FI106293B - Menetelmä ja laitteet kudosten kuvantamisessa - Google Patents

Description

106293

Menetelmä ja laitteet kudosten kuvantamisessa Tämän keksinnön kohteena on menetelmä ja laitteet kudosten kuvantamisessa, erityisesti kuvannettavan kudoksen asemoimiseksi 5 kuvautumisalueelle. Erilaisia aserrointitapoja käytetään esimerkiksi matrmograf iässä, jossa kuvannettavaa kudosta on tunnettua mm. puristaa paininievyillä ja/tai jopa fyysisesti vetää kuvautumisalueelle.

10 Kudosten kuvantamiseksi on tunnettua käyttää monenlaisia tekniikoita, kuten esimerkiksi röntgen-, ultraääni ja magneettikuvaustekniikkaa. Kuvantaminen on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi esimerkiksi syövän ja muiden poikkeavuuksien havaitsemiseen ennen niiden kehittymistä vaikeasti hoidettavalle tai jopa 15 parantumattomalle asteelle.

Yksi kudosten kuvantamisen ongelma-alue on kuvannettavan kudoksen asettelu kuvautumisalueelle ja sen pitäminen paikallaan kuvantamisen aikana. Mitä paremmin kudoksen asemointi onnistuu, 20 sitä todennäköisemmin vältytään tarpeelta ottaa uusintakuvia epäonnistuneiden tilalle. Ongelmat asemoinnissa saattavat aiheuttaa myös sen, että kudosalueen kuvantamiseksi joudutaan ottamaan useampia kuvia kuin välttämättä olisi tarpeellista. Erityisesti nämä ongelmat korostuvat käytettäessä röntgensäteitä, 25 jolloin säteilyhygienian, siis tavoitteen minimoida kudoksen altistuminen säteilylle, merkitys on aina otettava huomioon.

Yksi kuvannettavan kudoksen asemoinnissa erityisesti maimogra-fiässä käytetty tekniikka on kuvannettavan kudoksen puristami-30 nen. Puristuksen ensisijaisena tavoitteena on saada kohde pysymään paikallaan kuvantamisen ajan. Kuitenkin kuvannettavan ku-doskerroksen ohentuessa myös säteilyannos pienenee ja kuva-usaika lyhenee, mikä edelleen vähentää kuvannettavan kudoksen liikkeestä syntyviä epätarkkuuksia. Edelleen ohuerrman kudosker-35 roksen seurauksena kuvan kontrasti paranee sironnan vähentyessä • samalla kun tulee mahdolliseksi käyttää pienertpiä kuvausarvoja 106293 2 (kV) . Myös erottelukyky paranee, filmi tummu homogeenisermiin ja kuvasta saadaan diagnostisesti arvokkaarrpi, kun kudoksessa mahdollisesti päällekkäin sijainneet kudospoikkeamat saadaan % parerrmin erottumaan toisistaan.

5

Manmografiässä kuvautumisalueen ulkopuolelle jää helposti sellaisia rintakehän läheisyydessä sijaitsevia ja kainalon alueita, joissa syöpä ja muut kudospoikkeavuudet varsin usein esiintyvät. Toisaalta puristuksen käyttö saattaa jopa johtaa osan 10 kudoksesta siirtymiseen ulos kuvautumisalueelta. Alalla onkin pyritty kehittämään erilaisia paininlevy- ja puristusmenetel-miin liittyviä ratkaisuja vetämään tai muuten käsittelemään rinta- ja rinnan alueen kudosta siten, että paininlevyjen väliin muodostuvalle kuvautumisalueelle saadaan mukaan mahdolli-15 sinman paljon kudosta. Jopa alipaineen avulla on kudosta yritetty imeä kuvautumisalueelle.

Yksi varsin uusi ja mielenkiintoinen tekniikka rinnan vetämiseksi kuvautumisalueelle on esitetty US-patenttijulkaisussa 20 5.553.111. Tässä tekniikassa puristamisessa käytettävän painin- levyn ja kuvannettavan kudoksen väliin asetetaan säteilyä läpäisevää materiaalia oleva kerros, esimerkiksi muovikalvo, joka saatetaan kuvannettavan kudoksen ja paininlevyjen kontakti- tai puristuspintojen väliin esimerkiksi siten, että kalvo kulkee * ’ 25 sekä rinnan ylä- että alapuolelta. Tämän jälkeen kalvoa vede tään rinnan kärjen suuntaan tarkoituksena saada vedetyksi lisää kudosta kuvautumisalueelle. Julkaisussa esitetään käytettäväksi joko yhtä yhtenäistä kalvoa vetämään kudosta vastakkaisilta puolilta tai yksittäisiä kalvorainoja, jotka molenmista päis-30 tään kiinnitetään kullekin rainalle omaan kaivonkuijetuslait-teeseen oleellisesti rengasmaisen, kuvannettavan kudoksen puristamiseksi käytetyn puristimen ympäri kulkevan venytysväli-neen aikaansaamiseksi.

35 US-patenttijulkaisun 5.553.111 mukainen tekniikka sisältää mo-·_ _ nia periaatteessa edullisia piirteitä, mutta siinä esitetyt 106293 3 ratkaisut näiden periaatteiden käytännön soveltamiseksi ovat monilta osiltaan ongelmallisia. Mm. nykyaikaisten hygieniavaatimusten vuoksi olisi suotavaa, että jokaista asiakasta varten voitaisiin vaihtaa uusi kalvo tai vastaava venytysväline. Jul-5 kaisussa esitetyt ratkaisut kalvon vetämiseksi, sen kiinnittämiseksi vetolaitteistoon jne. eivät kuitenkaan mahdollista nopeaa venytysvälineen vaihtoa asiakkaiden välillä. Myös venytys-laitteen hygienisointi in situ olisi esitetyissä ratkaisuissa varsin vaivalloista ja epävarmaa. Esimerkiksi mamrrografisissä 10 seulontatutkimuksissa aikatekijä on siinä määrin merkittävä, että julkaisun mukainen tekniikkaa sellaisenaan ei vaikuta -olevan otettavissa käyttöön kuin korkeintaan kliinisessä kuvantamisessa .

