FI101877B - Menetelmä mono-olefiinien tuottamiseksi - Google Patents

Description

101877

Menetelmä mono-olefiinien tuottamiseksi Tämä keksintö koskee menetelmää mono-olefiinien tuottamiseksi hiilivetysyötöstä.

5 Tunnettu kaupallinen mono-olefiinien valmistustapa on parafiinisten hiilivetyjen höyrykrakkaus. Höyrykrak-kaukseen kuuluu hiilivetyjen pyrolyysi ja tavallisesti olosuhteet, jotka suosivat maksimikonversiota ja olefii-nien maksimituottoa, ovat (1) hyvin kyllästetty syöttö, 10 (2) korkea uunin ulostulolämpötila ja (3) pieni hiilive dyn osapaine. Menetelmä täytyy erityisesti toteuttaa pienessä hiilivedyn osapaineessa, joka on tyypillisesti alle 100 kPa (1 atmosfääri).

Edellä mainitun menetelmän mahdollisesti yksinker-15 taisin reaktio on etaanin krakkautuminen: C2H6 - C2H4 + H2

Tarkasteltaessa tätä reaktiota on tietysti ilmeistä, että 20 reaktiotuotteiden moolimäärä on suurempi kuin reagoivan aineen moolimäärä. Täten, jos parafiinisen hiilivedyn osa-painetta suurennetaan, reaktio todennäköisesti suosii hyd-rautumista enemmän kuin krakkausreaktiota. Konventionaalinen tietämys osoittaa siten, että jos tässä menetelmässä 25 käytetään korotettua painetta, konversio ja selektiivisyys olefiineiksi jää vähäiseksi.

Tämä tieto on todella esitetty useissa eri julkaisuissa ja kirjoissa mukaan lukien seuraavat: Asinger, F., Mono-olefins - Chemistry and Technology, Pergammon Press, 30 1968, s. 62 - 63, 91, 121 ja 125; Chem Systems Report nro • 83-6, syyskuu 1984, ja Chem Sysytems Report nro 89S8, maa liskuu 1991. Edellä mainituissa julkaisuissa esitetään, että hiilivedyn alhainen osapaine on olennainen olefii-nisten tuotteiden sekundaaristen reaktioiden estämisessä 35 ja täten olefiinien saannon maksimoinnissa.

2 101877

Olefiineja voidaan valmistaa myös parafiinisyötön krakkauksella, jossa pyrolyysiin vaadittava lämpö tuotetaan polttamalla osittain syötettävää lähtöainetta eikä konventionaalisilla putkitulistimilla. Tämä olefiinien 5 tuotantomenetelmä on kuvattu julkisessa EP-patenttihake-muksessa 0 332 289. Menetelmää voidaan kuvata parafiinien "autotermiseksi krakkaukseksi", jollaisena siihen viitataan jäljempänä.

Autotermisellä krakkausmenetelmällä on etuja kon-10 ventionaaliseen höyrykrakkaukseen nähden, kuten yksinkertaisempi reaktori, vähäisempi noen muodostus ja se, että kerran läpi ajamalla saatavaa olefiinien saantoa voidaan parantaa. Kuten höyrykrakkauksessa on havaittu, olefiinien maksimisaanto saadaan, kun menetelmä toteutetaan alhaises-15 sa paineessa, tyypillisesti 100 kPa:n (1 atmosfäärin) paineessa tai sitä pienemmässä paineessa. Ylipaineen käyttö autotermisessä krakkausmenetelmässä tuottaa tulokseksi tuotteita, joissa on enemmän metaania ja hiilimonoksidia.

Nyt on yllättäen havaittu, että hiilivetyjen auto* 20 termisessä krakkauksessa korotetussa paineessa voidaan saada suuria olefiinisaantoja edellyttäen, että tuotteet j äähdytetään nopeasti.

Sen mukaisesti tämä keksintö on menetelmä mono-olefiinien tuottamiseksi parafiinipitoisesta hiilivetysyö-25 töstä, jossa on vähintään kaksi hiiliatomia, joka menetelmä käsittää (A) ensimmäisen vaiheen, jossa osittain poltetaan hiilivetysyötön ja molekyylihappea sisältävän kaasun seos kosketuksessa katalyyttiin, joka kykenee ylläpitämään pa- 30 lamista yli leimahduspistettä vastaavan normaalin poltto-• ainerikkausrajan, joka ensimmäinen vaihe toteutetaan ab soluuttisessa kokonaispaineessa, joka on suurempi kuin 5 baaria, ja yli 650 °C:n lämpötilassa ja (B) toisen vaiheen, jossa mono-olefiinituotteet 35 jäähdytetään 600 °C:seen tai sitä alempaan lämpötilaan alle 50 millisekunnissa muodostumisesta.

