FI101463B - Elastisesti nastoitettava ajoneuvon rengas - Google Patents

Description

101463

Elastisesti nastoitettava ajoneuvon rengas - Elastiskt dubbningsbar fordonsdäck

Keksintö koskee menetelmää liukuestenastareikien aikaansaamiseksi ajoneuvon ren-5 kaan pinnoitteeseen, joka koostuu renkaan rungon puoleisesta kovemmasta ensimmäisestä kumikerroksesta ja joustavampaa kumia olevasta kulutuspinnan muodostavasta toisesta kumikerroksesta, jossa menetelmässä renkaan pintakuviointi ja nas-tareiät painetaan kulutuspinnan suunnasta pintakuviomallilla mainittuihin kumiker-roksiin niiden ollessa plastisessa tilassa, minkä jälkeen kumikerrosten materiaalit 10 vulkanoidaan mainittuun kovempaan ja vastaavasti joustavampaan käyttötilaansa ja pintakuviomalli poistetaan. Keksintö koskee myös ajoneuvon rengasta, joka käsittää renkaan rungon ja tämän päällä pinnoitteen, joka koostuu renkaan rungon puoleisesta kovemmasta ensimmäisestä kumikerroksesta ja joustavampaa kumia olevasta kulutuspinnan muodostavasta toisesta kumikerrokesta ja jossa pinnoitteessa on 15 kulutuspinnasta sen sisään ulottuvat liukuestenastojen reiät.

Erityisesti talvirenkaiden pitokykyä on pyritty viime aikoina parantamaan useilla eri tavoilla. Pitokykyä voidaan parantaa renkaan kulutuspinnan kuvioinnilla erityisesti lumessa ajoa silmälläpitäen. Kuitenkin kovalla tai jäisellä alustalla ajettaessa oleellisempi merkitys on kulutuspinnan muodostavan kumin ominaisuuksilla ja kulutus-20 pintaan kiinnitetyillä liukuestenastoilla. Kovan ja jäisen tiepinnan ja renkaan kulutuspinnan välistä kitkakerrointa voidaan suurentaa käyttämällä kulutuspinnassa erityisiä kitkakumilaatuja. Nämä kumilaadut ovat varsin pehmeitä, ts. niiden elastisuus on suuri ja kovuus tyypillisesti alueella 55 - 63 sh°A. Yleisesti niitä kutsutaan "Cap"-kumeiksi. Jos kuitenkin renkaan rungon päällinen kumikerros kokonaisuu-25 dessaan kulutuspintaan saakka muodostetaan pelkästään tästä pehmeästä Cap-ku-mista, tulee renkaasta juuri tämän elastisuuden vuoksi useimpiin käyttötarkoituksiin ajossa liian huojuva. Tästä syystä renkaiden kulutuspintoja on viime aikoina alettu muodostaa tämän pehmeän Cap-kumin ja kovemman kumikerroksen yhdistelmästä, jossa kumikerrosyhdistelmässä molempia kumilaatuja on keskimäärin suunnilleen : 30 yhtä paljon. Kovempaa kumilaatua, joka on sijoitettu lähemmäksi renkaan runkoa, kutsutaan yleisesti "Base"-kumiksi ja sen kovuus on tyypillisesti alueella 67 - 72 sh°A. Kun pintakuviointi painetaan tällaiseen kumikerrosyhdistelmään, on suurin osa pintakuvioinnin korkeudesta, ts. urasyvyyden mitasta, joustavaa Cap-kumia ja pääasiassa pintakuvioinnin ja rungon välinen osuus sekä osa pintakuvioinnin kor-35 keudesta kovempaa Base-kumia. Tällä rakenteella saadaan renkaasta ns. kitkaren- 101463 2 gas, jolla on suuri kitkakerroin kovaan alustaan nähden, mutta kuitenkin ajo-ominaisuudet saadaan kovemman Base-kumikerroksen avulla pidettyä hyvänä.

Sillä, että käytetään edellä kuvatulla tavalla kovempaa Base-kumikerrosta pintaku-vioinnin ja renkaan rungon välissä sekä osittain pintakuvioinnin sisällä, on samat 5 haittapuolet kuin perinteisemmissä renkaissa, joissa kulutuspinnan muodostava pinnoite on kokonaisuudessaan valmistettu kovemmasta kumista kuin edellä mainittu Cap-kumi. Kun tällainen rengas nastoitetaan, sijaitsee nastan kärjestä poispäin oleva renkaan kulutuspinnan sisällä sijaitseva pohjalaippa tässä kovassa kumissa, minkä vaikutuksesta tarvitaan suhteellisen suuri voima kovalla ajoalustalla nastan painami-10 seksi kärjestään kulutuspinnan tasoon. Näinhän joka tapauksessa käy ajoneuvon painosta johtuen, mutta tämä suuri nastan sisääntyöntövoima, ts. suuri nastan pisto-voima, aiheuttaa huomattavaa tienpinnan kulumista ja rengasmelua. Lisäksi tämä suuri pistovoima estää nastojen sijoittamisen renkaan keskiosiin, jossa nastasta muutoin saataisiin pitokyvyltään paras hyöty. Säädöksissä erityisesti kielletään ny-15 kyisin nastojen sijoittaminen renkaan keskiosiin ja mahdollistetaan sijoitus ainoastaan lähelle renkaan olkapäitä, jossa pintapaine on pienempi, mikä alentaa teiden kulumista, mutta huonontaa myös nastojen pitokykyä.

Liukuestenastojen pistovoimaa on kylläkin pyritty pienentämään esimerkiksi ns. holkkinastalla, joka muodostuu nastarungosta ja tämän sisällä liikkuvasta nastata-20 pistä, liikkeen tapahtuessa kohtisuorassa renkaan kulutuspintaa vastaan. Tässä on ideana ollut se, että jäisellä tai lumisella alustalla, johon nasta voi pureutua, saadaan riittävä pistovoima nastatappiin kohdistuvalla renkaan pyörinnän aiheuttamalla keskipakoisvoimalla. Tällöin nastan sisääntyöntövoima, ts. pistovoima koostuisi ainoastaan tämän keskipakoisvoiman suuruisesta voimasta, koska nastatappi on vapaasti 25 nastan rungon sisällä liikkuva. Tällä nastatyypillä on kuitenkin huomattavia ongelmia nastan rungon ja nastatapin välisen liikkuvuuden ylläpitämisessä kaikissa olosuhteissa. Käytännössä on osoittautunut, että likaantuminen estää nastatapin liikkeen suhteellisen pian sen jälkeen kun nastarenkaalla on alettu ajaa. Lisäongelmia on aiheutunut nastatapin ja nastarungon välisestä ohjauksesta. Lisäksi toimivuuden pa-: 30 rannusyritykset ovat edellyttäneet nastan muotoilemista keskilinjansa suhteen epä symmetriseksi, jolloin nastat on sijoitettava renkaaseen juuri tiettyihin asentoihin, mikä lisää kustannuksia.

Keksinnön tavoitteena on siten saada aikaan liukuestenastoitettava ja liukuestenas-toitettu ajoneuvon rengas, jossa nastojen työntäminen kulutuspinnasta sisällepäin 35 siten, että nastojen kärki tulee kulutuspinnan tasolle, edellyttää oleellisesti pienempää voimaa kuin aikaisemmin tunnetuilla kiinteillä nastoilla nastoitettaessa. Keksin- 101463 3 non tarkoituksena on siten pienentää renkaassa olevien liukuestenastojen kulkualus-taan kohdistuvaa pistovoimaa ajettaessa kovalla pinnalla ja sitä kautta pienentää tien kulumista ja rengasmelua. Keksinnön toisena tavoitteena on tällainen ajoneuvon rengas, jossa käytettävät nastat ovat rakenteeltaan kiinteitä, ts. liukuestenastat eivät 5 sisällä toisiinsa nähden liikkuvia osia, millä varmistetaan nastoituksen toimivuus myös renkaan ja nastan käyttöiän lopussa. Keksinnön kolmantena tavoitteena on tällainen ajoneuvon rengas, jossa nastat voivat olla keskilinjansa suhteen symmetrisiä, jolloin nastat voidaan sijoittaa renkaaseen missä asennossa tahansa. Keksinnön neljäntenä tavoitteena on tällainen ajoneuvon rengas, jossa käytettävien nastojen 10 valmistuskustannukset eivät ole ainakaan oleellisesti suurempia kuin tavanomaisten yksinkertaisten tunnettujen nastojen valmistuskustannukset ja jossa ajoneuvon renkaan valmistuskustannukset eivät ole ainakaan oleellisesti suurempia kuin minkään tunnetun vastaavan renkaan valmistuskustannukset.