15 Esillä olevan keksinnön tavoitteena onkin kohottaa tekniikan tasoa kuvannettavan kudoksen asemointi tekniikan alueella.

Erityisesti esillä olevan keksinnön tavoitteena on kehittää kalvoihin tai vastaaviin kudoksenvenytysvälineisiin perustuvaa 20 tekniikkaa käytännön kuvantamisprosessin nopeuttamiseksi.

Keksinnön tavoitteena on saada aikaan ratkaisu, jossa kudoksen-venytysväline on yksinkertaisesti, nopeasti ja vaivattomasti syötettävissä ja kiinnitettävissä kudoksenvenytyslaitteeseen, 25 jolloin kuvantamiseen kuluvaa kokonaisaikaa saadaan pienennettyä hankalien asennustyövaiheiden poistuessa.

Keksinnön tavoitteena on saada aikaan sellainen ratkaisu venytysvälineen syöttämiseksi venytyslaitteeseen, että arkkimainen . 30 tai jokin muu, päämitoiltaan olennaisesti suorakaiteen muotoi nen venytysväline voidaan syöttää venytyslaitteeseen yhtä helposti kun esimerkiksi lakana mankeliin tai kun paperiarkki fax-laitteeseen.

35 Keksinnön tavoite on myös saada aikaan sellainen ratkaisu ku-. . doksenvenytysvälineen kiinnittämiseksi kudoksenvenytyslait- 106293 4 teeseen, joka takaa nopean, varman ja luistamattoman venytysvä-lineen lukkiutumisen vetolaitteeseen.

Edelleen keksinnön tavoitteena on saada aikaan sellainen rat-5 kaisu kudoksenvenytysvälineen kiinnittämiseksi kudoksenveto- laitteeseen ja sellainen kudoksenvenytyslaite, että kudoksen-venytysvälinettä voidaan sekä vetää laitteeseen että ajaa sitä ulos laitteesta.

10 Keksinnön tavoitteena on myös saada aikaan sellainen kudoksen-venytystekniikkaa hyödyntävä kuvantamisjärjestely, jonka avulla mammografiassa tyypillisesti käytetyt kuvantamistavat ja kuvan-tamissekvenssit ovat toteutettavissa yksinkertaisesti, tehokkaasti ja haluttaessa ainakin osiltaan myös automatisoidusti.

15

Keksinnön tavoitteena on myös mahdollistaa kaikkien mammografiassa yleisesti käytettävien välineiden, kuten erilaisten painimien, kuvainformaation vastaanottimien, hilojen jne. käyttö vastaavalla tavalla kun niitä on aiemminkin käytetty.

20

Seuraavassa keksintöä ja joitakin sen edullisia suoritusmuotoja selostetaan myös viittaamalla oheisiin kuvioihin, joissa esitettyihin ratkaisuihin keksintöä ei kuitenkaan ole tarkoitettu yksinomaan rajoitettavaksi. Keksinnön olennaiset piirteet on 9 25 esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa, erityisesti itsenäis ten patenttivaatimusten tunnusmerkkiosissa.

Yksinkertaisuuden vuoksi keksintöä esitellään seuraavassa ainoastaan röntgenlaitesovellutukseen viitaten. Esimerkiksi keksin-30 non mukaisen ultraäänilaitteen rakenne olisi alan ammattimiehelle itsestään selvällä tavalla joiltakin osiltaan seuraavassa esitettävästä poikkeava.

Oheisista kuvioista 35 5 106293 kuvio 1 esittää tyypillistä tekniikan tason mukaista marrmogra-fiaröntgenlaitteistoa, t kuvio 2 esittää tekniikan tason mukaista kuvannettavan kudoksen 5 venyttämisen yleisperiaatetta, f kuvio 3 esittää yhtä keksinnön mukaista venytyslaitetta, kuvioissa 4a-c on esitetty kuvion 3 mukaisen venytyslaitteen 10 toimintaa ja kuvio 5 esittää yhtä keksinnön mukaista järjestelyä kuvannettavan kudoksen venytyslaitteessa.

15 Tyypillinen mammografiaröntgenlaite 1 käsittää kuvion 1 mukaisesti runko-osan 11 ja siihen liittyvän C-varren 12 tai vastaavan, jolloin tyypillisesti C-varren 12 vastakkaisissa päissä on (kuviossa ei varsinaisesti näkyvät) säteilylähde 13 ja säteilyn vastaanotin 14. Tyypillisesti C-varsi 12 on liikuteltavissa se-20 kä vertikaalisuunnassa että pyöritettävissä suhteessa runko-osaan 11. Edelleen laitteessa on tyypillistä käyttää painimia 15, 16, joista toinen on usein rakenteellisesti yhteydessä säteilyn vastaanottimeen 14. Laitteeseen kuuluu tyypillisesti myös kuviossa ei-näkyvät välineet paininten 15, 16 korkeusase-• 25 man suhteessa C-varteen 12 muuttamiseksi.

Kuvio 2 esittää tekniikan tason mukaista kuvannettavan kudoksen vetämisen yleisperiaatetta kudoksen puristustekniikkaa käyttävän manmografialaitteen yhteydessä. Korostettakoon tässä yhtey-, 30 dessä, että vaikka puristaminen onkin keksinnön soveltamisen kannalta edullinen toimenpide, saattaa joissakin keksinnön so-vellutusmuodoissa jo pelkkä painimen kontakti venytysvälinee-seen ja sen välityksellä kuvannet tavaan kudokseen olla riittävää.

35 106293

Ennen kuvannettavan kudoksen 20 asettamista painimien 15, 16 väliin muodostuvalle kuvautumisalueelle on kuvion 2 mukaiseen kuvantamislaitteeseen asennettu taipuvaa materiaalia oleva ve-nytysväline 21. Tekniikan tason mukaisesti venytysväline 21 voi 5 muodostua esimerkiksi yhtenäisestä kalvorainasta, joka asetetaan kulkemaan pitkin molempien paininten 15, 16 kontakti- tai puristuspintoja 22, 23 ja kuviossa ei-esitetyn vetolaitteen kautta. Vetolaite voi olla sijoitettu esimerkiksi C-varren 12 sisään, jolloin siihen kuuluu välineet venytysvälineen 21 vetä-10 miseksi suurinpiirtein sen keskikohdasta kohti C-vartta 12. Ku-vannettava kudos 20 olisi tällöin aseteltavissa venytysvälineen 21 muodostamaan reunoiltaan avoimeen pussimaiseen tilaan. Vaihtoehtoisesti venytyslaitteisto voitaisiin tekniikan tason mukaisesti muodostaa joko ainoastaan jortman kumman tai molempien 15 yksittäisten paininten 15, 16 ympäri kulkevasta rengasmaisesta venytysvälineestä 21 ja kunkin tällaisen venytysvälineen 21 kuljetuslaitteesta.