3 101877

Hiilivetyjen konversio mono-olefiineiksi suurin saannoin voidaan menestyksellisesti aikaansaada toteuttamalla menetelmä ylipaineessa, mikä on tietysti vastoin konventionaalista tietämystä. Käytettäessä nopeaa jäähdy-5 tysvaihetta olefiiniset tuotteet säilyvät saannon merkit tävästi pienenemättä.

Jäähdytysvaihe hidastaa reaktioiden nopeutta kaasumaisessa tuotevirrassa estäen täten jatkoreaktioiden tapahtumisen. Olefiinisten tuotteiden muodos tiimi sen ja jääh-10 dytyksen välinen aika, jota seuraavassa kutsutaan residenssiä jaksi, on hyvin lyhyt, tyypillisesti alle 50 ms.

Lyhyt, alle 50 ms:n residenssiaika on oleellinen suuressa paineessa tapahtuvassa autotermisessä krakkauk-sessa olefiinisten tuotteiden säilyttämiseksi. Jyrkkänä 15 vastakohtana tälle residenssiajan pituus ilmakehän paineessa ei ole niin merkityksellinen työskentelyn lyhyttä residenssiaikaa käyttäen ollessa mahdollinen. Pitkähkö, yli 100 ms:n residenssiaika on todellakin edulllinen matalassa paineessa konversion ja etyleenisaannon maksimoimi-20 seksi.

Lisäksi korotetun paineen käyttö tuottaa sen edun, että tarvitaan pienempikokoiset laitteet samalla kun pai-neistusvaiheet prosessin kulun seuraavissa vaiheissa eliminoituvat. Nämä edut johtavat kompaktimpaan ja tehokkaam-* 25 paan prosessiin ja kokonaispääomakustannusten pienenemi seen.

Hiilivetysyöttö voi sopivasti olla etaania, propaania, butaania tai parafiinia sisältäviä hiilivetyä, kuten naftaa, kaasuöljyä, tyhjiökaasuöljyä tai niiden seoksia.

30 Syöttöön voidaan sisällyttää haluttaessa lisäkomponentte- . ja. Sopivia reagoivien aineiden virtaan lisäksi syötettä viä aineita voivat olla metaani, typpi, hiilimonoksidi, höyry tai vety. On edullista, vaikkakaan ei olennaista, syöttää mukana vetyä reagoivien aineiden virtaa. Näin te-35 kemällä voidaan parantaa haluttujen tuotteiden saantoja ja 101877 4 niiden muodosturaisselektiivisyyttä. Hiilimonoksidin ja hiilidioksidin muodostus voi myös vähentyä.

Hiilivetysyöttö sekoitetaan molekyylihappea sisältävään kaasuun. Sopivasti kaasu on happi, joka on mahdol-5 lisesti laimennettu inertillä kaasulla, kuten typellä. On edullista esisekoittaa happipitoinen kaasu ja parafiininen syöttö toisiinsa ennen niiden saattamista kosketukseen katalyytin kanssa.

Hiilivety/molekyylihappea sisältävä kaasu -seoksen 10 koostumus on sopivasti sellainen, että siinä on hiilivedyn suhde happeen 5-13 kertaa stoikiometrinen suhde, joka tarvitaan täydelliseen palamiseen hiilidioksidiksi ja vedeksi. Edullinen koostumus on 5 - 9 kertaa hiilivedyn stoikiometrinen suhde happipitoiseen kaasuun, is Tässä menetelmässä käytetään katalyyttiä, joka pys tyy ylläpitämään palamista. Katalyytin pääasiallinen tehtävä on stabiloida kaasuseoksen osittainen palaminen, joka kaasuseos ei muuten ehkä olisi syttyvää.

