nollasäätöjen välissä olevat suuntausvoimat mitataan paineanturin 39 avulla ja kompensoidaan vastaavasti lineaarisesti, jolloin ohjearvot 35 tulevat näytetyiksi oikein konekehyksen 7 suuntausvoimista riippuvien taipumien automaattisen kompensaation alaisina. Tämä menettelytapa on toistettava oikeanpuoleista suuntaus- 8 108660 laitetta 13 varten. Jos konekehyksen 7 kiertojäykkyys on liian pieni, voidaan kiertyminen mitata päätepuolelle asetettujen sivukaltevuuden mittauslaitteiden 37 tai vastaavasti 38 j avulla ja myös kompensoida ohjearvon saamiseksi.

i 5

Keksinnön mukaisen vertailujärjestelmän 30 käyttö tarjoaa seuraavat edut ratakerroksen sivuttaista korjausta varten:

Teräs- tai valojänteen puuttuessa ei koneen 1 työkaluihin 10 voida vaikuttaa.

Vaihdesullontakoneissa käytetyt kalliit jänneseurantaohjauk-set etummaisessa ja takimmaisessa mittausvaunussa jäävät pois.

Sullontalaitteet voidaan vaaratta työntää poikittain myös 15 radan keskiosan yli.

Vertailujärjestelmä 30 voidaan muodostaa luotettavista tunnetuista mekaanisista ja sähköisistä komponenteista. Yksinkertaiset rullamittausanturit riittävät mittausarvojen saamista varten.

20 Teräsjänteen taipumasta riippuva mittausvirhe rampeissa ja ratakaarteissa jää pois.

. . Kuten kuviosta 6 näkyy, muodostetaan etummaisen ja takimmai sen mittausarvoanturin 32, 34 välinen ero (Hm - Vm) erotus-! 25 elimen 42 avulla. Sovituselimessä 43 erotusarvo kerrotaan järjestelmävakiolla K. Lisäerotuselimessä 44, joka on myös *.· tarkoitettu kokonaisnolla-arvon säätöä varten, muodostetaan erotus keskimmäisen mittausarvoanturin 33 avulla saatuun suuntapoikkeamaan Ra. Samanaikaisesti mitataan sivukaltevuu-30 den mittauslaitteiden 37, 38 tai lisämittauslaitteen 45 (joka | on liitetty vaaitusvertailujärjestelmään) avulla asianomaisen mittausvaunun 24, 25, 26 kulloinkin esiintyvä sivukaltevuus. Jälkikytketyissä sovituselimissä 46 suoritetaan vastaava mittausarvon modulointi, joka vastaa kiinnityskohdan 36 ra-35 kenteellista sivukaltevuudesta riippuvaa sivupoikkeamaa.

Lisäsovituselimissä 47, 48 suoritetaan mittausarvon modulointi rakenteesta riippuvan tekijän a/L tai vastaavasti b/L

9 108660 mukaisesti. Lisäerotuselimessä 49 määritetään suuntausvoima (esimerkiksi paine-eron avulla). Lopuksi lisäerotuselimessä 50 yhteenlasketut ja kompensoidut mittausarvot syötetään hydrauliseen servopiiriin vaaditun sivuttaisen ratakerroskor-5 jauksen suorittamiseksi asianomaisen suuntauslaitteen 13 käytön avulla. Samanaikaisesti näytetään kyseinen ohjearvo.

Sullontalaitteen 18 sijasta voidaan käyttää esimerkiksi myös tunnettua vakautuslaitetta sivuttaisen ratakorjauksen suorit-10 tautiseksi.

Claims (7)

1. Kiskotuskone raidekerroksen korjausta varten varustettuna I kiskokulkuneuvoihin tuetulla suuntauslaitteella (13) sivut- j täisen raidekerroskorjauksen sisältävää konekehystä (7) var- 5 ten ja radalla siirrettävillä mittausvaunuilla (24-26), jotka muodostavat yhdessä vertailukantana toimivan konekehyksen (7) ja mittausarvoanturien (32, 33, 34) kanssa vertailujärjestel-män (30) todellisen raidekerroksen mittaamiseksi, tunnettu siitä, että vertailujärjestelmän (30) työsuunnan suhteen 10 etummaiseen ja takimmaiseen mittausvaunuun (24, 26) on liitetty sivukaltevuuden mittauslaite (37, 38) ja paineanturi (39) suuntauslaitteen (13) suuntausvoimien mittaamista varten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kone, tunnettu siitä, 15 että paineanturi (39) on kytketty suuntauslaitteen (13) alueella olevan mittausvaunun (25) mittausarvoanturiin (33) automaattista nolla-arvosäätöä varten suuntausvoimasta riippuvalla tavalla.