Kuvion 2 mukainen kudoksen kuvantamisprosessi aloitetaan lii-20 kuttamalla 24 esimerkiksi ylempää paininta 15 kohti alempaa paininta 16 (2a), jolloin kuvannettava kudos 20 saadaan levittäytymään tasaisesti kuvautumisalueelle (2b). Kudoksen 20 veto kuvautusmisalueelle aloitetaan käynnistämällä venytysvälinettä 21 suhteessa kontakti- tai puristuspintoihin 22, 23 liikuttava 25 25 kuviossa ei-esitetty vetolaite tai erilliset kuljetuslait teet, jolloin kuvannettava kudos 20 alkaa venyä vedon suuntaan 26 ja kontakti- tai puristuspintojen 22, 23 välisen alueen ulkopuolella sijaitsevaa kudosta siirtyä kuvautumisalueelle (2c). Kudoksesta 20 otettavaan kuvaan saadaan näin mukaan sellaista-.. 30 kin kudosta, joka muuten olisi jäänyt kuvautusmisalueen ulko puolelle ja jossa kudospoikkeamia 27 usein esiintyy (2d) . Kudoksen siirtymisen ei välttämättä tarvitse olla mitenkään suurta, esimerkiksi jo muutamien millimetrien siirtymä voi olla diagnostisesti merkittävää.

35 7 106293

Kuviossa 3 on esitetty yksi keksinnön mukainen venytyslaite 30, johon kuuluu pyöritettävissä oleva akseli, tela tai rumpu 31, yksi tai useampi venytysvälineen 21 lukitsemiseen käytettävä « väline 32, jonka toiminnallisen osan muodostaa esimerkiksi epä-5 keskokiila 33, epäkeskokiilan 33 paininjousi 34, yksi tai useampi venytysvälineen ohjain 35 ja epäkeskokiilan 33 vapautus-tanko 36 tai vastaava elin. Edelleen venytyslaitteeseen voi kuulua venytysvälineen vastaanottoelin, kuviossa 3 venytysvälineen 21 ohjaimen 35 kiilamainen aukko 37. Venytyslaitetta 30 10 pyöritetään moottorin 38 ja kuviossa ei-esitettyjen voimansiir-tovälineiden avulla.

Kuvioissa 4a-c on kuvattu kuvion 3 mukaisen venytyslaitteen 30 toimintaa. Taipuvaa materiaalia oleva edullisesti olennaisesti 15 suorakaiteen muotoinen venytysväline 21 syötetään kiilamaiseen vastaanottoaukkoon 37, joka ohjaa venytysvälineen 21 pyöritettävissä olevan telan 31 ja epäkeskokiilan 33 väliin (4a) . Epäkeskokiilan 33 paininjousi 34 avustaa venytysvälineen 21 kiinnittymistä kiilan 33 ja telan 31 väliin, mutta varsinainen lu-20 kittuminen perustuu itse epäkeskokiilan 33 rakenteeseen ja kiinnitykseen venytyslaitteeseen 30. Epäkeskokiila 33 pyrkii painumaan aina vain tiiviimmin kiinni telaan 31, kun telan 31 ja epäkeskon 33 väliin syötettyyn venytysvälineeseen 21 kohdistuu sitä laitteesta 30 irrottavaan suuntaan vaikuttava voima.

* 25 Venytysvälinettä 21 vedetään telaa 31 pyörittämällä. Venytys- laitteen 30 ja voimansiirtovälineiden dimensiot ja välityssuh-teet voivat olla esimerkiksi sellaiset, että telan 31 pyöriminen noin puoli kierrosta riittää venytysvälineen 21 vetämiseen ajateltavissa olevan maksimimatkan, esimerkiksi 50 rrm (4b) . Ve-. .. 30 nytysväline 21 irrotetaan pyörittämällä telaa 31 vastakkaiseen suuntaan, jolloin telan 31 ympäröimä vaippamainen ohjain 35 syöttää venytysvälinettä 21 ulos laitteesta 30 ja venytysvälineen 21 lukitus vapautuu epäkeskokiilan 33 kohdatessa vapautus-tangon 36, joka kääntää epäkeskoa 33 siten, että se irtoaa kon-35 taktista telan 31 pintaan (4c).

106293 8

Venytyslaitteeseen 30 voi kuulua myös kuvioissa ei-esitetyt ve-nytysvälineen 21 syöttämisen tunnistusvälineet. Esimerkiksi paininjousen 34 yhteyteen voidaan järjestää venytysvälineen 21 f kohtaamiseen reagoiva mikrokytkin tai ohjaimeen 35 voidaan jär-5 jestää välineet vetovälineen 21 optiseksi tunnistamiseksi. Tunnistus voidaan järjestää myös spesifiseksi siten, että tunnistetaan myös se, minkälainen venytysväline 21 laitteeseen 30 on syötetty. Ohjausjärjestelmään voi tällöin kuulua signaalireitti tunnistusvälineistä veto- tai kuljetusvälineille ja ohjausjär-10 jestelmässä olla valmiina kullekin venytysvälineelle 21 tyypilliset kuvantamisprosessiparametrit. Venytyslaitteessa 30- voi esimerkiksi olla automatiikka lukitsemaan tunnistesignaalin perusteella venytysväline 21, esimerkiksi pyöräyttämällä kuvioiden 3 ja 4 mukaista telaa 31 tai vastaavaa pieni matka. Halut-15 taessa koko kuvantamisprosessi voidaan toteuttaa automaattisesti laitteistoon ennalta ohjelmoitujen parametrien mukaisesti.