Sopivasti katalyytti on kantajalla oleva platina-20 ryhmän metalli. Edullisesti metalli on platina tai palladium tai niiden seos. Vaikka kantajia on saatavana laaja valikoima, on edullista käyttää kantajan alumiinioksidia. Kantajamateriaali voi olla pallosina, muuna rakeisena muotona tai keraamisena vaahtona. Edullisesti muoto on mono-25 liitti, joka on jatkuva monikanavainen keraaminen rakenne, usein hunajakennomainen rakenne.

Edullinen kantaja katalyytille on gamma-alumiinioksidilla päällystetty litiumalumiinisilikaattivaahto. Kantaja kuormitetaan platinan ja palladiumin seoksella alan 30 ammattimiehen hyvin tuntemilla tavanomaisilla menetelmillä. Tuloksena saatava yhdistelmärakenne lämpökäsitellään sitten 1 200 °C:ssa ennen sen käyttöä tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä.

Katalyyttiä voidaan käyttää kiinteänä kerroksena 35 tai kiintoaineiden kierrätyskerroksena, esim. leiju- tai 5 101877 suihkutuskerroksena. On edullista käyttää katalyyttiä kiinteänä kerroksena pääasiassa sen vuoksi, että voidaan välttää hankausongelmat, joita esiintyy pääasiassa liikkuva kerros -operaatioissa.

5 Menetelmä toteutetaan yli 600 °C:n lämpötilassa, sopivasti esim. yli 750 °C:n, edullisesti yli 800 °C:n lämpötilassa. Lämpötilan yläraja voi sopivasti olla jopa 1 200 °C, edullisesti enintään 1 100 eC.

On edullista, vaikkakaan ei välttämätöntä, esikuu-10 mentaa syöttökaasu ja happea sisältävä kaasu sopivasti 200 - 500 eC:n, edullisesti 200 - 300 eC:n lämpötilaan. Kaasut voidaan esikuumentaa erikseen tai sekoituksen jälkeen.

Kaasumainen syöttöseos johdetaan reaktiokammioon 15 edullisesti siten, että kaasun tilavuusvirtaus tunnissa on suurempi kuin 80 000 h*1 hiilimonoksidin ja hiilidioksidin muodostumisen minimoimiseksi. Edullisesti kaasun tilavuus-virtus tunnissa on suurempi kuin 200 000 h'1, erityisesti suurempi kuin 1 000 000 h"1. Tämän keksinnön mukaiseen tar-20 koitukseen kaasun tilavuusvirtaus tunnissa (GHSV) määritellään seuraavasti: GHSV = syötön kokonaistilavuus NTPtssä aika x katalyyttikerroksen tilavuus 25 Tälle menetelmälle on olennaista, että reaktio tapahtuu korotetussa paineessa. Tässä käytetään yli 5 baarin absoluuttista kokonaispainetta.

Jäähdytysvaihe estää tietysti olefiinisten tuottei-30 den hajoamista ja/tai jatkoreaktioita niiden välillä ja se . toteutetaan sopivasti käyttämällä nopeita lämmönvaihtimia, jotka ovat tyypiltään tunnettuja höyrykrakkausteknologias-ta. Voidaan myös mahdollisesti sopivasti käyttää näiden epäsuorien lämmönvaihtimien lisäksi tai niiden sijaan suo 6 101877 raa sammutusta. Sopiviin sammutusnesteisiin kuuluu mm. vesi.

Hiilivetysammutusnestettä voidaan myös käyttää alentamaan tuotteen lämpötilaa. Edellä mainitussa lämpöti-5 lassa ja paineessa eräät hiilivetynesteistä voivat krak-kautua tuottaen lisää olefiinisia tuotteita poistovirtauk-seen. Ylipaineen käyttö kiihdyttää edullisesti tällaisten sammutusnesteiden pyrolyysinopeutta ja johtaa olefiini-saannon kasvamiseen. Tällaisia hiilivetynesteitä kutsutaan 10 tavallisesti reaktiivisiksi sammutusnesteiksi. Reaktiivinen sammutin voi olla sopivasti naftayhdiste. Mahdollisesti voidaan käyttää toista sammutusnestettä, kuten vettä.

Täytyy tietysti ymmärtää, että käyttökelpoinen sam-mutusnesteen määrä riippuu poistovirtauksen lämpötilasta.