3. Maskin enligt patentkrav 1 eller 2, kännetecknad av att *:*·: respektive vertikal förlängning (40) av maskinramen (7) är | förbunden med en som vridpotentiometer med en mätgivarlina (35) utförd mätvärdesgivare (32-34), vars mätvärdeslina (35) 30 under bildande av ett infästningsställe (36) är förbunden med ifrägavarande mätvagn (24-26) .

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kone, tunnettu 20 siitä, että konekehyksen (7) pystysuora jatkeosa (40) on • · · · liitetty kiertopotentiometrinä yhdessä mittausanturiköyden : · (35) kanssa muodostettuun mittausarvoanturiin (32-34), • · mittausanturiköyden (35) ollessa liitettynä kiinnityskohdan \ i : (36) välityksellä kyseiseen mittausvaunuun (24-26). | ♦ i « · · | ’!!! 25 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kone, tunnettu siitä, ' ’ että kaikki mittausköysien (35) kiinnityskohdat (36) on asetettu - kiskokulkuneuvojen (2, 3) pyörätukipisteiden ***** ‘ * kautta kulkevan vaakasuoran vertailutason suhteen - samalle korkeudelle.

4. Maskin enligt patentkrav 3, kännetecknad av att samtliga infästningsställen (36) för mätgivarlinan (35) pä mätvagnen (24, 25, 26) - med avseende pa ett genom hjuluppställnings- 108660 12 punkterna för skenhjulställen (2, 3) bildat horisontalplan -är belägna pä lika höjd.

5. Maskin enligt nägot av patentkraven 1-4, kännetecknad av att säväl vid den främre som ocksä vid den bakre änden av 5 maskinramen (7) är anordnad en därmed förbunden anordning (28, 29) för mätning av tvärlutningen.

5. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-4 mukainen kone, '···' tunnettu siitä, että konekehyksen (7) sekä etu- että taka- : päähän on liitetty laite (28, 29) sivukaltevuuden mittaamista varten.

6. Förfarande för uppfattande av spärlägesfel i sidled medelst tili ett referenssystem hörande mätvärdesgivare tili en spärbyggnadsmaskin enligt patentkrav 1, kännetecknat av 10 att nollinställningar för mätvärdesgivaren kompenseras i j avhängighet tili spärets tvärlutning och riktkraften för spärförskjutning i sidled.

6. Menetelmä sivuttaisten ratakerrosvirheiden mittaamiseksi 108660 11 patenttivaatimuksen 1 mukaisen kiskotuskoneen sisältämän, vertailujärjestelmään liitetyn mittausarvoanturin avulla, tunnettu siitä, että tämän mittausarvoanturin nollasäädöt kompensoidaan radan sivukaltevuudesta ja radan sivuttaista 5 siirtoa varten tarkoitetusta suuntausvoimasta riippuen.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nämä nollasäädöt kompensoidaan lisäksi konekehyksen (7) kiertämisestä riippuvalla tavalla. ίο 1. Spärbyggnadsmaskin för korrigering av spärläget med en pä skenhjulställ uppburen, riktdrivanordningar (13) för spär-lägeskorrigering i sidled uppvisande maskinram (7) och pä ett spär rullbar mätvagn (24-26), vilken med den som referensbas tjänande maskinramen (7) och med mätvärdesgivare (32, 33, 34) 15 bildar ett referenssystem (30) för avläsning av spärets ärläge, kännetecknad av att tili den räknat i arbetsrikt-ningen vid den främre och den bakre änden av referenssystemet (30) belägna mätvagnen (24, 26) för vardera hör en tvärlut-ningsmätanordning (37, 38) och en tryckgivare (39) för upp-20 fattande av riktdrivanordningens (13)riktkrafter. t « I · • · ·;·· 2. Maskin enligt patentkrav l, kännetecknad av att tryck- : givaren (39) är sammankopplad med en mätvärdesgivare (33) • · : tili en i omrädet för riktdrivanordningen belägen mätvagn * ♦ · V (25) för automatisk nollvärdesinställning i avhängighet tili ’!!! 25 riktkraften.

7. Förfarande enligt patentkrav 6, kännetecknat av att nollinställningarna dessutom kompenseras i avhängighet tili 15 en vridning av maskinramen 7. • * • · · • t · • · » · • · · » ♦ · • * * I * * * • I « · » · · » • » I » · » · I | · » * · It· • · I I · II» ·