Edellä kuvatut haittapuolet saadaan poistettua ja edellä määritellyt tavoitteet saavu-15 tetaan keksinnön mukaisella menetelmällä ajoneuvon renkaan valmistamiseksi, jolle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 1 tun-nusmerkkiosassa, keksinnön mukaisella ajoneuvon renkaalla, jolle on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 9 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön oleellisimpana etuna on se, että sen avulla voidaan muodostaa sellainen 20 elastisesti nastoitettava ajoneuvon rengas, jossa liukuestenastan pistovoima saadaan pidettyä pienenä käyttämällä hyödyksi materiaalien erilaisia joustavuuksia ja muotoilua, jolloin liukuestenastassa ei ole tarpeen käyttää toistensa suhteen liikkuvia osia. Keksinnön mukaisen menetelmän etuna on se, että sitä käytettäessä tällainen elastisesti nastoitettavan ajoneuvon renkaan kulutuspintakuviointi ja keksinnön mu-25 kaiset nastareiät saadaan muodostettua samoilla prosessivaiheilla kuin tavanomaiset kulutuspintakuvioinnit ja nastareiät. Näin ollen tämän elastisesti nastoitettavan ajoneuvon renkaan valmistuskustannukset eivät ole korkeammat kuin vastaavan tavanomaisen renkaan. Keksinnön mukaisella elastisesti nastoitettavalla ajoneuvon renkaalla saadaan pistovoima niin pieneksi, että se mahdollistaa nastojen sijoittelun • 30 renkaan akselilinjan suuntaisen leveyden keskialueillekin. Tällöin keksinnön mukai sen nastarenkaan pitokyky saadaan paremmaksi kuin perinteisen nastarenkaan pito-kyky, koska liukuestenastat ovat suuremman pintapaineen alueella, mutta kuitenkin tien kuluminen ja rengasmelu saadaan pienemmäksi kuin perinteisellä nastarenkaalla, joka on nastoitettu vain renkaan olkapään alueelta, keksinnön mukaisen liukues- 101463 4 tenastoituksen oleellisesti pienemmästä pistovoimasta johtuen. Keksinnön vielä eräänä etuna on se, että sen mukaisessa elastisesti nastoitettavassa ajoneuvon renkaassa voidaan käyttää joko aivan tavanomaisia pohjalaipalla varustettuja liukueste-nastoja tai näihin verrattuna vain hieman toisella tavalla muotoiltuja liukuestenasto-5 ja.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti oheisiin piirustuksiin viittaamalla.

Kuvio 1 esittää kaaviomaisesti poikkileikkausta keksinnön mukaisesta elastisesti nastoitetusta ajoneuvon renkaasta pitkin akselilinjan kautta kulkevaa tasoa, jossa 10 renkaassa liukuestenastojen alla on joustavat tyynyt.

Kuvio 2 esittää keksinnön mukaisella tavalla elastisesti nastoitetun ajoneuvon renkaan yhden nastan aluetta kuvion 1 alueelta II suuremmassa mittakaavassa. Kuviosta ilmenee keksinnön mukainen joustava tyyny liukuestenastan pohjalaipan alla renkaan pinnoitteen sisällä.

15 Kuviot 3A - 3C esittävät keksinnön mukaisen menetelmän va heitä elastisesti nastoi-tettavan ajoneuvon renkaan aikaansaamiseksi renkaan kulutuspintaa vastaan kohtisuorassa tasossa. Kuvio 3C esittää samalla yleisesti keksinnön mukaista elastisesti nastoitettavan ajoneuvon renkaan nastareiän aluetta, joka nastareikä voidaan saada aikaan paitsi kuvioiden 3A - 3C mukaisella menetelmällä, myös kuvioiden 4A - 4C 20 ja kuvion 5 mukaisella menetelmällä. Kuvioista on nähtävissä joustavan tyynyn aikaansaaminen nastareikien pohjalle.

Kuviot 4A - 4C esittävät vaihtoehtoista keksinnön mukaista menetelmää elastisesti nastoitettavan ajoneuvon renkaan saamiseksi, jolloin nämä vaiheet muodostavat menetelmän ensimmäisen osuuden. Kuvioista on nähtävissä menettely, jolla nastarei-25 kien pohjalle saadaan pohjaonkalo ja siten tila seuraavissa vaiheissa tuotavaa jous tavaa tyynyä varten.

: Kuvio 5 esittää menetelmän jatkovaihetta kuvioiden 4A - 4C vaiheille, jonka tulok sena on elastisesti nastoitettava ajoneuvon rengas, jossa on ku'/ion 3C mukaiset nastareiät joustavine tyynyineen.

30 Kuvio 6 esittää vaihtoehtoista jatkovaihetta kuvioiden 4A - 4C vaiheisiin ja siinä pohjaonkalot omaavat nastareiät nastoitetaan joustavilla tyynyillä varustetuilla liu-kuestenastoilla kuvioiden 1 ja 2 mukaisen nastoitetun ajoneuvon renkaan aikaansaamiseksi.

s 101463

Kuviot 7 ja 8 kuvaavat keksinnön mukaisen elastisesti nastoitetun ajoneuvon renkaan toimintaa ja erityisesti liukuestenastan pohjalaipan alla olevan keksinnön mukaisen joustavan tyynyn toimintaa. Kuvion 7 tilanteessa nasta on kuormittamattomana ja kuvion 8 tilanteessa nasta on kovaa ajopintaa vasten, jolloin ajoneuvon pai-5 non aiheuttama voima kohdistuu nastaan ja painaa sen kärjen renkaan kulutuspinnan tasoon.

Kuvioista 1 ja 2 sekä kuvioista 7 ja 8 on nähtävissä keksinnön mukainen elastisesti nastoitettu ajoneuvon rengas 30 tai vastaavasti tällaisen renkaan yhden nastoituksen kohta. Rengas 30 käsittää rungon 3, johon kuuluu renkaalle muodon ja tiiveyden 10 antava kudos ja kumi, renkaan vyö 19a ja vannetta vasten tuleva renkaan olake 19b, joita ei ole kuvioissa yksityiskohtaisemmin esitetty, vaan näiltä osin rengas voi olla mitä tahansa uutta tai tunnettua tyyppiä. Renkaan tämän rungon 3 päällä on vähintään yhdestä kumilaadusta koostuva ja kulutuspinnan 7 muodostava pinnoite 29, jossa pinnoitteessa on kulutuspinnasta 7 sen sisään ulottuvat liukuestenastojen reiät 15 5. Paitsi nastareiät 5 sisältää pinnoite 29 tyypillisesti myös pintakuvioinnin 4, joka samoin voi olla mitä tahansa uutta tai tunnettua tyyppiä. Kulutuspinnan 7 muodostava pinnoite 29 voi muodostua perinteisellä tavalla vain yhdestä suhteellisen kovasta kumilaadusta, jolloin kyse ei ole kitkarenkaan tyyppisestä renkaasta. Vaihtoehtoisesti kulutuspinnan 7 muodostava pinnoite 29 koostuu renkaan rungon 3 puoleisesta 20 kovemmasta ensimmäisestä kumikerroksesta 1, ts. edellä mainitusta Base-kumista ja joustavampaa kumia olevasta kulutuspinnan 7 muodostavasta toisesta kumikerroksesta 2, ts. edellä mainitusta Cap-kumista. Tämä toteutusmuoto, jossa pinnoite 29 muodostuu kahdesta erilaisesta kumikerroksesta 1 ja 2, on esitetty kuvioissa 1 ja 2 ja 7 ja 8, mutta on selvää, että keksinnön mukainen elastinen nastoitus toimii myös 25 edellä mainitun tyyppisessä renkaassa, jossa pinnoite 29 muodostuu pelkästään suhteellisen kovasta yhdestä kumilaadusta. Tällaisen kovemman kumilaadun kovuus on suurempi kuin 63 sh°A ja tyypillisesti suurempi kuin 65 sh°A. Kuten aikaisemmin tässä hakemuksessa on jo selostettu, ei pelkästään pehmeämmästä Cap-kumilaa-dusta muodostetulla pinnoitteella 29 päädytä ajokelpoiseen renkaaseen.