15 Tämän keksinnön mukaisiin tuotteisiin kuuluvat eteeni, propeeni, buteeni ja penteeni, korkeammat olefii-nit ja alkaanit. Näiden tuotteiden lisäksi voi muodostua pieniä määriä metaania, asetyleenejä, aromaattisia yhdisteitä, vettä, vetyä, hiilidioksidia ja hiilimonoksidia. On 20 luonnollisesti selvää, että tuotevirran koostumus riippuu syöttömateriaalista.

Keksinnön mukaista menetelmää havainnollistetaan nyt edelleen seuraavien esimerkkien avulla.

Esimerkki 1 25 Keraamisen vaahtokatalyytin valmistus

Litiumalumiinisilikaattivaahtokantaja, jonka huokoisuus oli 30 ppi, saatiin gamma-alumiinioksidilla esi-pinnoitettuna Morgan Matroc plc:stä. Vaahto huuhdeltiin tetra-amiinimetallikloridisuolojenplatina/palladiumliuok-. 30 sella, joka imettiin kantajan läpi tyhjiön avulla, sitten . .. vaahto kuivattiin ja lopuksi kalsinoitiin 1 200 eC:ssa 12 tuntia. Vaahdon imeytystä säädettiin seuraamalla vaahtoon absorboituneen liuoksen tilavuutta, niin että kuormitukseksi saatiin 0,25 paino-% lopullisessa katalyytissä.

7 101877

Esimerkki 2

Pt/Pd:lla kuormitettu keraaminen vaahtokatalyytti (halkaisija noin 15 mm ja pituus noin 30 mm) sijoitettiin kvartsireaktorin pohjalle, joka reaktori koostui syöttö-5 osasta, jonka pituus oli 70 mm ja halkaisija 5 mm, ja reaktoriosasta, jonka halkaisija oli 15 mm ja pituus 80 mm. Reaktori kytkettiin kaasun syöttöjärjestelmään, joka oli eristetty ja sovitettu painevaippaan. Vesisammutus-suutin sijoitettiin noin 80 mm:n päähän alavirtaan reakto-10 rista.

Propaani, vety, typpi ja happi esikuumennettiin 200 °C:seen autotermisen tapahtuman aikaansaamiseksi, jolloin palamisen eksoterminen lämpö muodosti propaanin pyro-lyysiin tarvittavan lämmön. Reaktio saatettiin tapahtumaan 15 800 - 1 000 eC:n lämpötilassa ja ylipaineessa, tyypilli sesti 10 tai 11 baarin absoluuttisessa paineessa. Tuotteet jäähdytettiin 20 ms:n kuluessa muodostumisesta. Yksityiskohdat syötön koostumuksesta, virtausnopeuksista ja saaduista tuloksista on annettu taulukossa 1.

20 Esimerkki 3

Rikkiä epäpuhtautena sisältävä naftahiilivetysyöt-tö käsiteltiin tämän keksinnön mukaisesti esimerkissä 2 kuvatussa reaktorissa. Hiilivetysyötön bentseenipitoisuus oli 2,7 paino-% ja tolueenipitoisuus 1 paino-%. Katalyy-25 sin käynnistämiseksi reaktoriin syötettiin alussa etaania (0,9 1/min) yhdessä vedyn (0,64 1/min) ja typen (0,18 1/ min) kanssa syötön ollessa esikuumennettu 200 °C:seen. Typpeä lisättiin sisäisenä standardina seuraavaa tuotteen kaasukromatografista analyysiä varten eikä sitä tarvita 30 tämän keksinnön mukaisen menetelmän toimintaan. Paine sää-! dettiin 5 baariin (absoluuttinen) ennen hapen lisäystä (0,6 1/min). Lämpötilan todettiin nousevan nimelliseen toimintalämpötilaan 900 °C. Etaanisyöttö korvattiin sitten asteittain rikkiä epäpuhtautena sisältävällä hiilivetysyö-35 töllä. Reaktio suoritettiin 800 - 1 000 eC:n lämpötilassa 8 101877 ja 5,1 baarin absoluuttisessa paineessa. Tuotteet sammutettiin 20 ms:n kuluessa muodostumisesta. Yksityiskohdat syötön koostumuksesta, virtausnopeuksista ja saaduista tuloksista on annettu taulukossa 2.

