FI106228B - Kuvankäsittelylaite sekä -menetelmä painatustulosta varten - Google Patents

Description

106228

Kuvankäsittelylaite sekä -menetelmä painatustulostusta varten - Bildbearbetningsanordning samt -förfarande avsedda för tryckningsutmatning 5

Esillä olevan keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen kuvankäsittelylaite sekä vastaavasti patenttivaatimuksen 21 johdannon mukainen menetelmä.

10 Viime aikoina painolaitteet, kuten lasersädetulostimet, jotka muodostavat kuvia painamalla valikoivasti kuva-alkioita sivu-lehdelle, ovat tulleet erittäin suosituiksi joustavuutensa, tulostusnopeutensa ja alhaisten kustannuksiensa johdosta. Tällaiset painolaitteet painavat kuvia keilaamalla sivun poikki 15 ja tulostamalla samalla yksittäisiä kuva-alkioita keilaus- linjalle. Sivua siirretään eteepäin (lasersädetulostimien kaltaisissa painokoneissa sivu siirtyy jatkuvasti eteenpäin painamisen yhteydessä) ja lisäkeilauslinjoja muodostuu. Painetut kuva-alkiot kerätään sivun kaikista keilauslinjöistä halutun 20 kuvan muodostamiseksi.

. ·.: Painatussäädin päättää, tulostetaanko kuva-alkiot tietylle si- ·;··': vulle ja mihin ne tulostetaan keilaustoimenpiteen aikana, tä- :*.## män painatussäätimen toimiessa yhdessä painetun kuvan tallen- .·. :25 netun rasterikuvan mukaisesti. Rasterikuva merkitsee paino-* *♦ .· · kuvan kutakin kuva-alkiota edustavaa tietokonekuvaa ja se on • · · • · tallennettu painatussäätimen bittikarttamuistiin. Tässä bitti- • · · * karttamuistissa esiintyy yksi yhteen vastaavuussuhde painetulla sivulla olevien kuva-alkioiden ja bittikarttamuistissa ole- ··· • · *..♦30 vien muistipaikkojen välillä.

• · · • · ·« * : Kaikkien painokoneiden on toimittava käytettävissä olevien • · · · .···. voimavarojen rajoissa. Esimerkiksi painatussäätimellä, joka • · *·* käsittää yleensä keskeisen käsittely-yksikön ("CPU") muodos-• · • « · *.*35 tavan mikroprosessorin, on vain rajoitettu määrä käsittelyvoi- ♦ ·♦ • · • · • · · 2 106228 maa ja se kykenee käsittelemään ainoastaan rajoitetun määrän kuvatietoja sisältävää tietoa yhden tietojakson aikana. Pai-natussäätimellä on pääsy vain rajoitettuun muistimäärään bit-tikarttamuisti mukaan lukien. Ulkoisiin muistilaitteisiin 5 päästään käsiksi vain rajoitetun määrän kaistaleveyttä (tai rajoitetun siirtonopeuden) sisältävän yhteyslinjan välityksellä. On myös tunnettua säätää kuvan erottelukykyä käytettävissä olevan muistikapasiteetin mukaan, kuten on esitetty esim. julkaisussa EP-467 598.

10

Tavanomaisissa painolaitteissa lisälaitteita voidaan käyttää vain sangen tehottomasti. Esimerkiksi kuviossa 11 on esitetty tyypillinen CPU-laitteiden käyttökaavio painokoneessa. Tämä CPU-käyttö vaihtelee suuresti huippuarvon ja alhaisen arvon 15 välillä. CPU-käytön huippuarvo esiintyy painettujen sivujen välillä rasterikuvaa muodostettaessa bittikarttamuistissa, alhaisen CPU-käyttöarvon esiintyessä taas sivua painettaessa.

Syynä tähän tehottomuuteen on se, että kun kuva painetaan oi-20 kein, on painolaitteiden kuten lasersädetulostimien, jotka muodostavat kuva-alkiot keilaamalla, kehitettävä painokuvan « « täydellinen rasterikuva bittikarttamuistissa ennen kuin pai- naminen voi alkaa. Tämä johtuu siitä, että keilauspainolait- teet suorittavat painatuksen yhtenäisellä nopeudella sivua :’·.·25 painettaessa. Tämä merkitsee sitä, että kun sivun painaminen • · on alkanut, se jatkuu yhtenäisellä nopeudella, kunnes sivun • · painaminen päättyy. Siten sen varmistamiseksi, että painokone • » t ei tyhjene painettavista tiedoista (joka tunnetaan tiedon ... alivirtauksen nimellä) , koko painettava kuva kehitetään ras- • · ;;;30 terikuvaksi bittikarttamuistissa ennen painatuksen aloitta- ···’ mistä. CPU on vastuussa rasterikuvan kehittämisestä bitti-• : karttakuvaksi ja tämä prosessi edustaa CPU-käytön huippuar- voa. Kuvan todellisen painamisen yhteydessä kuitenkin CPU:n « · · .*. on vain tarkkailtava bittikarttamuistia varmistaakseen, että • ♦ · *;*35 rasterikuva syötetään painokoneeseen samalla nopeudella kuin * ♦ • « • · · 3 106228 painokone tulostaa sen. Tämä suhteellisen yksinkertainen tehtävä edustaa todellista CPU-käyttöarvoa.

Vastaavasti ja kuten kuviossa 11 lisäksi esitetään, kun CPU-5 käyttöarvo on maksimissaan, muistin käyttö on minimissään.

Tämä johtuu siitä, että bittikarttamuisti on täynnä vain juuri ennen kuvanpainatusta. Kuten edellä on selostettu, tämä vastaa aikaa, jolloin CPU-toiminnot ovat minimaalisia.

10 Yksinkertaisimpia painatusjärjestelmiä varten tällaiset puutteet ovat siedettäviä. Esimerkiksi erotuskyvyltään alhaisen yksinkertaisen mustavalkoisen kuvan, joka voi sisältää 300 pistettä/tuuma (dpi), painamiseksi standardikokoiselle 8 1/2 x 11 tuuman paperille vaaditaan noin yhden megabitin (Mb) 15 bittikarttamuisti. Yhden megabitin muistin hinta on kyllin alhainen, niin että voidaan hyväksyä tämän muistin suurten osien käyttämättömyys pitkinä ajanjaksoina. Asia on näin silloinkin, kun bittikarttamuisti on puskuroitu kaksinkertaiseksi eli muodostettu kahden megabitin muisti. Kaksoispusku- 20 rointi on suotava, koska se antaa CPU:lie mahdolisuuden ke-• 1 •\1.j hittää kuvatietojen seuraava sivu rasterikuvaksi puskurissa samalla kun CPU tulostaa nykyistä kuvatietosivua toisesta puskurista. Kaksoispuskurointi auttaa jatkuvan rasterikuva-,·.- tietojen virtauksen muodostamisessa painokoneeseen, jolloin :\2,5 saavutetaan parempi sivutehokkuus suhteellisen halvalla.

• · • · · * « 1 * Kuitenkin erotuskyvyn lisääntyessä ja suurempia kapasiteetteja (esimerkiksi puolisävytystä ja väritystä) haluttaessa tällaisia puutteita ei voida enää sietää. Esimerkiksi 600 30 dpixn erotuskyvyn yhteydessä tarvitaan neljä kertaa enemmän *» · • V muistia kuin 300 dpi:n erotuskykyarvolla täydellisen rasteri- ;T kuvan tallentamiseksi. Tämä vaikutus korostuu yhä enemmän .j.’ puolisävytyksen ja värityksen yhteydessä. Esimerkiksi 16 > » harmaan väritason muodostamiseksi kutakin kuva-alkiota varten *“35 puolisävytetyssä kuvassa vaaditaan neljä bittiä kuva-alkiota ~ » • 4 t » 4 f · - • i 4 106228 kohden. Kertomalla nämä kuva-alkiokohtaiset neljä bittiä arvolla neljä megabittiä 600 dpi:n rasterikuvan tallentamiseksi saadaan tulokseksi 16 megabitin muistiin liittyvä vaatimus puolisävytetyn rasterikuvan tallentamista varten. Väri-5 en ollessa kysymyksessä muistiin liittyvät vaatimukset tulevat jopa suuremmiksi. Esimerkiksi neljän värin koodaamiseksi kuva-alkiota kohden, kunkin kuvan sisältäessä kahdeksan bittiä, vaaditaan 32 bittiä kutakin kuva-alkiota varten. Kertomalla 32 bittiä arvolla neljä megabittiä 600 dpi:n rasteriku-10 vaa varten saadaan tulokseksi 128 megabitin muistivaatimus täysvärisen 600 dpisn rasterikuvan tallentamiseksi. Tällaisiin suuriin muistimääriin liittyvää kustannusta ei voida hyväksyä laajassa kaupallisessa mielessä, ja se tulee yhä epäedullisemmaksi kaksoispuskurointia käytettäessä sivujen 15 sisäisen viiveen vähentämistä varten.

On harkittu fyyisen muistin näennäisen koon lisäämistä käyttämällä virtuaalimuistia, jossa käytetään erillisiä muistilaitteita, kuten levyasemaa, lisämuistitilan saamiseksi, 20 näiden liatteiden ollessa liitettyinä kirjoitinsäätimeen tietoliikenneyhteyden välityksellä. Virtuaalimuistin käyttö *. ·: painolaitteessa ei ole osoittautunut täysin tyydyttäväksi ratkaisuksi. Tämä johtuu tietystä epävarmuudesta sen varmis-: tamisessa, että tietoliikenneyhteys sisältää riittävän kais- 25 taleveyden oikea-aikaisten kuva-alkiotietojen syöttämiseksi ;’V. kirjoittimen moottoriin ja tietojen alivirtauksen estämisek- .·:·. si.

« · «

Lisäksi korkealaatuiset rasteripohjäiset laitteet, kuten la-30 sersädetulostimet ja mustesuihku- tai kuplasuihkukirjoittimet ja vastaavat, ovat tulleet laajalti käyttöön. Nämä laitteet : vastanottavat kuvatiedot isäntäkoneesta ja muodostavat raste- '.· * rikuvan bittikarttamuistiin myöhemmin tapahtuvaa kuvanmuodos- tusta ja/tai tulostusta varten.

.·*··. 35 5 106228

Kuvio 1 esittää rasterointiprosessia, jonka yhteydessä bitti-karttamuistissa muodostetaan kukin kuva-alkio ja jonka avulla kullekin kuva-alkiolle annetaan tietyt ominaisuudet (kuten väri, harmaa väritaso tai puolisävytys). Kuten kuviosta 1 5 näkyy, bittikarttarasteri 100 on jaettu kehyksiin P, jotka rajoittavat tietyt alueet tässä bittikarttarasterissa. Kutakin tällaisessa kehyksessä olevaa kuva-alkiota 101 varten rajoitetaan maski M ja tausta B. Maski M määrittää, olisiko kuva-alkio asetettava bittikarttamuistiin ja kohdan, johon 10 tämä kuva-alkio olisi asetettava, tausta B määrittää ominaisuudet, joilla kuva-alkio 101 olisi varustettava. Tausta B voi siältää esimerkiksi kuva-alkioon liittyvän värin tai puolisävytystiheyden. Haluttaessa voidaan rajoittaa myös leikkuualue maskin tehokkaiden alueiden tunnistamiseksi ja 15 maskien tarkemman valvonnan mahdollistamieksi. Kuv-alkion 101 rasterointi bittikarttamuistissa tapahtuu taustatietojen, leikkuualuetietojen ja maskitietojen leikkauskohdassa, näiden kaikkien tietojen ollessa esitettyinä kuviossa 1.

20 Rasteripainolaitteiden monipuolisuuden lisääntyessä on kehitetty entistä monimutkaisempia tekniikkoja rasterikuvan muo-*: dostamisohjeita varten. Tämä tarkoittaa sitä, että ei yleensä *·“· ole käytännössä järkevää siirtää täysi rasterikuva tulosti- : meen. On parempi käyttää asiaa kuvaavaa kieltä, kuten sivuku- 25 vauskieltä ("PDL"). Sivukuvauskieli käsittää käskysarjan, joka selostaa asiakirja jokaisella sivulla olevan kunkin .·;·. elementin ominaisuudet, kuten tekstin, grafiikan tai keilatut kuvat. PDL voi myös sisältää tiedot, jotka kuvaavat asiakirjan layout-järjestelyä ja arkkikäsittelyä (lomitus jne.).

30 Isäntäkone siirtää sivukuvauskielen tulostimeen, joka tulkitsee sivukuvauskielen rasterikuvan muodostamista varten.

• · · . · ♦ >« · ·.· ’ Kuvio 2 esittää tätä prosessia. Kuviossa 2 näkyvät tulosti- .·;· messa olevat modulit, jotka ottavat vastaan sivukuvauskielen ... 35 yhdessä päässään ja muodostavat toisessa päässään bittikart- « · 6 106228 tarasterikuvan. Kuten kuviosta 2 näkyy, tietoliikennemoduli 102 vastaanottaa PDL-käskyrt ja siirtää ne PDL-tulkintalait-teeseen 104. Tämä PDL-tulkintalaite lähettää PDL-käskyt graafiseen kerrokseen 105, kirjasinmoduliin 106 ja muistivarantoon 5 107 tulkintalaitteen käsittelemän erityisen PDL-käskyn mukai sesti. Rasterointilaite 109 ottaa vastaan tulostukset graafisesta kerroksesta, kirjasinmodulista ja muistivarannosta ja muodostaa rasterikuvan bittikarttarasterimuistissa. Yksityiskohtaisemmin tarkastellen rasterointilaite 109 ottaa vastaan 10 tyhjän rasterin bittikarttarasterivarannosta 110 ja palauttaa täytetyn rasterin tähän rasterivarantoon. Täytetty rasteri kuvataan tulostimen avulla ja tämän kuvauksen aikana tyhjä lisä-rasteri (joka vastaa seuraavaa sivua) täytetään rasterointi-laitteen 109 välityksellä.

15

Tulostuskäskyt, kuten PDL-käskyt, ovat normaalisti laitteista riippumattomia, mikä merkitsee sitä, että lopullinen asiakirja näyttää samalta samoja PDL-käskyjä varten tulostimesta riippumatta, joka vastaanottaa PDL-käskyt. Vaikka tämä on jossain 20 suhteessa edullista, se on aiheuttanut vaikeuksia siinä suhteessa, että jokainen erilainen tulostin on omien ainutlaa-·.'·· tuisten ominaisuuksiensa johdosta varustettava omalla yksilöi-*:**: lisellä PDL-tulkintalaitteellaan 104, joka muuntaa laitteista ·*·.. riippumattomat PDL-käskyt vastaaviksi rasterikuviksi.

:-.:25 • ·

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on siis käyttää tulos-tinresursseja entistä tehokkaammalla tavalla tulostimen ai- • « i kaansaarniseksi, jolla on suurempi kapasiteetti ilman fyysisten ... resurssien määrän lisäämistarvetta sen yhteydessä.

• · *—30 • · · • · —* Keksinnön mukaisen kuvankäsittelylaitteen tunnusmerkit selviä- • :*: vät patenttivaatimuksesta 1. Keksinnön mukaisessa laitteessa « · · · prosessi tapahtuu siten, että täysin rasteroidun kuvan muodos- * · · • « • · · t · · • » « « » • · • · • · « 7 106228 tamista varten tarvittavat resurssit voidaan ennakoida hyvin tarkasti. Ennakointitoiminnot huolehtivat resurssien käytön ennakoimisesta sen määrittämiseksi ennen tulostusta, onko tulostimella riittävästi resursseja tulostuksen suorittamiseksi.