Järjestelyyn voi kuulua myös venytysvälineen 21 vetovoiman ja venytysvälineen 21 vetomatkan pituuden tunnistusvälineet. Kek-20 sinnön mukaisesti on mahdollista järjestää useita venytyslait-teita 30 toisistaan riippumattomasti ohjattaviksi, jolloin niitä voidaan haluttaessa ajaa venyttämällä kudosta ainoastaan yhdeltä puolelta tai venyttämällä sitä eri puolilta eri pituisia matkoja ja/tai venyttämällä kudosta eri puolilta eri nopeudel-’ 25 la. Laitteeseen 30 voidaan myös ohjelmoida erilaisia vetosek- venssejä tai vetoon liittyviä turvallisuusraja-arvoja, kuten esimerkiksi venytysvälineen maksimivetovoiman ja/tai maksimi-venytyspituuden raja-arvot, joita voivat olla esimerkiksi vetovoiman osalta 300 N, venytyspituuden osalta 50 mm ja venytysno-.. 30 peuden osalta 20 mm/s, jolloin tyypilliset käyttöarvot olisivat jonkin verran näitä raja-arvoja alhaisempia.

Venytyslaitteen 30 vetovälineiden ei luonnollisesti tarvitse olla yksityiskohdiltaan juuri edellä esitetyn edullisen suori-35 tusmuodon mukaisia. Venytysvälineen 21 lukitseminen venytys-.·. laitteeseen voidaan toteuttaa myös muilla tavoin, esimerkiksi i 9 106293 jonkinlaiseen kelkkaan kiinnitetyillä lukkolaitteilla. Tällöin yksi edullinen tapa toteuttaa venytysliike on kelkan liikuttaminen sopivaa ajouraa tai vastaavaa liikkeenohjauselementtiä pitkin, edullisesti lineaarisesti. Myös on mahdollista käyttää 5 ratkaisua, jossa vetoväline muodostuukin kahdesta oleellisesti yhdensuuntaisesta akselista, joiden kummankin oleellisesti päissä on toisiinsa lomittuvat ura-, hanmas- tai vastaavat rakenteet. Pyörähtäessään tällaiset akselit kiinnittävät venytys-välineen akselien väliin mainittujen lomittuvien urien tai vas-10 taavien avulla, jotka akselit edelleen pyöriessään kuljettavat venytysvälinettä kuljetuslaitteen läpi. Tällainen ratkaisu on erityisen edullinen silloin, jos halutaan ajaa venytysvälinettä ulos kuvantamislaitteesta toista reittiä kun se sinne syötettiin.

15

Kuviossa 5 on esitetty, miten keksinnön mukainen venytyslaite 30 voidaan integroida esimerkiksi maninografialaitteissa 1 tyypilliseen C-varsirakenteeseen 12 muodostamaan keksinnön mukainen kudoksen asemointilaitteisto 50. Kuvion 5 mukaisessa jär-20 jestelyssä C-varteen 12 kuuluu sen suhteen liikuteltavissa olevat ylä- ja alapainimet 15, 16, alapainimen 16 yhteyteen järjestetty kasettitunneli 51, liikuteltavissa oleva hila 52, ns. bucky, ja oleellisesti painimien yhteyteen järjestetyt ylempi ja alempi venytyslaite 30. Kasettitunneliin 51 on kiinnitettä-• 25 vissä halutunlainen säteilyn vastaanotin 14 säteilylähteen 13 sijaitessa C-varsirakenteen 12 vastakkaisessa varressa.

Kuvion 5 mukaisessa järjestelyssä on mahdollista asettaa kummallekin painimelle 15, 16 oma venytysvälineensä 21 kytkemällä , 30 ne esimerkiksi kuvioissa 3 ja 4 esitetynlaisiin venytyslaittei siin 30. Muuten kuvantamisprosessi voidaan toteuttaa esimerkiksi edellä, kuvioon 2 viitanneessa selitysosassa esitetyllä tavalla.

35 Toisaalta yksi edullinen tapa keksinnön mukaisen kuvantamispro-sessin toteuttamiseksi esimerkiksi kuvion 5 mukaisessa järjes- 10 106293 telyssä käsittää vaiheet, joissa kaksi venytysvälinettä 21 syötetään omiin venytyslaitteisiinsa 30, lukitaan tai kiinnitetään venytyslaitteen 30 veto- tai kuljetusvälineisiin ja kuvannetta- » vaa kudosta 20 vuorotellen ensin puristetaan ja sitten vede-5 tään, tarvittaessa ja asiakkaan sietokyvyn salliessa mahdollisesti useampiakin kertoja, jonka jälkeen otetaan kuva, puristus lopetetaan ja venytysvälineet 21 ajetaan alkuasemaansa, ts. asemaan, jossa ne olivat lukkiuduttuaan tai kiinnityttyään veto- tai kuljetusvälineisiin, jonka jälkeen samat vaiheet toisio tetaan kuvan ottamiseksi samasta kohteesta mutta toisesta kulmasta ja/tai kuvan ottamiseksi saman asiakkaan kudoksen- eri kohteesta, esimerkiksi kuvan ottamiseksi ensin toisesta rinta-ja rinnan alueen kudoksesta ja sitten toisesta rinta- ja rinnan alueen kudoksesta.

15

Kuvantamisprosessia voidaan nopeuttaa tekemällä puristus ja venytys, samoin kuin niiden vastaliikkeet, yhtäaikaisesti.

Käytettäessä kuvantamistekniikkaa, joka mahdollistaa reaali-20 tai lähes reaaliaikaisen kuvantamisen tai muuten kudoksen liikkumisen kuvantamisen aikana, voi diagnostisessa mielessä olla edullista venyttää kudosta myös kuvantamisen aikana.

Yksi keksinnön mukaisen tekniikan etu on, että se mahdollistaa 25 kaikki marrmograf iässä tyypillisesti käytetyt kuvantamistavat ilman mitään keksinnön soveltamisen seurauksena tarvittavia erityisjärjestelyjä. Esimerkiksi mammografiassa tyypillisen suurennuskuvauksen käyttö olisi ainakin osassa tunnettuja ratkaisuja varsin hankalaa, koska venytyslaitejärjestely tekisi 30 vastaanottimen ja kuvautusmisalueen välisen etäisyyden muuttamisen hankalaksi tai jopa mahdottomaksi. Keksinnön mukainen ve-nytyslaite voidaan myös suhteellisen pienin muutoksin suoraan liittää olemassa oleviin marrmograf ialaitteisiin.