5 Vertailuesimerkki 1

Esimerkki 1 toistettiin, mutta pidemmällä, 220 ms:n residenssiäjalla. Yksityiskohdat syötön koostumuksesta, virtausnopeuksista ja saaduista tuloksista on annettu taulukossa 3. Havaitaan, että etyleenin saanto ja selektiivi-10 syys eteeniksi pienenevät, kun tuotteita ei jäähdytetä 50 ms:n kuluessa niiden muodostumisesta.

Vertailuesimerkki 2

Esimerkissä 1 käytetyn kaltaiseen halkaisijaltaan 30 mm:n kvartsireaktoriin asetettiin aikaisemmin kalsinoi-15 tu Pt/Pd-gamma-alumiinioksidipallokatalyytti, jonka kantajana oli sintrattu piioksidikiekko. Tämän katalyytin valmistus on esitetty yksityiskohtaisesti julkaisussa EP-A-0 332 289. Propaani, vety, happi ja typpi ajettiin katalyytin yli ilmakehän paineessa taulukossa 4 esitetyissä 20 moolisuhteissa ja olosuhteissa. Näiden tulosten perusteella on ilmeistä, että suuri konversio ja selektiivisyys eteeniksi ovat mahdollisia ilmakehän paineessa edellyttäen, että residenssiaika on suhteellisen pitkä.

9 101877 m o,,, in o m oo jgooo U jj ·ί ·ί » s

5 /N X o NO H

--— -............. -H —H -H

f—1 ........·ι·^ •-t es —c r·» -s r» oo θ' m o 0 O > » ·. BC rv <t oo n g U N -r M Ό v » - « -- CJ N n o -i t) (O <i M -- MO»·-1·· e -< en co oo w CJ o r~- n se n co » n H H H O K ^ b co —........ ..... e J o m n ό >i —I CS O ——

sf - » s pO N N O

to X « »sf es m m co O es •H O C9 N N O v v v v > -- co co m n •H CM —

-H ® -4- -H ΙΛ N O O O

P CS s s s pj r» O. m -H

Λί U O O O CJ v v v ^ rt - - ^ N CO ^ 1 -t ..... 1,1 rt st LO O O OO CO CO CO o O) X v v » X IO 4 N « e Cv CO pv»» cj co to co <—υ o o o o --- o-- Ό CS r-s rs 0 dP X «s es m co •H -—' I ro » » » » to dP O' st m 0 CJ e> r» r» co

Ml «.·.». e-- 0) H o- m in ή o 4 oo co 4

>0 O O Oi COX (O h O CO

es ftes---- C ' — CJ ro ro co ro

Ui -- -=- " O es m oo co o 5 -M X O O O 00 5 C es ·» ·» » - c0 U Ή -H -S o .3 CN CO-- H 2 en sf n» o —I r~- " O X O e» e» co o Se a es » ·1 ·» » M S s OOO M O ό tn tn n es es es 3 eseseses H d 3 en O f» co 3 K; rt es o in sf es rt# EH O ·»»«»

ä {J -H -H -H —I

S ~ O 5 £ ° En m ^ υ oo e1" oi co a-s - - - - “ meso r» en ή oo '2 3 - - - st r» —e es o g'^oo-H K ---- P 2 1-H -H -H CJ N CO to es 0« ---- —L_--

' es «N

O S <t Ό O sf sf sf sf —. o o> o ;> m m m m es ^ cö 1. «·1 1^ ~ ffi o o -h £j o o o o es 10

O Z

N r-» Ό O — - co rs θ' Oi es X —»s o es es es es

rr> —t —t —t s^phsHsHsH

CJ es - - s -

™ —p—C —S »S sS

1 _I__

W PS W PS

, -H to e Ό 00 O -H <0 g

- rt 3 ·Η o ο» co hJS-phoiOiOO

C rt G es es es C rt g o O O o O -P '»v O -P -s s » s s ·1 M r-j Ji M h es es es es Q -H C O Ή (<

Ui > W > C·

·—I rH

I I

> X pC σ> O' O' «f· en Ό o -h es s Ό o> o» o> o» XO -s. go s - s s

O rH mmm Χ1-1 OOOO

u £ 10 101877 w o o λ; ------------------- o 'OI'' [2 n n o o co —--- O — ·- - -

'"s ^ U CM CM -H -H

*—I CM CM Γ— 1-t - ....

O O - - O N Oi N β S υ r- m e o ---- - <J O O' o o .