5 Jos riittävästi resursseja on käytettävissä, niin tulostus suoritetaan. Jos resursseja ei taas ole käytettävissä, niitä voidaan vaihtaa keskenään tulostuksen suorittamista varten.

Keksinnön mukaisen menetelmän tunnusmerkit selviävät vastaa-10 vasti patenttivaatimuksesta 19.

Keksintö muodostaa erään ominaispiirteensä mukaisesti asiakirjan kuvauskäskyt käyttäen graafista kieltä, joka perustuu laitteista riippumattomat tulostuskäskyt sisältäviin tulos-15 tuskäskyihin. Kehyskuvaukset asiakirjan sisältämiä rasterike-hyksiä varten muodostetaan näiden tulostuskäskyjen avulla, asiakirjan layout-käskyjen määrittäessä, miten rasterikehykset asetetaan sivurasterille. Kehyskuvaukset tulostetaan toisesta johtolinjaliitännästä. Asiakirjan layout-käskyt voivat sisäl-20 tää tiedot siitä, miten kehykset on kartoitettu paperiarkille, ja ne voivat sisältää myös asiakirjan lopetusohjeet, kuten ni-donta- ja lomitusohjeet. Kehyskuvaukset voivat käsittää raste-ripohjaiset kuvaukset ja ne ovat tavallisesti laitteista riip- ·.: puvaisia. Keksinnön eräs sovellutusmuoto voi käsittää rasteri- « · ♦ ' \ 25 pohjaisen tulostus- tai näyttölaitteen, kuten lasersädetulos-* · · .. timen tai muste- tai kuplasuihkutulostimen, mutta myös isäntä- • · ** koneessa olevan tulostinlaitteen, joka toimii osana isäntäko- *. 1ϊ netta.

·♦ · • · · • · • 2 • · · ·,· · 30 Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan siihen sisältyy graafinen kieliprosessori, joka käsittää maskigeneraattorin ku-va-alkioiden maskikohteiden muodostamiseksi kehyksessä.

• · · .3; Taustageneraattoria käytetään taustojen muodostamiseksi, • · · • · « · · ♦ ♦ 1 » · • ·· « · • · • · · • · • · · • · · « · · · · « · · 2 » · · 3 • · 8 106228 joita vasten kohteet asetetaan. Tulkintalaite tulkitsee prosessoriin tulevan graafisen kielen käskyvirtauksen ja aktivoi maski- ja taustageneraattorit graafisen kielen mukaisella tavalla. Rasterointilaite asettaa maskikohteet taustalle 5 bittikarttarasterimuistiin. Maskigeneraattori voi sisältää useita erilaisia maskigeneraattoreita, jotka voivat olla organisoituina johtolinjarakenteiksi aktivointia varten graafisen kielen mukaisesti tulkintalaitteen avulla. Samalla tavoin taustageneraattori voi sisältää useita taustageneraat-10 toreita, joista kukin muodostaa erilaisen taustan, jokaisen tällaisen taustageneraattorin voidessa olla organisoituna johtolinjarakenteiksi aktivointia varten sopivien graafisen kielen käskyjen mukaisesti tulkintalaitteen avulla. Koor-dinaatiolaitetta voidaan käyttää koordinoimaan johtolinja 15 rakenteiden joukossa. Maskigeneraattorin muodostamat maski-kohteet voivat olla alkuperäisiä kohteita, jotka edustavat tarkasti kuva-alkiokohteita, tai nämä maskikohteet voivat käsittää bittikarttakuvien segmentit. Haluttaessa voidaan käyttää leikkuulaitetta leikkaamaan maskigeneraattorin tulos-20 tusta. Samalla tavoin voidaan joidenkin sovellutusmuotojen yhteydessä käyttää lähetyslaitetta valitsemaan rasterialueet *· peräkkäisessä järjestyksessä ja saattamaan maskigeneraattori « · 1 » ’ * * ja taustageneraattori sekä rasterointilaite toimimaan vastaa- • · i ’·· vasti valituilla rasterialueilla. Lähetyslaite voi aiheuttaa • · 25 esimerkiksi rasterin kaistajaon peräkkäisen valinnan ja toi-minnan maskigeneraattorin, taustageneraattorin ja rasteroin-:*·*: tilaitteen avulla.

Keksinnön kohteena erään toisen ominaispiirteensä mukaisesti 30 on tulostusmenetelmä, joka käsittää koodattujen painatustie- .. . tojen, kuten PDL-painatuskäskyjen, syöttämisen, näiden koo- • · » dattujen painatus tieto jen muuntamisen ensimmäiseen koodattuun muotoon, tämän ensimmäisen koodatun muodon muuntamisen toi-seen koodattuun muotoon, joka on erilainen kuin ensimmäinen 35 koodattu muoto, ja rasterikuvan muodostamisen tämän toisen « * « * · « • a * « • · ·« « « * < ♦ 9 106228 koodatun muodon perusteella. Enimmäinen ja toinen koodattu muoto voivat sisältää yhteiset alkuperäiset koodit, ja toinen koodattu muoto voi olla tarkan kaavauksen alainen, jolloin tulostinresurssien käyttö tämän muodon rasteroinnissa voidaan 5 ennakoida tarkasti, niin että rasterointiprosessi voidaan vaihtaa, jos käytössä ovat riittämättömät tulostusresurssit.

Tämä lyhyt yhteenveto on annettu keksinnön luonteen havainnolliseksi ymmärtämiseksi. Keksintöä voim ymmärtää täydelli-10 semmin seuraavan selostuksen perusteella oheisiin piirustuksiin viitaten, joissa:

Kuvio 1 esittää kuva-alkioiden rasterointia bittikarttaraste-rimuistissa; 15

Kuvio 2 esittää PDL-tulostusprosessia;

Kuvio 3 esittää keksinnön mukaista tulostinta; 20 Kuvio 4 esittää keksinnön mukaista graafisen kielen avulla toimivaa prosessoria; * · · : Kuvio 5 esittää kaaviota keksinnön mukaisen sivukuvauskielen • t • *·· ja graafisen kielen välisestä liitännästä; 25 • «

Kuvio 6 esittää kaaviota, joka näyttää miten maski asetetaan • · taustaa vasten rasterissa; • « · * *

Kuvio 7 esittää yksityiskohtaista kuvantoa näyttäen keksinnön 30 mukaisen graafisen kielen avulla toimivan prosessorin sisäl- .. . tämät maskigeneraattorit ja taustageneraattorit; ja • · · • < .♦ · ♦ · · *.* Kuviot 8, 9 ja 10 esittävät tämän graafisen kielen avulla « « :’·* toimivan prosessorin erilaisia sovellutusmuotoja, kuvion 8 * .·*·. 35 esittäessä peräkkäisessä järjestyksessä toimivaa prosessoria, • · · • · • · · • M· • · · • · * • · 10 106228 kuvion 9 kaistaprosessoria ja kuvion 10 johtolinjaprosesso-ria;

Kuvio 11 esittää kaaviota, näyttäen CPUsn ja muistikäytön 5 tulostusjakson aikana;

Kuvio 12 esittää kaaviota, näyttäen tulostimeen liittyvän resurs s iyhdi s telmän; 10 Kuvio 13 esittää lohkokaaviota kuvioon 3 liittyvästä säätimestä;

Kuvio 14 esittää kaaviota, näyttäen muistin käyttöäkuvion 3 mukaisessa tulostimessa; 15

Kuviot 15 ja 16 esittävät kulkukaavioita, näyttäen kuvion 3 mukaisen tulostimen toiminnan;

Kuvio 17 esittää keksinnön mukaisesti koodattuja kuvatietoja; 20 ja * » · *· '· Kuviot 18 - 22 esittävät kuvion 17 mukaisia kohdekuvia.

• t 1 « - • 4 • 1 • 1· Graafisessa kielivirtauksessa sivun kehysten graafiset ku- :\j 25 vaukset on erotettu asiakirjan layout tiedoista, jotka se- ·'·1: lostavat miten kehykset on asetettu sivulle, jolloin graafi- • · .1!1; set kuvaukste ja asiakirjan layout tiedot tulostetaan eril- listen johtolinjaliitäntöjen avulla. Graafisen kielen avulla toimiva prosessori katkaisee graafisen kielen virtauksen.

30 Tämä prosessori erottaa graafisen kielen virtauksen maskitie-doiksi ja taustatiedoiksi,njoita vasten maski asetetaan, • · « 1 ·' toimien maskista ja taustatiedoista riippumattomalla tavalla kehys rasterein muodostamiseksi ja käyttäen asiakirjan lay out * · tietoja kehysrasterien kartoittamiseksi sivulle.

35 • 1 »M • » · « • · 11 106228

Kuvio 3 esittää keksinnön mukaista lasersädetulostinta.

Kuten kuviosta 3 näkyy, lasersädetulostin 10 sisältää säätimen 11, joka valvoo tulostimen erilaisia mekaanisia ja sähköisiä toimintoja. Yksityiskohtaisemmin tarkastellen säädin 5 11 ottaa vastaan kuvatiedot kuviossa näkymättömästä isäntäko neesta liitäntäportin 12 kautta ja käsittelee nämä kuvatiedot lasermodulaatiosignaalin muodostamiseksi, joka lähetetään käyttölaitteeseen 14. Liitäntäportista 12 tulevat kuvatiedot ovat sopivimmin erittäin tiiviissä muodossa, ilmaistuina 10 esimerkiksi sivukuvauskielellä ("PDL"), joka pelkästään määrittää kohteet ja niiden sijainnin sivulla tulostuskuvan täydellisen rasterikuvan sijasta, jolloin kuitenkin mitä tahansa kuvatietomuotoa voidaan käyttää. Käyttölaite 14 käyttää laseria 15 säätimen 11 lähettämän kuvasignaalin mukai-15 sesti saaden sen antamaan lasersäteen 16. Kiertävä monikulmion muotoinen peili 17 ohjaa keilaten lasersäteen 16 peilin 19 kautta valonherkän rummun 20 pinnalle. Valonherkkää rumpua 20 kierretään nuolen A suunnassa ohi varauslaitteen 21. Keilaten ohjattu lasersäde 16 muodostaa piilokuvan varatun va- 20 lonherkän rummun pinnalle ja tämä piilokuva kehitetään väri- . . kuvaksi kehittimessä 22.

« « » • · * « · • * · · * ' Rummun 20 pinnan keilauksen kanssa koordinoidulla tavalla • « ; *·' säädin 11 syöttää pinon 24 päällimmäisen paperiarkin nostote- t » **/.; 25 lan 25 välityksellä, telojen 26 ja 27 siirtäessä tämän kuvan :*·*: kuvaväylää 29 pitkin valoherkkään rumpuun 20. Värikehitetty ·'«*; piilokuva rummulla 20 siirretään tälle arkille siirtovaraus- • laitteen 30 avulla ja telojen 31 ja 32 välityksellä kiinni-tyslaitteeseen 34. Kiinnityslaitteessa 34 lämmön ja paineen 30 yhdistelmä kiinnittää värikuvan kiinteästi arkille, joka .. . poistetaan telojen 35 avulla poistotarjottimelle 36.

• i « t « 7* · « »« • *

Kuvio 4 esittää säädintä 11. Kuviossa 4 liitäntä 202 ja PDL- • « :T tulkintalaite 204 ovat pääasiassa samanlaisia kuin kuviossa « ;**· 35 2, joten niitä ei selosteta tässä yhteydessä.

• · » t · 1 « * * · » * « t * , • « « * 12 106228

Kuten kuviosta 4 näkyy, PDL-tulkintalaite 204 tulkitsee sivu-kuvauskielen ja siirtää sen graafisen kielen muodostusmodu-liin 205. Graafisen kielen muodostusmoduli 205 muuntaa PDLrn keksinnön mukaiseksi graafisen kielen avulla ilmaistuksi 5 asiakirjaksi. Yksityiskohtaisemmin tarkastellen graafisen kielen muodostusmoduli 205 muodostaa PDL-kielen mukaisesti graafisen kielen avulla ilmaistun asiakirjan kahdessa osassa. Ensiksikin graafisen kielen muodostusmoduli 205 muodostaa kehyskuvauskäskyt graafisella kielellä kohdassa 206. Nämä 10 kehyskuvauskäskyt kuvaavat alkuperäisten rasterikäskyjen peräkkäistä rasterikehysjärjestystä. Siten kehyskuvauskäskyt määrittävät kohteet ja säännöt niiden asettamiseksi rasteri-kehyksiin. Kehyskuvauskäskyt voivat esimerkiksi antaa ohjeita graafisen kielen prosessorille kuva-alkioiden laatikkomaisen 15 sarjan asettamiseksi värikuvataustalle ja tulokseksi saatujen kuva-alkioiden asettamiseksi erityiseen kohtaan bittikartta-rasterirauistissa. Kehyskäskyt voivat myös neuvoa graafisen kielen prosessoria muodostelmaan yhtymän kirjelomakkeen otsi-konn ensimmäisenä kehyksenä, tekstikuvan käsittäessä kirjai-20 men toisena kehyksenä ja allekirjoituskuvan kolmantena kehyk-, . senä. Kehyskuvauskäskyjä selostetaan yksityiskohtaisemmin i « » *· ’· seuraavassa.

< » I > « · • » : ’· Kuten kuviosta 4 myös näkyy, graafisen kielen muodostusmodu- * V·: 25 Iin 205 toisena tulostuksena ovat asiakirjan layout tiedot :*·]: 207. Asiakirjan layout tiedot selostavat kehyskuvauskäskyjen ·*·*; 206 määrittämien kehysten asetuksen asiakirjan sivua vastaa vaan bittikarttarasteriin. Yksityiskohtaisemmin tarkastellen asiakirjan layout tiedot sisältävät tiedot siitä, miten ke-30 hykset kartoitetaan rasterimuistiin. Asiakirjan layout käskyt . voivat esimerkiksi käskeä graafisen kielen prosessoria kar- • · · toittamaan useita kehyksiä erilaisiin ja mahdollisesti limit- • * '·[ ^ täisiin asentoihin bittikarttarasteriin sivua varten. Kysy- myksen ollessa tulostettavista asiakirjoista asiakirjan lay- ;***- 35 out tiedot voivat sisältää erilliset tulostusohjeet, kuten • · ♦ · « * · * * > » t ♦ • · % · 13 106228 kaksisuuntaiseen tulostukseen liittyvät ohjeet, ja myös paperiarkin käsittely- ja viimeistelyohjeet, kuten nidonta- ja lomitusohjeet.

5 Graafisen kielen käskyt 206 ja asiakirjan layout tiedot 207 tulostetaan johtolinjatulostuksiin liitännässä 208. Liitäntä 208 voi käsittää fyysisen liitännän erillisten laitteiden välillä, kuten isäntäkone-CPU:n ja tulostinmoottorin välisen liitännän. On esimerkiksi mahdollista muodostaa liitäntä 202, 10 PDL-tulkintalaite 204 ja graafisen kielen muodostusmoduli 205 tulostimen käyttölaitteena isäntäkone-CPUsssa. Tässä tapauksessa isäntäkoneessa muodostetut sivukuvauskäskyt muunnetaan myös graafisen kielen käskyiksi 206 ja asiakirjan layout tiedoiksi 207 ja tulostetaan johtolinjaliitännän kautta suo-15 raan tulostinmoottoriin. Tässä yhteydessä selostetussa sovel-lutusmuodossa liitäntä 208 käsittää kuitenkin kahden modulin välisen liitännän säätimessä 11. Modulit voidaan muodostaa joko ohjelmistossa tai laitteistossa.