35 Erityisesti rintakudokset ovat tunnetusti hyvinkin eri kokoisia, minkä vuoksi marrmograf iässä on yleisesti käytetty eri ko- 106293 koisille kuvauskohteille eri kokoisia kuvainformaation vastaanottimia, eri kokoisia ja erilaisia paininlevyjä jne. Keksinnön mukaisen järjestelyn kudoksen venytyslaitteessa yksi etu on, että se ei mitenkään rajoita mahdollisuuksia näiden eri kokois-5 ten ja/tai muuten erilaisten välineiden käyttöön. Samoin voi-daan kuvainformaatiota ottaa vastaan kaikilla tunnetuilla tekniikoilla, kuten esimerkiksi filmipohjaisesti tai digitaalisesti.

10 Vaikka keksintöä onkin edellä esitelty kahden kudosta vastakkaisilta puolilta lähestyvän paininlevyn käytön yhteydessä, voidaan sitä luonnollisesti käyttää myös vain yhtä tai useampia kuin kahta paininlevyä käyttävien sovellusten yhteydessä tai kuvannettavan kudoksen kokonaisuudessaan ympäröivän paininra-15 kenteen yhteydessä. Useampia painimia käytettäessä on usein edullista, että ne saatetaan lähestymään kuvannettavaa kudosta olennaisesti synmetrisesti.

Itse venytysväline voi keksinnön mukaisesti olla mitä tahansa 20 taipuisaa, kuvantamisessa käytettävän energiamuodon läpäisevää materiaalia. Mahdollisia materiaaleja ovat nm. erilaiset muovit, kankaat, selluloosapohjaiset materiaalit ja myös soveltuvat metallit. Venytysväline voidaan rakentaa käsittämään erilaisia venytysjäykkyyden omaavia alueita, jolloin kudoksen ve-25 nymisen määrää eri kohdissa voidaan säätää myös tällä tavoin.

Myöskään venytysvälineen fyysisen muodon ei ole välttämätöntä olla aito suorakulmio. Olennaista on se, että venytysväline on helposti syötettävissä venytyslaitteeseen sen yhdestä pääty-. 30 suunnasta, mutta esimerkiksi venytysvälineen lukittumisen kan nalta saattaa olla edullista muotoilla syöttöreunaan jonkinlainen kieleke tai kielekkeitä, johon/joihin venytyslaite kykenee helposti tarttumaan venytysvälineen lukitsemiseksi. Tällaiset kielekkeet voivat olla esimerkiksi suorakaiteen tai kolmion, 35 joko teräväkärkisen tai katkaistun, muotoisia ja ne voivat muo-.·. dostaa koko venytysvälineen syöttöpäädyn kattavan kielekkeis- 106293 tön. Syöttöreunan sopivaa muotoilua voidaan käyttää myös välineenä, jonka perusteella venytyslaite spesifisesti tunnistaa venytysvälineen.

5 Keksintö mahdollistaa myös venytysvälineen muodon ja rakenteen, kuten pituuden, leveyden, paksuuden ja materiaalin optimoinnin erilaisille painimille sopivaksi. Esimerkiksi ylä- ja alapai-nimella voidaan käyttää spesifisiä venytysvälineitä, eri levyisten painimien kanssa voidaan käyttää niille spesifisiä ve-10 nytysvälineitä, erilaisilla ns. spot-painimilla voi olla niille spesifinen venytysväline jne.

Edellä esitetyt ratkaisut kuvaavat keksinnön edullisia ja mahdollisia suoritusmuotoja, joihin keksintöä ei kuitenkaan ole 15 tarkoitus rajoittaa. Seuraavassa esitettävät patenttivaatimukset määrittelevät keksinnön suojapiirin, jonka mukaisen ajatuksen puitteissa monet yksityiskohdat voivat vaihdella.

• c <

Claims (50)

106293 Patentt ivaat imukset

1. Järjestely kuvannet tavan kudoksen venytyslai teessä, johon venytyslaitteeseen (30) kuuluu 5 venytysvälineen (21) veto- tai kuljetusvälineet, % välineet venytysvälineen (21) vastaanottamiseksi, joka venytysväline (21) käsittää kuvantamisessa käytettyä energiamuotoa läpäisevän taipuvaa materiaalia olevan kerroksen, j a 10 välineet kytkemään venytysväline (21) venytyslaitteen (30) veto- tai kuljetusvälineisiin, tunnettu siitä, että välineet venytysvälineen (21) vastaanottamiseksi on sovitettu vastaanottamaan hallitsevalta muodoltaan olennaisesti suorakaiteen muotoinen tai muuten pit-15 känomainen arkkimainen, rainamainen tai vastaava venytysväline (21) sen yhdeltä päätysivulta tai sen hallitsevalta muodoltaan päätysivua vastaavasta suunnasta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely venytyslaiteessä, 20 tunnettu siitä, että siinä on välineet lukitsemaan venytysväline (21) veto- tai kuljetusvälineisiin siltä yhdeltä sivulta, joka edellä se on sovitettu syötettäväksi venytyslaitteeseen (30) tai 25 kiinnittämään venytysväline (21) veto- tai kuljetusväli neisiin sen sivun viereisiltä sivuilta, joka edellä se on sovitettu syötettäväksi venytyslaitteeseen (30).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely venytyslai- . ^ 30 teessä, tunnettu siitä, että välineet venytysvälineen (21) ' vastaanottamiseksi muodostuvat ohjaimesta tai muusta rakentees ta (37), joka pyrkii ohjaamaan venytyslaitteeseen (30) syötettyä venytysvälinettä (21) veto- tai kuljetusvälineisiin kuuluvan rummun, telan, tangon, putken, akselin tai vastaavan (31) 35 ympärille. 106293