υ o co u —i —i MO-- M-- s-" υ σ> 'af —i —I r~ m H N ? Ό· — — -

z!-- f1 * Ό CO O O

O' O* (J »H H H

^ ^ «. ·» W ----- J2 K CO o es Γ U m n > ffi t-~ o ~i m .2-- <N - - - - h C« -H U o _ S - -vt |-- J U O O <* Oi N CO o 2-- Γ* * - - - - m ,¾ cm o CO m -0- ,ϊ <* H β W U CO Mt <f EC — - — —-

CM —I CO

υ -h o -- - " H — n to dP eo e> o Ό· •H — Hl ·* » - - m# o) m m vo -. cm 2 T > o r- co O' o S Λ β " g s £ g Oi oi £ ~ C B os « —=--

« M

‘H

(0 2

M -H

•H S

rn W ^

•H C W

w ___ <L> E o o o o

ro W--v ,TfO'—· n Ό O N

o S e o «

M -n — o o ·* S

-H CM CM -¾ « [f, CS CM " ....... -I — — i-H dj 3 a 5 °

E-· a» H "il S

c . <0 Λ •h m ft Ό <e λ 2 - g· * * -2

•H Λ CM

m -h S 5

CU ^ ® * S

o <o - ·* 5 5 Λί <0 o -h 0 jQ -h -h ^———— 1 " iZ ^ es

o es es o O

——— — n es es es es es es «^ ·» «» ·»

O H 2J H H H »H

^ O» O' -- es - ~ es

ffi O O O

-_ \ es oo θ' oo -h <t O te O' O' O O' \ m - ^ ~

00 es Ό O H h iM H

ffi f- O'-- m ^ - .

_H__-* tn —

1 -H W C

w ~ 12'ä SO o o o

. -H WC 5 Jj CM CM CM CM

C 3 -Ή CO CO S -μ \ . G <0 S o r- -S H d O -P \ CM CM iSs-5 y h h * > o -M e --- w > — —

rH

— > !c i-H W VO PO en en en I X o — — — —

> X. O rrt OOOO

1/3 sO O -H

£ O - - X

O iH m co

X

Claims (11)

101877

1. Menetelmä mono-olefiinien tuottamiseksi parafii-nipitoisesta hiilivetysyötöstä, jossa hiilivedyssä on vä- 5 hintään kaksi hiiliatomia, tunnettu siitä, että se käsittää: (a) ensimmäisen vaiheen, jossa osittain poltetaan hiilivetysyötön ja molekyylihappea sisältävän kaasun seos kosketuksessa katalyyttiin, joka kykenee ylläpitämään pa- 10 lamista yli leimahduspistettä vastaavan normaalin poltto- ainerikkausrajan, joka ensimmäinen vaihe toteutetaan absoluuttisessa kokonaispaineessa, joka on suurempi kuin 5 baaria, ja yli 650 eC:n lämpötilassa ja (b) toisen vaiheen, jossa mono-olefiinituotteet 15 jäähdytetään 600 eC:seen tai sitä alempaan lämpötilaan alle 50 millisekunnissa muodostumisesta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hiilivetysyöttö on etaania, propaania, butaania, naftaa, kaasuöljyä, tyhjiökaasuöljyä 20 tai niiden seoksia.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että katalyytti on kantajalla oleva platinaryhmän metalli.

4. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen . 25 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että platina- ryhmän metalli on platina tai palladium tai niiden seos.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kantaja on alumiinioksidi.

6. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 3-5 mukainen 30 menetelmä, tunnettu siitä, että kantaja on mono- liitti.

7. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hiilive-tysyötön ja molekyylihappea sisältävän kaasuseoksen koos- 35 tumus on sellainen, että siinä on hiilivedyn suhde happeen 101877 5 - 13,5 kertaa stoikiometrinen suhde, joka tarvitaan täydelliseen palamiseen hiilidioksidiksi ja vedeksi.

8. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siltä, että kaasu- 5 mainen syöttö johdetaan sisään siten, että kaasun tila-vuusvirtaus tunnissa on vähintään 80 000 h"1.

9. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että olefii-ninen tuote jäähdytetään käyttäen nopeita lämmönvaihtimia 10 tai suorasammutusnestettä.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suorasammutusneste on vesi tai hiilivety-yhdiste.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että hiilivety-yhdiste on naftayh- diste. 101877