20 Graafisen kielen käskyt 206 syötetään graafisen kielen prosessoriin 209, joka siirtää nämä graafisen kielen käskyt ’’ bittikarttarasterivarannosta 210 saatavaan tyhjään rasteriin.

♦ : ’ Täytetty rasteri liitetään tulostinmoottorin videoiiitäntään : ’·· 212, joka muodostaa sisäänmenon tulostimen laserkäyttölait- • 4 : ·,:25 teeseen 14.

• « »· · • « • «

Asiakirjan layout tiedot 207 syötetään järjestelmän aikatau-lulaitteeseen 214, joka koordinoi eri modulien toiminnan. Yksityiskohtaisemmin tarkastellen järjestelmän aikataululaite 30 214 siirtää tyhjän rasterin bittikarttarasterivarannosta 210 . graafisen kielen prosessoriin 209 kuva-alkiokuvien siirron . : ·* aloittamiseksi rasteriin. Kun graafisen kielen prosessori 209 ’ päättää rasterikuvan siirron, järjestelmän aikataululaite 214 j'|1: antaa ohjeet tulostinmoottorin videoliitäntään 212 tietojen .*••.35 syöttämiseksi laserkäyttölaitteeseen 14 rasterikuvan mukai- » · « · • · 14 106228 sella tavalla. Järjestelmän aikataululaite 214 antaa ohjeita tulostinmoottorin modulille 215 tahdistetusti lasersäteen modulaation kanssa tulostimen 10 erilaisten mekaanisten ominaisuuksien, kuten arkkisyötön, rummun kiertoliikkeen ja 5 telakiinnityksen, käynnistämiseksi. Järjestelmän aikataulu-laite 214 antaa myös ohjeet kaksisuuntaista tulostusta, paperitulostusta, nidontaa, lomitusta ja muita asiakirjan vii-meistelytoimenpiteitä varten asiakirjan layout tietojen 207 mukaisesti.

10

Kuvio 5 esittää yksityiskohtaista kuvantoa graafisen kielen prosessorista 209. Kuten tästä kuviosta näkyy, prosessori 209 sisältää graafisen kielen tulkintalaitteen 220, joka jäsentää graafisen kielen käskyvirtauksen ja tulkitsee graafisen kie-15 Ien käskyt. Yksityiskohtaisemmin tarkastellen graafisen kielen tulkintalaite tallentaa graafisen kielen kohteet 204 näiden kohteiden esiintyessä graafisen kielen käskyvirtauk-sessa. Tulkintalaite lähettää myös maskinkäyttökäskyt maski-generaattoriin 221 ja taustageneraattorikäskyt taustagene-20 raattoriin 222 näiden käskyjen esiintyessä graafisen kielen . . käskyvirtauksessa. Maskigeneraattori 221 muodostaa maskitie- '· *· dot, kuten kuviossa 1 näkyvän maskin M, ja samalla tavoin * * taustageneraattori 222 muodostaa taustatiedot, kuten kuviossa : ’·* 1 esitetyn taustan B. Sekä maskigeneraattori 221 että tausta- • · 25 generaattori 222 pidättävät GL-kohdemuistiin 224 tallennetut graafisen kielen kohteet.

• · *

Maskigeneraattorin 221 muodostamat maskit siirretään leikkuu- laitteeseen 225, joka leikkaa nämä maskit haluttaessa GL- 30 käskyjen mukaisella tavalla. Leikkuulaite 225 pidättää myös .. . GL-kohdemuistiin 224 tallennetut graafisen kielen kohteet.

• · · « · • · • · · *·[ * Leikkuulaitteen 225 tulostus ja taustageneraattroin 222 tu- lostus siirretään rasteriOP koneeseen 226. RasteriOP kone 226 35 asettaa maskigeneraattorin 221 muodostaman ja leikkuulaitteen • • · · • «· · • · • · · • · · • · 15 106228 225 leikkaaman maskin taustageneraattorin 222 muodostamalle taustalle. RasteriOP kone levittää maskin GL-tilamuistin 227 möärittämällä tavalla. Esimerkiksi, kuten kuviosta 6 näkyy, voidaan käyttää läpinäkymätöntä levitystapaa. Siten, kun 5 rasteriOP kone levittää tämän generaattorin 221 muodostaman ja leikkuulaitteen 225 leikkaaman maskin generaattorin 22 muodostamalle taustatasolle, kaikki alkuperäisen rasterin sisältämät tiedot jätetään pois tulokseksi saatavaa rasteria muodostettaessa. Myös muut levitystoimenpiteet ovat mahdolli-10 siä, esimerkiksi läpinäkyvä tai lisäaineiden avulla tapahtuva levitys.

Rasteri, jonka päällä rasteriOP kone 226 toimii, saadaan bittikarttarasterivarannosta 229 järjestelmän aikataululait-15 teen 214 koordinoimalla tavalla. Kun kaikki toimenpiteet on tehty asiakirjan layout tietojen 207 mukaisella tavalla, rasteriOP kone siirtää täytetyn rasterin takaisin bittikart-tarasterivarantoon, tulostimen 10 painaessa tämän täytetyn rasterin.

20

Kuvio 7 esittää yksityiskohtaista kuvantoa, joka näyttää maskigeneraattorin 221 ja taustageneraattorin 222 rakenteen ' ‘ sekä rasteriOP koneen 226 toimintatavan. Kuviossa 7 ei ole • '·· esitetty joitakin kuviossa 5 näkyviä elementtejä tämän » · : 25 esityksen yksinkertaistamiseksi.

•« · • · ♦ • · • ·

Kuten kuviosta 7 näkyy, maskigeneraattori 221 sisältää useita maskigeneraattoreita, jotka on suunniteltu erikoisesti muodostamaan erityiset alkuperäiset kuva-alkiokohteet. Yksityis-30 kohtaisemmin tarkasteltuna maskigeneraattori 221 sisältää ,, , bittikarttamaskigeneraattorin 221a, puolisuunnikasmaski- • · · •t>»‘ generaattorin n221b, linjageneraattorin 221c, ajopituusmaski- ♦ « · ’·* ' generaattorin 221d, laatikkomaskigeneraattorin 221e ja gene-raattorin 221f, joka synnyttää muut tiiviissä muodossa olevat « 35 tiedot. Yksityiskohtaisemmin tarkasteltuna bittikarttamaski- • * · • · « · · ♦ • · · • · · » · 16 106228 generaattori 221a muodostaa bittikarttamaskin vastauksena GL-tulkintalaitteesta 220 tuleviin GL-käskyihin. Bittikarttamas-kit edustavat maskin bittikohtaisia kuva-alkioita.

5 Puolisuunnikasmaskigeneraattori 221b muodostaa puolisuunnik-kaan muotoisen maskin vastauksena GL-tulkintalaitteesta 220 tuleviin GL-käskyihin. Puolisuunnikasmaskit määrittävät puo-lisuunnikaskohteet rasterimuistissa.

10 Linjageneraattori 221c muodostaa paksuudeltaan määrätyn lin-javedon GL vastauksena GL-tulkintalaitteesta 220 tuleviin GL-käskyihin.

Ajopituusmaskigeneraattori 22Id koodaa ajopituumaskit maskin 15 sisältämien kuva-alkioiden ajopituuden perusteella.

Laatikkomaskigeneraattori 22le muodostaa leveydeltään ja korkeudeltaan määrätyn laatikkomaisen maskin vastauksena GL-tulkintalaitteesta tuleviin käskyihin.

20

Muut rakenteeltaan tiiviit sovellutukset ovat myös mahdolli- " siä eikä edellä selostettua ratkaisua ole pidettävä luonteel- ’·’'·* taan rajoittavana, vaan sen on vain katsottava edustavan • « : ·.. maskigeneraattorin 221 muodostamia maskityyppejä.

25 • ·

Taustageneraattori 222 sisältää väritaustageneraattorin 22a, • · tiilitaustageneraattorin 222b ja kuvataustageneraattorin 222c.

30 Yksityiskohtaisemmin tarkastellen väritaustageneraattori 222a vastaa GL-tulkintalaitteestan 220 tuleviin GL-käskyihin ja » « f : .* muodostaa väriltään määrätyn kiinteän väritaustan.

• M

Tiilitaustageneraattori 222b muodostaa ja toistaa GL-tulkin- .•••.35 talaitteen 220 määrittämän tiilen. Tiilikuvio toistetaan koko • · « • · « « · « • ·« · « « » · « * «· » « 17 106228 taustalla GL-tulkintalaiteen määrittämällä alueella.

Kuvataustageneraattori 222c muodostaa kuvataustan kuva-al-kiokohtaisessa muodossa GL-tulkintalaitteen 220 määrittämällä 5 tavalla.

Muitakinntaustageneraattoreita voidaan käyttää ja edellä olevaa luetteloa ei ole pidettävä luonteeltaan rajoittavana, vaan sen on vain katsottava edustavan niitä taustageneraatto-10 rityyppejä, jotka voivat sisältyä taustageneraattoriin 222.

Kuvio 7 esittää myös, miten nykyinen rasteri 230 päivitetään rasteriOP koneen 226 avulla vastauksena graafisen kielen käskyihin päivitetyn rasterin 231 muodostamista varten. Kuten 15 kuviosta 7 näkyy, GL-tulkintalaite 220 on vastaanottanut graafisen kielen käskyn "aseta leikattu laatikko (W, H) kohdassa <x,y> kuvataustalla". (Graafisten käskyjen luettelo on annettu liitteessä A.) Vastauksena tämän graafisen kielen käskyn ensimmäiselle osalle, nimittäin "aseta leikattu laa-20 tikko (W, H)", GL-tulkintalaite aktivoi laatikkomaskigene- . . raattorin 22Id. Laatikkomaskigeneraattori 22le muodostaa * · · *· *: leveydeltään W ja korkeudeltaan H olevan laatikkomaisen mas- ' ' kin, kuten on havainnollisesti selostettu maskigeneraattorin * *·· 221 tulostuksessa. Tällöin leikkuulaite 225 pidättää muistiin 25 224 tallennetut graafisen kielen kohteet leikatun muodon ·’·*: aikaansaamiseksi, kuten on esitetty vieressä olevan leikkuu- • · laitteen 225 avulla. Tulokseksi saatu leikattu laatikko on siirretty rasteriOP koneeseen 226.

30 Vastauksena graafisen kielen käskyn viimeiseen osaan, nimit- .. . täin "kuvataustalla", GL-tulkintalaite 220 aktivoi kuvataus- • · · • tageneraattorin 222c. Kuvataustageneraattori 222c pidättää • * muistiin 224 tallennetut graafisen kielen kohteet ja varustaa rasteriOP koneen 226 kuvataustalla, joka voi olla värikuva- .*··. 35 tausta.

» · i * » • » « • * * · • · • ·» ♦ » 18 106228

Vastauksena leikkuulaitteen 225 ja taustageneraattorin 222 antamiin tietoihin rasteriOP kone 226 asettaa leikatun maskin taustalle tilamuistin 227 määrittämällä tavalla. Tällöin tätä toimintatapaa kutsutaan "läpinäkymättömäksi", kun rasteriOP 5 kone 226 asettaa maskitetun jaleikatun tausta-alueen nykyisen rasterin kohdassa <x,y> numerolla 231 merkityn päivitetyn rasterin muodostamiseksi. Edeltävät vaiheet suoritetaan kutakin käskyä varten kunkin kehyksen graafisen kielen käskyvir-tauksessa, minkä jälkeen käytetään asiakirjan layout tietoja 10 207 määrittämään kehyksen asetus koko bittikarttarasteriin.

Kuviossa 7 näkyvä prosessi on esitetty kuvion 8 kaltaisena peräkkäisenä prosessorina. Tämä merkitsee sitä, että vaiheessa 1 maskigeneraattori 221 muodostaa maskin, joka syötetään 15 leikkuulaitteeseen 225. Vaiheessa 2 leikkuulaite 225 leikkaa maskin asianmukaisella tavalla ja syöttää sen rasteriOP koneeseen 226. Vaiheessa 3 taustageneraattori 222 muodostaa taaustan rasteriOP koneelle 226 ja vaiheessa 4 rasteriOP kone 226 asettaa maskin taustalle ja kirjoittaa sen rasterikuvaan 20 bittikarttarasterimuistissa. Tämä on vain yksi mahdollinen . . graafisen kielen prosessorin käyttötapa ja muutkin käyttöta-• · « * * vat voivat tulla kysymykseen.

♦ ·» * > * • · • » • · ' ·' Siten, kuten kuviosta 9 näkyy, lähetyslaitetta 330 käytetään » · ·.*·: 25 koordinoimaan maskigeneraattorin 321, leikkuulaitteen 325, ♦ * * • tasutageneraattorin 322 ja rasteriOP koneen 326 toiminnot.

:V: Yksityiskohtaisemmin tarkasteltuna lähetyslaite 330 antaa ohjeet kullekin tällaiselle modulille toimimista varten rasterikuvan määrätyllä alueella, kuten alueella 330ä. Tällainen 30 alue muodostaa yleensä kaistan bittikarttamuistin osiin jae- .. . tulla kaistoitetulla alueella, mutta asian ei tarvitse vält- * · · * * · ’..I tämättä olla näin, ja tämä alue voi ksäittää minkä tahansa • · , mieleivaltaisen kuva-alueen. Lähetyslaite 330 lähettää peräksi käisiä jaksoja koko alueesta, esimerkiksi kaistasta kaistaan, :***; 35 kunnes koko sivu bittikarttamuistista on syötetty. Siten • » • · • · »· • « « · I» • · * • ♦ 19 106228 lähetyslaite 330 saa maskigeneraattorin 321, taustageneraat-torin 322, leikkuulaitteen 325 ja rasteriOP koneen 326 toimi-maanbittikarttamuistin peräkkäisillä alueilla, mutta vain yhdellä alueella kerrallaan. Muita alueita varten määritetyt 5 graafisen kielen kohteet jätetään väliaikaisesti ottamatta huomioonja niitä käsitellään vasta myöhemmin lähetyslaitteen 330 ilmaistessa, että kyseinen alue olisi nyt käsiteltävä.

Tämän johdosta voidaan tarvita lisämuistitilaa kuvion 9 mukaista rakennetta varten graafisen kielen käskyjen väliai-10 keistä tallentamiseksi. Tämä lisätila voidaan minimoida varmistamalla, että lähetyslaitteen 330 valitsemat peräkkäiset alueet ovat riittävän suuria tallennettavien graafisen kielen käskyjen määrän minimoimiseksi.