« : 30 Keksinnön mukaisen renkaan 30 ensimmäisen toteutusmuodon mukaan, joka on nähtävissä kuviosta 3C, on liukuestenastojen 20 reikien 5 pohjalla 8, kulutuspinnan 7 suunnasta tarkasteltuna, joustavat tyynyt 6, joiden materiaalin joustavuus on suurempi kuin mainitun pinnoitteen 29 kumilaadun joustavuus. Kuvion 3C esittämässä tilassa siis keksinnön mukainen ajoneuvon rengas on vielä nastoittamaton, mutta 35 muuten valmis. Kun kuvion 3C esittämään nastareikään 5, jonka pohjalla 8 on 101463 6 joustava tyyny 6, sijoitetaan liukuestenasta 20, päädytään kuvioiden 1 ja 2 sekä kuvioiden 7 ja 8 esittämään elastisesti nastoitettuun ajoneuvon renkaaseen 30.

Keksinnön mukaisen elastisesti nastoitettavan ajoneuvon renkaan 30 toinen toteutus-muoto on nähtävissä kuviosta 6. Tässä toteutusmuodossa käsittää liukuestenastan 20 5 reikä 5 renkaassa pohjaonkalon 17, jonka pituus S3 kulutuspintaa 7 vastaan kohtisuorassa suunnassa on suurempi kuin siihen sijoitettavan nastan 20 pohjalaipan 21 paksuus H3. Tämä nastareikä 5 nastoitetaan tämän jälkeen kuviosta 6 ilmenevällä keksinnön mukaisella nastalla 20, jossa on nastan kärjestä 22 poispäin olevan pohjalaipan 21 päässä joustava tyyny 6. Tämä joustava tyyny 6 asettuu nastan 20 paikoil-10 leen panon jälkeen nastareiän 5 pohjaan 8 pohjaonkalossa 17. Tällä tavoin saadaan myös kuvioiden 1 ja 2 ja kuvioiden 7 ja 8 kuvaama keksinnön mukainen elastisesti nastoitettu ajoneuvon rengas 30.

Toteutettiinpa joustavan tyynyn 6 aikaansaaminen nastareikien 5 pohjaan 8 sitten edellä kuvatulla tavalla nastoituksen yhteydessä nastassa kiinni olevilla joustavilla 15 tyynyillä tai edellä kuvatulla tavalla nastareikien 5 pohjalla 8 jo ennen nastoitusta aikaansaaduilla joustavilla tyynyillä, on tällä keksinnön mukaisella joustavalla tyynyllä 6 seuraavia piirteitä. Joustavan tyynyn 6 se pinta, joka osoittaa kulutuspinnan 7 suuntaan, on renkaaseen tarkoitettujen liukuestenastatyyppien 20 pohjalaipan 21 asennussyvyydellä S2 kulutuspinnasta mitattuna. Tällä järjestelyllä saadaan aikaan 20 se, että liukuestenastan 20 renkaan pinnoitteen 29 sisään tuleva pohjalaippa 21 tukeutuu tähän joustavaan tyynyyn 6, kuten on selvästi nähtävissä kuviosta 2 ja kuvioista 7 ja 8. Joustavan tyynyn 6 läpimitta A4 kulutuspinnan suunnassa on 50 % -200 % renkaaseen tarkoitettujen liukuestenastatyyppien pohjalaipan 21 halkaisijasta A3. Toisin sanoen joustavan tyynyn 6 läpimitta A4 voi olla pienempi tai suurempi 25 kuin nastan 20 pohjalaipan 21 halkaisija A3. Tällä joustavan tyynyn läpimitan ja pohjalaipan 21 halkaisijan suhteella voidaan asetella nastan 20 pistovoimaa. Edullisesti joustavan tyynyn läpimitta A4 on 60 % -150 % pohjalaipan 21 halkaisijasta A3. Kuvioissa esitetyssä toteutusmuodossa joustavan tyynyn läpimitta on samaa suuruusluokkaan kuin nastan pohjalaipan 21 halkaisija A3, mutta keksintö ei tieten- : 30 kään ole rajoitettu tähän, kuten edellä on selostettu. Joustavan tyynyn paksuus S1 on vähintään 3 % -10 % ja edullisesti suuruusluokkaa 15 % - 35 % rungon 3 päällä olevan kumipinnoitteen 29 kokonaispaksuudesta T4, ts. kulutuspinnan 7 ja rungon 3 ulkopinnan välistä, kuten kuvioissa on esitetty. Suurimmillaan joustavan tyynyn 6 paksuus SI on sellainen, että se täyttää liukuestenastan 20 pohjalaipan 21 ja renkaan 35 rungon 3 välin kokonaan, mikä vastaa läheisesti kuvioissa 7 ja 8 esitettyä toteutus-muotoa. Kuvion 2 toteutusmuodossa joustavan tyynyn 6 paksuus on pienempi kuin 101463 7 tämä maksimipaksuus. Joustavan tyynyn paksuus riippuu nastan pituudesta H5 suhteessa kumipinnoitteen 29 kokonaispaksuuteen T4. Haluttaessa liukuestenastalle 20 mahdollisimman pieni pistovoima, tulee joustavan tyynyn paksuuden SI kulutuspin-taa 7 vastaan kohtisuorassa suunnassa olla mahdollisimman suuri, ts ainakin lähellä 5 edellä kuvattua maksimipaksuutta.

Keksinnön mukaisesti joustavat tyynyt 6 ovat sellaista kumia tai muuta elastomee-riä, jonka kovuus on pienempi kuin pinnoitteen 29 kovuus, silloin kun pinnoite muodostuu yhdestä kumilaadusta, tai pienempi kuin sen ensimmäisen kumikerroksen 1 kovuus, joka on lähempänä renkaan runkoa 3. Siten joustavien tyynyjen 6 materiaa-10 Iin kovuus on enintään 67 sh°A ja edullisesti enintään 65 sh0A. Käytettäessä muualla tässä hakemuksessa tarkemmin selostettuja ja kuvioista 5 ja 6 ilmeneviä valmistustekniikkoja ei joustavien tyynyjen 6 materiaalin joustavuudelle ole valmistusteknisiä rajoituksia, vaan niiden kovuus voi olla kuinka pieni tahansa ja elastisuus siten kuinka suuri tahansa. Tyypillisesti kuitenkin joustavan tyynyn 6 materiaalin kovuus 15 on samaa luokkaa kuin kitkarenkaan, ts. kulutuspinnan 7 muodostavan ulomman toisen kumikerroksen 2 kovuus, joka on likimäärin alueella 50-63 sh°A. Haluttaessa liukuestenastalle mahdollisimman pieni pistovoima tulee joustavan tyynyn materiaalin elastisuuden olla mahdollisimman suuri ja siten kovuuden mahdollisimman pieni. Yleisesti joko pinnoite 29 tai vastaavasti ensimmäinen kumikerros 1 ovat sel-20 laista kumia tai muuta elastomeeriä, jonka joustavuus on pienempi kuin joustavan tyynyn materiaalin. Siten pinnoitteen 29 ja ensimmäisen kumikerroksen 1 kovuus on suurempi kuin 63 sh°A ja edullisesti suurempi kuin 65 sh°A. Tyypillisesti käytetään materiaaleja, joiden kovuus on suuruusluokkaa 67-75 sh°A, kuten aikaisemmin tässä hakemuksessa on selostettu. Kuten edellä on jo mainittu, on kulutuspinnan muodos-25 tavan toisen kumikerroksen materiaalin joustavuus suurempi kuin ensimmäisen kumikerroksen 1 joustavuus. Eräänä mahdollisuutena on, että joustava tyyny 6 on samaa materiaalia kuin toinen kumikerros 2, olipa joustavan tyynyn valmistus-ja paikalleenpanomenetelmä mikä tahansa, kuten jokin jäljempänä selostetuista menetelmistä.