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestely venytyslaiteessä, tunnettu siitä, että välineet venytysvälineen (21) kytkemiseksi venytyslaitteeseen (30) sisältävät mainitun telan tai vastaavan (31) kanssa toiminnallisessa yhteydessä olevan luki- 5 tusvälineen (32).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestely venytyslai teessä, tunnettu siitä, että lukitusvälineeseen (32) kuuluu epä-kesko (33) , joka kontaktissa mainitun telan tai vastaavan (31) 10 kanssa muodostaa sellaisen lukitusvälineen (32), että epäkesko (33) pyrkii kiilautumaan vasten telan tai vastaavan (31) vaippaa, kun niiden väliin syötettyyn venytysvälineeseen (21) vaikuttaa venytysvälinettä (21) sen syöttösuunnan vastaiseen suuntaan vaikuttava voima. 15

6. Jonkin patenttivaatimuksen 2-5 mukainen järjestely venytys-laiteessa, tunnettu siitä, että välineisiin venytysvälineen (21) lukitsemiseksi kuuluu venytysvälineen (21) kiinnittymistä helpottava epäkeskoa (33) kohti telaa tai vastaavaa (31) 20 painava jousi (34).

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen järjestely venytys-laiteessa, tunnettu siitä, että siihen kuuluu välineet veto- tai kuljetusvälineiden ajamiseksi sekä venytysvälineen (21) 25 veto- että vastakkaiseen suuntaan.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestely venytyslai teessä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu venytyslaitteen (30) lukituksen laukaiseva vapautintanko tai muu vastaava elin (36), 30 joka on järjestetty kohtaamaan epäkesko (33) siten, että telaa tai vastaavaa (31) venytysvälineen (21) syöttösuuntaa vastaan pyöritettäessä se kääntää epäkeskoa (33) siten, että epäkesko (33) irtoaa kontaktista telan tai vastaavan (31) pintaan. 10C293

9. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely venytyslai-teessa, tunnettu siitä, että siihen kuuluu välineet veny-tysvälineen (21) ajamiseksi venytyslaitteen (30) läpi.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen järjestely venytys- laiteessa, tunnettu siitä, että siinä on tunnistusvälineet tunnistamaan venytysväline (21) syötetyksi venytyslaitteeseen (30) .

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen järjestely venytyslaitees- sa, tunnettu siitä, että siihen kuuluvassa ohjausjärjestelmässä on signaalireitti tunnistusvälineistä veto- tai kuljetusvälineille välittämään tieto venytysvälineen (21) vastaanottamisesta.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestely venytyslaitees-sa, tunnettu siitä, että siihen kuuluu välineet mainitun signaalireitin välittämän tunnistesignaalin perusteella lukitsemaan tai kiinnittämään venytysväline (21) veto- tai kuljetus- 20 välineisiin.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 2-12 mukainen järjestely veny-tyslaiteessa, tunnettu siitä, että välineisiin (32) venytysvälineen (21) kiinnittämiseksi tai lukitsemiseksi kuuluu 25 järjestely veto- tai kuljetusvälineiden ajamiseksi pieni matka.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 10-13 mukainen järjestely veny-tyslaiteessa, tunnettu siitä, että tunnistusvälineisiin kuuluu välineet tunnistamaan, minkälainen venytysväline (21) , 30 vastaanottovälineisiin (37) on syötetty ja välineet venytys- laitteen (30) ohjaamiseksi tämän tunnistetiedon perusteella.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 1-14 mukainen järjestely veny-tyslaiteessa, tunnettu siitä, että siihen kuuluu välineet 35 venytysvälineeseen (21) kohdistuvan vetovoiman ja vedetyn mat-. kan mittaamiseksi, vetovoiman, vedetyn matkan ja venytysnopeu- 106293 den säätämiseksi sekä näiden parametrien maksimiraja-arvojen asettamiseksi.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 1-15 mukainen järjestely veny-5 tyslaiteessa, tunnettu siitä, että se on yhdessä kuvannet- tavan kudoksen kontakti- tai puristuslaitteen (11, 15, 16) kanssa sovitettu muodostamaan kuvannettavan kudoksen asemointi-laitteisto (50), jolloin kontakti- tai puristuslaitteeseen (11, 15, 16) kuuluu yksi tai useampi kuvannettavaa kudosta lähestyvä 10 kontakti- tai puristuspinta (22, 23) tai koko kuvannettavan kudoksen ympäri ulottuva kontakti- tai puristuspinta (22, -23), jolloin venytysväline (21) on järjestetty sovitettavaksi kuvannettavan kudoksen (20) ja kontakti- tai puristuspinnan (22, 23) väliin kuvannettavan kudoksen (20) ja venytysvälineen (21) koh-15 tauspinnan tai -pintojen muodostamiseksi.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen järjestely venytyslaiteessä, tunnettu siitä, että venytyslaitteen (30) ja kontakti-tai puristuslaitteen (11, 15, 16) muodostamassa asemointilait- 20 teistossa (50) on välineet venytyslaitteen (30) ja kontakti-tai puristuslaitteen (11, 15, 16) ajamiseksi vuorotellen ja/tai yhtäaikaisesti.

18. Patenttivaatimuksen 16 tai 17 mukainen järjestely venytys- a 25 laiteessa, tunnettu siitä, että järjestelyssä, jossa on useampi kuin yksi venytyslaite (30) on välineet venytysvälineen (21) vetämiseksi eri pituisia matkoja kudoksen eri puolilla ja/tai kudoksen vetämiseksi vain yhdeltä puolelta.

19. Jonkin patenttivaatimuksen 15-18 mukainen järjestely veny- tyslaiteessa, tunnettu siitä, että venytyslaitteen (30) ja kontakti- tai puristuslaitteen (11, 15, 16) muodostamaan ase- rrointilaitteistoon (50) kuuluu kaksi venytyslaitetta (30), jotka on sovitettu kuvannettavaan kudokseen (20) nähden siten, et-35 tä venytysvälineiden (21) ja kuvannettavan kudoksen (20) kohta- 106293 uspinnat sijaitsevat olennaisesti kuvannettavan kudoksen (20) vastakkaisilla puolilla.