15 Kuvio 10 esittää erästä toista gaafisen kielen prosessorin sovellutusmuotoa, jossa koordinaatiolaitetta 440 käytetään koordinoimaan johtolinja maskigeneraattorin 421, tausta-generaattorin 422, leikkuulaitteen 425 ja rasteriOP koneen 426 välillä. Yksityiskohtaisemmin tarkastellen kuvion 10 20 mukaisessa sovellutuksessa kukin moduli käsittää johtolinja-, . modulin, joka on tarkoitettu toimimaan sen johtolinjassa ** 1; kyseisellä hetkellä ensimmäiseksi käytössä olevien tietojen < > I > · avulla. Jokainen moduli toimii omien johtolinjaohjeittensa : 1'· mukaisesti rinnakkain ja samanaikaisesti, kuten on yleensä i · i.1·1 25 selostettu D.A. Pattersonin ja J.L. Hennessyn teoksessa "Com-ΓΛ puter Architecture: A Quantitative Approach", luku 6, Morgan ;’·1· Kaufman Publishing Company (1990). Siten käytössä on koor- dinaatiolaite 440 sen varmistamiseksi, että modulit käynnistyvät tahdistetusti ja pysyvät tahdistettuina koko toimintan-30 sa ajan. Siten esimerkiksi, kun taustatgeneraattori 422 antaa taustan suoraan rasteriOP koneelle 426, ei maskigeneraattori 421 kykene muodostamaan vastaavaa maskikohdetta suoraan ras-teriOP koneeseen, koska leikkuulaite 425 on asetettu maski-:T generaattorin 421 ja rasteriOP koneen 426 väliin. Siten koor-35 dinaatiolaite 440 varmistaa, että leikkuulaitteesta 42s tu- • 1 · » 1 « · » • » t % 1 * · 20 106228 lostettu leikattu maski liittyy taustageneraattorista 422 tulostettuun asianmukaiseen taustaan, niin että rasteriOP kone 426 toimii yhteenliitettyjen tietojen avulla.

5 Edellä selostettu graafisen kielen prosessori voidaan liittää toisen koneen tulostimeen, kuten seuraavassa selostetaan. Tämän sovellutuksen yhteydessä selostettujen tekniikoiden mukaisesti on mahdollista muuntaa tässä yhteydessä selostetut graafisen kielen käskyt DART-lisätiedoiksi. Nämä DART-tiedot 10 joutuvat tulostinresurssien tarkan kaavauksen kohteiksi, jolloin on mahdollista määrittää ennen tulostusprosessin aloittamista, onko olemassa riittävästi tulostinresursseja tulostustoimenpiteen suorittamiseksi loppuun. Jos resursseja on riittävästi käytettävissä, tulostin käynnistyy; jos taas 15 tulostinresurssien määrä on riittämtätön, voidaan tulostimen toimintaa muuttaa sen loppuunsaattamisen varmistamiseksi.

Seuraavassa selostetaan eräs foinen sovellutusmuoto, jonka yhteydessä käytetään sopivimmin edellä mainittua sovellutus-20 ta.

. . Esillä olevan sovellutusmuodon kohteena on menetelmä ja laite ' ; kuvan tulostamista varten, jolloin tulostustoimenpidettä voidaan muuttaa ennen sen aloittamista ennusteiden mukaises-: "25 ti, jotka ilmoittavat, miten paljon tulostimen resursseja *.·! tullaan käyttämään kuvaa tulostettaessa edellisen sovellutus-• muodon yhteydessä selostetulla tavalla. Kuva tallennetaan koodatussa muodossa ennen sen muuntamista täydelliseksi rasterikuvaksi, jolloin tämä koodattu muoto joutuu resurssien 30 tarkan kaavauksen alaiseksi täydelliseksi rasterikuvaksi muuntamisen yhteydessä. Siten tulostinresurssien käyttö kuvan ... koodatun muodon muuntamisessa täydelliseksi rasterikuvaksi voidaan ennakoida tarkasti ja ennen tulostusta voidaan mää-’·' ’ rittää, onko tulostimella riittävästi resursseja kuvan tulos- :*:35 tamiseen. Jos ennuste ilmoittaa, että riittäviä resursseja ei • ♦ · « t 21 106228 löydy, näitä resursseja voidaan järjestellä uudelleen kuvan tulostamista varten.

Koska koodatut tiedot mahdollistavat tulostinresurssien dy-5 naamisen ja helposti sovitettavan käytön, tätä esitystapaa kutsutaan seuraavassa dynaamiseksi sovitusresurssi- (tai erotuskyky) teknologiaksi, tai "DART"-esitystavaksi.

Ajatellaan esimerkiksi kuviossa 12 graafisesti esitettyjä 10 resursseja, nimittäin CPU-tehoa, muistia ja kaisttaleveyttä. CPU-teho merkitsee sitä nopeutta ja kykyä, jolla tulostinsää-timessä oleva CPU pystyy käsittelemään tietoja ja muuntamaan niitä muodosta toiseen. Muisti merkitsee taas tulostimessa käytössä olevaa muistimäärää. Kaistaleveys merkitsee tieto-15 liikenneyhteyden kaistaleveyttä tai tietojensiirtonopeutta ulkoiseen muistilaitteeseen. Kaistaleveyteen sisältyvät ulkoisen muistilaitteen tunnetut viiveet, kuten esimerkiksi pääsyaika, levykepääviiveet ja levykkeen kiertonopeus.

20 Jokainen tulostin sisältää sitä varten tarkoitetun resurs- siyhdistelmän, jonka määrittää maksimaalista CPU-tehoa, mak- simimuistia ja maksimikaistaleveyttä edustava kohta. Jos ennustetoiminnot ennakoivat, että DART-esitystavan muuntami- :·. nen täydelliseksi rasterikuvaksi ylittää jonkin näistä re- *.#25 sursseista, voidaan resursseja vaihtaa. Jos esimerkiksi mää- .! .* ritetään, että muistilaa on liian vähän kuvan tallentamisek-» · « si, mutta että CPU-teho on vajaakäyttöinen (tätä edustaa « · · '·’ ‘ kohta A kuviossa 12), niin on mahdollista asettaa käyttöön erilainen DART-esitystapa, jonka yhteydessä käytetään vähem-30 män muistia mutta joka vaatii enemmän CPU-tehoa muuntamista varten täydelliseksi rasterikuvaksi. Tämä vaihto muuttaa kohdan A kohdaksi A', joka sisältyy tulostinta varten tarkoi-tettuun resurssiyhdistelmään ja mahdollistaa tulostuksen aloittamisen.

:-:3$ • « « « ♦ · 22 106228

On myös mahdollista huonontaa kuvan laatua alentamalla tulostuksen erotuskykyä tai rajoittamalla harmaiden väritasojen määrää puolisävytettyjä kuvia varten tai värejä värikuvien yhteydessä. Kuvan laadun huonontaminen alentaa muistille 5 asetettuja vaatimuksia rasittamatta lisää CPUsta. Tämä muutos johtaa kohdan A vaihtumiseen kohdaksi A", joka sisältyy tulostimen resurssiyhdistelmään ja mahdollistaa tulostuksen aloittamisen.

10 Toisaalta taas ennustetoiminnot voivat ennakoida, että CPU sisältää liian vähän CPU-tehoa täydellisen rasterikuvan muodostamiseksi DART-esitystavasta riittävässä ajassa rasterikuvan syöttämiseksi tulostimen moottoriin, eli esiintyy tietojen alivirtaus. Jos käytettävissä on tarpeeksi muistitilaa 15 (jota edustaa kohta B kuviossa 12), niin CPU-tehoa voidaan vaihtaa muistitilaan, esimerkiksi esirasteroimalla liian paljon CPU-tehoa vaativa kuvan osa. Tämä muutos siirtää kohdan B kohtaan B', joka sisältyy tulostimen resurssiyhdistelmään, jolloin tulostus voi alkaa.

20

Samalla tavoin on myös mahdollista vaihtaa keskenään CPU-tehoa ja/tai muistitilaa kaistaleveyden kanssa. Esimerkiksi • « kohdan C mukaisessa tapauksessa, jolloin on ennakoitu, että maksimaalinen CPU-teho on jo kulutettu täydellisen rasteriku- |·. ; 25 van saamiseksi DART-esitystavasta, mutta että muistiresurssit • «· .1 ovat yhä jäljellä, on mahdollista vaihtaa muistitilaa kaista-• · ♦ *##1 leveyteen, esimerkiksi tallentamalla osa kuvasta syrjään ja • · · *·1 1 palauttamalla se takaisin tietoliikenneyhteyden välityksellä. Tämä siirtää kohdan C kohtaan C', joka sisältyy tulostimen 30 resurssiyhdistelmään. Ennustetoiminnot varmistavat, että kaistaleveys on riittävä, jotta rasterikuvatiedot syötetään oikeaan aikaan tulostimen moottoriin eikä tulostimen moottori kärsi tietojen alivirtauksesta.

• · • » 1 • · ’·’ 35 Kuvio 13 esittää lohkokaaviota säätimestä 11. Säätimen 11 « « · « « • · » ♦ · • »»« « · « 1 ♦ ♦ · 1 • « 23 106228 jokaista fyysistä liitäntää ei ole esitetty kuviossa 13, vaan kuvio 13 on tarkoitettu sen sijaan esittämään prosessivirtaus säätimen sisällä.

5 Kuten kuviosta 13 näkyy, säädin 11 sisältää CPU:n 41, joka ottaa vastaan kuvatiedot, kuten sivukuvauskielen, tietolii-tännästä 12. CPU 41 muuntaa sivukuvauskielen kuvatiedot graafiseksi kieleksi (tai graafiseksi virtauskieleksi) käyttäen GL-muunninta 42. Graafinen kieli tarkoittaa kieltä, joka 10 koodaa kuvatiedot erittäin tiiviin PDT-tason ja täydellisten rasterikuvatietojen tason välisellä tasolla. Kuten seuraavas-sa yksityiskohtaisemmin selostetaan, GL-kieli sisältää alkuperäiset ohjeet, kuten kuvakohteet ja säännöt sen suhteen, miten näitä alkuperäisiä ohjeita sovelletaan bittikarttamuis-15 tiin täydellisen rasterikuvan muodostamiseksi.

CPU 41 muodostaa numerolla 42 merkitystä GL-esitystavasta DART-esitystavan generaattorin 43 välityksellä. Generaattorin 43 muodostama DART-esitystapa käsittää tiiviit koodatut tie-20 dot rasterikuvasta, jonka yhteydessä DART-esitystavasta täydelliseksi rasterikuvaksi muuntamista varten käytetyt resurs- ;1·.· sit voidaan ennakoida suurella tarkkuudella. Generaattorin 43 « · synnyttämässä DART-esitystavassa käytetään samoja alkuperät- • ♦ ;·. siä ohjeita kuin GL-esitystavassa. Kuitenkin toisin kuin GL-• »1 *. 25 esitystavassa, joka vaikuttaa rasterikuvaan kokonaisuutena, generaattorin 43 synnyttämä DART-esitystapa vaikuttaa vain • « · : ·1 kuvan kaistoitettuihin erillisiin osiin. Siten, ja koska GL-*·1 ' esitystavassa käytettyjä monimutkaisempia ohjeita ei ole käytetty, resurssikäytön tarkkoja ennusteita voidaan käyttää 30 DART-esitystapaa varten toisin kuin GL-esitystavan yhteydessä.

•» · • « · • · « ·

Generaattorin 43 synnyttämä DART-esitystapa kutakin kaistaa • · varten on tallennettu muistiin 44. Koska tulostinmoottori 45 « « · « · *•135 vaatii tietoja, jotka vastaavat lasersäteen 16 suorittamaa • · · • 1 « · • · · • · · · · » « • · « • · 1 24 106228 keilausta valoherkällä rummulla 20, muistiin 44 tallennettu esitystapa muodostetaan täydelliseksi kaistarasterikuvaksi muodostuslaitteen 46 avulla ja siirretään siirtolaitteen 47 välityksellä tulostinmoottoriin.

5 KUvio 14 esittää, miten kuva jaetaan osiin (tai kaistoite-taan) generaattorin 43 synnyttämän DART-esitystavan mukaisesti. Kuten kuviosta 14 näkyy, sivulla olevat kuvat jaetaan kaistoihin, jotka vastaavat tulostirimoottorin keilaussuuntaa 10 eli tässä yhteydessä vaakasuoraa suuntaa. Yleensä noin 27 kaistaa riittää käsittelemään 8 1/2 x 11 tuuman kuvan tehokkaasti, vaikka tätä kaistamäärää ei olekaan esitetty kuviossa 14 yksinkertaisuuden vuoksi.

15 Muisti 14 sisältää saman muistialueen kuin mikä tavanomaisissa tulostimissa vastaa bittikarttamuistia. Muistia käytetään jonomuodossa: DART-kuvia muodostettaessa muisti on käytössä ja kun DART-kuvat on muodostettu ja siirretty tulostinmoottoriin, muisti tulee vapaaksi. Aina kun on määrä muodostaa uusi 20 sivu, muisti asetetaan vapaan muistin alkuun. Fyysinen muisti kiedotaan siis lopusta alkuun. Kun kaikki DART-kohteet ja .·. : sovellutukset on muodostettu tätä sivua varten ja kaistaras- * · 1 * j terimuisti liitetty sivuun, seuraavat sivut aloitetaan nykyi- • » .. sen sivun muistin päästä. Kun tämä sivu on täydellisesti • « \ 125 siirretty, sen kaistarasterit, kohteet ja sivutietojen raken-• · · *· 1· ne asetetaan uudelleen ja tehdään valmiiksi uudelleenkäyttöä : 1.1 varten.

• · · • · · • · « •

Generaattori 43 käsittelee sarjamaisesta kunkin kuviossa 14 30 esitetyn kaistan. Siten generaattori 43 käsittelee ensin esimerkiksi kaista0:n sivua i varten ja tallentaa tällä ta-:v. voin saadun DART-esitystavan muistin 44 yläosaan. Generaat-... tori 43 käsittelee sitten sivun i kaistaan ja tallentaa tällä tavoin saadun DART-esitystavan seuräavalle peräkkäiselle • · · *.135 alueelle muistissa 44. Prosessi jatkuu sivun i viimeiseen I · · · 1 * · « « • « · · 25 106228 kaistaan asti, joka vastaa kaistalta, jossa kohdassa koko sivun DART-esitystapa tallennetaan muistiin 44. Tässä kohdassa täysin rasteroitua kuvaa ei vielä ole sivua i varten, vaan ainoastaan kaistoitettu DART-esitystapa.

5

Kun generaattori 43 on käsitellyt kunkin kaistan, CPU 41 käyttää ennustetoimintoja sen varmistamiseksi, että tulostimessa 10 käytettävissä olevia resursseja ei ylitetä, kun muistiin 44 tallennettu DART-esitystapa muutetaan täydelli-10 seksi rasterikuvaksi. Tällaiset ennusteet ovat mahdollisia DART-esitystavan sisältämien alkuperäisten ohjeiden ja sen koodin varmuuden ansiosta, joka muodostaa täydellisen rasterikuvan DART-esitystavan perutseella. Olettaen, että kukin kaista voidaan muodostaa ylittämättä tulostimen resursseja, 15 CPU 41 lisää kaksi tyhjää kaistarasteria (so. kaistaraste-ri0:n ja kaistarasteriisn) sivun 1 loppuun muistissa 44. Kumpikin näistä tyhjistä kaistarastereista on kooltaan yhtä ainoaa kaistaa varten tarkoitetun täydellisen bittikarttaku-van mukainen halutun tulostusresoluution yhteydessä.

20

Generaattori 43 muodostaa sitten kaistoitetun DART-esitysta- ; van seuraavaa sivna, nimittäin sivua i + 1 varten.