• ; 30 Siinä tapauksessa, jossa pinnoite 29 muodostuu kahdesta kumikerroksesta 1 ja 2, on joustavan tyynyn paksuudesta S1 renkaan kulutuspintaa vastaan kohtisuorassa suunnassa ainakin puolet tämän ensimmäisen ja toisen kumikerroksen rajapinnasta 28 ensimmäisen kumikerroksen 1 puolella. Edullisesti joustavan tyynyn paksuus S1 on ainakin lähes kokonaisuudessaan niistä tasoista R ensimmäisen kumikerroksen puo-35 lella, jotka on piirretty kumikerrosten rajapinnan 28 kulutuspinnan puoleisia uloimpia kohtia yhdistäviksi. Tällainen taso R on piirretty kuvioon 3C. Tämä rajaus ai- 101463 8 heutuu siitä seikasta, että valmistustekniikasta riippuen on ensimmäisen ja toisen kumikerroksen 1, 2 välinen rajapinta 28 enemmän tai vähemmän aaltoileva, kuten kuvioista on nähtävissä. Kun nastareiän 5 ympärillä olevasta rajapinnasta 28 etsitään ne kohdat, joissa tämä rajapinta on lähinnä kulutuspintaa 7 ja piirretään näiden koh-5 tien kautta taso R, ovat siis joustavat tyynyt 6 edullisesti kokonaisuudessaan tästä tasosta R renkaan rungon 3 puolella ja ainakin osittain ensimmäisen kumikerroksen sisällä. Joustavat tyynyt 6 voidaan sijoittaa myös niin syvälle ensimmäiseen kumi-kerrokseen, että ne ovat rajapinnan 28 aaltoilusta riippumatta kokonaan ensimmäisen kumikerroksen puolella. Kuvioiden toteutusmuodoissa joustavien tyynyjen 6 10 kulutuspinnan 7 puoleinen pinta on likimäärin rajapinnan 28 kohdalla.

Edellä kuvattu keksinnön mukainen ajoneuvon rengas, jossa nastareikien 5 pohjalla 8 on joustavat tyynyt 6, on edullista nastoittaa sellaisilla liukuestenastoilla 20, joissa on renkaan pinnoitteen 29 sisälle tulevassa päässään suora tai ainakin osittain kovera pohjalaippa 21. Kuviossa 6 on esitetty koveralla pohjalaipalla 21 ja joustavalla 15 tyynyllä 6 varustettu keksinnön mukainen liukuestenasta, jossa joustavan tyynyn mitat ja materiaalin ominaisuudet on kuvattu edellä. Kuvioissa 7 ja 8 on esitetty toinen keksinnön mukainen edullinen nastan pohjalaipan 21 muotoilu. Kuvioiden 7 ja 8 mukainen liukuestenasta 20 soveltuu ilman siihen kiinnitettyä joustavaa tyynyä sijoitettavaksi nastareikiin 5, joiden pohjalla on joustavat tyynyt 6. Vaihtoehtoisesti 20 kuvioiden 7 ja 8 mukainen liukuestenasta on varustettu siihen kiinnitetyllä joustavalla tyynyllä 6 vastaten kuvion 6 toteutusmuotoa. Tässä viimeksi mainitussa tapauksessa kuvioiden 6 ja 7, 8 toteutusmuodot eroavat vain pohjalaipan tarkan muodon osalta. Kuvion 6 toteutusmuodossa nastassa on pallomaisesti ulospäin kovera pohjalaippa, kun taas kuvion 7, 8 toteutusmuodossa on reunuksilla 27 varustettu muutoin 25 tasainen pohjalaippa. Tämä keksinnön mukainen erityinen pohjalaipan 21 koveruus on saatu siten aikaan likimain tasaisesta laippapinnasta 26 ja sitä ympäröivästä ja nastan kärjestä 22 poispäin ulkonevasta sylinterimäisestä reunuksesta 27. Tämä sy-linterimäinen reunus siis on ainakin lähellä laippapinnan 26 äärireunoja ja ulkonee renkaan runkoa 3 kohti ja siten nastan toimivasta kärjestä 22 poispäin. Tämän reu-, · 30 nuksen 27 korkeus on enintään yhtä suuri kuin joustavan tyynyn 6 paksuus S1 kulu tuspintaa 7 vastaan kohtisuorassa suunnassa, ts. nastan keskilinjan 25 suunnassa, joustavan tyynyn ollessa kokoonpuristumaton. Reunuksen korkeus H4 on edullisesti 10 % - 60 % joustavan tyynyn paksuudesta S1 tässä suunnassa sen ollessa kokoonpuristumaton, ts. siinä tilassa, jossa se on, kun nasta 20 on sijoitettu paikalleen, 35 mutta tähän ei kohdistu muita ulkoisia voimia. Tämä tilanne on esitetty kuviossa 2 ja kuviossa 7. Reunuksen em. tavalla rajoitettu korkeus takaa sen, ettei liukuestenastan 101463 9 pohjalaippa 21 tukeudu kovaan kumilaatuun myöskään nastan ollessa kovan alustan vuoksi pinnoitteen sisään painuneena, kuten kuviossa 8 on esitetty.

Muilta osin keksinnön mukainen liukuestenasta voi olla rakenteeltaan tavanomainen ja siten se sisältää varsiosan 24 ja kovametallitapin 23. Mikään ei estä muotoile-5 masta kuitenkaan laippapintaa 26 muuksi kuin tasoksi. Se voi olla esim. ulospäin kovera tai kupera tai muunmuotoinen. Pohjalaipan yleinen koveruus ja erityisesti sen kuvattu reunus kuitenkin edesauttaa liukuestenastan ja joustavan tyynyn pysymistä toisiinsa kohdistuneena renkaan käytön aikana, jolloin nasta liikkuu akselinsa 25 suunnassa renkaan pinnoitteesta ulos, mikä tilanne näkyy kuviossa 7, ja sisään 10 pinnoitteeseen, mikä näkyy kuviossa 8.

Kuvioissa 3 A - 3C on kuvattu edullinen keksinnön mukainen menetelmä sellaisten liukuestenastareikien 5 aikaansaamiseksi ajoneuvon renkaaseen, joissa tämän menetelmän vaiheiden toteutumisen jälkeen on joustava tyyny 6 nastareiän 5 pohjalla 8. Tavallinen tapa muodostaa ajoneuvon renkaan 30 pinnoitteeseen 29 pintakuviointi 4 15 ja nastareiät 5 on painaa ne pintakuviomallilla 10 pinnoitteen materiaaliin sen ollessa plastisessa tilassa. Tämä tarkoittaa tavallisen menettelytavan mukaan sitä, että pinnoitteen 29 materiaali puristetaan pintakuviomallin 10 ja vastakappaleen 12 välissä pinnoitteen ollessa plastisessa tilassa, minkä jälkeen pinnoitemateriaali vulka-noidaan sen pysyessä vastakappaleen ja pintakuviomallin välissä. Tämän jälkeen 20 pintakuvioinani poistetaan ja pinnoite sijoitetaan renkaan rungon 3 päälle ja vulka-noidaan siihen kiinni. Tämä on nykyisin yleisimmin käytetty menettely. Toisena vaihtoehtona on painaa nastareiät 5 ja pintakuviointi 4 renkaan rungon 3 päällä olevaan plastisessa tilassa olevaan pinnoitteeseen, mikä on vanhempi menettely. Keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa näihin molempiin valmistustapoihin.