20. Jonkin patenttivaatimuksen 16-19 mukainen järjestely veny-5 tyslaiteessa, tunnettu siitä, että mainittuun kontakti-tai puristuslaitteeseen (11, 15, 16) kuuluu kuvantamisessa syntyvän kuvainformaation sisältävän energiamuodon vastaanottimen (14) ki innitysvälineet.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen järjestely venytyslaitees- sa, tunnettu siitä, että välineet mainitun vastaanottimen (14) kiinnittämiseksi mahdollistavat eri kokoisten, eri kuvan-tamistekniikkaan perustuvien ja/tai eri vastaanottotekniikkaan perustuvien vastaanottimien (14) kiinnittämisen kontakti- tai 15 puristuslaitteeseen.

22. Patenttivaatimuksen 20 tai 21 mukainen järjestely venytys-laiteessa, tunnettu siitä, että siihen kuuluu välineet kuvainformaation vastaanottimen (14) ja kuvautusmisalueen välisen 20 etäisyyden säätämiseksi.

23. Laite kudosten kuvantamiseksi, erityisesti laite rinta- ja rinnan alueen kudosten kuvantamiseksi, johon laitteeseen kuuluu runko-osa (11), kudoksen (20) kuvantamisessa käytettävän ener- 25 giamuodon lähde (13) ja tästä lähteestä (13) saatavaa kuvannettavan kudoksen (20) kuvainformaatiota sisältävän energiamuodon vastaanotin (14) , kuvantamislaitteen (1) ohjausjärjestelmä sekä kuvannettavan kudoksen (20) asemointilaitteisto (50), johon asemointilaitteistoon (50) kuuluu 30 kontakti- tai puristuslaite (11, 15, 16), johon kuuluu kuvan-nettavaa kudosta (20) lähestyvä kontaktipinta tai kontakti- tai puristuspinnat (22, 23 ) tai koko kuvannettavan kudoksen (20) ympäri ulottuva yhtenäinen kontakti- tai puristuspinta, sekä 35 kuvannettavan kudoksen venytyslaite (30), johon kuuluu 106293 venytysvälineen (21) veto- tai kuljetusvälineet, välineet (37) venytysvälineen (21) vastaanottamiseksi, joka venytysväline (21) käsittä kuvantamisessa käytettyä energiamuotoa läpäisevän taipuvaa materiaalia 5 olevan kerroksen, ja välineet kytkemään venytysväline (21) venytyslaitteen (30) veto- tai kuljetusvälineisiin, tunnettu siitä, että välineet (37) venytysvälineen (21) 10 vastaanottamiseksi on sovitettu vastaanottamaan hallitsevalta muodoltaan olennaisesti suorakaiteen muotoinen tai muuten -pitkänomainen arkkimainen, rainamainen tai vastaava venytysväline (21) sen yhdeltä päätysivulta tai sen hallitsevalta muodoltaan päätysivua vastaavasta suunnasta. 15

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen kuvantamislaite, tunnettu siitä, että kuvannet tavan kudoksen (20) venytyslaite (30) on minkä tahansa vaatimuksen 2-22 mukainen.

25. Patenttivaatimuksen 23 tai 24 mukainen kuvantamislaite, tunnettu siitä, että siinä on välineet venytysvälineen (21) ajamiseksi ulos kuvantamislaitteesta (1) venytysvälineen (21) vastaanottovälineistä (37) erillisten välineiden kautta.

26. Patenttivaatimuksen 23, 24 tai 25 mukainen kuvantamislaite, tunnettu siitä, että kudoksen (20) kuvantamisessa käytettävän energiamuodon lähde (13) on röntgenputki.

27. Kudoksen, erityisesti rinta- ja rinnan alueen kudosten ku-30 vantamisessa käytettävä venytysväline, joka venytysväline (21) käsittää kuvantamisessa käytettyä energiamuotoa läpäisevän taipuvaa materiaalia olevan kerroksen, joka venytysväline (21) on tarkoitettu kytkettäväksi kuvantamisessa käytettävän kuvannet-tavaa kudosta (20) venyttävän venytyslaitteen (30) veto- tai 35 kuljetusvälineisiin, tunnettu siitä, että hallitsevalta muodoltaan olennaisesti suorakaiteen muotoisen tai muuten pit- 106293 känomaisen arkkimaisen, rainamaisen tai vastaavan venytysväli-neen (21) yhtä päätysivua vastaava sivu on saatettavissa minkä tahansa vaatimuksen 1-22 mukaiseen järjestelyyn kuuluvan tai minkä tahansa vaatimuksen 23-26 mukaiseen kuvantamislaitteeseen 5 kuuluvan venytyslaitteen (30) vastaanottoelimiin (37) siten, että se kykenee lukittumaan tai kiinnittymään mainitunlaisen venytyslaitteen (30) veto- tai kuljetusvälineisiin.

28. Patenttivaatimuksen 27 mukainen venytysväline, tunnettu 10 siitä, että se sisältää erilaisen venytys jäykkyyden omaavia alueita.

29. Patenttivaatimuksen 27 tai 28 mukainen venytysväline, tunnettu siitä, että se on esimerkiksi muovikalvo, kangas- 15 kaistale, seiluloosapohjäinen raina tai arkki tai ohut metalli-levy.

30. Jonkin patenttivaatimuksen 27-29 mukainen venytysväline, tunnettu siitä, että siihen kuuluu venytysvälineen (21) 20 spesifisten ominaisuuksien tunnistamisen mahdollistavat välineet, kuten venytysvälineen (21) tietty väri, väritarra, viivakoodi tai venytysvälineen (21) syöttöpäädyn muoto.

31. Jonkin patenttivaatimuksen 27-30 mukainen venytysväline, 25 tunnettu siitä, että sen venytyslaitteen (30) vastaanottoelimiin (37) syötettävä hallitsevalta muodoltaan päätysivua vastaava sivu on muotoiltu käsittämään kapenevan kielekkeen tai kokonaan muodostamaan synmetrisen tai epäsymmetrisen katkaistun tai teräväkärkisen kolmion tai muodostamaan useista tällaisista 30 kolmiomaisista tai suorakaiteen muotoisista tai muista muodois- * I ta koostuva syöttöreuna.