• · * f * ♦ ' Tällä välin muodostuslaite 46 alkaa muodostaa kaistoitettuja • · • "25 DART-esitystapoja sivun i kuvasta täydellisiksi rasteriku- *. ,r viksi tyhjille kaistoille. Ensiksikin muodostus laite 46 muo- ♦ ♦ · •V» dostaa kaistaan kaistarasteri0:ksi. Sen jälkeen muodostus-: laite 46 muodostaa DART-esitystavan kaista^ ssä täydelliseksi rasterikuvaksi kaistarasteri^ssä. Sillä välin kaistal!Btä 30 muodostettaessa siirtolaite 47 siirtää täydellisen bittikart-tarasterikuvan kaistarasteri0:ssa tulostinmoottoriin 45 tämän kaistan tulostamista varten. Kun tämä kaistarasteri0 on siir- • · ‘..I retty moottoriin 45, muodostus laite 46 on muodostanut täydel- ·. . lisen rasterikuvan tulostuskaistax: tä varten kaistaraste-• · · '·.· 35 riiissäi Riittävien resurssien olemassaolo täydellisen raste- • « · * · * * · • « « f I « • « ' 4 * 26 106228 rikuvan saamiseksi ajoissa tulostinmoottorin tietoalivirtauk-sen välttämiseksi on varmistettu ennen ennustetoimintojen avulla suoritettua tulostusta.

5 Siirtolaite 47 siirtää sitten kaistarasteriijssä oloevan täydellisen rasterikuvan. Sillä välin muodostuslaite 46 muodostaa täydellisen bittirasterikuvan kaista2.en tallennetusta rasterimuodosta. Tämä prosessi jatkuu, kunnes muodostuslaite 46 on muodostanut koko sivun i, joka on siirretty tulostin-10 moottoriin 45 siirtolaitteen 47 välityksellä.

Sen ajan kuluessa, jolloin sivun i DART-esitystapa muodostetaan täydelliseksi rasterikuvaksi ja siirretään tulostusta varten, mitä tahansa vapaata CPU-aikaa käytetään muuntamaan 15 seuraavaa sivua, nimittäin sivua i + 1, varten tarkoitettu PDL DART-esitystavaksi samalla tavoin kuin edellä on selostettu sivun i yhteydessä.

Edellä mainitun prosessin yhteydessä, jos CPU 41 määrittää 20 ennustetoimintojen käytön avulla, että täydellisen rasterikuvan muodostaminen DART-esitystavasta ylittää käytettävissä olevat resurssit, niin suoritetaan resurssien vaihto tai • » uudelleensijoitus. Jos esimerkiksi määritetään, että DART-;·, esitystapa on suurempi kuin tulos tus tieto jen täydellinen • t 25 rasterikuva, mikä ilmaisee, että DART-esitystapa on tehot-

• M

,* tomampi kuin täydellinen rasterikuva, niin jos CPU-tehoa on « · · vielä käytettävissä, voidaan erilainen ja tiiviimpi DART- « · · '·’ * esitystapa muodostaa generaattorin 43 avulla. Toisaalta taas, jos määritetään, että CPU:11a 41 ei ole riittävästi tehoa 30 täydellisen rasterikuvan muodostamiseksi DART-esitystavasta aikana, joka vaaditaan käsittelemään tietokaistaa, mikä joh- ·*·*: taisi tulostinmoottorin tietoalivirtaukseen, niin on mahdol- • · lista esirasteroida ongelmia aiheuttava kaista (tai tällaisen * kaistan sisältävä sivu kokonaisuudessaan tai osittain), joi- t * ’*’35 loin aikaisemmin rasteroidut tiedot voidaan syöttää siirto-* • * * • · • · » »«« • ♦ ♦ · · * * · • · 27 106228 laitteeseen 47 sopivana ajankohtana.

Kokonaisprosessi on selostettu kuviossa 15. Kuvion 15 mukaiset prosessivaiheet tallennetaan säätimen 11 kuviosa näkymät-5 tömään muistiin ja ne toteuttaa CPU 41.

Vaiheessa S601 säädin 11 syöttää kuvatiedot liitäntäportin 12 kautta. Kuvatiedot muodostaa yleensä kuviossa näkymätön isäntäkone, joka lähettää kuvatiedot säätimeen 11 tiiviinä koodi-10 na, esimerkiksi sivukuvauskielen muodossa.

Vaiheessa S602 muunnin 42 muuntaa PDL-kuvatiedot GL-kuvatie-doiksi. Vaiheessa S603 generaattori 42 muodostaa DART-esitys-tavan GL-tiedoista ja tallentaa sen muistiin 44. DART-esi-15 tystapaa muodostettaessa se kaistoitetaan vaiheessa S604, ja vaiheessa S605 CPU 41 ylläpitää jatkuvaa listausta resurssien käytöstä, joita vaaditaan DART-esitystavan muuntamiseksi täydelliseksi rasterikuvaksi. Yksityiskohtaisemmin tarkasteltuna käytössä on ennustelaitteet kutakin erilaista DART-esi-20 tystapaa varten, näiden laitteiden ennakoidessa (a) DART-esi-tystavan muuntamista varten vaaditun CPU-tehon, ja (b) DART-esitystavan tallentamista varten vaadittavan muistin. Jos : tulostin 10 on varustettu ulkoisella muistilla, joka on lii- tetty CPUshun 41 kaistaleveydeltään rajoitetun liitäntälinjan t * -.25 välityksellä, voidaan käyttää kolmatta ennustelaitetta kais- . taleveyteen liittyvien vaatimusten ennakoimiseksi kutakin • · · / DART-esitystapaa varten.

I | I • « · * Tässä yhteydessä selostetut resurssit, nimittäin CPU-teho, 30 muisti ja kaistaleveys, edustavat resurssityyppejä, joilla tulostin 10 voidaan varustaa. Kutakin lisäresurssia varten käytetään vastaavia ennustelaitetoimintoja, joita käyttää CPU ·'·*: 41 resurssien käytön listausta varten.

• · · -35 Vaiheessa S606 CPU 41 määrittää ennustelaitetoimintojen lis-• · « • · · * · 28 106228 tauksen perusteella, ylitetäänkö resurssien käyttö DART-esi-tystapaa muodostettaessa nykyistä kaistaa varten täydellisen rasterikuvan yhteydessä kaistarastereissa. Vaihe S606 voidaan suorittaa jaksottaisesti DART-esitystavan muodostamisen aika-5 na, esimerkiksi kunkin DART-esitystavan muodostamisen jälkeen, tai se voidaan suorittaa sen jälkeen, kun DART-esitys-tapa koko kaistaa varten on muodostettu. Kun määritetään, onko muistin käyttö ylitetty DART-esitystavan muodostamisen yhteydessä, on suotavaa suorittaa vaihe S606 jaksottaisesti, 10 esimerkiksi aina silloin, kun uusi DART-kohde muodostetaan.

Jos CPU 41 määrittää vaiheessa S606, että resurssivaatimukset nykyisen kaistan muodostamista varten voidaan täyttää, niin virtaus siirtyy eteenpäin vaiheeseen S607, jossa CPU 41 mää-15 rittää, onko käytettävissä GL-lisäkoodi nykyistä sivua varten. Jos sivua varten on käytettävissä GL-lisäkoodi, niin virtaus palaa takaisin vaiheeseen S604, kunnes jäljelläolevat kuvatiedot on käsitelty.

20 Kun DART-esitystavat sivun kaikkia kaistoja varten on muodostettu, virtaus siirtyy eteenpäin vaiheesta S607 vaiheeseen S608, jossa tyhjien kaistarasterien muodostama pari liitetään muistiin 44 tallennettuun DART-esitystapaan. Jos virtaus on ·:*·: edennyt tähän vaiheeseen asti, niin tiedetään, että tulosti- : * *.25 messa käytettävissä olevat resurssit ovat riittäviä muodosta-maan DART-esitystapa kaistakohtaisesti täydelliseksi rasteri- • · kuvaksi ilman vaaraa tulostimen resurssien ylittämisen suh- • · teen, jolloin jäljellä on esimerkiksi riittävästi CPU-tehoa • « · tietojen alivirtauksen välttämiseksi tulostinmoottoriin.

30

Vaiheessa S610 DART-esitystavat muodostetaan kaistakohtaisesti kaistarasterien vuorotteleviksi pareiksi, kuten edellä : kuvion 14 yhteydessä on selostettu. Tämän jälkeen vaiheessa : S611 siirtolaite 47 siirtää rasterikuvan tulostinmoottoriin • « .*:·35 45. Vaiheet S610 ja S611 suoritetaan samanaikaisesti ja pe- « • ♦ • « « »·*» 29 106228 räkkäin, niin että kuten kuvion 14 yhteydessä on selostettu, siirtolaitteen 47 lopettaessa yhden rasterikuvakaistan siirtämisen yhdestä rasterikaistästä, muodostuslaite 46 on lopettanut seuraavan DART-esitystapakaistan muodostamisen toiseksi 5 kaistarasteriksi.

On myös mahdollista käyttää useampaa kuin kahta tyhjää kais-tarasteria, jolloin muodostuslaite 46 lopettaa kiinteön kais-tamäärän muodostamisen ennen siirtolaitetta 47.

10

Kun nykyinen sivu on tulostettu tai kun CPU-aika sen sallii muodostuksen ja siirron aikana vaiheissa S610 ja S611, CPU 41 alkaa käsitellä seuraavaa sivua (vaihe S612) kuviossa 15 näkyvän kokonaisvirtauksen mukaisesti.

15

Jos CPU 41 määrittää vaiheessa S606, että tulostimessa on käytettävissä riittämätön määrä resursseja, niin tiedetään, että nykyisen DART-esitystavan muodostamiseen tai tallentamiseen tarvittavat resurssit ylittävät tulostimen resurssiyh-20 distelmän. Virtaus siirtyy sen jälkeen eteenpäin vaiheeseen S613, jossa CPU 41 suorittaa resurssien vaihdon tai uudel-lenasetuksen yrittäessään sovittaa DART-esitystavan tulosti-men resurssiyhdistelmän mukaiseksi. Aluksi valitaan käyttöön ·:·*: erilainen DART-esitystapa häiriökaistaa varten. Jos esimer- • *•2.5 kiksi muistiresurssi on ylitetty, niin muistikohtainen DART- .·. : esitystapa voidaan korvata erilaisella esitystavalla, jossa • · :·.·. käytetään vastaavasti pienempää muistia. Samalla tavoin, jos • · *·:·. CPU-resurssi on ylitetty, niin CPU-kohtainen DART-esitystapa • * · " voidaan korvata erilaisella esitystavalla, jonka yhteydessä 30 käyetään vastaavasti pienempää CPU:ta. Häiriökaista voi esimerkiksi olla esirasteroituna ja tallennettuna muistiin 44, jolloin se on valmiina tulostusta varten tulostinmoottorin • välityksellä ilman CPU:n avulla tapahtuvaa lisäkäsittelyä.

.•ä5 Vaiheessa S614 resurssikäyttö erilaisten DART-esitystapojen • ♦ * • · * • · » « » · • · • · · 30 106228 avulla on ennakoitu. Jos resurssikäyttö tässä tapauksessa pysyy resurssiyhdistelmän sisällä, niin virtaus etenee vaiheeseen S607 ja jatkuu edellä selostetulla tavalla. Jos resurssikäyttö yhä ylitetään, niin lisäyrityksiä voidaan tehdä 5 resurssikäytön saattamiseksi tulostimen resurssiyhdistelmän rajoihin (vaiheet S613 ja S614).

Vaihtoehtoisesti tai tapauksessa, jolloin ei ole mahdollista saattaa DART-esitystapaa resurssiyhdistelmän puitteisiin, 10 kuva huononnetaan ennen tulostusta. Tällainen huononnus vähentää automaattisesti resurssivaatimuksia. Tässä yhteydessä selostetussa esimerkissä kuvan laatua huononnetaan vähentämällä sen erotuskyky (tai kuva-alkiotiheys) arvosta 600 dpi arvoon 300 dpi. Tämä kuvan huonontaminen voi tapahtua myös 15 toisin: puolisävytettyä kuvaa varten huononnus voi sisältää myös harmaiden väritasojen lukumäärän vähentämisen ja värikuvan yhteydessä huononnus voi sisältää myös värien määrän vähentämisen.

20 Vaiheessa S616 erotuskyvyn huonontamista valmisteltaessa käsittelyprosessi suoritetaan loppuun kaikkia muistissa 44 olevia aikaisempia sivuja varten, so. DART-esitystavat aikai- * · sempia sivuja varten muodostetaan ja siirretään vaiheiden S610 ja S611 mukaisella tavalla.

:'\25 » :*·.· Vaiheessa S617 kuvan erotuskykyä huononnetaan muodostamalla DART-esitystavat, jotka generaattori 43 on jo muodostanut.

* · Nämä DART-esitystavat muodostetaan in situ -tilassa muistissa • · · 44, mutta kuitenkin huononnetulla erotuskyvyllä varustettui-30 na. Tämän jälkeen GL, jota ei vielä ole käsitelty, muunnetaan huononnetuksi rasterikuvaksi muistissa 44. Tämä muunnos tapahtuu joko välittömästi huononnetuksi rasterikuvaksi tai : .* välillisesti muodostamalla ensin DART-esitystapa ja muunta- : maila se sitten.

• · .-:-35 ( I · • « « • · · « * • « « • * 31 106228

Vaiheessa S618 siirtolaite 47 siirtää huononnetun rasterikuvan tulostinmoottoriin. Tämä toimenpide olisi sopivimrain päätettävä huononnusta tarvittaessa jonkinlaiseen kuvaparan-nukseen kuvan huonontamisen vaikutusten minimoimiseksi. Esi-5 merkiksi kysymyksen ollessa erotuskyvyn huonontamisesta voidaan käyttää US-patenttijulkaisussa nsro 4 878 068 selostettua tasoituspiiriä ajankohtana, jolloin huononnettu kuva siirretään, tulostetun huononnetun kuvan ulkonäön pehmentämiseksi.

10

Vaiheessa S619 aloitetaan seuraavan sivun käsittely kuitenkin ilman huononnusta.

Vaiheet S613-S619 tarjoavat käyttöön toistuvat yritykset 15 resurssikäytön uudelleenasetusta varten, niin että riittävä määrä resursseja on käytössä DART-esitystapaa varten. Kuitenkin resurssien vaihdon yksinkertaisimmassa muodossa, ja erityisesti nykysin parhaana pidetyssä sovellutusmuodossa, resurssien vaihto tapahtuu välittömän kuvahuononnuksen muodos-20 sa, kun määritetään, että resurssit on ylitetty, jolloin väri, harmaa väriasteikko tai kuva-alkiotiheys (tai erotuskyky) tulevat huononnetuiksi. Kysymyksen ollessa yksinkertai- » · sesta mustavalkoisesta kuvasta, joka muodostetaan 600 dpi:n rasterikuvaksi, voidaan erotuskyky esimerkiksi huonontaa :‘\25 arvoon 300 dpi ja täydellinen rasterikuva voidaan tallentaa :*.J muistiin 44. Tässä tapauksessa DART-esitystapa muunnetaan in • · situ -tilassa kuvatietojen huononnetuksi mutta täydelliseksi [·;·. rasterikuvaksi, jolloin tämä täydellinen rasterikuva siirre-• · * tään siirtolaitteen 47 välityksellä tulostinnmoottoriin 45.

30 Haluttaessa voidaan käyttää kuvantasoitustekniikkoja, jollaisia on selostettu esimerkiksi US-patenttijulkaisussa n:ro 4 878 068 erotuskyvyltään vähäisemmän kuvan ulkonäön parantami- • » · : V seksi.