25 Keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäiselle toteutusmuodolle on erityistä se, että liukuestenastareiän 5 aikaansaava pintakuviomallin 10 tappi 11 käsittää kärkiosassaan kärkisyvennyksen 15. Tässä toteutusmuodossa pinnoite 29 käsittää renkaan rungon puolelle tulevan kovemman ensimmäisen kumikerroksen 1, ts. aikaisemmin : käsitellyn Base-kumikerroksen, ja joustavampaa kumia olevan ja kulutuspinnan 7 30 muodostavan toisen kumikerroksen 2, ts, aikaisemmin käsitellyn Cap-kumikerrok-sen. Keksinnön mukaisesti tällöin pintakuvioinani 10 kärkisyvennyksillä 15 varus-tettuine tappeineen 11 tuodaan ensimmäisen ja toisen kumikerroksen muodostamaan yhdistelmään toisen kumikerroksen 2 suunnasta, ts. tulevan kulutuspinnan 7 suunnasta P, jolloin tapin kärkisyvennys siirtää poikkipinnallaan AI toisen kumikerrok-35 sen materiaalia edellään ja ainakin osittain ensimmäisen kumikerroksen 1 sisään.

10 i 01463

Kuviossa 3 A on esitetty menetelmän alkutilanne, jossa ensimmäisen ja toisen kumi-kerroksen muodostaa pinnoiteaihio, jossa ensimmäisen kumikerroksen paksuus on Tl ja toisen kumikerroksen paksuus T2 ja yhdistelmän kokonaispaksuus on T3. Kerrosten paksuus tietenkin vaihtelee renkaan koosta riippuen, mutta henkilöauton ren-5 kaan kyseessä ollen on ensimmäisen kumikerroksen, joka on em. Base-kumia, paksuus suuruusluokkaa 2-10 mm, ja toisen kumikerroksen, joka on em. Cap-kumia, paksuus 5-8 mm. On selvää, että jos kyseessä on linja-auton tai kuorma-auton rengas, ovat kerrospaksuudet oleellisesti suurempia. Kun pintakuviomalli 10 painetaan kohti vastakappaletta 12 suunnassa P, ensimmäisen ja toisen kumikerroksen ollessa 10 plastisessa tilassa, siirtyy jokin määrä toisen kumikerroksen materiaalia tapin 11 kärkisyvennyksessä 15 ja sen edellä ensimmäisen kumikerroksen puolelle. Tätä tilannetta esittää kuvio 3B, jossa pintakuviomalli on loppuasennossaan. Tämän jälkeen pintakuviomalli 10 ja vastakappale 12 pidetään paikallaan ja toteutetaan sinänsä tunnettu paistovaihe, jossa kumikerrosten materiaalit vulkanoituvat ja saavat Ιοί 5 pulliset ominaisuutensa. Tämän jälkeen pintakuviomalli 10 ja vastakappale 12 poistetaan ja pinnoite 29 siirretään renkaan rungon päälle, johon se vulkanoidaan sinänsä tunnetulla tavalla kiinni. Tätä tilannetta kuvaa kuvio 3( . Siinä siis ensimmäisen ja toisen kumikerroksen muodostama yhdistelmä muodostaa pinnoitteen 29 renkaan rungon 3 päälle. Tämä pinnoite sisältää nastareiät 5, joiden pohjalla on jousta-20 vat tyynyt 6. Joustavien tyynyjen halkaisija A4 ja sijoitussyvyys S2 samoin kuin paksuus S1 vastaavat aikaisemmin tässä hakemuksessa selostettua. Edellä olevan perusteella on ymmärrettävissä, että sinänsä tavanomaisia renkaanvalmistusvaiheita noudattaen, mutta keksinnön mukaisesti kärkisyvennyksellä 15 varustettuja pintaku-viomallin 10 tappeja 11 käyttäen on saatu keksinnön mukaiset nastareiät, joissa on " 25 pohjalla 8 joustavat tyynyt 6. Tämä valmistustekniikka siis soveltuu käytettäväksi sellaisten renkaiden 30 valmistuksessa, joissa pinnoite 29 muodostuu kovemmasta ensimmäisestä kumikerroksesta 1 renkaan rungon puolella ja kulutuspinnan muodostavasta toisesta kumikerroksesta 2, joka on joustavampaa kumia kuin ensimmäinen kumikerros.

, · 30 Halutun koon saamiseksi joustavalle tyynylle 6 on tapin 11 kärkisyvennys avoin siis siihen suuntaan P, johon tappia 11 siirretään sitä kumikerrosyhdistelmään 1, 2 tuotaessa. Kärkisyvennys on tyypillisesti halkaisijaltaan 50 % - 200 % ja edullisesti likimain 60 % - 150 % niiden liukuestenastatyyppien pohjalaipan 21 halkaisijasta A3, joita renkaassa 30 on tarkoitus käyttää. Kuvioiden 3A - 3C toteutusmuodossa on 35 kärkisyvennyksen halkaisija AI samaa suuruusluokkaa kuin käytettävien nastojen pohjalaipan 21 halkaisija A3. Halutun paksuuden S1 saamiseksi joustavalle tyynylle 6 on kärkisyvennyksen syvyys LI ainakin 5 % ja edullisesti ainakin 10-30 % kumi- 101463 11 kerrosyhdistelmän kokonaispaksuudesta T3 ennen pintakuvioinnin ja nastareikien muodostamista. Pintakuviomallin tappi 11 painetaan kumikerrosyhdistelmään sellaiseen syvyyteen, että kärkisyvennyksen 15 pohja 13 on renkaaseen tulevan liukueste-nastan 20 laipan 21 asennussyvyydellä S2 kulutuspinnasta mitattuna. Tyypillisesti 5 tämä syvvyys on likimain pintakuvioinnin 4 pohjan 16 korkeuden alueella tai sitä syvemmällä. Tämä tarkoittaa sitä, että pintakuviomallissa 10 kärkisyvennyksen pohja 13 on joko linjassa pintakuvion urat 4 muodostavien haijanteiden huippujen 31 kanssa tai tästä kohdasta enintään 15%, mitattuna pintakuviomallin huippujen 31 ja pohjien 32 välisestä korkeudesta, kulutuspinnan 7 muodostavien syvennysten 10 pohjaan 32 päin tai tästä kohdasta suuntaan, joka on poispäin syvennysten pohjista 32.

Jos kärkisyvennyksen 15 syvyydestä LI tehdään riittävän syvä, ts. kärkisyvennyksen reunat tehdään ulottumaan riittävän pitkälle kulutuspinnan 7 muodostavasta pintakuviomallin syvennysten pohjista 32 poispäin, saadaan kärkisyvennyksen reunat 15 ulottumaan ääritapauksessa aivan vastakappaleeseen 12 saakka, jolloin saadaan lopullisessa renkaassa sen runkoon 3 saakka ulottuva joustava tyyny, ts. maksimipak-suinen joustava tyyny 6. Edellä kuvatulla kärkisyvennysjärjestelmällä saadaan aikaisemmin tässä hakemuksessa määritellyn kokoinen ja määritellyssä kohdassa sijaitseva joustava tyyny nastareikien 5 pohjalle 8. Kärkisyvennys voidaan tapissa 11 20 poikkileikkausmuodoltaan samoin kuin tapin 11 ulkopinnan muoto kärkisyvennyksen kohdalta muotoilla millä tahansa tarkoitukseen soveltuvalla tavalla. Siten tappi ja kärkisyvennys voivat olla paitsi kuvioissa esitettyä likimain sylinterimäistä tyyppiä myös kartiomaista tyyppiä tai vastaava. Kartiomuodon tapauksessa kartiomuoto-; jen kärki osoittaa pintakuviomallin syvennysten pohjaa 32 kohti ja avautumissuunta 25 on pintakuviomallin liikesuuntaan P.