32. Menetelmä kudoksen kuvantamisessa, erityisesti rinta- ja rinnan alueen kudosten kuvantamisessa, jossa menetelmässä ku- 35 vantamislaitteeseen kuuluvasta kuvantamisessa käytettävän ener-*. giamuodon lähteestä saatavaa energiaa johdetaan kuvannettavaan 106293 kohteeseen ja edelleen kuvainformaatiota sisältävän energiamuodon vastaanottimelle, ja jossa kuvanne 11 ava kudos asemoidaan kuvautumisalueelle kuvantamis-5 laitteeseen kuuluvan asemointilaitteiston kontakti- tai puris-tuspinnan avulla, ja jossa kuvannettava kudos saatetaan kohtaamaan kuvantamislaitteeseen kuuluvassa venytyslaitteessa käytettävän venytysvälineen pinta 10 muodostamaan niiden välinen kohtauspinta, jolloin kuvannettavaa kudosta venytetään mainitun venytysvälineen avulla, joka venytysväline muodostuu kuvantamisessa käytet-35 tyä kuvainformaatiota sisältävää energiamuotoa lä päisevästä taipuvaa materiaalia olevasta kerroksesta, tunnettu siitä, että hallitsevalta muodoltaan olennaisesti 20 suorakaiteen muotoinen tai muuten pitkänomainen arkkimainen, rainamainen tai vastaava venytysväline saatetaan kosketuksiin venytyslaitteeseen kuuluvien vastaanottovälineiden kanssa sen yhdeltä päätysivulta tai sen hallitsevalta muodoltaan päätysivua vastaavasta suunnasta. « 25

33. Patenttivaatimuksen 32 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että venytysväline saatetaan yhteyteen kuvantamislaitteeseen kuuluvan venytyslaitteen veto- tai kuljetusvälineisiin ja venytysväline lukitaan kiinteään yhteyteen veto- tai kul-30 jetusvälineisiin siltä yhdeltä sivulta, joka edellä se syötettiin venytyslaitteeseen tai venytysväline kiinnitetään veto- tai kuljetusvälineisiin sen sivun viereisiltä sivuilta, joka edellä se syötettiin 35 venytyslaitteeseen. 106293

34. Patenttivaatimuksen 32 tai 33 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lukittuminen tai kiinnittyminen toteutetaan ajamalla venytysvälinettä pieni matka venytyslaitteen sisään.

35. Jonkin patenttivaatimuksen 32-34 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että venytysvälinettä ajetaan veto- tai kuljetusvälineisiin kuuluvan rumnun, telan, tangon, putken, akselin tai vastaavan ympärille.

36. Jonkin patenttivaatimuksen 32-35 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että venytysväline tunnistetaan syötetyksi-ve-nytyslaitteeseen siihen kuuluvien tunnistusvälineiden avulla.

37. Patenttivaatimuksen 36 mukainen menetelmä, tunnettu sii-15 tä, että tunnistusvälineet lähettävät tunnistesignaalin ku- vantamislaitteen ohj ausj ärj estelmään.

38. Patenttivaatimuksen 37 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ohjausjärjestelmä lähettää signaalin venytysvälineen 20 veto- tai kuljetusvälineille, jonka perusteella ne lukitsevat tai kiinnittävät venytysvälineen veto- tai kuljetuslaitteeseen.

39. Jonkin patenttivaatimuksen 32-38 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tunnistusvälineiden avulla tunnistetaan, 25 minkälainen venytysväline vastaanottovälineisiin on syötetty, ja venytyslaitetta ohjataan tämän tunnistetiedon perusteella.

40. Jonkin patent ti vaatimuksen 32-39 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että venytyslaitetta ajetaan sekä venytysväli- , 30 neen veto- että vastakkaiseen suuntaan.

41. Patenttivaatimuksen 32-33 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että venytysvälinettä ajetaan venytyslaitteen läpi.

42. Jonkin patenttivaatimuksen 32-41 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että venytysvälinettä ajetaan ulos kuvantamis- 106293 laitteesta eri reittiä kun se laitteeseen syötettiin, edullisesti venytyslaitteen vastaanottovälineistä erillisten välineiden kautta.

43. Jonkin patenttivaatimuksen 32-42 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että kuvannet tavan kudoksen asemoimiseksi käytetään useampaa kuin yhtä kuvannettavaa kudosta lähestyvää kontakti- tai puristuspintaa tai koko kuvannettavan kudoksen ympäri ulottuvaa kontakti- tai puristuspintaa, jolloin ennen näiden 10 kohtaamista venytysväline saatetaan yhden tai usearrman tällaisen pinnan ja kuvannettavan kudoksen väliin.

44. Patenttivaatimuksen 43 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuvannettavaa kudosta venytetään vain yhdestä koh- 15 dasta tai eri kohdista eri pituinen matka.

45. Patenttivaatimuksen 43 tai 44 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuvannettavaa kudosta venytetään olennaisesti syinnetrisesti eri puolilta, esimerkiksi olennaisesti sen 20 vastakkaisilta puolilta.

46. Jonkin patenttivaatimuksen 43-45 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuvannettavaa kudosta puristetaan ja venytetään samanaikaisesti. 25

47. Jonkin patenttivaatimuksen 43-46 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuvannettavaa kohdetta vuorotellen puristetaan ja venytetään, mahdollisesti useaimin kuin kerran, ennen kuvantamista ja/tai eri kuvantamisten välillä. 30

48. Jonkin patenttivaatimuksen 43-47 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että samasta kudoksesta otetaan kuva kahdesta tai useammasta eri kulmasta, jolloin edellisen ja seuraavan kuvan välillä venytysväline ajetaan kuvantamissekvessin alkuase- 35 maan, ts. asemaan, jossa se oli tultuaan lukituksi tai kiinni-*_ tetyksi venytyslaitteen veto- tai kuljetusvälineisiin. 106293

49. Jonkin patenttivaatimuksen 32-48 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kudosta venytetään kuvantamisen aikana.

50. Jonkin patenttivaatimuksen 32-49 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että samasta kudoksesta otetaan erilaisia kuvia muuttamalla vastaanottimen etäisyyttä kuvannettavasta kudoksesta . * * 106293