* ♦ » « • · .*:*35 Kuvio 16 esittää resurssien vaihdon yksinkertaisinta muotoa.

• * · • · · « • · · » ♦ « 4 ' • « * ♦ • · • · * t · * • · 32 106228

Kuviossa 16 vaiheet S601 ja S604 ovat samoja kuin kuviossa 15, joten niitä ei ole erikseen selostettu.

Vaiheessa S605 CPU 41 ylläpitää DART-esitystavan täydellisek-5 si rasterikuvaksi muodostamista varten tarkoitetun resurssi-käytön jatkuvaa listausta. Samoin kuin kuvion 15 mukaisessa sovellutusmuodossa käytetään ennustelaitteita kutakin erilaista DART-esitystapaa varten CPU-tehon, muistikäytön, kaistaleveyden jne. ennakoimiseksi. Lisäksi, sen varmistamiseksi, 10 että on olemassa riittävästi muistitilaa huononnetun kuvan rasteroimiseksi bittikarttamuistissa (jos huononnusta tarvitaan), muisti ylläpitää jatkuvaa listausta, joka vaaditaan rasteroimaan täydellinen bittikarttakuva huononnetulla erotuskyvyllä.

15

Vaiheet S607 ja S608 ovat samoja kuin kuviossa 15, joten niitä ei selosteta erikseen.

Vaiheessa S606, jos resurssikäytön katsotaan ylittyneen tai 20 jos määritetään, että täydellisen bittikarttakuvan rasteroimiseksi huononnetulla erotuskyvyllä vaadittava muistitila ylittää käytettävissä olevan muistin, tämä kuva huononnetaan välittömästi resurssikäytön saattamiseksi tulostimen resurs-siyhdistelmän puitteisiin. Kuvahuononnus suoritetaan vaiheis-:\25 sa S620, S621, S622 ja S623, jotka ovat samoja kuin vastaavat .·. 1 vaiheet S616, S617, S618 ja S 619 kuviossa 15.

• · · • « • · · • « « « · *,.! Kuvan nykyisin suositeltavampina pidetyt erilaiset DART-esi-» « 1 '·’ ’ tystavat ja näihin esitystapoihin liittyvät ennustetoiminnot 30 selostetaan seuraavassa.

Tämän esitystavan yhteydessä käytetyt alkuperäiset ohjeet :1·1. käsittävät kohteet ja taustat. DART-esitystapa käsittää usei-:'·1 den tällaisten kohteiden ja taustojen sovellutussarjän.

Ϊ35 • « • · · 1 • 1 i1 • · · * · • · t ·> 1 • « < · · • « 33 106228

Tausta käsittää joko bittikarttatiilen tai -kuvan. Bittikart-tatiilet saadaan muuntimesta 42 GL-kuvaesitystavan avulla.

Väri voidaan kartoittaa bittikarttatiileen kartoittamalla värit vastaavien tiilien väritasoille. Kuva käsittää kuva-5 esitystavan ja on optimoitu nopeaa muunnosta ja ennakointia varten.

Rasteriesitystavassa käytetyt alkuperäiset kohteet ovat suotavia, koska niiden muuntaminen täydellisiksi rasterikuviksi 10 voidaan ennakoida varmasti ja tarkasti. Alkuperäisten kohteiden suositeltava sarja käsittää bittikartat, peräkkäiset ajopituudet, puolisuunnikassarjät, laatikot ja kiinteällä rajalinjalla kooditetut bittikartat. Kukin tällainen kohde määritetään yksityiskohtaisemmin seuraavassa.

15 DART-kooditetun kuvaesitystavan yksinkertainen muuntaminen täysin rasteroduksi bittikarttamuistiksi on selostettu kuviossa 17. Tällöin tiilen tai kuvan määrittämä taustatoiminto syötetään asetuskoneeseen (rasteriOP kone ensimmäisessä so-20 vellutusmuodossa). Kohde, kuten bittikartta, ajopituus, puo-lisuunnikas, laatikko tai kiinteällä rajalinjalla kooditettu kartta, syötetään myös asetuskoneeseen. Asetuskone asettaa kohteen taustalle määrätylle alueelle bittikartassa kyseistä ····· kaistaa varten alkuperäisen rasterin muuntamiseksi bittikar-:*.25 tässä tulokseksi saatavaksi rasteriksi, joka on esitetty .·, kuviossa 17.

» · ·> • · • ft ft • · · ft · VI Erilaisia muodostustoimintoja käytetään erilaisia DART-koh-• · * *·* ’ teitä varten, kunkin muodostustoiminnon ollessa mitoitettuna 30 muodostamaan siihen liittyvä DART-kohde mahdollisimman tehokkaasti. Muodostustoiminnot on sopivimmin optimoitu säätimen CPU:n nopeutta ja koodin tiiviyttä varten. Sopivia muodostus-;*V toimintoja ovat selostaneet Foley, van Dam, Feiner ja Hughes **:’ teoksessa "Computer Graphics: Principles and Practice" (2.

,35 painos), julkaistu 1987, julkaisijana Addison-Wesley Pub-# · ·«« ·· * « · • · • * » * « * ' I » • «' 34 106228 lishing Company.

Ennustelaitteet DART-esitystapaa varten ennakoivat sekä muistitilan/ joka vaaditaan tallentamaanDART-esitysmuoto sen myös 5 tämän DART-esitysmuodon muodostamista varten tarvittava aika (tai CPU-teho). Yleensä ottaen muistitila, joka vaaditaan tallentaamaan DART-esitysmuoto i-kaistaa muodostettaessa kuvassa, saadaan yhtälöstä:

VaadittuMuistii = Si<kÄn KaiataKoirok + 2 x KaistaRasteriKoko 10 jossa KaistaKoko* merkitsee muistitilan määrää, joka vapautuu, kun k-kaista on muodostettu, KaistaKasteriKoko sivumuis-tin loppuun liitettyjen täysin rasteroitujen kaistarasterien kokoa, ja n DART-kohteiden nykyisin tallennettujen kaistojen lukumäärää. CPU 41 varmistaa, että tämä muistivaatimus ei 15 ylitä käutettävissä olevaa muistia. Kuvion 16 esittämän kaltaisissa sovellutusmuodoissa, joissa kuvat muunnetaan huononnetulla erotuskyvyllä, kun resursseja on riittämättömästi käytössä tulostusta varten korkeammalla erotuskyvyllä, CPU 41 varmistaa myös, että muistivaatimukset eivät ylitä vaatimuk-20 siä, joita tarvitaan kuvan muuntamiseksi huononnetulla erotuskyvyllä, nimittäin että: • HuononnettuMuistiVaadittUi _ ji^ik^in KaistaKokok + • ' (i + 1) x KaistaRasteriKokoHuononnettu jossa KaistaRasteriKokoHuononnettu ratkoittaa kaistarasterien :\$5 kokoa huononnetulla erotuskyvyllä.

» · « • ·

Mitä taas tulee ajan (tai CPU-tehon) ennustelaitteisiin, joita tarvitaan muodostamaan DART-esitystapa, niin koska tämä muodostaminen sisältää sekä kohteiden että taustojen asetta-30 misen rasteriin, on tähän muodostamiseen vaadittu aika riippuvainen näitä toimintoja varten tarvittavien aikojen yhteen-1 lasketusta summasta. Ennustetoiminnot kuvastavat tätä riippu- ·.· * vuutta. Käytännössä lisätään myös lisätekijä järjestelmän .*:*· lisäprosessien sovittamiseksi muodostusprosessiin.

::-as 35 106228

Kohteita ja niihin liittyviä ennustetoimintoja selostetaan yksityiskohtaisesti seuraavassa. Yleensä ottaen kaikilla CPU-tehoa varten tarkoitetuilla toiminnoilla on kuitenkin seuraa-va muoto: 5 Aika = (As etusAika + TaustaAika) x LisäTekijä jossa AsetusAika tarkoittaa aikaa, joka tarvitaan DART-koh-teen asetusta varten, TaustaAika aikaa, joka tarvitaan taustan laajentamiseen, ja LisäTekijä edellä mainittua lisätekijää sovitusta varten järjestelmän lisäprosesseihin. Tausta-10 Aika riippuu tausta-alueesta, jota voidaan laajentaa muodostusta varten, sekä myös taustatyypistä ja sen laajennusalgo-ritmista.

Bittikarttakohde käsittää, kuten sen nimikin ilmoittaa, yk-15 sinkertaisesti kohteen bittikarttarasterikuvan. Siten, kuten kuviosta 18 näkyy, kohde 71 sisältää tunnistusnimiön, jota seuraa kohteen 71 bittikartan avulla rasteroitu kuva.

Bittikarttakohteen osan 72 asetus kaistaan on myös selostettu 20 kuviossa 18. Kuten tästä kuviosta näkyy, kohde on asetettava . . kaistalle alkaen siirtymällä disp kohteen alusta lukien, ja • 11 'I se on asetettava asentoon by, x ja korkeudelle ht kaistan [ ‘ sisälle. Asetus on esitetty kohdassa 73 ja se sisältää tapa- : " määrityksen, joka määrittää sen taustan, jonka päälle kohde :.‘1:25 on määrä asettaa, sekä myös koordinaatit bx ja by kaistan • · · • sisällä, johon kohde on asetettava. ID-nimiö kohdetta varten on määrätty, samoin kuin myös siirtymä kohteen sisällä.

Ennustetoiminto CPU-tehoa varten, joka vaaditaan muodostamaan 30 bittikartta-asetus, saadaan yhtälöstä: ·'·' AikaBlttlKartta = (Nx x ht + Tausta) x LisäTekijä • · ‘..I jossa Nx merkitsee käyttötekijää, joka liittyy CPU-jaksojen \ j määrään, joita tarvitaan bittikarttakohteen kunkin rivin ·· ’ asetusta varten.

Γ':35 * • · 1 • · · · · 106228 36

Ajopituuskohteet on esitetty kuviossa 19. Nämä ajopituusoh-jeet on segmentoitu, kunkin segmentin esittäessä peräkkäiset keilauslinjat, jotka kukin käsittävät yhden ainoan ajopituu-den. Siten, kuten kuviosta 19 näkyy, ajopituuskohde 81 sisäl-5 tää segmentit 1-4.

Ajopituuskohteen DART-esitysmuoto on esitetty kohdassa 82.

Tämä kohde käsittää ID-nimiön ja segmentti-indeksin, joka sisältää tiedot segmentin muodostusaikamäärittelystä. Näitä 10 tietoja käyttää ennustetoiminto. Jokainen segmentti sisältää selostuksen ennalta määrätystä määrästä ajopituuksia ja kukin segmentti on linjattu tavurajoihin.

Segmentti määrittää peräkkäiset ajopituudet differentiaali-15 sella tavalla muuntamalla segmenttitilaa käytön yhteydessä. Segmentti käsittää kaksi paria ääriviivatiloja (vasen ja oikea). Kukin ääriviiva sisältää asennon x ja lisäyksen dx. Segmentin alussa: xl0 = dxl0 = „o = dxr„ = 0 20 Kutakin keilauslinjaa i varten segmentti määrittää askeleen . . eteenpäin muodossa: step± = <advli, advr±>, jota käytetään ’ ; seuraavasti: * * dxli = dxli-1 + advl± : dxrA = dxr^! t advri ;.**225 xli =xli-l + dxli *« · I . ’ XTi = X^i-l ♦ drr1 ··· « · ·

Ajopituuskohteen 81 osan 83 asetus kaistassa on myös esitetty kuviossa 19. Tässä kuviossa ajopituuskohteen 81 osa 83 on 30 asetettu asentoon by, x kaistan 84 sisällä, sen jatkuessa ...^ korkeuteen ht asti. Koodattu esitystapa tätä sovellutusta * » varten on esitetty kohdassa 85 ja se sisältää tavan, joka \ j määrittää taustatyypin, jonka päälle ajopituuskohde asete- . taan. X, by ja ht koordinaattitiedot ovat käytössä, samoin :"'35 kuin ID-nimiö, segmentti segmentti-indeksistä ja siirtymä • * 0 0 0 0 0 0 37 106228 segmentin alusta.

Ennustetoiminto CPU-tehoa varten, joka tarvitaan ajopituus-kohteen muodostamiseksi, on seuraava: 5 Aika»j„T,-,^„„„ = (N2 x ht + N3 x alue + Tausta) x

LisäTekijä jossa parametrit N2 ja N3 ovat samanlaisia kuin bittikartta-kohteiden yhteydessä.

10 Kuvio 20 esittää puolisuunnikaskohteita. Puolisuunnikaskoh-teita ei ole segmentoitu, kuten ajopituuskohteita. Tämä johtuu siitä, että oletetaan, että peräkkäisiä puolisuunnikas-jaksoja ei tavallisesti ole tarkoitettu käytettäviksi uudelleen (ne käsittävät suuret alueet rasterista).

15

Kukin kohde rajoittaa peräkkäiset keilauslinjat, joist akukin sisältää yhden ainoan ajopituuden.

Puolisuunnikasjakso määrittää peräkkäiset ajopituudet DDA- 20 algoritmilla. Tila käsittää kaksiparia ääriviivatiloja (vasen . . ja oikea). Kumpikin ääriviivatila käsittää asennon x ja kal- ! tevan osan.

• · • · • · • ** Puolisuunnikasjakson alussa: 25 xl = slopel = xr = sloper = 0 «· · • V Kohde käsittää toimintosarjan. Nämä toiminnot sisältävät joko muuntamisen tai maalauksen. Muuntamistoiminto sisältää seu-raavan parin: muunna = <modx, modslope> 30 joka vaikuttaa tilaan seuraavasti: ... x + = modx • · · • » . 1..! slope + = mods lope • · 1 * 1 ·

Maalaustoiminto määrittää ajopituuksien lukumäärän iteroimal-:**]: 35 la seuraavat vaihe laskenta-a jät: t « · · · « » * · · • · 38 106228 xl + = slopel xr + + sloper, y + +?

IlmoitaAjoPituus (xl, xr, y); 5 Maalaustoiminto laskentanollauksen kanssa määrittää puo-lisuunnikasjakson lopun.

Kuvio 20 esittää myös puolisuunnikaskohteen osan 93 asetuksen kaistaan 94. Kuten tässä yhteydessä on esitetty, osa 93 ase-10 tetaan kaistaan 94 asennossa by, x ja asetusta jatketaan korkeuteen ht asti kaistassa. Asetusta on merkitty numerolla 95 ja se sisältää tavan, joka määrittää taustan, jota vasten kohde asetetaan, sekä x, by ja ht koordinaatit kaistan sisällä. ID-nimiö kohdetta varten on käytössä. Mitään lisätietoja 15 ei tarvita, koska puolisuunnikaskohteita ei ole segmentoitu ja koko puolisuunnikas on asetettu etäisyyttä ht varten.

Ennustetoiminto CPU-tehoa varten, joka tarvitaan muodostamaan puolisuunnikassovellutus, saadaan kaavasta: 20 AikaPnolisIlimilikae = (N4 x ht + N5 x alue + Tausta) x ^ . LisäTekijä 1 jossa N4 ja N5 ovat bittikarttakohdetta varten tarkoitettujen ,* parametrien kaltaisia parametreja.

• · • · « • * *. *i 25 Laatikkokohteet on esitetty kuviossa 21. Suorakulmion muotoi-• · · • V set kohteet muodostavat sellaisen yleisen kohteen, että ne • · · : : : ansaitsevat oman optimoidun esitystapansa. Tässä tapauksessa ei ole mitään tarvetta tarkastella mitään erityistä kohdetta, koska sovellutusmuodossa määritetään kuviossa näkyvä laatik-3 0 ko.