Keksinnön mukaisen menetelmän toinen toteutusmuoto on esitetty kuvioissa 4A -4C ja sen vaihtoehtoiset jatkovaiheet kuviossa 5 ja vastaavasti kuviossa 6. Tässä toteutusmuodossa pintakuviomallin 10 tappi 11 on varustettu kärkipaksunnoksella 14, jonka pituus L2 kulutuspintaa vastaan kohtisuorassa suunnassa on oleellisesti suu-: 30 rempi kuin käytettävän liukuestenastan 20 pohjalaipan 21 paksuus H3. Tämä kärki- paksunnos 14 tuodaan kulutuspintaa 7 vastaan kohtisuorassa suunnassa P ainakin osittain ensimmäisen kumikerroksen 1 sisälle. Tällöin saadaan nastareikään 5 poh-jaonkalo 17 joustavaa tyynyä 6 varten. Kuviossa 4A on esitetty lähtötilanne, jossa ensimmäisen kumikerroksen 1 ja toisen kumikerroksen 2 muodostama yhdistelmä 35 on vastakappaleen 12 päällä ja pintakuvioinani 10 on toisen kumikerroksen puolella ja sitä on alettu siirtää suuntaan P. Kuviossa 4B pintakuvioina1!; on painettu lopulli- 101463 12 seen asemaansa, jolloin se on muotoillut kulutuspinnan pintakuvioinnin 4 ja nasta-reiät 5. Tässä vaiheessa vastakappale ja pintakuvioinani pidetään paikallaan ja ku-mikerrokset paistetaan, jolloin ne vulkanoituvat lopullisiin käyttötiloihinsa. Kuvio 4C esittää tilannetta, jossa vastakappale ja pintakuvioinani on poistettuja pinnoite 5 29 on sijoitettuja vulkanoitu kiinni renkaan runkoon 3. Tässä tilanteessa on nähtä vissä nastareiän 5 pohjaonkalo 17.

Tämän nastareiän pohjaonkalon 17 pohjaosaan 8 on sijoitettavissa joustava tyyny 6 tämän jälkeen jollain erillisellä työvaiheella, kuten on esitetty kuviossa 5 ja 6. Kuvion 5 toteutuksessa työkalu 13 työntää joustavan tyynyn 6 nastareikää 5 pitkin onkalo loon 17, jolloin tuloksena on likipitäen kuvion 3C mukainen joustavalla tyynyllä varustettu rengas sen jälkeen, kun työkalu 13 on poistettu. Vaihtoehtoisesti pohjaonka-lolla 17 varustettu nastareikä voidaan täyttää kuvion 6 esittämällä tavalla ja aikaisemmin tässä hakemuksessa selitetyllä tavalla joustavalla tyynyllä 6 varustetulla nastalla 20.

15 Riittävän kokoisen pohjaonkalon 17 saamiseksi on kärkipaksunnoksen halkaisija A2 50 % - 200 % ja edullisesti 60 % - 150 % niiden liukuestenastatyyppien pohjalaipan 21 halkaisijasta A3, joita renkaassa on tarkoitus käyttää. Kuvioiden toteutusmuodossa kärkipaksunnoksen 14 halkaisija A2 on samaa suuruusluokkaa kuin nastojen pohjalaipan 21 halkaisija A3. Kärkipaksunnoksen pituus L2 on vähintään 5 % ja edulli-20 sesti ainakin 10 % - 30 % kumikerrosyhdistelmän kokonaispaksuudesta T3 ennen pintakuvioinnin muodostamista, jotta nastareiän pohjaan saadaan riittävän suuruinen tila joustavaa tyynyä 6 varten. Tässäkin tapauksessa pintakuviomallin 10 tappi 11 painetaan kumikerrosyhdistelmään sellaiseen syvyyteen, että kärkipaksunnoksen • ‘ kulutuspinnan 7 puoleinen reuna 18 asettuu likimain renkaaseen tulevan liukueste- 25 nastan pohjalaipan 21 asennussyvyydelle S2 kulutuspinnasta 7 lukien. Tyypillisesti tämä syvvyys on likimain pintakuvioinnin 4 pohjan 16 korkeuden alueella tai sitä syvemmällä. Tämä tarkoittaa sitä, että pintakuviomallissa 10 kärkipaksunnoksen 14 mainittu reuna 18 on joko linjassa pintakuvion urat 4 muodostavien harjanteiden huippujen 31 kanssa tai tästä kohdasta enintään 15 %, mitattuna pintakuviomallin : 30 huippujen 31 ja pohjien 32 välisestä korkeudesta, kulutuspinnan 7 muodostavien sy vennysten pohjaan 32 päin tai tästä kohdasta suuntaan, joka on poispäin syvennysten pohjista 32. Myös tässä tapauksessa ovat erilliset kuvion 5 mukaan asetettavat joustavat tyynyt 6 samoin kuin kuvion 6 mukaan nastan mukana asetettavat joustavat tyynyt 6 kooltaan ja materiaaliltaan sen tyyppisiä kuin mitä aikaisemmin tässä 35 hakemuksessa on selostettu.

101463 13 Käytettiinpä joustavan tyynyn 6 saamiseksi renkaaseen edellä kuvattua kuvioihin 3A - 3C perustuvaa kärkisyvennyksellä 15 varustettua pintakuviomallin tappia 11 tai kärkipaksunnoksella 14 varustettua ja kuvioissa 4 A - 4C kuvattua pintakuviomallin tappia 11 ja myöhemmin esimerkiksi kuvion 5 tai kuvion 6 mukaan asetettavaa 5 joustavaa tyynyä, työnnetään kuviomallin tappi 11 kumikerrosyhdistelmään sellaiseen syvyyteen kulutuspinnasta 7 lukien, että kärkisyvennyksen pohja 13 tai vastaavasti kärkipaksunnoksen 4 mainittu reuna 18 asettuu edullisesti ensimmäisen ja toisen kumikerroksen rajapinnan 28 alueelle tai vaihtoehtoisesti kokonaan ensimmäisen kumikerroksen sisälle. Tällöin myös joustavan tyynyn 6 se pinta, joka osoittaa 10 kulutuspintaa 7 kohti, asettuu vastaavasti aikaisemmin tässä hakemuksessa selitetyllä tavalla ensimmäisen ja toisen kumikerroksen 1, 2 rajapinnan 28 suhteen. Kun nastareikiin 5 työnnetään kuvion 5 mukaan erilliset joustavat tyynyt 6, on näiden paksuus SI enintään pohjaonkaloiden 17 pituuden S3 suuruinen tai jos nämä pohja-onkalot 17 omaavilla nastarei'illä 5 varustetut renkaat nastoitetaan sellaisilla nas-15 töillä, joissa on pohjalaipan 21 pinnalla joustava tyyny kuvion 6 mukaan, on tämän joustavan tyynyn paksuus SI enintään pohjaonkaloiden 17 pituuden S3 suuruinen.

Olipa joustavan tyynyn aikaansaantimenetelmä liukuestenaj tan reiän 5 pohjaan 8 mikä tahansa, on edullista käyttää sen päälle tulevana nastana -oka työnnetään nas-tareikään kulutuspintaa 7 vastaan kohtisuorassa suunnassa P, nastoja 20, joissa on 20 kumikerrosyhdistelmän sisälle tulevassa päässään tasainen kovera tai edullisesti kuppimainen pohjalaippa 21, joka tukeutuu mainittuun joustavaan tyynyyn.

Keksinnön mukaisissa nastarei'issä 5 on sen uloimman osan halkaisija A5 oleellisesti pienempi kuin pohjaonkalon ja siten joustavan tyynyn halkaisija A4. Tyypillisesti nastareiän uloimman osan halkaisija A5 on enintään 90 % joustavan tyynyn 25 halkaisijasta A4, mutta useimmiten se on enintään noin 70 % joustavan tyynyn halkaisijasta vaikka pienempiäkin arvoja käytetään renkaassa käytettäväksi tarkoitetun liukuestenastan varsiosan 24 paksuudesta ja muotoilusta riippuen.