• · · • · · « · \.! Laatikkokohteen asettaminen kaistalle 104 on myös esitetty *. , kuviossa 21. Kuten tästä kuviosta näkyy, laatikkokohde asete-• « « : : . taan asentoon by, x ja sitä jatketaan kaistan korkeuteen ht : '\'35 ja leveyteen w asti. Asetuksen määrittää kohta 105, joka • « • « , • « » « • « « • *» » * 39 106228 sisältää moodisanan sen taustan rajoittamiseksi, jota vasten laatikko asetetaan, ja sisältää koordinaatit x, by ja ht asetusta varten. Nollasanaa käytetään ja sitä seuraa laatikon leveys.

5

Ennustetoixninto CPU-tehoa varten, joka tarvitaan laatikkokoh-teen muodostusta varten, saadaan kaavasta: Äi^Laatikko - (N6 x ht x w + Tausta) x LisäTekijä jossa N6 merkitsee bittikarttakohteita varten tarkoitettujen 10 parametrien kaltaista parametria.

Kiinteällä rajalinjalla koodatut (FBE) kohteet on esitetty kuviossa 22. FBE-segmentti rajoittaa peräkkäiset keilauslin-jat, jokaisen tällaisen keilauslinjan käsittäessä useita ajo-15 pituuksia.

Segmentti-indeksi sisältää taas tietoja (dt-fbePred-t tallennus) segmentin muodostusaika-arvioinnista, jota ennustetoi-minnot käyttävät. Nämä tiedot ovat laajempia kuin ajopituus-20 kohteita varten käytetyt tiedot.

• « • it • 1 ·

Segmentti rajoittaa peräkkäiset ajopituudet differentiaalisella tavalla muuntamalla segmentin tilaa käytön yhteydessä.

• · • ·.

• « • « « *.25 Segmenttitila käsittää useita ääriviivatiloja. Kukin äärivii-« 1 · • 1.1 va sisältää asennon x ja lisäyksen dx.

··« « 1 1 • · «

Segmentin alussa: x[k] = dx[k] = 0 kaikkia k:n arvoja varten.

30 Segmentti käsittää sarjan käskyjä, jotka on valittu seuraavi-en käskyjen joukosta: • ♦ *..! - adv : siirrä vastaava ääriviiva eteenpäin kuten * 1 « '. . tapauksessa RLSeqs.

• « « v ' - close: poista kaksi seuraavaa ääriviivaa.

:2235 - open : aseta kaksi uutta ääriviivaa nykyisen ja • · ♦ · • · · · ·/ 2 • 1 40 106228 seuraavan ääriviivan väliin.

Kutakin keilauslinjaa i varten segmentti määrittää eteenpäin-siirtovaiheen muodossa: 5 vaihe± = <linjamuutos, commlf comm2..commn> jota käytetään muuntamaan segmentin tilaa. Linjamuutos määrittää ääriviivaparien lukumäärän muutoksen (lisäyksen tai vähennyksen) aikaisemman keilauslinjan suhteen, tai nollauksen segmenttirajoilla. Käskyjen comm^ ...., conm^ saatta-10 vat ääriviivojen lukumäärän linjamuutoksen mukaiseksi. Linja-muutos, joka tekee ääriviivaparien lukumäärän negatiiviseksi, merkitsee segmentin loppua.

Kuvio 22 esittää myös, miten FBE-kohteen 111 osa 114 asete-15 taan kaistalle 115. Kuten kuviosta 22 näkyy, osa 114 asetetaan kaistalle asennossa by# x korkeutta ht varten, joka alkaa siirrosta dof£ segmentin 3 alusta.

Asetus määrutetään kohdassa 116, joka sisältää moodisanan sen 20 taustan määrittämistä varten, jota vasten FBE-kohde asete- .·, . taan. Kohta 116 sisältää lisäksi asetuskoordinaatit x, by ja » · » ! ht sekä myös ID-nimiön kohdetta varten, asetettavan segmentin ja siirron segmentin alusta.

• · « · .

* • * *. *i 25 Ennustetoiminto CPU-tehoa varten, joka tarvitaan muodostamaan • · · • V FBE-asetus, käsittää kutakin segmenttiä varten tarvittavan « · · ί.ί : CPU-tehon yhteenlasketun summan, jolloin CPU-teho kutakin segmenttiä varten riippuu tarvittavien ajopituuksien määrästä ja segmentin korkeudesta.

30 • t · • · · f 9 • · 9 9 9 9 » a 9 * 9 9 9 * 9 9 9 I · · 9 • * 9 9 9 * t i 9 9 9 UI 1 » % a 9 9 9 f> * 9 41 106228

Liite A

Graafisen kielen käskyjen ohjesarja Tämä liite muodostaa yhteenvedon GL-käskyjen ohjesarjasta. Se määrittää ohjeet niiden järjestelmään kohdistuvien vaikutus-5 ten mukaisesti sekä semanttiset toimenpiteet.

Seuraavassa selostetaan graafisen prosessorin suorittama pinokäsittely sen toteuttaessa ohjetta:

Ohje argt arg2 ... argn Ohje resultj ... resultk 10 jossa sarja argx arg2 ... argn merkitsee väitelistaa pinossa (väitteen argn ollessa päällimmäisenä), joka sisältyy ohjeeseen. Ohjeen toteuttaminen korvaa väitelistan sarjalla result! ... resultk.

15 Näiden ohjeiden käyttö aritmeettisten ja suhteellisten toimenpiteiden suorittamiseen järjestelmäpinossa on seuraavanlainen: lisää määrä! määrä2 GLop. add nvuBber (= numberi + number2) Lisäys.

20 vähennä määräi määrä2 Glop. sub nmnber (= number! -number2) Vähennys.

·,'·· kerro määräi määrä2 GLop. mul number (= numberi*num ·:··: ber2) •' ·,. Kertominen.

.•25 jaa määräi määrä2 GLop. div number (= numberi/num :v. ber2) • ·

Jako (kokonaisluku).

« · · ’ muunna määräi määrä2 GLop. mod number (= numberi mod number 2) 30 Muunnos.

invertoi määräi määrä2 GLop. neg number (= -number) • * · • Aritmeettinen invertointi.

: : : siirrä oikealle määräi määrä2 GLop. shright number • J·* (= numberx » number2) !35 Siirto oikealle.

42 106228 siirrä vasemmalle määrä! määrä2 GLop. shleft number (= number! « number2)

Siirto vasemmalle.

5 Muita aritmeettisia/suhteellisia ohjeita GL-käskyt tukevat useita laajennettuja toimenpiteitä, mukaanlukien vektoriaritmetiikan (käyttäen kiinteitä koordinaatteja) ja tarvittavat kiinteät aritmeettiset trigonometriset funktiot (kiinteät likiarvot).

10

Pinokäsittely Nämä toimenpiteet käsittelevät järjestelmäpinoa.

loadq_0 GLop.loadq_0 num (=0) loadq_lGLop.loadq_l num (=1) 15 loadq_2GLop.loadq_2 num (=2) loadq_3GLop.loadq_3 num (=3) loadq_4GLop. loadq_4 num (=4) loadq_5GLop.loadq_5 num (=5) loadq_6GLop.loadq_6 num (=6) 20 loadq 7GLop.loadq 7 num (=7)

Sovella pikakuormitusohjeita järjestelmän kuormittamiseksi erittäin nopeasti useimmilla yleisimmin käytetyillä aritmeettisilla arvoilla.

·'/': pop anyvalue GLop.pop :- :25 Hylkää pinon yläosan.

dup anyvalue GLop. dup anyvalue anyvalue : Kaksinkertaistaa pinon yläosan.

• ♦ exch anyvalue! anyvalue2 GLop.exch anyvalue2 • · anyvaluei * 30 Vaihtaa kaksi yläkennoa pinossa.

Muita pinonkäsittelyohjeita GL-käskyt tukevat useita mahdollisia laajennustoimenpiteitä • · 1 : pinon käsittelyä varten, kuten indeksointia, kopiointia jne.

:T;35 .·;· Rekisterit Käytä rekistereitä tallentamaan pysyvät tiedot. Rekisterissä · a · • · 43 106228 olevat tiedot strukturoidaan sarjaksi. Graafisen kielen käskyt aiheuttavat rekisterien tallennuksen GL-kohteina GL-koh-demuistissa (ks. seuraavaa).

5 Nykyisen rekisterin rakenne toimii mekanismina GL-koodin kokoonpuristamista varten. Kun kohde on selvitetty nykyisessä rekisterissä, kaikki kuormitus- ja tallennustoimenpiteet viittaavat tähän kohteeseen.

10 Kunkin kehyksen alussa järjestelmä antaa käyttöön virherekis-terin.

rekisteröi object |d| GLop.register

Kohde kohde |d| tulee nykyiseksi rekisteriksi, kuormita displ. GLop. load 15 Työntää muistisisällön rekisterikohdassa displ pinoon.

tallenna value displ GLop. store

Siirtää arvon (value) pinon päällä rekisterikohtaan displ.

S ar j akäs ittely 20 Nämä ohjeet luovat sarjoja ja pääsysarjaelementtejä pinossa.

'· '· Muut käsittelyohjeet ' ‘ Nämä ohjeet luovat ja käsittelevät GL-kohteita.

:.25 objdelete objHandle GLop.objdelete

Poistaa kohteen käsittely muistista, objmake objHandle size GLop.objcopy Suorittaa "poiston" kohdekäsittelyn objHandle yhteydessä ja luo sitten kooltaan uuden kohteen.

30 markarrayGlop.markarray + n + bi ... + bn .. . inlineHandle • · · • · • i · *·1 | markbitGLop.markbitmap + n + bx + ... bn inl ineHandle • ‘35 • · • « • · « » • · · · · ♦ 44 106228 marktrap GLop.marktrap + n + b1 + ... + bn inlineHandle markproc GLop.markproc + n + bx + ... bn 5 inlineHandle Nämä ohjeet selvittävät inline-kohteen jättäen inlineHandle:n käsitelemään pinon päällysosaa lisätoimintoja varten.

10 objdef inlineHandle objHandle GLop.objdef

Suorittaa kohteen käsittelykäskyn objHandle "poiston", luo kooltaan määrätyn uuden kohteen ja kopioi sitten inlineHan-dle-käskyn sisällön tähän uuteen kohteeseen.

15

Valvonta Nämä ohjeet valvovat toimenpidevirtaa GL-prosessoria varten.

kutsu executableArray GLop.call 20 Käynnistää prosessin, jota edutsaa käsittelytapa executableArray.

'· palauta GLop.return

Palauttaa toimeenpantavan virtauksen takaisi nykyisin suori- • · • ’·· tetusta prosessista. Jos GL-prosessori ei suorita tätä pro-*..25 sessia, tämä ohje viimeistelee loppuun nykyisen kehyksen.

jos bool execArray trusGLop. if • · • · « ♦ # · • * · jos muutoin bool execArraytrue execArray falseGLop. if else 30 Nämä toimenpiteet suorittavat ehdollisesti vastaavan prosessin bool-käskyn arvon mukaisesti (0 merkitsee väärä, ei-nolla • · · : ·' merkitsee tosi) .

silmukka number execArray GLop.loop < · · • * • < .*35 Käsky execArray suoritetaan numeron ilmaiseman määrän kerto- ♦ · » • · · t · 45 106228 ja. Negatiivinen numero saa aikaan päättymättömän silmukan, keskeytä GLop.break j atka GLop.continue

Keskeyttää tai jatkaa nykyisin käytösä olevan silmukan sisäl-5 lä.

siirrä number GLop.switch

Suorittaa siirron ohjelmasegmenttiin, joka vastaa kyseisen tapauksen arvonumeroa. Tapausarvot on rajoitettu sarjaan B = {0...255} 10

Sisällön käsittely sisältö contextNumber GLop.context —

Asettaa aktiivisen sisällön arvoon contextNumber. On olemassa tietty määrä mahdollisia sisältöjä.

15 contexDefexecutableArray contextNumber GLop.contextDef Määrittää sisällön contextNumber prosessin executableArray -käskyä varten. Sisältöprosessit sisältävät siirtototeamuk-sen, jota käytetään kartoittamaan koodit toimenpiteiksi.

20

Prosessimääritykset *· “· Prosessit käsittävät yksinkertaisesti toteutettavat sarjat.

· * ’· Prosessikäsittely merkitsee sarjakäsittelyä tai kohteen kä- • · j *· sittelyä.

25 • ♦ ·*·*: Järjestelmäpalveluihin pääsy • · Jär jestelmäpalveluihin päästään käsikis aivan samoin kuin normaaleihin prosesseihin lukuunottamatta sitä, että järjestelmäprosessin käsittelyt muodostavat osan erillisestä sar-30 jasta.

•« « • ♦ · : Maskin muodostaminen Nämä ohjeet aktivoivat alkuperäiset GL-kieliset maskigene- raattorit.

Τ'?5 • · · * · « · » • · · ·

« I

» · 46 106228

Ennen tällaisen generaattorin aktivointia on GL-ohjelman asetettava tilatiedot, jotka vastaavat generaattoriparametre-jä.

PixelBit bitmapHandle x y GLop.PixelBit 5 Suorittaa kuva-alkiobittitoiminnon bitmapHandle asennossa <x,y>, trapezoidtrapezoidHandle GLop.Trapezoid Aktivoi puolisuunnikasmaskigeneraattorin.

RLE GLop · RLE

10 Aktivoi ajopituudella kooditetun maskigeneraattorin.

Linj amuodostusmaskit Nämä ohjeet aktivoivat maskigeneraattorit linjamuodostusta varten.

15 Nämä maskigeneraattorit käyttävät GL-tilamuuttujia määrittämään ehdottomasti asento, linjaleveys jne.

Pääsy syöttövirtaukseen 20 Näiden alkuperäisten käskyjen luokan edustajat antavat pääsyn syöttövirtaukseen kohteiden luomiseksi pinossa ja/tai sarja-·.*·: pinossa.

"**'· getcl GLop.getcl num (= bl) getc2 GLop.getc2 num (= (bl « 8) + b2) :**.£5 getc3 GLop.getc3 num (= (((bl « 8) + b2) « 8) + b3) getc4 GLop.getc4 num (= ((((bl « 8) + b2) « 8) • « · + b3) «8) + b4)

Saa seuraavat 1-4 tavua (merkitty tunnuksilla bl, b2, b3 ja 30 b4) sisäänmenovirtauksesta ja työntää ne pinoon skalaarisena kokonaislukuarvona.

• · ♦ • · · • « • « • · ·

Taustan muodostaminen « · .·:* kuva a b c d e f image GLop. Image .••*35 Aseta kuva taustakuvasarjana. Muunnos (a b c d e f) tarkoit-» 1 * ♦ * « · • · ♦ • » · · f » • · · • · 47 106228 taa rasterikuva-alkioiden kartoitusta kuvasarjaelementeiksi.

kuva 0 GLop.Image Nollaa taustakuvasarjän tyhjänä.

harmaa grayLevel GLop.gray 5 Asettaa taustan harmaalle, tasolle grayLevel.

bgtile bitmapHandle GLop.bgtile Asettaa tiilitettävän taustan käskyllä bitmapHandle.

* bgmodify offsetX offsetY rotation GLop.bgtile

Muuntaa taustatiilen siirtämällä sitä määrällä <offsetX, 10 offsteY> ja kiertämällä sitä kiertoliikkeen yhteydessä määritetyllä määrällä.

Tilatoimenpiteet s c reen ob j Handle GLop.screen 15 Asettaa objHandlesn värinäruudun.

clip trapHandle GLop.clip Lisää trapHandle-käskyn leikkausalueelle, clip 0 GLop.clip Nollaa leikkausalueen.

20 . , Käytännön ohjeita ( ( « GL-tulkintalaite jättää huomioonottamatta tällaisen ohjeluo- < < ·. .

kan, joka on tarkoitettu muita alajärjestelmiä ja/tai työka- i luja varten (Debug module, Generation Libraries jne.) ( \1·;25 pragma GLop.pragma + (n) + bx + b2 + ... + b„ GL-tulkintalaite jättää ottamatta huomioon (n+2) tavua, jotka muodostavat tämän ohjeen. Käytä pragma-käskyä kommenttina, tahdistuslipukkeena testaustarkoituksia varten, ryhmityslipukkeena jne.

30 M I * « « t 1 i « «M • · « · * • · »M • 1

» I

4 « » • « · « « « • · * 1(0· * » < » • »· • 1

Claims (36)

106228

1. Kuvankäsittelylaite, johon kuuluu: muunnosväline (41; 43; S603) tulostuskäskyjen (PDL) muuntamiseksi ensimmäisiksi välikooditiedoiksi; 5 kääntämisväline (46) ensimmäisten välikooditietojen kääntämiseksi rasterikuvaksi; ja tulostuskone (45) tulostustoimenpiteen suorittamiseksi rasterikuvaa käyttäen, tunnettu siitä, että siihen lisäksi kuuluu 10 se, että välikoodi on dynaamisesti säädettävissä tulostuskäs-kyn muuntamiseksi vaihtelevia resurssimääriä vaativan välikoo-din perusyksikköjen avulla; ensimmäinen määritysväline (41; S606) sen määrittämiseksi, onko tulostustoimenpide mahdollinen ensimmäisten välikooditieto-15 jen vaatimien useampien tulostinresurssien käytön perusteella, ja ohjausväline (41;S613) mainittujen määritysvälineiden määrittäessä, että tulostustoimenpide on mahdoton toisten välikooditietojen tuottamiseksi, jotta välikoodi säädetään useamman 20 olemassa olevan tulostinresurssin mukaan tulostustoimenpiteen mahdollistamiseksi, ja kääntämisvälineet ja tulostinkone ohjataan siten, että tulostustoimenpide suoritetaan käyttämällä toisten välikooditietojen kääntämisellä saatua rasterikuvaa. • 1 • · · ♦ ·

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, et- • · j 1·· tä se käsittää toisen määritysvälineen (41) sen määrittämisek- si, onko tulostustoimenpide mahdollinen tarvittavan tulostin- :1·1: resurssin käyttötason perusteella käyttämällä toisia välikoo- ♦ ♦ ditietoja, jolloin, mikäli tulostustoimenpide määritetään mah- 30 dottomaksi, ohjausvälinettä käytetään kääntämisvälineen ohjaa- ... miseksi siten, että toiset välikooditiedot käännetään huonon- • · • · netun kuvalaadun omaavaksi rasterikuvaksi. φ

· • · · • · *·/.’· 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu sii- 35 tä, että mainitut kyseiset tulostinresurssit käsittävät aina- » • · ♦ · 1 « · 1 « · · · · « ♦ · ♦ · · • ♦ 106228 kin yhden seuraavista: laskentateho, muistiteho, kaistanleveys .

4 I · 3 • · · 106228

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, et-5 tä mainitut tulostinresurssit käsittävät ainakin muistin ja että mainittu ohjausväline on sovitettu tuottamaan toisia vä-likooditietoja käyttämään enemmän laskentatehoa siinä tapauksessa, että tarvittava muistinkäyttö ylittää käytettävissä olevat muistiresurssit. 10

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu määritysväline määrittää, että tulostustoimenpide on mahdollinen, mikäli tarvittava laskentatehon käyttö ei ylitä käytettävissä olevia laskentatehoresursseja. 15

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut tulostinresurssit käsittävät ainakin toisen laskentatehosta ja muistista ja että mainittu ohjausväline on sovitettu käyttämään toisia välikooditietoja, jotka käyttävät 20 enemmän kaistanleveyttä siinä tapauksessa, että tarvittava laskentateho tai muistinkäyttö ylittää käytettävissä olevan laskentatehon tai vastaavasti muistinkäyttöresurssit.

·. : 7. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen laite, • · < 25 tunnettu siitä, että mainittu määritysväline on sovitettu tun- • · nistamaan resurssienkäytön ensimmäisten välikooditietojen muo- « ♦ ^ \ . dostamiseen käytetyn perusyksikön mukaisesti. • · · « ·· • ♦ « · ♦ • · 1

8. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen laite, • · · V 2 30 tunnettu siitä, että ainakin toiset mainituista ensimmäisistä ja toisista välikooditiedoista käsittävät ainakin yhden seu- :3: raavista: bittikarttakohde, ajopituuskohde, trapetsinmuotoinen ·“1: kohde, laatikkokohde sekä kiinteä rajankoodauskohde. « · • · · « · · • « • · » • · • · # « · • « • · 1 • 1 1 4 «« · · 2

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu kääntämisväline käsittää välineen kohteen sovittamiseksi taustaa vasten sellaisella sovitustoiminnolla, että aikaansaadaan esityksen rasterointi. 5

10. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen lisäksi kuuluu: muisti (44), joka on sopeutetusti jaettu ainakin ensimmäiseen ja toiseen osaan, ensimmäisen osan ollessa tarkoitettu tallen-10 tamaan ensimmäiset välikooditiedot ja toisen osan tallentamaan ainakin osan rasterikuvasta, ja että kääntämisvälinettä käytetään mainitun muistin ensimmäiseen osaan tallennettujen ensimmäisten välikooditietojen kääntämiseksi rasterikuvaksi mainitun muistin toisessa osassa. 15

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitun muistin ensimmäinen osa on sovitettu tallentamaan ensimmäiset välikooditiedot kaistoina ja että muistin mainittu toinen osa on sovitettu tallentamaan vastaavien tie- 20 tokaistojen rasterikuvat.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä, laskentatehon ollessa riittämätön kääntämään tie- . . tokaistaa ennakolta määrätyssä ajassa, kaista esirasteroidaan '1 1 25 mainitulla kääntämisvälineellä mainitun muistin kolmanneksi osaksi. « · < · I ♦ · « • · ·.1·;

13. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, • · · • V että siinä, käytettävissä olevien resurssien ollessa riittä- 30 mättömät yhtä tietokaistaa varten, tämä tietokaista huononee ja eräät muut tietokaistat eivät huonone. ««· • 1 » · « · · .···.

14. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, et- tä huonontunut kuva on pienemmän piirtotarkkuuden omaava kuva. « · • · · *.·.· 35 « t « • · • · « « 1 • · • 1 « • · · ♦ φ · · • I I 106228

15. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että huonontunut kuva on pienemmän väritarkkuuden tai pienemmän puolisävymäärän omaava kuva.

16. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen laite, tunnettu siitä, että tulostuskonetta voidaan käyttää kuvaa lukemalla tulostamaan tulostustietoa tasaisella vauhdilla.

17. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, 10 että mainittu kääntämisiä!te on sovitettu lykkäämään toisten välikooditietojen kääntämisen täydelliseksi rasterikuvaksi siihen saakka, kunnes edelliset tulostustoimenpiteet on päätetty.

18. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tun nettu siitä, että se käsittää ennakointivälineet, joita voidaan käyttää vastaavien tulostinresurssien useiden käyttötaso-jen ennakoimiseksi, joita tulostinresursseja tarvitaan tulos-tuskoneen tulostustoimenpiteen suorittamiseksi käyttämällä vä-20 likooditietoja, jolloin mainittuja määritysvälineitä voidaan käyttää sen määrittämiseksi, onko tulostustoimenpide mahdollinen ennakoitujen tasojen perusteella vai ei.

·.: 19. Kuvankäsittelymenetelmä, joka käsittää seuraavat vaiheet: • · · 'm"\ 25 tulostustietojen muuntaminen (S603) ensimmäisiksi välikoodi- • · .. tiedoiksi; « · • · · *# . ensimmäisten välikooditietojen kääntäminen rasterikuvaksi; ja « · · *· tulostustoimenpiteen suorittaminen rasterikuvaa käyttävän tu- I · · : .1 lostuskoneen (45) toimenpiteellä, ··· V 1 30 tunnettu siitä, että siihen lisäksi kuuluu se, että välikoodi on dynaamisesti säädettävissä siten, että se muuntaa tulostuskäskyn eri resurssimääriä vaativan välikoo- « · · din perusyksikköjen avulla; • « • · · • · · • · I » · « · « · • · · • · • · · • · · • »· · · « « · t · 1 • ♦ 52 106228 sen määrittäminen (S606), onko tulostustoimenpide mahdollinen useiden ensimmäisten välikooditietojen vaatimien tulostinre-surssien käytön perusteella; ja kun mainittu määritysväline määrittää, että tulostustoimenpide 5 on mahdoton, toisten välikooditietojen tuottamisen ohjaaminen (S613) välikoodin säätämiseksi useiden tulostinresurssien mukaiseksi, ja kääntämisvaiheen ja tulostuskoneen ohjaaminen siten, että tulostustoimenpide suoritetaan käyttämällä toisten välikooditietojen kääntämisellä saatua rasterikuvaa. 10

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää toisen määritysvaiheen sen määrittämiseksi, onko tulostustoimenpide mahdollinen tarvittavan tulostin-resurssien käyttötason perusteella käyttämällä toisia välikoo-15 ditietoja, jolloin, mikäli tulostustoimenpide määritetään mahdottomaksi, ohjausvaihe ohjaa kääntämisvälinettä siten, että toiset välikooditiedot käännetään huononnetun kuvalaadun omaavaksi rasterikuvaksi.

21. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että mainitut tulostinresurssit käsittävät ainakin yhden seuraavista: laskentateho, muistiteho ja kaistanleveys.

. . 22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen menetelmä, tunnettu sii- » ♦ ' • · · * 1. 25 tä, että mainitut tulostinresurssit käsittävät ainakin muistin #2 ’ ja että mainitussa ohjausvaiheessa tuotetaan toiset välikoodi- • · • 1’ tiedot käyttämään enemmän laskentatehoa siinä tapauksessa, et- • · · *. ” tä ennakoitu muistinkäyttö ylittää käytettävissä olevat muis- ·· · • V tiresurssit. ··· : : : 30

23. Patenttivaatimuksen 21 mukainen menetelmä, tunnettu sii- ;3; tä, että mainitussa määritysvaiheessa määritetään, että tulos-• « · .·1·. tustoimenpide on mahdollinen, mikäli tarvittava laskentateho « · · ei ylitä käytettävissä olevia laskentatehoresursseja. • ♦ · ·.1.· 35 • · · « · ♦ · «·· • · ♦ · · • · · « · · 1 · « · · 2 ♦ «· 3 • · 106228

24. Patenttivaatimuksen 21 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut tulostinresurssit käsittävät ainakin toisen laskentatehosta ja muistista ja että mainittu ohjausvaihe käyttää toisia välikooditietoja, jotka käyttävät enemmän kais- 5 tanleveyttä siinä tapauksessa, että vaadittava laskentatehon tai muistin käyttö ylittää käytettävissä olevan laskentatehon tai vastaavasti muistin käyttöresurssit.

25. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu siilo tä, että mainitut tulostinresurssit käsittävät ainakin yhden seuraavista: laskentateho, muistiteho ja kaistanleveys.

26. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin toiset mainituista ensimmäisistä ja toisista 15 välikooditiedoista käsittävät ainakin yhden seuraavista: bit-tikarttakohde, ajopituuskohde, trapetsinmuotoinen kohde, laa-tikkokohde sekä kiinteä rajankoodauskohde.

27. Patenttivaatimuksen 26 mukainen menetelmä, tunnettu sii-20 tä, että mainittu kääntämisväline sovittaa kohdetta taustaa vasten sellaisella sovitustoiminnolla, että aikaansaadaan esityksen rasterointi.

: 28. Jonkin patenttivaatimuksista 19-27 mukainen menetelmä, 25 tunnettu siitä, että siihen lisäksi kuuluu: < »··♦ • · muistin jakaminen sopeutetusti ainakin ensimmäiseen ja toiseen « · \ 1 2 3’ osaan, ensimmäisten välikooditietojen tallentaminen ensimmäi- • · · *· " seen osaan ja rasterikuvan ainakin osan tallentaminen toiseen « · · : 1.1 osaan; ja ··· V · 30 että kääntämisvaiheessa käännetään mainitun muistin ensimmäi seen osaan tallennetut välikooditiedot rasterikuvaksi mainitun muistin toisessa osassa. ··» • « « • ♦ » • · ·

29. Patenttivaatimuksen 28 mukainen menetelmä, tunnettu sii- · · *·’·1 35 tä, että mainitun muistin ensimmäinen osa tallentaa ensimmäi-• · · • · • ♦ • · · · 2 • · « • ♦ · 3 ♦ • 1 • · ♦ • · · • « 106228 set välikooditiedot kaistoina ja että mainitun muistin mainittu toinen osa tallentaa vastaavien tietokaistojen rasterikuvat .

30. Patenttivaatimuksen 28 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että, laskentatehon ollessa riittämätön tietokaistan kääntämiseksi ennakolta määrätyssä ajassa, kaista esirasteroidaan mainitussa kääntämisvaiheessa mainitun muistin kolmanneksi osaksi. 10

31. Patenttivaatimuksen 28 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että, siinä tapauksessa että käytettävissä olevat resurssit yhtä tietokaistaa varten ovat riittämättömät, tämä tieto-kaista huononee ja eräät muut tietokaistat eivät huonone. 15

32. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että huonontunut kuva on pienemmän piirtotarkkuuden omaava kuva.

33. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että huonontunut kuva on pienemmän väritarkkuuden tai pienemmän puolisävymäärän omaava kuva.

·,; 34. Jonkin patenttivaatimuksista 19-33 mukainen menetelmä, « · < 2. tunnettu siitä, että tulostuskone tulostaa kuvaa lukemalla tu- • · lostustietoa tasaisella nopeudella. 4 · 4 t* 4 • · 4

♦ · *· " 35. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu sii- ***** :V tä, että mainitussa toisessa kääntämisvaiheessa lykätään tois- • · · V * 30 ten välikooditietojen kääntäminen täydelliseksi rasterikuvaksi siihen asti kunnes edelliset tulostustoimenpiteet on päätetty. • 4* • 4 * · 4 4 4

.***: 36. Jonkin patenttivaatimuksista 19-35 mukainen menetelmä, 4 4 4 .·, tunnettu siitä, että siihen kuuluu vaihe vastaavien tulostin- 4 ♦ · ***** 35 resurssien useiden käyttötasojen ennakoimiseksi, joita tulos- * · 4 * 4 4* • · 4 4 4 **· 4 4 4 4 4 * 4 4 4 4 *4 4 ♦ 106228 tinresursseja tarvitaan välikoodia käyttävää tulostustoimenpi-dettä varten, ja että määritysvaiheessa määritetään, onko tu-lostustoimenpide ennakoitujen tasojen perusteella mahdollinen vai ei. 5