Kuviot 7 ja 8 kuvaavat keksinnön mukaisen elastisesti kiinnitetyn nastan toimintaa. Kuvion 7 tilanteessa nasta 20 ei ole kosketuksessa tiehen tai se on kosketuksessa : 30 suhteellisen pehmeään tiehen, kuten jäiseen tai lumiseen tienpintaan. Tällöin nastal la on nastaulkonema H6, joka mahdollistaa sen, että nasta ja rengas ottavat vastaan renkaan kulutuspinnan 7 suuntaisia voimia F2 estäen renkaan 30 luistoa. Tämän nastaulkoneman H6 mahdollistaa keksinnön mukainen joustava tyyny 6, joka tässä tilanteessa on laajentuneessa tilassa. Kuviossa 8 renkaan kyseinen kohta on painu-35 neena kovaa tienpintaa vasten, jolloin joustava tyyny 6 on kokoonpuristuneena, koska ajoneuvon paino työntää nastan 20 kärjen 22 renkaan kulutuspinnan 7 tasolle.

101463 14 Tämä aiheuttaa tiehen pistovoiman F1, jonka aiheuttaa kokoonpuristumisen aikaansaama jousivoima. Tämä pistovoima F1 on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin mikä olisi vastaavan nastan aiheuttama pistovoima, jos joustavaa tyynyä 6 ei olisi, vaan kyseinen alue muodostuisi ensimmäisen kumikerroksen 1 kovemmasta materi-5 aalista, kuten on helposti ymmärrettävissä. Siten keksinnön mukainen joustava tyyny 6 saa tarvittaessa aikaan nastoille pitokyvyn kuvion 7 mukaisesti ja tarvittaessa mahdollisimman pienen pistovoiman kuvion 8 mukaan.

Erityisesti halutaan painottaa sitä, että joustava tyyny 6 voi olla mitä tahansa sopivaa materiaalia, jonka joustavuus on suurempi kuin ensimmäisen kumikerroksen 1 10 joustavuus. Yleisesti voidaan sanoa, että keksinnön mukaisen joustavan tyynyn materiaalin joustavuus on suurempi kuin sen kumikerrokseir materiaalin joustavuus, johon joustava tyyny lopullisessa renkaassa 30 asettuu, ts. joustavan tyynyn kovuus on pienempi kuin sen kumilaadun kovuus, johon joustava tyyny on kulutuspinnasta poispäin olevalta puoleltaan kosketuksissa. Tämä määrittely on pätevä myös sellais-15 ten renkaiden kohdalla, joissa pinnoite 29 koostuu useammasta kuin kahdesta kumi- kerroksesta. Nastan 20 pohjalaippa 21 samoin kuin itse nasta voi olla muotoiltu monella eri tavalla, mutta oleellista on, että nastan alla katsottaessa renkaan kulutus-pinnan 7 suunnasta on riittävän suuruinen joustava tyyny. Samoin valmistusmenetelmä, jolla tämä joustava tyyny ajoneuvon renkaaseen saadaan, voi vaihdella huo-20 mattavasti ja poiketa myös edellä esitetyistä. Esimerkiksi erilliset joustavat tyynyt voidaan tuoda pinnoitteeseen sen valmistuksen yhteydessä myös vastakappaleen 12 puolelta vaikkakin oletettavasti edullisinta on käyttää edellä kuvattuja tapoja, joissa se tuodaan pintakuviomallin tapin 11 muotoilun ja käytön avulla tai toteuttamalla nastoitus joustavalla tyynyllä varustetuilla liukuestenastoilla.

Claims (16)

101463

1. Menetelmä liukuestenastareikien aikaansaamiseksi ajoneuvon renkaan (30) pinnoitteeseen (29), joka koostuu renkaan rungon (3) puoleisesta kovemmasta ensimmäisestä kumikerroksesta (1) ja joustavampaa kumia olevasta kulutuspinnnan (7) 5 muodostavasta toisesta kumikerroksesta (2), jossa menetelmässä renkaan pintakuvi-ointi (4) ja nastareiät (5) painetaan kulutuspinnan suunnasta (P) pintakuviomallilla (10) mainittuihin kumikerroksiin niiden ollessa plastisessa tilassa, minkä jälkeen ku-mikerrosten materiaalit vulkanoidaan mainittuun kovempaan ja vastaavasti joustavampaan käyttötilaansa ja pintakuviomalli poistetaan, tunnettu siitä, että ensimmäi-10 nen ja toinen kumikerros (1,2) sijaitsevat plastisessa muodossaan päällekkäin kiinni toisissaan yhdistelmänä, että liukuestenastareiän (5) aikaansaava pintakuviomallin (10) tappi (11) käsittää kärkiosassaan: joko kärkisyvennyksen (15), jolloin tapin tuominen (P) kulutuspinnan (7) puolelta kumikerrosten yhdistelmään siirtää poikkipinnallaan (AI) toisen kumikerroksen (2) materiaalia edellään ja ainakin osittain ensim-15 mäisen kumikerroksen (1) sisään, joustavan tyynyn (6) saamiseksi nastareiän (5) pohjaan (8); tai vaihtoehtoisesti sinänsä tunnetun kärkipaksunnoksen (14), jonka pituus (L2) kulutuspintaa (7) vastaan kohtisuorassa suunnassa on oleellisesti suurempi kuin käytettävän liukuestenastan (20) pohjalaipan (21) paksuus (H3) ja joka tuodaan (P) kumikerrosten yhdistelmässä ainakin osittain ensimmäisen kumikerroksen sisään, 20 pohjaonkalon (17) saamiseksi nastareikään (5) joustavaa tyynyä (6) varten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pintakuvio-mallin (10) tapin (11) kärkisyvennys (15) on avoin siihen suuntaan (P), jossa tappi tuodaan kumikerrosyhdistelmään (1,2), että kärkisyvennys on halkaisijaltaan (AI) 25 50 % - 200 %, edullisesti 60 % - 150 %, niiden liukuestenastatyyppien (20) pohja- laipan (21) halkaisijasta (A3) ja tyypillisesti samaa suuruusluokkaa kuin niiden liukuestenastatyyppien pohjalaipan halkaisija, joita renkaassa on tarkoitus käyttää, ja että kärkisyvennyksen syvyys (LI) on ainakin 5 %, edullisesti ainakin 10 % - 30 %, kumikerrosyhdistelmän kokonaispaksuudesta (T3), jolloin nastareiän (5) pohjalle (8) 30 saadaan joustava tyyny (6), joka koostuu toisen kumikerroksen (2) materiaalista. • t

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pintaku-viomallin (10) tappi (11) painetaan kumikerrosyhdistelmään (1, 2) sellaiseen syvyyteen, että kärkisyvennyksen (15) pohja (13) on renkaaseen tulevan liukuestenastan 35 (20) laipan (21) asennussyvyydellä (S2) kulutuspinnasta (7) mitattuna, jolloin kärki syvennyksen pohja on pintakuvioinnin urat (4) muodostavan pintakuviomallin harjanteen (31) korkeudella tai sitä korkeammalla enintään mitan, joka on 15 % kulutuspinnan urasyvyydestä tai sitä syvemmällä kulutuspinnan suunnasta tarkasteltuna. 101463

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pintakuvio-mallin (10) tapin (11) kärkipaksunnos (14) on halkaisijaltaan (A2) 50 % - 200 %, edullisesti 60 % -150 %, niiden liukuestenastatyyppien (20) pohjalaipan (21) halkaisijasta (A3) ja tyypillisesti samaa suuruusluokkaa kuin niiden liukuestenastatyyp- 5 pien pohjalaipan halkaisija, joita renkaassa on tarkoitus käyttää, ja että kärkipaksun-noksen pituus (L2) on ainakin 5 %, ja edullisesti ainakin 10 % - 30 %, kumikerros-yhdistelmän kokonaispaksuudesta (T3), jotta nastareiän (5) pohjaan saadaan pohja-onkalo (17) sellaista joustavaa tyynyä (6) varten liukuestenastan alle, jonka joustavuus on suurempi kuin ensimmäisen kumikerroksen (1) materiaalin joustavuus. 10

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pintaku-viomallin (10) tappi (11) painetaan kumikerrosyhdistelmään (1, 2) sellaiseen syvyyteen, että kärkipaksunnoksen (14) kulutuspinnan (7) puoleinen reuna (18) asettuu likimain renkaaseen tulevan liukuestenastan pohjalaipan (21) asennussyvyydelle (S2) 15 kulutuspinnasta (7) mitattuna, jolloin tämä reuna on pintakuvioinnin mat (4) muodostavan pintakuviomallin harjanteen (31) korkeudella tai sitä korkeammalla enintään mitan, joka on 15 % kulutuspinnan urasyvyydestä tai sitä syvemmällä kulutus-pinnan suunnasta tarkasteltuna.

6. Patenttivaatimuksen 3 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pintaku- viomallin tappi (11) painetaan kumikerrosyhdistelmään (1, 2) sellaiseen syvyyteen kulutuspinnasta (7) päin, että kärkisyvennyksen (15) pohja (13) tai vastaavasti kärkipaksunnoksen (14) mainittu reuna (18) asettuu edullisesti ensimmäisen ja toisen kumikerroksen rajapinnan (28) alueelle tai vaihtoehtoisesti kokonaan ensimmäisen 25 kumikerroksen (1) sisälle.

7. Patenttivaatimuksen 3 tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sen jälkeen kun kumikerrosyhdistelmä (1, 2) on renkaan (30) rungon (3) päällä valmiina, painetaan nastareikiin (5) liukuestenastat (20), joissa on kumikerrosyhdistelmän si- 30 sälle tulevassa päässään tasainen, kovera tai edullisesti kuppimainen pohjalaippa : · (21), joka tukeutuu mainittuun joustavaan tyynyyn (6).

8. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sen jälkeen kun kumikerrosyhdistelmä (1, 2) pintakuvioineen on renkaan (30) rungon (3) 35 päällä valmiina, painetaan nastareikiin (5): joko ensin joustavat tyynyt (6), joiden paksuus (SI) on enintään pohjaonkaloiden (17) pituuden (S3) suuruinen ja tämän jälkeen painetaan nastareikiin liukuestenastat (20), joissa on kumikerrosyhdistelmän sisälle tulevassa päässään tasainen, kovera tai edullisesti kuppimainen pohjalaippa 101463 (21), joka tukeutuu mainittuun joustavaan tyynyyn; tai vaihtoehtoisesti liukuestenas-tat (20), joissa on kumikerrosyhdistelmän sisälle tulevassa päässään tasainen, kovera tai edullisesti kuppimainen pohjalaippa (21), jonka päässä on joustava tyyny (6), ja että mainitut joustavat tyynyt (6) ovat materiaalia, jonka joustavuus on suurempi 5 kuin ensimmäisen kumikerroksen (1) materiaalin joustavuus.

9. Ajoneuvon rengas, joka käsittää renkaan rungon (3) ja tämän päällä pinnoitteen (29), joka koostuu renkaan rungon (3) puoleisesta kovemmasta ensimmäisestä kumikerroksesta (1) ja joustavampaa kumia olevasta kulutuspinnan (7) muodosta- 10 vasta toisesta kumikerroksesta (2) ja jossa pinnoitteessa on kulutuspinnasta sen si sään ulottuvat liukuestenastojen reiät (5), tunnettu siitä, että liukuestenastojen reikien (5) pohjilla (8) on joustavat tyynyt (6), joiden materiaalin joustavuus on suurempi kuin pinnoitteessa (29) olevan sen ensimmäisen kumikerroksen (1) muodostavan kumilaadun joustavuus, ja että nämä joustavat tyynyt (6) sijaitsevat ainakin osit-15 tain ensimmäiseen kovempaan kumikerrokseen (1) uponneena.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen ajoneuvon rengas, tunnettu siitä, että joustavan tyynyn (6) se pinta, joka osoittaa kulutuspinnan (7) suuntaan, on renkaaseen tarkoitettujen liukuestenastatyyppien (20) pohjalaipan (21) asennussyvyydellä (S2) ku- 20 lutuspinnasta (7) mitattuna, että joustavan tyynyn (6) läpimitta (A4) kulutuspinnan suunnassa on 50 % - 200 %, edullisesti 70 % -150 % renkaaseen tarkoitettujen liukuestenastatyyppien pohjalaipan (21) halkaisijasta (A3) ja että joustavan tyynyn paksuus (SI) on vähintään noin 3 % - 10 % ja edullisesti suuruusluokkaa 15 % - 35 % rungon (3) päällä olevan mainitun kumipinnoitteen (29) kokonaispaksuudesta (T4). 25

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen ajoneuvon rengas, tunnettu siitä, että joustavat tyynyt (6) ovat sellaista kumia tai muuta elastomeeria, jonka kovuus on enintään 67 sh0 A, edullisesti enintään 65 sh0 A ja tyypillisesti suuruusluokkaa 50 -63 sh°A, että mainittu ensimmäinen kumikerros (1) tai pinnoite (29) kokonaisuudes- 30 saan on sellaista kumia, yhdistelmä sellaisia kumeja tai muuta elastomeeria, jonka I joustavuus on pienempi kuin joustavan tyynyn materiaalin ja jonka kovuus on suu rempi kuin 63 sh°A, edullisesti suurempi kuin 65 sh°A ja tyypillisesti suuruusluokkaa 67 - 75 sh°A, ja että toinen kumikerros (2) on sellaista kumia tai muuta elastomeeria, jonka joustavuus on suurempi kuin ensimmäisen kumikerroksen joustavuus. 35

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen ajoneuvon rengas, tunnettu siitä, että joustavan tyynyn (6) paksuudesta (S 1) renkaan kulutuspintaa (7) vastaan kohtisuorassa suunnassa ainakin puolet on ensimmäisen ja toisen kumikerroksen (1,2) rajapinnas- 101463 ta (28) ensimmäisen kerroksen puolella tai edullisesti joustavan tyynyn paksuus (S 1) on ainakin lähes kokonaisuudessaan ensimmäisen ja toisen kumikerroksen välisen rajapinnan (28) kulutuspinnan (7) puoleisia uloimpia kohtia yhdistävistä tasoista (R) ensimmäisen kerroksen puolella tai vaihtoehtoisesti kokonaisuudessaan ensimmäi-5 sen kumikerroksen (1) sisällä.

13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen ajoneuvon rengas, tunnettu siitä, että se on nastoitettu liukuestenastoilla (20), joissa on renkaan pinnoitteen (29) sisälle tulevassa päässään suora tai ainakin osittain kovera pohjalaippa (21) ja että tämä koveruus 10 on edullisesti muodostettu likimain tasaisesta laippapinnasta (26) ja sitä ympäröivästä nastan käijestä (22) poispäin ulkonevasta sylinterimäisestä reunuksesta (27), jonka korkeus (H4) on enintään samaa suuruusluokkaa kuin joustavan tyynyn (6) paksuus (SI) tässä suunnassa tyynyn ollessa kokoonpuristumaton.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen ajoneuvon rengas, tunnettu siitä, että sylin- terimäinen reunus (27) sijaitsee ainakin lähellä laipan (21) reunoja nastan pituutta (H5) vastaan kohtisuorassa suunnassa ja että reunuksen korkeus (H4) on edullisesti 10 % - 60 % joustavan tyynyn paksuudesta (SI) tässä suunnassa sen ollessa kokoonpuristumaton. 20

15. Patenttivaatimuksen 9 mukainen ajoneuvon rengas, tunnettu siitä, että se on nastoitettu liukuestenastoilla (20), joissa on renkaan pinnoitteen (29) sisälle tulevassa päässään suora tai ainakin osittain kovera pohjalaippa (21) ja tämän pohjalaipan sillä ulkopinnalla, joka osoittaa poispäin nastan kovametallikärjestä (22), on jousta- ‘ 25 va tyyny (6).

16. Patenttivaatimuksen 9 tai 11 mukainen ajoneuvon rengas, tunnettu siitä, että joustava tyyny (6) on samaa materiaalia kuin toinen kumikerros (2) tai vaihtoehtoisesti jotain muuta kumilaatua tai elastomeeria. 30